Vapaus, April 22, 1924

              ovat t o S S ^ M
taikka t < ^~
'Pä tässäkä!^^- -^•»^
köin koko
tähän
ssa pide
1923, jossa 8 D V -I
^« oli pala p n t ^
^«Itnnpä sitäkin ja S
. «n ^ tavalla J
kuitenkin, että
taktiikassa iÄoT^
kaiKiIIa ttahaoffip]],^;
l^einoilla 1013^3
'^aan voidaan
edelleenkin tjedbt.AV-Neuvosto-
VenäjäL ul^
laisiksi, ettei nuden
'nettaisi. tahtoo
ne ja sitten v a r t at
suutta järsitä « l i ^
ainakaan- Dnohti^^
matta hyökkäil|yt NejI
vastaan' ja
elämän tehtävää «a^
Suokaamme se hiid^
kaikiUe muillekh hi
ä saa rauhassa^
>sä. Viimeisempiä t^;^
hänellä on n^äl^
rkeitäkin. Se on hd,
kun Venäjällä on^hp^
oimisto päättänyt Xiji^^
suursiivousta fejull
l i ' ön tuo niöiiijfiiäl
oska säilytettyni, ^joilli=
pitämään tuo moniaöii
kansa (irjundessa jt-ruoskijansa
pufllesti^
aajalle on noussut fii^
loka pn sen saanutikde.!
ralla buitpmaan POIMI
o että eikö Bunaioil
tyä, ainakin tilapäis^i
mäjäh työläisten^ ^fö|i
ettää sinne' omasta
. sitä tieteeDi!iiiJä.J
, jolla olisi Yoimjhj;'
>itain tuhansia kap^l
Moses Hahlin jntt»^
ittori Räyh^uita. ^ ' B i l
tuon lukutaidottomiiif
lan hoksaavan, jola;;||
on Mrjoittanut hdel
tapausten , sarjan itoi^l
storiaan, että sitteaäi^;;
tuomitessaan oli ofloa^
vielä sinne kanlaiskd^J
ansari komisaareillelii;
RacowskilIe, Kmsiii^l
, TrotskyUc, Banotuil
koska porvaritkin saiil
kaikille kappaleen U^,f
äuumia, niin i l k m ^ f^
Mossu saisi ikuisesti
nimen, joka'niunten^?Ä^
mukana painua ta^l
Voin sivumennen
lohduttaa vähäii,;!»^!
Raivaajasta i» « ® l
levan komitean piitä*T
leviä suunnitelmia. yOlji
eskustelu Raivaajan aäi-J
atkustamisesta CaiStoJ
[uudessa ja perusta» s*-!
liike, kaipa niiden l i ^J
me saapuu tuolt8-lO|
laasta, Suomesta,
muodostaa 3 ani
Janadan Untiset
a siten kylvettää;:??!
issa on whä]iäi;l»^
;)peja, joita'
koko suuren I«instf|
maakamaralla,. e?: W
tässä, vaikka;M
suuria vieraita. ;";'|
ninun silmääni , B n i ^
voinpa sanoa
täällä. - setä
ssanL Joku v o i . «
tuo mahtanee oS^JI
ilman-..,.
, että Canadan «
paudeDe, tääDä i^L
j a annetaan vieöfj
huomiota., v-emästäni
^^"^ä
siitä vapaaia, oa . y
' i n katselemme
jolloin tSlä
No. 48 TOstma, hiitrtjteiqii ^ p. ^ Taes. Am^ 22L
Suomeen
Kurssi
Smk. 37:-
Dollarista
L ä h e t y s k u l u t : ' '^
40c lähetyksistä aUe, f30.00,
50c. lähetyksistä |30.00—
$59.99 asti, 75c lähetyksistä
560.00—$99^S9 ja »LQO kal­kilta
?100.00 taikka sitä suu-reramilta
lähetyksiltä ^SähkS-sänomalähetyksille
on kulut
$3.50.
Torontossa ottaa rahavSII-tyksiä
vastaan A. T. H I L L,
ii57 Broadview Ave.
Laivapilettejä myyiiin.
T»e'c!n«Uka» pilettuuioita.
Vapaus
Box 69, Sudbnry, Ont.
kuukautena^ Taatattim... täältä jk-deltiL
jnt^ea'; Taoden^.: til«w1ftfn«.
Toiseflff. kahdega -viikoIL^. ^taisi ^tul­la
- Tähän enesunän, .mitäS; me tä­hän
sjuioniine?, B p n i i ^ p a hetkeksi
käa ayäämeUe j a .mietitään, senkö
y e n ^ "me cdimme. vain;-tovereille
jve&aa, siistä /iikemattomista uh-'
hrt tovereita seSai^a, joiHe ön tF5-
väeidixke siiuresta Äerkityksestä ja
iK^^vät my5s;.täälläkin^huU;joiÄ-jaoksista
j o i t a iältä puolen on^ |a^
v i e l ^ d n jatkuvasti osotetaan tä­män
puolen lehtilifkkeiden- tukehu-
1 seksi. M i ^ a n . järjestönmie orgaani
taakseni koko maata käsittäviäkin,
onnistuttiin ja epäonnistuttiin, vaan
hj^'ää tarkoittavassa asiassa oltiin
kuitenkin mukana, joka työ Cana­dan
tovereille silloin kuuluikin, kos­ka
oli yhteisen asian edesauttami­nen
kysymyksessä.
Sinne perustettiin oma lehtij
Työkansa, joka kuoli kuitenkin ja
jätti jälkeensä muistoja, jotka vie-^
läkin kummittelevat toverien kes­kuudessa
tavalla taikka toisella.
