Vapaus, June 7, 1923

              (
Torstaina, kesäfanm 7 a — Un, Jiine 7.
JSanadap onomslaisen työväestön äänenkanoÄttaja. ilmes-
4TT Sodboryssa, Ont. joka,, tiistai, torstai ja lauantai.
V A P A U S
, (Liberty) *
> fle only oigan of Finnish Werker8 in Canada. Pnb-
Med in Sndbury, Oat, every Toesday, Thnrsday and
Ädvertising ratefl 40c per col. incb. Minimum charge
£or single iiisertion 75c. Dlscoijnt on standing advertise»
nent The Vapaus istUe best advertising medium among
Öje Finqiah Pcople itj Canada. '
Oanadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.2&, kolme kk.
H.60iaykslkk.76c.
Yhdysvaltorföd ja Suomeen, yksi vk. $5.60, puoli vk.
@8.00 ja kolme kk. $1.76. .
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla läfaetlämä&n,
figitsi asiamiesten joUb on takaukset
Ilmotushinta kerran julaistuista iIniotBksista: 40c.
palstatuumalta. Suurista iiniotuksista sekä ihnot uksista,
Joiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetaaq tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 60c. lisää
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosiimotukset 50c.
lierta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 fiierta,
$8.00 ika.ksikertaa; syntymäilmotukset $1.09 kerta; ba-lutaantietO'
ja osoteUmotukset 50c. kerta, $LO0 kolme­kertaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seitrata mu­kana.
Jos ette milloin tahan8a'^saa vastausta ensimaiseen
idrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen lirkkeeboitajan per-eoonailisella-
nimellä.
J. V. KANNASTO, Liikkenhoitaja. •
.'f j ' - '
Tiistain lehteen aijotut itmotukset pitää olla "kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina 3a lauantain
lehteen torstaina kello 8^
' Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
liome St., Puhelin 1038.'-Postiosote:
§0x69, *» Sudbury.Ont
ata kuvitella itsefHeen miten f^nldcien, va^uuti|s]aitos-
Ien, laivaliikenteen, suudilojen, trustien y.m. yhteis-kunnallistuttaminen
täpa'htui5], mutta paljon vaikeam­paa
on käsitellä kuinka tuottajien ja kuluttajien vä­linen
kululustarpei(jlen vaihto ja jako samoinkuin ku-
Juttajien käsityöläisten ja pikkutilallisten j.n.e. -kes­keinen
vaihto y!itei^unna'llislcttetaan.
Osuusliikkeet ovat tällaisia ylimenomuotoja. Ne
ovat kaikkialla kapitalismin keskellä eläviä, kauppa-yhtymiä.
Mutta ne eivät käytä pääomaa riistot^rkoi-tuksiin,
vvaan päinvastoin, lopettaakseen pääomalle
ofennaiset ansiottomat tulot. Osuusliikkeet oikein hoi­deltuna
l^äyttaval hyväkseen, mutta eivät palvele pää­omaa
ja rajoittavat sen oikeuksia pelkkään korkoon ja
vuokraan. * ,
Osuusliikkeet ovat jo pyrkineet säännöstelemään
tuotannon ja kulutulcsen suhteita ja rajoittamaan ka­pitalistista
kilpailua joka perustuu yksinomaan voi­ton
saantiin.
Recnstered.at the Post Office Department, Ottawa, as
wcoPd class matter.
; Yallankumoussiemen elää karussa-kin
maaperässä
jfapanissa llraeslyy «Uuden ihmisen yhdistyksen»
kustantamana kuukausijulkaisu, joka * kantaa . venäjän­kielellä
kirjoitettua nimeä: Kansa. Mainitun yhdistyk-
: sen jäsenet ovat Tokion yliopiöton oppilaita ja yleen­sä
\ opiskelevaa nuorisoa. Suuri yleisö tutustui tähän
yhdislylJöeen/^enkautta, elta sen jäsenet^ noin vuosi
sitten salaa painattivat ja^ levittivät erään venäläisten
kommunistien japanilaisille valtausjoukoille osoittaman
julistuksen. __«K^n8an» äskeisessä numerossa julkais­tiin
ajrtiklkeli,' jossa Japanin kansaa kehoitettiin luo­jinaan
'pjtr^pi maailma, mikä Neuvöstq-Venäjällä on
jo toteuteMutia. Eräässä toisessa Idbden Tirtikkejissa
taas osoiteltiiir, etteivät nälänhädät enempää Venäjäl­lä
kuin muissakaan maissa olleet mitään tavatonta.
