Vapaus, September 17, 1926

              Perjaiitaina^ fijyygfc 17 p;nä—Friday» Sepfc 17
i i i
mj
VAPAUS
vCiuiadan ääncnkannaftaja,
.iliBestyy Sodbnryssa, Oat.,' maanantaina, keskiviikkona
i a perjantaina.
T o i m i t t a j a t :
S. € . NEIL, ABVO VAABA.
.VAPAUS (Liberty) , , „ ^
The only ozgan of Finnish Workers "in Canada. Pnb-lished
inSudbory, Ont., every Honday, Wednesday
and Friday. ' / '> i - t
Begistered at the Post Office Department, OttaW,
as second class matter. - J
_ . TILAUSHINNAT^ ^
Canodaan yksi vk. $4.00, paoli vk. (2.26, kolme kk.
$1.50 ja yksi. kk. 76c . . ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. ?5.5Ö, puoli vk.
$3.00 ja kolme kk- $1.76. . , , .
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään
paitsi asiamiesten jo»lla on takaukset.
im
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naunailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmeno ilmotnkset 50c pälstatuuma^
Nimenmuutosilmotukset 60c kerta, $1.00 3 kertaa;
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3» kertaa.
AvioeroUmotukset $2.00 kertaa^ $3.00 kaksi kertaa:
^ Kuolemanilmotukset $2.00 kerta, $60c lisämaksu
kiitoslauseelfa tai muistovärsyltä.
Halntaantiedot ja osoteilmotukset 60c kerta, $1.0p
kolme- kertaa.
Tilapäisilmottajien j a Umotnsakenttuorien on, vaa-dittaesaa,
lähetettävät ilmotushinta etukäteen.
Vapauden konttori j a toimitus: - Liberty Bldg Lome
St. Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbnry, Ont.
> Jo» ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
f kirjeeseenne, kirjottakaa nndeUe'en liikkeenhoitajan per<
' soonallisella-nimellä.
' 'J. V. KAIiINASTO. Liikkeenhoitaja.
m
3 * 3
Vapaan sanan sankareille
. ' TenMys Suomen lyöväenlehiUle!,
1 ,? " ^.
. Amerikan- suomalaisen eiirtokansan luolckatietoinen
joukko pitää näinä päivinä iltamia Suonien tyoväenleh'
tien' avustamiseksi ja lähettää näiden Kihtien kautta, to-veriljfisen
tervdidyksensä Suomen taistelevalle työväelle.
K riAmerikan W^
to ja Suomal. Työväenyhdistysten Keskus yhtyvät tähän
\ Työläiset ympäri kapitalbtisen, maailman tietävät,
' : mita^^^^^^
luoinaan ja ^ ylläpitämään omaa- sanbmalehdistöään.
' Sitä yast^sa on rahavallan kaiUd voimat;,valtiovalta,
^R:kiikko>j^
. V'i^kas::^p :ty6tät.ekevän kansan -omissa'
' .riveissä.- r ^
Suomen tyovaenlehdillä on takanaan kunniakas koi
men .vuosikymmenen historia. Paitsi tsaarivallan sor­toa
faobrikoCfilaisaikana saivat ne tustellä' tehdaspa-
' iroonietf ^ja til^anherrojen «isänmaallista» vainoa vas*
taan* - Sitkeällä työllä ne onnistuivat; saivat Jieräävän
tyoVäen-'''Iuottamidc8en. 'V:n' -1905 kumouksen anta-mBlllc^
Välpäusäjalla kehittyi Suomen tyoväön lehdistö
-m
käsis^ t.Törpparien jä kpyhempien-^talonpoikain kym*
mentuhontiset joukotldn tunsivat sen asiansa ajajaksi.
Sota-ajan raskaan kuristuksen ^jälkeen, kun valläiiku-
' mortis''jmieen' kirvoitti kansan isahleet, julbti tämä tyo-<
•väiejAL lehdistö Suomen kauäälle vapautuksen sanomaa.
Ja Ipisi unphtumattomina päivinä se innosti puna­kaarteihin
järjestynyttä työkansaa taisteluun herra-valtaa'vastaan.
^ Työväen >^tappiota seurannut valkoinen terrori murs­kasi
hetkeksi sen lehdistönkin. «Valkoinen» valta polki
sananvapauden lokaan. Ja työväenliikkeen petturit* ja
iuopiot käyttivät tilaisuutta 'anastaakseen käsiinsä Suo­men
* Ivokkatietoisen työväen ankarilla ponnistuksilla
luodut Iditiliikkeet. Niille antoi lahtarivalta «vapau­den
» —i/taistella työväen luokkatietoisia joukkoja
/ vastaani , ' \ -/ \'' " /
Abutta kohosipa jälleen työväen, oma ääni. Perus­tettiin,
lehtiä, jotka eivät palvelleet porvarisvaltaa.
