Vapaus, February 28, 1925

              KAIBKIEN BIAITTiaJ^^^^T^^ YHOTSRINTAÄIAAN! TYÖiyUSTEN JA TAIX>NPOIKA^ "KfimS^ m
Työväen vapautus tapahtuu
vain sen itsensä kautta!
Vain järjestyneenä joukkona
voi työväenluokka voittaa I
No. 26 — 1^5 Federated F^ssis jäsen. Lauantainä,ablmik> 28vp.—Sat/^F^ 28th, 1925 IX Vuosik.—Voi EX
mm
BerinnL — Berliner Tageblatt
lehden Moskovan kirjeenvaihtaja on
mainitulle porvarilehdelle . lähettä­mässään
varovaiseen sanamaotopn
puetnssa sähkösanomassa viittaillut
siihen mahdollisuuteen, että kysy­mys
mailmanvallankumouksesta, a i ­nakin
toistaiseksi, jätetään syr­jään
tunnustuksen saamiseksi Neu­vostohallitukselle
niiltä valloilta,
joilta se vielä on saamatta — eri­toten
Yhdj-syalloilta. Tämä kään­ne
edellyttäisi Sinovjevin syrjäyttä­mistä.
"Monet enteet viittaavat siihen",
sanotaan sähkösanomassa, "että
Neuvostohallitus" on aikeissa jyrkäs­ti
muuttaa politiikkaansa. Tarko-tuksena
on hillitä vallankumouksel­lista
kiihotusta ulkomailla j a kes­kittää
toiminta sisäisiin kysymyk­siin.
Eräs Pravdan julkasema ar­tikkeli
toteaa kommunistisen liik­keen
Keski-Eiiropassa olevan la­maannuksissa.".
. Edelleen kirjeenvaihtaja kertoo,
kuinka vallankumousliike \n sär-kyttänyt
sekä fiuropan että Yhdys­valtojen
porvarillisia hallituksia,
jotka hätäpäissään ovat ryhtyneet
ankariin vastatoifnenpiteisiin. Mut­ta
Siiiovjev "on -oikeaoppisella itse­pintaisuudella
riippunut siinä teo­riassa,
että Neuvostohallituksella ej
ole mahdollisuutta pysyä pystyssä
muuten kuin ,valIottamalla Europai
kommunismille". Nyt vainuaa kir-jottaja
tästä ajatuksesta luovutun,
ja sensijaan päätetyn ryhtyä vä­hemmän
romantilliseen toimintaan
talonpoikain olojen parantamiseksi
-Venäjällä j a normaalisten suhteiden
palauttamiseksi porvarillisten mai­den
kanssa. »<
"Tällä käänteellä tulee olemaan
tärkeä kansainvälinen merkitys,
koska Neuvos^hallitus siten voi va­paasti
päästä suhteisiin kapitalistis­ten
valtojen kanssa," sanoo kirjot-taja,
varottaen kuitenkin, ettei pi­dä
luulla Kommunistista kansain­välistä
silti haudatuksi, vaikka se,
Sinovjevin syrjäyttämällä, joksikin
aikaa "pannaan peiton alle". Sitä­paitsi
ei taistelu Sinovjevin syrjä­yttämiseksi
vielä ole ratkaistu.
Aito porvarin tavoin- näkee kir­jeenvaihtaja
tässä myös henkilö­kohtaisia
vaikuttimia. ' Sinovjevia
hän kuvailee "epämiellyttäväksi
henkilöksi, jota on siedetty ainoas­taan
hänen omaksumansa erikoisen
väki-leniniläisen mahtiaseman vuok­s
i •— joka hyökkää minua vastaan,
hyökkää leniniläisj-yttä vastpan.
Mutta hänen auttamaton epäonnis­tumisensa
mailmanvallankumouksen
lietsomisessa on tuota hänen mahti­asemaansa
suuresti heikentänyt.
Kamenev, Stalin ja Eykov tappe-luttivat
Sinovjeyilla Trotskia vas­taan,
kun Trotski oli julistanut so­dan
heitä kaikkia vastaan. Nyt
kun se tappelu on ohi, ryhtyvät he
kukistamaan Trotskin katkerinta
vastustajaa, Sinovjevia."
Pian kai saamme luotettavam­mista
lähteistä tietää, minkä ver
ran perää näissä arveluissa on.
