Vapaus, February 28, 1925

              Sini2 Trfinantafna, helmik. 28 p,—Sat, Feh. 28fli, 1925
VAPAUS
STsodbuiyBsa, Ont, Joka tiirtai. tonrtai ja l«u«trf.
T o i m S t t a J s t :
A. B. MIKELA. ASVO VAARA.
VAPAUS iLiberty)
nie only organ of Pinni«h Worker» in Canada. Pob-
Babed in Sodbury, Ont., every Toeaday, Tboraday and
' ' ' S ^ S c r e d at the Post Office Department, Ottawa,
M second class mattcr. ' .
General advertising ratcs 75c per coL inch, ' Jö-nimom
charge for sin^c insertion 75c The 'J^pao*
is the best advertising medium among, the ranisn
People in Canada. - •
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset 11.00 kerta, $2,00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotukset 60c palstatuuma.
Nimenmuutosilmotukset 50c kerto, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset |1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Kuolemanilmotnkset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
Kiitoslanseelta tai muistovärssyltä.
Halutaantiedot ja osoteilmotnksetSOe kerta, $1.00
kolmekertaa. .
Tilapäisilmottajien ja ilmotusakenttunnen on, vaa-dittaessa.
lähetettävä ilmotoshinta etukäteen.
. • TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
II.5D j a yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin jaSuomeen, yksi 'k. $5.50, puoli vk.
$8.00 ja kolme kk. $1.76.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, e! tb.1a lähettämään.
paitsi asiamiesten joilla oh takaukset
Mussolinin määräykset , Yhdysvaltain oikeuslaitok­sen
päämies siis vain juoksi Mossolinio asialla.
*Tait8i Venäjällä**
Heti kun Dawessuunnitelma tuli tunnetuksi, selitti»
vät kommunistit kautta tnailman sen todellisena taiko*
tuksena olevan — ei ainoastaan Sdcsan työläisten, .vaah
kaikkien maiden työläisten täydellisen orjuuttamisen
«nonen sukupolven ajaksi. Sitävastoin -riensivät sosia
Jidemokraattiset petturijo^jat teepnäisellä ilolla Ja
tyytymyksellä taivuttamaan niin saksalaista kuin mui­denkin
maiden työväestöä alistumaan taistelutta moko­maan
orjanelämään ei ainoastaan omaksi elidcaudek-
Tiintain lehteen aijotnt ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantnina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
Vapauden konttoriv ja toimitus: Liberty Bldg Lome
St. Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette mirrin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.i
persoonalliselta niniellä.
J . V. XANrTASTO. Liikkeenhoitaja.
Yhdysvaltain oikeuslaitos Mussoli­nin
Juoksupoikana
Presidentti Coolidge on nyt armahtanut Carlo, Tres-can,
tunnetun italialaisen työväen johtajan. Juttu on
siksi kuvaava näyte nibta katalista keinoista, mitä ny­kyinen
mätä yhteiskunta alentuu käyttämään huoma-tumpia
työväen esitaistelijoita vastaan,^ ettäi sen kulku
ansaitsee tulla meidänkin lehtemme lukijakunnan muis­toon
palautetuksi.
Tresca oli New Yorkissa ilmestyvän 11 Martello
(«Vasara») nimisen italiankielisen työväenlehden toi­mittaja.
Hänet tuomittiin yhden» vuoden ja yhden päi­vän
vanlceuteen Atlantan kuritudiuoneessaeentähden,
että lehdessä oli ollut eräs syntyväisyyden rajottamista
koskeva ilmotus. Tuohon rikokseen n^den oli ran-gsiirtus
niin järjettömän ankara, että jokainen heti ym<
märsi hänet tuomitun ei tuosta rikoksesta, vaan Italian
hallituksesta julkosemainsa karvaitten arvostelujen joh-doeta.
Kanne Trescaa vastaati nostettiin Daughertyn
ollessa Yhdysvaltain ylisyyttäjänä, ja t u ^ p a sentään
on edes Yhdysvalloissa ollut toista y^isj^ttajä^ joka
dlisi niin alhaiseen vainoon ryhtynyt. Daugherty laski
vainukoiransa Trescan kimppuun Italian Wä6hingtoniB-sa
olevan lähettilään pyynnöstä T - niin ainakin dn jul-kisnud<
»98 yail^ttVj, ja mahdollisesti tulee tutkimus tä­män
seik$n selviin saamisdcsi. toimeenpantavaksi, ellei
presidentti ota Italian lähettilästä suojelukseensa ja se­litä
häntä etuoikeutetussa asemassa olevaksi henkilöksi,
jonka toimintaan oikeuslaitoksella ei ole valtaa sekaan­tua.
Jos lähettiläs' on toiminut sillä tavalla kuin hä­nen
väitetään tehneen, ei hän ole sitä tehnyt omasta
alötteestaan, vaan on hänet pantu liikkeelle hallituk­sensa,
s. o. pääministeri Af tM5p/iRmmäära^
solmia oli Trescan lehdessä pidelty säälimättömän ko-vakätisesti.
