1948-04-20-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Tiistaina, huhtik. 20 p. — Tuesday, Aprii 20 f SUOMEN LEHTIEN LAUSUNTOJA (Valinnan KuorilUJiut Vrjö rdöntin nimittämä valtuuäJtunta, jossa ! Rauanheimo) * on en puolueiden fcdustaJU/,on s o l r j : 1 ^ . ; ^j^'^'"'' •.: • Helsingissä, huhukuuij 14. psiii 1948/; muiut Äopimuicsen. ja neuvoiitelujen j jJH . | ^ 1/ f 1 ^^•H M O S K O V A V S O P I M L K S E S TA VIELÄKIN. Viimekertaisessa kaisauk^^es-sammi-seJosumme : pääasiassa puolueiden paa-äanenkannaitajam seka pääkaup u n g i n lehiien. kannanottoja ,ky.sy- ; rnyksesta. Nyt selostamme, seuraa- , • vassa maa.seuiulehlien laa^untoja, ^. K o k k o l a s s a ilmestyvä puolueeton l e h t i : K o k k o l a k i r j o i t t a a a r t i k k e l i n s a ; lopus-sa: • ••Uskomme NeuvostolitJon t a r k o i -J vtuksena' olevan . t u r v a t a karji-^tyneen ,= • ylei-?maailma!lL5en tilanteen johdosta ! maamme suunna-ssa oleva ilma a s u u n - \ -ta. ettei .sitä taman kautta uhkai.si rnahdollisen .sodan syttyer^sä hyökkavÄ. I kuluessa on k d y n y i i l a i : , että Neuvost o l i i t t o ei ole vaatinut Suomelta m i tään --.ellaista, johon ei •O!L'-I voi'.y ."suostua. Valtuuskunnan jä.':*nten JulkLsuuteen tulleet -kannanilmaisut; j a muut .saiiomalehdiA-to.>;.sa naicyneei tiedot ovat vahvistaneet vieläkin kerr a n Neuvostoliiton .suhtautuvan Suomeen encyi.isen suurpiirteisesti. Suo-: mi on ollut .VIo.sköva.'i.va ta.savcrcai-sena neuvottelukumppanina. K a i k k i puheet .vjpirnukse.sta, joka olLsi^edulhnen Neuvo.Hto]iitone, " m u t t a ei: Saomelle; ovati;osoittautuneet, .taantumuk.?elHs-: teri p i i r i e n , levlttämi«eJc.si valheiksi.' : SUomeh kansa t e r v e i u i l tätä:sbp;- mij-sta ;'mmärtäen. etta .se x a l i ia Tällaisia' - e l l i y k . i a asian käsittelyn { "''^''"^ pitkäaikaisen rauhan Ulko-yhteyde^^ sa on k i l u l t u K u n td.ma u h - I '*^>^'<^^ i m p e n a l t . t i t j a heidän vau..ap- ^;ka on poLsteLtu, voidaan olettaa naa- Jänkeillä on iso panos Italiassa Päiväpalsta Heinien sisällä kuivaaminen ei ole käytännöllistä - ainakaan vielä puruujssuhieemme kehittyvän enti.sia k i t k a t t o m a m m i n j a taloudelh.sen seka sivL^tyk.selli.<ien •vuorovalkutuk.sen.'vil-, v. kastuvan monhikeitaux-^ti n y k i i s e ^ , - ' X ' ^ ' ' ' ' ' «""^a. etta Suomen ja Neuvos-paleensa Suomassa ovat epäonnistuneet pyrkie.ssaan s a a t t a m a a n Suomen jälleen neuvostavastai.selle .sotapolul-i c ! Kaasammc tehtävänä on n y t . h u o - täan. Meidän maa.ssamme ei toivota 1 loliiton. y.stavyydcn • viholliset ,eiväv piiase rikkomaan tdta sopiiTjU.sta, vaan etta .se. täytetään viimei.sta kirjainta tällä kertaa mitaan m i n hartaa.sii kum työ.rauhaa. Turvatkoon o.saltaan. V,,,,, ..ur, i^^yo^f-'"- Vain siten voimme varmi.s-taa sen .suuren voiton, j o n k a kansan-valmistuma. s.sa oleva sop . . J e m m i n p u o l i s e k s i . hyodykM." Ports.sa ilmestyvä .sosialidemokraatt i n en lehti Uusi A i k a lausuu m i e l i p i teenään mm. .seuraavaa: : . ."Yleinen mielipide meidän maas- ^..samme on ollut selva.stl k a i k k i a soti- I laalliÄta. Kfipimu.sta •viKstaan. .slDa olemmehan saaneet k a i k i s t a .sotilaallisuuteen vivahtavista a s i o i t a tnr-peeksemine; Ja o l i s i h a n puolueetto- .• muu.skanta kaiki.s.sa. .suhteis,sa. maalle onnelltsempi.-. S o l m i t t u .sopimus merkitsee j o k a .tapauk.se.ssa s i t a , e t t a c s i n j - länsivaltaln t a h o l t a pidetään Suomea Neuvostoliiton .sotaluttolaisena. K u i n ka: p i l k a l l e meneviä johtopaatoksia • .siellä tehdään .sopimuk.sen johdo.sla, .saadaan tiety.sli nahda. Toivottavaa k u i t e n k i n oii.si, ettii esim. l a l o u d e l l i -. nen kaiLssakaymmeu l a n s i v a l l am ja. Suomen v a l i l h i edelleen j a t k u i s i j a ettei, meitä vastaan myoskaun p o l i i t t i - .sestl ryhdyttäisi t a i s t e l u u n . '! .... Vna.sa.s.sa ilmestyvä. m a a l a i s I i i L t o l a i - . . n e n I l k k a k i r j o i t t a a ' m m .: ".Sopimus tulee nyt eduskunnan lo- .pullise.s.ti hyvak.syttavaksl, joten • .siitä puolesta emme t a h d o lausua enempää. Lähtökohta ratifioimiska-silte-l y l l e on huomattavasti toi.scnlainen k u i n o l r o l i j e i t a antavalle- k e s k u s t e l u l le, .Silla Siinahan l i i k u t t i i n kokonaan : .sumu.ssa, v a i n o s i t l a i n tietuen, o.sil-t a i n arvellen, inLsta oikeastaan .oh ky.symy.s j a .oh. a i v a n l u o n n o l l i s t a , etta, n a i n epämääräisessä ratkai-sussa tulos oli n i i n .suurelta o.salta kielteinen. Nyt a i n a k i n tiedetaan, mi.stu on ky- .symy.s ja- eduskunnan tarkasteltavaksi tuleekin l a h i n n a sopimulclsen .sovel-taiiiLsen k a i k k i en mahdollisuudet se-, k a asian p e r i a a t t e e l l i n en pohja: täll a i s en l i i t o n .solmianiisen edut ja vaar a t yleensä. Naiden seikkain .selvittelyssä eduskunta, t o i v o t t a v a s t i tulee käyttämään seka kaiken .saatavis.sa olevan: