Vapaus, May 10, 1924

              TAPAUS
U»n»dan «uomaUisen työväestön ääneokanatuja. flmc»-
ONNI SAABI
Vastaava .
ABVO VAABA
Toimi tasapuiainett
V A P A U S
( L i b e r t y )
The only ofKan
liahed ia Sudöury
Sfttarday.
Adverciaiflg rates 40c per coL inch. Mimmam charge
iorsiuellinJnxon 75c. Uiscount on «taading adverus^
ffienl Xne V apaus is tne be.t advertumj: medium among
the Finnish i'fcople m Canada.
Kaivos- ja metsätyöläisten järjes­täminen
Karvoä- ja puulavairateollisuus ovat Canadan pää-teollisuuksia
ja työväenluokan näkökannalta otettuna
kaikkein täriceimpiä- Teollisuustuotteita voidaan^-val-tuoda
sieltä
siten
s<Ailtaa että se tulee suoritetuksi ilman eräitä rakennus­aineita
ja mekanikkoja ja niin^lcauan kuin me olemme
riippuvaisia taloudellisesta taisteluvoimasta, niin — lu­kuunottamatta
kuletustyöläisiä ja raaka-aineiden tuot­tajia
— kapitalisteilla on käsissään ehdot, jodca rajot-tavat
suuresti työläisten taisteluvoimaa.
Mutta raäca-aineiden tuotannossa työläisillä on
/of^i^iai!^Virker,inCanada;Pub.histaa Yladysv^llois.a tai Europassa ja tuoda s,d
Ont. e?eryTaeiday. Töursday and Itänne, Rakennustyö on vaihtelevaa ja voidaan sit
Yhteis
ku
f
TILAUiJHLMNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00. puoli vk. 12.25. kolme kk.
13.00 ja kolme _. strateeeinen ase käsissään. Pohjoft-Untarion ja \(^e-
Tilauksia. joita ei seuraa raha. ei tulta lähettämään. . , f „ ,
paitai asiaiiiieötea joilla on. takaiikaej.
berin kullalla, hopealla, kuparilla ja nikkelillä, paperi-
- Liberty Building puiHa* ratapölkkyilä ja tukeilla on kysyntää ympäri
' I M
Lv''!c^''si!.'^*^PabeJ^^ Kysyntä on jatkuvaa, eivätkä kapitalistit
;Dnt. - • ivoi muuttaa kaivantoja eikä metsiä mihinkään.
Huolimatta työläisten edullisesta taisteluasemasta
näissä teollisuuksissa, ovat he alhaisimmin palkattuja
Tiistain lehteen aijotut ilrnotukset pitää olla kont-torisEa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauan-t<
»in 'ehteen torstaina kello 3.
{-h
tämän maan työläisistä. Kaivosseuduillä maan uume
nista nostelut satumaiset rikkaudet; paperi ja tukki-yhtiöiden
suunnattomat liikevoitot muodostavat huo­mattavan
ristiriidan tuhansien työläisten surkean pie­neen
palkkaan ja kurjiin olosuhteisiin verraten, työ­läisten,
joiden uutterasta työstä kaikki rikkaus on s^n-]
tynyt. Terveys, työkyky ja elämä kokonaisuudessaan
on mitättömän halpa kaivoksissa ja metsäkärapillä.
Yhtiöiden suuret liikevoitot ovat syntyneet työläisten
elämän kustannuksella.
. . . JCäsittäen järjestäytymisen tarpeen j a näiden teolli-
Canadan Työväenpuolueen All>ertan jaosto on juur, ^^^^^^^.^ työläisten mahtavan' Voiman, useita satoja
llmotushints kerrar julaistuista ilmotuksista ,40c
oaJstaiuumaUa. Suurista ilmotuksista seka ilmotuksis.a.
Hd»n tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
i^-nnus. Kuoioilmotukset $2.00 kerta ja 50c Iisaa jokai.
tPlu muistovärsyltl. Nimenmuutosilmotukset^ 50c kerta.
«1.00 kolme kertaa. ^ Aviocroilmotukset $^.00 kerta,
$3.00 kaksi kertaa. Syntymäilmotukset $1.00 kerta: Ha-lutaanlieto-
ja osoteilmotukset 50c kerta. $1.§0 kolme
^Art«a• Tilaaäisilmotnksista pitää raha seurata mukana.
Refdstered at the Post Office Department, Ottava.
»8 second class matter.
Canadan työväenpuolueen maaperä
pitänyt kom^entioninsa Calgaryssä. Se oli ensimäinen
laajakantoisempi järjestyneiden työläisten valtiollinen
konventioni mainitussa maakunnassa ja merkitsee se
tärkeän askeleen ottamista Canadan Tyiwäenpuolueen
rakentamistyössä.
