1921-07-05-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mvKmi ia Canadan euomalaiBea työväestön oänenkannattsja, ilmestyy SudbO' ryesä, Ont, joka tiistai, toristal Isoantal • H. PUBO, J. W. SLUP. Vastaava toimittaja. ToimitussibJmi VAPAUS (Liberty) The only organ of Finnish \7ork' «rs in Canada. Pablished in Sad* bazy, Ont, every Tuesday, Tbursday and Saturday, * ' Advertisiijfr rates 60c. per eol incb. .Minimnm charge for sin^ie insertion 76c. Discount on standing advertisement. The Vapaus is the best advertising medinm among the Finnish People in Canada. Ilmotushinta &0c palstatuumalta. Alin hinta bertailmotuksesta 75c. —Kuolenu^ilmotukset $2.00 (miiis* tovärsyistä 50c kultakin lisäksi). Eihlaos- j'a avioL ilmot. alin iiinta 12.00, nimenmuutosilin. (muuten buin avioliittoilmotusten yhteydessä $2.00 kerta. — Avioeroilm. $2.00 berta (2 kertaa f 3.00 Syntymä-ilm. $2.00 kerta. — Halutaan tietoja osoteilmotukset $1.00 kerta (3 Icertaa $2.00) Kaikista ilmotuk- ^sta, joista ei ole sopimusta, tOIep eaban seurata mukana. TILAUSHINNAT: Cänadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk. $L60 ja yksi Mt. 76c. \ «Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vL $6.50, puoli vk. $3.00 ja kolme Wc $1.75. . Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään, paitsi asiamiesten joilla on takaukset iäälittäa, Smoih eiunasi liiton taan. ksrtsaa^ luten meidän tulee todel- tä kaikki myönnytykset roitä suinkin tumus enemmistö Venäjän vaöanku- ia t*hdä, itse AFL:n syvissä riveieiä voivat, bnolinjatta siit^ kuinka syväJ mouksen tuomitsemispolitiikan ja a>jkäynrnsgä olevaa /itumousprosessia, settui siis siinäkin kohden uskpliii>eB.|joka s^älimättdmän ja yhä haikaile ti mailnmn riistäjäluokkaia ja ioperi jjnättömämniäkgi käyvän xiiston,, ki» alistien uskolliseksi tukijaksi ja työ-väenluokan vallankumoukeeHista nou Eua vastaan. Edelleen pägttMiitto ihan yksimielisesti lähettää veljese' dustajan cAmerikan Legionan» tule* vaan vuosikokoukseenj^joka Amerikan Legioha oh kokoonpantu ameri-kalaisista taantnmusupseereista ja on se tullut käuluisaksi militarisroikiib* kon levittämisessä j a kaikenlaisen ra dikalismin ^vittomässä, vieläpä por värilliseltä junaltakin laittomassa vainoomisessa. Vielä konventioni tap poi esityksen 6-tnntiseh työpäivän molesta taistelun alottamises-a. , Lukemattomia muita, mitä san-rinta taantumusta — eikä ainoasaan taantumusta, — mittta. ääretöntä typeryyttä osottavia päätöksiä voitai siin luetella. Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, Lome St, Puhelin 1088. Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont JOB ette milloin tahansa saa vas^ tausta ensimaiseen kirjeeoeehne, kir-jottakaa uudelleen liikkeenhoitajan persoonallisella nimellä. J . V. KANNASTO. liikkeenhoitaja. Ä5gist(?red at the Post Office De-pi^ irtin^n^ Ottawa, as second class in^tter; t A, f, Un vfaeinen Amerikan Työväenliitoh (Ameri-can Federation of Labor) neljäskymmenes ensimäinen konventioni •on^taaji,pettynyt Konventionin pää ' taaeV kalkissa lih^m . ???*!