ulkopuoluscn. asiantuntemuk- . sen etta oman p o l i i t t i s en ka.sitykscnsa j a vaLstonsa pohjalle tapahtuvan p o h -; d i n i i a n mahdollisUudet;.Il,scstaan selvää on, etta paatas on tchtavii täysin . reaalipoliitti.selle pohjallf, i l m a n m i tään r y h m a v a i k u t t c i t a ja hihila.skcl-m i a . silla lama a s i a h a n kuuluu n u h in : s u u r i i n vnllakunnallLSiin perusky.sy-m y k s i i n , .loidcn ratkai.su.ssa ei .saa sanella lopullista paatosta m i k a a i i . muu kuin kokonaisuuden etu, maan . j a kansan yhteinen paras.'" • K u o p i a s s a ilmestyvä s k d l m lehti , K a n s a n Sa n a; k irj oi l t-a a • M o s k o v a n so - pinvuksesta m m . seuraavaa: : ., . ; " K a i L s a n d e m o k r a a t U . . o l i v a t allista alkaen• situ . u n e l t a , etta • Suomen •, ja Neuvosiohiton keskeinen. ysiavyy.s- ja avunantosopimu.s- on Suomelle e d u l l i nen, joten ;.sen solmiami.sessa er. ole • v i i v y t e l t a v a . Tama k a n n a n m a a r i t t c - ly on •osoittautunut oikeaksi. Pre.=i- Kuvaiiveistäjä ja e J a t k o a eclelliseltJi sivulta) oijaonnistumista t.vössa.m Lap>-et ; k u u n t e l i v a t opettajaansa .tarkkaavai- .sina. Envi k e n n i l a k u i n he tyo^ken- .televat kolonnan lai kur.sscilla; n i u i s - tavat he k a i k k i opettajansa Iniomau-iukbet. . 4tm^ Kuvanvei-sUija vei pienet oppilaan- - . s a . : c r a a i i a s u n n u n t a i n a .oppituntien asemesta. H r c t j a k o v i n taidegallcrL^xvn.: Siellä lap.sct bppivat. tuntemaan maai l m a n k u u l u j e n t a i t e i l i j a i n maalauki^ia • j a veistoksia kokeneen-ja patevun o- •peit.Tjansa.-ohjaamana.: - - •:•. Lajjset pyysivät.. K o n e n k o v i a vier a i l e m a a n joskus Maskovan koululasten klubissa : " M u l t a . cnKo mina ole jo- v a h an l u a n \anha rulom.ian «:mne''" esteli ^kuvanveistäjä. . •'Minun. par t-a m - on ehka l i i n n pitk.i " "J2i ..se h a i t t a a . m i t a a n ' : . : s a n o i : Vova C h e r n o r vakuuttavasti. ••Me--^anom-me ..ovenvariijalle , o ' u k a t c e n : j a han kyllä, laskee teidät..-sisaan. - K a i k k i .lapäet-- olisivat- v a r m a a n k i n : mieh.?Äaan saadessaan .tutustua, t e i h m . ". " N o . jos te u-kottc o\en\aitijäTi :paastavan minut sisään, .'nnn,; m u i a :-tulen', ^ a n o i - K o n e n k o v -hymyilkjn. . Y5'vävyydcn; • siteet lujittuva:, yhä kuuluLsan-kuvanveistäjän j a - taidetta r a k a s t a v i e n . l a s t e n :valilla.: •Lap.set ka-- sittavat.- e t t e i a i n o a s t a a n rakkaus k u^ .vaamataitecseen tee: t a i t e i h j a s i a s u u r ta,- vaan. hänen- täytyy myoskui opis-k e l l a . tehdä tyota ka:-sivallisesLi ja vasj mattoinasti. demokraattien edustama r a u h a n p o l i t i i k k a , on .saavuttanut." A.SEKATK«iJLTTL'. A.sekatkojutus.sa annettu .sotayhoi-, keuden:: vapauttava paatos oraiden .syyiettyjen -o.salta- on a i h e u t t a n u t leh- (Xv.\A-j. monenlaista k i r j o i t t e l u a . Vaa-- sa.s.sa :ilme.s-lyva Vaasa tkok. i k i r j o i t taa: orkeuden;.paatoksesta mm., seu-: raavaa: • '.'.So'i.aylioikcuden luettu tuomio ei ole lopullinen, s i l l a tfimii l a a j a , j u t t ii joutuu - v i e l a korkeimman oikeuden h a r k i t t a v a k s i . Meidän ei ole .sen t a k i a syytä k n r e h l i a tapausten edelle, m u t t a a s i a n ta.s.sa vaiheessa on .syytä voimakkaasti koro.staa .sita, ettei j o i l l a k i n - ' t a h o i l l a ' oli oikeutta kiirGhtiä lukemaan ennakkotuomioita pelkästään omien, poliittisten-näkemystensä: p o h j a l l a ja solvaamaan .kaiisalai.sia .suurrikollLslksi j a isanmaanpetturcik,- SI ennenkuin l a k i i n nojautuva oikeudellinen tutkimus Oli todennut asian todcllLsen si.sallon. - On muistetlnva. etta a i n a , . j a ennen kaikkea nykyisissa oloissamme, meille ja koko S u o n i e i r kansalle on otoll i s i n t a py.syLtaa. asiat, suuretkin, o i - kei-^.sa mitoi.s.saam" . • -.:.. - ', Kommunistipuolueen paa-aanen-; kani\attaja Työkansan.Sanomat esittäessään johlopaatokseL sotayhoikeu-den paatoksesta lau.suu mm. .seuraavaa: "Suomen j a Neuvostoliiton ke.skei-se. sla sopimuk.seöLa pitämänsä puheen lopussa tasavallan p r e s i d e n t t i . m a m u - s i . etta me voimme kat.soa luottamuk-: .scMa. tulevaisuuteen, kun - pidämme • k i i n n r kansanvaltaisista oloisiamme -jä kehitämme i u o t i a m . u k s c l h s i a . j a hy-: vui KulUeita m u i h i n m a i h m j a varsin-k l i r s u u r e n naapurimme kan.s.sa, seka korjaamme: yhleuskunnallisia ja taloudellisia puutLaellisuuksia; K a n s a n - valVin p u o l u s t a j a l . t o t e a v a t asekatko-- s a l a l i i t t o l a i s t en a s i a n kasi ttelvno.soit-taen. etta tulevaisuutemme varmusta-mi. soksi on juuri;oikeus:^ j a puolustuslaitoksemme - p i i n s s a i i l m e n n e e t puutteellisuudet korjaitavaJ m i t a ;))ikim-, min. Ja suurimpana puuttecUi.suu-lena nii.ssa on — kansanvaltai.suudcn .sekä hvvien suhteiden kehittämisen k a n n a l l a kauseen joko kokonaan .suorittamatta - j a tetty tai ruttamatto-. nifistl suoritettu p u h d i s t a m i n e n taan-luniukselliKlsta ja t a a i u u m u s y s t a v a l - lisistä auick.