Konventionissa oli lähes sata edustajaa, edustaen
toimivimpia ja asiaan innostuneita kaivos- Ja metsä-työläisiä
ovat viime vuosien aikana laskeneet perustuk­sen,
jolle voidaan rakentaa metsätyöläisten ja kaivos-j
miesten lujat teoUisuusjärjestöt. Canadan puutavara
työläisten teollisuusunion eri osastot yli Ontarion yh
teistoimin Porcupine kaivostyöläbten union kanssa, 'ai-
• ei
f:
\ ;
> \
4.
ii
A'
M
sia työläisiä järjestyneideii joukkoon.
Keskinäisen sopimuksen mukaan tulee järijestöstä
toiseen muuttaminen olemaan vapaa, organiseeraaja
laitetaan liikkeelle heti, ja ennenkuin hakkauskausi
taasen alkaa, tulee poihjoisseudut olemaan täynnä jär-jestökomiteoita.
,
Rahastoa parhaillaan kootaan hyökkäystä varten,
lentoleSitisiä jja propaganda kii^jallisuutta on parhail­laan
valmistumassa^ ja^ l^aikki merfcit' osottavät tämän
olevan ensimäinen suurempi ryntäys sitten v.«i919.—
Tim Buck.
i
noin fcahdt^saö tuhatta järjestynyttä työläistä. Se oH ijfayat järjestämisryntäytksen, joka tulee tuomaan tuhan-mon'^
sa suhteessa edustavin konventioni mitä Calga­ryssä
on milloinkaan pidetty. Edustajain suurilukuisuus
oli sitälcin hämmästyttävämpi kun otamme ^huomioon,
että 'kaivostyöläiset ovat paraikaa lafckotaistelussa Cal­garyn
.kaivoskentillä.
Konventionissa puhkesi muutamien kysymysten
yhteydessä kiivas sanasota vasemmistolaisten ja oikeis­tolaisten
välillä. Eräissä oikeistopiireissä oli jo elikä-teen
harjoteltu agilalsronia vasemmistolaisia vastaan
siinä nimessä, että kommunisteilta on katkaistava toi­minnan
mahdollisuus konventionissa, multa siitä huo­limatta
olivat (-vasemmistolaiset voimakkaasti edustettu^
' Ijfl kokouksessa/niin että heidän vaikutusvaltansa ilme-'
fite voimakkaana komrentionin työssä ja päätöksissä.
Yhtenä tärkeimpänä konvcntionin edessä olevista
kysymyksistä olt läheisempään yhteistoimintaan asettu­minen
järjestyneiden farmarien kanssa. Siitä syntyi
kiivas väittely. Vasemmistolaisten laholta, selite^iin
ja osotettiip, että suurimpana" farmarien vastoinkäymi­senä
ovat kiinnityslainat ja velat ja ett^ farmareilla |a
työliiiilliS on yicsi ja sama vihollinen. Vasemmisto­laisten
painostuksesta, konventioni »itten hyväbyrkin
ponnen'iäieisempään yhteistoimintaan pyrkimisestä yä-
.häväkisten.farmarien kanssa. '
^.Kysymys avustuksen hankkimisesta SaÄcsfen työläi:
"sille ^»ätti my kiivaan keskustelun. Oikeistolais­ten
täht^ta ilmaistiin ^ H ä myötätuntoisuus Sakean kär­siviä
työläisiä kohtaan, mutta vastustettiin käytännöl­lisiin'
avustustoimiin ryhtymistä. Vasemmistolaisten
puolesta taas huomautettiin, että tällaisissa asioissa ei
- riitä peläcä myötätunto, vaan vaaditaan käytännölli­siä
tekoja; Saksan työläiset-taistelevat paraikaa kan-sainveiisten
imperialistiroistojen/: puristuksessa, joten
työläisten velvollisuus eri-mäisda on rientää heidän
avukseen. Konventioni tekikin lopulta päätöksen toi-ihenpiteisiin
ryiitymisestä Saksan työläisten avustami­seksi.
Erinäisistä erimielisyy'ksistä huolimatta konvemioni
iiyväksyi lukuisia päätöksiä, jotka ovat selvänä oso-tulraena
konrentionin voimallaan enemmistön luokka-taistelukannasta.
Niinpä tehtiin päätös tervehdyssanö-tnan
IShettämisestä Venäjän neuvostohallitukselle.
• Myöskin pääteltiin vaalia teollisuuksien verottamista
työttömäin avustamiseksi, taildca: toisessa ~ tapauksessa
työttömille on hankittava työtä. .Konventioni lausui
; Ihnieita ei taps^^
Työv^äenluokan vapahdus ei saavu ihmeen kautt^..