^Yat K^tavanholHsen alnek^^n ^ ehdoionia ylivaltaa tuossa suurilukuisessa ty8- väenjärjestössä, samoin jätti kortven-tioni liiton tärkeät toimipaikat ja Joh don edelleenkin goinpersilaisen taan tumuksellisen j« työnantajille mielui San koplan kaalin. •. . . y 'Konvefltlonin erikoisesti taarttumuk sellistä luonnetta kuvaavat useatkin päätökset, joskin kaikkikin ovat sitä. Konventioni hyväksyi gomper-eilaisen toimeenpanevata, komitean kannan kansainväliseen työväenliikkeeseen nähden, jonka mul?aan kel-taista Amsterdamin kaifsainvälistS ammattiyhdistysten liittoakin pidetään «liian punaisenaf jä pysytellään siitäkin erossa. Tästä liitosta erossa oleminen radikaalisten ainesten kannalta on tietenkin enempi kuin suotavaa, mutta kun se tapahtuu siinä nimessä, että muka tuo liitto olisi «punainenc, .niin sellainen typeryys Kuitenkin oli konventionin yhtey-essä jotaiii mielenkiintoistakin, jo-ca tavallaan on ajan merkki Ensi cerran sit^n vuoden ,1894 oli Gom- )ersiUa vakava taistelu tull%.uudel-een valituksi presidentiksi. Hänen dlpailijanäan esiintyi United Mine TVorkersin prseidentti John L. Lewis, joka sai kolmannen osan kpnyentio-hin edustajain äänistä. Lewi8ille annetut äänet olivat paljon puhuvia^ sen takia, että ne tulivat Amerikan. TyöväenliittooB kuuluvilta suurimmilta järjestöiltä ja samlla enimmän edistysmielisiltä järjestöltä. :Jtse tä mä Gompersin vastaehdokas ei sellaisenaan edustanut selvää luokka-tietoista^ edistysmielisyyttä, sillä Le-wisin «radikalisutis» on monet kerrat paljastanut iepäröiväksi pelkuruudeksi pistellä AFL:ssä olevan todella edistysmielisen aineksen taistelua pontevasU. Hän on aina tärkeissä icysymyyksissä osottanut antautu-vansa, kompromiseeraavansa ja välttävänsä kunniakasta taistelua nousevan amerikalaisen vallaakumouksel-lisen tydläisaineksen puolesta. Mutta kuitenkin, kuten sanottu, hänen ympärilleen ryhmittyivät Gompersin pa-tevanhollieuuteen kyllääntyneet liiton «distygmielisemmät ainekset Ja siinä bilelesBl kun asiaa tarkaStam-me, oli Uwi8iir8fiairfiErä suuri mie-lenosotus Gompersin taaniufl\)iS.WI»- klä vastaan. Ja niinkin suuren äärti* määrän saavuttaminen on omiaan rohkaisemaa^ 'luokkatietoisla aineksia ryhtymään perinpob»aiseen ja tin kiraättörtiään taieteluun AF.L??9S 9' leyien""8uurten työväenjoukkojen Jvolt tamiseksi kumouksellisen työväenliikkeen puolelle. > - QompCM hyökäsi vastustajiaan viitaan 'ankarasti, syyttäin heitä «Hearstin ja Garyn miehiksi», joka li kainert syytös sopii vallan mainiosti Gompersiin itseensä. Tiedottomat ja myöskin suureksi osaksi luutuneet ja paatuneet «kansainvälisten* uriioit-ten piirivirkailijat ja muut vuosikjmi ristyslakien, työttömyyden y.ra. vai kntuksesta yhäti yltyy, paisuu ja laajenee, niin me näemme työväenluokan ankarasta Juokkaorjuudesta pelastamisen Eoxiren asian kutsuvan luokkatietoisia aineksia entistä perin pohjaisempaan työhön vanhoissa am mattiunioissa. Sillä juuri näiden ainesten on murrettava taantumus kai. kissa työväenjärjestöissä, juuri nai-den ainesten tehtävänä on säälimättä irroilettava ftrgfäen suuret pohja joukot työnantajain kätyrien ja äm-mattiunioitten taantumnsjohtajain ta lutusnuorasta. Näiden ainesten vel-vollisuus on kehittää vallankumouksellista luokkaunionismia, jolca muodostaa järjestönsä ja taistelutaktiik-kansa sopusointuisaksi ja. solidari-seksi työväenluokan yleismailmallir sen valtataistelun kanssa. Ja tässä tehtävässä todella luokkatietoiset ja kumoukselliset työläisten etuvartio-taistelijat eivät saa väsyä eikä langeta epätoivoon, ^SUlä jos kerran me aijomme voittaa Riailman, silloin mei dän täytyy e/sin kyetä voittamaan ja murtamaan taantumukseiliset tel-jet itse työväenliikkeen piirissä, kos* ka kapitalismi nojaa ja pysyy pystys sä enään ainoastaan työväenluokan tietämättömyyden"ja sen taantumuk Bellisten johtajain tukemana. 'O'-"'!