Taistehl merimiesteii
orjuuttamista vas­taan
Kinttupatriootit Yhdys­valtain
presidentin
puheilla
Washington, D . C . — paavb Nur­mi,
Ilmari Prim jä •Gunniar Nilson
kävivät tervehtimässä presidentti
Codid^eai^^^
osannut puhua englanninkieltä ja
presidentti Coplidge ei taasen osaa
suomea, eivät sanomalehdet* tiedä
lähemmin kertoa, mitä juoksijat
presidentille* sanelivat. Se kuiten­kin
tiedetään, että he menivät yh­teiseen
kuvaan. . .
Hjalmar Branting
kuollut
Tukholma, — Ruotsin ent, pää­ministeri
ja sosiälidempkraattisen
puoluesn johtaja Hjalmar Branting
kuoli useampia viikkoja sairastettu-aan.
Hän oli 64 vuoden ikäinen.
Jo ylioppilaana hän rupesi innok­kaasti
harrastamaan sosialipoliitti-sia
kysymyksiä ja ennen pitkää
esiintyi sosialistina. Hän on toi­mittanut
Buotsin sosialidemokraat­tisen
puolueen , pää-äänenkannatta-jaa
"Socialdemokraten"ia yli 30
vuoden ajan ja.lähes 20 vuotta ol­lut
edustajana valtiopäivän toisessa
kamarissa, ottaen huomattavalla ta­valla
osaa Ruotsin yhteiskunnalli­seen
lainsäädäntötyöhön ja äänioi-keusolojen
korjaamiseen. ' Kieltä­mättä
hän oli vuosikymmeniä Ruot­sin
sosialidemokratian ensimäinen
mies, etevä puhuja ja •agitaattori.
Mikään vallankumousmies hän, ei
ole koskaan ollut, vaan uskoi olo­jen
parantuvan : porvarillisen yhteis­kunnan
puitteissaj^ aikaansaaduilla
reformeilla. Niinjfe, kun maitman-sodan
aikana Ruotsinkin porvaristo
näki - tarvitsevansa työväen kesyt­täjää,
turvautui se Brantingiin, jo­ka
sillain tuli pääministeriksi — ja
siten ajautui yhä kauenrmas-jou­koista.
Sanomalehäet, kuolemanta­pauksesta
kertoessaan, sentahden
ennustavat Ruotsin sos.dem. puo­lueen
rivien n y t iauttamatta ha­jaantuvan,
kutt Brafttihgin voima­kas
henkilöllinen vaikutus ei enää
ole niitä koossapitämässä.
Kun Suomen Työväenpuolue v.
1899 Turossa pidetyssä. kokoukses­sa
perustettiin, oli Branting saa­puvilla
edustajiainme avustamassa
j a rohkaisemassa- Viime ^ aikoina'
on hän näytellyt huomattavaa osaa
Kansainliiton nenvotteluissa.
30 ihmistä palanut
"Cairo, EgyptL •—Bahmanija n l -
niisessä kylässä paloi 600 isranna-ta,
eli melkein koko kylä. Palossa
sai surmansa 30 henkilöä j a 38
vaikeita palohaavoja.
Austraalian hallituksen
kauppalaivasto myy-tavana
Melbourne, — /Vustraalian halli­tuksen
kauppalaivasto, jossa on 32
alusta,^ on samoin kuin .Canadan ja
Yhdysvaltojenkin, tuottanut valtio­varastolle
huikeita tappioita, ja
sentähden on hallitus-päättänyt tar­jota
koko tuon laivaston myytä­väksi.
Nähtävästi on tarkotuksena
myydä ne köntässä jollekin sitä
varten muodostetulle yhtiölle, jon­ka
hoidossa ne mahdollisesti tulisi^
vat kannattamaan,- se kun saisi niin­kin
huomattavan laivaston polku­hinnalla.
Ja siitä taas saadaan yksi
hyvä todistus porvarien vanutetta-
.vaksi, että valtion omistus ei kel­paa
mihinkään yksityisen yritteliäi­syyden
rinnalla.
Eivät halua aatelis­arvoja
Kap-kaupunki, Etelä-Afrikka.. —•
Työväenpuolueen edustajat ehdot­tivat
kuninkaalle lähetettäväksi
pyynnön, ettei hän tulevaisuudessa
jakelisi aatelisarvoja kenellekään
eteiäafrikkalaiselle. Pääministeri
Hertzog kannatti ehdotusta, vedoten
siihen että eteläafrikkalaiset yleen­sä
vastustivat säätyrajoja. Noita
arvoja, näet, tavataan jaella varak­kaille
henkilöille, jotka ovat ra­hallisesti
avustaneet voitolle pääs­seen
politikoitsijan vaalitaaistelua.