Sen "Jälkeen siellä taaskin herasi
oman sanomalehden tarpeellisuus,"
joka toteutettiin, perustamailla viik­kolehti
Vapaus, joka, ilmestyi yksi­tyisen
painossa ensin. Muistan tuon
ajan minäkin vallan hyvin, koska
olin likeisesti kosketuksissa siinä.
Sikäli kun kykyni edellytti.
Senkin muistan, miten ahdasta
oli ajatella ja miettiä,' mistä- saada
rahaa seuraavan kuukaudieh^ paino­kustannuksia
j a muita menoja var­ten.
Vaan kaikista sitä silti suo-
, riuduttiin, joskaan ei helposti, sillä
painos lehdellä oli pieni j a k i r j a ­kauppa
joka eli yhdysvaltalaist6fl
lehtiliikkeiden, Työmiehen - j a Rai­vaajan
armoilla, ei tuottanut k a i
kistellen juuri mitään, varsinkaan
suursodan edellisinä vuosina, jolloin
V teollisuus oli lamaannuksissai Sota­vuosinakin
Vapauskin jo pääsi hen­gittämään
vähän helpommin, /liike
laajeni, lehden tilaajamäärä kasvoi
päivä, päivältä ja toi uutta rohkeut­ta
katsoa 'tulevaisuutta paremmilla
toiveilla, * Olipa jo suunnitelmia ö-mah
painon laittamisestakin jne.;
Vaan kaikki työ .mitä oli tehty ja
suunniteltu tulevaisuutta ' vartenj
lyötiin yhdellä kertaa munskafcsi v i
1918 kun tuli hallituksen määräys^
jolla kiellettiin eri kansallisuuk--
sijn kuuluvien kirjallisuus lakivas-'
täisenä. Sanomalehdet tuomittiin
pannaan ja näiden joukossa oli suo:
malaisebkin, ainoastaan uskonnolli-
, nen kirjallisuus oli sallittua. Y | -
/" dysvaUoista tulevat lehdet- lakkau­tettiin,
oltiin j a elettiin kuin pus­sissa.
Vapauden kirjakauppaan, jo.;
ka oli vuokra huoneuatossa, hyö­kättiin,
kuin rosvojen pesään, jökii
tönti sen jälkeen kun tuo julistus
annettiin maailmalle, toimittaja,
liikkeenhoitaja' j a koko johtokunta
viietiin 1 vankilaan, josta kuitenkin
päästiin poi^ kukin 3,000 takank.
; sella ja voitiin liikettä/lopettaa, j o ­ka
tuon välinäytokseh tähden vä­hän
viivähti. Jokaisen jutut vedot­tiin,
jossa._ne vuoden kuluttua" ku-i
moutui ja takaukset kuoletettiin.
Vaivakiata se on aina luokkatais­telun
tie, j a sitä se- ainakin on o l -
Int Canadan tovereille j a yksistään
alalla, s ^ d a pidtettyjä
lei ole korostanut kaottavaa" ään­tä
tuon vielä lapsipuolen asemassa
olevan lehden tukemiseksi; j o k a i l ­mestyy
maassa, joka on p«hta-alal-taan
paljon iu"Urempi Yhdysvaltoja
j a miaan äärestä toiseen saapuessa
on seitsemänkin päivän .vanha, en­nenkuin'
saapuu tilaajan luettavak-sL
Siitäpä johtuuiän, että on. In-kutupiunme
ilman Vapaus-lehteä,
useammat ainakin. "Sliteiset ruoka­lamme
jne./, puhumattakaan; muis­ta
yksityisistä tovereista. .
Tiedämme-kuitenldn, että Canada
on nousevan kapitalismin kehto,
j o t a . on kansainväliiieri pääoma r a i ­vaamassa
j a tuon työn ^ suorittami­seen
parhaillaan ^hankkii ulkoa »lO
tuhansia orjia eri" mmsEa. J a .aksi
sen p p ^ t , onkin jreväst^ auki i l ­maan
"rrajörtttsta uusille tulokkail­le,
^ o i t a saapuukin^ ja; tuhansittain
jokainen kuukausi j a , joista oh ja
tulee olemaan huomattava, osa suo-maiaisuH
jotka eivät äinakaian ole
yliopistoista liöiteheitä., y u s i i n oloi­hin
ja tapoihin tottumattqiriink he
joutuvat turva,utumaan täällä ole­v
i i n , etsien apua j a selvitystä ' h a ­vainnoilleen
j a mitä tae 'heille , sil­loin
tarjoamme, kun emime ole mi-tSän
v^mistanutkaan siltä varalta.
Meillä- on tosi» touhuttu, toimittu
ja; pantu suuria asioita meneipään
eteenpäin, vaan yhden tärkeimmistä
me olemme painneet Villasella, jos
sanomme, että joku - orjuutettu a-lusmaa,
on häpeäksi itsestään y l ­peilevälle'
valtakuDualle, niin k^Uä
tämä bn ainakin sitä meille, Ame-r
i k f n suomalaisille j a vieläpä elin­voimaiselle'
kommunistiselle- järjes-t
ö l l e . f . - •
Ön helppo hankki^ täältä joitain
satoja tilaajia Vapaudelle jos vain
tämä asia!, otetaan osastojen ägiital^
siöbnikomiteoissä siltä kannalta, j a
vähänkin lainataan tälle järjestön
korkeimman ^ orgaanin taholla J k e -
hoittavaa huomiota, , J a muistahan
ei olekaan ' kysymys. Miksi emme
seiso rintamassa siellä missä se on
murtumassa j a missä miestä tarvi­taan.-
• ..^
T-overi tervehdyksellä,
P. H . Toivonen.
P. S; — Olisi hyvä jos, kaikk
koon, joka »jaa rehellistä kansain­välistä
työväenliikettä, ' oUeri osa
äitä joukosta, joka kerraif tale^
y luomaan uuden yhteiskunnan, mut­ta
delta myös ön tuUut sadottairi
sellaisia henkilöitä, jotka ovat v a l -
nyit menemään aina nuhin -heitä
Talletetaan, kaikenlaisiin seuroäih
j a kirkkokuntiin ^astL Sitten sieltä
tulee henldlöitä, jotka eivät kehtaa
itseäänsä näyttää rrfiellisille - työ­läisille.