-'' • . ne ovat merkitykseltään. Venäjän työväen järjestöt, työskennellen samanlaisten periaatteitten mokaiseg ti, mutta verrattain paljon suurem» maila ymmärrj-ksellä, ppättäväisyy. dellä, kurilla ja voimalla kuin mitä meidän uhiomme omaavat, ovat on nistuneet lopullisesti ja täydellisesti kukistamaan ent. sortajansa. Jliitta sensij. että he olisivat tyytyneet ottamaan itselleen vain pieniä myönny tyksiä, kuten me, he ovat tehneet puhdasta jälkeä, jai pakottavat riistäjänsä luovuttamaan kaiken vaitan sa yhdellä ainoalla iskulla. Tällainen on asema supistetusti sanoen. Venäjän ja Amerikan työväenliikkeen ero tus on ainoastaan niiden kehityksen laajuudesta. Itseasiassa ne ovat tai'' kotukseltaan ja olemukseltaan samo ja, ja se ön todella sokea ammatti-nnionisiti joka ei tunnusta yhteyttä ja samanlaisuutta oman ja hänen C' himmän kehittyneitten venäläisten veljiensä kanssa. Foster Venäjän vallan* - kumouksesta n. meniä samoissa leipäpaikoissa mädän tyneet edustajat nielivät tietysti kaiken Gompersin sikamaisen oksennuk sen sellaisenaan, kuten he ovat aina tehneet / Amerikan Ty6väenl\jitoh konventi oni sellaisenaan, kun tarkastamme ^ seraaa vain konventionin merkeissä, jättää mieleen epätoivoisen ja loh'dut tomah vaikutuksen. Mutta jos tar- Venäjäh tapahtumat voitaisiin suun nata seuraavasti: Järjestjmeet työläiset ja talonpojat ovat kukistaneet kapitalistiset riistäjät ja maanomista jat ja ottaneet jialtuunsa teollisuudet ja maainomaisuudet. Ja he käyttävät niitä nykyisin omaksi eikä kenenkään muiden/hyväksi, he eivät maksa korkoa, ei vuokraa eikä voittoa ke nellekään. He pitävät työnsä hedelmät itsellään ja puolustavat kommunistista tuotantoa ja jakojärjestelmää. He ovat perustaneet työläisten valtion, jota suojelee työläisteK/oma armeija. Molempia näitä he Ttd^trol Jeeraftvat Ikaikissa yksityiskohdissaan. • Käistä poliittisista ja taloudellisig^- ta perusmuutoksista sitten seuraa ko konalsla «srjöja .Venäjä^ entisten la? tosten poistamilla, ^muokkaamisia Js uudestaan järj?8teb»)^S)&ri<a'i)<kl Iriä^ mä muutokset muodostavat yht&erträ huomattavan; yltt^kunnalliseii vallankumouksen. Mortet amerjKalaiset ammattiuniohistit, ollen kapitalistisen koriseryatJsmin ruokkimia ja hqlr boomia, ovat suuresti närkästyneet siitä ajatuksestakin,; että kapitalistit ja maanomi^jat kukistettaisiin vallasta ja heidän omaisuutensa takavarikoitaisiin, kuten Venäjän työläiset ovat menetelleet. He eivät voi nähdä mitään yhtäläisyyttä sellaisessa menettelyssä jä heidän omassa jokapäiväisessä taistelussaan. Ja kiiitenkin pohjaltaan nämä kaksi prosessia o-vat samaa. Meidän amerikalaiset am mattiuniomme jännittävät järjestyneen voimansa "Ja intelli^enssiänsä työnantajia vastaan ja kiskovat nill*- Minun tarko^ukseni ci ole tehdä yksityiskohtaisjia' tilastollista raporttia tilanteestii täällä, mieluummin ai jon käsitellä asioita aakkoselliselta kannalta-täällä. Minä haluan ainoas taan osottaa: millaiselta uusi ja nudes taan rakennettu neuvosto-yhteiskun ta näyttäytyy^ tavalliselle' ihmiselle^ Minä haluan kertoa Amerikan työväenluokalle millä tavalla Venäjän työväenluokka, joka nyt on vallassa, on käsitellyt elintarve-, vaatetus-, huvi-, kansanvalistus-, hallitus-, teollisuushallinto-, työväen järjestö-, kan sallista-, puolustus-, y.m. asioita. Mahdollisseti oh helpointa alkaa saa pumisesta vierailijana ihmeellisen ja moninaisen uuden Venäjän kommunistisen yhteiskunnan rajoille ja kuvata mitä sen jälkeen on tapahtunut ja mitä vierailija on nähnyt. Venäjä on^vieläkin vallankuinouksen kourissa, joten maahanpääsy pn^ vai-kuncsssa. NeDvosto-VenäjälJs cn