-Vastapuolue ehdotti, että pyyntö
koskisi vain perinnöllisiä aatelisar­voja
sekä sellaisia, j o t k a eivät joh­du
julkisista, kirjallisista tai tie­teellisistä
ansioista^ jollainen rajo-tus
täällä Canadassa on voimassa.
Asian käsittely on vielä kesken.
Washington, D. C — Amerikan
kansainvälisen merimiesten Union
presidentti Andrevr Fumseth on lä­hettänyt
kaikille merimiesten jär­jestöille
kirjelmän, jossa protestee-rataan
kansainliiton työtoimiston
merimiesten konferenssin sitä pää­töstä
vastaan, jonka tarkoituksena
on alistaa kaikkien maiden meri­miehet
samanlaisten säädösten 'alai­seksi
j a pakottaa, kaikki kansakun­nat
se hyväksymään j a käytännössä
noudattamaan. Geneven konferens­si
ehdottaa, että "laivanomistajien
j a merimiesten välisen sopimuksen
rikkominen on pidettävä rikoksena
j a rangaiftava lain mukaan silloin
kun se' loukkaa yleisön etuja."
Furuseth lausuu, että esimerkiksi
merimiesten eroaminen laivan pal­veluksesta
silloin, kun se on sata­massa,
voidaan selittää "yleisön
edun" loukkaukseksi j a ' vihamielisen
kaupungrin viranomaiset voivat
käyttää sitä hyväkseen ja rangais­tukseen
työpaikasta eroamisen ja
uuden paikan hankkimiseen nähden.
Hän kannattaa norjalaisen edus­tajan,-
mainitussa konferenssissa
esittämää päätöslausetta, että meri­miehet
vieraan maan satamissa
ovat asetettavat samojen lakien
alaisiksi kuin laivojen omistajatkin,
sekä että nierimiestä silloin, kun
laiva on satamassa, ei voida pakoit-taa
laivan palvelukseen vastoin hä­nen
tahtoaan.
Kaksi ilmailijaa saanut
surmansa
Toronto. — J . h. M . White Hali-faxista
kotoisin oleva lento-opetta­ja,
yksi niistä canadalaisista lentä­jistä,
jotka saavuttivat suurta huo­miota
maailmansodassa, ja hänen
oppilaansa 24-vuotias luutnantti
Ronald Cross joutuivat silmänräpä-ykjsessä
kuoleman uhriksi lähellä
Barrietä sijaitsevan Borden lento-leirin
luona, kun heidän ilmalaivan
sa törmäsi ; yhteen tpisisTi ilmalain
van kanssa, jota oli ohjaamassa
lentoupseeri A, F. Morfee. Morfee
ei loukkaantunut lainkaan.
Onnettomuus tapahtui heti sen
jälkeen, kuin lentäjät olivat nous­seet
- lentokonelneen ilmaan aamu­sella.
Toisia ilmalaivoja ei vielä
silloin ollut ilmassa j a tapahtui yh-teentöri^
iäys noin tuhannen jalan
korkeudeiSBa lentokentän päällä, jo­ten
kentällä useat henkilöt näkivät
sen, ';. • ' - , "
MAAINJ;ÄRISTYKSIÄ
Kiinan keisari paennut
Peking. — Naori mäntsu-keisari
on taas paennut palatsistaan, lähei-simpäinkin
europpalaisten ystävien­sä
hämmästykseksi. Nähtävästi hän
on ' hyvässä turvassa japanilaisille
luovutetulla aineella Tientsinin sa­tamakaupungissa.
Hänen r e i l a an
lähtevän pois maasta Japanin tur­vissa,
cnsimäisen ja toisen vai­monsa
seuraamana.
Oaa kiinalaista sanomalehdistöä
on viime aikoina hurjasti hyökkäil-l
y t mantsu-ylimystöä vastaan, onpa
joissakin julistuksissa suoraan sa­nottu,
ettS ainoa keino päästä kei­sarista
on tappaa se perheineen
kaikMncen- Luonnollisesti tuollaiset
nhkaakset ovat alkaneet hermostut­taa
keisarillisen sovun päämiestä,
niin etta hän on päättänyt lahteä
tenreeDlseinpää ilmanalaa etsimän.
Wa8hington, D. C. —. G e o r g e -
townin yliopiston seismograafi on
merkinnyt "tavattoman ankaran"
maanjäristyksen noin 3,200 mailin
päässä etelään Wa8hingtonista. Kol­meen
tai neljään vuoteen ei kone
ole niin ankaraa maanjäristystä
merkinnyt.