E n tiedä olisiko, he niitä
ifiänipaan valkaisijoita, vai vaivaa­ko
heitä pelko, että täälU joutuu
niiden Suomesta tulleiden punikkien
kanssa vastakkain. Tänne saapui
huhtikuun 12 p^vä eräs mies nimel­tä
'Uuno Wettenniemi. Hänellä o li
jonkinlainen todistus ja siinä Po^
noiafKun työv. yhdistyksen leima. J o ­ka
on valheellinen. Häii tunnetaan
valkaisijaksL Hän on matkustanut
Soöhon ja^ sieltä Algoman linjalle.
Tulossa Oli Frans Isoviita j a Jussi
Tammeia. He saapuvat tänne, Cana-daan
näinä päivinä. Nämä henkilöt
ovat kotoisin Pomarkusta, arvoltaan,
isänmaan puhdistajia. Tiedätte siis
mihin luokkaan* he kuuluvat, niin
vilkastunut,; josta taas seurauksena
o l i d , lyhennetty työaika pienenne­tyllä
p a H d d ^ joten työläisten hyö­t
y tastS. tempusta kuivuisi öäen-
Y k s i . kaivosten omistejain Tj^mä
k u i t e n k i n , : Ijyötyid toisen ryhmän
kustannuksella. '
Kapitalistille aina ominaista k a i -
kissa ^ötaisteluissa on /yleisön hy-vinvöinnin
sihinällä pitäminen. E i
hän kapitalistit Vielä koskaan ole
hartioilla niin nidEaana painaa.
Piitettua myöft^ viettii Taf^BJnh-
Ua j a kukapa o ] ^ pois tästä kah'
sainvälisestä juhlasta, sillä touko­kuun
ensimäinen päivä on suurin
juhlapäivä, InkuÖnottamatta Venä­jän
suuria 'vaUBi$kumou^*uhlia, Jon­ka
tapaisia me remme tohdi vielä
ajatellakaan.
Kokouksessa ollut
ainakin' luulen minä.
öniär.
Eri paikkakunnilta
toisetkin tämän maan puoluelehdet
ottaisivat, tämän palstoilleen. —
Sama. i •.•
SauitSte. Marien lUtisia
Titalla näyttää valUtaevan kuolon
hiljaianns. E i ole näkynyt minkään-lafsta
kirjotusta pitkiin; «ikoihin^
On kai se valittu sanomalehtikir-jeenvaihtajakin,
mutta h M i e n kai on
jäätynyt muste Itynään, eikä ihme
olekaan, on ne ollutkin kokolailla
cylmät ilmat. Työttömyys on irvis-tellyt
monelle jo pitemmän aikaa
j a näyttää aina vqjn paisuVan, kun
metsistä pääsee miehet vapaaksi,
silla heitä ei taas tarvita muuta­maan
kuukauteen; Ainoastaan pie­ni,
-osa saa työtä, joten "suuren e-nemmistön
on ^koetettava saada työ­tä
muualta, joka nä3rttää kuiten­kin
tätiä kertaa . mi^dottomalta.
Uusia ^tulokkaita - saapuu joka päi­vä.
A i n a !Eur<^asta asti tänne haa.»
Iitaan' työläisiä j a sillä keinoin saa­daan
tänne joukot ponnistelemaan
elämän j a 'kuoleman'^välillä, .siksi
CQLEMAN^BLAIRMORE, /
Z:. .^•••/::;:^.ALTA.,;;.-
Viime Iraan 24, paivi loukkaan­tui
^täällä McGilver kaivoksessa to­v
e r i Hugo Raivio. Hänet oU työn.,
johtaja määrännyt ottamaan i alas
löysää Jcattoäriveä, johon hän o li
ryhtjmyt, irrottaen ' kannatuspaalun
j a yrittäen poisttia mahdollisimman
nopeasti- mtftta ei kuitenkaan ke­rinnyt
siirtymään kyllin nopeasti,
jpteh vieremä saavutti hänet sillä
«eurai^kfiella, että häneltä katkesi
vasen käsi j a jalka, sekä saaden
pienempiä vammoja päähänsä. Hä­nen
, paranemisestaan on kuTtenMn
hyvät toiveet, mutta ottaa pitem­män;
aikaa enneniknin hän o n n u -
äestaan työkykyinen. M n u t ^ niitä
olen kuullut kerrottavan miiriitus-ta
karvoksesfa, on se hyvin m a l l i ­kelpoinen
nykyajan orjaluolä.^ Orja­piiskurit
kuuluvat toimittavan teh-tävänsä
erinomaisen " täydellisesti,
jota osaltaan todistaa sÄin, ötta
maaliskuun i l m e i s e l l ä viikolla (jo­ka
oli viimeinen työviikTco ennen­kuin
hiilenkaivajain - .IS sjta piirin
lakko alkoi) loukkaantui mainitus­sa
kaivannossa mies melkein joka
työvuorolla.