Eräs Trescan kirjotus otsikolla «Alas yk­sinvaltius
» oli ollut erityisen räikeä ja niitä henkilöitä
loukkaava, joille se oli tarkotettu.
Multa Yhdysvalloissa ei ole mikään rikos huutaa
«Alas yksinvaltius», enempää kuiii vieraan hallituksen
haukkuminenkaan kuinka rumasti hyvänsä. Jos se oli
si rikos,-olisi irlantilaisten lehti Gaelic-Americati^ aikoja
usitten lakkautettu ja sen toimittajat viety tyrmään.
Tällä perusteella siis ei käynyt Trescaa syyttämiiaen.
Mutta Trescan lehteä ,8ilmäillea3äänoii^^
urkkijat löysivät eräästä sen numerosta syntyvasyyden
rajottamista koskevan ilmotuksen. Moisten ilmotusteh
julkaseminen sattuu olemaan kiellettyä New Yorkin
valtiossa, vaikka syntyväisyystajotuksen asianajajain
aikakauslehteä siellä vapaasti myydään, ja senhän luu­lisi
olevan tehokkainta tuon aatteen ilmöttamista.
Poliisihurtat hyökkäsivät Trescan kimppuun, raas­toivat
hänet sellaisen tuomairin eteen, joka kyllin suu
rella kauhulla arvosteli hänen «rikostaan» — tuon il­motuksen
julkasemista! - - ja tuomitsi lianet liittoval
tain vankilaan.
Vastalauseita tosin sateli seka syntyväisyyden ra
jottajain puolelta että niideii, joilla oli Mussolinista
sama käsitys, kuin Trescallakih, Vieläpä muutamain
«vapaamielisten» porvarillisten sanomal^tien, jotka
käsittivät häntä itse asiassa rangaistun poliittisten mie
lipiteittensä ilmituomisestaj»^ Asia saatettiin vihdoin
presidentti Coolidgen korville. Hän ei kuitenkaan tah­tonut
loukata asianomaista tuomaria, vapauttamalla
Trescan kaikesta rangaistuksesta, vaan lyhensi hänen
tuomionsa kahdella kolmatta-osalla.
Pitkään aikaan ei ole edes epäilty jonkun vieraan
maan hallituksen käyttäneen Yhdysvaltain oikeuslaitos­ta
välikappaleenaan poliittisten vihollistensa rankai­semisessa.
Mussolinille tuo on aivan ominaista. Koko
mailma tietää, millä väkivallan- keinoilla hän estää
julkisen mielipiteitten ilmaisun.omassa maassaan. Kun
hän i Yhdysvaltain ylisyyttäjänä. tapasi nudien sellaisen
kuin Harry Dau^erty, ei ole ihmetelävä, ettei hän jät­tänyt
käyttämättä tilaisuutta hyyäl^een.
Yhdysvaltain valtiovirasto on k>^Iyihin vastannut,
että ei olisi «yleisen edun mukaista» ilmaista, miltä ta­holta
ifamanto Trescaa- vastaan alkuperäisestl tditiin.
Mutta eipä sitä ole tarviskaan sen selvemmästi ilmaista.
Siitä jokainen arvaa sen tehdyn Italian lähetystöstä ja
seen, vaan sitomaan siihen jälkeläisensäkin aina äui-siin
aikoihin.
Ja nyt riemuitsevat suurkapitalistit helposti saadus­ta
voitostaan. Rohkenevatpa ilmaista riemunsa niin
avoimesti, ettei moista suorapuhebuutta ennen ole
kuultu muualla kuin suurkapitalistien salaisissa istun
noissa suljettujen ovien takana.
Nyt on Commefce and Finance nimisessä amerik­kalaisten
raharuhtinasten^ äänenkannattajassa sanasta
sanaan näin kuuluva korkeaveisu heidän nykyisen vai
ta-asemansa ihanuudesta:
€MaUman siirtyessä vuoteen 1925 olemnu
tulleet satojen miljoonien terveruumiisten or­jien
omistajiksi — meillä, on kiinnitys suoras­taan
jokaisen Euro pan m.aan, PAITSI VENX-
• JXN, sekä nykyään elävien että vielä syntymät-tornienkin
elämään. Meille tulee juosta jollatta-maan
jos-ei juuri kuttavirta, niin sitä vastaava
arvo kauppatavaroissa. Käyttämällä hyväksem
me nykyaikaisen kapitalismin nimellä tunnet-ma
keksintöä, me voimme noita arvoja kasata
sellaisella tavalla, että pystymme niiden avulla
muokkaamaan koko mailman mieleiseksemme.
Rahalla — ja velkaorjäin. työllä.* -
Tämä harvinaisen avomielinen lausunto määrittelee
ihan prikulleen mailman nykyisen tilantden. Ihmiskun­ta
kokonaisuudessaan on rahavaltiaitten kuristuksia
— kuristuksessa niin voimakkaassa, ettei sellaista otet­ta
' ole ollut alamaistenpa kurldcuihin kellään muinais­ajan
kuninkaalla eikä orjaisännällä. Mailman työväes­tö
täll^helkelläpn kahleilla airoonsa sidotun kaleeri-orjan
asemassa — kaikkialla muualla, paitsi Venäjällä.
