Vapaus, January 16, 1926

              T^ii^nfaiiia. tammik. 16 mnä--Sat. Jaiu 16, li926 ^ w No, 7
VAPAUS <Ub«rt3r)
OnC^ery Tuesday, Thnnday
t : i ^ J ^ t l g ^ i l g ^ ^ e r e d •* the FWt Office Department. Ottawa.
• pisÄp;p^^^ia}-^aai»^ — • —=
vfc l i ^ O ^ ^ oU vk. f 2.25, kotoe Ut
.: - ' -nÖyattltoiS ja Suomeen, ykri -k. 15.60. puoU vk. ^IfS^&^rl^^^ ei toaa lähettamMn.
i ^»y^^!!fet^?4tea joilla on takaukset.
Naimaamotnkset $1.00 kerta, f2.00^kaJkri » « r t ^^
AviSoonmenonmotnkset 50c P a l f f f i ^ f ^ i ; » ^ ,* SJSuntosnmotukset 50c kertaj^fliOO ^3 k « t ^
S«!öSlmotukset 51.00 ^^erta^^^^ki^^
SfSteiotukBet $2.00 k* r t a , J 3 . p p . toto .kert^
KiwI«mannmotukBet $2.00 kerta, ISOcliBamaksn
\^^tiSotTTs:S^t 60C kerta. $1.00
*"*"^ÄlmottaJien j a ilrootusakenttDurien on, vaa-
¥''• ' aftt^eggaT lähetettävä nmotnahinta etukäteen.
sallinet, WeIlKeksi;luoldcataistelotoi
jan puolue, kun ie suorittaa puhdisttdtsiaän^ipaneg var­moja
proletaarisia :alaeksia tutkijoiksi ja kysyy pnolu»
eettomihakin työläisiltä; olettdbo riabaieet
tcnminnassa?: Suorittaako liaa todella sellaista tyota,
joka on oikeaa, työtätekevän kansan parasta' valvovaa?
Mitä tcillävon muistuttamista häntä vastaan?
Me enune ole pitkälläkään bolshevisoimisen tiellä.
Sen me tiedämme. Olot ovat vain harvoja mefetä. pan­neet
sellaiseen asemian, jossa kdiitytään sellaisiksi, etr
tä tietoisuus, sisu ja taito kestävät kaikki koettelemuk^
set. Multa ei meiltä kaikkea vielä vaaditakaan- Pää- epäröintiä, Huopaamka ja sontamis-
Työskentely vanhoissa ai mv
Kirj. M. J . ,
Puolneenune suomalaisten jäsen­ten
suhtautuminen olemassa oleviin
amraattialojensa anioiliin ei ole var­sin
ilahduttava ilmiö, katsellessa sitä
äVäpaud«^-!«>iittori j a tohnitM: L ^ e r ^ Ä , ^ ^
Äihfelin 1038;^^ 1 ^ Box g9p Sudbury. 0 ^
iifos^^tte nöMn taiansa'saa vastausteimsim^^
kirjoittakaa uudelleen ^ liikkeenhoitajani
aln>ellä. ' ' VvV
gAN/?<lSTQ^ Liikkeenhoitaja,
Rosa ja Karl
Kommunistinen NuorisoliiUo ja koko lommunbti-nen
liike viettää parasl'aikaa surujiihHa Rosa Luxem-
^^ini^kaan
^IlllllgrakOoaä^ kaksi 'n
V Saksan sosialidemokrati
ÄifiPÄns^tttailK^ Ro^
'mcrtlyyria, jOÄa ikuolrvat
sösialidemokraattis-valkolcaartilaisen >' vastaval'
: lankumQuI^en käsissä.!';
sosialidemokratian suurimpain vaalimenes-kicltäytyi^
Rosaluxemburg tulemasta hä-äidii
iiäki
a^^
iinun*
islaxf, Ijapitalismin Iqanssa ja pois yhteiskunnalliseen yal-lakkumotikseen"
johtavalta tieltä. «Meille on liike
Icaikki kaStessa, päämäärä ei meildtse cutaän»» julisti
^^^^00ml0)^§^a^ tarttuisi: taisteliihansikkaaseen'' \vallan-
^ ' ^ , kömouksöUisen marxilaisuuden !puoIesto.^^^^^^^^L^
puheissaan ja kirjoissaan hän analysoi:: kapitalismissa
|tap||ybpi^ 'muutokset J a painostij
parlamenttav
Karl Ueb-
Karl Liebknecht tulevat aina
työläisten mielissä. ^
suurin vaara''
otsikolla kirjotetaan yhdysvaltalaisissa
haavaa:
v^,\^>. «1 sydämeltään kumouksellisia politiikkoja, pyrki
ix ;> " ' minlemiin."N6 tunnustivat ne kaksi perusoppia^ joille
\ ' tämä uusi maailmanjärjestö perustettiin: proletaarinen
VT • r ^laidcumöus ja_ jproletariaatin diktatuuri._ Mutta koko
esiintymisensä todisti; etta he eivät:;hyvaksyneet
niitä: samassa mielessä kuin Komintern, vaan jossai
jos ollenkaan hyväksyivät
Mutta' niistäkin. Jotka hyväksyivät
Sv ., , vilpittömässä mielessä, lausui Lenin, että työläisten ja
• V köyhäin talonpoikain kärsimykset^ jotka johtuvat tuol-peltur
mutta: niin rikas,
vähemmän taimi^
uskotellut olevansa Ko-akuuttanut
sille Ipjaali
suuttaan, mutta joka sitten sopivana heHcenä on kata-pettänyt.