ainoastaan kaksi käytännöllistä kei' noa elämän välttämättömyyksien an-saitesmiEeksi, joko työllä tai taidolla, _ ja luonnollisestikaan ei Vc-iäjsn hai- s litus vaadi että tilapäisesti maassa ^ vierailevat henkilöt ryhtyisivät työr hön. * kokous Kat«oo Kolmatta fctematioaatea «marhoajieii JSrje<tohM«. keaa, on tärkeää ryhtyä kailkiln^^^ Votoimenpiteisiin urkkijoita ja Vastavallankumouksellisia provokaattorei-ta vastaan. Maahan pyrkivän on odotettava ra jaseudun kaupungissa siihen asti kun nes hänen •hakemuksensa on.alistettu: hallituksen asianomaiselle virastolle Moskovassa. Jos sitten-hallitus huomaa hänen maahanpyrkimjstarko-tuksensa päteväksi ja tärkeäksi, annetaan hänelle lupa. Tämän jälkeen on hänestä tullut Venäjän sosialiS' tisen federatiivisen lisävallan vieras. .Mjjn kauan kuin hön pleskelee Venäjällä, : hänet ruokitaan,' vaatetaan, hänelle hankitaan asunto, häntä viedään huvitilaisuuksiin, häntä opaste taan ja yleensä hänelle annetaan kai kenlaista ^^raanvaraisuutta, ilman että se maksaisi hänelle mitään. Koh teluun nähden ei tehdä eroa siitä huolimatta kuka hehkilö on, mikä höhen asiansa on, olipa hän sitten diplomaatti, • san^omalehtikirjeenvaih-taja, myönnj^yksiä, etsivä kapitalisti, vallankumoukselKnen, työläinen, joka on saapunut tarkastamaan uutta maataj eli mil^ä tahansa, jokaises sa tapauksessa annetaan hänelle sama kohtelu ja sama vieraanvaraisuus. Hän on Venäjän hallituksen vieras. Työläisille jotka elävät kapitalistisissa maissa tämä ehkä tuntuu ou- !?.olta, mutta kaikki tämä on varsin luonnollista kommunistisessa yhteis- Sosialistipuolneen tyngän kokouksessa Detroitissa on tebty^'o yksi pää tös, joka riittää kuvaai^an koko ko kouksen menoa ja antaa oivallisen kuvan siinä vallitsevasta hengestä. Kokous nimittäin 35 äänellä neljää vastaan päätti olla liittymättä Kolmanteen Intemationaleen — jo hon se kyllä ei pääsisikään. Päätöslauselmassa, jota kokonaisuudessaan emme ole saaneet käsiimme, kutsutaan mainittua maailmanlaajuista jär jestöä murhaajien järjestöksi ja selitetään, etei siihen voida littyä, se kun harjottaa «sosialistien murhaa-mistac. Kokouksessa joka tapauksessa syntyi asian johdosta kiivas s^an vaisto ja kokoussalin parvekkeilta kiiultiirf «epävirallisia huomautuksia* sidlä oli nimittäin Kolmannen In temationalen kannalla olevia, jotka kuuntelijoina ottivat osaa kokouk sen menoon. Erikoisesti ottivat.osaa keskusteluun tässä kysymyksessä tyngän van hat kersantit Berger, Hillquit ja mUut. Ja kaikilla oli sanottavanaan jotain Kolmatta Intemationalea vastaan. Mutta ettei tämä tynkäkään ole puhdas todistaa se, kun kokoukseen oli saapunut vielä neljä sellaista arvattavasti keskitiellä ollutta, jotka arveUvat Amerikan sosialistipuolueen johtokermaan voivansa vaikuttaa vai jartkumouksellisilla aatteilla. Ei vielä ole vaikea olettaa, että tätä päätöstä liehutellaan Europan ka pitaiistien ja sosiaalidemokraattien lehdissä jonkinlaisena suuremmoise-na todistuksena sosialistien-kannasta'yleensä Venäjään nähden. . Kolmas Internationale on siis murhaajien järjestö! Sellaiset enkelit kuin Berger antavat siitä sen tuomion. Tappavat sosialisteja! Koi mas Internationale pitää yllä diktatuuria ja on se suurin agitaattori. Ja diktatuuria ei tarvita, selittää ktf-kous, sillä «me kasvamme* sosialismiin. Venäjän vallankumouksen häväise minen Amerikassa on jäänyt kaikenlaisten «työväenjärjestöjen« nimellä, tunpettujen tehtäviksi. Amerikan Työväenliiton kokouksessa sitä häväi si Gompers ja hänen