Viime vuosikymmenen ajalla on ridiavalta keskitty­nyt
muutamain yhdysvaltalaisten suurpohattain käsiin,
jotka käyttävät tuota itsevaltiuttaan Dawessuunnitel-man,
koti- ja ulkomaihin myönnettyjen teollisuus- y. m.
lainojen, ja kaikkien maiden hallitulaien välityksellä
— paitsi Venäjän. Toinen rahasäkkien äänenkannatta­ja
viime heinäkuulla selosti hallituksien aseman seu­raavasti:
. «Rahavalta ^on aina johtanut valtiolliset asi­at
Ennenaikaan rahainiehet toimivat peitetysti,
tunkeilematta näkösälle. Nyt he hallitsevat avo­naisesti.
Amerikkalainen rahavalta on todelli-suudia
riippumaton politiikasta^ 'se on voima^
joka ainoastaan näennäisesti on minkään halli­tuksen
alamaieuudessa.:^
Miksi suurkapitalismin täytyy pitää kyntensä irti
Venäjästä ja jättää se poikkeusasemaan, sen tervejärki­set
työläiset — noylen satojen miljoonien «terveruu­miisten
orjien» joukossa on,v näet, tervejärkisiäkin —
aikaa myöten tulevat ymmärtämään, huolimatta sotsiali
demokraattisten, tuplajuulaisten ja muiden .petturijoh
tajien valheista ja parjauksista. Silloin kun he sen
ymmärtävät, alkavat he ajatella muunkin mailman
laittamista samaan onnelliseen poikkeusasemaan, missä
Venäjä jb on.
Elämää ja elämän jäljennöstä
On olemassa elämää ja on olemassa elämän jäljen
niistä. Elämä on sellaistaV jossa ainddn kaikki väittä
mättömät tarpeet hilevat kunnollisesti tyydytetyiksi, ja
missä myös ihmishengp^ terveet pyrkimykset pääsevät
toivomaansa päämäärään. '
Elämän jäljennös on sellaista, jossa kieltäytyminen
on j okapäiväistä ja j o ^ kieltäytymisestä huolimatta­kin
on puute alituisena perheen jäsenenä; kuluttaen
vähitellen ihmisestä kaikeh jalomman puolen kehitty
misen mahdollisuudet, johtaen vuosien kuluessa vähit­täiseen
tylsistymiseen; sammuttaen lopulta itseluotta
muksen ja elämänuskon.
Työläisen elamä on jäljennös. todellisesta elämästä.
— Työläinen on ihminen, mutta ihminen ilman oikeuk­sia
ja ihminen, jolla on vain velvollisuudet, mutta ei
oikeuksia, ,.on jäljemiös ilimiseslä. — ,
Luonto ei tunne kuitenkaan'jäljennöstä. Se tuntee
vain suuren ja monipuolisen elämän ja sen keskellä
korkeimman ja ylevimniän Äuodon: tApmen.
Luonto valittaa elämän k^kuudessa vallitsevasta
vääryydestä. Se valittaa lakiensa rikkomisesta ja sutb
rien ihmisjoukkojen uhraamisesta r^anliimolle.
Mitä tekee työmies? Uskooko työmies elämän suu­reen
vapauteen, mihin suuri luonto hänelle tietä viitoit­taa?
Siihen vapauteen, missä ei .voi myöskään velvol­lisuuksia
paeta, mutta missä myös ihmisoikeudet kuin
luonnonlain välttämättömyydestä kaikille kuuluvat
Elämän suureen vapaiiteen pääsemisen didot perus
tuvat joukkotahtöon ja yksimielisyyden suureen voi­maan.''':
Liity siis -tyoläistoveri järjestöön, ja nouse sen
avulla poljietusta alennustilastasi oikeutettuun elämään!
Hiton'liunnie
Berliinin kouluissa on ^rm^ettuppetlamaanoppilai'
ta t»9umn,. eikä se kuulu olevankaan vähimmän miel­lyttävä
oppiaine lapsille. Täällä valistuneessa, ^valkoi­sessa
Cahadassa koetetaan väii^lläcin ihmisten tappa­minen
saada koulujen opetusohjelmaan.
Viime lukukaudetta yksistään Vanhan Berliinin
koulupiirissä oppi 2,600 poikaa ja tyttöä taitaviksi ui>
mareiksi päteyien uimamestarien johdolla.
Telidassoliit pekttairat
porvaristoa
Banskan sanomalehdistS kokonai­suudessaan,
siihen luettuna ''sosia-iKstinelAin''-
sanomalehdistS, on
ryhtynsrt Imrjaan taisteluun kom-muitistipupluetta
vastaan. Epäile-inättä
tämä taistelu on osa yleisesi
tä-kommunisteja vastaan laaditusta
spEasuunnitelmasta. Päätarkoifek-sena
on peloittaa pikkuporvareit^ ja
yllyttää halfitnsta lisäämään ^ ja
saattamaan johdonmukaiseen rat­kaisuun
kommunistien' ahdlsteleml
sen.