Tähän saakka e i ' o l e tullut tie­toa,
missä tuo maanjäristys on tu­hoa
tehnyt — mahdollisesti sattunut
merenpohjassa.. •
Ainoa paikka, missä samoihin a i ­koihin
sattui maanjäristys, on Se-ward,
Alaskassa, mutta se ei ole
etelään Washingtonista, eikä järis­tys
ollut erittäin ankara: olihan
särkenyt savupiippuja, katkonut ve­sijohtoja
ja pelottanut ihmiset ulos
asunnoistaan, .
— — — o — — ^
Autoilijat tulevat mak-saniaah
graspliiniveroa
3 senttiä gallonalta
Toronto. — Muutamia satoja Ofi-tarion
Autoilijain Hiton jäseniä
edustava lähetystö kävi maakunta­hallitukselle
prostesteeraamässa " a i ­ottua
2 sentin veroa" vastaan, mut^
t a saivatkin kuulla, että hallitus a i ­koo
panna 3 sentin ••eron automo­biileissa
jä kuorma-autoissa käytei-tavalle
gasoliinillc. Vero tarvitaan
maanteiden Jcnnnossapitokustannuk-sien
korvaamiseen, ja lasketaan sen
tuottavan 3 milj. dollaria vuodessa.
Vero-kannetaan gasoliinia myytäes­sä,
j a peritään se myyjiltä maakun*
tarahastoon. Toisin sanoen, se tu­lee
korottamaan gasoliinin, hintaa
3 sentillä.
Moottoriveneissä, maanviljelysko-neissa
j a teollisuudessa käytettäväs­tä
gasolilnista myös ostettaessa
maksetaan sama iiinta, matta heille
palautetaan <&ro, kun todistavat,
että gasoUini- on käytetty, t ä l l e in
tarkotoksiia.
nadan perustuslaki
häficään Cape
Bretonin A kaivos-
Ottawa. —- TySvtjapuolueen edus­taja
Wood8W<>rä»' teki edustajahuo­neessa
hallitukselle vMikysymyk-sen,
mihin toimeen se aikoo ryhtyä
Nova Scotian kivihiilialueella val­litsevan
nälänhädän torjumiseksi,
kuvaillen samalla Bescon nälkiin-nyttämisjärjestelmSä
kaivosmiesten-sä
j a terästyoläistensä täydelliseksi
alistamiseksi. >
Työministeri; Mtirdock luönnolli-sesti
esiintyi tavattomasti "myötä­tuntoisena"
näiden työläisperheitten
hädänalaisen aseman johdosta ja
kovin "valitti"; siellä vallitsevia
olosuhteita, menipä" niinkin pitkälle,
ettei ollenkaan sanonut epäilevänsä
Woodsworthin kuvausta liiotelluksl
j a leimasi sikäläisen työnostajain
j a työntekijäin alituisen sotakan-nan
"mätähaavaksV Canadan teolli-suuselämässä".
. Mutta apua näl­käkuoleman
uhkaamille— ei herran
tähden! British North American
Act ei anna rnyStcn: sellainen avus­taminen
kuuhiu Tnaakuntahallituk-selle
—- Bescon. käskyvallan alaisel­le
kuuluisalle Armstrongip roikal­le.
Sieltä , miika apua lähtee!
Pääministeri King veti samaa
nuottia, niinkuin Toronton tyottö-mäln
tfvustuskysymyksessäkin. Ha­lu
kyllä- olisi auttaa, mutta tuo
perustuslain pentele kun on estee-
Vastapuolueen johtaja Meighen
— ' j o k a on siinä;; onnellisessa ase-massa,
ettei tai?v1tse muuta kuin
puhua — ilkeästi ivaili moista käsi­tystä
perustuslaistamme. Se antaa
lähettää apua kuinka paljon ta­hansa
Kiinan ja Jäapanin nälänhä-täisille,
mutt^ ei omassa maassa
nälkää kärsiville.