Mclhän näemme historiasta, että «mikään luokka ei ole
kohonnut ihmeen 'avulla, yaan sen kautta, e ^ sillä W
ollut taloudelliset edellytykset^kolhotfi'^sei^nj^ se, on oU
lut kyllin voimakas sen tehdäkseen^ Työväenluokalla
nämä edellytykset ovat, koska se iro hykyajari tuotan­nossa
merkitykse|limpänä tekijänä, ja siliä on myös
voimaa, koska se on lukumäärältään suurin kaikista
olevista yhteiskuntaluokista, yäpautumisen mahdollir
suudet sillä siis on. Mutta ihmeillä ei^^
minen tapahdu, ^ ' ' y . ' ^'
... .Totuus on, eitä työväenluokan vapailtuminen voi
tapahtua vain työväenluäkan itsensä kautta. V^ain. sen
kautta koittaa työväenluokalle uäsi aika.
Selvitköön tämä totuUs yhä useammille luokkamme
yksilöille ja ; kannustakoon heitä. Icutakin paikallaan
moakohtaisiin ponnistuksiin yapäustaistelunime eteen­päin
viemiseksi.V Mitä suurempi ja innqikkaampi on
taistelijoitten Joukko,, sitä nopeammin vaihtuu pimeys
vapauttavaan kirkkauteen, f
' ^öväenluolcah h a l^
«Se runsas tjulkinlojen määrä», kirjoitti Marx, «mi-,
tä Koihmuunista on annettu ja sen etujen moninaisuus,^
joka siinä löysi ilmaisunsa, osoittaa seri olleen mitä
suurimmassa määrfesä joustavan poliittisen muodon,
kun taas kaikki aikaisemmat hallitusmuodot; olivat ple-midcseltaan
sortavia. Sen todellinen sflaisuus p i i r t ä ­mä:
se oli oleellisesti typväenluokan hallitus tuotta­van
luokan anastavaa luoikkaa vastaan .jkäymän taiste­lun
tulos. Vihdoin-havaittu poliittinen muoto, jonka yal
protesUnsa solajoi&kojen labkotilaisuuksiin tuoniista litessa työn taloudeilinen vapautus saattoi tapahtua»
«Hman tätä jelkhnäistä ehtoa tolisi Kommuunijärjestel:
mä ollut mahdottomuus, petos»;
Utopistit ovat asikarrelleet uusien poliittisten muo­tojen
«keksimisessä», joiden *^allitessa yhteiskunnan SO-yhteiskunallinen
elämä, nykyises­sä
yhteiskunnassa, näyttää ensi "kat-sannolla
sangen pitkälle kehittyneel­tä.
Koulut, tieteet, tekniikka, ea-nomalehdet,
kulkuvälineet ja muut
kehityksen tuotteet, saattavat ihmi­set
suuressa määrässä keskinäiseen
yhteyteen toistensa kanssa. Se on
kehittynyttä ihmisen elämää. Mut-t^
lähempi tutkimus itse yhteiskun­taan
toteaa sen ' tosiasian, että ih­misten
yhteiskunnallinen elämä ei
ole varsin pitkälle kehittynyttä.
Päinvastoin, kehittyneiden elämän
tekijäin ' j a mahdollisuuksien rinnal­la,
on elämä yhteiskunnallisessa
merkityksessä verrattava sangen
kaukaiseen yhteiskunnalliseen oloti.
iaan menneisyydessä. Yhteiskun­naksi*
järjestynyt ihmisten keski­näinen
yhteys pitäisi olla keino kor­keamman
yhteiskunnallisen elämän
saavuttamiseksi.^ Ihmiset, yhteiskun­nan
jäsenet ovat yhteiskuntaa var­ten,
mutta vain rajoitetusti on yh­teiskunta
ihmiaä, yhteiskunnan jä­seniä
varten. Yhteiskunta asettaa
pakkovelvollisuuksia j ä s e n i 1 leen,
mutta se antaa vain niukasti tilai.'
suuksia täyttää niitä velvollisuuk­sia
ja se ei tunnusta kokonaisuu­tena
sillä olevan velvollisuuksia jä­seniänsä
kohtaan. Yhteiskunnalli­nen,
tarkQittaa yhteisön hyödyn
elämää, mutta ihmiset elävät yksi­lön
hyödyn elämää. Sille perus­tuukin,
yhteiskunta ja niin ollen
kantaa omassa sisäisessä olemukses.
saan itselleen vastakkaista tarkoi­tusta.
Ihmiset.ovat käsitteiltään, koke­muksiltaan,
\ perintötavoiltaan, aja­tuksiltaan
ja käytännöllisen elämän
pyrkimyksiltään, yksilöllisiä. Kun
yhteiskunta tunnustaa yksilön pyr­kimyksen
kaiken edistyksen kan­nustimeksi
seuraa siitä, että ihmis­ten
pn pakko jatkaa keskenään yk.|
silöUistä taistelua olemassaolostaan^
Keskinäinen kiista, eikä yhteisön
yhteistoiminta, onkin sitte yhteis­kuntaelämän
varsinainen muoto,
yhteiskunnan taloudellinen elämä
oh järjestymätöntä ja, niin ol­len
vailla alkeellisintakaan yhteis­kunnallista
^ tarkoitusta.