-Jista. Onhan hionnoton-: la.' etta :puolustuslaitok.scmme johtav i l l a p - i i k o i l l a on henkilöitä,.jotka yier, lä- välirauhan, s o l m i a m i s e n ; jälkeen ovat vehkeillect NeuvoscoliHtoa vas-: tään j a että oikeuslaitoksemme, kaik i s t a .tosiasioista p i i t t a a m a t t a , j a t i aa heidät rnnkaisematta;'' SUOMEN LF:III)ISTO JA N K U V O S T O L l l T T O . E r a s lehtemme farrnio.sa.ston lukija k i r j o i t u maali-skuuiv 23 pna .seuraavaa-: •, . Olisin haluka.s kuulemaan mislii voisin saada tarkemmat tiedot heinien kuivauslaittei.sta,joi.sta mu-kanaseuraava. s.sa ^-htileikkcleessu puhutaan ja mistä voisin saada siihen tarvittavat välineet, kuten ilman puhaltajan jne. Voisitteko ehka kirjoittaa tusta xsiasta "lar-marien paivapalstalJc"?. — Tietoa haluava. K u t e n muistetianoe, yllämainittua asiaa - ka.Mtteleva kirjoitus: j u l k a i . s t i in h u h t i k u u n G p n a : o t s i k o l l a ''Pleinän^ teossa k o k e i l l a a n " missa- k e r r o t t i in m i t e n .BC:.ssa jotkut varakkaat :far-' m a r i t ovat , i l m a n p u h a l l u - s v a l i n e i l la kuivanneet tuoreet heinät .si.salla. j a e.sitellaan niita h y v i a - puolia.- rnita: lallaise.s.sa menetlelv.ssH (jii- Saadak.semine jiatevan va.stauksen ylläesitettyyn ,ky.symyk.seen tieduste-jimme sila liittohallituk.S(:n maata-tlousdepartmenli. sta, jonxa edustaja P. O.. R i p l e y .selostaa Yksityi.skohtaiscsti asiaa ja sanoo, etta k.o. kokeiluja on tehty myös Ottawan: k o e f a r m i l l a ja m o n i l l a : p a i k o i l l a . "Vhdysvalloi.s.sa. l i an kirjr/ittaa mm. seuraavaa: " M i k a l i m i i i a tiedän, ci m i k a a n y h tiö valmista n a i l a .SLsakuivausvalinei-ta ja nildcii.ylospanou pitaii suorittaa - :reille yleen.sa." a-sianomamen yksilo. Siihen kuuluu ;heina.suojan l a t t i a n , l a p i kulkeva i l - rnaputki jonka lapi voidaan puhaltaa .sähkömoottorin .ja tuulettajan vali-. t y k s e l l a ilmaa. / Heinät voidaan panna s a l e l a a t i k k o j c n paalle j a ilmaput-ken avulla puhalletaan, i l m a naiden salelaatikKojen .'lapi ja .siten k u i v a taan heiria.: "Ajatu.s on, e t t a h<;.tna: voidaan- ositt a i n kuivata pellolla: j a tuoda suöjnan kun sen kcneuspitoisuus on noin 35' T a m a n p i t a i s i - t o h d a -sen, etta heinät voidaan: tuoda -luja.ssa asussa. suojaan j a niinmuodoin' lehdot - eivat- vari.se hemasta nnn h.filnosti k u i n ne varisevat s i l l o i n kun heinät k u i v a t a a n pell o l la ."Tama-.tt-oria^unluu hyvältä,.mutta me olffmmo havainneet, että h e i n i a on h y v i n vaikea k u i v a t a fii-salla ja. c p a - edullisi.ssa, (jlosuhtci.ssa on - h e n n a p i - laaMLUnutkin. ..Jos i l m a on .sateinen tai,'ko.slea. tuulettajat (jfjhaltaval kos-; teala i l m a a / h e i n a k a s a a n : j a n i i n i n u o - dom heinien k u i v a a m i n e n on-vaikeata JOS Cl i i i v a n - m a h d o t o n t a . .. ,"Naid<.'n vaimeiden ,laitto tulee maksamaan noin $1,000 ynna sähkövoiman kulut: ..Me olemme kokeilleet n e l j a vuolta tällaisilla: v a h n e i l l a O t - ta\vassa,, multa- m * emme pida n i i ta t a l o u d e l l i s i n a ta! käytännöllisinä, emmekä s u i n k a a n suo:sittele niita:fann.a- HsiiMioI vastustaa iiallitusta Voidaanko kukkivia persikkapuita harventaa kemikaalien avulla M i l t e i kaikki per.sikkalajit (Peachj vaativat h;ir.ventainista. etta saadaan h y v a k o k o i s i a hedelmiä j a voidaan ostaa hiallinen hedelmamaara; Mika liyvan.sa menetelmä, )oka poistaa k a l l i i n : ka.sitvon. olisi livodyksi per- Kikkaviljelykselle. - . -, H a r r o w n koefarmilla v. 1947 s u o r i tetut kokeet " s o d i u m . d m i t r o - o r i h o - cre.sol": lumisejla aineella 'C'iittaavat suhen mahdollisuuteen. elta-iyersikk-.i-p u i l a voidaan taman :• k e n i i k u a l i n ' avulla, laydo.ssa ktikas.saolle.ssa- h a r - vontaa. •jo.s s i t a käytetään i h a n t c e l l i^ sis.sa olosuhteissa. Qii, k u i t e n k i n :iOi-l a k i i i hyvin '-.sclvia rajoituksia-- k un k a y l e t a a n tata kemikaalia-harvcnnu.';- v a l i n e e n a i a i i c 011 o t e l t a v a huomioon pcnsikkapuita' harvL'nnottae.s.sa. K a i k^ koin tärkein rajoitu.'? on se m a h d o l l i - .suus. e t t a tulee h a l l a . s e r i : jälkeen'kun -Iata kemikaalia o n kti^-toUy j'a: hävittää loput hedelmal., .siten aiheutlaen kadon.. Toinen .seikka on s(.', etta kukkimi.saikana .valhist-e usein , k v l - mat, j a pimeät ilmat vaikuttaen: he-- d e l i n a p u i h i n .siten, e l i a sato vähenee paljon, . JOS ;kemikaaleja - käytetään harvennuk.se.s.sa: m i n t a a . Sellaisessa olo.suhteessa arv e l t i in .etta , k u k k i e n , h a r v e n t a m i s a i - neesta VOISI o l l a j o t a k i n , hyotya ja nnn i-yhdyttnn, k o k e i h i u n j a kävlel-t n n en lajia Onolea, South Havenia j a Ilalehavenia.