Ukrainialaiiet entt\vat konaertln
täällä Blairmoren lilldknvalkuvateat-terissa
viime kuun: 30 päivä. Kon­sertti
qli hyvin onnistunut työläis-taiteen
kannalta katsottuna. Se o l i
hyyin harjoteltu, .varmaa esityk­seensä
nähden. ' Ainoastaan siltä
puuttui se teeskennelty hienous, j o ­ka
on niin yleista kaikille porva­riston
esityksille j a jonka puute
juuri antoikin konsertille ihailtavan
työläistaiteen leiman.
VaiMca täällä ei engfanninkieli-nen,
väestö annakaan paljon ' h uo
miota- todellisille työväen pjn-kimyk-vaatineet
palkkain alennusta muu­ten
kuin sen vuoksi, ettei suuri
yleisö' joutuisi elämään kurjaa elä-rSää
korkeiden hintojen vuoksi, j o i ­ta
he, kt^pitalistit, ovat pakoitetut
kiskomaan liian korkeitten palkko­jen
takia. iNiinpä onkin porvärileh-dissä
pidetty yllä juttua tämän p i i ­rin,
.hiilenkaivftjain korkeista pal­koista
erikoisen hyvällä huolella.
One Big Union Balletänia mu­kaan
kaksi union virkailijaa Geo.
L. Merceard j a H . B . Thallson kul­kiessaan
Winnipegin y^utta Alber-taäh
(jotkav luullakseni ovat kan-sainvälisen
järjestön virkailijoita,
jos, he ovat unioh virkailijoita o l ­lenkaan,
niin uskomattomalta tun­tuu
heidän juttunsa), ovat kerto­neet
hiilenkaiytkjain palkan keski­määrän
olleen viime vuoden aikana
?1,»6«, joka : on häikäilemätöntä
kaivosten omistajain propagandan
avustamista .työväen^ johtajain ta­holta.
Niinkuin; ennemmin mainit­sin
on porvaristo aina palkkain a-lennuksen
kannalla, muka suuren
yleisön asemaa silmällä pitäeh. K a ­pitalisti
aina j a kaikkialla yrittää
käyttää yleistä: mielipidettä hyväk
seen, niin 'mllcsi pitää työväen joh­tajain
avustaa porvareita tuon ylei­sen
V mielipiteen kasvattamisessa
^olMsiä vasta^n^
^ a i n i j t t u lehti ei kuitenkaan tie­dä
kenelle tuo juttu x>n kerrottu
ja hnomanttaa, että ttedot kaivos­alueelta
kertoyat aiyan toista. Ja
vmpa *sanoa, että jois tilanteesta
otetaan oikea selvyys, niin e| Ityö-laästen
elintaso ole ollenkaan lois­tava
aiäillä hiiliälueilla, mutta täy­tyyhän
päiväpalkka olla jossain
määrin korkea, - koska . työläisten
täUä
viikkolehti' n.
p a k o i t e t W ? ^ ^ g j^
äiMssa.offpö»
^ - ^"^^-eil»-
lamihen; % 'i^ni i»
vaatimaton
Heta sen jälkeen en ole ollut per­soonallisesti
heidän mukanaan, vaaQ.
tiedän kuitenkin sen, että eteen-
Pam elävän mieli, sanotaan. Ja
nnnpä sielläkin on taas sama vai­naja
noussut haudasta^ entistä e-hompana
j a pirteämpänä, julistaen
työn evankeliumia Canadan korven
»aatajlDe. Muistan joku vuosi sil>
ten^kun Vapaudelle myönnettiin
wallä Yhdysvalloissa yksi kunkanrf
«Vapauden levityskuukaudeksi>^ j o^
« sovittiin kesäkuu tu<^^ ajaksi.
Tovereilla Canadässa oli sHnä^kak-aHn
asia mielessä, saada vähän
tukea ulkoapäin lehdelleen — ei
«nuusta ollut kysymyskään kilin
' ' " ^ t i l a a j i s t a ja enempi k a n -
Battajajouldcoa, jota Vapauden, s i l ­koinen
olemassaolo kipeästi" fcaipa-koska
heikkoon runkoon > lyödyt
*^et eivät oDeet -vähääkään -vi^Iä
pitää-: Jsanpa^' ^oska kuuleej ° sanot-,
tavaUj - että fei" ole millä ruoka^ate-rianr/
ostaisi;' sellaista^ se on täällä
kultaisessa Amerikaste, johon ase­maan
joutuu monet toverit, jotka
ovat' tänne tuUeet-hyvissä toiveis­sa.
i~ Lopuksi siitä VOI johtua vaik­ka
ikuinkakin vakavat seuraukset.
M u t t e n tämä Soo alkaa kehittyä
sellaisissakin suhteissa, :kuin sala-kapakoimisessSj
niitä - o n ' joka kään­teessä.
Sitten siihen, lisäksi kaiken­laisia
sivapisne&sial^ A i n a illan hä­märässä
on .sellaista : hommaa tällä'
suomalaisella seudulla; että t e i tie­dä-
koska saa nyfkinvtai piiripuUon
kalloonsa.>iNaisväkeämme eivät keh­taa';
aseilla -ahdistaa,: mntta toisi-sille
(olletikaan ulkomaalaisen t y&i
väestön pyr-kimyksille), niih siitä
huolimatta oli h^ali ääriään myö­ten
> täynnä. Jotkut englanninkieli
sistä näyttivät hyvin ylimielisiltä
mutta ottaa kai aikaa ennenkuin
•tämän paikkakunnan «ejnglanninkie-inen
väestö kykenee . pTenemmässä-kään
määrässä jäljittelemään vie^
raskielifiten toimintaa, r
Tämän knnn: 1 'päivi alkoi U . .