Kutka näistä ovat tehneet harkitun pe*
luullessaan
psykoW
mu-tL,
. nas^^uita. Sellainen arvioiminen voi kyllä^äiheuttaä^Va»
Q\\ • rovaisuutta jonkun suhteen, jossa ilmenee epäkommu-vuistisia
oireita, mutta voidakseen varmasti sanoa hiistä
, . . jotain, siihen tarvitaan tekoja. Uikkeemme on sellai*
' / .- nen, että siinä teot todistavat. Niin kauan, kun puolue
\\ on pelkkä propagandaryhmä, on tuollabia valekommu-nisteja
vaikeampi erottaa, mutta niin pbn, kun. tullaan ^li|:äS.;il'^^y^ • asteelK 'paljas-
/ tuvat nuo vieraat ainekset jotenkin pian. Taitavimmat-
LiiSiStv ^ ^ : pivät VOI verhota halutto.
milloinkin on kaikkein XVallankumouksessa) «voittanut puolue on ^dotto>
F5^;«sv^^^^-\^^;^; ^ • n«»s»i pakotettu tukemaan valtaansa sen pelon avulla,
Sfe^^^^^^^^ täikeä jota toamamabeUistssa herättävät sm aseet (Punainen ar-
, r katsoa, kuka sellaisen luottamuksen ansaitsee. Ja siK zndija ja me^i^ ja ilmalaivasto). Ellei Pariisin Kom-muimi
olisi käyttänyt aisestetun kansan aidctoriteettia
pocyjurist<^ Viastaan, niin tokjkopa.se piisi pysynyt pys*
tyssä yfatl .päivää kautmio^ Ejnmekö näinvastoiiA
ole oikeutettuja .;8}7ttäjxtäan Köimm
liian viäiä käytti tätä auktprHec^ — Englesl ?
m
asia on vilpitön tahtb sellaiseksi tulla ja hain näyttää
käytännössä, että sitä kohti kehittyy.
Nyt on meillä koetuskivi, jrnunärrämmekö,' että
meidän oma korkeampi hyvämme, s.o.- Idoldcamme paras
vaatii meiltä nyt täydellä harrastidEsella antautumista
uudestajärjestämisen toimeen. Ja ymujarrämmekö, mi­tä
meriutsee puolue, maailmanpuolueemme ja sen tä­käläinen
osasto. Tämä kysymys on tärkeä, sillä pitkä
puolueriita on monien mieliä masentanut, jopa katke­roittanut.
Ymmärrämmekö, että tuollainen kriisi oli
läpikäytävä? ^ Ymmärrämmekö, että mitä heikkodcsia
ja puutteita vielä onkin puolueessaznme, se, sittenkin on
paras tällä mantereella ja-että siitä on K. I:n avulla
kehittyvä se valtava järjestö, jonka historialliseksi tehtä­väksi
tulee johtaa tämän maan työtätekevä kansa voit-tPbn?
> i .
• Tuollainen - kjTsymys panee. jonkun pud^tamaan ar^-
velien päätään jä viholliset vimistelevät vahingoniloi-isestL
Mutta niin on. Kolme vuosikymmentä sitten,
jolloin Venäjällä ei vielä ollut puoluett^t — oli vain
erillisiä lyhmiä, asetti Lenin ky^symyksen etujouicosta.
Hän pilkkasi niitä, jotka julistelivat;- että me olemme
etujouldco. -Hän huomautti^ eltä^jotkut vastustajat voi­vat
eräänlaisella Syyllä sanoa: «Kaunis etujoukko olet­te
».' Ja hän osottij miten ansaitaan etujoukon arvo re­hellisten
työläisten silmissä; Kului vuosia, ennenkun
puolue perustettiin. Ja sitten seurasi puolueriitain ja
hajaannusten aika^.Oikealta jä vasemmalta jäi ryhmiä
pois; Niiden usko petti. Mutta oli niitä, jotka kestivät:
Lenin ja hänen toverinsa sdcärdiellisfet, alttiit prole­taarit,
jotka liittyivät puolueeseen vaarojen ja vaikeuk­sien
päivinä sekä pysyivät '^uskoIlisina- '*Ne saivat kun-nian
vanhana kaartina johtaa luokkansa voittoon, ja
ovat nyt maailman työväen etUjoukko. Niiden puoluee­seen
me kuulumme ja.luotamme siihen,' että se johtaa
meitä oikeaa tietä.