Mutta huolimatta yhteiskunnan
jäsenten, samoin kuin itsensä y h ­teiskunnan
vastahakoisuudesta, käy
kehitys , yhteiskunnallistumista koh­ti.
! Tässä, - tulevat;' i l i h i N vastdcohtai-suude^;;
seii- sisällä,^ kehittyvien yöi^
mien.^yälillä. yhteiskunnan talou-delUs^
nelämäny edellytykset, tuo-tanhpn
välineet, kehittyvät sem-moisiksi^
että niiden ^avulla käy yh­teiskunnallinen
eltoiä mahdollisek­si.
; Eikä alhpästaan se,.mutta ^a^^
maiset tuotannon välineet, yksilo,
omistuksen • perusteella, saattavat
koko yhteiskunnan -niistä /riippuvik­si.
Nyt ne eivät <?nää auta yhteis-!
kurinan, jäseniä korkeamjiaan sivis-tykselilseen
elämään, .; päinvastoin,
ne vaikeuttavat, suorasti estävät sen
saaviittamista. yhteiskunnan 'sisäl­lä
ilmenee yhteiskurinallisia ilmiöi­tä,
jotka paisuvat yhä voimakkaam­miksi:
Ikään kuin .luonnon lakina,
rie ^ vaikuttavat yhteiskuntaruumiin
jokaiseen soluun j a ;hermoon.
'Kapitalistinen' yhteiskunta ei tun.
nustä näiden lakien Qlemassaoloa,
eikä, niiden luonnollista Vaikutusta.
Se ei ryhdy niitä tutkimaan, mutta
koettaa e^ää:'niiden ilmenemisen
luonnottomalla tavallä> väkivallalla.
Aika-ajottain syntyvä suurempi: ja
aina jatkuva' osittainen, 1;yött5myy8',^Ebertistä.
Samalla kehittyvät yhteiskunnassa
ristiriidat räjkeämmiksi. Kun nyt
tätä räikeyttä vastaan vallankumo-ukseHi^
n^n työväki lausun selvän tiJ^
tnuden ja näyttää taistelun suun­nan,
ryhtyy nykyisestä järjestelmäs.
tä hyötyvä, harvalukuinen vähem­mistö,
koko yhteiskunnan mahdilla
lyömään heti afas. Ja tähän sanoo
ajatteleva työläinen, että ne ovat
liian jyrkkiä ja nojautuvat valta-luokan
puoleen. Se vain Icalvattaa
vastakkaisten voimain taistelua. Ke­hitys,
johon aina niin juhlallisesti
vedotaan, ei saakaan jatkaa rau­hallista
työtään. YJiteiakunnan si­säisten
voimain vaikutuksesta käy
vallankumous.... -, yhteiskunnalliseksi
tarpeeksi, yhtä paljon ja samoista
syistä, kun käy itse yhteiskunnallis-tuttaminen
tarpeeksi. Vallankumo.
us-^on yht^skunnallinen voima, yh­teiskunnan
sisällä, sen ristiriidois­ta
synVnyt ilmiö. Se on järjestet­ty
keino yhteiskunnan talousjärjes­telmän
muuttamiseksi. Yhtävähän
kun itse .yhteiskunnan muutosta voi­daan
kiertää, yhtävähän voidaan
kiertää sitä tapaa, jolla se suori-tetaah.
Se on voima joka tulee tar.
peettomaksi. vasta sitten kun. se on
tehtävänsä suorittanut.
Kun uusi yhteiskunta syntyy näi­den
voimien tuntemuksessa^ mate­rialististen
syiden tunnustamisessa
historiallisiksi, silloin yoi tulieva yh­teiskunta
hallita omat sisäiset voi­mansa.
Voidaanhan nyt jo hallita
ja käyttää ihmisten hyväksi luon­nonvoimia,
tieteen ja tekniikan
avulla. Tieteen ja tekniikan avulla
voidaan poistaa yhteiskunnasta ne
syyt, jotka sitä tänä päivänä jäytä­vät
kuolettavasti. Yhteiskunnain)
nen vallankumous on seuraus yh'
teiskunnan sisällä kasvavista voimis­ta
ja niiiKvollen kiertämätön yhteis­kunnallinen
ilmiö. — A . V.
äaista, laaoitettu» ja taaatsimtta.
Heitä vtftenhsn he vofttönt kartes.
selliä kaasopommeiUa ja laiinaBlieit.
täjillä. ' ' /
Mutta sattuu ti^ioitä, ytfta
ovat voiton arvoisia ja 'sattaa voit-toja,
jotka ovat teloita koiitalok.
kaampia.
huolimatta
Karl Libknechtin viimeinea kirjotut
jdlaoleva kiiO'oitus on julaistu
Saksian.. kommunistisen puolueen
pää-äänenkannattajassa cDie Rote
Fahnessa» tammikuun liS päivänä
1919:
Päähyöickäya Spratakusta vastaan.