W. of A . 1 8 : t a piirin hiilenkaiva-gain
lakko, jonka ennustetaan kes­tävän
pitemmän aikaa. Hiilenkaiva
jat vaativat uutta sopimusta kolmek
si vuodeksi joillakm Icorjauksilla;
j o t k a olisi, ^ e u t t a n e e t pienen; pal­kankorotuksen.
Kaivosten omista­j
a t t a r j o ^ a t . yhden vuoden sopi­musta
j a 1.17 alennusta päiväpalk­kaan.
Nyt; on kuitenkin tähän men­nessä
miesten, peruuttamaton vaati­mus
kolmen ' vuoden sopimus; enti
(sillä ehdoilla.
Kaivoksien omistajat ovat koetta­neet
j o pitkin talvea' harjottaa pro­p
a g a n d a a p o r v a r i l l i s e n sanomal^-
distön välityksellä, - että jos hulen-käivajain
palkka laskettaisiin .liei-därTefidottamaHeen
tasolle, niin Tcy-kenisivät
he siinä tapauksessa k i l ­pailemaan
Ontarion hiilimarkkinois-naan
niitäldn käytävältä pois ptj- ta yhdysvaltalaisten hiiliparoonien
Idtaan. Oikein pitäisi olla vakituinen [^kanssa, josta olisi- seurauksena, ^tta
mies - järjestystäv pitämässä,; i n u t^
sitä ;täällä e i ' näe useinkaan, vaikka
ofisi hyvään' tarpeeseen. Jostos
niinldn^ -;että on - ollut; toistakym-he
voisivat pitää, kaivantonsa sään­nöllisesi
käynnissä. Joku aina työ­läisistä
usko isäntiensä j u t u t , ' mnt-sentääQ^.
käyvät, kot/ka on sattunut)ta tuo petosyritys ei ole ottanut
kantaakseen hedelmiä fcaivostyöläisr
ylwien ;;yu<^Slö Sillbin
. .ätä>x>llaankin- vasta oikein:puolne-
J^ n e e t . . j a samaDa oK hdilä toi-lmiehiä, j a ^jtietoidaa tjroivae^
o _ ^ d a puristaa auttavaqi tomerin jkeessS^ii^lrari^Ica^^
^ ^ - ^ • - ^ - . - • T ^ . ^ ^ ^ he monasti ennen Oli-t a a n . ' \
feawine;^I^^^^B is^!'"^"^ ojentaneet. Vaan' miten -'Snonieft» on m^öy.^tnlhit paljon
^ t ä d a i S ^ I^^^B T"- Enshnäisen kahden vi&on kansalaisia tällekin perukalle. V i i -
tuona .Vapauden'^^ meisen vooden aikana on.sieltä t a i ­mentakin
jcaomalaistaf ;;-kaupunginten keskuudessa tällä kertaa, sillä
sydämessä :;; päätään selvittämässä smitä hyötyä; v o i . o l l a hiilenkaivajilr
täytyy säilyttää henkensä j a työ
kykynsä' työajan ollessa vain noin
kolmas osa vuodesta. On vaikea ym­märtää
miksi mainittu lehti pitää
'Velvollisuutenaan'' julkaista tuollai­sia
'jtadulta löytämiään juttuja, oli
siko tarkotus maksaa vanhoja ka­lavelkoja.
'• .
Tämä lakko on myöskin siinä ö-mituinen,
että jos ei työläiset' olisi
lakkoutuneet, niin olisi ...kaivokset
suljettu omistajain taholta, kuiten­kin.
Siitä johtuukin kai, että k a i
vostefi omistajain edustajat ovat
myöskin koettaneet kehua tämän
piirijäigestön voimakkuutta. ' Siinä
siis heijastaa se työläisten ihmeitä
tekevä taloudellinen voima aivan
silmiä häikäisevästi Tämä puoli asi­asta
sietäisi' taas tulla' laajemmin
selostettua, 'mutta se ei sovi tämän
kirjotuksen puitteisiin.
Popoja myöikin ovat ..nähneet,
kuulleet tai uneksineet porvarilehti-en;
ikirjeenvaihtajat, sillä he ovat
kertoneet lehdilleen' että lakkoalu-eella
Rikkuu iW-W:n agitaattoreita,
johon piirin presidentti Sherman on
kiii^htanut. selostamaan, ettei näisr
tä (olemattomista) agitaattoreista
tule olemaan lakicplaisille suurem­paa
häiriötä. - V r~
lOPR. on ilmottanut.heillä olevan
kivihiiltä - varastossa i6 kuukaudeksi
j a GNU 12 kuukaudeksi, joten et
näytä hiilen puutetta olevan odo­tettavissa.
Lakko on kuitenkin saa­nut
U.M.W-; of A . kansainvälisen
järjestön hyväksymisen j a lakkolai­sille'
on_ luvattu mahdollisimman
sUurta. aineellista : avustusta, joten
lakkolaiset uskovat -kykeiievänsä
taistelemaan .vaatimuksensa läpi»
vaikka lakko muodostuisikin pitem­piaikaiseksi.
— E. W .
VERMILUON RIVER, ONT.
SyntyväisyyB ei Utke talli jpera-kalla.
T.k. 6 p:nä 1924 perustettiin
voimistelu- j a urheiluseura W. - P .
osaston alaoisastoksi j a nimeksi an­noimme
sille «Voima> (ilman mus-tamckon
höpinöitä).
