Vapaus, July 12, 1921

              0VO KASSI ««Ml»
YAPAUS daan'. kutena "rallankonibuks. mutta llcokla on järjestynyt kan^ainvaJisekinjBodesta, msfts käytännSninen tyo, k n m l t a ' — poliittisia, HalocdelJiria
Canadan euomalaiEen iyöväestön
SäaenfeBnnatteja, Umestyy Sndbu
OuMtai!"*'' ^*°^^ t<'"tai JSjgg^ -iiivetn V » : : : J : 2 - rarraan ryhniätn jniaan pröletariaatjn,npus^^^^^^ tehtäessä. Kunjpa-1 toinen
H. PURO J. W . SLUP, vIelB-.il i:i:::aan Fu::-ee£ec-;:kin liikeu rayöskin huolen siitä, että työväen-IxieDiin'.^^ saraaan päämääi^n'toimint
.Vastaava toimittaja. Toimitussihteeri tuvista clneksi-ta kuin tronnatminis'luokka ei voi« järjestyä. Kaoitahs-
• • • teriEtö. V-lIcnkur-ous i:ana on hj-vjn ilJluökka käsittää liiariKn hyvin sen
VAPAUS
(Liberty)
The only organ of Finnish Worb-ere
in Canada. Publishedin Sud-bnry,
Ont;, every Tuesday, f bujreday
and Saturday. "
Advertiiting rates 50c per cql.
i n cL Minimum charge for singie
insertion 7.5c. DiecountMMi standing
advertisement. The Vapaus is the
feest advertising medium among the
Finnish People in Canada. .
limotushinta 50c paistatuumalta.
« - A l i n hinta kertailmotuksesta 75c.
—Euolemanilmotukset $2.00 (muis-tovärsyistä
60c kultakin lisäksi). -
Kihlaus- ja saviol. Umot. alin hinta
92.00, niraenmuutosilm. (muuten
kuin avioliittoilmotuBten vhteydessä
?2.00 kerta. •— Avioeroilm. $2.00
Iterta (2.kertaa $3.00. .... Syntymä-ilm.
$2.00 kerla. -~ Halutaan tieto-
1a osoteilmotukset $1.00 kerta (3
;ertBa $2.00) Kaikista ilmotuk-
Bista, joista ei ole sopimusta, tulee
rahan seurata mukana.
TIUUSHÖJNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli
vk. $2.25, kolme k L $1.50 Ja yksi
kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi
vk. $5.50, puoli vk. $3.00 j a kolme
kk. $1.76. •
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset. •:.
^Vapauden konttori; ja toimitus on
Xiberty Building, Lome St, Puhe­lin
1038.
Fo8tiosote:'Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vas­tausta
ensimaiseen kirjeeseenne, kir-jottakaa
uudelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella nimellä.
. J . V. KANNASTO, liikkeeniboitaja,
Eepstered at the Post Office De­partment,
Ottawa, as second class
smtter.
Mailmaa yallankuiho-
't. uksen viipyminen
Isaja ja on si!':: U£c;ta eri määrite]-jseikan, että työvääö!tiokan ybtenäi^
n;:ä, ncn rintama, rintama, joka on järje?-
- Mutta palatikse-nirde gskeijeen, tar
Aina siitä asti kun Venäjän työ­läiset,
talonpojat ja sotilaat' yhteis^
voimin kukistivat tsaarihallituksen ja
sittemmin Kerenskin petturilialHtulc-sen
on koko mailman työläisten mie­lissä
palanut toivo mailman vallan­kumouksen
tulemisesta. Mutta sitä
«J ole vaan tullut ja pettymys on vaU
lannut nioh^t;'mielet. Työläisillä j?-
•leensä, ainakin hyvin huomattavalla
osalla on sellainen käsitys vallahku-mouksesta,
että se tulee, kunhan
vaan tarpeeksi kauan jaksaa odottaa.
JSeOlainen'käsitys on kuitsnkin htftha-käsitys
ja-on siitä luovuttaya. Jos
luo silmäyksen vallankumous histori­aan
eri maissa ja eri aikakausilla, ol­koonpa
vallankumoukset olleet por­varillisia
eli proletaarisia on niissä
haomattÄvlssa; se ilmiö, että niitä on
tehty. '••
Emme nyt koskettele lainkaati sel­laisia
vallankumouksia, joita' sattuu
tuhkatiheään siten, että joku mlnls-teristö
epäluiottamuslauseen paria-mentiltä
saatuaan luopuu valla&ta ja
jättää paikansa toisten täytettäväk-si.