• }!)^älänvaiivat eivät olleet mitään neuvostojärjestelmän
: tu<9t^a. Lisäksi selostettiin Icii^jbituksessa proletaa-'
rSset) diktatuurin olemusta ja todistettiin bolshevisti­sen
4aktiikanj9 neuvostovallan tfMden taloudellisen po­litiikan
oikeudellisuus, n^vostovallaii, tuon paihaim-jman
hallinnon, mitä VehSjällä on koskaan ollut. Sa-
Ripinon «Kansa» julkaissut teninii^ Mrjosen luon-laisverotuksesta
» Tämä kuukausijulkaisu on Jo Mllal*
senaan mielenkiintoinen ilmiö, ja lisäksi ofr ee Iceisa-,
tiilisen ylfcpi§l9n oppilaiden puhetorvi, yliopiston
joka on tunnettu Jppajiln Vöfflloijlifl.iTipfina laitoksena
ja jonka-tehtävänä on ollut kasvattaa japanilaisen im­perialismin
byrokraatteja ja porvariston nöyrämieli-siä
lakeijoja.' Eräissä' toimissakin julkaisuissa on ollut
.samansuuntaisia' kirjoituksia, ja ankarasta sensuuris-
- l a huolimatto on japaninkielelle saateltu useita so­sialismin
m^rtkiteoksia, kuten Marxin, Engelsin, Le-,
ninin jä Trotskin tuotteita y.m, , . / '
Täten eJistyy Japanissa työväenliike kaikista mili­taristisen
hallituksen vainotoiihista huolimatta. Ku­mouksellisten
ihanteiden sälapropaganda jatkuu ja kas
' Taa sotilasten ja työläisten keskuudessa. Japanilainen
'nuoriso on herännyt/ja astunut yallankun^ouksen tiel­le.
Venäläis-»japanilaiseen sotaan saakka oli maan^
huorisön harxastuksena länsi-eatöppal^iäön tiedon o-piaömihen.
Siitä lähtien aina maailmansotaan oli
poltlavimpana ' tunnuslauseena: «Paikan valtaus au-
• ringoalla.» Mutta maailmansota ja sen jälkeinen
kriisi ovat opettaneet japanilifisen nuorison ymmär­tämään,
että nykyinen Järjestelmä on juuriaan-myöten
'hävitettävä ja kapitalismi tuhottava. Siksi katsoo nuo
riso luottavasi! Neuvosto-Venäjään ija vallankumouk
salliseen liikkeeseen sekä uskoo, että vallankumous on
kaikkien kansain ainoa ulospääsytie.»
Mutta osuustoiminta ei nykyoloissa Voi'ulottaa toi­mintaansa
^kaikille aloille, kuten eräät reformistisetj
osuustoimintamiehet, ,osuustoinnntaliikkeen kannatta­jien
vallankumouksellista toimintaa^ heikontaakseeh
tahtovat usl{:otella. Osuusliikeiden toimintaa rajoittaa
kapitalistisien trsutien vaUiomonopooli, pankkien y.m
toiminta.'Osuustoiminnan merkitys onkin talouselä­mässä
hajallaan kamppailemien yksilöiden yhdistämi
nen ja kasvattaminen käsittämään yhlei^unnallistut-tamisen
välttämättömyyttä. Voidaan sHs vain yäbi
telien /päästä yhteiskunnallistuttamista kdbden, mikäl
ei tahdota loihtia esiin vaarallista taäntinhuksellisuut
ta, j'öta proletanaatin vastustajat käyttäisivät heti hy
väkseen. Tässä suhteessa ovat erittäin mielenkiintoi­sia
ne kokemukset, joita Neuvosto-Venäjällä on saatu
Osuustoimintaliikkeellä on useimmissa maissa mel
kein puhtaasti individualistinen luonne: mahdollisim
man suuren voittosumman hankkiminen. Us»ssa o-suusliikeissä
on liikepääpma melkein puhtaasti "osake­maksuista
tahi jäsenten säästösijoituksista koottu, jot
ka mil'lpin tahansa voidaan ottaa pois liikkeestä. Pai-veluskunnan
palkat ovat 'paikkakunnalla vallitsevien
tapojen -mukaiset, joskin hiukan paremmat kuin vas
taavanlaatuisissa, yksityisliikkeisää. Mutta näiri jär
jestetty osuustoimintaliike ei mitenkään kehitä kom­munismin
toteuttamiselle tarpeellista mielialaa, vaan
mahdollisimman yksilölliset edut ovat sen selvänä tar
koitusperänä.. - /
Toisin ei ole asianlaita tuotanto-osuuskunnisisa. Jos
onkin joskus periaatteena samanlaisten maksujen suo­rittaminen
j äsetii) le, niin voidaan oi la varmat siitä, että
ostajan nylkemiiieii ori aivan samanlaista kuin kapi­talistisissa,
liikkeissä^ Tuhansia esimerkkejä, voitaisiin
esittää tämänkaltaisen alhaisen voitonhimon toislarai-,
seksi.. Ja juuri nämä vuosikymmenien kijluesisa saa­dut
kokemukset oVat antaneet meille aiheelta ryhtyä
luomaan niitä perusteita, joita kommunistinen tai ai­nakin
kommunismiin tähtäävä osuustoiriiintaliike''edel­lyttää.