- Elgetolla käytettiin-seoksena, mis.sa m a i n i t t u a ainetta oli 2 v a r t u a lOD 'gallonaa - vettä kohti, puioen ollessa tayde.ssa kukas.sa. Odot e l l u n et:a: le,hdis:o:.sa jh puassakin k e h i t t y y joitakui vikoja, mutta m i - Uum 01 h u o m a t t u ' taman: scsonklr.- a i k a n a . . :••-•••••:-,•:'•,••••',:.• Kc,su^:iiussa -^uoineliini t a v a n m u - ' Elldotuksia Viljalajien k a i n e i i harvennus j a . . s a m a i l a : p a n t i i n SUhteCll^ - •• • Luumujen parantaminen I t a l i a n !uu.mu on p a r h a i m m i l l a an olles-saan l a a d u l t a a n j a sokeripitoisuu-' deltaan- .sellaineR, etta sita voidaan k u i v a t a ja s i i n a a.sussa myyda.markk i n o i l l a . K u n tämä luumulaji k e h i t e t a a n täydelliseksi/niin se o n C a n a dan yksi .suo.situin hedelmä. K u n .sen laadut tulevat tunnetuksi, n i i n , taslä luumusta ;tulee suosittu hedelmä jälk i r u o k i a , kannuttamusta j a h i l l o a varten. I t a l i a n l u u m u n makea happo- tamia maku, nka.s v i i n i v a n ja tunnustetusti terveellinen laatu, panee taman hedelmälajin korkeaan a.semaan:ylei.ses- .sa hedelmaviljelykse.ssa B r i t i s h -.Co-l u m b i a n aurinkoisi.s.sa Iaak.sois.sa;: selittää Summerlandi-ssa; B' •C:ssa . s i - jait-sevan l i i t t o h a l l i t u k s e n koefarmm edu.staja J; E . B n t t o n . Vuosikau.siin I t a l i a n luumu ei, saa^ nut .sille kuuluvaa tunnustusta. Na/itd l u u m u p u i t a i s t u t e t t i i n sellaiseen maahan, minka^ei katsottu, s o p i v a n muille hedelmäpuille, ja. m y y n t i a i k a n a k u n - n u e t t i i n l i i a n vahan. huomiota luum u j e n . valmistumi.s'een. V i i m e k s i k u l u -" neen: lO vuoden aikana tilanne on n i u u t t u n u t . Kasvatetaan, enemmän i u u m u j a , kiinnitetään enemmän huomiota hedehnien kyp.symiseen ja m y y n l i m e n e t e l m i a on paljon parannettu. Sato on enemmän k u i n kaks i n k e r t a i s t u n u t , ja uudet istutukset .suotULSilla p a i k o i l l a -viittaavat sadon edelleen lisääntymiseen. UiLsissa LStutuksLSsa p i l a i s i o l l a yksi tai t o i n e n , u u s i s t a lajeista m i t k a tunnetaan G r e a l a . j a . D c M a r i s - n i m i l l a . Naina 'ovat samanlaisia : itahalai.sten luumujen ,-l:ans.sa. m u t t a valmistuvat n o i n .2 viikkoa aikaisemmin. Siten ne usein välttävät .syy.^kcsan kylmät ilmat, m i t k a hidastuttavat kvp.symista j a .siten huonontavat laatua. : K a r s i m i n e n , on mita.-larkeinta van-, hojen puiden tuotannon parantami:. se.s.sa. seka luumujen koon.jä laadun maai:itte!emise.ssa.: Vahvaa puuta o l i si katkaslava riittävän paljon, etta puu.saa paljon valoa. Apulantaa olisi annettava riittävästi siten, e l i a saadaan uutta:ka.svua noin l O . - lG tuumaa. .Lopuksi . v a n h o j e n hedelmavar-sien -(spuivs) lukumäärä, o l i s i vähennettävä puoleen t a i yhteen neljännek-, seen.. Täten harvennetaan. l u u m u - .satoa, s e k a parannetaan niiden k-okoa j a laatua. m u i s t u n aika - n i i l : a - kuUii jokaisen puun har\'eniamise.s.sa. K u t i tulok.sia u i f k i t t M n . nnn s i l l o i n hav.uttin, etta ne puut. j o u a . k u k k i m i . s e n : a i k a n a h a r vennet t u n mainitulla - scok.«cl!a (2 . v a r l i i a E l g e t o l i a 100 ^ a l l j n a a n vettä), h a r v o n n e t t n n kesakuu.ssa. k o l m a i i n e k - solJa sma ajasta, mita, meni muiden puiden harventamiseen. :• : ^ Nama kokoet osoutivat mvos:sen. e t t a , kemikaalien kayron- peru-steella .sato: väheni, jo.ssakin : m a a r m . Mutta tällaisten k e m i k a a l i e n käyttö raj^jiltuu s e l l a i s nn scsonkeihin. j o l l o i n persika Vuonna l,9-}7.per.sikkapuut. rupesi- f kukkivat.myöhään; jä j o l l o in vallitsee vat Hari-o\vssa: k u k k i m a a n toukokuun puolivalis.sa. j o l l o m l a m p i m a t ja k i r k kaat, paivat: lisäsivät niehilai-stcn t o i - .kirkknat- -ia lampiinat ilmat- mitkä lisaavat- mehiläisten toimintaa j a . s i ten ' k u k k i e n ; aiedelriiöitainislä.; :;••;:- Ontarion tupakan-viljelyksestä B r a n t f o n l . _ Ontarion ' t u p ä k ä i ir siemenet -vuodelle ^1948 on jo i s t u t e l tu l a i i n i l a v o i h i n . Istustus O n t a r i o n t u - pakkavyolla. m i h i n . k u u l u u t o i s t a k v m - menta kauntia. kesii noin-viikon^ ajan; Noin- p a r i n v i i k o n k u i u l l u a tupakka-penkit, ovat taynna v i h r e i i u t a i m i a ja t-ousoku-UM 24. paivanu mikä on traditionaalise.sti tupakan, istutu-späivä V.ipaa s a n a (.skdl) k i r j o i t t a a , o'^^'^^ \ onuxno^^.x ne s i i i . e t a a n taim.hu.i.sla jo.