W. F. O. havitoimiknata päätti
laittaa pystyyn rusetti- j a kori-ilta­man
t.k. 19 p:nä. SUIoin tulee sit­ten
koitos niistä kahdesta päsket^s-tä
(naisten j a miesten) kumpi on
parempL
Meiaaain unohtaa koko vappu­juhlan,
joka päätettiin pitää ihan
vapunpäivänä, jossa on henkistä
ohjelmaa ja näytöskappale «Kehi­tyksen
tiellä». Muistakaapa nyt, to­verit,
harj otella roolinne ja voi-misteluseura
jalkatemppunne.
R a ^ m t e r i .
e ;••
VICTORIA MINE. ONT.
Hilda Tuon vastaa Olga Korpi­sen
haasteeseen $1. j a haastaa Mrs.
T. Heikkilän Mond Mine, .Ont,
Mrs. A. Hillin j a Mrs. Helvi Järven
Worthington, Ont., Mrs. Lisie K a u -
tiaisen fieaver Lake, Mrs. K a t r i
Laineen Victoria Mine, Ont. ja
Mrs. Senja Järvis, Toronto, Ont.
Kunkin $1.
. T. Tuori lahjoittaa $2. Karjalan
iimalaivarahastoon j a haastaa Mat­ti
Mannisen, Otto Järven, John J i i r -
ven ja* M r . • Lindgrenin "VVorthingiT
ton, Ont., j a Ossi Kbrpivaaran To­rontosta.
LAUANTAINA, 3 PÄiyÄ TOUKOKUUTA
Salmon Armissa
jossa esitetään
"Punaiset kahleet"
Vallanknmoukaellinen Väytelma 2tdeaa« naykokaeaaa. '
Pilettien hinta ainoastaan 50 seiittiä.
Katsokaa mitä uutistenkirjottaja sanoo kap-^
Iialeesta. %
^ Siis joukolla katsomaan!
Salmon Armin Huvitoimik.
WORTHINGTON, ONT.
Karjalan ilmalaivarahaatoon lah-jottaa
Armas Anderson Selim K o ­larin
haasteeseen $1.00 j a haastaa
Sam Hietikon, ^ Cristian Wiidan,
Herman (Peltoniemen, Esa Peltonie­men
Worthingtoni8ta, jokaisen' %l.
' o -V
NICKELTON, ONT.
Lyyli Kauppinen vaataa fFilda
Santalan haasteeseen $1. j a haas­taa
Aino HillmaAin Nickelton, Ont.
Annai Kilpisen IVorthington, O n t
j a Ellen Mäen Creighton Mine, Oni.
«Hatkan varrelta»
le siitä, että toinen kapitalistiryh-mä
valloittaa toisen ryhmän mark-
Mna.4ilnef5n. Jos tällaisella tempulla
voitaisikin' jollain alueella ' saada
tuotanto vilkastuinaan, niin M a -
maannuttaisa' se tuotannon toisella
aineella j a ^työläiset joutuisivat siir­tymään
^ainne missä • tuotanto, on
BURRITT4 ONT.
Oaaatomme kokous oli t.k. k u u ­des
päivä. Jäseneksi osastoomme
liittyi (Kalle 'Buutij jolle annettiin
väliaikainen toveriluotto siksi kun
tulee Suomesta todistus siitä, millä
tavalla hän on suhtautunut työläi­siin
siellä. Päätettiin antaa vielä
muistutus niille suomalaisille, jotka
tulivat vanhasta maasta viime tam­mikuussa
tälle perukalle, että tul­kaapa
osastomme kokoukseen ja
liittykää jäseneksi /ps kerran olet­t
e 'rehellisiä; työläisiä,' Osastomme^
cokous on toukokuun neljäs.; päi.
vä. Jos ette silloin tule, niin me
nlkaisemme teidän nimenne,; että
tulette tunnetuksi kaikille työläis.
tovereHle. Teidän -ei tarvitse ajatel­la,
että te 'Olisitte muka niin suuria
pääoman; omistajia, että/<^ teidän
muka SOVI työväenjärjestöönv kuu­na,
kun kerta ofette pakotetut
raatamaan iahden dollarin: päivä­palkalla,
jota e i . moni tee, j o s ei
ole ::pz}&o,-MAän työläiset koetam.
me taistella tuollaisia tyonriistäjiä
vastaan, kun sekin., j o k a teitä on
tämän talven riistänyt, ' Työväen
joukkoiiiikettä ei tarvitse kenenkään
peljätä, sHIä «e .yrittää vapauttaa
koko maulman työväenluokan- siitS
kapitalistisesta ^stnrrosta, mikä sen
. r t
Koska Canadan suomalaisista
suuri osa p y r k i i siirtymään Yhdys­valtain
puolelle- työnetsintään ja
koska monellakin on hyvin. pinta­puoliset
tiedot j a useasti aivan har-haan
johtavat dcäsitykset kulloinkin
täällä vallitsevista tilanteista, työ­suhteista
palkoiaa y.m., niih ajatte­lin
sanoa jonkun sanan näistä sei­koista
havaintojeni perusteella joita
olen ollut tilaisuudessa tekemään
kuluneen talven, aikana • keskivalti-oissa.
Ensimäinen pysähdyspaikkani oi
Minneapolis, Minn. Heti ensi silmä
yiksellä huomaa, että on. tekemisissä
suurkaupungin elämän kanssa ja
^fnneapolis onkin suurimpia viljan
käsittely paikkoja keski valtioissa
Vuoden^ 1920 tilastojen mukaan oli
asukasluku Minneapolissa; 880,582
j a St. Paulissa 234,698, joka to­dennäköisesti
tällä kertaa on pal­on
suurempi kummassakin kaupun­gissa.