Näiden perusteiden pohjana^ on koettaa saada
B\\i(fpn todella kollektiivista toimintaa osuusliikkeiden
jäsenten keskuudessa j ^ poistaa niinpaljori Kuin mah­dollistä
Kapitalistisen yhteiakunta|ärjestel^män kehiltä-piää
indlvifill!9li?Pllai v
Vaarallista rakastu­mista
Turussa on joku joutomies Va­sama
joutunut pieneen pulaan lii­allisista
aherteluJsta naisväen kans­sa.
Tämäntapainen asioiminen näyt­tää
muuten., olevan' Tarsin ominais­ta
turkulaisille miehille. Raken­nusmestari
, Bäckman ön ollut ko­ko
talven kiinni ja useita kertoja
raastuvassakin tutkittavana naisah-yäärfensä
«vuoksi. Hän näet meni
kihloihin lähes joka toisen tapaa­mansa
naisen kanssa. Mutta .kun
niitä kiihlattuja alkoi tnlila liikaa,
ryhtyi hän heitä vanhemmasta pääs
tä myrkyttämään, pitäen kuitenkin
tarkkaa huolta, että poistetun mor­siamen
omaisuus joutuu hänen hoi­toonsa;
. '
Nähtävästi, on joutomies Vasama
huomannut.. Bäclcmannin ammatin
'sopivaksi hänellekin, koskapa; han­kin
bn ryhtynyt' harjoittamaan tuk-kukihlausta.
>
Joutomiehen ammatti ei ole muu-tenlcaan
kadehdittava, mutta kun sii
nä joutuu . sekaantumaan sellaisiin
naisasioihin kuin tämä' joutomies Va
sama, niin silloin se käy suoras­taan
kiusalliseksi. Morsiamet näet
ovat yleensä, sellaista väkeä, ettei
ne kauan tyydy ainoastaan siihen
morsiamen asemaan,
menpiteistä.; Muissa maissa voi
daan myöskin 'huomata vähäistä
liintojen alentumista. Tuikukaup-pahinnat
eivät yleensä .yiime ai­koina
ole olenkaan mtiuttuneet
Muutamissa k o r k e a valuuttaisissa
ifiaissa oyat hinnat vakiintuneet 5
-^64 pro3. korkeammaksi kuin en
nen sotaa, kuten Yhdysvalloissa
Sour-iBritaniassa, Canadassa
Alankomaissa. Muutamissa muissa
korieayäluuttaisissa maissa ei hin­tataso
ole alentunut näin paljoa,
Esimerkiksi Sveitsissä ja Japanissa
ovat hinnat 70—90 prgs. korke
anunat inin ennen sotaa.
Äänien ja kuvien säh
köttäminen saman­aikaisesti
«Westminster Gagette» kertoo
Lontoon yleisen radioyhtiön saaneen
patentin keksintöön, jonka tarkoi
tuksena on tehdä mahdolliseksi ku
via kuljettavien aaltojen liittämisen
yhteen tavallisia langattomia läniä
kuljettavien aaltojen ktnssa. Toisin
sanoen voi-ääniä ja kuvia saman­aikaisesti
lähettäessä jokainen
henkilö, joka yhdistää nyt- keksi
tyn koneen tavalliseen langattomaan
v a s t a a nottokoneeseen, kuunnella
laulu- ja sbittönumeroita ja nähdä
esittäjän itsensä. Mikäli lehdelle on
ilmoitettu, voidaan tällä taivoin lä­hettää
sekä liikkumattomia että
^liikkuvia kuvia, jotka esiintyvät l i ­säksi
luonlnollisissa väreissään.
vaan halua­vat
päästä rouvaksi. Se juuri vei
joutomies Vas^niankin naisasiat ^ vi-noori.