> joku m u u k a k u n c n . s a a p u i s i inaa- Jvamme ja. .seurat-s-i sancanalehdistoam-nie, nnn h a n varmaan hämmästyin.. S i t t e n lehti j a t k aa • " J o s : l a l l e henkilölle: selitettäisiin; e t t a Suomi: to.sin yli - neljännesvuosisadan a j a n oh j o i i d o n m u k a i s c s t i , a s e n noitunut NcUvastoluttoa va.staan o l len, milloin- taman, n n l l o i u Vuon-im-pcnaltsti- sen: suufvallaiVv .satGlliiitin-.!; m u t t a etta: .se. v i h d o i n Natsi-Saksana liittolaisena,-kayman.sa5odan ja snna: karsimansa tappion:; jälkeen suoritti v a i : t a n t a t t o m a n uudestiarviomnin ja p i t a a ^ny t hy via suhteita ,^Neuvosiohit. >toon- p o l i t i i k k a n s a : p e r u s i a n . i v — jos nain .selitcitaisnn; lama- henkilö, otak-; :.sui.si,,joko-it.<e tulleensa htilluk.si; tai" meidän olev.^n Inilluja : 90',: Suomen- l e h d i s t o - s t a k t r j S l t l aa j a valikor uuti.sainehi.sroii.^a-- n n n -kur.i /Suomi kuulusi Yhdysv.alt-a:n .|;'aiku-: tu.spurnn j a . s e n v i h o l l i n e n . o l i s i Neu-v a s t o l u t i o j a sen. kanssa.Inttasuhteis-sa, olevat kansan:<tcmokratia-t. : K u i n - ;; k.i taina lehdi=;'.o \oi s i l l o i n vauta.i. aja\-niBa.-hyvia suhtoita Ncuvasloint-'' voon . j a m a a n kansallisia-etuja?,", •- pellolle. T a l l o i n t.nmot o\at i i u i n 4-C tuuman korkuisia. • : ; - • . -Ajan merkkinä voilanee pilaa s i t a . etta: tupakanviljelystä on suunnitehualliscsti vulionnettv ta- • m i . vuonna. .Ontario T l u e - C u r ed ; Tobacco M a r k e t i n g : B o a r dm sihteeri .T; K. P e r r c t lm antamien tie- Teki vetoonuiksen Hitlerille t o j en mukaan, m a i n i t t u järjestö ön • n a a t l a n y t : vahentua liipakkävilje.- lyksen. pinta-alaa Ontariossa \5 prosentilla. Taman. lisäksi ylläm a i n i t t u järjestö on päättänyt, c t - . tei se hyväksy tana vuonna uusia ja.';eni.a — mika t a r k o i t t a a sitä, et- ^ tei kukaan farmari voi nyt ryhtyä; t i i p a k a p v i l j e l i j a k s i . 0 n t a r i ^ n - . l i . s a k s i v a i i T Quebecissa: ja. BntKsh , Columbiassa viljellään -: huo^ mattavammm: tupakkaa - ,Canadassä: Queb-?cissa oh 6.Q00 eckkerinalaa l u -: p i k . i U a viime \U')nna j . i B C .s.sa n om i 130. oo.Kkei-inalaa. i - O n t a r i o n tup:ikkasaio-vnme vuonna Oli .odoteiiua pienempi.: n o i i i 81,000,000 ' t , ' i 85 000 000 paunaa Viinie vuonna tupak,vnMlie!vk-=el! a oh •^uuiimmat .vaimot kum- ko.ska-an ennen — 98,146 e e k ^ i o i i n i K n . \e:i-attuna 90 700 eek-k e n n a l a n tupakkaviliel.vkseen v: 1946; lollo n O n i a i i o n tup.ikka^ato oli 114,- , 000 000 u.n!'iaa -t: Jotkut -Ontarion .-tupakkafarmant T u M i o l m a . — Ruotsi:>sa j u l k a i s t u s s a > kuitiv.v.v,u jo tupa-i>;ama'taan, kuten vaIkoi>css-a kirjassa sanotaan etta va- 1 l e k t e esim u n k a r i l a i n e n J o h n D z u d - h a n aikaa sen lalkeen kuin i i a i s i a r - , .'ak loka mcne=;:>i:«:elli.-,ena tupakka-mcijat miehitiivai Norjan. veiOM . M u n a i - n a - : v l \ a a tana vuonna 31 eek- RuQti.in kun.ngas H i t l e i i i n . ettei N o i - keiin>!u> Mo.^kalle T a l l i i s t a farm.ia jan.kunnu' ; a.sta.::Haakour.v erotettaisi i p i d e i a i i n iinuuten ^koskiiikerlaisenä" v a l t a i s t u i m e h a a n ' u:)) ikk if u m i n a Ontaiiovsa K u n i n g a s Gustavin .^anotaan teh- j Nnn p'en'a ovat tupakansiemenet. neen vcvoomuks^ensa kesakuu-^a 1940 ' " l i a tah:ui 31 eck^k-ei m a l a n maahan v i i k k o sen jaV^een k u m kuningas-Haa:- kon. kruununprinssi j a Norjan halh.-. •tus o h paennut E n g i a n - l i i n , : • TAIDL.-VIAAILMASTA ^ ^'.Esitta-äkohan tama m a a l a u s ; a u - iingonnousu.i \in - l a i k u a? — V a i m a s t i laskua Minä tunnen t a i t e i l i j a n -eika .; iuvn- viela - kaskaan, ole ollut v l h a a l l a auringon n ^ i s u i i . a i - : -tarvittuVn :.vaiiV.-p'upliw^^ ..nieniii::-::,v;' v ; , ' : : ' v . , : ; 'v^.r::;;•^;5^;:: v • V ^ ; : - . " ; " - ' b , ; ' -:., ;Yic%^h'ä^ i s l u t u s n i e n e t e i i^ •erui- .siom'enet::,?Vicote^^ ,-.."is>.utet..aäji"^^^^ lapi kautamalia . S i v u i n e n n e n m a i n i t e n : voidaan sa-- .ALuiiIa. — Elpidio Qu.nno v a r i . j i '---oa e,ia esim Dzudzak kayttaa k a h - h u i s n t a m a P!0.>irientmva:an. j o i e n h a - i.^ l a i m i a , joi-^ta yksi on B r a n t f o r d in Qiiiriiro Filippiinien presidentiksi i nesta tuh F i l i p p i i n i e n toinen prtai-d e m t i u-.vvn^^nipus^.i: ,tu\vnsiiipi.ssa. jiv - loinen vBurfordin, : M i k a on paras v i l j a l a j i Ccereal,)- t a na vuonna: k{isvalettavaksi? - Tämä kysymys esitetään -usein : Ottavvan keskuskoefai-mm viljajaostoUe. Ennen vastauksen antamista rpn kiinnitettävä, h u o m i o t a m u i h i n m a a r a a v i i n seikk o i h i n , kuten. esim. s u l i e n , n u h i n , t a r koitukseen, viljaa käytetään, :maan l a a t u u n l a - sen kosteuspitoisuuteen, aikaiseen tai myöhäiseen kylvöön jne. , , Utusia v i l j a l a j e j a on n y t tulossa.kay-tantoon ja niiden suhteen vor olla i n i e l c n k i i n t o i s t a - saada - tietoja. . : Kauralajej^a on uusia tai s u h t c c l l i - .sesti uusia seuraavat: : Uusi .vuonna 1947 : k e h i t e t t y Abeg-; vveic k a u r a l a j i suositellaan- pääasiassa P E I : i i n . . , • S e - t u n n u s t e t a a n k u i t e n k in parhaaksi k a u r a l a j i k s i j o i s s a k i n osissa •Nevv BruiLsvvickia - - ia Nova : Scötiaa. • ; ,- Vuonna 1947 uudet k a u r a l a j i t Ben-' con ja • G a r r y - k a r s i v a t uudesta H e l - m i n t h o s p o n u m - n i m i s e s t a j u u r i t a u d i s - ta. ! K u n taman taudin'.