Eräs "sivistyksen pylväs,f 9
r ' Englantilaisen ^kkipiispan poSca^ Scotland Yardin
pomomies, '«siveysasiain' huoltaja ja tutkija» Sir Basil
Thompson oli äskettäin tavattu Lontoossa eräästä puis­tosta
erään naishenkilön kanssa suhteista, jotka aiheut­tivat
korkean herran sekä naisen vangitsemisen, kertoi­vat
sanomalehdet. Hädissään oli herra polibille^anta-hut
ensin väärän nimen/ mutta saatiin lopulta selville
kiika hän oli.
Naista sakotettiin, mutta herraa vastaan näyttää oi­keustaistelu
käyvän mudcikkaämmaksi, katsoen liänen
yhteiskunnalliseen asemaansa^ Se on' tavallista. Sir
Basil Thompsonin ystävät, sanovat sanomalehdet, julisr
tavata että nainen se oikeasta syypää olikin. Hän
esiintyi viekottelijana ja sai kuin saikin tämän koAean
siveysasiain. huoltajan paulaansa. Sanotaan jutussa
olevan 'politiikan .pelissä. -: Sir-Thompsonin poliittiset
viholliset — niin väittää herra — ovat' tässä pelissä
takana.
Sodan aScana oli Sir ^Thompson Scotland Yardin
— EnglanniU salapoliisilaitoksen r— pomomiehjä. Hä­nen
erikoisalanaan oUeritykesti taistella «bolshevis­min
raakalaisuutta ja turmelusta vastaan». Bolshevis­mi,
kuten tiedetään,. on «sivistykseini siveyden y.m. vi­hollinen
». Ja siksipä Sir Thompson sonnustScin itsen­sä
erikoisella innolla sitä vahaan. OUessj^an «kor­kean
seurapiirin jäseniä» käsitti hän velvollisuutensa
tässä suhteessa sitäkin elävämmin.
^ M seurapiirin sisäisistä syis­tä
» oli' Sir Thoml>son. joutunut huonoäin väleihin ny­kyisten
viroissa olevain kanssa. Sen voi päättää siitä,
että^sisäasiain virasto, johon^ poliisiviranomaiset asian
xlnaottivat, tiedustellen lasketaanko juttu .julkisuuteen,
oli sellaiseen antanut luvan. Ja niin sai juttu julki­suutensa.
Tapahtuma ei ole mikään poikkeusilmiö, tavallinen
«korkean seurapiirin» tapaus se vain on, niin ettei sii­hen
siitä syystä kannattaisi huomiota kiinnittää. Por­varillisen
«sivistyksen ja siveydenvalvojain» todellinen
olemus on tunnettua. Mutta tämän tapauksen yhtey-dcssä
on työläisten hyvä paima merkille asian yleinen
luonne/ mikä ilmenee «juuri siinä, että asian julkisuu-teen
saattaminen kysymyksessä ensiksi käännyttiin sisä­asioin
virastoon. Sillä tavalla porvaristo ulkokultai­suuttaan
suojelee ja «auktoriteettiaan» ylläpitää. On
näet yleisenä tapana, että milloin* joku korkeassa ase­massa
oleva lienkilö, joku valtiomies tai muu sellainen,
tekee törkeän rötöksen, on porvarihallituksen laitoksilla
siinä suhteessa ensimäinensuojelusvalta, estääkseen
valtaluokan «auktoriteetin tulemasta kansan silmissä
alennetuksi.»'*-.v •
Tällaisia herroja näet tarvitaan — huomauttaa asian
johdosta Worker;— tutkimaan ja tuomitsemaan työ­läisten
luokkapykimyksiä, kommunistisia sunnuntaikou­luja
y.m., sillä ne näet «pyrkivät tuhoamaan kristilli­sen
sivistyksen periaatteita.»