«Alas sparta(fcuslaiset.> Tämä ulvon­ta
kaikuu kaduilla. «Ota kiinni;
lyö, pistä, ammu* raasta, iske jaloil
läaij revi kappaleiksi.>. Inhoittavia
näytelmiä, joitten edessä kalpenea
kaikki se, mitä saksalaiset sotilaat
suorittivat Belgriassa.
tjiSpartakuslaiset ovat ' lyödyt»,
kaikuu riemuhuuto <Pos(tista» «Vor-veärtsiin
saakka. ?
• «Spartakuslaiset ovat lyödyt.»
Uudelleen valtaan palautetun van
haa saiksalaisen poliisin sapelit, re­volverit
ja. karbiinit. sekä myöskin
vallankumouksellisten t y ö 1 ä i s tefl
aseista riisuminen vahvistavat' tä­män
tappion. «(Spartakuslaiset/ovat
lyödyt.» Eversti Reingardin ! pisti­mien,
kenraali Lyvitzin : kuularais-kiijen
j a tyikkien suojeluksen alaise­na
, tapahtuvat ^ kansalliskoikouksen
vaalit, kansanäänestys Napoleonista
J
vastaan, rneikiten myöhin protestinsa n.k. itkupommi-en
käyttämbtä vastaan lakkotaisteluissa. Tämän lisäk­si
päätettiin antaa tunnustus työläisten ja talonpoikain
taisteluille Neuvosto-Ukrainassa valkoisia lahtarijouk-kcya
vastaan. Niinikään lupasi konventioni seka siveel­lisen
että aineellisen kannatuksensa lakossa oleville hii-lenkaikajille
Albertan hiilikentillä. Sen lisäksi hyväk
syttiin ponsi, jossa vaaditaan kaikkien .luokkasotavan-kien
vapauttamista, jossa yhteydessä annettiin tunnus
tus luokkasotavankien puolesta toiminnassa olevall^
puolustusneuvostolle. Niinikään hyväksyttiin ponsi
naisten järjestämisestä ja asetuttiin kannattamaan tais-'
telua naisten alimman palkkalaksan alentamista vas
taan.
Konyentionia on kaikissa suhteissa pidettä^•ä Cana
dan Työväenpuolueen varsinaisena alulle panona Al-beriassa.
Tehtiin suunnitelmia puolueesta vielä ulko­na
olevien työläisten saattamiseksi Canad
sialistinen uudestaanrakentaminen piisi pitänyt tapah
tua. Anaikistit. ovat hyljänneet kaikkinaiset poliittiset
muodot yleensä. Nykyaikaisen sosialidemokratian op­portunistit
ovat hyväksyneet parlamentaariskansanval-taisen
valtion poliittiset muodot siksi yleensä. Nyky­aikaisen.
sosialidemokratian opportunistit ovat hyväk­synet
pariamentaariskansavaltaisen valtion poliittiset
muodot siksi rajaksi, jonka yli ei ole astuttava, janovat
kumarrelleet otsansa verille tuOta «kuvaa» palvelles»
saan ja julistaneet anarkismiksi jokaisen pyrkimyksen
isärkeä nämä muodot.
Marx^on tehnyt koko sosialismin ja poliittisen tais­telun
historfasta jöhtopäätelmän, että valtion on hävit­än
Tär^esty- |t5vä, että sen häviämisen ylimenomuotona Xsiirtyessä
neiden työläisten rintamaan. Tehtiin päätös suhteiden [taltiosta ei-valtioon) tulee olemaan «valHlseiiaksi'w
jarjestamisestä ja lähentämisestä koko Canadaa^käsit- ^''^^'^ järjesläytynn kövhälistö». Mutta Marx ei Työ­tavan
Työväenpuolueen kanssa. Sikäli kun tämän puo- ^Y^Y^ keksimään tuon tulevaisuuden poliittisia muoto-lueen.
rakentamisesta on kysymys, ^Iberta on ottanut jJa- Ȋn rajoittautui Ranskan historian huolelfiseen
ratkaisevasti sijansa puolueen rheissa ja tulee teke- seuraamiseen, sen analysointiin ja johtopäätelmäii io-maan
voittansa puolueen voimistuttamiseksi sekä ^^o»» vuosi 1915 johti: me kdjemnie porvarillisen Vai-
«massa maakunnassa etta kautta koko Canadan. «tiokoneiston hajoittamista kohti!
on yksi voimakkaimpia yhteiskunta-''
ilmiöitä, jolle\ yhteiskunta ei voi mi­tään,
jolle se ei voi löytää sen var­sinaista
syytä, vaikea s^tuV)ttala ää­rettömiä
kärsimyksiä yhteiskunnan
jäsenille ja suurta v^rikoa/^^oko
yhteiskunnalle.