Cape Bretonin' porvarisedustajat
(Bescon juoksupoikia, tietysti), ko-ettivat
nälkäisille työläisille syötellä
hyviä toiveita, että Bescon nyt tyh-jinä
törröttävät terästehtaat kohta­puoleen
pannaan täyteen käyntiin,
ehkäpä kaivoksillalqijii' työ vllisääny
-ty3Fr-i8:-isitte5 ;^a3ät^^!^raint^ätt^^
Prögressiivipuolueen edustaja
Garland leimasi tuolla alueella val­litsevat
työolot orjnudoksi. Ja Työ­väenpuolueen
edustaja Irvine huo­mautti,
että Dominion hallitus, jo­ka
viimeisten 25 vuoden kulues­sa
on Besco-yhtiön pöijkittämiseksi
luovuttanut 90 milj. dollaria yleisiä
varoja, isaisi tuon yhtiön nälkiin-tyneitten
uhrien pelastamiseksi to­ki
jonkun summan luovuttaa.
Asia kai jäi siihen, koska sano­malehdet
eivät siitä sen enempää
kerro. ' ; • • ,
: — ' • o M' —
Saksaan kommunisti ju­tun
lakimiehet lak-koutuneet
Japani ei kuulu vastus­tavan
Singaporen
sotasatamaa
Lontoo. Pääministeri Baldwin
selitti parlamentin alahuoneessa, et­tä
vastuunalainen mielipide Japa
nissa ei vastusta laivastoaseman ra­kentamista
Singaporeen. Joissakin
japanilaisissa piireissä Singaporen
linnottamista tpsin pidetään luotta­muksen
puutetta osottavana entis­ten
liittolaisten ystävällisiin aikoi­hin,
mutta Japanin virallisissa ja
muissa parhaiten asiaa ymmärtävis­sä
piireissä pidetään muka luonnol­lisena
asiana, että "Singaporen sa-tamalaitteita
laajennetaan ja pa­rannetaan".
Sen suunnattoman
suuri etäisyys Japanista — noin 2,-
300 mailta (eli vähemmän kuin
Vancouverin " etäisyys Sudburysta)
— vaikuttaa, ettei sen varustamis­ta
käsitetä miksikään uhkaksi. " S i ­täpaitsi
yhdistää häitä 'tiolempia
maita yhteinen rauhan säilyttämi-sen
harrastus Washingtonin sopi-muksen
nojalla sekä historiallisen ja
arvossapidetyn ystävyyden pohjal­l
a " . — Viitsii sekin, aikuinen mieö,
loruta — ei parlamentissa istuvia
loisin keljuja varten, sillä ne hänen
tarketuksensa kyllä ymmärtävät,
vaan tyynnyttääkseen uusiin sotiin
haluttoman työväestön epäluuloja.
• ' 'O
Pyöveli hengenpelasta­jana
Berliini, — Jugoslavialainen ros­vo
Zaruga, joka oli tuomittu kuo-leniaan
kahdenkymmenen Ihmisen
murhasta, pelastui kuolemanran­gaistuksesta
omituisella tavalla.
Kun kuolemantuomio oli julistettu,
sähkötti oikeuden puheenjohtaja
pyöveli Mauserille, että hänen oli
heti saavuttava Belgradiin pane­maan
tuomio täytäntöön. Tämäpä
vastasi, ettei hän ollut saanut mak
sua edellisestäkään mestauksesta, e i ­kä
luvannut tulla, ennenkuin oli
saanut tuon maksun. Oikeudelta
tuhraantui kuusi päivää neuvotel
VOI
ruveta t < p i ^ jotam
Lontoo. — Kun Saksossa ollaan
varmoja siltä, että "Geneven pöytä-k
i r j a " ei tiile voimaan, olisi Saksa
halukas tekemään kolmenkesklsen
sopimuksen, jolla Suurbritannla;
Ranska ja Saksa' takaisivat Länsi.
Europan rajojen loukkäamattomuu
dcn. Saksa on nyt valmis takaa
maan Ranskan j a Belgian vällrajan-
Ba. Tällaisen lausunnon, antoi sak
salainen pasifisti kreivi Harry k c s » -
rÄöigan^
löysi lain, joka määrää, että kuole­mantuomio
on pantava täytäntöön
kolmen päivän kuluessa siitä, kun
se on julistettu. Niinpä ei ollut
muuta keinoa kuin muuttaa Zaru-gan
tuomio elinkautiseksi vankeu
deksi.
Ranskassa poliisi vetää
nuottaa
• Leipzig, — Tuomari Niednerin
j a 16 syytteeseen asetetun kommu­nistin
puolustusasianajajien välinen
riita oikeushuoneessa kehitty'! huip­puunsa
yhdentoista lakimiehen teh­dessä
lakon neljän syytetyn kiel-tääntyessä
ottamasta puolustajak
seen muita lakimiehiä.