Kun;ei voinut meniiä vihil-e
jokaisen »kiihlatun (morsiamensa
canssa, niin; ipyirki mOTsianten kär­sivällisyys
lojp)umaan ja samassa
tuli rakkaUtie^ikin erinäisiä lovia
a lohkeamia., Seurauksena oli, et-ä
sulhasmies näiden;^ eri morsiami­en
toimesta kutst|ttiin korkean raa­din
eteen. Juttu on siis sama kuin
Bäckmanillakin, hiukkasen eri muo­dossa
vain, Bäckman yritti välien-tää
morsiantensa Jukua ja, jöjitui
siitä raadiii etoen, Vasama antoi
caikkien morsiamiensa~ elää, mutta
iänkin vietiin Pontius Pilatuksen
eteön. .Tekipä kummin päin tahaitr
sa, allia on tulos kuiteiikin sama.
Varmaä-tääsä jutussa on, että.
Bäckman saa isitumista liikojen mor­siantensa
ppistamisesta, mutta yhtä
varmaa on
Kysymyksiä ja vasta­uksia
että myös'^Vasa­ma
saa istumista liian laajasta sy-osuustoimintaliike
ja kommunismi
• Yleensä ovat vallankumoukselliset sosialistit ja
kommunistit käsitelleet^ vähän osuustoimintakysymys
tä. Useat toverit ovat käsittäneet osuustoiminlaliik-keeri
suuren merkityksen sen yliteiskunnallisen muut
lumisprosessin aikana, jonka aikamme teollisuus on
"synnyttänyt, vaikkakin. juuri osuustoiminnassa kapi­talistisen
herruuden aikana esiintyy tavallisesti pik^
kuporvärillinen henki ruumiillistuneena. Tässäkin ky-symylcsessä
on otettava huomioon Venäjän vallanku­mous,
ennenkuin voidaan saada selvää käsitystä osuus­toimintaliikkeen
hyödystä siirryttäessä kapitalistises-
- t a yhteiskuntajärjestelmästä kommunistiseen. Kom­munististen
teorioiden sovittaminen käytäntöön ei oje
mikään helppo asia. Kapitalistisen talousjärjestelmän
'monimutkaiset muodot, jotka osuustoimintaelämässä
pelaavat milloin suurempaa milloin pienempää osaa,
v^seltävat niiden eteen kaikenlaisia yafteubia.
Samoinktiin ei valtiollisen paldcov^lan muoto työ­väen"
käsissä ole. mikään aate, vaan välttämättömyys,
josta .ei (kukaan vallankumouksellinen voi, eikä saa
vapautua, samoin täytyy myöskin määrätyn osan ta­loudellista
järjestökoneistoa joutua välitilanteeseen,
jotta se ilman suurempia vaikeuksia voitaisiin johtaa
>kollektiivista järjestelyä kohti.- Ei ole kovin, väike-,
Kommunistien yhtenä t^tävänä olisi siis taistella
kaikkea yksilöllistä voiton himoa vastaan osuustoi­mintaliikkeessä:
Ja rnakseltakoon palkat niin jtäSapuo
lisesli kuin suinkin. Näiden vähäisten toimenpiteiden
puolesta taisteiiakseen ei oikeastaan tarvitse olla mi­kään
kommunisti, mutta kuitenkaan eivät niitä kaik­ki
osuusliikkeet olfe ^hyväksyneet. Ne ovat kuitenkin
välttämättömiä, jolta osuustoimintaliikkeeltä- voitaisiin
saada odotettuja tuloksia ja jolleivat muodostuisi vaa
raksi osuusoimintaliikkeen vallankumouksellisille teh­täville.
^Toisaalta taas muodostaa liseittert osuuskauppaliik
keitten luokkien vhleistoimtntaaft perustuva järjestel
mä, jossa niin rikkaat kuin köyhätkin kuluttajat ovat
samai\laislcn määräysten alaisia jonkunlaisen talou­dellisen
kansanvallan, joka osuustoiminnassa johtaa
samanlaisiin tulojcsiln kuin n.s. poliittinen kansanval
ta. väärentämällä yhteenliitfyneitten työläisten luokka­taistelua.
Tämä yhteistyö, jonka perusedellytyksenä
on puolueettomana pysyminen luokkataisteluun näh
den, johtaa luonnon välttämättömyydellä yhteistyöhön
itse kapitalistisen järjestelmän karissa. Ja vahingoit­taa
siis työväen osuustoimintaliikkeen edellylyksiä. Tä
mä kysymys on kyllin tärkeä ansaitakseen kaikkien
työläisten huomion, sillä osuustoimintaliike on kut­suttu
täyttämään suurta ja tärkeätä tehtävää.