Niitäkin jossain. suhteissa voi­(
Jatkoa n:r9on 62) 7^
Edelleen. Aika on erittäiri sopl-
^ vaottaak*semme esille herra R. Blan-
' kia vastaan tähdätty diktatuurlkysy-myksen
selvitys. Tämä R. Blank»se-litteil
V . 1906 muodollisesti puolueet-
\ tomassB, mutta todellisesti mehshevls
^^tisessa- lehdessä menshevlkten mleli-
: j}lteitä, kiitellen näitä siltä, ettactah
V , t&ivat ohjata Venäjän sosialidemo­kraattisen
liikkeen sille tielle jota
kulkee kansainvälinen sosialidemo­kratia
Saksan suuren sosialidemp-kraattisen
puolueen johtamana.> "
Toisin sanoen, R. Blank, samoin
kuin kadetitkin, asetti bolshevikeja
\ vastaan, noita" muka Jyperiä, epä-marxilaisia,
mellakoivia bolsheyikejä
vastaan fjärkevät> mensheviklt, sa­noen
myös Saksan sosialidemokraattls
ta puoluetta menshevlstiseksl. Tä­mä
on tavallinen llbek§lien,paslfIs-
< tien y.m. kansainvälinen menettely­tapa^
Kaikissa maissa nämä kehu­vat
kautskylälsiä ja longuelaisia op­portunisteja
ja reformisteja <järje-viksi
» sosialisteiksi bolshevikien <mie
• lettöroyyden» -vastapainoksi.
.Edellämainitussa lentokirjasessa
vastasin herra R. 'Blankille näin:
«Herra Blank asettaa rinnatusten Ve
näjän vallankumouksen kaksi kautr
ta: edellinen käsittää suunnilleen lo­ka-,
joulukuun V . 1905. Tämä oli
vallankumöuspyorteen kausi. Toi-
^""hen on nykyinen kausi, jota meillä
tietysti on oikeus nimittää kadettien
> vaalivoiton kaudeksi tai, sallittakoon
sanoa,-jo/ uskallamme kiiruhtaa e-teenpäin,
kadettiduuman kaudeksi.»
-Tästä kaudesta sanoo herra Blank,
että on jälleen tullut järjen vuoro.
koitamme vallankumouksella esim,
sellaistai' vallankumbusta jossa valta
siirtyy kokonaan eri puolueeseen l u ­keutuville
aineksille. Kiinassa ta­pahtui
sellainen vallankumous joi­tain
vuosia sitten. Siellä suistettiin
vallasta keisari ja muutettiin valtio­muoto
n.s, kansanvaltaiseksi muodos­tumaksi,
jolloin hallitai. sitä varten
valittu pfesidentti. Samanlainen vai
lankiimous suoritettiin Saksassa, Itä­vallassa,
Venäjällä tsaarin kuistaml-nen
ja sen hallituksen syrjäyttämi­nen.
Monessa muussa maassa on suo
ritettu samanlaisia .vallankiÄnpuksia.
Ovatko edellämainitut vallarikumo
ukset tulleet, vai ovatko ne tehtyjä?
Ne ovat tehtyjä. Kansan keskuu
dessa vallitseva tyytymättömyys hai
lituksia kohtaan on ollut ' sellainen,
että sen on täytynyt ryhtyä vaati
maan hallituksen eroamista . ja jos
hallitus ei ole katsonet välttämättö­mäksi
vaatimukseen suostua on tyy-tjTnätön
kansa jos nimittäin, sen ta^
kana on pUut tarpeeksi voimia j a t i
lanne sellaiseen ollut otollinen pakot­tanut
hallituksen jättämään palkkan
sa. Oh huomattava, ettö' se öh PA­KOTETTU.
VallankunioUs ori nlm
ollen tehy, ei se ole tuliut itsestään.
Ainoastaan tilanne on muodostunut
sellaiseksi, että vallankumoukseri te^
kemlseen oltiin pakotetuja.
Samanlainen on asianlaita, prole­taarisissa
vallankumouksissa, Kat^o
caamme esim. Ranskan vallankumous
ta.; Proletaarit; saivat hengellään
maksaa sen, että lähtivät tekemään
vallarikiimoustai jota iel tullut. No
tulikos. Venäjän vallankumous? Ei­pä
niinkään; Sen tekivät Venäjän
työläiset, talonpojat -ja sotilaat sil­loin
kuin tilanne oli kehittynyt sellai­seksi,
^että proletariaatti luotti voi
maansa, se on, menestykseensä tuos­sa
historiallisessa tehtävässä.
