Vapaus, September 27, 1923

              i
'M
¥
ti
tl
li
|l:
I.;
• 'ti
S ••iii"
.Ml ^'
ifl
.1'
' l i •
t
ff;
I
I
1
I
m
I
' ; ....
li
1
1 :
v i i
T l f
.p
'mii
Il''H
i l ' ;
l i
i "
p H
gtodaDOTomilatoa työväestön
toy Sndbnrygsa. OntM joka tiistai, torstai i a toBantau
V A P A U S .
© 3 only o?g8D of F f o^Ä^ o r i t e n fe C^^^/^}:
i ^ S f a SndbnrF. Oat., every Tocsday, Tbnreday and
S ^ r d a y .
Advcrtising ratea 40c per col. inch. Minimum cnarge ESJÄC insertlon 76c. bificonnt on ftond.ng a d v e r t^
» n t The Vapaus is the best advertising modinm among
f i e Finnish Pconle in Canada,
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
& o r o o ^ , Puhelin 1 0 8 8 . P o s t i o s o t e :
Sudbury, Ont.
JOB ette mUloin tahansa saa •flfltaorta.
gsbjeeaeenne, kirjottakaa uudelleen Uikkeehoitajan per-eoonallfeella
n i m e m ^ ^ ^ ^ ^ ^ Liikkenholtaja.
Csnadaan ykri vk. 14.00, pnoU »k. 1^.26, kolmo kk.
^ - y i S y & M n V a Snomeen. yksi vk. $B.BO; puoli vk.
^ ' t t S Ä Ä r a a raha. e! tnlla IShetttoate
Bsttsl aaiarojesten ioflip on takaaksefc
• nmotuAinta kerran iulaistnista flmotnksista'40c
sahrtatunmalta. Suurista ilfflotukslsta aekä ilmotokaista,
Joiden telkstiä el joka kerta muuteta annetaan tuntuva
SeSuiTKnoloUmotnkset $2.00 kerta ja 50c. liröS
Jokaiselta mnistovärsyltä; nimenmnutosilmotokset 50c.
terta, $1.00 kolmekertaaravioeroilraotnkset $2.00 kerti},
88-00 "kaksikertaa; syutymailmotukset ^^'^^ kerta;.ha-
Intaantieto* ja osoteilmotukset 50c. kerta, $1.00 kolme-iertaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu­tana,
• Beeistered at the Pnst Office Departmont, Ottawa, as
eaeond class matter
Syksyn tullen
Kaunis, kukkiva, vihannoiva kesä, joka aina tulol­laan
herättää synkimpäänkin ihmissieluun uusia toi­voja,
alkaa jälleen laskea syksyn hämärään.
Mutta lyhyeksi ja ilottomaksi käy sittenkin kesä
köyhälistölle, vaikkakin sitä talvell? odotetaan niin
hartaaslii päästäkseen/talven huolista vapaana hetkeksi
luonnon helmaan. Työväenuokan jäsenillä on niin
vähän tilaisuutta päästä ankarasta jokapäiväisen elä­män
taistelusta nauttimaan raittiista ilmasta tai pais­tattamaan
kanijisluneita raajojaan autereisilla ranni­koilla,
siliä kaunis kesä. kuluu raskaassa raadannassa.
Vain harvemmat onnistuvat ^saamaan säännöllistä ke­sälomaa
viikoh tai 'pari, mutta sekin tapahtuu edessä
olevien ylimääräisten ponnistusten ehdolla. »Suurin osa
työväenluokan jäsenistä jää varsinaisesta lomasta ko­konaan
osattomaksi, korvaten sen niillä niukoilla ja
hätäisillä hetkillä, mitä sunnuntaisin tai iltasin työn
lomassa jää. Porvarillinen yhteiskunta ei ole välittä­nyt
raatajien lomasta j a työläisten järjestöllinen voima
on vielä niin heikko, että työantajia ei* ole voitu pa­kottaa
antamaan lomaa työläisilleen, ja vielä perin har­voissa
tapauksissa' on lainlaadinnan kautta voitu työ-
Iäisten' lomista huolehtia.
f' Toisin op( laita porvariston. Sen yhteiskunnallinen
aseina edellyttää kesän nautintoja runsaassa mitassa.
Siihen on porvaristolla tilaisuus niiden työntulosten
nojalla,, joita se orjuutetun työväenluokan työntulok-sista
kukkaroihinsa kokoaa.
Nytkin syksyn tullessa j a ilman käydessä kolkoksi
Icoteutuu porvaristt^ kesälaitumiltaan vain voidakseen
jatkaa * huvitteliijaan monipuolisessa kdupunkielämäs-sä
seurustelun ja taiteen parissa. Syksyn tulo ei porva­ristoa
paljoakaan liikuta. Mutta työläisraatajille
tuo tullessaan monia lisääntyneitä huolia ja useassa
tapaubessä murskaa monet kauniit unelmat. TyölaV
sen kannattava elämän taakka alkaa syksyn tullen mo­nessa
suhteessa käydä raskaammaksi. '
^ MuUa tämä älköön silti työläisten'mieliä masen­tako.