Ei mllcään ole niin hyvä synnyt­tämään
pelkoa tavallisten ihmisten
sydämissä, kuin 'kaikenlaiset järjet­tömät
jaaritukset kommunismin
kaubuista. Siinä tarkoituksessa jot­kut
sanomalebdet julkaisivat laa­jan
"salaisen lentolehtisen", jonka
muka ranskalainen keskuskomitea
oli lähettänyt. Siinä tämän väären
netyn asiakirjan kirjoittajat aluks
selostavat kaikenlaisia kommunisti­en
vehkeilyjä, jotka ovat suora­naisena
vaarana valtion olemassa­ololle,
j a lopettavat uskomattomilla
hullutuksilla?,kuten esimerkiksi, et­tä
kommunistinen keskuskomitea
maksaa tehdassoluille siitä, että ne
hankkivat selostuksia, "tarpeellisia
tietoja", j.n.e.
Mutta kaikki' nämä artikkelit, ja
lausunnot selvästi Hipaisevat kom-nranistipuolueen
yhdistymisen ja
kasvun sekä kaikinpuolin puoluetta
lujittavien;, järjestöllisten toimenpi­teiden
aikaansaamaa todellista ja
peittelemätöntä pelkoa.
Otsikolla "Kommunistipuolueen
Uusi Järjestäminen" alkoi "Temps'
julkaisemaan artikkeleita, joissa se­lostettiin
Ranskan kommunistipuo­lueen
uudelleen järjestämistä teh-dassolujen
perustalle. Näissä kir­joituksissa
yrittää lehti ku^ta l u ­kijoilleen
Ranskan kommunistipuo­lueen
uudelleenjärjestämisen luon­netta
ja mitä vaarallisia seurauk­sia
voi koitua sellaisesta uudelleen­järjestämisestä.
Nämä kirjoitukset
osoittavat vihollistemme Kyvin kä­sittävän
sen vaaran, että he voivat
kadottaa vaikutusvaltansa työläisiin,
huolimatta ' "sosialistia-ystäviltään
saamastaan avusta.
"TempsJ' alkaa valittamalla, että
osastot ovat järjestyneet tehdasso-luihin:
että siis kommunistinen
puolue on. päässyt siitä vanhentu­neesta
sosialidemokraattisesta jär-jestömuodosta,
jonka se peri sosia
listipuolueelta.
Jo varhaisimmista ajoista ovat
äärimmäisen vasemmiston puolueet
olleet järjestyneinä "osastoihin",
jotka" j^autuivat Pariisissa piirit-tain
ja maakunnissa kunnittain.
Tällaisiin osastoihin voi päästä jä­seneksi
eri yhteiskuntaluokkiin kuu­luvia,
(joissakin tapauksissa työnan­tajia,
porvariston edustajia, siten
liittyi kommunistipuolueeseen), ja
ns. "älymystö" eli intellektuaalit
niissä usein" saavuttivat huomatta­vaa
vaikutusvaltaa, olivat ehdokkai­na
kongresseihin ja asteettain alkoi­vat
näyttelemääTt johtavaa osaa. .
; Kommunistipuoiue ' päätti muut­taa
koko jutun. Tästäiähtein ei tu­le
olemaan mitään osiastoja, niiden
tilalle ovat tull€et tehdassolut ja
solut kaivannoilla, rautatieasemilla
y.m. työaloilla. , Täten -on puolueen
sisäinen rakenne muodostettu työn
muotojen ja tilanteiden mukaiseksi.
Tätä edistysaskelta «i ole yksino
maan aiheuttanut teoreettinen tai­pumus
toteuttaa kirjaimellisesti
Marxin opetuksia, vaan myös pyr­kimys
saattaa puolue enemmän- pro­letaariseksi
monella eri keinolla,
mutta etupäässä intellektuaalien k i -
vuttomalla poistamisella puolueen
piiristä.
Tämä puolueen' proletaariseksi
muuttaminen sekä sen saattaminen
lähemmäksi pohjajoukkoja ei ole
laisinkaan mieleistä "Tempsin" kal­taiselle
porvariselle sanomalehdelle.
Se tietää aivan hyvin, että tuo ei
merkitse ainoastaan intellektuaalien
poistamista puolueesta, vaan pikem^
miniän puolueen yhteiskunnallisen
rakenteen muuttamista, ei niin pai'
jon poistamalla^ sellaista ainesta,
joHe ei ole tilaa - ^omicnunistspuolu-eessa,
vaan saattamalla siihen suu­ria
joukkoja koyahtyöntekijöitä. •Si­tähän
ne pelkäävatlcin, että kom­munistinen
järjjesto .?s^y^stuisi edel­leen
näiden pobjajot^bjen siihen
suuremmissa joTikoisM liittyessä.