Miksi sitten maiilmari vallankumo­us
viipynee? Viipyneekö se siksi,
että kapitalistinen kehitys el olisi elä
nyt aikaansa, kulkeutunut huippuun­sa?
; E i . Myöntäväthän; kaikki suu­ret
vallankumousmiehet, että kapita­listinen
järjestelmä on romahduksen­pa
partaalla.: Miksi se ei,romahda
vaikka se on romahduksensa partaal­la.
Siksi, että mailman työtätekevät,
nuo monimiljoonaiset proletaarlarmei
jat eivät ole valmistuneet tehtävään­sä
s.o. antamaan sysäystä romahduk­sensa
.partaalia olevalle kapitalistisel­le
; järjestelmälle. Työväenluokilta
puujtuu tletplsuutta luokk«-asemas-taan.:
Kftpltaiigtlnen järjtsteimä voi
vielä tuudittaa työläisiä, mielensä
mukaan ja estää sen ^amasta todel­lisia
tietoja näiden kahden luokan,
kapitallstiluokan ja työväenluokan
välisistä luokkavastakohtaiauuksista
ja. niiden välisistä etueroavaisuuksia-ta.
, : : [. ;
Kapltalistlluokka tekee oman luok
kansa keskuudessa tavattoman voi­makasta
järjestämistyötä, se on jär-jlBstynyt
yhtenäiseksi rintamaksi työ­väenluokkaa
vastaan. Kapitalisti-toistaan.
Kaikki inhimillinen | S
toiminta saattaa -vain maailman vai-i5
jakun knmpaseenkin•kiinnitetään biejkutuksesta hedelmöityä, rikastua ja s
nian enemmän käytännöllistä toimin-'laajeta. Kaikki Hrrkinjykset ja edis- 5;
laa-iiiiii päarämme ei ole kaukanau.i -.|tyä 'sakaiim^-.IpP^S^.-.«oposo"»* 1
. n tuun. C'*''" enamttaa nikkaani |55
j a että voidaan jälleen alottaa tietoi­nen,
suunnitelmanmukainen ja jär­jestelmällinen
toiminta. Edellistä
kautta taas ^erra Blank kuvaa päin­vastaiseksi,
ajaksi jolloin käytäntö oli
kaikkea muuta kuin teorian mukaista.
Kalkki sosialidemokraattiset periaat­teet
ja aatokset katosivat, unohtui
taktiikka jota Venäjän sosialidemo­kratian
perustajat aina olivat saar­nanneet,
revittilnpä juurineen Itse so
sialidemokraattisen ' mailmankatso-muksen
perusteet. "
Tämä herra Blanb'n perusväite on
muka puhtaasti tosiololhln perustuva.
Marxilainen teoria kokonaisuudes­saan
oli muka ristiriitainen vallan­kumouksellisen
pyörrekauden käy­tännön
kanssa;
Niinkö? Mikä on marxilaisen tee
riah ensimäinen j a tärkein perustus?
Se, että nykyisessä yhteiskunnassa ai
noa loppuun saakka vallankumouk­sellinen
ja siksi myös kalkissa vallan-kumousmaissa
etumainen luokka on
proletariaatti. , Kysytään: eikö val-lankumouspyörre
juurineen repinyt
tätä sosialidemokraattisen mailman-katsomuksen
perustusta? Päinvas­toin,
tuo pyörre vahvisti sen mitä
loistavimmin. Juuri proletariaatti
oli tuona aikana päätaistellja, aliissa
miltei ainoa. Eiköhän ensikerran
mailmian historiassa porvaTillista val­lankumousta
tehnyt Jiuomattavaksi
se, että siinä koeteltiin mitä laajim-mille
aloille ulotettua puhtaasti pro­letaarista
taisteiuasetta: poliittista
Suurlakkoa, niin laajana, ettei sitä
oltu nähty vielä kapitalistlsestikehit-tyneeniinissäkään
maissa. Proletari­aatti
astui välittömään vallankumous
taisteluun aikana, jolloin herrat kade
tit ja herrat Blankit kehottivat me­nemään
Buliginskin duuniaan (Laki-efedotuksista
neuvotteleva edustaja­kokous,
jonka tsaari muodosti elo-i
kuussa 1905, mutta jonka lokakuun
tetty työväenluokan omien etujen j a
kokonaisten kansakuntain yhteisen
hyvän saavuttamiseksi, on kuolinisku,
yksityiselle omistusoikeudelle ja niin
muodoin koko kapitalistiselle järjes­telmälle.