perintöruhti-naansa, sosialistipuolueen tyngän ko kouksessa «sosialistit«. Erikoisesti muistamme sen hätähuudon, minkä kautskyn seuraajaj päästivät silloin, kun Gruusiassa muodostettiin neuvostohallitus. Siellä nimittäin oli «oikeitac sosialisteja pitämässä' vallan nyörejä käsissään, Tchseidse, Tseretelli y.m. Näiden puolesta vedottiin «koko maailmaan* ja ennenkaikkea bergeriläiset tässä maassa pi ivat melua siitä, kun tämä sosialidemokraattien loistonäyte vallanku-. mouksesta, Gruusian «tasava]ta«, ku^ Doiarisii LÄHETVSKULUT OVAT SEUaAAVAI: 40c. lähetyksistä alle $30.00; 50c. lähetyksistä &3n_«« _ lähetyksistä $40.00.-$60.00; 7Sc lähetyksistä-$60 0(L1W3 I $100.00 25c. jokaiselta alkavalta-sadalta iSk.™^'^^'*'!'^ = Torontossa ottaa rahalähetyksiä vastaan tov. A. T. miL m s fair Avenue. ly ?iiiiiii;iiiiuiiiiiiiiiiiHiinHiiiiiuiiitiiiitniHniiiiiiiiiiiiiiiiniiHi^ ^miiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiinnRimim^ SUOMI, HELSINKI KORKO» I Juoksevalla tilillä •••» ,,,, Talletuksia Canadassa' välittää Vapauden konttori. Työläiset; l i : hettäkää säästönne omaan, vakavaraiseen rahalaitokseenne, khl myös suorittaa muita sille antamianne tehtäviä. ' ' nimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiillliiliiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiJiiiiiiiiiH kistettiih. Silloin puhuttiin siitä, kuinka Kolmas Internationale «murhaa s(teialisteja«. Selvää on, ettei missään maassa, ;iossa työväki on julistanut diktatuu rin, vastaan sonkottaminen käy näin sä, vaikkapa olisi minkä puolueen jä sen. Diktatuuri on kiehumakauden curia ja vastustaja, silatkoon hänen nimeänsä vaikka minkä puolueen jä senyys, alistukoon sen alaiseksi. Tä tä.ne herrat Detroitissa pelkäsivät Amerikalaiset menshevikit, leimaassaan Kolmannen Internationalen «murhaajien järjestöksi*, painuvat viimein julkisuudessakin siiheh,mihin ovat aikoja sitten veiihotummin pyrkineetkin. ' 'Niille Suomalaisille, jotka järjestömme eroamisen jälkeen jäivät odot tamaan puolueen selvää ja lopullista suhtautumista kansainvälisyysasiassa, pitäisi päätöksien selvästi o-sobtaa miUaiseen joukkoon heillä oh kunnia kuulua.' Heille pitäisi selvitä, että rahoineen ja toimineen kannattavat taantumuksellista, vastavallan-kumouksellista järjestöjätetjä,, jonka kuolinhuokauksia Dttroitissa asetetaan ponsien muotoon. Kauniisti nämä veljet ovat jonottamassa «kasvamista sosialismiin«, joka kasvaminen käy työväenluokan asian kavalluksen merkeissä. Heille merkitsee sosialismi-nimen kyttämlnen joukkojen petkuttamista,' sialismia, virkakiipeilyä ja sitä köyhälistön valtaannuosun vas' mistä. Olemme iloisia, että Detroitin kous on lausunut selvästi aji sa. Sillä nyt siihen tynkään ejrii da pei ja ta enää työläisiä, vaan tuu sen toiminta berger-nÄ pikkuporvareiden värväämiseen ja ti den hännillä riippuvien pikh-te gereiden äänten kalastamiseen, Ko nes kehitys itse lähiaikoina antu li ko kummittelevalle tpgälle-anio} iskun. ~ Työmies. Vapaudessa^ ilmoitta' talille ^ Lehteen aijuu. limotukset j J olla konttorissamme seuraavasi: Tiistain lehteen viimeistään l^Ji 12 laTs^ntaina. Torstain lehteen viimeistään 1') .2 tiistaina. Lauantain lehteen viimeistään ^1" | } 12 torstaina. Osastojen ja yleensä kaikkioi:' mottajiemme on parasta ottaa jl levän huomioonsa. Myöhäset tukset vaikuttavat helposti leiteni-' myöhästymisen ja siksi niitä onrL-ettävä. (Jatkoa n:roon 69) Sen vuoksi paisuttikin miesten povia ylpeys, ilo siitä, että l}e voivat tehdä jotakin saavuttaakseen vapauden kansalle