Elokuun vainojen kautta v. 1923 yritti sortovalta jäl­leen
tukähmtaa työväen sananvapauden. Satoja tais­telijoita
marssitettiin vankilaan.^ Mutta työväen ääntä
ei Baatu tukahutetuksi. ^ Uusia lehtiä nousi ja vaikka
' niitä on yritetty s i o i l l a , vaiikiloilla ja lakkautuksilla
kesyttää, ilmestyvät ne yhä tulkiten taistelevan työväen
ajatuksia ja vaatimuksia. > ^
Ei ole kuitenkaan Suomen työväki' vielä jaksanut
rvallottaa täyttä sananvapautta; r Eihän esim. kommu­nistipuolueena
lehtiä voi julkisesti julaista Suomesi
"Sitkeää taistelua poTvarivahaa Ja sen noskelaisapureiia
• vastaan kysytään ^vielä ennenkuin siihen päästään. : ;.
i • Amerikan suomalainen työväki on tuntenut velvoIUr
' suutensa Suomen vapaan -sanan rintamalla taistelevia
; tovereitaan kohtaan. Toverillista apua on aika ajottain
an,nettu^ Ja nyt' annetaan jälleen. Meillä on k^llä
•romakin; ^yapaan sanan f intamamme. -i Meidän ^»n tais-
;tdtpa;>pörvarillis-papillisia vihollisia sekä i^iiden^^^^^^
j kelaisia'^ ja; lahkolais-syndikalislisiaapureita vastaan^
^Aiiieeifisia : ulirauksia' kysytään : omien lehtiemmekin
ylläpitäraisekei; .mutta, me olemme silti siinä asemassa,
että yoimme ojentaa auttavan kätemme tovereille, jot­ka
taistelevat paljon .raskaammissa oloissa. Osottakoot
iltamamme ja rahankeräyksemme,^ että osaamme antaa
arvon esitaistelijoille — Suomen työväen omalle, itse»
näiäellö, luökkalietoiselle lehdistölle.
Menäslyköön sen valistustyö ja taistelu sekä äutta.
koon se Siuoräen työväen voittoa" kansainvälisen kqy-hälisjön;
suuressa,yhteisessä taistelussa.
< (r-toverillisesti
W. P. S.'.T/Mmislo
osaa esittävät ne, jotka, ovat
salaamaan^ karkeimmat' ikoltto-cististen
anMjflfff
välillä, jol^Tkfi
i|<}n myoS;^yn^^nyt)^^ fa&t
Sten ja v; työnantajajärjestöjen
Vallila, ]Ol4^f^Histat tietysti
väkivdlanai^}Iiii^^#at^porhojen tyydyt
sevaa-väkffalrai^ yksi. viimeksimainituis-^
ta-kiistoisia.ikoski, kuuluisivatko proletaariset atenti-mlehet^-^
arpotäisteiKrVaiko maanomistajien- liittoon,^jai
ratkaiset; f.stp siten; että heidät selitettiin kuuluvan
maam>inS^.tajidin liittoon! .
•
vasta tyytymättömyydestä Italian piliuporvarillisten
}oi]^l^j|^.^k^u.udessa. h^
kohtaan,'joilla 'nykyisin oh ^5täysin> määräytyä
hallituaajaJascismli jotka alunperin pohjasivat pikku-porV/
a|j[$;|p^^ , » - .*
:^a&ti' foiii^iyiamieUUä, vijoita halli­tuksena-
edi^avat enti$et kiihkokansalliset^; mutta ny-kyisih^
fascisrain johtajat. Hallitus; on pääasiassa kol­men
miehen käiissä, nim. Federzonin^ Roccon ja Vol-pin.
v JCaksi ensiimiainittuai^
siä; kuningasvallan ehdottomia kannattajia. Viimeksi--
mainittu taas edustaa Kauppapankki^ ja on italialai­sen
ja ulkomaisen - suurf inanssin edustaja. . Hänen avus­tajanaan;
mutta jossakin määrin takalistossa^-on kaup-pdnini^
teri; Belluöo,^
Ijjä^läin^n:;^ .l^iUsolinin tehtävänä on vain olla hallir
tuksea^-PpSvjavedustavanalavarakylttinä ulospäin.%
Hallituksen-'' politiikka .on tietysti_mitä raskainta
jbnkk6jih^%öftafiu8td; ja hiestyttämistä. Mutta maan
talöu^eldi^h' j^uönönee hallituksen kaikista «uudel-leeni^
o^fuksista^ j yhpolimatta. Kauppabalanssi psot-taa^
mitä^-huolestuttavinta vajausta ja. l i i ra halpenee
halpM<0miBtaan.': Sen^^arvo on kahtena. viime kuukau­tena
:Ri^Önoft''10-'prosentilla, ja sfti sijaan, että se olisi
fascistien V^lriäqäbasti^ kuten Mussolini
lupäsivfiö^pttut ^50^^ arVossaaui on se laskenut
2/3; .sJRaiytojeni-pölkeminOT ja&uu su^
hetkelK,t4ollöih, Ijlalian k^^ selvä nälän
Täll4iö^"''plosdSteet feivät tietysti koske j*sinomaan
työläisteöManaJo»po»^»8ten joukkoja, V suo­raan
J0 .epäsuorasti pikkukapitalisteja, kauppiaita ja
pikkäpQl^^^i^Ä' Vllpäänsä; joiden elinkustannukset ja
verotJrkäbbVat. Näiden keskuudessa aletaan nyt ha-vaitai
^ttä jouduttiinylemmon kelkkaan, kun kannatet­tiin
mustapaitaisia. ^Mutta hallitus jatkaa silti tolkut­tomana
HiolitTikkaansa. Laillisesti — ' fascististen la-kien
mukaah — valittujen kunnanhallintojen kurista-mmep;
Ja 'näiden;- korvaaminrä^^R^
«katsjpistäjtUji!!>t'^
jien^r.fyömdidöHiäuu^ien rajottaminen, kaikkien-ei-fascististen
järjestöjen estäminen —^ kaikki tämä on
omiaan 'painamaan pikkuporvaristoakin, jolle fascis-min,
piti olla jokin taivaan autuus.