Hyinen syys tuo köyhälistönkin elämään uutta
sisältöä, ui^sia henkisiä arvoja. Työväen yhteispyrinnöt
voimistuvat ia työläisten seuraelämä niinikään aat­teellisesti
voimistuu. Svksyn tullen ohjautuu köyhälis­tön
tie sen omiin haaleihin, jotka kesän «jan ovat saa­neet
tulla aikaan harvemmalla kannattajajoukolla. :
; Kesäiäet .muistot säilykööt elähyttäviiiä köyhälistön
rinnassa syksyn saapuessa sen käydessä uusin yoimiii
tcosiksi aatteellisiin tehtäviin, jotka kesän aikana ovat
t u t o voin ohiihennen ji»'puolittain tehdyksi. Syksyni
tullen kysytään meiltä paljon työtä. Ensiksikin on
meidän tarkkailtava mitä mahdollisesti olemme jättä­neet
tekemättä, sekä otettava myöskin selvä siitä, onko
osastojen j a muiden järjestömme laitosten toiminta
kaikessa asianmukaisessa. kunriossa. Mahdolliset lai­minlyönnit
ja virheet on korjattava. "
• Mutta ennen kaikkea on meidän syvennyttävä var­sinaiseen
aatteelliseen työhömme. On muistettava, että
me olemme luomassa uutta maailmaa rappeutuvan por­varillisen
maailman raunioille. Se vaatii meiltä he-idelmöittävää
edistysmielisyyttä ja kauaskanlavia kat-flomuksia.
Se vaatii meidän lakkaamatta pididista-maan
työläisjoukkoja' niihin piintyneestä porvarillises­ta
kuonasta, pikkumaisesta jokapäiväisyydestä, joka
niin helposti synnyttää sairaalloisia ilmiöitä työläisten
keskuudessa.
Merkitköön tämäkin syksy ja seuraava talvi entis­tä
ehompaa voimistumista niin Cnadan kuin koko
maailman taistelevalle köyhälistölle.
noussut tyovienluokia oli tafiönnut imperialistiset
pahantddjst , '
Vuonna 1917 s^Ii Saksan hallitus, joU luuli is»
kevänsä hyvänkin sivalluksen, leninin ja^Jhänen ystä
vänsä palata Saksan kautta Venäjälle. Saksan halli­tuksesta
oli liCnin vain pasifisti, joka läKti estämään
Venäjää jatkamasta sotaa.
Ludendorff ja Hoffman ei<?at aavistaneet, että Le­nin
ystävineen oli heille vaarallisempi kuin koko tsaa
ristinen armeija. Päinvastoin luulivat he saavmtavansa
suurenkin voiton solmiessaan Brest-Litovskin rauhan,
minkä ratifioimisen juuri Lenin esti tarmokkaasti.
Tapahtumat tekivät Leninille oikeutta. Silla ken
puhuu enää Brest-Lilovskin rauhasta? Saksan valta
kunta, joka salli matkustaa Leninin Venäjälle, kokee
itse parhaillaan suuren vallankumouksen esiaikaa. Le-nin,
hän se oli voittaja.
.Sellainen on hän miehiään. Ja mita hän ei ole itse,
sitä on hänen t^onsa: kuolematon.
Suurin palvelus, minkä Lenin on tehnyt ^vallan­kumoukselle,
on se, että hän on luonut puolueen*, joka
pysyy ilman häntäkin^ jatkamassa hänen työtään,' missä
hän on suorittanut aloitteen. Kellään ei kuitenkaan
ole harhaluuloja siitä, kuinka vaikeata on täyttää paik­kaa,
minkä nykyaikaisen vallankumouksen suuri teo­reetikko
poistuessaan jättää tyhjäbi. Mutta yksikään
vallankumouksellinen ei epäile bolshevikipuolueen dik
tatuuria henkilöistä huolimatta, jotka se men^tää.
Ja Leninin aiatukset eivät ole elähyttäneet ja joh
taneet vafn bolshevikipuoluetta: koko Kommunistinen
Internationale on niiden taistelun haltioittama, lausuu
lehti.