-kehityksen suunta on epavarmuqtta, n n n m i t a ah esityksia .ei:, yoida -1 ehda. m a i n i t t u j eh k a u r a l a j i e n sujiteen vuodelle 1948. • . Ajax: j u , E.xeter lajit- ovat h y v i n po- -pulaansia- kasvatu-salueilla. ,.- E.\eterui populaarisyys: lisääntyy Saskatchevva-nissa: s a m a l l a k u n : - l a a j i m m i n sopiva- -ja aikaisempi Ajax .011 • vakiintunut-seka ; l a n s i - .- e t ta iia-Canadaan..- , M a c d o n a l d CQllegcn kehittämässä Roxton. laadussa oi\ joitain.mainioitä ominaisuu.sisia, l u k e u t u e n m i h i n ruosr teen vastustuskyky, ,Se kasvaa h y v in . p a k a k s i j a sita voidaan ehdottaa j o i h i n k i n .Ont£\rion ja Quebecin osiin; e i i k o i s e s t i kevvecn maahan, : Tana .vuonna- levitetään myös uusia vehnälajeja;•.-Saunders-vehnää v pohr; j o i s - . , j a - : e t e l a - A l o e r t a . s s a seka Cas-cade- v e h n a a i l a - C a n a d a s s a. SaUHder.^.,on kovaa: punaista- kevätvehnää, m u i k a sato vastaa Thatcheria.;; t u u I e e n t u u G a r n e t i n kanssa j a laad u l l i s e s t i - v a s t a a : M a r q u i s i a . ' Saunders. va.stustaa ol.Kiruostetta j a -loysaa no-. kea JO j o s s a k i n , m a a r i n . v i l j a r u o s t e t l a .; Tatavehnaiajia-levitetään-Albertässa kylvettäväksi tana; k e v a a n i n o i n 5,700 b u i h e l i a . • Cascade :, o n - p u o l i k o v a , . valkoinen k e v a t v e h n a l a j i , mika antaa hvvän sadon.; Se, vastustaa-olkiruo^tetta -Jä mildevv-niinista tautia.; Tama- l a j i on k e h i t e t t y ita-Canada.ssa eika' s i t a pi^" d e t a - i a n s i r C a n a d a a n sopivana. • • • F a r m a r i t v j o t k a -haluavat;:yksityiskohtaisempia tietoja naista- asioista, voivat -kirjoittaa: lähimpään--koefar-m i n i , . a g r a n o m i d e p a r t m e u t t i m , - V y l i - Kirj. Peter Morton Amenkan suurpääomalla oli ISO doi. lanen j a senttien panos tk. J8 pnä suoritetuissa Italian vaaleissa. ; ,Vuoden 1943 jälkeen on lisätty noin 300.000,000 dollaria .suuriin jo siihen mennessä Italiassa olleisiin yhdysvaltalaisiin sijoituksiin. General Electric kehittää ; Aostan laakson vesivoimaa New Jerseyn S t a n d a r d Oil suorittaa porauksia SLsihan öljykentillä. Trans- World Airlines-yhtio kontrolloi 40 p r a s e n t t i a Italian ilmatransporttisy.s-teemista. ••',- Dupont, F o r d , O t i s Elevator, Amer i c a n Export Lines, A l u m i m u m Co.; of America, A m e r i c a n R a d i a t o r , \Vor-t h i n g t o n Pump, ^estmghöuse Air B r a k e j a V/estern "Electric ovat m u u - a m e r i k k a l a i s i a korporatioja, j o i l l a on suuria s i j o i t u k s i a Italiassa^ V i i m e keväänä yksi I t a l i a n huom a t t a v i m m i s t a . n e u v o t t e l i j o i s t a , n i meltään I v a n Matteo Lombardo, oli; Y h d y s v a l l o i s s a j a h a n . selosti punas-telematta, k u i n k a amerikkalaiset kor-poratiot voivat .sijoittaa r a h o j a a n I t af .liassa hyvin - t u o t t a v a s t i . Nev/ York H e r a l d Tribune k i r j o i t t i hänen c s i l - tamistaän näkökohdista viime ; vuor d e n maaliskuun: 31 ; p : n numeroissaan ' .seuraavasti:., . - : : " Y k s i argumentti, m i h i n h a n (Lombardo » perustaa vetoomuksensa Amer i k a n pääomalle, on .se .suun voitto, m i k a sfj01 fuksista tulee koska palk,^ k a t a s o I.talias.sa o n h y v i n alhainen.'* Yhdy.svaltain suurpääoman a.semaa l u j i t e t t i i n upkettaiselhi. sopimuksella., j o n k a perusteella- yksityiset amenk-. kalahsel yhtiöt saavat toimia Italiassa aivan samojen oikeuksien ja. etuj e n alaisena k u i n m i t k a hyvänsä i t a l i a l a i s e t yhtiöt. Tämä " a v o i m e n oven" p o l i t i i k k a poistaa k a i k k i esteet. USA: i i . täydellisen h a l h n n a n tieltä,.silla so-da. sta kärsinyt I t a l i a n teolli.suus ei v o i k i l p a i l l a - jattilaismaLsten a m e r i k k a l a i s t e n korporatiojen kanssa. V i i m e vuoden elokuun. 14 pna tehdyn sopimuksen nojalla Y h d y s v a l t a in h a l l i t u s p y y h k i : k i r j o i s t a a n pois noin 900 m i l j o o n a n dollarin- velan, minkä I t a l i a n oli maksettava Yhdysvalloille: T a m a .sopimus oli j u u r i .se, m i k a tas o i t t i tieta A m e r i k a n teollisuudelle, r u s t a a p a l j o n enemmän v o i t t o j a sijoi-r • t u k s i s l a a n I t a l i a a n . ., M a i n i t t u sopimus juontaa Mussol i n i n päiviin saakka, j o l l o i n Morgan a n d Co., Gha.se National Bank ja : D i l l D n R e a d - l a s k i l i i k k e e l l e 94 miljoon a n d o l l a r i n bondit, j o t k a p i a n j o u t u i v a t a m e r i k k a l a i s t e n s i j o i t t a j i en k a - •,Siin.'-; • • • ;': . V . 