TurmtoUisin ja hävittävin voima,
sota on mitä j ^ k i n vastakohta yh­teiskunnan
hyvinvoidnillo-.ja^ tasai-selie
kehitykselle. Kapitalistinen
yh.Viiskuntaaärtjestclma ei ole aino­astaan
kykenemätön Isötia .estäöiään,
mutta ; sodat kuuluvat^ oleellisena
osaha itse järjestelmääii. Yhteis­kuntaa
sisäisesti jäsrtäviin voimiin,
ilmiöihin, kuuluu yhä lisääntyvä ri­kollisuus
ja köyhyydestä johtuvat,
kuolevaisuus prosenttia huimasta ko­hottavat,
sairaudet. Lakkoliikkeet,
työtaistelut, ovat , epänormaaRsen
elämän ilmiöitä. Näitä'Voimia ei
nykyinen y"hteiskunta voi liallita;
sinä se ei tahdo tuntfea, niiden syi­tä.
Ja jos se tahtoisiTcäydä käsiksi
niiden syihin, tullii yhteiskunnan
käydä siivoamaan" itseänsä.
Tämä asiantila johtaa siihen, et­tä
yhteiskunnallistuttämisen tarve
kasvaa nopeasti. Ihmiset/eivät ole
tietoisia siitä, mutta he näkevät,
että jokin muutos, jolän pelastus
on välttämätön. Työtä tekevä kan^
san enemmistö on aina etsinyt tuo­ta
pelastusta sieltä mistä se vähim­min
sitä voi saada, etsii sieltä, mis-tsä
on juuji syy siihen^ e t t ä näin on.
«Spartakuslaiset ovat lyödyt.»
N i i n . , Vallankumoukselliset Ber­liinin
työläiset ovat lyödyt.
iNiin. Satoja meidän parhaim­mista
On hakattu maahan. Sadat
nskollisimmista ovat heitetyt vanki­laani'-.-
,
Niin.. He ovat lyödyt. Sillä so­tilaat,
^ matriiusit ja kansarimiliisi
jätti heidät, heidät hylkäsivät kaik-ki
ne,, joitten apuun he lujasti luot­tivat.
Johtajien epäröinti xja "heik-kous>
h^rpasivat heidän •voimansa.
Ja hirvittävä, ^kapajnlla olevien
kansanjoukkojen ja 'omistavien luok
kien hyökylaine tukahutti heidät
• Niin, He-ovat lyödyt Ja tämä
tappio oli ^ Mstoriallinen välttämät-tömyys;
a l l ä aika ei ollut vielä kyp­synyt
Ja kuitenkin tämä taistelu
oFi välttämätön. Sillä taistelutta
luopuminen poBisilaitokaesta, 'tästä
vallankgmonksen Sammosta Eisc-hen,
Ernstin j a Hirschin hyväsi oli­si
ollut häpeällinen tappio. Eber-tin
laumat, tunkivat proletariaatin
tähän taistelmiff" ja se purkautui
luonnonvoimana^ pysähtymättä torni
käänlaisten epäilysten edessä.
Niin. Vallaniumotlkselliset Ber­linin
työläiset ovat lyödyt.
Ja EberTit Scheidemannit • ja
Nosket voittivat voittivat sillä
heidän kanssaan olivat kenraaht,
byrokraatit, tflanlrerratr papit ja
rahanpSsot heidän kanssaan o"H
kaikki se -Tiiitä on meillä ^ d a s ö t -
Verisen taömuknnn viikolla- voi­tettuina
iie kunniakkaasti "puolsivat
suurta asiaa,' He taistelivat kärsU
vän ihmiskunnan jaloimman pää­määrän
orjuutettujen ^luokkien ai­neellisen
j a henkisenrvapanttamisea.
puolesta pyhän asian iraoleistahe
vuodattivat vertaan, joka • siitä, itse"
pyhittyi- Ja tämän veren joka ai-i
«wistaan pisarasta^^puservatkaatn-neittea
puolesta lt6stajat,V jokaisesta
raasteti?sta sielun säikÄestä nouse­vat
uudet, suuren asian puolesta
taistelijat joka asia ori yhtä ikui­nen
kuin taivaan kaaret.
Tänään lyödyt/ he huomenna tule­vat
voittajiksi, sillä taKiio oh hei­dän
opettajansa. Saksan proletari­aatti
larvftsee vielä vailankiftnouk-sellista-
kokemusta. Eikä iriissään
muussa kuin harfaailevis^ yrityk­sissä,
nuorekkaissa .erehdyksissä,
tuntuvassa iskuissa ja tappioissa se
l ö y t ä ä ^ e n käytännöllisen kokemuk­sen
tulevan
menestyksen.
Yhteiskunnallisen ydlankumpuk-sen
eläville perusvoimille, joitten
kasvu on yhteiskunnallisen kehityk­sen
peruslaiki, merkitsee tappio roh
kaisua. Ja tappion, tappion kautta
heidän tiensä johtaa voittoon.
Entä tämänpäiväiset- voittajat?
Konnamaisen asiansa^ puolesta he
suorittavat konnan veristä työtä.