"Johtaja"
Pariisilainen toverilehti omistaa pitemmän kirjo*
tuksen Leninille hänen muihayrityksensä ^ 5-vuotispäi*
vänä. Luotuaan laajan katsauksen Leninin taistelutoi­mintaan
ja huomautettuaan kuinka Leninillä oli suo-ritettavanaan
pääosa jo vuoden 1905 kumouksessa,
jatkaa lehti:
Maailmansodan syttyessä oli Lenin Sveitsissä. Sen
'«nsi hetkistä, jolloin syntyi niin paljon hämminkiä
johtavien Sosialistien keskuudessa, oli Leninillä selvä
kantansa, mistä hän ei hetkeäkään luopunut. Hänestä
ei sota ollut muUta kuin Imperialistinen suurteurastus,
ja hän julisti, ettei aseita Voitu' heittää, ennenkuin
Maan-alainen kummittelee
Muutama kuukausi sitten annettiin Yhdysvaltain
maanalaisen kommunistipuolueen taholta julistus, että
puolue on lakkauttanut toimintansa ja samassa yhtey
dessä selitettiin, että kaikkien vallankumouksellisten
työläisten paikka on WorkeT8 Partyssä, joka on tun
nustettu Kolmannen Kansainvälisen veljesjärjeslöbi.
Maanalaisen kommunistipuolueen hajaantumisesta huo­limatta
on kuitenkin aina silloin tällöin näkynyt merk
kejä joidenkin henkilöiden tai ryhmäkuMien maan­alaisesta
toiminnasta. Taas äskettäin joutui päivän
valoon eräs julkaisu, jonka kyseenalaisuudesta * ja
yleensä maanalaisiin voimiin suhtautumisesta Wor
kers Partyn uutistoimisto on ottanut asiakseen huoma­uttaa
seuraavt^:
Worker8puolueen kansalliäjärjestÖ on saanut kä­siinsä
kappaleen «Workers Voice» nimistä lehteä,' mi-kä^
nähtävästi onjpainettu New Yorkissa Workers Voic«
kustannusliikkeen julkaisemana, kertoo C. E . Ruthen-berg,
Worker8puolueen toimeenpanevan komitean sih­teeri,
lisäten vielä, että mainitun «kiistannusliikkeen»
osote on tuntematon.
Tässä julkaisussa on manifesti, minkä laatijana pi-täi^
olla Amerikan Kommunistiptiolueen toimeenpa­neva
komitea, Frank Little, toimeenpaneva sihteeri j a
siinä selitetään, että cKommunistipuolue tulee jatka­maan
salaista^ järjestötoimintaansa, mikä perustuu puh­taalle
sovittamattomalle kommunististen periaatteiden
kannattamiselle.» ^
Joku aika takaperin kiinnitimme huomiota vapun­päivänä
levitettyihin kiertokirjeisiin, jotka olivat mu­ka
Kommunistipuolueen julkaisemia, osottaen että nä­mä
kiertokirjeet olivat. luultavasti Burnsin salapolii­sitoimiston
tai muiden provokaattoritoimistojen työtä;
Tällä €Worker8 Voisella» on kaikki samanlaisen alku­perän
tuntomerkit. .-n > t . ^ i i * . . ^P. - i t ^ . .,
Tämä johtuu siitä,'-että tässä <Workers Voicen»
numerossa on omistettu kokonainen sivu kirjoitukselle
Maailma tänäpäiväna», joka on sananmukaisesti lai-inattu
Vorkerspuolueen ohjelmasta. Workerspuolueen
asiakirjan julkaiseminen maanalaisessa sanomalehdes­sä,
joka väittää olevansa jonkinlaisessa yhteydessä
maanalaisen Kt)mmunistipuolueen kanssa on senlaatui­nen
seikka, jota voidaan odottaa Burnsin salapolii-oim
stolta. Tällaiset ^bityisten salapoliisitoimis­tojen
menettelytavat'.paljastuivat kuuluisan- Vjdroojan
Bailinin tunnustuksissa sillä hän osotti, että yksitjiiset,
salkpoliisiagentit väikkäsivä «dokumentteja» pelot-taabeen
kapitalisteja ja saadakseen heidät mabamaan
rahaa kapitalistisen järjestelmän__suojelemisebi. Epäi­lemättä
<\yorker8 Voice» on toinen tämänlaatuinen
yritys samanlaisen vakoilulaitoben taholta, joka oh
joutunut rahapulaan ja haluaa järkyttää tämän maan
työtätekevää luokkaa.
Workerspuolue varottaa työväenluokkaa ryhtymäs-^
tä minkäänlaiseen tekemiseen «Workers Voicen» tai
muiden samantapaisten muka maanalaisten Kommu­nistipuolueen
julkaisuihin. Maanalainen Kommunisti­puolue
lakkautettiin viimeisessä' konventsioonissa vii­me
huhtikuussa. Mitään maanalaista kommunist&ta jär­jestöä
ei Yhdysvalloissa ole tällä kertaa.