— Amerikan rautateiden palveluksessa työskente
levien 1.685,164 työläisten keskimääräiseksi viikkopal-kaksi
saadaan valtioiden välisen kauppakomissionin
tilastojen mukaan^2S.89 Viikossa. Niihin kuuluvat
verrattain hyvää palkkaa nauttivat junankuljeltajal ja
kaikki muut. Viime lokakuun aikana oli 352,202 rau-talielyöläisen
keskimääräinen kuukausitulo ^ 0 . 0 0
kuukaudessa. Maan Tautatietyöläisistä ansaitsee vähem­män
kuin sata dollaria kuukaudessai yli puoli mil­joonaa.
Ratojen / korjaus- ja muut apulyöläiset ovat
kaikkein huonoimmin palkatut. Tilastoista käy v sei-
-ville, että palkat yleensä ovat laskeneet vuoden ai­kana.
Kun edellisen vuoden lokakuussa riiakset^iin ra­dan
korjaajille ke^injääriii 876.00 niin oli se viime
^oden lokakuussa laskenut S70.00:iin.. Signaalimies-ten
palkka oli niinikään laskenut seitsem^la dollaril­la.
Mutta raulatietyöläiset eivät saa tehdä lakkoa sillä
iiallitus ottaa heitä vastaan esteniomion.
Jamesta. ^'
TunnehuUuus
Muutamat sielutieteelliset analyy­tikot
ovat sitä mieltä, että n.s. tun-hehulluus
on hyvifi usein sekä on­nettomien
avioliittojen että itse­murhien
syyiiä;.': Amerikaiainen sie-lutieteilijä,
tri A. A. Brill sanoo,
että .sanomalehtien selostariiat, jo­kapäiväiset
itsemurhatapaukset, jot­ka
tavallisesti ovat seurauksena her­moston
pilautumisestä, saa aikaah
eräänlainen alakuloisuuden aiheut­tama
mielisairaus, sillä vain har­vat
muut heijllciset häiriötilat joh­tavat
itisenWrhiin. " Hän arvelee,
että noin 85—-90 prosenttia kai­kista
itsemurhista tapahtuu tästä
syystä. Jos taas 'tällainen'" tunnen
hulluuden tila 'kohtaa sairasta lie­vässä
muodossa. ja hän tuntee it­sensä
iloiseksi aivänkuin olisi naut­tinut
pari lasia v^ijuomia, voi hän
helposti heittäytyä kaikenlaisiin hil­littömiin
seikkailiyhin. On paljon
naisa, jotka tällaisessa mielentilas­sa
menevät avioliittoon ja saavutet­tuaan
takaisin normaalitilansa tun­tevat
he. syvää pettymystä. Useim­mat
avioliittodraamat syntyvät tri
Briliin otaksuman mukaan sen kaut­ta,
että avioliitot rakennetaan tun-nehuUuuden
vallassa.
— Kuollut meri Palestiinassa on
noin 1,290 jalkaa alapuolella me­ren
pintaa. ^
— Pisin sähkösanomakaapeli maa­ilmassa
on tyynenmeren kaapeli,
joTca yhdistää Canadan Austraali-aan
ja New Seelannin kanssa, jon-
Ita Vancouveri saaren ja Fanning
saaren välillä oleva oga pn ,3,560
mailia pitkä. Kaapelin kokonaismit­ta
on .8,000 mailia. , ^,
— Yhdysvaltain presidentti Har-ding'
kuuluu . babtistien kirkkokun­taan,
-r,';:. •':/':y
— ' Kahdeksantuntisen työpäivän
käytäntöön ottamista lainsäädännön
Mviita. ehdotettiin Englannissa en­sikerran
vuonna 1833. ,
— Maaliskuussa J 922 oli New
Yorkissa miljoona telefoonia käy­tännössä
ja tämän vuodep alussa
oli, niiden-luTcu 1,071,848. ,
Uusia kysymyksiä
— Mikä on korkein vuori Ame­rikassa?
,
— Mitkä ovat kaksi suurinta kau­punkia
väkiluvultaan Englannin ku­ningaskunnassa?
Minkälaista lintua nimellä
cnikkarilintu» taricoitetaian Englan­ninkielessä?
— Kuinka suuri oli Canadan am-mattiunioiden
jäsenmäärä v.-1911?