Xun tulee kysjTnys toaasiöista,
eivät he, edes salaaka^ pelkoaan
siitä, että kommunisäpnölne järjes­tetään
todella pölsevikäaseksi. Joi­takin
päi^fiä myjBhenamiri jdlkaäsee
"Temps" pelokkaan kirjoituksen
senjohdosta että;kommunistipuolue
ori onnistunut niin hyvin noitta-maan
kansan suosion. •
Siiriä sanotaan: '''Kuten
olevasta lausunnosta selviää, ön 'so-^
Int] viety luett^««^'Sj^3öka^
'nii4tä on oma erikomeii;^^
Samaten on" tehty puolueen jäsenten
suhteen. 1'odenriäköiseSti on 'Ä«ä
mkea tyoI«is&me{ja, virinlkttT. aiei'
diik silmitmme cJlMsi» Pafiiän'
inäilla j a muilla 't^dllimnsalueilla:"
Osoittaakseen, '«tta tämä <ei öle
pelkkää uhkausta, vaan että -vaara
todella on olemassa, on lehti paköi-tettu
tuomaan jälki esimerkkejä.
jotka todistavat paremmin koin mi­kään
mau Rfffffkfl^ kommunisti-puolueen
äsken muodostamisen so­lujen
menestystä. Hitä syvimmäl­lä
suuttumuksella se kertoo, mitä
kourallinen kommunisteja tehdasso-luibin
järjestyneinä saa aikaan epä»
edolUshnmissakin tilanteissa ja. pai­koissa,
joihin kukaan kunniallinen
porvari ei olisi voinut uneksiakaan
komnmnistisen vaUcntnksen kykene­vän
nlottsimaan.
Lainaamme erään esimerkiii
"Temps" lehdestä: Vielä muuan
asiakirja, näjrttääksemme, minkälai­sia
ovat kommunistien käyttämät
menettelytavat saavuttaakseen vai­kutusvaltaa
kansanjoukkoihin. Näin
tapahtuu Berliez tehtaissa Lyonissa
Noissa tehtaissa on 4000 työläistä,
joita ei ole turmelleet -mitkään lak-koliikkeet,
niissä oli tuskin kahta,
kymmentä ammattiunion jäsentä.
Heti ' kun kommunistinen ' "solu"
muodostettiin, muuttui 'tilanne ko­konaisuudessaan.
Kun eräs nuori
metallityöläinen erotettiin, otti solu
valvoakseen hänen ~ asiaansa, ja
päätti ryhtyä heti lakkoon siinä
työpajassa, jossa erotettu työläinen
oli työskennellyt ja jossa oli kaik­kiaan
kuusisataa työläistä. ,^ Lakko
kesti iltaan saakka. Solu, tarkas­tellessaan
joukkojaan, kerskqu täs­tä
lakosta pienessä puolueen äänen­kannattajassaan
aivan kuin snures-takfn
sotaliildceestä.
Solu ei tietenkään kerskunut, se
kanssa tehty sopimus, joka voimis­tuttaa
Venäjää kanVaises^a idässä.
vahvistaa Venäjän valtaa TyyneEä-morellä
j a tekee mahdolliseksi Neu­vosto-
Venäjän alusmaiden taloudel­lisen
kehityksen edistämisen kaukai-sessa
idässä. Jos ei normaalisia
suhteita olisi palautettu Venäjän
keiksi kuin olivat neuvottelut Japa-tahtoi
ainoastaan osoittaa toislssä+Tiin kanssa, .mutta saattavat ne
työpaikoissa oleville jäsenille, m i ­ten
voimakas tällainen tehdassolu
voi olla. Ranskalaiset toverimme
hyvin käsittävät, että soluilla on
vielä monta heikkoa kohtaa, mutta
tämän porvarillisen äänenkannatta-jan
todistus on hyvin merkitykselli­nen,-
eikä parempaa ylistystä voisi
kuvitellakaan. Jos on olemassa vie­lä
joitakin, jotka epäilevät pufolueen
solujen perustalle järjestämistä, on
"Temps"-lehden m i e I e n purkaus
omansa poistamaan näitä epäilyksiä.
Neuvosto-Venäiän ja
Japanin välisissä
neuvotteluissa
oli vaikeuksia neljän eri kysymyk­sen
johdosta. Ensiksi, Sahalinin
saaren polgoisosari takaisinluovut--
taminen; toiseksi, . kysymys van­hoista
/sopimuksista; kolmanneköl
tsaarin aikuiset velat ja Venäjän
kärsimät vahingot liittoutuneiden
valtojen hyökkäyksen johdosta , ja
neljänneksi, kysymys Sahalinin poh­joisosassa
olevista hiili- sekä öljy-alueita
koskevista toimUuvista.