Ainoa kommunistinen puolue Yhdysvalloissa on
Amerikan Workerspuolue, mikä on veljessuhtein liit­tynyt
Kommunistiseen Internationaleen ja se on ainoa
järjestö Yhdysvalloissa, minkä Kommunistinen Inter­nationale
on tunnustanut
, — Saksan valtiopäiväin puhemies Paul Löbe on
eräässä haastattelussa lausunut m.m.f seuraavaa: Val­lankumouksen
täytyy tulla sentahdein, että kolme nel­jäsosaa
Saban keskiluokat on menettänyt kaiken
omaisuutensa ja vajonnut proMariaätin joukkoon. On
paljon ihmisiä, jotka pelkästä epätoivolta ovat kadot­taneet
kalkki tukikohtansa ja ajelehtivat- nyt tuuliajol­la
tajstelevain puolueiden välillä.»
«Verinen risti"
Venäläisen maaseutuväestön si­vistyksellisestä
takapajuisuudesta ja
taikauskoisuudesta antaa Moskovan
Parvada erinomaisen kuvan. Lehti
kirjoittaa seuraavaa:
fPodoliassa on tapahtunut ihonei-tä:
KaHinovkan kylässä on keksitty
ihmeitä tekevä risti. Rististä/valm
verta. Eikö tämä ole tod^Uakin
ihme? •
Huhu läpiammutusta jumalanka-vasta,
josta vuotaa nestettä, alkoi
•viime heinäkuun loppupuolella le­vitä
kylään. Ja mitä kauemmaksi
ihuhu^ ennätti, sitä mielikuvitukselli.
sem'makBi se kehittyi. Kalinovk^sta
40—50 virstan päässä olevissar ky­lissä
jo kerrotaan, että rististä vuo­taa
verta alinomaa j a että koko K a -
linovkan kylä on veren vallassa.
On siis luonnollista, että tuhan­net
ihmiset lähtivät katsomaan tätä
ihmeellistä ristiä. .
Kaikki tiet Kalinovkaan täyttyivät
uskovaisista ihmisistä. Heitä tuli
aina 50 virstan päästä, Kievin ja
Bolynian 'lääneistä j a Cbrutshin
rannoilta.
Yhtenä ainoana päivänä kävi ris­tin
luona 20,000 henkilöä. (Tämän
numeron ilmoittaa läänin toimeen-r
paneva komitea, joka oli lähettänyt
edustajan katsomaan tuota «veris­tä
ristiä. Komitean mukaan oli
•myöskin pappismiefhiä, kuten Podo-lian.
piispa/sekä lääkäreitä.
Mutta mitä löysi komitea? Ris­tin,
jossa näytti vuotavan verta.
Se oli tavallinen puuristi, kahden
syllän korkuinen. Se oli pystytetjiy
<v. 1318. Ristin oli kiinnitetty ^yai-:
tapelti, johon oli öljyväreillä iifaa^
lattu kabi pyhäinkuvaa. Yhden
niistä oli kuula lävistänyt, v Py­häinkuvasta
oli monista kohdin
ruoste kuluttanut pois maalin. Ko­vien
sateiden arkana oli ruoste va­lunut
muodostaen pitkinpäisiä juo­via.
Täl)a.men, juova, oli erittäin
näkyvä: juuri kuulan reijän kohdal­la
ja taMäreijästä saattoi valua py.
häinkuvan toiseltakin puolelta tule­va
ruoste. ;
On myöskin mahd<o]lista, että jo­ku
henkilö on valellut pylhäinkuvan
yerellä tai joUain värillä, joka sit­ten
muka on vuotanut pyhäinkuivan
ammutusta reijästä. '
<Ihmee£^> ovat kuiteiikin Kali-novkan
papit pitäneet suurta ääntä.
Eikä ihmekään, koska Kalinovkas-sa
muutamina päivinä on käynyt
useita; i^TjansiavtaJonp^
Kysymyksiä ja vasta­uksia
— Maailman - suurm saari on
Gröonland, joka sijaitsee Atlannin
meren ja. pohjoisen jäämeren vesil-a.
Jos Australian mannerta voisi
cutsua saarebi, olisi se kenties vie-äkin
suurempi kuiii ' Gröönland,
mutta tavallisesti Australia kuiten­kin
erotetaan saarista) ja pidetään
sitä vaan tavallisena- mantereena.
-— Uudenaikainen veturi, voi: kul*
(ea noin, 112 mailin > nopeudella
unnissa, mutta mutkien, vaihteiden
a muiden tekmllisten seikkojen ,ta-mantereiden
kesken seuraavasti:
Europassa 400»000,000; Aasiassa
910,000,000; Afrikassa 180,000,-
000; Pohjois-Amerikassa 120,000,-
000; Etelä-Amerikassa 38,000,000;
Australiassa j a muilla' alueilla noin
8,000,000. Americana nimisessä tie
tosanakir:jassa on seuraava selos­tus:
fMaailman koko väkiluku v:na
1919 nousi parhaimpien tietojen
mukaan 1,700,00^,000 henkeen.
Tämä lukumäärä^ on suurimmalta
osalta saatu varsinaisen väenlaskun
kantta, sillä enemmän kuin kabta
kolmatta osaa maailman väestöä
edustavissa m a i s s a toimitetaan
säännöllinen väeslasku.!