'.Liberaalinen'«föronto Star»-lebti kutsuu nykyista
tilannetta Italiassa, <cdraamaksi Italiassa» ja epäilee,
Joskab"SSellä:JtiilIaaii £'i)iaä kovia luiuan'sallimaan «kan­salaisten
* • vapauksien ' sortamista'»^ Lehden mielestä
tietenkin riittäisi, kun siellä palattaisiin porvarillinen
MMEN l i
TUanhe Italiassa
fläliaA sensuurit tekee - tli^stflcjSkkilitei^^
V ulkpmaat^i olemasta.\ selvillä tämän -yäJcivallän luvatun
maair sisäisestä tilanteesta. Mutta siitä liuolimatta tie-jdetään^
iilkotriailla yleiseen, että fäscistien keskuudessa
önfjpäragt'^ joka esjn^. Savonas:
• • sa '.Tp^tiyi siihen; että «oppositioni» valtasi kaupungin
- ' yIeiiM'''rjdcennidcBet «Oppositioni» käsittää sellaisia
fascistejay jotka ovat tulleet kuuluiksi väivallaii avulla
imrjottamastaan^^ huijauksesta, kun taas
kansanvaltaan, sillä mitäpä eroa se tunnustaisi näke­vänsä
lascistiäen. ja proletaarisen diktatuurin välillä.
Pojryärien vaalikamppaäu
Yhdysvaltain^^ porvaripuolueet ovat jö pitkän aikaa
olleet -^^vaalipuuhissa tämänsyksyisiä vaaleja varten;
Siitä ovat olleet todisteena ne paljastukset,, mitä on
tehty, porvariehdokkaiden,suunnattomasta rirfiojen käy
töstäj-^imity&vaaleissa; Suunnattomia: rahasumm
iorvariehdokkaatirpänhect likoon saadakseen puolueen
nimityksen.^-iSe on todistus siitä, että^^^^s
lihapadoista on kysymys. ^Omituisinta asiassa kuiten­kin
6Ei.^seti«ttä'^kununankinvaltapuolueen^^^^^^^^
ovat liiin yhdenmukaisia, etteivät he enää tahdo löytää
mitään iskusanaa, .'jota käyttäisivät itsensä jar puolu­eensa
puolesta.» Erineh oli toki tässä suhteessa toisin.':
Republikaaninen puolue tavallisesti runnasi suojelus-tulleilla
ja'demokraattinen puolue sitä vastaan. Nyt
tarvittaisi "muita" iskuohjelmia, mutta. sellaisia ei tahdo
cunmiallakaa^ - puolella löytyä^ Molemmat puolueet
ovat :niin lujasti suurpääoman kahleissa, etteivät n^
tahdo*4öytää- mitään kysymystä, missä olisivat^ eri kan­nalla.
; Ja' aivan samanlaisellakaan ohjelmalla ei niiden
sentään sovi runnata, se kun veisi koko veijaukselta
>ohjan pi>i$^ jfkansan» silmissä.
New:;Yorkin. U u t i s ^ i joka edustaa tässä maassa ole­vaa
suomalaista pikkuporvaristoa/: j a ;myöskin. Suonien
valkoisia^; myöntää asiana olevan .siten kuin yllä on
esitetty, mutta 'sittenkin asettuu se omalla tavallaan
mustaamaan .republikaanipuoluettä, koska sen ohjelr
ma «siinä suhteessa maalle, ja kansalle on merkitse-;
vämpii - että siinä . luvataan jatkuvasti maalle . hyvin­vointia,
teollisuuden vilkkautta, työtä ja ansioita». ^Sa­malla
kannalla tietysti ovat muutkin suomalaiset por-arilekdet.
Niiden tarkotuksena'on pitää suomalainen
siirtolaistypyäes^tö ; Amerikan kapitalististen .valtapuo­lueiden--^
pa1Jloiä5a,^ vaikka jokainen siirtolaisityöläihen,
joka fässä maassa; on vähän pitemmän aikaa ollut,, on
lukeniftlttiTOiä^^lceTtoja
joitä kapital^ipuölueet tekevät, sisällä yhtään mitään^
vaan,.J3vat ne ' korölaijseita, jotka unohdetaan^ ikohtav
kun viiaUenjQihitse ota''päästy.
' ^Amerikan Workers-kpmmumstipuolue on^ työskennel­lyt
jo. pitemipän aäq^p-yAmerikan työläisten ja riistet­tyjen
farmarien yhtenäisisn^^vaaUtistan aikaansaamiseksi
tämän .sy]^y;isissä j kongressionalSsissa vaaleissa. Mutta
tulokset («ivat ole viefä^^siiuretl;; Kuitenkin tulee -useissa
valtioina ^rA^emaap joko Fariner-Laborrpuoluee^
suorastailif ^ Wotkei;^-'kpb^ vaalilista- sel­laisten
^fjröläisten aänesfe\tävänä,'jotka^ovat^ jorkylläs-
< 1-., i , . v ^ . . , ^ . .s-:;»"»''-; ^ ' - i J ^ i - V ;'• ~ -y:- .4; ' '•
SUDBimVSSA PIDETTYJEN JäKS^
TARUUSKILPAILUJEN /
^sanimalefatiselostuksessa - mainittäiy^
että Timminain Ho ci ollut lähetti:
-nyt osanottaja inestarnoskilp^ui-hin
jostakin; syystä ja mainittiin
Soinia. Väärinkäsitysten välhämir
seksi lienee; ..parasta ;mairäta H joku
sana asian selostukseksi. " - " ^ ?
• Kir:}otn!6esta voi saada käsitteen,
ett^9l|d'r^i^kitt kahnausta volemasr
sa, llhettämisert i kiTpailui-hin.