Suomalaisia asustaa Minne-apolissa
kuuloni mukaan noin 4.
000 henkeä. W. P. osasto on ole­massa,
johon kjtuluu noin löO j ä ­sentä
vähän verrattain suureen suo­malaiseen
asutukseen verrattuna.
Muuten toiminta on vilkasta' ja
eteenpäin' menevää j a onkin hei­dän
käytettävällä hyviä toimintavä­lineitä,
muhkea talo y.m. Suoma­laiset,
joihin tutustuin, näyttivät
olevan paremmin voipia, eikä ihme­kään,
sillä suurin osa ovat k a i . am­mattityön
tekijöitä saaden parem­paa
palkkaa kuin tavallinen seka­työläinen.
Työttöipyyttä kuitenkin
ilmeni osittain heidänkin keskuu­dessaan,
mutta itse varsinainen työ­läisjoukko,,,
ammatittomat työläiset,
olivat jokseenkin - kaikki työttömiä
j a heitä parveili sadottain «ja tuhan­sittain;
paikan. välitystoimistojen
ympärillä, joista kuitenkaan ei o l ­lut
töitä saatavana, ja^jo8 johonkin
olikin hiujtan vientiä) niin kyyökul-kujen
etukäteen ; suorittaminen oli
heille mahdoton^ jota ehdottomasti
vaadTtaan. Kurjuus j a puute oli
heidän keskuudessaan suuri./ Sen
tulin näkemään sen kahden kuu­kauden
\: ajalla, jonka toimialani
vuoksi olin heidän kanssaan joka­päiväisessä
kosketuksessa;—"Sen kur­juuden
määrää j a viheliäisyyttä ei
voi täysin ymmärtää se, joka vain
sivumennen näkee tahi kuulee näis^
tä yhteiskunnan hylkimistä. Yksi
huomattava ilmiö: tässä' joukossa
on se, että suuri: osa on j u u r i niitä,
jotka vielä väh^n aikaa sitten jufa^
lallisesti julistettiin ' maan parhaim»
mistoksi, isänmaan j a - »Ivisyksen
puolustajiksi. Nyt isänmaa j a s i ­vistys
toistaiseksi ei satu heitä tar­vitsemaan,
saavat tulla toimeen
kuinka parhaaksi* näkevät.
Usea onkin jo heistä tullut n&ke>
mään, etteivät he taistelleetkaan
sivistyksen j a isänmaan puolesta,
vaan kapitalistiluokan riistoetujen
puolesKk vuodattivat vertaan Etiro-pan
tappotantereilla, j a palkakseen
saivat he ruhjottuja ruumiita, näl­kää,
alastomuutta, häväistystä ja
pilkkaa, rajatonta kurjuutta ja
alennustilaa. Se on sitä yhteiskun­nan
alinta joukkoa pohjamutaa joka
kylläkin tuntee alennustilansa, mut­ta
ei kuitenkaan voi täysin tajuta
sen aiheuttajaa, että joukkona nou­sisi
niitä olevia oloja muuttamaan,
j o t k a on heidän alennustilansa syn­nyttänyt.
Tätä joukkoa on kaikissa suurem­missa
teollisuuskeskuksissa j a kau­pungeissa
j a nälkä j a kurjuus aja*
vat heitä tekoihin, jotka yhä enem-niän
painavat heitä j a lkpko työvä­enluokkaa
alennustilaan ja lisää
heRIän lukuaan alinomaan. Ja k a -
pitalistiluokka osaa käyttää tätä
joukl(oa työväestöä Itseään vastaan
tuhotakseen jo oleVat työväenjär­jestöt
j a heidän taistelunsa.
Verrattain vähän, jos ollenkaan,
ovat tSmän maan työväenjärjestöt
lainanneet huomiotaan tällo tarke
älle seikalle, heidän järjestämisck-seen
ja valistamisekseen. Ainoa j o ­ka
on myöskin tämän seikan otta­nut
huomioon on Worker8puolue.
Se pyrkii järjestämään myöskin
työttömät työläiset j a tekee kaik­kensa
niiden huomion kohdistami
seksi olevia oloja vastaan, osoit.'
taa kapitalistisen järjestelmän,; kel­vottomuuden
j a s e n rikollisuuden, j a
että työväenluokika on kykenevä
suorittamaan sille kui^luvan tehtä'
vän, joka on köyhälisiön vallanku­mous.
Farmi myytaräna t
Sijaitsee Ware tovmshipissä, nel»
jä mailia Kaministikwlan asemalta
Dock River tietä, pinta-ala on 160
eekkeriä. Hyvät rakennukset, asuiny
huone, kooltaan 26x2;$, paana 30x
60, sauna, kellari, paja, Jäähuone^
autotalli, kanahuone, hyvä kalvo ja
heinälatoja. Heiniä tulee riittävästi
parille hevoselle j a neljälle lehmäl»
Ibi Myöskin omistan toisen farmia
Forbes townah{^iB8a, Myyn kumman
hyvänsä kun en voi molempia asuik
pitkän välimatlkan vuokii.
Hinnasta sovimme - ostajan kans*. :
sa, sillä vaatimukseni on siksi alhal4 '
nen etten viitsi sitä lehdessä «mot­taa.