vuosisataisorjuudesta. Komppaniassa oli puolet maalaisväkeä, puolet kaupunkilaisia. Toiset ajattelivat entistä maaorjuuteen lähentelevää elämäänsä, toiset palkkaorjuuttaan, kotejaan » äitejään, vaimojaan, lapsiaan, joiden tulevaisuutta he menivät puoltamaan. — Tunnussana! kajahti äkkiä metsänrinnasta vaatimus. « — Leipäkortti! vastasi päällikkö komppaniansa puolesta. Marssi jatkui tahdikkaasti, äänettömyydessä. > Päästiin muutamian kilometrien päähän määräpaikasta. Rintama levennettiin. Äkkiä toivat etujoukot kaksi valkokaartilaista' pistimien välissä ylipäälliköiden eteen, jotka parhaillaan neuvottelivat liyökkäyksestä. Miehet olivat puetut valkoisiin, villapaitoihin, valkoisiin housuihin, valkoiseen hiihtolakkiin. / • — Kuinka monta miestä teitä'on? Kuka (m johtajanne? Onko teillä tykkejä? — Emme .ole ilmiantajia, vastasi töinen vangeista ylpeästi. Hän oli ilmeisesti herraspoika- \nen, tuskin kahdenkymmenen. Hän esiintyi röyhkeästi ja halveksien. Toinen näkyi olevan työläinen, jonka koko olento tuntui painuvan kokoon häpeästä. Ilmeisesti oli hänet houkuteltu porvarien kaartiin.-sfllä toisten työläisten näkeminen herätti hänessä omantunnon tuskia. • Heiltä ei saatu mitään tietoja. Heidät määrättiin seuraamaan rintaman taakse. Vahti, joka heitä kuljettir yritti omasta alotteestaan tiukata tieoja. Kun ei saanut, huitasi nuorukaista vasten suuta. Muta samassa iksi päällikön nyrkki vahdin maahan. — Emmcj ole raakalaisia! huudahti hän kiihty-neneä vahdille, joka kömpi ylös tien vierestä. — Joudut toverioikeuden tuomittavaksi. Sotavankei-hin ei saa koskea! Joka sotavangin surmaa, am- ..mutaan! ' Aikoi vielä" jalkaa, mtta «stnassa annettiia määräys etenemiseen. Ja hän astui komppanianssr etunenääntV > t . . • Eintaman täytyi pujotella metsän läpi. Lähellä kylää levisi aukeama. Hannes saattoi jo eroittaa kartanon kylän keskipaikkeilta.^ Rät! Ret! Prrrr! - — Kuularuisku! . Etujoukko heittäysi lumeen^ Joukko määrättiin kiertämään kylän oikealle, sivustalle, lähemmäksi kartanoa. , Kuului yhteislaukaus punakaartin riveistä. Kanuunoita eivät he olleet voineet mukanaan kuljet- "^a. Ratsujoukko oli jättänyt hevosensa metsään. A^el askeleelta, nousten kumaraan • ja laskeutuen jälleen vatsalleen eteni rintama. Nyt jäi musta pilkku lumelle, toinen, kolmas........ Ruumiita. -l^uularuisku oli tehnyt tehtävänsä. Toiset jatkoivat etenemistä ampuen ' puen. Sillä välin marssi joukko tiukasti eteenpäin. Kylän reuna oli saavutettu, kun äkkiä pamalfti laukaus, toinen. Ne eivät osuneet Yhteislaukaus! Eteenpäin! Joukko lähenee juoksumarssissa kylää. Tuhoava tuli kaataa joukosta kymmeniä miehiä. Hanneksen rinnalta kaatuu useita. Toisets komennetaan pitkälleen, jatkamaan ammuntaa, lähetetään hakemaan lisäväkeä. Aivin kylän rajalla astuu rakennuksen ^kaa äkkiä esiin mies, punainen nauha käsivarressaan. Hän haparoi käsillään ilmaa, hänen silmänsä ovftt puhkaistut, korvansa silvotut Hannes pysähtyy........ Se on punakaartilainen! Lahtarien silpoma! Mies kaatuu samassa luodista, ' ei tiedetä, kummalta puolen s6 tuli. Raiivosta riehuu rintamme ed^teessään kylään. Kartanossa ammutaan yhteislaukaus. Vasta kun talo on melkein seulana, kohotetaan ikkunaan valkoinen vaate. > Valkoiset haluavat siis antautua! Luottavasti, arkailematta astuu pienempi joukko, Hannes mukana, taloon. - Mikä näky! Ruumiita ikkunan edessä penkillä. Keekellä lattiaa. Tuvassa seisoo kymmenkunta valkokaartilaista, heidän joukossaan kaksi jääkäriä, puvusta päättäen. Samassa nousevat