Sitä ei 'ole ollut mitään liiton
alaistasenraa kohtaan. Vaan syy
Imtä^^ll^ij^n parhaal?: ottelijat,
•yf^jy*^Wtf,-^vat poi^tii^eet? paik.
kakunnalta ja Soini ei enää kuulu
'Iloon; vaan hän~ kuälun South. Por-
'cupinen vViestiin. Ja juoksuihin lä­hettämisestä
oli puhette, immtta^^ p^^
kSii; paljon ; kUStiannuksia ^kysyvän
matkan takia olimme pakotetut jät.
tamään lähettämisen. |
Olemme aina valmiit yhteistoimin-^
taan: mikäli se on ta'ahdoIIista. Niit­ten
qrlieiluseurojen kanssa, jotka
eivät kuulu liittoon ja antavat j ä ­senensä
urheilla -porvarien kanssa;
on toinen asia. >
•Toivomj|ae ; talviurheiluaikana;; että
saamme olla - mukana,, ainakin isoin-:
missä hiihtokilpailuissa.'
Painijoita ei HolIa ole, joten niit-ten
lähettäminen kilpailuihin ci tule
kysymykseen.
Urheilutervehdyksin i ^
- ' non kirjeenvaihtaja.
olivat ^ av<\iiais^ kaikUre,; ei-nnion
jenillekin*, niin.jqli mielestaiulpps
faeenjohtajalta :v^rin äänestyttää
sellaisella yleisöllä, joka on, kokoon­panoltaan
annrimmaksi osaksi v i i -
liitynyttä tanssiyleisöä. > iLänestyk;
sessä kylläkin?;se puoli,Voitti; joka
oli :kolehdin - kokoamisen kannatta­jia;^'
mutta-kaytetläinhän siinä, vastaa;
agitatsioniakin kolehtia vastaan;* et­tei
'muka': lakkolaisilla ^ ole mitään,
todellista tarvetta, että ilman aikor
jaan vaan käellä lakkoilevat = ja irefc'-
telöitsevät;. ja niin ollen,^tietysti
brittiläinen^ isänmaallinen veri knor
hahtii ja Jätti panematta kolehtiin.
DUNRANKIN, ONT-,
ECKVILLE, AlltÄ.
PortArtharinDiitisia
: OianAtoimlntsjnUat.,. Sunnuntaina
syyskuun; 19^. :p:nä pidetään' suuri;
osuustoiminnallinen illanvietto Port
Arthurin isolla haalilla ' (Labor
Temple) alkaen klo 8 illalla. Siellä
esitetään '^.hauska ja monipuolinen;
ohjelma.. Sisäänpääsy ja ravintola
on kaikille-vapaa; Tervetuloa kai­kin
läheltä ja' kaukaa- tähän ensi­maiseen;
osuustOimintajuUIaan!::
>.Osuu3toimintatervehdykselIä
<P..Arthurin osuuskauppa;
Eti paifek^faJnnift»
ElonJcorjan täällä alkaa olla lop­puun
suoritett^;^^tä^ . tänäkin vuo^
tena. ^ 'Viljatatdlo;». «ekkeriä kohden
on koko joukoii huonompi kuin -vii-'
me -vuonna, - ja hintakin on alhai-;
sempi • nyt ;kuin,-viime vuoden-: rit
jalla...: Muuten kaivlienee farmarille
sama^ tuleekö -viljaa enempi taikka
-vähempi; Joka 'tapauksessa täytyy
farmarin koettaa viedä -kituuttaa
talouttaan :^; tavalla ; tai v toisella taas
ensi :-viljankorjupseen; aina toivoen;
parempaa vuotta, ikäänkuin se ^vuo^
£i merkitseisi hänelle jotain - parem­paa.
Kyllä luulisi j ^ farmari: rie-vun
tulleen huomaamaan, että- hän on
-vain täydellinen kuva Saarijärven
Paavosta. Ei muuta ; käin ^^^^
kylvä; Kyllä-toiset .miehet kokoovat
riiheen. Mutta puutteisiin tottunut
farmari on mielissään, jos ;on- saa­nut
"autokravan. G. Sillä: hän itseänsä
kutittaa. , Ob nofeka: pystyssä vaikka
-VelumBato, on : näyttäpj^ ; lupaa­valta.
Baesade kyllä kesällä vähän
turmeli >; '-viijaa; mutta' ä pahoin
'Mutta nyt vasta on pulma edessä
kun aina sataa, ettei saa viljaa
leikattua. •; On, jo ^ s k u u menossa
ja ^väliän on vasta vehnää katkais;
tu. ,
Kommvnistipaolaeen' :. toupintaä
on pidetty -vireillä. Jäsenistö, on
jaettu: soloihin; joista toiset ovat
jo täydessä toiminnassa. Muuta-,
mat toverit;. eivät ole oikein innosk
tuneita tähän uuteen toimintamuo^
toon, mutta ehkäpä hekin _ aihen
tuttavat. •
; 'Nu,ori«oUitto on: levolle. ; Heränr
neeköhäa talven' tullen. Toivomme
niin. ' ' •
: Naisten toiminta.; Naisia kehotet.
tiln: saapumaan Liberty-haalille ,18
p. elokuuta - perustamaan keskuu­teensa
V jonkunlainen seura. ; Mutta
miten: kä-ri.';Vain 4 naista tuli ko.
koukseen. > E i : siis syntynyt seuraa.
Syy ei; ole; yksin sepissä; on syytä
sysissäkin. '
; : Snnnuntaikolnlna . on pidetty tä­nä'
kesänä; Koulun päättäjäisiä vie­tettiin
tämän kuun 3 p. illalla. Lap­set
suorittivat kaiken ohjelman, jo­hon
7 kuului 2 pientä näytöskappa­letta^
'ja - joitain ykiityisnumeroita.