H^ ^l7 ; lohi on hyvä jpitää mielessä vaidian maan sananlaskua,
V - ; ' ettei ole,katsottava suuhun vaan kouriin, ei sanoihin
' ' " vaan ideoihin. * Kuka on^ mahdollisista heikkouksista ja
oiiut'mdcaiia:^töiminnassa J a
i¥t;J'irtvA»iina b s o l i ^ t h d
ta^ mitä yksi osa Kommunistipuo­lueen
Jäsenistä osottaa joidenkip
teennäisten i ^ d e n perusteella-
Keskusteltaessa kysymyksestä,
kuinka äärettömän tärkeätä jokaisen
työläisen olisi yhtyä ammattialansa
,unioon, kaikenlaisia " j a a r i t u k s i a"
Iteitellään päin naamaa, Jcuten " e m ­me
me siellä v o i mitään toimia k i e -
Jellisten vaikenkäen tähden. Siellä
ei voida saada mitääir uudistuksia
aikaan, sillä vanha ammattiuniohyro-kraatia
j a sen 'luutnantit' istuvat
n i i n ^voimakkaasti satulassa, että n i i .
tä on vaikea syöstä pois" r a d i k a a l i -
senmian aineksen tieltä." Tämänlai­sia
" j a a r i t t e l e m i s i a " kuulee hyvinkin
usein, että vanhoja ammattiunioita
e l voida vallata radikaalisten aines­ten
käsiin, mutta jos radikaalinen
aines ei voi selvällä luofckataisteln-taktiikallaan
voittaa vanhoja ammat­t
i u n i o i t a puolelleen, n i i n silloin on
myös puheemme vallankumouksesta
j a työväendiktatnurista turhaa pö-
Valaistaksemme asiaa syvällisem-^
min, lainatkaamme tähän muutamia
konkreettisia suuntaviivoja.
Losovski kirjottaa "Ammatti- j a
Teollisnusnnioiden kansainvälinen
neuvosto"-nimisessä lentolehtisessä
seuraavaa:
" K a i k k i tämä todistelu ammatti,
unioiden byrokratian voimattomuu­desta
('I.W.W:n dualistien esittämä­nä),
tekee merkillisen vaikutuksen.
Yhdeltä puolen nämä toverit varus­tautuvat
samaan aikaan yhteiskun­nalliseen
; vallankumoukseen maas­saan,
j a . toiselta puolen puhuvat he
.Gompersista sellaisella pyhällä kau­h
u l l a k u i n olisi 'Gompersin j a muit­ten
pettnreiden ajaminen pois a m -
mattiunioista • paljon vaikeampi teh­tävä
kuin Amerikan mahtavan kapi-talistiluokan
k u k i s t a m i n e n . A m.
mattiunioista olisi vaikeampi tehr
itsenäisten unioiden perustaminen on
heikkouden todistus. Se on epätoi-,
von politiikkaa, j a vielä enemmän;
se osottaa luottamuksen . p u u t e t ta
työväenluokkaan... Kommunistisen
rntem0idna]^ tunnuslause,' joka on
myös i^me^äh'.tunnuslauseemme, o n :
' • E i ammattiunioiden hävitystä, mutr'
ta niiden valloittaminen."
Kolmannen Intemationalen yleistä
menettelyä koskevissa annnaftiunio-teeseissä
sanotaan:'V Seuraavana ai-,
kakaudeni aikana tulee kommunisti­e
n pääasiallisin tehtävä olemaan t a r ­monsa,
j s uupumattomuutensa kes­kittäminen,
voittaakseen puolelleen
työläisten enemmistön kaikissa t y ö -
väenunioissa. Niiden e i tule säikkyä
ammattiunioiden nykyistä taantu­muksellista
pyrkimystä, vaan tulee
niiden ottaa aktiivisesti osaa unioi.
den taisteluihin j a voittaa ne kom­munismin
puolelle kaikesta vastus­tuksesta
huolimatta." ' %,
, "Suorastaan Amerikaan sovellutet­tua
feollisuus-ohjelmaa; koskevassa
teesien kohdassa, (joka sinänsä on
yhtäpitävä Canadaankin nähden),
sanotaan: " E i minkään ^ ? y n no­j
a l l a kommunistien saa jättää A . F .:
of L : n taantumpksellisia joukkoja.
Päinvastoin niiden tnlee_ mennä van­hoihin
ammattiunioihin vallankumo-uksellistuttaakseen
,ne.'^ ^
P. T. Intemationalen ensimäinen
kongressi sanoo asiaa koskevissa
yleisissä teeseissä: "Vallankumouk­sellisten
ainesten tehtävä ammatti-unioissa,
ei ole parhaimpien j a luok.
katietoisimpien työläisten niistä pois
tempaaminen, että i voitaisiin luoda
pieniä itsenäisiä järjestöjä. Niiden
tehtävänä tulee o l l a näiden unioiden
vallankumouksellistuttaminen, yh­teiskunnallisen
vallankumouksen
aseiksi muuttaminen, taistelemalla
jokapäiväistä taistelua kaikkien n i i ­den
vallankumouksellisten vaatimus­ten
puolesta, joita vanhoissa am-mattiunioissa
työläiset esiin luo­v
a t . . . .Un töiden • voittaminen merkit-see
joukkojen voittamista, j a ne v o i -
•daan voittaa vain kamppailulla ja
työllä, asettamalla luokkien välisen
yhteistoiminnan menettelyä vastaan
meidän vallankumouksellisen toi­mintamme
vankkumattoman sunn-nan.\
Tunnuslause: "Pois ammatti,
unioista" e s t ^ meidät voittamasta
joukkoja aaammd puolelle j a v i i v y t ­tää
yhteiskunnallisen vallankumouk­sen
edistystä.'; ^
Amerikaa koskevassa ohjelman
kohdasra (sama pitää'paikkansa Ca-.