valkokaartilaisten pistimet , — Koirat! ehti päällikkö huudahtaa nähdessään törkieän petoksen. Kymmenestä saksalaisesta kivääristä pamahtaa samassa yhteislaukaus ja viisi miestä kaatuu oviaukossa toistensa päälle. Samassa pamahtaa, kahdesta ikkunasta Isukaaisiar ja minuutissa näkyy lattialla vain röykkiö valkokaartilaisten ruumiita ja o-vensuussa punanauhaisia. Kuolemankorinaa, huo-hotusta, vääntelehtimistä. — — Kohtalo oli suosinut Hannesta. Hän ei saanut naarmuakaan. Mutta tulikasteensa hän kyllä sai^ Muutamissa tuokiois^ oli hän saanut kokea sodan hirveimmät kauhut, muutamassa tuokiossa ehti hänestä karista koko hänen entinen vanha minänsä, kuten hänestä ,tuntui. Elämä, kuolema, sääli, hyväuskoisuus, säveys — joutavia! Ne ovat Rauhallisen elämän käsitteitä. Tapa ellet tahdo tulla tapetuksi, petä ellet tahdo tulla itse petetyksi, ei arr moa, sillä sitä ei itsekään saa — et ainakaan roistoja vastaan taistellessasi. Siinä mietteet, jotka he Kais tässä mitä hän kipenöivällä kynällään valkoisten naamioittujen teloitusten paraikaa muodissa ollessa kirjoitti: NAAMIOITTU TELOITUS — VALKOIÄEN PYÖVELI M i ^ hirmusanoma Svinhufvudin kauhumailta! Nämä onnettomat ikänsä herrojen ja isänmaan hyväksi raataneet työläiset olivat niitä, 'jotka ovat joutuneet samaisten Mannerheimien y.m. toimeenpanemaan naamioidun teloituksen uhriksi. Ne oli, toisin sanoen, väkivallalla pakoitettu valkoisten riveihin ja ajettu sitten etulinjalle taistelemaan nii-yhä am- räsivät Hanneksen sisimmässä ensi järkytyksestä- tä omia työläisveljiään vastaan, joilta he odottivat toivuttuaan ja haikein mielin silmäillessään kuiv-niaatomiert vastustajiensa uhreja kaatuneiden toveriensa kylmeneviä ruumiita. — — Tavantakaa lauloivat tykit, tuon tuohtakin rätisivät kuularuiskut ja konekiväärit ja' lakkaamatta vinkuivat kuulat juosuhaudoissaan Työläis- Suöfiiea puolustavain. proletaarisotilaiden tuliput-kista. Ja tuolloin tällöin valaisi yöllistä taivaan-rahtaa pommien sytyttämäin rakennusten valtaisat loimut^ Kerran tapahtui kumtnaa. Vihollinen hyökkäsi. Sen taajat ketjut lähestyivät meikäläisten juoksuhautoja. Mutta vaikka hyöldcääjät ampuivat taajoja yhteislaukauksia, eivät kuulat lentäneet maille halmeillekaan. Joku yksinäinen kuula vain mäsähti juoksuhaudan turpeisiin tai paukahti läheisiin puihin. Taistelun tuoksinassa ei tätä merkillistä seikkaa kuitenkaan keritty sen pitemmälle aprikoimaan. Meikäläiset päästivät vihollisen aivan lähelle suojeluspaikkaan-sa. Mutta sitte suuntasivat he murhaavan tulensa hyökkääjiä vastaan. Näitä kaatui luokona ja rippeiden oli paettava henkensä kaupalla meikäläisten syostessä juoksuhaudoistaan ja itsepintaisesti ajaessa heitä takaa. Taistelun tauottua vasta arvoitus selven^Hyök-kääjäin enemmistö oli ollut työläisiä, jotka olivat ampuneet ilmaan ja lieittäneet henkensä nostamatta asettaan luokkatovereitaan vastaan, sortuneet naamioidun teloituksen ulaeina. • Mitä lausuikaan tästä upönutukaisesti julmuuden laadusta sama kyvykäs kirjailijamme, joka jo edellä luvussa «Työmies ja talonpoika> sai puhe-vuoron. huomioon, että samaisten kauhnntöiden ensiro nä.toimeenpanijanaon Mannerheim. SiffiiesM nimittäin kasvanut. Venäjällä venäläisten i(f\f "f lieri hengessä ja kukapa ei tietäisi mitä henkeä^ näläinen kenraali on edustanut j a edtisUa. venäläistä kenraalia ovat edustah^et esim. n joille omakin kansansa on antanut kaameat nimet: «Puolan pyöveli», «Persian pyovelu y.m. ja se samainen venäläinen kenraalini Suomessakin tunnettu