Tytöiltä oU voimisteluUikkeitä Mrs.
Northmanin.; johdolla. Lapset oli­vat
v innostuneita, 'mutta vanhempi
väki kunnioitti poissaolollaan..; To-s|
n , siihen;. olivat huonot tic^ osal-ta'an
aiheuttajana.
Nämä olivat ensimäiset: lasten i l ­tamat
kommunistipuolueen toimes-
-ta sen 3; vuoden olemassaoloajalla;
Suupaltti.
JOfNQUIERE-—KENOGAMI, QUE.
ristoa-rja;::]ieidän ' puolueitaan vastaan. Jospa- tämän
syksyiset vaalit antaisivat Amerikan työväenluokalle
tämän tärkeän opetuksenr—-«Eteenpäin».
nälkä- kurnii nlahaai / Mujtta mitäpä
siitä kunhan iirvaan;: saisi gasbliiniä;
että Ford tai. joku muu sentapainen
pysyisi liikkumakunnossa. Auto
muut^; ;lienee:; preerifarmarille ai­van
yhtä. tarpeellinen kuin muukin
farmikone, sillä preeri on ; harvaan
asuttu, pitkät .matkat fmeni: minne
meni. Kun ei auto vain nostaisi
farmari raiskan nokkaa pystyyn jäi.
järkeä painaisi alas.
Uusia farmareita-^; saapuu paikka^
kunnaUemme. Niinpä on saapunut
Manitobasta useoita farmareita kat^
selemaan täältä tiloista.'. ;,ToIset sen
ovat jo löytäneetkin jä ostaneet ni­miinsä.
Ei muuta- :kuin;tervetule-'
maan vaan samaan sakkiin, onhan;
^e hyvä saada naapureita ja lisää
taistelutovereita joukkoomme^'-Sil­lä
uudet tulokkaat ovat uudistusr.
mielistä -väkeä.
Ohjelmailtamat oli Tichf ieldin
farmers.unioUa^syysk.;4 päivä Eng­lannin-^
lakkolaisten 4 avustamiseksi.
Väkeä >oli.rosaston:. haali: tupaten
täynnä.Ohjelinassa oli .-puheita,
lauluja,-, y.m.,? joita tulisi „pitiästl
tässä vluetella/Ä; Rahallisestiiltamat
eivät •'. onnistuneet niipkuin: olisi
luullut . .Tulot olivat vaiU' $32 ja
joitain kymppisentteäjä,' joita en
varmaan nyt muista. <
Sisäänpääsy • iltamiin : oli.: vapaa.:
Koottiin: ainoastaan -vapaa, / kolehti
ja tuotti se tucm edellämainitun
summan; -Summa: ;*ölisi;»-saattanut
olla paljoa parempi; ^joa vpuheenjohr-taja
menbtteli - >umo^saiMoiir-~päätök-aen''
mukaisesti;'v:-'Kokouksessa "kyllä
päätettiin'koöCa vapa* kolehti. Mut­ta
< puheeiljoliUQa nähtävästi n
jänestää ja llaskT-kokouksen'jpSä-töksen
iltamissa tai : iltamatilaianu-dessa
äänestykselle ja kun iltamat
Metsaty alaisten Kiton Kenogamih
osaston, kokous pidettiin syy sk. 5
p :nä; Xenogamissa; Jäseniä oli saa­punut
-kokoukseen runsaasti. ;;,Uusia
jäseniä hyväksyttiin kuusi. - Valitr
tiin johtokunta. Kokous- ja juhla-huoneiden:
-vuokraaminen osastolle
jätettiin johtokunnan' huoleksi. ; Kor
koushuonetta täällä on koko vaikea
saada. f ,
Keskusteltiin työmaa- eli kämp^-
komiteoiden perustamisesta ,ympä­ristön
.työmaille ja päätettiin; että
jokainen jäsen täyttää : velvollisuu­tensa
tässä ajassa. '
..Keskusteltiin naisten hjriräksymi.
sestä- umo-'osastoomme ja pää|«ttiin
että koetetaan saada naisia mu­kaan;
..Myöskin keskusteltiin ote­taanko
.ohjelman suorittajia; ulko­puolelta
osaston. Päätettiin ottaa,
vaan ne - on huvitoimikunnan kat­sannon
alaisia.
Puhujan hankkiminen paikkakun­nalle;
jossa sitä:kyllä-kipeästi kai­vattaisiin;
jätettiin vielä tulevaisuu­teen.
- . Jäseneksipyrkijäin; osastoon
hyvaJcsyminen määrättiin- erityisellä
pykälällä. Tilien tarkastajaksi va­littiin
J . Puro ja V. Pulkkila.
: Osaston kokoulcset; pidetään jo­kaisen
kuukauden ensimäineh sun.
nuntai. ; Uutisten kirjottaja; Vapau-delle
valittiin. — Se valittu.
idQStthteissa.ii i Pidi
ek^euun^:^?; fip:nä Ja
Mt^fsStyoIaiste» työmaatouBumas-ta-
T4ma paikka sijaitsee C: N . R:n
varrella 11 mailia länteen; päin El»
Sassista. Täällä katkaisuttaa paperif
puita • ranskalainen jannari .• F . I.a-lohdr^
Hänellä: on rielä: kolme pie-pempäänil-
vijäistä'-apunaan: työläis:
ten hSapisaroita imemässä.'