— Mitä tarkoitetaan Yhdysval­tain
motolla <E pluribus. ununi?»
kolavan
Jos ei meillä olisi parempaa varmuutta nykyisen t>ön tu •
i^an lähenevästä mullistubesta sekä kurjuuden j a vielli/T"*'^
. , . .. , . kohdasta kuin t i e t o Ä " ? :
jakotapa on vaara ja että oikeuden toki täytyy lopullisesti '
huoBosti olisivat^ asiamme ja saisimme kauan odottaa Kesk^'"^^
tikoilla (salavoimiin uskojilla), jotka nadvät unia l ä h e s t JT
vuotisesta valtakunnasta, oli jo käsitys luoldcavastakoht*
Uuden ajan Jcj-nnyksellä 400 vuotta sitten; juHsfea T h
julki koko maailmalle^ '
Kaikissa /porvarillisissa maissa kaikuu sama huuto ja häf
nyt sama luokkayastakohtien ja luokkaerotuksen vaatimus jolje ^
1830 asti työtätekevä^ ja kärsivät joukot pysyivät kylminä jos
herättää miljoonaisen vastakaiun, jos se valtaa maan toisensa "t"'^
vieläpä samassa järjestyksessä ja yhtä kiihkeästi, kuin kussakin
suurteollisuus kehittyy, jos se ihmisijän on valloittanut vallan, joka*-^'
taa uhmata kaikkia vastaansa yhtyneitä valtoja ja/olla varma lähf.">
voitostaan niin mistä se johtuu? Siitä, että uusiaikalnen suurtMr
suus on toiselta puoKen synriyttänyt proletariaatin luokan, joka ensi^f!
ran historiassa voi vaatia, ei tämän tai tuon luokkajärjestjisen. ei f •.
tai tuon erikoisen^luoklcaetijm vaan ylipäänsä luokkien pokl^
ta; ja joka on. siinä asemana,,että sen täytyy toteuttaa se vaatimus
mieli välttyä vajoamasta kiirialaisen kulin asemaan. Ja että tämä 'J^
teollisuus toiseltapuöin oiiiUubnut p.oitarist6ii,>luokan, jolla dn yk/"
oikeutena "kaikki tuotantovälineet ja* elintarpeet, mutta joka. jokiiäen'^
huijauskautena ja sitä seuraavan romahduksen aikana on osotlanut, eit|-
se on kelvoton enää hallitsemaan sen vallasta kasvaneita tuotantovoifflia-'
uokan,>nka johdossa yhteiskunta kiitää turmiotaan kohden kuten ve'
turi, jonka suljettua venttiiliä koneenkäyttäjä ei jaksa avata. Toinin «a
noen: se johtuu siitä, että sekä uusiaikaisen kapitalistisen Uioiakm^-
synnyttämät tuotantovoimat että myös niiden luoma tuotteiden jaon jär-estelmä
on joutunut polttavaan ristiriitaan sen tuotantotavan itsensä
anssa, jopa siinä.määrin, että tuotanto- ja jaikotavoissa.täytyf tapalitM
mullistus, joka poistaa ka^ki luofckaerotukset, j<rtta koko uusiaikainein
yhteiskunta ei sortuisi. Tähän kouriintuntuyaan, aineelliseen tosiajjaan,
oka välttämättömällä välttämättömyydellä enemmin ja vähemmin tun-ceutuu
riistettyjen proletaarien tietoisuuteen — tähän, eikä yhden tai
toisen tupajussin käsityksiin oikeudesta ja vääryydestä, perustuu "uusi-aikaisen
vallankumouksellisen sosialismin varmuus.
Elinkustannukset eri
maissa
ottamatta liikuun niitä maita,,
joissa rahan auvo on suurten vaih­telujen
alainen,, on viime kuukau­sina
kaikkialla ollut havaittavissa
elinkustannustason jatkuvaa vakiin­tumista.