(Maailman väkiluvun t a r k k aa
määrittelyä vaikeuttaa etenkin Aa­sian
ja Afrikan asujamiston selvil­le
saamisen vaikeus. Niinpä esimer­kiksi
" Kiinan väkiluvusta laskelmat
vaihtelevat kymmenillä miljoonilla
tSiäin. -totspaaoma' -10,ölDO Iral-taroplaii
» «li, liitona oUat alosca J|3yt
tövaroin^,'mutta tsiis hykyS fionf:
Eevat liiton täyttövsrat 18 miJj.
kultaruplaan.. Puolentoista toimin<^
tavuottaan on tämä Haataloudelli-nen
Osuustoiminliike dltellut ?
milj. puntaa v i l j p , 1,500,000 pun­taa
pellavaa j a 600,000 puutaa voi­ta
sekä välittänyt talonpoikaista-l
o u b i l l e : 235,000 puutaa pellavan­siemeniä,
100,000 puutaa vifaannes-
16.562 auraa.' T T i . ^ ? ' ^ * ^*
netta, 675 viljanliej^-ji^^
. a . yUiklkooaaaailattaj 0^
-iionpoikar-'
jaettavakseea .. 46.000 •
Noin 4 nulj. puutaa '
meniä on välitettv. TiirV,-T-liitto
vientiä värien osteS^'
1.600.000 k u l t a r u p l a n ^ J.
tä paitsi on liitto myöskin
tarvikkeita neuvosLi suuslaitoksiin.
Uusia kysymyksiä
— Kuka oli Emile Zola?
— Mistä Ameriikka on saanu:
nimensä?
— Mikä on Canadan kansillis-hymnin'
nimi ja kuka sen on sepi
tänyt? /
• — Kun suurempaa matkustaja-aiatoa
tavallisesti kutsutaan cbus»
tai <buss>, hiin mistä sellainen ni
mitys johtuu?
— Kuinka paljon arvosta kultaa
on saatu aikoinaan kuuluisilta
Klondyken kultakentiltä?
Venäjin osuustoimui'
taliiketilastoa
Venäjän kulutusosuustoimintaiiik'
keen ylidyssiteenä on Venäjän Kes­kusliitto
(Sentrosojus), jonka jä­seninä
kuruvan vuoden alussa oli
lOi^ sen Omaa haaraosastoa^ kontto
pTia ja asdoimistoa, 3 federatiivista
^uustoimintakeskusta, 87 läänien
ja alueiden osuustoimintaliittoa, 502
näideii piiriosastoa, 48 piiriliittoa
22,49^ kulustusosT^us^^^ ja .3
r^öÖ . vapa^ehtoistav ^ bsuustipiminnal
lista yhdistystä; Näistä noin 6 milj
jäsentä käsittävästä 22,494 kulU;
tusosuuskunnasta oli 1,192 kaupun-
^ l a i s - ja 21,802 maalaisosuUskun-taa
sekä 3,000 vapaaehtoisesta
osuuskunnasta o l i : 2,000' kaupui^-
lais-jia 1,000 maal^isoauuskuntaa.
Lisäksi oli olemassa ; 10 puna.;
armeijalais-Osuustoimihnallista piiri
hallintoa, 180 puna-armeijalais-ku-lutusosuuskuhtaa
ja 332 kuljetus-työväen
kulutusosuusknntaa.
Venäjän :'KeskusIiiton ja siihien
kuuluvien kiilutnsOsuuskuntain tuk­ku-
j a vähittäismyytti kokohaisun-dessaaii;
viime vuoden aikana nousi
447,600,000 kultaruplaan. \
Venäjän 'kulutuisbsuustoi^inta-liikkeien
pääomat tämän 'vuoden
alussa 'nousivat: omina pääomina
66,490,744 kultaruplaa, tavaroina
yim. ajn^lstbn^i 72,40;6,1Ö7 ..Ituita-ruplaa
ja osuusmaioniina y,m. si­joitettuina
varoina 82,128,678 kul­taruplaa.
.
Keskimäärin oli jäseniä kussa
kin Venäjän kulutusosuuskunnassk
6,271 henkeä viime tammi£ 1 p:nä
6,335 helmik. y^m, 6,799 maa-
«sk, 1 p:nä ja 6i9«2 J Ä
Helmikuun 1 p m i 19?3 perus-tettu
V e M Osuuatoimintapankki
,(Wsekobank) on jo tähän mennes­sä
penistanut omat piiri^^^^
iPiet^iii,^ SipMuaaii.^
y]W^
rone<^iiii j a Bfekiun sekä^
tonsa Moskovaan. M
juoksevalla tilillä ja • talletustilillä
. . nousivat talletukset kolmen ensi
kia junien korkein nopeus on rajo- kuukauden eli viime helmi-, maalis-tettu
nom 60 maihin tunnissa. . . j ^ huhtikuun aikana 706^04,100
— Kovassa työssä työskentelevä
;yöläinen>^ pysyäkseen normaaliti-assa,
tarvitsee noin 6,100 kuutio-alkaa
raitista ilmaa tunnissa. On
siis helppo havaita, että tehtaissa ja
muissa suljetuissa työpaikoissa työ-äiset
saaivat ainoastaan pienen
osan siitä-' ilmasta, mitä ihmiseli­mistö
kunnossa, pysäykseen tarvit­see.'