: ;-^JEämpät- - täällä ovat vanhat, toi-;
nen työkausi menossa. ; Ainoastaan
yhdellä kämpällä bn katkaisu alusr
sa. Toisia ^korjataan parasfaikaa
asnmakuntoon.Myöskin : yhtä;: raJ'
kennetaan uudestaan.
. . j f e t s ^ pvat^^
palaneet^- Vl^ensä • -kovinv Huonoja.-
Matka kämpältä metsään on pitkä,
joten päivällinen ' on vietävä mu­kana.'
^
; SudbuTyssa"''ön: työnvälilystoimisr
tossa aeisova ilmotus- miesteji; vär­väämiseksi--
tälle alueelle^ joka on­kin
monen ^työläisen johdattanut
pettymyksiin. - Palkkaa luvattiin
meille t^nne . pestautuessa - ^ZMO
koordilta.- Tultuamme - tänne huo­masimme,
mahdottomaksi tulla toi-,
meen' tällä' palkkataksalla ja näissä
Pidimme.: kokonkin
a teimme seuraa­vat-,
vaatimukset isännistölle: '
Vaadimme korotusta ' 50 senttiä
koortia kohden; siis koordinkatkai-:
sumaksun. korotettavaksi 2.Ö0 ,.4O1T:
iarista 3 dollariin; - • - - \
• V kämpät- tiiviimBiäksi .,^kyjmi#n i l ­mojen
varalta;
••: -vaadimme- parempaa - : puhtautta-kämppiin;
, ^
.- vaadimme pyyheliinoja - jä: • rlisää
pesuastioita; - -
vaadimme lisää ^ tilaa asuttavaksi
kämpissä eli 52 miehestä vähennet­täväksi'
36'mieheen.
Nämä olivat meidän vaatimuk­semme,
jotka nimikirjotuksillamme.,
.vahvistettiin ; isännistöUemme;.. vietä,
vaksi. Vaatimuksemme ; hyväksyt­tiin
heti, paitsi .palkkaa, jotai, käm­pällä
olevat hännäntupet: eivät voi­neet
korottaa japparin poissaolon
-vuoksi;;V Tämän; vaatimuksemme, pe­rille
'ajamiseksi oli meidän; lopetet­tava";
työmme. ; Meidän lakkomme
kesti' neljä päivää; jolloin ; sj^imm
vastauksena ~ Vastauksessa -luvattiin
25 sfenttik^ ylennystä koortiaykohden
eli 2.75 dollaria koordilta. Tämäri
johdosta ; taas pidimme • kokouksen
jossa päätettiin tällä korotuksella
alkaa työt toistaiseksi.
tään vain heniilöiäen jäsenkjrjsm,- ^
meroita. "*
11 §. — Kokous lopetettiin.
Kokouksen puolesta
järjestäjä 2 4 > 6, g. SubL^
puheenjohtaja. pöytäJdrjoJ
DRimVpOD, ONT.
.-.Tervehdys Vapaudelle ja sen »lu­kijakunnalle.
Tämä paikkakunta :si.
jaitsee 14% mailia lädteen - Coch-ranesta.
^ Täälläkin ^katkaistaan^ nel­jän
i. jalan, paperipuita useimmflla
-kämpillä. .Urakoitsijana . täällä • on
eräs ranskalainen; > nimeltään Ka.
soba, joka ; on työläisille laajalti
tunnettu: Jujlkeasta riistannästään.
Siitä työläiset saavat kokea jokai­sen
mittauksen aikana.
;• Järjestyneisyys työläisten keskuu-dessf:'
on hyvin ;heikkoa, joitakin
Tällä rautatien-^:varrella on - pai-:
jon kämppiä, joissa on- paljon työ
Iäisiä, joiden ja koko Ontarion työ
Iäisten V huomio tulisi saada kiinni-,
tetyksi 1 parempien \ olosuhteiden ~iaa-
-vuttamiseksi^ • • 'Kurjuus . tulvii joka
puolelta. Järjesfeytymiselle on
meidän annettava kaikki huomiom­me,
' sillä työmaalla meillä järjesty­neinä^
on voimaa joka; järkyttää: ka-r
pitaalin -; rperusjuuria. Meidän pie­nen
joukon- yksimielisyys on .taas
selvä : todistus ; työläisten: suuresta
voimasta. ; Ottakaa kaikkialla huo.
mioon meidän• saavutuksemme,..JsiUä
metsätöitä on taas iru-nsa^nnin pit­kästä
aikaa saatavana.
W. N—nen.
PÖ3rtäkirja
poikkeuksia lukuunottamatta, < vaik­ka
kyllä täällä n.s. järjestäjiä on
olemassa. :;Vaan viinaa; joka.kaik-ki~;
villitsee, on 'täällärunsaasti' saa­tavana.
- Ja ; kun :sen .kanssa at^
kansa kuluttavat niin - järjestäjät
kuin : järjestettävätkin; niin ^ silloin;
ei ; jää'': aikaa mihinkään ."jalompiiu;
eikä^: -välttämättömiin pyrkimyksiin;
Eiräskin' järjestäjän nimeä kantava-oli
ottanut tuota ilolientä niin pal­jon,'
,että ; eräällä , kämpällä .-rupesi
nyrkin kanssa järjestystyöhön.
Työläiset, eikö olisi jo aika la­katatällaisesta
ja ruveta ,ajatt&-;
lemaan; että mitä elämä meiltä ;!vaa-tiL
Sillä. meiOä työläisinä tulee olla
jalommat p3nrkimykset Ja liittyä yhr
>teiseen - taistelurintamaan^ > joka c nyt
jo mahdillaan ^vapisuttaa aailmoja,
jqtka^p^tjevat-sosialistiseD yhteiskun­nan
synnytystuskissa.