Isonvihan kenraaleista» raaliluutnantti -Bobrikoff iin ja Mannerheimiin t- _ Onhan tosin 'Mannerheim saanut ^^f^^yy alun suomalaisessa, suomalaisen työläisen ^' • kustannetussa Haminan' kadettikoulussa, mura ^ ^naisen,sotilaskasvatuksensa hän on kmten -^^ pettäneet omia veljiänsä vaan ampuivat ilmaan. Sen kyllä olivat edeltäpäin jo tienneet Mannerliei-mit, Svinhufvudit y.m. He eivät olleet toivoneetkaan niiltä työläisiltä taisteluapua. He olivatpa-, koittaneet ne työläiset vain sinne etulinjalle voidakseen ne tuhota naamioidulla teloituksella, ilman muodollista oikeudenkäyntiä. Tämä ka"öhuntapa'us ei kuitenkaan ollut ainoa, vaan ainoahan yksi lukemattomista,. jokapäiväisistä tauksista. Herrojen Svinhufvud-Manneilieimieii ja HehValfien pakollinen asevelvollisuus ei ole mitään muuta kuin veristä naamioitua teloitusta. Sen pakollisen asevelvollisuuden nimessä ja varjossa raahaavat samaiset pyövglit joka päivä Suomen hyödyÖisiä, paljon kärsineitä työläisiä etulinjoille joukkoteurastuksen, naamioidun teloituksen uhriksi Kaikkien sotien historiasta en ole tavannut mitään niin hirvittävää, niin pyöristyttävän veris» ja raaikaa, armotonta ja sydämetöntä. Ei voida^^esim. htmriien Iraninkaan Attilan osoittaa tehneen mitään niin kauhistuttavaa, riiinliioitellen kuin hänen julmuuksistaan puhuta^kim^Ja Attila oli kuitenkin alku- ' korpien villi lienki. Nykyiset sivistyskauden Svinhufvud- Mannerheimit painuivat kyllä ensiksi Lapin läheisib synkkiin korpiin karataksieen niHta pimeyden perukoilta työväestön niskaan ja todellakin näkyy, että he ovat niillä perukoilla imeneet muinaisen syrikM Lapin raakaa, pimeää ja veristä noidanhenkeä. Ne hyödyttömät berrat ovat lähte- j^..-... j- ^^g^^ neet tuhoamaan Suomen, hyödyllistä .työväkeä, "kan- muinaisen Lapinkin noitien syni^. ^ leimman ja syvimmän raakalaiskauden hengessä ja "tuu sen kekäinnän edessä, mutta merkeissä. V --^-"^^^"^^^ Ja eihän se ole mitään odottamatonta kun ottaa apua ja pelastusta. Ne työläiset eivät sittenkään nut Venäjällä, pyövelikenraalien kotimaa.^ • saksi oli'Haminankin kadettikoulu aivan ve-.- mallinen julmurien kasvatuslaitos. / , ^ Kön hän sitten vielä Venäjällä kävi mj. bohriköffikoulun, sai siellä lopullisen Ja^^j sen sotilasKasvatuksensa, eli ja J^asvoi_M«^^/ sojedoffien y.m. joukossa ja telivät verisiä pogrommeja, riehuivat Jms^^ ja rosvosivat kenttäoikenksfnerisa, nim « 7 hän, juuri hän on mies paikallaan pane^^ meen naamioittuja teloituksia. E» »l^ " että juuri semmoisen miehen kutsmvst w ^ näjältä Suomen porvarien johtomiehet, vudit, StoHbergit Ivalot ^ania^sson-J Schubergssoni!; Alkiot Gebhardit, 1^ Virkkuset, Ingmanit ja lukemattomat m maanisuuden> edustajat Mannerheim . dän.toiveitansa pettänyt Se on osoitt^« sa venäläisen pyövelikenraalin penwv»v kcukBen turhaa iBoodbnBta työtä :se• helpoittaa m.m. panemalla toimeen sen^^^ teloituksen, josta tässä on P^J^,^^ porvarii/to käytti aikoinaan tyoKisjouö^^^ miseksi hirmuisia verilöylyjä. Venäjäni^» raant järjestelivät siinä tarkoitubes^^ ja niiden pyövelikenraalien verinen F ^ nerheim on nyt keksinyt ,uuden w naamioidun teloituksen. Hänbn ta osaltaan rikastuttaa; ihmL*unWJ tuuria jollain omalla keksinnoll^^^l,^ jolta an rahasta itsensä pyoveiu^ •JjatketsJ^)- -
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 5, 1921 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1921-07-05 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus210705 |
Description
Tags
Comments
Post a Comment for 1921-07-05-02