: : ....•„•
— Amatöörillä esimerkibi urhei-ussa
tarkotetaan sellaista henkilöä,
oka harrastaa lirheilua^^yksinomaan
oko urheilunv taikka ruumiillisen
hyvinvointinsa ja kehittämiselT
vuoksi. Aroatööriurheilija on siis
vastakohta amnrattiurheilijalle.
— «Nykyinen militarismi tahtoo aseistaa kansan
kansaa itseään vastaan, saattaa työläiset vihollisina ja
murhaajina toisiaan vastaan, omia vanhempiaan, ii»!
kojaan ja lapsiaan vastaan, omaa tulevaisuuttaan vih­taan
». —• KCari Liebknecht.;;
—- Laskelmat koko maailman asu­kasluvusta
vaihtelevat. E r ä ä s sä
«Round Table» nimisessa englanti­laisessa
- valtiollisessa aikakauskir.
jassä lasketaan koko maailman' vä­kiluvun
nousevan nykyään noin 2,-;
000,000,000 henkeen. \Vhitakerin
«vuoden 1923 Almanakassa laske­taan
maapallon väkiluku lr655,000,-
000 hengteksi. Suomalaisen 'tietosa-,
naklrtian mukaan koko maailman
väestö nousi vuoden 1'dlO tilastojen
mlikäan . l,722;fl(00,Ö0O henkeen.
Whitakerin Almanakan mukaan
maailman väeäto jakaantuu eri
tämiseen. / K u n tämä liitto perus­tettiin,
vuoden 1921 jälkipuoliskolla
oli siinä vain kaiklnaan 600 osuus­kuntaa
jäsenenä, mutta jo tämän
vuoden alussa kuului sen jäseneksi
Venäjällä 28,469 osuuskuntaa ja
Ukrainassa 9,167, joten noin 4,000,-
000 talonpoikaistaioatta on.jo saa­tu
liittymään osnnstoimintajärjes-
W. F. Snonulaisen oMietoa ^kobo*
iikae*ra^20 päivän illalla oli osan­otto
koko hyvä, uusia jäseniä yhtyi
10, joten joukkomme aina vain l i -
sä&ityy ja Port Arthurissa alkaa ne
vouhottelun päivät Toppumaan, j o i.
ta täällä W muutama aika vietet­ty.
Renkaan patenttitoiminnalla ei
voida saada enään niitä joukkoja
mukaan, jotka ovat työVätenliikettä
pitemmälle 'seurahneeti' sillä heikä­läisten
-esiintyminen kansainvälistä
työväenliikettä vastaan, panee vä-
•hemmärikin ajattelevan katkase-maan
suhtee'nsa hefstä. Kokoukses­sa
luettiin piirikomiteJan viimeisen
kokouksen pöytäkirja sekä kierto­kirje,
jossa kehotettiin enempi toi­mimaan
äänenikannattajamme Va­pauden
levittämiseksi sekä tiedus.
teltiin osaston mielipidettä luento­kurssien
suhteen. Vapauden levit­tämisestä
oli asianuesarmeija jo ot­tanut,
ennen huomioon j a kurssien
pitoa päätettiin kannattaa .kevääl­lä
ipidettäväksi j a osasto . Idpautui
osaltaan korvaamaan kurssien kus­tannuksia.
Nuoriso-osaston ja- las­tenosaston
peräänikatsojat valittiin.
Venäjän ystävien toimistolta oli
tullut kuitti rahasta, jonka nsfis-jaosto
oli lähettänyt ^sekä samalla
ilmoitus että se tyttö oli ennen jo
otettu jonka viime kerralla välit,
simme, joten meidän piti valita toi­nen
ja että lapsien elatus on- nyt
korvattu 18 -kuukaudelta. Sitten
seurasi "vieiä osaston- sisäistä toi­mintaa
koskevia asioitai
Fort Winiainin DaiejaoatoUa ^ oli
iltamat 15^ päivän illalla josta tulo
oli $31.65 j a Arthurin naisjaostol­la
14 päivän illalla tulo, ollen $52.-
90 ja menot soittoon, ilmoitukseen,
huoneen, vuoikraan j a ,ravintolatarr
peiain $18.66. r+^^n mtWr.? jään­nös
oli $34.24. Molempien osastojen
naisjaostot pitbät nämä iltamat
Suomen Työläisnainen-Iehden by-väiksi.