nadaankin 'nähden) sanotaan: " K y ­symys
vallankumouksellisten solujen
j a ryhmien luomisesta A . F . -of L m
j a itsenäisiin unioihin; on erittäin
tärkeä. Muuta tietä- ei, ole, jonka
kautta Amerikan tyovSeiKJoukot voi-t
a i u i n voitta. Imin rkä^ ;jäTie^
tehaillistä ka^ppaihiä axomattinni-o
i s M u " ' "
Ylläolevat lainaukset puhuvat sel­vää
Ideltä toiminnan tärkeydestä,
vanhoissa'ammaftinnioissa. On t i e ­t
y s t i unioita^ j o t k a ovat temän l a u .
snnnoö ulkopuolella, m u t t a ne ovat
niinkntsuttuja komppanian;: nnioita,
j a pieniä : kuoleman kahssa \taistele-r.
via kääpiöitä," j o i h i n taas^söpii l a u -
.se: antaa kuolleiden haudata kuol­leensa.
Ne o n mtffskattava, j o l ka
eivät o l e enää mistään: merkitykses­tä,
vaan ovat painuneet niin-ssrväOe
lokaan,' että ne o n parempi potkasta
kokonaan ulos ^yttämöltä.
Mutta; ; k u t e n sanottu, on a a a in
näinollen heti kaikkien puolupen j ä ­senten
karistettava pois tuo v -rämei­nenkin
tomu^ kenkäinsä koroista, n u -
kä vielä haiskahtaa syndikalistiselt£^
tai "peiukkataudilta", • j a yhdyttävä
ammattialansa; unioon, "sekä a k t i i v i ­sella
työskentelyllään osotettiava esir
merkkiä / suurille : työläisjonkoillej
jotka vielä kulkevat ammattiunioi­den
johtajien talutusnuorassa, jä
tätä tietä vetämällä yhä suuremmat
joukot vasemmiston puolelle. Tämä
työ kysyy paljon vaivaa j a vastusta,
mutta missään tapauksesssa se t yö
ef ole tulokseton. Se ehkä mones-,
takin n ä y t j ^ ensinäkemällä tpisar-voiselta
j a l i i a n paijon vaivoja ky.,
syvältä, mutta uutteran uurastuksen
peräistä vasta voidaan , nähdä mitä^
on saata aScaan tällä alalla.;
N y t pitää muistaa, että olemme
Kommunistipuolueen jäseniä; mutta
kuinka moni on muistanut ollenkaan,
täyttää niitä vaatimuksia, j o i t a pn
luvannut noudattaa silloin, k u n on
yhtynyt Kommunistipuolueeseen.' Me
olemme jokainen sOIoin vaistomaip
sesti ainakin tunnustaneet ylläolevat
lainaukset, j a s i l l o in olemme o^eet
ne mielikuvituksissa valmiit myöskin
panemaan käytäntöön; mutta mat­kan
varrella on t u l l u t k i n unohdet­tua
koko .kysymys,, että jokaisen
Kommunistipuolueen jäsenen ' p y h i m -
piä velvollisuuksia on yhtyä:am­mattialansa
: unioon. On tavallaan
paremmin annettu joidenkin tunne­seikkojen
määrätä asiain kulun, ja
siteii unohdettu tosiasia. : Jokaisen
Kommunistipuolueen ; jäsenen olisi
viipymättä lainattava htiomiota itse­kritiikille,
j a tarkistettava kantansa
tässä kysymyksessä, onko hän täyt­tänyt
Kommunistipuolueen jäsenen
yelvoUisuuksia, . - n i i n k u i n ne : t u l i s i
täyttää, j a l k o r j a t a erehdyksensä J i e .
t i , antautumalla työskentelemään
siellä, missä hänen pyhin velvolli-suötensa
kutsun h5»itä; työhön;
iet^eken tie-telmiä
Nyt kun me metsämiehet olemme
vihdoinkin päättäneet oikein: t o s i ­teolla
järjestyä Canadan puutavara-työläisten
teollisuusunioon, tulee
meidän ottaa aikanaan huomioon,
että samalla kun me järjestymme
jäsenkortin kantajiksi' uniossamme:
täytyy meidän myös edesvastanlli-
•ect ryhtyä 'laomaap jotakin pysyr
väistä. ••• :- • ,•
E i riitä, jos olemme jäseniä jossa-
-Idnuniossa j a uskomme, että u n i -
omme ilman"^ muuta tulee\ k o r j a a ­maan
metsämiesten olot. EX riitä,
jos aina j a k a i k k i a l l a vatkaamme
uniomme nimikirjaimia, kuten ehta
i.w.w:läiset,- ellemme .samalla selitä,
mikä tarkotus on uniollamme. E i
riitä, jos*ttskomme, että k u n jotkut
tekevät nämä j a nuo tehtävät, n i in
sillä hyvä, vaan täytyy astua esiin
j o k a mies, j a ryhtyä myöskin toi­meen
kuin mies.