Kapitallstiluokan etujen
mukaistaan, että työväenluokan jär­jestyminen
käy mahdollisimman haja
naisesti. Se ei tyydy yksinomaan o-lemaan
sivultakatsojana työväestön
keskuudösa vallitsevaln erimielisyyk
sein riehuessa,mutta se tämän lisäksi
kiihottaa töyäenjärjestöissä sisäisiä
riitaisuuksia, jotka estävät työväen­luokan
saavuttamasta yhtienälstä me­nettelytapaa
taistelussa kapitalisti-luokkaa
vastaan. Kapitalistiluokka
uhraa vuosittain suunnattomia sum­mia
työväenluokan voimien hajoitta-mlseksl^
lahjomalla työväestön johto
miehiä, periistamalla ja rahastemal
la valhenaamarilla varustettuja leh­tiä,
jotka tekevät karhunpalveluksia
•kapitalistlluölcalle j a vahingoittavat
kaikessa työväestön pyrkimyksiä saa­da
aikaan yhtenäinen toiminta. Tä­män
johdosta työväenluokan keskuu­dessa
on pian yhtä monta suuntaa
kuin on mlestäkm.
Eiköhän Siaksassakin olisi aikoja
sitten tapahtunut proletaarinen val­lankumous,
jos vaan työväenluokan
toiminta olisi ollut yhtenäistä, se on,
jos koko työväestön energia olisi täh­dätty
kapitalistisen järjestelmän
murakaamiseksi. Suomenkin vallan­kumous
olisi onnistunut, jos työväki
olisi seisonut yhtenä miehenä riistä­jiänsä
vastassa, huolimatta siltäkin
vaikka vieraita pistimiä kuljetettiin
Saksasta Suomen valkoisten avuksi.
Jos työväenluokan keskuudessa ei o-l
l s l n l l n paljoa pettureita, Eberttejä,
Noskeja, Sheidemanneja, Byömäläi-siä,
jotka petkuttivat työtätekeviä,
niin oltaislui koko joukon lähempänä
mailman vallankumouste. Kuinka
monta uljasta vallankumoustaisteli­jaa
on saanutkaan näiden petturien
myötäavustuksella surmansa j a vielä,
sittenkin on joukkoja, jotka kunnioit
tav^t tuollaisia olijoita työväenluokan
ansiokkaina johtajina.
Mailman vallankumouksen yhtenä
suurimpana viipymisen syj'nä- on työ­väestön,
omien rintamien hajanaisuus.
Työläisiltä puuttuu todellista tletol-suuitta,
jota taialtaan luotaessa yh­teistä
ja voimakasta kumouksellista
olmlntaa, toimintaa, joka tähtää ka
pltalistisen järjestelmän murskaami­seen./
Työväenluokalta puuttuu soli
darisuiitta; jota tarvitaan' luotaessa
uutta yhteiskuntaa, Mailman val-ankumouksen
lähentämiseksi on teh­tävä
kasvatustyötä, el siinä merkl-yksessä,
että sillä joukkoja hajölte-taan,
«aan siinä, että sillä kootaan
mahdollisimman suuret joukot- yhtei­sen
asian ympärille. Jokaisen työ­läisen
yelvollisuus, eikä yksin järjes­töjen
velvollisuus on tehdä voimakas­ta
kasvatustyötä työläisten tietoisuus
tason kohottamiseksi. Mailriian val­lankumous
el tule, vaan se on tehtä­vä,
ja sen tekemiseksi el riitä ainoas­taan
paljas huutaminen pöliitillisen
ta» taloudellisen toiminnan parem-
IHMISKUNTA KANSAKUNNAN
: SIJAAN : ...
Vallankumous 1905 hajoitti), jolloin
kadettilalspröfessorlt kehottivat yli­oppilaita
opiskelemaan. Proletari­aatti
proletaarisella taisteluaseellaan
valloitti Venäjälle kaiken sen, sallit­takoon
sanoa «perustuslaillisuuden»,
jota sen jälken on vain huononnettu,
pala palalta vähennetty; Proletari­aatti
käytti lokakuussa v. 1905 sitä
taktillista taistelutapaa, josta puoli
vuotta aikaisemmin oli puhuttu Ve­näjän
Sos. dem. työväenpuolueen
l l l : n bolshevistisen edustajakoko­uksen
päätöslauselmassa, jossa pon­nekkaasti
painostettiin kuinka tär­keätä
on että kumoukseen liittyy po­liittinen
suurlakko; - luonteenomais­ta
koko «vailankumouspyörteen> kau­delle,
vuoden 1905 koko viimeiselle
neljännekselle on täinä liittyminen.