Aamuistunto sai äkkinäisen lo­pun
poliisien poistaessa oikeussalis­t
a väkivallalla lakimies Arthur San­terin,
kun hän oli joutunut kiihke­ään
suulliseen väittelyyn tuomarin
kanssa jutun käsittelystä.
Ruokaloman jälkeen pyysivät puo­lustajien
asianajajat.' että oikeu­denkäynti
siirrettäisiin toistaiseksi,
että he saisivat tilaisuuden esittää
asioita oikeusdepartementille.
Oikeus hyväksyi pyynnön j a kaik-ki
lakimiehet, kahta lukuunottamat­ta,
poistuivat oikeussalista.
BeUlslandin kaivok­silla
neuvotellaan
st. John'6, Nfld, — HalljtUR on
alottanut neuvottelut Bescon Ja
B e l l Islandin rautakaivoksissa työs­kenteleväin
miesten välillä niistä
työselkkauksista, jotka syntyivät
toista kuukautta sitten, kun yhtiö
otti käytäntöön ajanmerkintäkellot.
Miehet väittävät tällä keinoin yri­tettävän
pakottaa heidät tekemään
pitempi» työpäivä, korottamatta
palkkaa. Yhtiö puolestaan selittää,
että tarkotuksena vain on huolelli­semmin
pitää selvillä, ketä miehiä
kalloinldn on kaivoksessa, jos sat­tuisi
tapaturmia! — Kuinkahan mo­nes
"selitys^ tao jo oli näiden kel­lojen
tarkotuksesta taon totuuden­rakkaudestaan
tannetan yhtiön puo­lelta?
Marseille, .Ranska. — Täällä oli
helmik. 10 p. kahakka kenraali de
Castelnaun johtamien katoolilais-piuoluelaisten
j a kommunistien vä
Iillä, J o s s a kahakassa kolme henki­löä
sai surmansa. Estääkseen täl­laisten
tapauksien uudistumista, kun
tasavallan presidentti , Millerähd
saapuu tänne maalisk. 1 p. puhiir
maan "Isänmaallisen Liiton" ko-kouksessa,
ryhtyi poliisi "^eräänä * ö -
nä "puhdistamaan" kaupunkia ^'epä­mieluisista
aineksista". Poliisin
nuottaan tarttui kaikkiaan 5,236
henkilöä, joista 2,330 oli ulkomaa­laisia,
Poliisi haravoi koko kau­pungin
auringonlaskusta auringon­nousuun,
tarkastaen k«ikki halvat
hotellit ja majatalot köyhäin kau­punginosissa,
tutki jokaisen puoli­yön
jälkeen kadulla tavatun henki­lön
ja vaati heidän näyttämään
henkilöllisyystodistuksensa. Kuu­lustelluista
henkilöistä 662 vangit­tiin
ja vietiin poliisiasemille. Näis­tä
163 tulee syytettäväksi siitä, et­teivät
ole noudattaneet ulkomaa­laisten
oleskelua koskevia säädök­siä.
35 pantiin putkaan salatun
aseen kantamisesta, j a 3 karkotus-tuomion
alaista tulee vietäväksi r a ­jalle.
Muut vangituista päästet­tiin
vapaalle jalalle, senjälkeen kun
heidät' oli rekisteröity "epäluulon-alaisiksi
henkilöiksi".
Jotakuinkin samanlaista koman-toa
«jis molemnjissa "vapaissa ta­savalloissa"
— Yhdysvalloissa ja
Ranskassa.
Sydney, N. S. — Täkäläisten, sa­maten
kuin Glace Bayn, hiilenkaV
voksien työläisillä on ollut lukuisia
joukkokokouksia, joissa on vallin­nut
äärimmäisen katkera mieliala
Besoo-yhtiötä vastaan, siltä syys­tä
että se aivan aiheettomasti sei­sottamalla
kaivokslaan j a tehtaitaan
pyrkii tahallaan ja järjestelmälli-sesti
nälkiinnyttämään työväkciiän.
Ilmeistä on nyt, että jos Besco te­kee
pienimmänkään liikkeen toi-meehpannakseen
aikomansa palkka-taksap
alennuksen, vastataan siihen
hetipaikalla sadan ^prosentin lakolla.
Eräässä näistä kokouksista t u li
Bescon kaivosmiesten keskuudessa
vallitseva huutava hätä erikoisen
elävästi esille. Miehet olivat melko
hyvällä päällä, käsittöessään kyke-nevansa
Joukkovoimallaan pysäyttä­mään
Bescon ahnaat hyppyset kos-kemftsta
heidän kyllin kurjiin palk.
koihlnsa, kun kokoushuoneen ovi
hiljaa aukesi, j a , sisälle tuli pieni,
korkeintaan lO-vuotlas tyttönen.