Emmekö muka voisi? — Kyllä!
Voimmehan metsien. jättiläisetkin
kukistaa j a hyödy^eiksi valmistaa
— kuin leildden vaan — itse tyy­t
y e n tuottamamme tuotantoarvon
pienen pieneen osaanjättäen* suu­rimman
osan liudalle roikaleita.
( V a i eikö tätä voitaisikaan n i ­mittää
leikiksi, leikkikäsityksin ?
Voidaanpa hyvinkin, vaikkakin h i r -
tehismäiseksi.) •
No leikkikäämme siis leikki lop­puun
j a katsokaamme,: että se h i r -
tehihyys, joka meistä n i i n monen o n
uuvuttanut, kohdistuu sitä ' toista
liutaa huvittamaan yhtä runsain
mitoin kuin meitäkin.
Mutta palataksemme alkuperäi­seen
kjrsymykseen, olisi meidän
muistettava, että jos todellakin a i ­omme
muodostaa -uniomme toimin­nalliseksi,
niin e i meidSn >:tule pyr­kiä
erottautumaan politillisesta, C a .
nadan Kommunistipuolueesta. Päin­vastoin,
yhdistää j a liittää taloudel­linen
j a politillltien toiminta käsi-
Icätiseksi toiminnaksi. Kolmannen
Kansainvälisen j a .Punaisen Tialou-dellisen
Kansainvälisen ^: ohjelman
mnksan. Siihen pyrittäessä on en-simäihen
ehto IcntilUa^senexä knm-päänkin
j a toimia, ^ Jos ' tilaisttua
myöden antaa, knmm ansakin: . £31-.
l o i n "tulee toiminta uniossa rop­inaan
<^elvillä' luokkataistelun J: r a i -
t^Qaj-'^kä sHIoin - ole kapitalisteille
mahdollista - l o U c o a ' uniomme .Jäse­nissä
toinen toisiansa nakertaviksi
lahkoknnniksL (Jollaista eLkom-inunistisessa
työväenliikkeessä' on
p i t k i n , matkaa ollnt, muodostaen
katkerimman huippukohdan an^ko^
syndikalistisissa ryhmissä:.) -' •
N i i n paljon kuin . sjnttdikalistiset
apostolit saamaavatkin politillisen
toiminnan tarpeettomuudesta, niiu
tosiasia on kmtenkin, jos.talondellir
s e t l u n i o t . j a jäiäestöt-jtähtäävät:pe­rinpohjaiseen
yhteiskunnalliseen val^
lankpmoukseen, että niidenlmi jä­senistöä
vtnlee ensin; opastaa , v a l l a n -
kumoustHannetta ymmärtämään ja
sen vallitessa politillisesti > v a l t a a ­maan
valtiovalta... Yhteiskunnallisen
vallanknmouksen ensimäisenä jakso­na
on: valtiovallan anastus kapita^'
listnuokalta työväenluokan haltuun,
j a toisena; kommunistisen yhteiskun­nan
rakentaminen. ' '
J o s - n y t tahdomme o l l a ?^ johdon-mukaisia,
n i i n tulee meidän ymmär­tää,
ettemme voi ryhtyä 'tuota: jäl-
'kimäistä osaa — kommunistista yh­teiskuntaa^
— ennemmin ' rakenta­maan,
ennen ' k u n valtiovalta on
työväenluokan hallussa. Tästä joh­t
u u , että tsirvitaan vallankumouk­sen
enstmäisen jakson suorittavia
vallankumonksellisia järjestöjä. Näin
ollen^ taloudellistenidh unioiden
velvollisuus on. /kasvattaa jäsenistö­ään
valtiovallan anastajiksi, samalla
k u n se opettaa heitä yhteistoimin-nallisesti
parantamaan tämänpäiväi-
^siä elinehtojaan.
' Motsämiiehet, käykääpä rivakkaan
adoiden/pohdintaan, puhein j a -kir-j
o t u k s i n ; j ^ hävitetään keskuudes.
tamme erimielisyydet. Kun sen
olemme tehneet, silloin tulee var­masti
uniomme toiminnasta hedel­mälliset
tulokset.