«Intern^Ätional Labour Re-view>
ilmoittaa, että vähittäiskaup-pahinnat
seuraavat vain hitaasti
tukkukauppahintain liikettä. Sak­sassa
ovat vähittäiskauppahinnat ko-honnjut
markan arvon alentumisen
johdosta 50—100 prosentilla ver­rattuna"
viime toukok. alussa vai-,
inneisiin hintoihin. Hinnat ovat
kohoamassa Belgiassa, Ranskassa ja
Puolassa. ItayiaDassa nousivat hin-na>
aina vuodesta 1914 .v:n li922
syyskuuhun ais^^ mutt» viime loto-kuusta
lähtien;'on ollut havaittavis­sa
vähäistä alentumista, joka johtu­nee
rahan -urvon vskiinnuttamistoi-
Maailmansodan : jälkeinen aika,
joka on ihmiskunnan taloudellisen
elämän kehityskulkuun luoijut. so­vittamattomat
. ristiriidat, murros
ajan • vastakohdat, ei ole jättänyt
koskettelua vaille myöskään hen­kisen
elämän, kultturrin piiriä. Jo
maailmansodan' aikana ilmaantui
yksi ja toinen kinallisella alalla
työskentelevä kulttuurin- edustaja,
ja koroitti äänensä sotaa, tätä
historian kulussa ennenkuulumatto­man
laajaa ja hirveää ihmisteuras-tusta
vastaan. Peittelemättömällä
suorasukaisuudella paljastivat he
sodan hirvittävyyden seuraukset
kaikessa alastoniuUdessaan, omista­en
kuitenkin mikäli meistä tun­tui
— liian vähän huoiniota sodan
syille, niihin taloudellisiin 'Epäkoh­tiin,
jotka sellaiseen kaameaan
suurteurastukseen johtivat. Syiden
paljastaminen, niitä vastaan 'taiste­leminen
ja niiden poistaminen, —
nämä lähtökohdaksi ottaen olisi
näiden kulttuurin edustajien aloit­tama
tai^elu saavuttanet monen-kertaisesti^
voimaperäisemmän luofn-teen.
Sillä..^se olisi johtanut heidät
kiinteään yhteistoimintaan sen jou­kon
kanssa, joka on lähtenyt tais­teluun-
nykyisen tilanteen aiheutta­neita
syitä, taloudelliseen ja hen­kiseen
kaaokseen johtanutta yhteis-kuntjajäijestelmää,
kapitalismia vas­taan.
Se joukko \n vallankumouk­sellinen'
proletariaatti, voimakas,
miljoonamääräinen taisteluarmeija,
'joka horjumatta kulkee eteenpäin
vapauttaan kohti. Sen joukon tuke­mana
olisi sotaa vastaan taisteluun
nousseiden kulttuurin edustajien sa­nat
saavuttaneet oikeutensa. —
Syystä eli toisesta eivät heistä
useimmat kuitenkaan tunkeutuneet
syiden syvyyksiin, vaan rajoittau-uivat
seurausten ilmapiiriin. Jo se­in
oli suuresta merkityksestä, sil-taistelu'
henkisen elämän alalla
jokatapauksessa alkanut.
Uusi^suiinta oli ilmestynyt kult-uurin
tähtirikkaalle taivaalle, ja
ennenpitkää, loistivat juuri, uuden
suuntian edustajat sillä . taivaalla
rkkaimpina tähtinä. Toiväthan he
ajan moraaMttorauUteen, sekasor­toon
ja rikkinäisyyteen puhdistut-tamia
tuulahduksia, jotka löysivät
vastakaiun: kärsimysten ja puuttei­den
kyllästämissä ihmismielissä.
Seurauksena oli, että uusi suunta
alkoi kasvaa, «en värkutUs laajen­tua!
Opittiin näkemään ja ymmär­tämään,
että entinen kulttuuri oli
tehnyt haaksirikon siitä hetkestä,
jolloin se alisti' tuloksensa — kou­lut,
teknikan,. tieteet, taiteet J.n.e.
— ihmisteurastuksen palvelukseen.
Se oli muodostunut tarkoitusperil-j
leen vastakkaiseksi, ja alkanut edis­tyksen
sijasta palvomaan taantu­musta,
oikeuden asemasta väkival­taa
ja jalostuksen asemasta raa­kuutta,
petomaisuutta.
Tämän henkisen vallankumouk­sen
huomattavimmaksi edustajaksi
muodostui Clarte yhtymä, *. joka
.pian kokosi ympärilleen laajan pii--
rin kulttuurin edustavimpia henki­löitä
kaikissa jnaissa, ja sen lisäksi
ovat monet tieteen ja taiteen edus­tajat
yksilöllisesti alkaneet ajamaan
samoja uudistuksia, kuten esim.
maailmankuuhv tanssijatar säharet,
tunnettu tiedemies ja tutkimus­matkailija
prof. Nansen ja — mo­net
muut. Henkistä kumousta edus-,
tava joukko on hetki hetkeltä muo­dostunut
yhä voimakkaammaksi te­kijäksi
nykyajan elämässä,'ja sen
suorittama raivaustyö siirtää riii-nan
taloudellisen. kumoustyon
kanssa yhä lähemmäksi sen ajan,
joUoinka nykyisen sekasortoisuuderi
ja rikkinäisyyden tilalle astuu so­pusointua
ja eheyttä, ja joUoinka
ei kulttuurin voimia alisteta hävit­tävien
vaan rakentavien tarkoitus­ten
palvelukseen.