Menneisyyden vallan puolesta, pro­letariaatin
verivihollisten puolesta
Ja he ovat jo tänään voitettuja
iSillä jo tänään he<o8ottautuivat ole
vansä niiden vankeja, 'joita he haa­veilivat
käyttävänsä aseina ja joit^
ten aseiksi he itse jo aikoja sitten
tulivat.
Toistaiseksi he -vielä,, antavat jfhv
malle oman nimensä. Mutta se
on vai^ lyhytaikainen lykkäys.
fle seisovat jo historian' häpeä­paalussa.
Sellaisia Juudaksia, kuin
he ovat, ei vielä ole maailmassa ol­lut;
h^ eivät ainoastaan kavaltaneet
kaikkein pyhintään, vaan ^ he ristiin-nauliisivat*
sen omin käsin ristin­puulle.
Samaten kuiri Saksan viral­linen
, sosialidemokratia elokuussa v.
t^li lankesi kaikkia syvemmälle
samoin -se nytkin*yhteiskunnallisen
vallankumouksen koitossa esiintyi
kaikkein inhoittavimpana ilmiön^^
iRanskS^ porvaristo oli pakotettu
etsimäaii pyöveleitä omista riveis-tään
kesäkuussa V. 1848'5a toukok.
v. 18711. Saksan porvarifton ei tar­vinnut
sillä' vaivata itseään," .Hl" «s<t.
sialidemokraatit» suorittivat tätäMi-kaista,
halveksittua, verfstä pelkti
rimaista työtä: seh CaVaigriac, sen
Galliet — on Noske, «saksalainen
työläinen.»'
Kellojen soitto kutsui teurastuki
seen; i^iusiikki. ja nenäliinojen; hei­luttamin.^,
«bolshevistiselta kauhul-ta
» pelastettujen kapitalistien voi­tollinen
riemu juhlii kaikkipalaata-vaa
s^ilasmahtia. Vielä savuaa
ruuti, vielä makaavat kaatuneet,
vielä vaikeroivat haavoittuneet pro
letaarit. Mutta he järjestävät pa­raatin
murhaajasoÄjoukoille taynw
nä voittajain ylpeyttä, nämä JEbA-tit,
Scheidemannit, Nosket
•Lohikäärmeen sikiötl
X Jo kääntyy heistä kauhulla maa­ilman
proletariaatti, heistä,'; jotka
rohkenevat kurottaa veriset kätensä
Intematsionalea kohtL Suuttumuk­sella
ja halvpksumisella ^ työntävät
luotaan heidät hekin, jotka raivoa
vsfssa maailriiari sodassa unohtivat
itse sosialismin velvoitukset.;, Tahi
rattuna, kunni&llisen ilimiskunnan
riveistä erotettuina, Internatsiona*
T M
Toverillisesti
W. p.
lesta, poisajettuina, jokaiseni vallan
kumouksellisen proletaarin halvek­simana
j a khroamina seisovat he va­lon
edessä.
-Heidän takiaan on koko ^SaksaU
vallannut kauhu. VeTjenöäkäv^
tajat hallitsevat Saksaa; ve^jesmur-haajat
"
O, heidän autuutensa ei voi jjat-kua
kauan ;ypieni lykkäys, —1. Ja he
tulevat tuomituiksi.
Heidän toimenipiteensä aiheutta-vat
palon miljoonissa •sydämissä,
suuttumuksen pal<qri. ^ ^ ^
Proletariaatin Vallankumons, jons
ka he tineksivatr hukuttavansa veriin,
nousee kaikessa ; sunrupdessaan."
Sen ensimäinen' sana tulee olemaan:
alas Ebert, Scheidemanncja^oske!
Ne,; jotka tanaan 'oyat^ voitetut,
ovat nyt oppineet^'; ,He 'ovat .parane
nneet mielettömyydestään e t s ä .p&-
astusta pimJtetyiltä sotilasjoukoil­ta?
;, he paraiuvat • mielettömyydes­tään
luottia johtajiin, jotka osot^^
tautuivat kykenemättomikd yol-mattomikd
he paranivat " uskosta
riippumattomaan sosialidemokrati­aan,
joka liylkäsi t e i d ä t halveksien.