Nämä kysymykset ratkaistiin s i ­ten,
että Japani kutsuu sotajouk­konsa
pois Sahalinin pohjoisosasta
niin pian kun. ilmastolliset suhteet
tekevät sen teknillisesti mahdolli­seksi,
mutta ei missään tapauksessa
myöhemmin kuin tämän vuoden
toukokuulla. Vanhoihin sopimuk­siin
tehdään muutoksia, jos nähdään
tarpeelliseksi uusien . neuvottelujen
jälkeen. Ainoastaan Portsmouthin
rauhansopimus . • (Venäjän-Japanin
sodan jälkeen) pysyy voimassa. Ve­näjä
on myöntänyt, että tällä,sopi­muksella
bn vain puhtaasti historial­linen
merkitys, sen tärkeys Japa­nille
olleÄ siinä, että se todisti Ja­panin
voittaneen taistelussa tsaa­rin
sotajoukot j a takasi Japanille
suuren valtakunnan arvon. Sariialla
kun Venäjä -tunnustaa tämän sopi­muksen,
kieltää se kaiken vastuun­alaisuuden
sen sisällöstä. Kysymys
tsaarin veloista, samoin kuin molem-
Tninpuolisista : korvausvaatimuksista,
tulee käsiteltäväksi myöhemmin.
Vaikein esillä olevista kysymyk­sistä
oU toimilupien ratkaisu. Heti
neuvottelujen alkaessa' piti Japani
toimilupia sinä hintana jonka Venäjän
tä3rtyy maksaa neuvostohallituksen
No.2e
hesä, Tovöissa ja Vapandesaa.
Kuten ylläesitetyistä selostako
ta käy selville, on Lauri HyÄ
Suomessa kuulunut snojeKjajn i j .
veihin- On oUut niiden kaamddea
pyssyhnrttasakkien puolella, joft»
yön pimeydessä hyökkäävät rauhal­listen
j a syyttömien-ihmisten kiam^
ja Japanin välille, ei Venäjä olisi puun. Me olemme usein k u ^ t
voinut toivoa saavansa-takaisin oi-ttämän luontoisissa tapauksissa^^
keuksiaan Itäisen Kiinan rautatie- ^— ^ •
hen. ^ :
Japanille on isopiinuksella vielä­kin
suurempi merkitys kuin Neu­vosto-
Venäjälle. Japanilaiset käsit­tävät
hyvin, miten tärkeä tämä liit­to
on, ja sopimuksen allekirjoitta­mista
tervehti ääretön riemu J a ­panissa.
Endmälnen ja tärkein as­kel
Japanin ja Neuvosto-Venäjän
suhteissa on otettu. Tulevaisuudes­sa
voi odottaa tapahtuvan laajaa
taloudellista yhteistoimintaa Japa­nin
kanssa, josta seuraa Neuvosto-
Venäjälle Tnahdollisuuksla kehittää
taloudellisia tuotantovoimiaan ja
antaa Japanille niitä raaka-aineita,
joiden takia se on ollut kokonaan
riippuvainen Amerikasta ja Englan­nista.
;^0n ilmeistä, että Yhdysvallatkin
alkaa hiljalleen huomaamaan, TOI-ten
epäedullista on sille, että se ei
öle tehnyt minkäänlaisia- sopimuksia
Neuvosto-;Venäjän kanssa. Neuvot­telut
Yhdysvaltojen kanssa muodos­tunevat
yhtä pitkäaikaisiksi j a vai-osottantua
helpommiksikin. Itse
asiassa on Yhdysvaltain ja Neuvos­to-
Venäjän välillä vähemmän riita­kysymyksiä
kuin oli Venäjän ja Ja­panin
välillä. Jos Yhdysvallat a l ­kaa
käsittämään, että Neuvosto-Ve
näjän sisäinen yhteiskuntajärjestel­mä
on sen oma asia," j a että vie­raan
täytyy mukautua talon tapoi­hin,
ei tule olemaan mitään estettä
keskinäisen ymmärryksen rakenta­miselle.—
Karachan.
NORWOOD^ MASS.
tunnustamisesta, Japanin kärsimis­tä
vahingoista j a Sahalinin saaren
pohjoisen osan luovuttamisesta. Ve­näjä
lausui olevansa valmis anta­maan
Japanille toimilupia samoilla
ehdoilla kuin niitä muillekin on
myönnetty, jä niiden rajojen sisällä
se. pysjrtteB täs^ asiassa koko ajan.
LppuUisesti hjrväksytyt ehdot ovat
samanlaiset kuin kaikissa Neuvosto-
Venäjän toimiiupasopimuksissa.
Japanin kanssa tehdyn sophnuk-sfen"^
tärkeys on huomattavasti suu­rempi
kuin mitä'siinä käsitellyt
seikat osoittavat Sen kautta lo­pullisesti
selvitettiin yilmeisetten
jätteet liittoutuneitten -hyökkäykses-
Venäjän alueelle, jotka jätteet
Puniunen armi^a oli itse teossa jo
selvittänyt. SahaEnin saaren ta­kaisin
luovuttamisen kautta jäa
•Neuvosto-Venäjälle alle kuuluva
entinen a l a n s a . Jälellä on vielä
Bessarabia, mutta On ilmeistä että
kun kerran Japani näki tarpeelB-söksl
palauttaa- Venäjälle alle kuu­luvan
/alueen^ «iin ; B T ^ myos-kin<.
j<Äa TDiri-: TOhkea; "vaän ;älloin
kati se on varma
avusta, tulee fauomiaamaan aseman­sa
-"vailEeuden; • :•• • ",',•..