1940 -Italia. lakka.si maksamasta korkoa;: P e a r l H a r b o r i n ' jälkeen;-na-ma bondit, ohsi voinut ostaa 5 tai \ 10 s e n t in h i n n a s t a , d o l l a r i a k o h t i . E l o k u u n 14 p : n sopimuksen mukaisesti- I t a l i a n h a l l i t u s suostuu hyvak.symaan Mus.solinin: -.sitoumuksen ja ^ rtiaksa-maan korot, $136,400.000. - :- •Nevv Y o r k T i m e s - l e h t i k i r j o i t l i V117 rae vuonna ,-kesäkuun 13 p:n nume-- ro.ssaan seuraavasti: ; , - - •; " K u t e n . : virallisi.ssa: Yhdy.svaltain pnrcLssa : k u v a t a a n , :mGi:kitHee I t a l i an hallituk.=en paatos maksaa sodanedelr Ilsen. hallituksensa: b o n d i t niiden: tay-' d e n : : a r v o n . mukaan, sita, etta silla annetaan ensimmäinen.kiinnitys I i a -! h a n talouteen." Italian,, vasemmisto- ja tyovaenpu-rit vas-tu-stivat-ankarasti, elokuun 14: p:n, sopimusta suunnitelmana, j o n ka •tarkoituksena on tehdä I t a l i a s t a Y h d y s v a l t a i n t a l o u d e l l i n e n - s a t e l l i i t t i . :-;;, : I t a l i a n t a l o u d e l l i n e n - a s e m a on hyv i n epätoivoinen. Sodan aikana ie menetti 30 p r o s e n t t ia sähkövoimalaitoksistaan;: 50 prosenttia rautatieve-t u r e i s t a a i i : j a 85: p r o s e n t t i a kauppalaivastostaan. T a n a paivanav 46 mil-:: Joonaa.: ihmistä tuottaa 60 prosenttia nnn paljon: k u i n mita 44 miljoonaa t u o t t i 10 vuotta- Sitten. Y l i - 2 miljoonaa ihmistä on työttömänä. - ; ,-: ;: Tomtuakseen I t a l i a tarvitsee k i v i - ; h i i l t a : - - / E n n e n sotaa ':Se- oh R u h r in la"K.son . p a r a s asiakas. T a n a paivana ..yhdysvaltalaiset kivihiiliyhtiöt kont^. ; roUoivat I t a l i a n ma rkkmä t. Fortune-l e h t l k i r j o i t t i vinne vuoden elokuu.ssa. etta k i v i h i i l i maksoi 22-24. d o l l a r ia ; t o n n i j a ta.sta summasta; m e n i 14 dol-, lana.: l a i v o j e n , omis:a'jille, /^/jjka ovat käyttäneet l a i v o j e n ; p u u t e t t a hyväkseen. Jo.s I t a l i a ostaa /jatkuvasti Y h d y s v a l t a i n kivihiiltä, sanottnn main i t u n lehden artikkelissa, maksaa se I t a l i a l l e 100 miljoonaa d o l l a r i a enem-manv k u i n mitä Euroopan k i v i h i i li maksaisi. , I t a l i a n -. -vasemmisto—asettaa—syyt maansa vastoinkäymisiin V9ittoja ms-, . t a v i in u l k o m a i s i i n j a k o t i m a i s u n mo-nopolisteihm, j o t k a e i v a t k a y t a maan 4 resursseja : j a . -teollisuuksia : k a n s a n ::\ hyödyksi. Nuorukaisen vetoomus hyljätty oikeudessa y Toronto.—T Ontarion:' vetoomusoikeus on hyljännyt kahden nuorukair sen, 17-vuotiaan Norman Kindyn ja 20-vuotiaan Edwin Stamfordm puolesta tehdyn vetoomuksen, kun heidät tuomittiin aikaisemmin kuolemaan James Bell-mmisen miehen; murhasta. Heidät tuomitiiin hirtettäväksi viime helmikuun 3 p:nä ja tuomio määrät- Irai ^Jierai». — Iranin par muodostettu .uusi puö^ sanoo vastustavansa nyk^^ tuksen "terronv aitaa", -fa mah odotetaan pakötuvan .teri Hakimin kabinetin hipäivien kuluessa. Tähän uuteen .rj-hmHj, 'kansallisen yhte.naisyy kapinallisia jäsentä ja 61 tun pahemaan täytäntöön tk. 28 p:nä. '•^^a"s^Jaa. Poliituset p^. mika tuomio siis jai voimaan. Opettajat päättäneet erota joukolla St. John, N.B,—. Koululautakunnan ja opettajien järjestön edustajat neuvottelevat keskiviikkona sen johdosta, kun 223 kaupungin opettajaa aikoo jättää opettajatoimensa. Opettajat ovat antaneet tiedon, etta he jattavat paikkansa kesäkuussa, nykyisen lukukauden loputtua. Opettajien ja koululautakunnan vahllä on ollut pitkän aikaa enmielisyytta palk-ka- kysymykses.sa. . vat parlamentissa olevan sy,, l a i s t a ;. edustajaa, .jotia 'ts' pääministeri Hakimia, ja 1/ t a a n kykenevän Vaatamaaii-k a b i n e t i n . . Vastustusryhmän muod-j o h t u i , siitä, k u n Kaspian s g i t t n n äskettäin noin 3flo l a k k a u t e t t n n viisi verraten töistä sanomalehteä, viiaj saakka voitnn sanomalehdet' taa; sotalain nojalla ilmaa syytä. . Päamnusteri Hakiis; s o t a l a i n : voimassaolon, mi.".tt s i t t e n lakkauttamaan lehtiä' n o j a l l a . ' Kl ITOS : Sydämellinen kiitos toverit siitä; lahjasta, jonka teiltä 17-vuotispäivänäni vastaanottaa. Kaunis :polkupyörästä ]a muista lahjoista. Ed-ikoisesti haluan kiittää A i l i Koskea, Helmi Bostir. mia, Hilda-Paukkusta.ja: Saimi Heinämäkeä Toi von; että olisin, aina ystävyytenne arvoinen Timmins; VELMA LAURILA Huhtikuun 15 p:nä 1948 Ontasl KIITOS Iloisena- yllätyksestä, jolla 'muistitte minua . 6 0 - v u o lJ .syntyniäpäivänäni 15. päivä huhtikuuta, lausun parhji kiitokseni kaikille, jotka ottivat osaa tähän juhlaani. Kiitän myös lahjoista ja kahvipöydän antimista Uhrautuva ystävyytenne säilyy aina muistossani ': Toveruudella, AMANDA HILL Waters Tovvnship Ontui:! Kl ITOS Kiitän - kaikkia niitä tovereita, jotka kävivät min!ii| katsomassa St. Paul Sairaalassa. : Teitä toveruudella muistaen, ELMAR KETOLA Vancouver British Colunkl • K NTOS Kiitos teille ystävät-siitä sydämellisestä osaaottava.