, " '
Käykää katsomassa eli tiedustaU
kaa osotteclla
Box
ANTTI LAMPAINEN
13 KaminUtIkww,. Ont*
Yhtä ja toista Venäjältä
Kommunlatien toimlnnaat*
puolueeseen- kuulumattomissa Jär*
jestöissä j a laitoksissa on Komfnte-rin
antanut ohjeita': Voidakseen
vaikuttaa puolueettomiin työväen-joukkoihin
j>n oltava toimessa nii­den
järj%i$tÖissä, tyiiväen j a talon­poikain
yhdistyksissä, osuuskunnis­sa,
urheilu-, sivistys^ y.m. seuroissa,
kaupunginvaltuustoissa, kunnallis-toimistoissa
j a parlamenteissa. Sa­maan;
laitokseen ^uu^uvain on muo­dostettava
kommunistiryhmä,^ joka
on asianomaisten; puolue-elimen joh­don
alainen, saa siltä ohjeensa,
fanm myytävM
Maatalo, hyvät rakennukset pääl­lä,
Wy<)ään nyt heti/ paikkakunnal'(
ta poismuuton takia. Koulu» lähellä*
Kysykää; y,
E. MXKELX
Kamlaiatlqvi* Ont. Box 45
7
muokata itselleen nöyriksi kätyreik*
si. Toimintaa johtaa ^yksyllä 1022!
perustettu «Inkerin L i i t t o v joks
sijotteleo inkcriäistä nuorisoa' «val^
koisiin» laitoksiin oQpXtn, muokkaat;
niitä kurcsellla sekä lähettää Inke-riin
tekemään yastakumouksellista
työtä. Samaan aikaan kouluuntuu
Inkerissä kotona oleva talonpoikaU-nuoriso
nuorisoseuroissa seminaa" /
reissä, puolueneuvosto, y.m. kou­luissa,
maamiesseuroissa —. sekS
koko elpyvän elämän vaikutuksesta
neuvostovallalle myöC9tuntofseI:._
si uuden elämän Irakontajaksl. Suo-mesta
sinne tulevat, jos ovat pien-talonpoikaisia
eikä ihan auttamat­tomasti
pimitettäviä, vedetään m u ­kaan
yhteiseen toimiltaan, Vuosi'
vuodelta käy «valkoisten» puuhalla
yhä toivottomammaksi.
ii.
" -mmmm
f':
SIPERIAN SYRJÄSEUTUJEN'
TUTKIMINEN.
TJedaabatentlan'; ratklkunta palaauft'
tutUnosmatlcaltaan
^ Moskovan Pravdan mukaan on
Pietariin palanut Siperiasta Korot-kovin
retkikunta, jonka tiedeakate­mia
;jäIje^ti^vaiM^^^
. tr^^rt Retkikunta on kulkenut 3.000 v i r s - v"-'* ' " V ' ' ! " " " ' taa j a Intkfnut AkanTir j a P u m j o -
noudattaa niitä tarkoin valmisten .^^^^a 900 virstan pituudelta:
huolehsesti asiat , a tiedottaa sIUeK^t6jfe„„t^ tuntematto^
työstään. Johto on o i k e u t e t t u ' l ä h e t - n , , ^ , ^ 1 » \
/tsa^manäräin' r*«yhhrm«iäi«n ead, iu. .s»tfaajim{ naon« j<ao kut-i t""„*„* t ^»e„u^t^u„ja . ^P^ujr^u nalueella tavattii^n
sumaan ryhmän jäseniä pois t o l - l ^ , ^ , ^ ^ , ,^
mestaan selvit^en ryhmälle syynsä ^ j ^ ^ ^ itecnäiseksl kansaksi, j o t a la'
(Ehdokkaat luottamustoimiin > asete- . .,1 ^ ,
taan ylemmän johdon kanssa neuvo-telien.
Ryhmän sisäiseen elämään
j a juolteevaan työhön e f puoluejoft^
to sekaannu, ryhmän on osotettava
siinä itsenäistä alote- j a toimikykyä.
Erimielisyyden sattuessa on asia
ryhmän edessä huolellisesti käsitel­tävä.
PoUittisesti merkitsevät k y ­symykset
käsitellään puoluejohdon
edustajain läsnäollen. Jossain työ­väenjärjestössä
t a i ; laitoksessa esil­le
tuleva asia on edeltäpäin käsir
teltävä ryhmän kokouksessa tai t o i ­mikunnassa.
Ryhmän jäsenten pn
esiinnyttävä j a äänestettävä yhte-näisestL
Tätä sääntöä-rikkovat on
saatettava kurinpidolliseen vastua-
«een.
lafccrilaiaiS pakoUIaia Ja SuooMsen
' fuurrmtmtm / ~
on nylqrisin noin 6,000; Niitä koet­tavat
lahtariafnekset kaUdn voimin
mojeedit kutsuvat nimeltä neshan,
8.0. metsäkansa. : Heimo puhuu aa» -
mojeedien kieltä, mutta on s i l li
omakin kieli, jotjr kukaan el oIe\vie»
lä tutkinut.
Loppukin K^uskasin-gia
palanut -
ÄapUskasing, Ont.' — "Kapua-leasingista
'jälellä:'i)leva vanha 'kau­pungin
osa, j o t a kutsutaan Stewart>
Villeksi, on ^ontunut kokonaan t u ­len
tuhoksL"" Vahingon arvellaan
nousevan ainakin kahteen «ataan
tuhanteen dollariin. Tulen .atku-syytä
ei tunneta. >
Tämä kaupunki on j o .ennenkin
joutunot samaniaisen tuhon osak­s
i Se, osa kaupunkia, j o k a . siä»;,
tyi ensimäiseltä tulipalolta, „jnska^'
nyt porolajänä.
mm.
iii
ft ?< ' ' ' ^
^z ^
fr,
K V •
?' . ••
t \
mmm 'H
mi