• i Metsämies.
hänen ^ oietlava-- tämalKunuBt^ijcafc.
seen,. j o s t a xiippua tpisten fcnrexo^
den hänelle:.antama: luotto j a k u n .
n i o i t u s , : jav nämä' motemmat .sdkat-ovat
sellaisia/ j o t k a vaiktittavat e.
rittäin paiJSn työläisten. jk^iknnde&^
sa. Jos' s i i s l a u s u t 'runon, catät
keskustelukysymyksen tai ^kerrot
kertomnlraen; n i i n imusta ^räia, et­tä
sinä olet koUlnssa, j a aivan sa-^
maten, kuin koulussa annetaan ar­vosanat
oppilaille, : aivan,
Se tapahtuu 'ohjelman e^ttäjääeteii; ^
j o s k in e r i muodossa.
Voidaan ehkä sanoa, että: " K u n
ininut"'Väkisten - pakotetaan, nilB ei
siitä Jmitään t u l e . " Weil; jos k p -
sUle annettaSsiin vapaus valita kou­l
u n j a ' m u u n ftavallisen elämän -n..
liläi n i i n ' . ' s u u r i osa heisttä valitsisi
jäiMinäisen, - koska ' siinä on. paljon
vähemmän ppnnistelnaj vaikkapa he
jälkeenpäiif' mahdollisesti katkerasti
k a t u i s i v a t että ovat - n i i n tehneet
Tämän kirjottaja on melkein var­ma,
että on ^ p a l j o n sellaisia tove­r
e i t a , jotka, melkeinpä kiroten, o.
vat katuneet sitä,; että eivät ole
opetelleet; esittämään asioitsi, sillä
heillä on useasti; o l i o t ajatuksissaan
ehkä hyvinkin tärkeitä asioita, xont-t
a eivät ole kyenneet niitä, ratkai-sevan
hetlcen / t u l l e n , esiintuomaan^
E i mikään ole tärkeämpää nysään,
esim. metsämiehelle, kaivostyöläi^:
OlQeliiianiimerot ja nii­den
esitys ohjelma- ja
keskustelukokouk-sissamme
K i r j . H . E .
Meidän ohjelma- j a keskusteluko-koustemme
yhtenä tärkeimpänä teh­tävänä
on tähän a s t i - o l l u t j a myös
tästä eteenkinpäin on valmistaa työ­läisiä
ja erittäinkin puoluejäseniä
kykeneviksi selvästi j a yksinkertai­sesti
esittämään edessämme olevia
asioita> ei . ainoastaan läheisimmille
tovereilleinme, mutta myöskin s u u -
remmille-::,työläisjoukoille.'r-Sillä a-;
sioiden-; kyvykkäästä esittämisestä
riippuu suuressa määrin, . s ^ m m e k o .
me itseCemme kannattajia / t a i e i.
Hyväkin asia huonosti esitettynä
voi joutua penkin alle siksi, että
ne, joille se esitetään, eivät saa
siitä selvää käsitystä. Lyhyesti sa­noen,
nämä ohjelmatilaisuudät ovat
tarkocettu esiintymis- j a esittämis-kouluksi.'
-j Vastaavatko meidän ohjelma- ja
keskustelukokouksemme tässä suh­teessa
tarkotustaan?
Valitettavasti e i . Kpetamme siis
lyhyesti katsoa, mitä olisi korjatta­va,
j a miten, se olisi tehtävä. Kaik­kein
ensiksi on meidän katseltava
esiintymistä j a esittämistä erikseen,
saadaksemme selvemmän kuvan a -
siallemme. ' ,
Ohjelmanumeron suorittajan tulee
heti ensi liikkeestä, j o n k a hän tekee
ohjelman suorittajana, luoda ylei­söön
^sellaisen vaikutukset, että se
aivan kuin itsestään ; ajattelee, että
t u o l l a toverittarella • t a i toverilla on"
j o t a in näkemisen t a i kuulemisen a r ­voista
eritettävää. Se e i kuiten­kaan
saa tapahtua omaii ylemmyy­t
e n i tuntemisena,^ t a i , luallisessa
teeskentelyssä, sillä ne kumpainen­k
i n karkottavat yleisöstä ohjelman
seuraamisen halun. Hänen tulee l e -
siin'cyä vapaasti, reippaasti j a var­masti,
tietoisena' siitä, etta hän h a l ­litsee
esitettävän numeronsa. Jos
henkilöilä on esitettävä kertomus,
joko kertoen t a i l u k i e n kirjasta, • e i
hän saa mennä .yleisön eteen sano­m
a l l a : " E i miflulla ole o l l u t aikaa
selle j a mille tahansa teollisuuden:
palveluksessa olevalle henkiölle,
kuin kyky esittää asiansa ymmär-:
rettävästi j a selvästi.
Toverit. Ajatelkaahan tätä erit­täin
. t a r k k a a n , ajatelkaa vielä sen­k
i n jälkeen, kun .olette tämän luke-neetj
j a tehkää > mielessänne päätös,
että alatte harjottelemaan, tullak­senne
kykeneviksi- puoluehenkilöik-si.