Japanin Icanssa tehty ^ i m u s , jo­ka
on lujittMiut Neuvosto-Venäjän
asemaa "ITyyneUämerellä, on varoi­tuksena
myös Yhdysv^lhnlle, että
äeltäytymäUä tekemästä sopimnsta
' VeavoSto-Venäjan 3amssa pahentaa
^ ^aan'dmaa ^asemaansa, hapatan
. Tutki jakomitean raportti
Lauri Hyytin asiasta^
Lauri Hyyti saapui Suomesta tä­hän'
maahan noin kaksi vuotta sit-te,
jolloin hänet hyväksyttiin Nor-woodin
osastoon itsensä Suomesta
hankkiman todistuksen nojalla. Tä
män jälestä alkoi kuitenkin paikka­kunnalla
liikkua huhuja, joiden mu­kaan
pialnittu henkilö olisi Suo­messa
kuulunut työväen pyrinnöltä
vastustavien joukkoon. Väitettiin,
että Hyyti on Suomessa ollut po­liisina,
kuulunut suojeluskuntiin
y.m.s,-. ; M / ; ' - : - '
Näistä syistä joutui asia uudel­leen
Norwoodln osaston tutkittavak­si,
joka valitsi toimeen komitean,
minkä tehtäväksi- jäi Suomesta asi­an
selyill^ ottaminem
Nyt olemme saaneet Suomesta,
K|>kemäeltä, Lauri Hyytin kotipai­kalta,
mainitun paikkakunnan työ­väenyhdistyksen
ja nuorisoyhdistyk­sen
leimoilla varustetun ja ,vilden
mainittujen osastojen' virkailijain
allekirjoittaman seuraavan selostukr
sen: ,
"Aryoisa toimikunta:
Mitä tulee kyselyynne Lauri Hyy­tin
suhteen, niin on hänelle annet­tu
luottamustodistus ilmeisesti vää­rä.
Koska tiedämme, .että hän on
täällä ollut poliisina ja.suojeluskun­nassa,
'sekä muutenkin halveritavasti
esiintynyt työläisiä ja työväenjär­jestöjä
kohtaan. Katsomme, että
hän on sopimaton nauttimaan jär­jestyneen
työväen luottamusta."-
(Leimat ja allekirjoitukset.)
Ylläolevan lisäksi selostaa eräs
tämän lausunnon allekirjoittaneista
tovereista seuraavaa:
"Kirjoitan tässä^ vähän lisäselvi­tystä
kyselynne johdosta. Mitä tu­lee
siihen epäilj^ne, että Raition
Työväenyhdistyksen leima on henki­löiden
käsissä joille työväen asia ön
vieras, niin siinä olette oikeassa.
Nyt lähettämämme .todistuksen
olemme variistaneet Kahden eri
osaston leimalla ja virkailijain alle-
Idrjoituksillä, että voitte huoletta
siihen luottaa. ,
Tahtoisin viejä esittää teille seu­raavan^
tehtävän, vaikkakin epäilien
sen taottavan hankaluuksia, mutta
kuitenkin uskon teidän tekevän voi­tavanne
.yhteisjen asiamme ja oi­kean
lupkkaturiteen ^lähyttäminä,
»Täältä .Kokemäeltä kotoisin oleva
Wilho Piiri pitäisi olla siellä Yh-dysvaltein
puolella ja hänellä pi­täisi
oleman Kokemäen Kriurolari
Työväenyhdistyksen antama todis^
tus, vaikka hän on yksi suojelija.
Edellä mainittu yhdistys on noske-laistMi
käassä. — -^^^
Punasin tervehdyksin,
(Allcldrjoitus.)
Huom.l Henkilöiden nimet" olem­me
jättäneet mmniteematta siksi,
ettei tältäpiiolen' Atlannin. i>ääse
ulkomaisesta | nosket y.in. kä^yroimään äkäläisaä
tovereita vastaan.
Edellä oleva asia oli esillä. Nor-voodin
osaston kokouk^ssa - helmik.
15 pmä j a loätti osasto ykamiell-sesti
erolttaa Lauri Hyytin Nor-
^odin"^ osastosta ja sen kautta
Amerikan Työväenpuolueesta. Ko­mitea
velvoitettSn julkusemaan asä-selostoa
Steenpais», 1 ^
den herrojen Idhkaseyan, ettejrät
he ole ketään tappaneet Ovat I
eivät €l ratkaise pääkysymystä.
Kysymyksessä on se, taillä pBole»
o r a t o l l e e t Me tiedämme kninia.
ttdiannet rehelliset- työläiset, syyt-töminä.
Joutuivat luokkakoston lei­maa
kantavien tuomioistuinten sua.
mittaisen tuomion alaisiksi, juuri
kaikenkarvaisten pikkuvaDtoisten ja.
suojelljain ilmiantojen pemsteeDa.
Lopuksi on tarpeellista vielä pan­na
merkille sekin, kuinka noskelaj-set
ovat auliita j a valmiita anta­maan
apuaan suojölijain joukkoon
kunluneiUe henkilöille. Mutta ei.
väthän » e ' Snoiiien nosket tieten-kään
ole jälessä, työväestön pettä­misessä,
muiden maiden petturiveU
jistään. Samaa reseptiähän he käyt­tävät
kaikkialla.