Naiset olivatkin nähneet pal­jon
vaivaa iltamistaan, sillä he oli­vat
laittaneet omatekoiset leivotaet-kin
iltamiinsa, joita iltamayliisö
täysin tyytyväisinä nautti sekä pa­lasi
tyytyväisenä kotiin tanssin lo-puttu.
a.
Kiutaa Oksala, joka kuoli viina-myrkytykseen
,t.k.-15 p.,. oli per.
heellinen^ mies, vaimo ollen Suo­messa,
, jonka aikoi . j u u r i ' tuottaa
tähän maahan, sillä hän osti piletin
vaimolleen Vapauden Port Arthu­rin
konttorista viime kuun loppu­puolella.
Ikävä sana vaimolle kun
sai sähkösanoman, että miehensä
on kuollut, jota juuri toivoi näke­vänsä
monien'^'vuosien jälkeen. Mo­lemmat
miehet Erick Ranta ja~
Svante Koski on vielä tätä, kirjoit­taessa
pidätettynä ollakseen todie-^
tajina asiassa, sillä he olivat mu-kana
juopottelemassa.
tajaa, harjasivat keslcenäin i -
vat kumpi csuunn» olisi. ^
•Samppa siinä, koitofsoers-s-a
purkassa. Ja kehoittipa v i ^ ^
Samppaa lähtemään ulos.tSi
kaan taivaanalle koittama^'^^^
kuka se tässä o i k e a s S M
- Tuosta taannoin kerrotit
hyesto Vapaudessa. Nyt
mäen Jussilta^ jälleen on
ta» nätinlainen annos jo main^h,
«Kelkkaöapparin, numero^^^
nä Jussi aikoo tehdä tyhjäksi
kultaruplaan ja otot 532,513,708
kultaruplaan. Pankin osakkeeno^
mistajista on: 644 kulutusosuuslii-kettä,
50 maatalousosuusliikettä,
45 pienteollisuutta härjoittayaa
osuusliikettä, ^1 \ sekaosakeyhtiotä
ja 10 eri liifceyhtymää. P a n k i n
kauppatavaran välitystoiminta sa^
mojen kolmen ensi kuukauden aika­na
^käsitti:., myyntipuoli 12 ' milj.
672,270 kultaruplaa ja ostopuoli 3,-
504,410 • kultartiplaa;- Erikoisesti
huomiota x>n ^ma pankki kiianittä
nyt lainojen antamiseen työväelle.
Niinpä on pankki m.m. jakanut eri­koisille
tyov. osuustoimintajärjes-töille
Venäjän raha-asiain, kansan
komissariaatilta saadut 2 milj. kul
tariipiaö.
Venäjän maataloudellista osuus-toimintalitkettä
m oDnt johtamassa
Venäjän^ JIaatalouddlinen Osuus-
•toimintfiiliitto (Seljskojotus), jonka
toiminta pääasialliset > on • Icohdis-tetta
maatäloWelIiseh i)sau8toimin- Vu^ oli ce'vain «tovanmuk^
nan jalleehrakentamiseen ja kehibs.n>»'>*a väittelyä»!.. Olin juuri »t-
V«ateI»uiuiBta • varattettu. ^ Per­jantaita
vasten yöllä oli varas tun-ceutunut
läpi kellarin lasin j a sen
kautta L e c l ^ ja Oilien vaatekaup­paan
Hampro Blockilla, Arthurissa.
Varkaat oli - vieneet muassaan
miehen pukua,- matkalaukkuja, kau-anauhoja
y.m. joiden arvo nousee
yhteensä $300.00. Poliisit toimivat
varkaiden kiinni' saamiseksi. '
Kaini louUcaaotui, joista toinen
mahdollisesti kuolee, t k . 21 päi­vän
auto-onnettomuudessa, joka ^ a
pahtui Kingsway ja Empire . A v e -
Eulpiassa Fort Willianii6sa; Robert
Gadieu, - ajoi autollaan etelästä
Kangswaytä' seisaubissäan olleen
McLaughlin kaaran yli, itse menr
nen'ihan mäsäksi j a toinen kaara*
onkun verran vioittui. '
Norden Navigation komppanian
aiva Noronic, jonka piti jäädä kor-
: attavaksi tänne meneekin' Supe
rioriin korjattavaksi, Noronic me­netti
potkuristaan kaksi siipeä o l -
essaan Superior järvellä yli 300
matkustajan kanssa.' < ' -
Port Arthurin uutisia
taitut ^ käteeni *Kelkkajapparin>
syyskuun 8 päivän numeron, kun
munan toveri virnistellen osoitti
siinä ollutta. raportterin,<tayanmu-kaista
» ihopsäystä. Tuo osoittaja
oli .useiden, muidien kanssa' omin
silmin näkemässä sen "Vilin j a Sam*-
pan nujakan Temppelin etiässä
sivuhuoneessa, kun ne kaksi «job-veli,
siellä kukaan o l e " " t a S t!