Kortti nro 9678.
Rupäkin (?) kämppä n:o 2
>.. työläisten . kokouksesta sjrys-
• kuun 8 p:Itä 1926, Conmees^
sa, Ont.
§. —r Kokouksen kutsui järjes­tykseen
L W. W:n teollisuusunio
nro 120 järjestäjä 24 L. 6, joka
myös valittiin puheenjohtajaksi;
Pöytakhrjuriksi valittiin allekirjotta-nut.
«
2 §. — Valittiin korttien: tarkas-^^
täja,, joka tarkastuksen toimiteta
tuaan sanoi saapu-yilla olevan '3
I. W. VW:n teollisuusunio nro 120
jäsentä ja 12 järjestymätöntä.
3 §. — Keskusteltiin nykyisestä
tilanteesta. Käsiteltiin L W. Wrn
-ja L.' W.' I. U. of Canadan yhtei­set
taistelnsuunnitelmat ja näitteii
järjestöjen yhteisesti valitseman
-keskuskqnvitean päätökset. Mutta
inlfeiiikäan^ratkaiseviin toimenpitei
siin ei niitten suhteen voitu ryhtyä;
koska kenelläkään ei' ollut keskus-;
komitean pöytäkirjanotetta. - Yllä^
mainittu järjestäjä 24 L. 6 velvoi­tettiin
. hankkimaan sen kämpälle
niin pian -kuin: mahdollista.-
4 |.; ~ . _ päätettiin valita; kämppä-komitea.
^ Komitean jäsenten on
välttämättä kuuluttava jökd L- W i
W:hen',^;L. 1. l U . o f Cafeadaan.'
Komiteaa«[ /yajittiin kohne jäsentä.
5 §, _— Kokous antoi kämppä-,
komiteane," tarpeeUiset' ievästy^^
tulevien taiateluitten varalta.
" 6 Valittiin kaksf henkilöä
, ryhtymään kirje vaihtoon Port •Art­hurissa
olevan keskuskomiteaii
kanssa. Valituiksi ^tulivat järjestä­jä
"24 -L. 6 ja E. Suksi. '
§.. —-.Päätettiin että jos työn-!
antaja, alkaa käyttämään boikottia
ketään/työläistä vastaan, niin „pan.
•naan:-heti -voimaan tunnus: "Lonk-
Jcatis ylitä .-vastaan on loukkaus kaik-;
kia vastaan." '
, S §. — Kokoujcsen pöytäkirja
päätettiin, julaista, Industrialistissa
ja .Vapaudettsa., ' 'I;^
9 5- — Päätettiin että lehdissä
julaistavissa pöytäkirioissa käyte-
|[ansamväfisen Ideleil
aate
•Jo vuosikymmeniä jopa vuossa
toja on kansoilla ollut hereiDä aate
kansainvälisestä apukielestä, jola
olisi kaikkien helppo oppia ja jon.
ka kaikki voisivat yhtä hyvällä s^i.
lä omistaa, välittämättä eri aikoina
valUtseyista kansanisista virtauksis­ta.
/Useita-yrityksiä on kyllä tehty
keksiä, .niinkuin . sanotaan;' yleji.
maaamalUneh"^ kieli, siinä kuiten,
kaan onnistumatta. Niitä kyliä it
mestyi, aika^ajottain aina uusia, kaik:
^ a a n : toistakymmentä, joista kni"
tankaan yksikään ei saatpttanut:
käytännöllistä merkitystä. Muuta,
mat tuskin pääsivät kunnolleen ulos
tekijänsä; käsistä. Ne kaikki siis
olivat kuolleenasyntyneet ja tulivat-unholaan:
haudatuikä.
.Jokainen tietää mitä vastuksia
ja. hankaluuksia tämä kaikkinainen
kieltensekotus on aikaansaanut ja
yhä edeUeenkin aikaansaa. Millä oh ^
vallitseva luokka pareminin' pitänyt
yllä kansallisuus-dhaa kuin käyttä-mäUä:
apunaan kielellisiä eroavai­suuksia;
ja Melä nytkin samasta
^ s t ä ..pyqrvät eri kansallisuudet"
erillään toisistaan, koska eivät toi-siaän
ymmärrä. Eikä asiaa auteta
sillä, jos joku haluaa oppia jonkun
kielen ja: myös tekee sen, kun keri
ran/ei ole hyväksytty mitään eri­koista
kieltä yleismaailmalliseksi.
Varsinkin Europassa, jossa tämä
'asia on pulmaUisempi, ei se ole
isiinkään helposti autettu.
Mitenkä paljon vuosittain • kulu-tetaankaan
aikaa ja -varoja vierai.
den;.kielien oppimiseen, -joka ny­kyään
on -aivan välttämätön,: koska
kaikilla aloilla suhteet kanisainvälis-tyvät.:
> Jos ilmestyy joku huomat­tava
teos, on se käännettävä kym-menille:
kielille. : Tästä osaksi joh-,
tuu; -miksi kirjallisuus yleens» on
niin ^ kallista,' että kaikilla ei. ole
-varaa sitä-hankkia, kun sama tySt
on:'tehtävä moneen kertaan.
; Työväen. joukkoliikkeen kannal-
'ta katsottuna me sangen kip^sti
tarvitsemme: tällaista siltaa, joksi
'kansainvälistä kieltä voisimme -ni-mittää,
-järjestäessämme ja pitaes-sämme
yllä'- kansainvälisiä suhteita;
Työläisillä ' k un ei ole aikaa eikä'
varoja kunnollc^en oppia «des yliui-:
kään kieltäi saatikka sitten -useam­pia,-
joka kuitenkin on välttämätön­tä
.sille,' joka . tahtoo seurata at;
kaansa ;. yleismaailmallisessa mitta-^
kaavassa. .