Näin ollen on meidän pikkupofvaril-llnen
ideolopgimme mitä liäpeämät-tämimmln,
mitä räikelmmällä tatalla
poikennut todellisuudesta. Hän el öle
esittänyt ainoatakaan tosiasiaa, mi­kä
todistaisi marxilaisen teorian ja
vallankumöuspyorteen käytännöilis-ten
kokemusten ristiriitaisuuden; hän
yrittää pimittää tämän pyörteen pe­ruspiirteen
joka mitä loistavimmin to­distaa
«kalkkien sosialidemokraattis­ten
periaatteiden ja lhariteiden<,<kaik
klen sosialidemokraattisen maailman­katsomuksen
perustusten» puolesta.
Mutta mikä on se todellinen syy
joka on pakottanut herra Blankin
tulemaan tähän aivan väärään aja­tukseen,
että muka «pyörteen» kau­tena
katosivat kaikki marxilaiset pe­riaatteet
ja ihanteet? Näitten olo­suhteitten
tiitkiminen on tavattoman
mielenkiintoista; se paljastaa meille
yhä uudelleen pikkuporvariston to­dellisen
poliittisen luonteen.
Missä «vallankumöuspyorteen»»
kausi ja nykyinen kadettis-kaUsi pää­asiallisesti
eroavat poliittisiin toimin-jiallisen
luopniisvoiman metoodeihin
K i r j . Henri Barbiisse
1789 huusivat vallankumoukseni
set: «Kaikki tanskalaiset ovat; yhden
vertaisia.» Me'eariomme"':" «Kaikki
ihmiset!» Tasa^arvoisuus vaatii yh
teiset säännöt mailman kaikille ihmi­sille.
^ .
Ihmisten "erittelemistä kansalli
suuksiin, otka ovat jonkun sotaret­ken
tilapäinen tulos tahi omavaltais­ten
vallanpitäjäin sopima mielivaltai­nen
kynänyeto maailmankartalla ot­tamatta
laismkaan huomioon yhteis­tä
luontoa, rotuja kielisukulaisuutta
pidettänee jonain aikana edistysas­keleena
mutta että nyt vielä pidetään
kiinni, se pn barbaarista, väärää, epä-
I t k u i s t a . Kansallinen ihanne ei ole
mikään suuri ihanne. Historiallisen
kokeilun aikakaudella saattoi se käy
dä slvistyssiteesstä ihmisten välillä ja
saattaa ihmiskuntaa eteenpäinkin
mutta nyt on se aika stlten sivuutet­tuna.
Jos se ennen merkitsi suuren
tamista, merkitsee se nyt vain mätä-loimista^
pienentämistä. Sen enti
nen pyrkimys, veijestyttäminen on
muuttunut vihaksi. Kuten koko ny
kyisen yhteiskuntajärjestyksen teli­neitä
pidetään tuota ihannettakin
koossa vain keinotekoisesti väklvallal
la, peittelyllä ja harhakuvilla. Sen
nlmiverhon poimuihin kätkeytyy u -
seln rosvousta, epä jalo ja pyyteitä,
murhaa ylistetään, totuus väärenne
tääfi ja • päivänselvän hyvän tuntemis
ta pidetöän makuasiana. Mutta jär­kähtämätön;
äly käskee: meitä: pitä­mään^
Ihmlsahneutta isänmaan Ihan­netta
suurempana,! asettamaan inter­nationalismi
nationalismin edelle. En
sln,on yksilö, sitten kokonaisuus. Mell
lä täytyy olla rohkeutta sanoa: Aste­jako,
on puhtaasti inhimillisiä pyrki­myksiä
vastaan, eikä tee mitään oike
ata Kansallislntresselllä el ole mitään
oikeata ja kunlalllsta taustaa, vaan
hyödyttää kapitalisteja ja rihkamasle
uja — jotka muuten keveällä omalla
tunnolla veisaavat viis koko isänmaal
isuudelle, ajaen eräänlaista Interna­tionalismia
omaksi, hyödykseen. Päin
vastoin, kun he puhuvat kansakunnan
hyvästä, näyttää eräänlaiselta heidän
diktatuurinsa ja mlellvaltaherruuten-sa
vanhurskauttamiselta hirmukuval-ta,
jota he näyttävät ihmiskunnalle
päästäkeen paremmin tarkoltustensa
perille. Siinä kaiki minkä vuoksi he
voivat'eräinä hetkinä lyödä rintoi­hinsa
ja sanoa: . «Isänmaa olemme
me!»