kä myöskään ole e d u s t a j a U ' '
leet siUom kyseessä kun aina tim-tappelun
oletat tapahtuneen. 5
S e i j S " : . ^ — ^ ^
No, olkoonpa sitten, i i n u n ,
lestani, se «tavanmukaista», jos «t
lainen kerta «tevvo]lisuusnnioE,ii
sun> ftapoibin» kuuluu! Siis oH ie.
kin ctavanmukaista», että ViH ajjt
teli Samppaa, jotta Samppa 1»
terästrustin palveluksessa }Sk^
tan lakonaikana, toimitteli iotää
terästrustin bulletiinia '^[^
Äksamäen Jussi?. Mutta niin se T,J
I<:^llisteli Samppa - ftavaniniit
testi» - , Vili pani hänet pylfc
telemaan. Ja pesuksi karahteenä
iSamptaa terästrustin builstiiä
toimittaijaksi! J a nahina alkoi O.B.
U:n konventioniin menosta, ji
Samppa sinir^^ toonvghtsioniin neil
Ja Vili meni. Ja se on tosi hit
_ Samansa «tavanmukaisessa» tietä»
Äksämäen Jussi muutakin amh.
vaa. Mainitessaan Työnpäivä-jÄ-lista,
joita kannatusrenkaaa M.
mesta vietettiiny sanoo Jussi »jt^
kerspaartilaisillakin olleen joHjt
suunniteltuna samaksi ajaksi Et­köhän
sinä, Jussi-kulta,' taaskinjl-'
M niillä «tavanmukaisilla», kicit»;
lainvalvojan tehtävillä tuollaisia tif
toja saadessasi? Sillä yhdelliiäii
kaboiskaupunkien vorkerspaartOai.
sella ei ole pienintäkään tietoa KI.
laisista «juhlasuunnitelmista». 'jJs
Port Williamin osasbp esittilia
man päivän iltan^ tElon kampp»^
lussa> haalintäyteiselle yleisölle, ]i
vielä halvemmalla
mikä seikka muuten näkyy M
jurppivan, niin oli se vasta ii
eikä päivällä. «jMutta ystäviemia
toimenpiteistä huolimatta saapui^
työläiset naapurikaupungistakin BB
dän toimeenpanemiin iltamiin», f
västelee Jussi. Niin ne teMjfät Ä
arthurilaisia oli melkoinen. wä.
Williamissa. Muuten, ne Tallgr^
nin Arttun kannatusrenkas<Tainajti
rippeet sieltä Williamista käy^
ainakin Arthurissa uskoveljieti
kemuissa, vaikka Äksämäen in
äskettäin väitti niiden «iippa^
kiinni siinä Woi^erskopukas3a,
rysää, jumalassa», - r silloin iamf
«tevivoollisuus työläiset», eivät. |
fltmneet kuulla heidän Huniolii^
"puhetta. — Nyt noiden ri)
saksi oli joukossa sellaisia, jotH
utejiaisuuden vuoksi halusivat ni^
dä, mitenkä kannatusrengdais^
selkiävät siinä «hullun-ura^assaai»
lähtiessään tuhrimaan cMastali^
ruhtinatarta» nykyisillä näytteli^
voimilla, joita näillä seuduilla
tyy, kuulukoiotpa sitten mihin i |
raään tahansa. Ja päälliseksi
lyhyellä harjoitteluajaila. 0^
täällä siksi monta henkilöä, j4
ovat nähneet saman kappaleen, ts:
set Duluthissa, toiset Suomessa, ji
tietävät, että se vaatii tavallista,^
remmiä kykyjä tullakseen sei*
näyttämöiltä vedes keskinkeri
kaan ,€sit€tybL Siitä puhuttiin j»
enoien Työnpäivää, j a siksi mot»
sa heräsi uteliaisuus nähdä
«esittärtjistä». Sitäi)aitsi tietää|
kainen, ^että niin kauan knn >J
malaisiHa työläisillä on ollut
lä haalinsa, ovat he aina_ olleet U;
kipäivinä olleiden isompien
päiviep iltamissa täpötäynnä
söä. Niin ne olivat osastonkin »•
koina.
Yksi hauska Ilmiö äksä:
sä meiningiffiä on se, että ne <trl
Iit»; jotka tiirasivat» Temop^
,Rpis osastolta, moittivat ama
toa. kalliista-^ Utamien
.ta, ottamatta huomioon, etta 1 ^
pelin ynäpito vaatii tuloja.
heillä -kalliimmat sisäänpaas.viM^^^
jä wmiamilaisilla halvat, J f l ' »^
jo jurppii heitä. Samoin ^•1'''.^^
he siellä heidän juhlassaan
Jussi -sano(^ että se «näytö
'II
«iii