Hänellä oli kädessään paperiliuska,
jonka vei puheenjohtajallo. Siltä
selvisij että lapsen isä el voinut
lahteii kodista, koska hänen vai-Ja sikiöltänsä kohtaan.
monsa oli heikkona sairaana Ja y k s i;
lapsista kuolemaisillaan; beilli «i
ollut leivin palaa. Is& ei ollat
päässyt töihin nioneen kua1canteen.is'
Heti valittiin komitea käymään per*
heen luona Ja hankkimaan avustuslis­ta.
"Kun tästä asiasta oli suoriu­duttu,
nousi kokoushuoneessa mies
toisensa jälcstä ja kertoi toisista
sabianlaisessa asemassa olevista per­heiltä
kaikkialla kaupungissa, kun­nes
kokous päätti, että se jkurjuus»..
mihin Bescon armoton sulkujärjes­telmä
• oli sikäläisen kaivostydväes^
tön syössyt, oli liian s^iuri paikallis­ten
unio-osastojen huolehdtttavakai. ^
Silloin — tästä Bescon kylvä­mästä
puutteesta ja hftUltuksen' •
täydellisestä välinpitämättömyydes­tä
puhuttaessa —- tuotiin voimak­kaasti
esille SO mielipide, että se
päivä oli nopeasti lähonemftssi, Joi-
Ipin kaivosmiesten täytyy lähteä
liikkeelle Ja otUa omalla luvallaan
kaupungissa olevista myymälöistä,
"mitä tarvitsivat, *Ja että lailllsuu- '
den rajoissa edelleen pysyminen pU
riko» — rikos niitä alkeellialmpia
vclvolllsuukaia vastaan, mitä Jokai­sella
luontokappaleella on itseään
m
m
•im
Saksa valmis kolmen-keskeiseen
sopi­mukseen
Vaimonsa pieksäjä ei
pitänyt selkäsau­nasta
Ei Britannian lähetti­lästä
yenäjälle
Lontoo. — Ulkoasiain sihteeri
Austen Chamberlain, ilmotti parla­mentissa,
että Britanniari: hallitus
ei tule nykyoloissa lähettämään lä­hettilästä
Moskovaan; Hallitus p i ­tää
silmällä tilannetta j a menette­lee
; tapausten mukaisesti. Toisin
sanoen, katsoo kuinka sen vehkeilyt
Neuvostovaltaa vastaan näyttävät
onnistuvan.
mlsneuvpston kokouksessa, " Sanoi
itsellään olevan Saksan hallitukselta
valtuuden tämän lausunnon, anta­miseen.
- —o--" 'i ^ - r : •
Hedelmä- ja kasvistrus-ti
tavattu
Ottawa. — Ruokatavarakauppaa
tutkimaan nimitetty hallituksen ko­missaari
Lewis Duncan, Torontosta,
ehdottaa perustettavaksi koko maa­ta
käsittävän, viljelijäin omistaman
myyntitoimiston, ' joka maksaisi
mahdollisimman parhaat hinnat vil­jelijöille
ja hankkisi heidän tuottcil.
leen mahdollisimman suuren mene­kin.
mahdoHlsimman halvoilla kus­tannuksilla.
Se olisi hänen mieles­tään
paras lääke niille epäkohdille,
mitä hedelmäin ja kasviksien kau­pan
alalla vallitsee. Semmoisen liik­keen
menestyminen on hänen mie.
lestään varma seuraavilla neljällä
ehdolla: ei voittoilua, ei suosikki­järjestelmää,
tarkka tilitys jä' taa­tusti
rehellisten miesten käyttämi­nen
liikkeen palveluksessa.
Työministeri oli pannut Ouncanin
ottamaan ^elvää, oliko siinä perää,
että British Columbian, Albcrtän,
Saskatchewahin ja Manitoban he­delmä-
ja kasviskauppa oli erikoi­sen
liikeyhtymän. monopoolina,, Ja
hän ilmottaa Nash Mutual nimisen
välitysliikkeen olevan sellaisen yh­tymän,
joka toimii " j a on toiminut
vahingoksi Canadan väestön eduil­le,
niin tuottajien kuin kä}rttäjien
j a lilkekilpailijain".