Aika on tullut, jolloin meidän on
tarkkailtava yhteiskuntaa kansainväli
syyden valosa. Selvä järki kieltää
melä Illoin luottamasta havainnolli­seen
kansallis.,ja meillä on kyllin to­disteita
siitä, ettei suuria orinellistut-tavla
lakeja Saa paloitella, muuten ne
kuolevat.
Sen täytyy koitua siltä, että Ihmi­set
muodostavat suuren työläissuvun
ja tottelevat yhtä ainoata lakia. Ma-ilmassa
ei tarvitse olla kuin yksi lies-
Siten vain saavuttaa mekaani g
nen ja henkinen tuotanto suurenmoi j5
sen täydelliByyden j a niiden vaikutus S
levittyy avaraan jnailmaaa^.-Tällai- "
sen katsomuksen omatessaan häviää
kaikki-se pimeys, joka nyt tekee mei­dät
onnettomiksi.
48.00 &t' 5 li
Kori ja Tastutinalaisuus
Ei mikään puolue tai järjestö voi
olla voimakas ilman kuria. Tämä kos
kee ennen kaikkea vallankumouksel­lista
liikettä, kuten meidän. Se !ei
merkitse mitszay4i voi mitään ilman
ankaraa kuria. Be saa pelottavanpa
tansa raudanlujasta koossapy^ymises
tä. Sen voima on yksimielisessä esiin
tymisessä, sen voitonmahdollisuus sii
nä, että yksilölliset erimielisyydet toi
niinnan tuokiona peräytyvät yhteisen
päämäärän tdeltä, jonka hyväksi kalk
ki ovat l^teneet taisteluun.
Kuri meidän liikkeessämme ei mer­kitse
sokeaa alistumista itsevalitse-riillnime
johtajiin tai hallintoihin, ei
myöskään arvostelun eikä vapaan kes
kustelun kieltämistä.
Mutta se merkitsee kansanvaltai­sella
pohjalla järjestyksenmukaisesti
tehtyjen päätösten kunnioittamista, ja
liikkeen itselleen laatimien lakien se
kä toiminnalleen omaksumien suun­tien
ehdotonta. noudattamista. Kuri
pn yksityisen vapaaehtoista kokonai­suuteen
alistumista asian hyväksi.
Ketään ei pakoteta kuuiuroaah puolu
eeseemrae, mutta ken on tähän liit­tynyt,
häneltä vaaditaan myjöskin
semmoista vastuuttyhteisyyttä, 'soli-dariteettlä,
joka voi antaa puolueelle
todellisen taisteluvoiman. .
Mutta tämä vastuunyhtelsyys el
käsitä ainoastaan vaatimusta mitä tii
ee suoranaiseen liikkeeseen suhtau­tumiseen
semmoisenaan; kunkin jäse
nen velvollisuus bn myöskin henkii»-
kohtaisessa elämässään pyrkiä sovel-uttamaan
niitä periaatteita, joille Hi
ke on rakennettu.