/kommunistin ensimäinen vel­vollisuus-
on, että hänen on saata­va
vastustajatkin srmmärtämään,
mitä hän tarkottaa, mutta voidak­seen
tehdä tämän oikein, on hänen
saatava siihen koulnutusta j a parhain
tällaisen kouluutuksen antaja on'
j u u r i - ohjelma- j a keskustelukokous.
Ensi askeleet ovat aina horjuvia,
mqtta tovereiden- avulla pian vah­vistuvat^:
j a -ohjelmakpkouksemme
tulevat silloin saamaan u. elävän toi­minnan
leiman. Niistä ei puntn
siDoin pirteyttä - eikä myöskään o-sanottajiav^
kuten on laita silloin,
kun yhdet j a samat koneellisesti te­kevät
työn. Tällainea pieni vaivaq-näkö
saa moninkertaisen palldimon
siitä tietoisuudesta, jonka ihminen
tuntee silloin, kun hän : tietää, että
on kyennyt asiansa esittämään ym­märrettävästi
• ' V
Puolueen virallisia
tiedonantoja
Kommunistipuolueen
puhujan ja järjestäjän
A. T. Hillin matka-
: ohjelma
• Tammikuulla:
Canyiore,' A l t a . . . . . ^ . .
Coleman . . . . . . . . . . . . . ..
Manyherries . . . . . . . . . . ..
Nummola
..23—24
..26—28
. . . . . . 2 9
..30—31
tätä ennemmin ajatella tai lukea
y l i , mutta koettakaa nyt kuitenkin
kuunnella." Samaten on nmojen,
kuplettien tai minkä muun ohjel- ]
manumeron esittämisen kanssa t a ­hansa.
/ Siinä on esiintymisessä
tehty suurin virhe, sillä yleisö a l ­kaa,
j a aivan oikeutetusti, ajatella,
että mitä sinä sitten menet sinne,
i l a - et kerran ole valmistautunut.
Tällainen vika on hyvin yleinen.
K u n henkilö on tehtäväni suoritta­nut,
n im on hänen lähdettävä pois
siinä mielessä, että yleisö j a esittä­j
ä ovat päässeet esitettävän ohjel­manumeron
kansssa yhteisynunär-rykseen,
toism .sanoen; että yleisö
toistenkin toivoisi * näkevänsä hänet
esittäjän paikalla.
> Mitä d t t e n asioiden esittämiseen
tulee, sanottakoon siitäkin sananen.
K u n henkild, joko vapaaehtoisesti,
t a i ^>nkun kokoukBen t a i komitean
mlTjSykBestä, valitaan esittämään
j o k o ohjelmanomäro t a i aloa^fas, t a i
mitä -muuta seHidsta. tahaiua, on
• • • • >• • *| * '*
.'Joulukuun,. 24 p:stä tammikuun
21 päivään tulee toveri H i l l kulke-maai^
Tyynenmeren rannikolla. Ran­nikkoalueen.
matkan järjestäminen
on jätetty Vancouverin alueen piiri­toimikunnalle,
j onka toivotaan ryh-tyvän
pikaisiin toimenpiteisiin mat­kan
järjestämiseksi alueensa osas­toihin.
Osastojen'.toivotaan tekevän par.
haansa puhe- j a kokoustilaisuuksien
onnistumiseksi. Toveri Hill tulee
selittämään . täriceitä* uudelleenjär-jestämiskysymyksiä,-
joiden oikein
3rmmärtäminen bn -suuresta merki-
^tyksestä jokaiselle i puoluejäsenelle.
Samalla kertaa' on jokaisen osas­ton
velvollisuus kykyjensä mukaan
avustaa toveri H i l l i n mat^caa aineel­lisesti
iltamien j a kolehtien avulla
Järjestäjätoimikunnan puolesta:
' Alf. Hautamäki.
Cana^dan Suomalaisen
Järjestön asioita
F&ytakiria,
S- J . toimeenpanevan komitean
kokouksesta marrask. 29 paä
1925. Saapuvma feahila, Mer­tanen,
Jokela, Pirttinen, Ahl­qvist
j a sihteerLPuheenjohtsr
jana toimi Ahlqvist.
1. Vapauden johtokunnan-pöytää
k i r j a luettiin j a liitettän arkis­toon.
. 2 . Kepki-Ontarion piiritpimanm-nan
kii^elmä, * k o s k i e n SeIwöodia
t a l o a , ' l u e t t i i n . ' Sihteerin' Hnoletsi
jätettiin ilmbttaä pifritoimikUnntdle.
ettjL-he-säavat^jneneteilfi^itfii^^ suh­teen^
miten parhaaksi' x^QBevSt j»
mikä on reiluliisifttB. • •
- 3. Vapauden'tolmittasjai-Ä. Va«-