Joskaan ei vielä tähän mennessä
taloudellinen ja henkinen kumous-toiminta
ole kyllin kiinteästi liitty­neet
toisiinsa, johtuen siitä että
jälkimäinen edelleenkin rajoittuu
pääasiallisesti vain seurausten puit­teisiin
edellisen ottaessa seuraus­ten
syyt lähtökohdaksi taistelulleen,
lähestyy kuitenkin yhä huomatta­vammin
askelin aika jolloin talou­delliset
sekä henkiset' kumousvoi-mat
tulevat taistelemaan yhdessä.
Rajiskalaisten kulttuurinerojen • Bar-bussen
ja Rollandin-välillä joista:
tulee epäilemättä olemaan yhtenä
merkityksellisenä johdattimena sii­hen,
sillä heidän keskinäinen pcrfe-miikkinsa
osoittaa ja opettaa syr­jästä
seuraajankin ymmärtämään
mitä henkisen kumouteen nykyises­tä
vaiheesta puuttuu, puhumatta­kaan
siitä, lettä se niin puoldta
kuin toiseltakin' täydentää näiden
henkisen Icumouksen johtajien ky.
kyä suhtautua . oikeissa merkeissä
ajan vaatimuksiin. Jos mikään, liiia]
käsitteiden selviäminen on tärkeätä
tällä ' hetkellä. Ja näiden kahden
neron toistensa •. mielipiteitä yastaan
tähdättyjen kirjoitusten seuraami­nen
epäileniättä tuo moneen liialli-senf'
idealismin ilmassa häiljTän un-dteh
kulttuurin .puolustajan varmal­le'
maaperälle, todellisuuden pettä­mättömälle
perustalle,' j a osoittaa
heille itähän .asti vieraina pj-sypei-den
- metoÖdien • välttämättömyydeL
Osoittakoon se heille, että vain
leppymätÖn, isoisinaan olojen sääli­mättömäksikin*
pakoittanian taist^
l.un kautta; voidaan vanhojen rap­peutuneiden:
kulttuuriarvojen tilalle
luoda uusi ja terve kulttuurin poijj»
uutisia
Ensi »unnuntai-iltana t.k. 10 P-vietetään
ohjelmarikas , illanviet»
Toronton suomalaisten työväenta­lolla.
Tämä tilaisuus on mahdolli­sesti
viimeinen tänä keväänä, mitä
T. S. W . P . johtokunta voi tarjota
jäsenilleen j a yleensä Torojiton
-suomalaisille työläisille. Me käsi­tämme
'ne virtaukset mitä Kevättä
tuoksuvat heiigähdykset iuiettavat
mukanaan ja minkä vaikutelman se
luo, talven jäisistä myrskyilta va­pautuvaan,
ihmiseen. He haluavat
juosta; luonnon • vapaaseen hcltnaan.
unohtaakseen hetkeksi menneisj?-
tensä ja 'täysin siemauksin .n-^pt-taakseen
'kesän raitista ilmaa. >^
me emme halua, häiritä teidän w;
pauttanne pitemmälle. Vaan en:i
sunnuntaina kokoonnutaan " « i
yhteiseen illanviettoon, missä luom­me
. • katkeamattoman to^'eruushen•
gen muistiimme j a varmuuden sn-,
tä, miksi tarvitsee meidän taasen
syksyn tullen kokoontua yhä voi­makkaampana
. ja yhteisempaM
joukkona kulkeaksemme työläisten'
tuleVaa kevättä kohti, Ohjelma on.
monipuolista: vakasta humoristiseen
äärimmäisyyteen saakka. Ohjelma^
kaa'kello 8.30 iMlä. Kokoontua
voidaan kyllä aikaisemminkin ala­kertaan
seurustelemaan ja
piaan ravintolasta, siten roida^
alottaa ohjelma määrätyllä ajaia-
Sisäänpääsy kaikiUe vapaa,
.'Myöskin jäsenet tarkastajaa ja
senkorttinneja jos'olette r a s t i j.
niin tuokaa ne mukananne ja-kirjurinhe
täytettäväksi. UudetJa-senetvinyöskin
tervetulleita
koon. • .
Siis jokainen työväentaloUe e^^
sunnuntailla ja täytetään " v
haali ääriääii. myöten täyteen. -
"Lehtemnie oli:jo'mennyt paia^J
ennen kirjeenne saajiumista, _J .
oli mahdoton- saada. tätä. ti:--
numeroon.;;;—Toim...
'm
nm Mf 'li