Mainitulla liikeyhtymällä on 46
eri lilkehuonetta Canadassa ja ne
ovat liitossa 84:n Vhdysvalloissa
olevan saman liikkeen haaraosaston
kanssa. Se kehuu olevansa mail-man
suurin tuoreita hedelmiä ja
kasviksia käsittelevä liike. Samaten
on Viljelijäin myyntiyhtiö (Grow-ers'
Sales Agency, Limited), joka
on itsenälsteij välittäjien liike, sel­lainen
vahingollinen i^htymä.
Nämä kaksi. yhtymää ovat Jaka­neet
länsi-Cinadan välitysalueislin;
välittäjä, joka myy toisen yhtymän
alueella olevalle hedelmäkauppiaal-le
tavaraa. Joutuu tuon alueen vä­littäjille
; suorittamaan korvausta,
joka nousee aina 90 dollariin vau­nulastilta.
Tämmöinen menettely
haittaa myyntiä, synnyttää. mono'
poolia j a verottaa viljelijöitä, osta­j
i a Ja kilpailevia lUkkeitä.
Kohtuuttoman suuria voittoja on
tutkija havainnut 'kiskotun etupääs­sä
tomaateista, mansikoista, kar-
, Hamilton, Ont. - ~ Oltuaan kck-keretssä
toisen naisen kanssa Ja
palattuaan kotiinsa, iski Lloyd Hun­ter
valmpUcen "mustat silmät" nyr­killään.
Polllslolkeuden tuomari sa­noi
Hunterllle: "Saatte 'valita,
kummanko tahdotte: kuukauden ; ;
vankeutta — taikka viikon vankeut-ta
ja viisi ruoskan-iskua?"
"Mini^ otan kuukauden vankeut- ^
t a / t Vvj^Stasl Hunter^ klireeijtl. , ^ ^ ,
*'Raukkä, — teidänlaisenne otukset
altia pelkäävät selkäsaunaa. Minä
en vielä ole tavannut vaimonsa
pleksäjää, joka ei olisi pelänAyt
ruostcimlsta. Mutt^Uulkaapas tän*
no toisen kerran!"
'm
Berlini on saanut ensi
maisen lumen
Berlin. Berliinissä on «atantit
ensimäinen lumi tänä talvena, peit­täen
kadut ja aiheuttaen liiken­teen
keskeyttämisen.
Amerikalaist^n asumassa kaupun­ginosassa
olikin lumi tervetullut,
lapäivä^ koulut olivat suljetut Ja
dessä lakon Ja neljän syytetyn kiel-koululaisct
leikkivät lumen kanssa
kaduilla.
Tuhansia miehiä työskentelee ka­tujen
puhdistamiseksi lumesta.
Paljastukset käyneet
Ebertin sapelle
Bcrilini, — Presidentti Bbcrt on '
joutunut TimpfsuoH-lelkkauksen alai­seksi.
Perustuslain mukaisesti tu-lee
kansleri Luther toimimaan pre­sidentin
sijaisena Ebertin sairauden
ajan.
Ebert sairastui niin ankaraan um­pisuolen-
lisäkkeen Ja sappitiehyei­den
tulehdukseen, että leikkauksen
toimittaminen oli välttämätön. O l ­laan
huolissaan siltä, kuinka leik-.
kauksessa käy, sillä Ebert on vii- >
meiset kaksi viikkoa kärsinyt sap-pikivistä,
ja hänen hermostonsa on
piloilla Magdcburgin oikeusjutun
aiheuttamasta kiihtymyksestä sekä
^armat-jutun johdosta häntä vas­taan
tehdyistä kiivaista hyökkäyk­sistä.
Toht. Luther aikoo hoitaa
presidentin' tehtävät kanslerin toi­mensa
ohella.
Myöhemmän tiedon mukaan oli
Ebertin tila leikkauksen : Jälkeen
sängen arveluttava, kuume ollen
^ i i n korkea, että se on lääkäreitä
huolestuttanut. Joka tapauksessa
ollaan sitä mieltäi että Ebert tä-*
män— jälkeen häviää valtiolliselta -
näyttämöltä. Hänen presidentti­kautensa
Joka tapauksessa loppuisi
kesäkuun 1 p. eikä ole toivoa hänen
uudelleen valitsemisestaan, jos hän
sairaudestaan toipuisikln.
kuista, ^raparperista y. ra.-kasviksis­t
a , ; ^ l l o - (Jam) kannoissa oli p a l -
aläjpainoisia. Monta »natakin
epäkohtaa on ilmennyt^ Joiden' pe-msteella^
komissaari soosittelee'
trostivastaista lakia säädettAväksi. v3