Meidän ohjelmamme vaatii leipää,
vapautta ja vastuunalaisuutta. Mut
ta taloudelliset tulokset jäävät arvot
;omiksi ja vapaus haihtuvaksi kangas
tukseksi, jos niitä el seuraa vastuun­alaisuuden
uusi, korkeampi moraali,
siveysoppl On kiistämättä suuri, an­nos
totuutta siiliä Lindhagenin yält-eessä,
että meidän on alettava omas
ta itsestämme, joskin häneii voidaan
catsoa esittäneen sen. lilan yksipuoli
sesti. Sosialismin toteuttamisek­si
ei vaadita yksistään yhteiskunnan
taloudellisen rakennuksen ulkokohtal
sia, objektiivisia edellytyksiä, jotka
;o ovat olemassa, vaan myöskin itae-cohtaisla
edellytyksiä siinä luokassa,
.oka historiallisesti on kutsuttu suo­rittamaan
tämä valtava yhteiskunnal
ineri uudelleen muodostus. Työläis-uokan
on osottauduttava ei ainoas­taan
valtlollisesti, vaan -myöskin si­veellisesti
kypsyneeksi tähän suuteen
tehtävään,
Me~ vallankumouliselliset sosialis-it
tuomitsemme porvarikulttuurin
oistayaksl mätäsydämiseksl hedel­mäksi
ja halveksinime pomrimoiraa-la
valheena ja liehittelynä. Ätutta me
5- ,.:40e.^ .-S E lähetyksistä $40,00—$60.00; 75c lähetyksistä $6Ö.Ö0--SnV^^i
5 $100,00,25c. jokaiselta alkavalt^ s a d a l t a ^ M ^ J
^ '••1
_ Sudbniy,()a|.||
S Torontossa ott^iaiidiallhej^k^^ vastaan toy. A . T. Hill, 177 D « 5
E fair Avenue. :
UUSI K f f i JA SUORAAN SUOMESTA
Meidän kirjakauppaamme on juuri saapunut unsi kirja im
raan Suomesta" ja tällä kerralla sellainen kirja jokaista, ilmestvv at
noastaan harvoinr--Kirjan nimi o n : j'y ai-ja
on seri ' kirjottanut suurta kUuluisuiftta saavuttanut kirjailiia
Konrad Lehtimäki. Kirjassa on neljä eri kertomusta: Hullun pf*
väkirja, Turyapaika, Vallankumouksellinen, ja Hävittäjä, KertJ
miikset ovat viiineisien vuosien spt^- ja v^lankumous aikoja kuvas,
via. Jokainen joka on kerrankaan ennen lukenut Lehtimäen teok
sen tietää että hänen vertaistaan kauhujen'kuvaajaa ei löydy toista"
suomenkielisessä kirjallisuudessa. Hän on etevä siinä että hän
voi pukea sanoiksi sen mitä .kansa ja. yksityiset, ihmiset voivat ai-noastaan
vaistomaisesti tuntea, ja mikä. kuitnekin on aivan selvää
jokaiselle kunhan on vajni^anvt lukea Lehtimäen.esityksen, Mufe
vaikaih Lehtimäki onnistui kuviauksissaan jo sillbiii .kmi'aiheet ei­vät
olleet niin suuremmoisia kuin nykyääh,/min hänen viimeinen te-okserisai'sentään
yievoitpn kaikista edellisistä. Uskomme siis että jo
kainon tämän ilraotuksen lukija lähettää tilauksensa aivan heti. Asia-miehiiämme
myöskin kehotamme tätä. kirjaa, tilaamaan; Hinta 75c.
Box 69. SUDBURY, ONT.
"TT
elämme porvarillisen yhteiskupnan
ceskellä ja tartunan vaara on sentäh
den suuri. Mätänevän kapitalismin
basilli lentelee nyt vapaastryltympä­ri
etsien uhrejaan myöskin työväeri^y Kurin ja vastuunalaisuuden täytyjr
nähden? Ennen kaikkea ja pääasial­lisesti
siinä, että «pyörteen» kaudella
koeteltiin tämän luomisvoiman muu-tamia
erikolsmetoodeja, jotka ovat
vieraita muitten kausien polittisessa
elämässä. Tässä oleellisemmat näistä
metoodelsta: 1) kansa «kaappaa
poolllttlsen vapauden, tekee sen i l ­man
mitään lakeja ja asetuksia ja i l ­man
mitään 'rajotuksla (ottaa vapa­uden
pitää kokouksia vaikkapa y l i -
opl&tolssai ottaa painovapauden, liit-toutumisvapauden,
vapauden pitää
edustajakokouksia jne.): 2) perus­tetaan
uusia vallankumouksellisen
vallan elimiä - työläisten, sotamiesten
rautatieläisten ja talonpoikain edus­tajain
neuvostoja, nusia valtaelimiä
maaseuduilla ja kaUptigeissa,, ym.ym.
vanankumouteeniset^
Näitä elimiä muodostivat ainoastaan
ne muodostettiin Ulkopuolella käik-kieh
•lakiiBn ja yleisten saantojen lä­peensä
yallankumotiksellista tietä, 0-
ilvät kansan "ItserialsfeiHuoniisyoiiuan
hedelmiä, 'ilBfötiksra 'kaifsan itsetoi-minnasta,
kansan j o k a oli, Vapautunut
tai vapautumassa Vanhoista poliisi-kahleista.
Ne ollVätluonnolisestival-taelmiä
huolimatta "kaikesta alkeel­lisuudestaan,
muotojensa •kehittyinät-tömyydestä,
kokoonpanonsa ja toi­mintansa
rikkinäisyydestä. "Ne toimi­vat
kuin valta, ottivat" haltuunsa esim.
kirjapainot (Pietarissa), vangitsi­vat
pollisivirkäiiljöifa, jotka esteli-vät
vallankumouksellista kansaa to­teuttamasta
oikeuttaan (esimerkke­jä
on myös Pietarista, jossa uuden vai
lan vastaava elin oli heikompi, mutta
vanha valta voimakkaampi). Ne toi­mivat
kuin valta kääntyessään koko
kansan puoleen kehotuksella, että
se ei antaisi rahoja vanhalle hallituk­selle.