Nämä epäkohdat saataisiin kor»
jatuksi,, jos olisi yhteinen kansain,
välinen kieli, jonka kaikki voisivat
helposti oppia; - Mistä me saamme ;
sellaisen? v
^^Englanninkieli on kyllä laajim­malle
n levinnyt maailmassa, mutta
onko ; se' yksistään Sellainen syy, et­tä
sen perusteella se voitaisfin öt
taa yleismaailmalliseksi. Ensinnäkin
sitä on tavattoman vaikea edes.
tyydyttävästi oppia puhumaan, saa­tikka
sitten hyvin, koska ei ole
ollut yhtään miestä eikä liioin nais­ta,
joka sen täydelleen olisi osan­nut.
Sama vika on kaikissa muissakin
kielissä. Kaikissa niissä on sään­nöttömyyksiä
ja epäjohdonmukai­suuksia.
Toiset tahtoen aivan ko- ^
meillä epäsäännöllisyyksillä. Koska '
kaikilla elävÖlä kielillä on melkein
voittamattomia vaikeuksia päästäk­seen
yhteiseksi apukieleksi, on sal­aista
etsittävä jostain muualta.
1859: syntyi Puolassa mies ni­meltä
Zamenhof; Hänen monivuo­tisen,
työnsä tuloksena ilmestyi taa^
uusi kieli, jota alettiin te'kijänBä
käyttämän saläro\nen mukaan m-mittamaan
esperantoksi, jolta mer.
kitsee toivooja. Tällä uudella kie-ellä
oli vastukset voitettavanaan,
mutta se kesti paremmin kokeensa
kuin edeltäjänsä. Tultiin huomaa­maan,
^että se täyttää kaikki kan-sainväliselle
kielelle tehdyt vaati-inukset;
ollen johdonmukainen J»
helppo ( oppia. • Verrattain lyhyessä
ajassa tämä' kieli levisi laajoihin
piireihin. Sai harrastajia iaiku-sa
maissa ja kaikissa kansankerrok­sissa.
Varsinkin kaikissa Europan
maissa se sai suurimman fanoffljon
osakseen, koska sitä siellä kaikkcm
kipeimmin tarvittiin. MuutamisÄ
mäissä; se on päässyt leviämään hy­vin
laajalle, niin ettei ole sitä pailc-kaa,
missä ei olisi tätä kieltä Pu­huvia.
Toisissa paikoissa niitä*-«>n
aivan hämmästyttävässä maagissa
ja^^aini se voittaa Irsää alaa.
akaassa, jossa se on levinnyt ehKa.
kaikkein laajimmalle, sen-oppjlas-määrä
voidaan laskea tuhansissa.
Yksistään viime vuonna MagpepJ»--
gin kaupungissa, joka ei
suuri.-^1,400 /lasta ilmottautui
maan-osaa kursseihin, joissa-Pie­tettiin-
es^rantoa. Melkein sam»*-
lainen on suhde muissakin kaup»^
geissa. Luin joku aika sitten, etta
Saksassa 1924 yU 20,000 benkDoa
K A I K K I E N
Työväen
vain söli
Ottawa. —
^ Liberaalit
naSan voidaan
talauseen maas
taan kenraaliko
' lan kautta,
daan myös pit
vaistomaisena
sallisten oikeu]
liberaalien yo
amerikalaigen
tasvallan lisää
ga, sillä väii
edustavan 'W'a
etuja ja harra
Icea osattavat
•-• työväestön öle^
konaan kahdc
poliittisen vai
Noin 20 työva
tullut valituksi:
Ldpnll
Lopulliset
seikkoja ei ole
vat liberaalien
:servatii-«ien
liberaalisten
ted Farmers
vväen 3 ja ri
tajapaikkaa.
. Toronto <^n
liivien lujaksi
bn valittu yks
veja. Kaikkiai
rontossa menetl
sän ehdokasta
Ida, että saiva
• Näiden joukos
mat työväest
MaoDonald &•&
japiirissä 1,0]
North-West
ääntä.
Konservatii-vil
neet viime -
' ten 25 paik
neet 18. I
tanee myös:
gressii-vien saa
progressiivien
tajain lukuma
.ovat progressi
paikkaa. Ty
den paikan.. ,
Konservatiivi
ainoatakaatr^
ja Saskatchew
jäänyt valitsei
sijapiirissään
sa, Manitobas
noafcsi naisi
littu Agnes
vaalilistalla \
sijapiiristä (
' Viisi Meis
sentä on päc
valitsematta.
Tarioaa pai
Wentworthi
den tufcannei
valittu konaei
'Wilson on_
. luvaten luovi
Vatiivisen pa
käytettäväksi
Meighenin p
puolueen joi
menttiin. .
Entisen
sen ja rehell
Maclean on 1
tujen puoluej
dosta jäänyt
mentin nuor
notaan Pres
valittu libey
Hänen tkänsi
Valittti
Winnipeg ;
kaksi miest
parlamenttiir
litsijapiiristä
2,626 s»neii
'Woodsworth
pungin Nort
tä 3,018 ;ää
mas.työväe
H. B. Ada
Calgaryn i
900 äänen
Vadtritae^'
Montreal!
yhteensä 61
oli naima, «
vat yiittär
kertaan, j i
toisenv hen
tyiata ön !
lafle. Hei
hemmin oi2i
'Mmk