Toivomme, että järjestömme jä­senet
ja yleensä luokkataistehin
kannalla olevat työläiset kohtelevat
Lauri Hyytiä ja Wilho Piiriä een
mukaisesti minkä mainitut herrat
ansaitsevat
John Mäki, Lauri Palonen ja
Otto Kulmala-^
(Norwoodin osast. tutkijakomitea.)'
- j
Osaston voimistelu- ja nrheihi.
seura Yrityksen toimeenpanemat i l -
tamat ovat maaliskuun 7 päivä lan.
antai-illalla kello kahdeksan, Sno-malaisen
Seuran huoneustoUa. Paik.
kakunnallamme on vuosia tohninnt
voimistelu- ja urheiluseura Yritys.
Sen toiminta on ollut heikkoa jo
parisen vuotta, mutta entisen mo.
nivuotisen johtajan tov, E. Löppö­sen
johdolla onkin seura lyhyellä
ajalla edistynyt taasen entiseen kn.
koistukseensa, ollen mies- ja nais-tovereista
muodostunut seura. Nyt
toimeenpantavissa iltamissa tulevat
ohjelmaa esittämään-jniehet j a nai^t
Siis joukoUa saapukaamme osanotr
tajiksi, nähdäksemme Yrityksen
nais- ja miesjäsenlen reippaat va­paa-
ja telineliikkeet. Lisäksi on
ohjelmistoon hankittu useamman­laista
ohjelmaa, jpten illasta muo­dostuu
nautintorikäs, sekä samalla
innostamme runsaalla ^anotolla
seuran toimintaa, yhf kasvavaan in-,
nostukseen, sekä uutteraan työhön
voimistelun ja urheilun edistämi­seen
osastomme • jäsenistön keskna-dessa.
Työttömyys ja siitä .johtuva mie-itiskely
aiheuttanut mielihäiriön. To­rontossa
asuva suomalainen K.
Kanto on äkkiä tullu,t mielivikaistek-si.
Lauantaiaamuna helmikuun 21"
päivänä sai Kanto raivokohtauksen
asunnossaan Peter-kadulla ja on sii­tä
alkaen yhtämittaisesti raivonrint
j a räyhännjrt useamman miehen sil­mälläpidon
alaisena. Lääkärin lau­sunnon
perusteella on hänen ai-vostonsa
jollakin liiaksi kuormitet­tu,
josta johtuu järjen sekaannus.
'Kanto on ollut useamman kuukau­den
työtönnä, mutta ei kuitenkaan
äärimmäisessä puutteessa, sillä liS-nen
toverinsa vaimo on jossakin
ansiotyössä. Kanto on oleillut vas­ta
vu.oden ajan tässä maassa.
^ Kaupungin kourujen huonekin
ollen niin täytettynä, ettei K:lle
saatu tilaa sinnekään, joten häntä
täjrtyy hoitaa yksityisessä asunnos-.
sa. • -••.',•.;..:•
• Osnastalojen rakentamisia kan­nattavia
asian harrastajia kutsu­ltaan
yhteiseen kokoukseen tiistai-iltana
maaliskuun 3 päivänä kello
kahdeksan Illalla Suomalaisen Seu­ran
huoneustolle. Kokoukselle se­lostaa
aikaisemmin valittu toimi-kunta,
jonka huolena on ollut tä­män
kysymyksen kehittäminen ja
mahdollisien tietojen hankkiminen
aikaisemmin samallaisista yrityksis­tä,
joita on ollut ja edelleen on
käynnissä Amerikan suomalaisten
keskuudessa.. Saapukaa siis joukol­la
kaikki, joilla on asian eteenpäin
viemiseen innostusta. Sillä tässä
kokouksessa, joko päätetään toimiin-
•nan varsinaisesta alkamisesta tai
sitte kysymys kuoletetaan.
Menneitä huveja. Osaston
kuoron konsertti hehnikuun 21 päi­vänä
onnistui kaikin puolin kiitet-itävän
hyvin.' Tilaisuuteen hankitta
sisältörikas ohjehna esitettiin tyy-dyttävästi,
sekä sen hanMnna^
oli käytetty tarkkavaisnutta, ai»
mitään ala-arvoista ei esityksien s-sällössä
ollut Erikoisesti huomiot»
'kiinnitti kuoron esityksien joukösss
kaksi sanoiltaan mitä sisältörik^ia--
ta, kauniste, innostavaa l » " ^ ^
listuslaulna, nim. "KumouslaiUJr
sekä **VaIo valtaa' ön" kumman^ ;
säveltänyt tov. A . Palen. Nän»
ovat lauluja, jotica knorojemme oö-iehnistoon*
pitäisi tulla yhä y l ^
•miksi, ntamayleisöstä on kyDä^
vielä hyvin iiso osa sellaista, J<>»
innostu köyialsdle, mitään
tämättoäÖateJiÄJehnälle, ^ ^ ^ ^
»Irä tilaJsiradessB. tapahtnL