Vain itsekseen j ä t r t t y i n ä he saavut­tavat
"tulevat voittonsa. Jo ne sa­nat,
että työväen •vapauttanunen.-on
ypläisteiT Itsensä aaa, tiäiyat heil-e
tämän >mkon jälkeen vieG> sy-vempimerkitykBeTnsik^..
l \_
«Fa ire pimitetyt .'sotilaat Icäättavät
pian minkälaista peliä h^M-
¥an pelataan. '^^J^
mihtarismin- ruoskan- J"
vapautuvat siitä hm
Beidät tänääTSelä^^^i-it.^
« S p a r f a k u s I a i ^ f , S ^ ; ' r ^
.•^iättäkää. e.n: : t e^
emme me ole lyödyt j?^""***^".
lyövät meidän ImL^-^:'
me olemme sittenkin tm^^
jäähime tänne. J a v o i ^ j ^ ^ ^ ;
njaan,^eidän! «»eeole^
^Sniä Spartakus o n ^ t ^ ^ ^ ^
h. se on sielu ja sydän,
hhalhstuttaminen. Sillä ftS? ^
vapautumisen päivä lähenee^^H
Ebertm. Scheidemannin ja Nosb»^^
kapitalististen vallanpitäjien^^"'
vidä tänään Piiloittelevat heidän^
selkänsä takana, tuomiopäivä 4ae^;C
nee. ^oricealle kohoavat tapaJitB.!
mam aallot emmekä me ensi
taa ^ Satu lankeamaan huipulta #
vyyteen. Mutta meidän-me
kulkee päättävästi ja ylpeijtr
lopullista päämääräänsä, voittona*
kohti, • ,;
^ Tulemmeko me olemaan elävien
loukossa, vaiko., emme, jolloin tlini'"
voitto saavutetaan, mutta' meidäi/':?
ohjehnamme tulee olemaan elävä-^''
se valtaa koko vapautetun ibm^'
kunnan maailman, - huolimatta mii..-
tään.; ^' , f
.Nyjkyisin vielä nukkuvat proleta-'
riaätin Joukot heräävät lähestyvä» *=
taloudelliseri> mullistuksen ankaraan ' *i
ryskeeseen, kuten vihneisen taoml-•
on.tfrvien soittoon. Silloia' nons«;
vat ylös ' kaatuneitten taistelijaia 'i
ruumiit-ja vaativat tilinteon i i r fl
tuilta murhaajilta. Tänään kajah-; 4
telee, vain tulivuoren jnaanalaineh- i '
kumina, mutta huomenna tnUvn^^ t
restapurkautuu tulta ja-pjlavu,'
laavavirran alle se hautaa ^lieidit,^.!^
murhaajat' kaikki, - Kaikesta • bo» ki­imatta.
. •
Koimniiisii Raiis^
pOFvariston painalaitt
iPoincare koettaa vakuuttaa \isäf'iM
edn enemmistön lupaamalla p]iilä£^|
edelleenkin, jatkavansa taistelu» |3
communismia > vastaan kirjoittaa
tov. Cachin sikäläisessä toverileh-..^
dessä: IPoincare on pöy|ustellyfc.Ä:;
'^edustajakamarissa mainitsemillt v^r^
kuinka monta ajojahtja hän on pan-t
käyntiin kommunistipuoluetta^
vastaan; Ja hänen tilastonsa oiH.::i|
kin varsin sisältörikas! Sen kÄdea ;>
vuoden ajan, minkä Poincare on ok J
ut valassa, ovat vanjölaniffl^
narisseet lakkaamaatta, fain.;lBiiB|
munistipuoliieen luottamnsheÄv ^
tä "on ahdettu viivana niiiinr. ?M|iV<;Vr
ta Poincare lupaa vielä entisestääfr/ |
kin tehostaa kommunismiyastais^ f^.
toimintaansa. liuulisi ai^'Porran-;>f
en olevan tyytyväisiä, Mutta kai-; 4
kista Poincaren vakuutufeita huo-j
imatta- ovat he varsin levotjomitj
tulevaisuuteen nähden, pannessaasi
oka laivä merJnlle puolueen lierke»|
mättSmän kasvun. ^ '
/OHsi kuitenkin väärin luulla, et-t
ä vain (Poincare raharuhtinaineea | |
olisi kommunistipuolueen vannoa-.^-
tunut vihoUinen. Sillä itse «sia* t
ei Ranskassa (enempää kdin innM>'^'|
lakaan) ole sitä porvarillista tsiu»
«sosiaTistista» puoluetta ja j
oka ei vihan vimmalla tais^ ^
kommunisteja vastaan. J"» 'j^^'-1.
Mn -juuri kaikenväriset )l
kilpdlevat jopa pahimpain 0 1 ^
sen rakkien kanssa tommumstg,
•auksessa, ja ^en sijssn *™
harkinta jäähdyttäisi i " * ^ :
fraloista r a i v o a a n,
se' väin päivä Päivältä yM» ^»»., ;
l i a n h a n kommunistipnolurtta
Venäjän vaUankumousfedrii^ .
taan. ,
^Muuia 'mitä Venäjän ^
ukseUiseen p r o l e t a n a f t i i n ^ ,
'oka^on torjunut I^^^.S^^'
omistuksen aseeDisetkin WÖ |
set -fiSn eisitä I ^ ^ " ^ * " - ^ '!
TH> ansIk,a—n ik.oa,i-kVe<ninvväärriisstteenn wrTZ
roirannhronta.
muniäipuolue V^o^*^
i ^ k e s l a vainosta ja ^^bas»