-! suudesta, jota olen saanut osakseni teiltä ollessanijSt-j raana. Kiitos GSJ:n-Möntrealin osaston sairaskomitealie.Tp-I von, että voisin:teitä yhtä sydämellisesti kiittää kuinE5J te olette olleet minulle. Kiitollisuudella teidän. SAIMI VIRTANEN 939 Cathedräl Montreal, Q*| K l I •T" , Parhain kiitoksemme teille, - ystävät,- j o t k a miJlJ taen tulitte viettämään hauskan sunnuntain hiint^ 11 p:nä meidän uudessa kodissamme, 1-4 Fairviett • Sudbury, Ontario. Kiitos kerääjille ja lahjoittajille r a h a s t a la kai^J dän herkuista.. Kiitämme vielä niitäkin, jotka.eiu' neet olla mukana. Tervetuloa talohon'! Kiitolliset ystävänne MAIJU JA MARTTI kuna. H t t i .^t-n j . i l k e e n h.ui i n u v a ^ i o - , .suii.tion k u m p . ^ l n l a i n n tuottaa joka Vuorov.uosijarjestelmäa j opistoonsa t a i maaialousedustajalleen. neuvosion kuussa; s u l j e t u n : istunnon; m i s s a j a r j e - s t e t i i i n torstaina kuolitt-n p r e s i d e n t t i . Ro.xasin hatuans;.-: . tomcn vuo-^i tupakkasadoii. 'Se p i - | — Grover Clevelandin, j o k a oh k a k - ta.. m a a n ' I r - v a i u . eika riiata s i t a " . j s i kertaa Y h d y s v a l l o i n presidenttinä, '^''illtaa om'öiaj.i ""{hauta on Princetonissa. Hallituksen unio muodostettu Kuo-mintangin Kiinassa Nanking-. — rALN) Chiang K a i - shek, i l m o i t t a a u u d e n ;"työväenrintä-m a n " muodostamisesta,- jonka • n i m i o n -Ammattiunioiden Kansaninen Liit-to. Todelliset -xyoväenunior Kub^ i m n t a n g i n , •Kiinassa-, kuuluvat k a n sainvälisesti:: tunnsiettuun K i i n an ,Tyo väenlii t t o o n ; i Ghiangm,; p o h t u k ka on pakoittanut:tämän maanalaiseksi j a maanpakoon oh p a k o i t e t t u lähtemään :;: • s e l l a i n e n k i n oikeistoj oh ta ja k u i n sen presidentti C h u H s u e h r f a n. uomana mr loivolfirnme nyt sulle ja siellä perillä. Kun H haisin tulet, niin tuo tositiedol meille luomi^il^^^-^^ itse tiedät niiksL . . , Irja ja Wilmer Helga ja Aarne Backus Hilma, Aarne ja Heikki Laina ja Ma^hu Tolppanen; Alli ja John :Roininen H i l j a ja Eino SrJ>- A. K a i s l a . Lempi ja O. Hin--| M a r y ja J Saan K a t r i Miettinen Kutsut matkani kunniaksi ystävät olivat järjestäneet, ihanan ilonpidon • seurahan- sieypiseeri. Tuota mietin mielissäni, millä maksan kaiken vaivan, kuinka parhaiten palkitsen. Kiitän teitä kiitoksilla, sylikaupalla sanelen. Kiitän, laivan kokan :;kohistessa, kun on tähdet taivaalla ja kauniit muistot sydämessä. L O C K E R BY HILJA AHO
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 20, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-04-20 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480420 |
Description
Title | 1948-04-20-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Tiistaina, huhtik. 20 p. — Tuesday, Aprii 20 f
SUOMEN LEHTIEN LAUSUNTOJA
(Valinnan KuorilUJiut Vrjö rdöntin nimittämä valtuuäJtunta, jossa !
Rauanheimo) * on en puolueiden fcdustaJU/,on s o l r j : 1 ^ . ; ^j^'^'"'' •.: •
Helsingissä, huhukuuij 14. psiii 1948/; muiut Äopimuicsen. ja neuvoiitelujen j jJH . | ^ 1/ f 1 ^^•H
M O S K O V A V S O P I M L K S E S TA
VIELÄKIN.
Viimekertaisessa kaisauk^^es-sammi-seJosumme
: pääasiassa puolueiden
paa-äanenkannaitajam seka pääkaup
u n g i n lehiien. kannanottoja ,ky.sy- ;
rnyksesta. Nyt selostamme, seuraa- ,
• vassa maa.seuiulehlien laa^untoja, ^.
K o k k o l a s s a ilmestyvä puolueeton
l e h t i : K o k k o l a k i r j o i t t a a a r t i k k e l i n s a ;
lopus-sa: •
••Uskomme NeuvostolitJon t a r k o i -J
vtuksena' olevan . t u r v a t a karji-^tyneen ,=
• ylei-?maailma!lL5en tilanteen johdosta !
maamme suunna-ssa oleva ilma a s u u n - \
-ta. ettei .sitä taman kautta uhkai.si
rnahdollisen .sodan syttyer^sä hyökkavÄ.
I kuluessa on k d y n y i i l a i : , että Neuvost
o l i i t t o ei ole vaatinut Suomelta m i tään
--.ellaista, johon ei •O!L'-I voi'.y
."suostua. Valtuuskunnan jä.':*nten
JulkLsuuteen tulleet -kannanilmaisut;
j a muut .saiiomalehdiA-to.>;.sa naicyneei
tiedot ovat vahvistaneet vieläkin kerr
a n Neuvostoliiton .suhtautuvan Suomeen
encyi.isen suurpiirteisesti. Suo-:
mi on ollut .VIo.sköva.'i.va ta.savcrcai-sena
neuvottelukumppanina. K a i k k i puheet
.vjpirnukse.sta, joka olLsi^edulhnen
Neuvo.Hto]iitone, " m u t t a ei: Saomelle;
ovati;osoittautuneet, .taantumuk.?elHs-:
teri p i i r i e n , levlttämi«eJc.si valheiksi.'
: SUomeh kansa t e r v e i u i l tätä:sbp;-
mij-sta ;'mmärtäen. etta .se x a l i ia
Tällaisia' - e l l i y k . i a asian käsittelyn { "''^''"^ pitkäaikaisen rauhan Ulko-yhteyde^^
sa on k i l u l t u K u n td.ma u h - I '*^>^'<^^ i m p e n a l t . t i t j a heidän vau..ap-
^;ka on poLsteLtu, voidaan olettaa naa-
Jänkeillä on iso
panos Italiassa
Päiväpalsta
Heinien sisällä kuivaaminen ei ole
käytännöllistä - ainakaan vielä
puruujssuhieemme kehittyvän enti.sia
k i t k a t t o m a m m i n j a taloudelh.sen seka
sivL^tyk.selli. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-04-20-04