Ne takavarikoivat vanhan halli­tuksen
varoja (rautatieläisten lakko-komiteat
etelässä) ja käyttivät ne
uuden, kansan .hallituksen tarpeisiin.
niin, ne öolivät epäilemättä Uuden,
karisanhaliituksen eli, j os tahdotte,
vallankuraöukseliisen' hallituksen al­keita,
Yhteiskunnallis-pbliittiselta
luonteeltaan" tämä oli kansan vailan
kummoukselllstep ainesten diktatuu­ria,
alkiitekijöissääh. Mämmästytte,
herra Blank ja herra Kisewetter (Pro
fessorl, kadetti, joka hyökkäsi bol­shevikeja
vastaan v. 1905 sen vuoksi,
että nämä tunnustivat «diktatuurin»,
ja puolusti «demokratiaa».) ? T E ette
näe täs^ «lisättyä suojelustilaa», mi­kä
merhtsee samaa kuin porvariston
diktatuuri? Me jo sanoimme teille,
että teillä ei ole minkäänlaista käsi­tystä
Siitä mikä.on «diktattttirin» tie­teellinen
merkitys. Sen me lieti teille
selyitämme, mutta ensiksi mainit­semme
«vallankumouspyorres-kauden:
kolmannen toimintametoodin: kansa;
käyttää väkivaltaa niihin nähden, jot-;
ka yälclyälta kansaa kohtaan hdrjot-täVät.
, , • _' •
Maiiiitsemamme valtaelimet öliVat
diktatuuria, alkuasteissaan, 'sillä tä­mä
"valta ei tunriustaiiutöiltaän A i i u -
ta valtoja, el mitään lakeja, «,mitään
ykisiä 'sääntöjä, oiipa niitten alku­perä
mikä taliansa. Rajaton, -faeiita
.piHtfiamaton, "votnäkn 'saäan «Viorim-äiästa
mertatykteiM -perottuva väl­tä.-
ie juuri on diktatuuria. Mutta voi
ma, jolle tämä uusi'valta perustui ja
pyrki perustumaan, ei olltit pistin­ten
voimaa,, joita vallassaan pitää
kourallinen sotilashenkilöltä, ei polii-sivoimaa,
ei rahan vpintea, ei min­kään
enisten,vakiinturieitten lai­tosten
voimaa. E i mitään tuollaista.
Ei ollut aseita, ei rahaa, ei vanhoja
laitoksia uuden vallan uusilla elimil­lä.
N i i t t y voimalla - voitteko käsit­tää,
herraBlank jajierra Kisevretter?
el ollut mitään yhteistä vanhojen voi
makeinojen kanssa.ei mitään yhteistä
«lisätyn suojelustilant kanssa, jollei
ota huomioon sitä,-että kansa lisäsi
uokän ja sen j^itajaln keskuudesta.
Olisi väärin ummistaa silmänsä siltä
edessäolevalta vaaralta, että kapita-istlsen
kulttuurin monet myrkkykuk-iaset
ovat upottamaisillaan juureen­sa
syvälle meidän omiin riveihimme.
Llikkeelleemme ei ole antava lu-
; uutta ja joukkojen kannatusta yk­sinomaan
- meidän ihanteemme, vaan
myöskin sitä edustavain, sitä levittä­väin
tai pelkästään sen' kannattajik­si
tunnustautuvain yksilöiden vastuu
kykyisyys.
Yksi ainoa mies, joka esiintyy ar-vottomastl,
voi yhtenä päivänä hä­vittää,
minkä kymmenet, jopa sadat-kiri
vuosikausien Vaivalla bvät raken
taneet. .
Jokaisen jäsenen on ajateltava suur
ta vastuunalaisuuttaan tässä suhtees­sa.
Tämä koskee niin hyvin «johta­jia
» kuin «rahvasta». Jos ei muu au­ta,
meidän täytyy säälimättömästl e-roittaa
järjestöistä kalkki epäilyttä­vät
ainekset, jotka sattavat liikkeen
huonoon valoon. Me/emme voi kärsiä
henkilöitä,. joitten siveellinen käy­tös
tekee heidät — tietäen tai tietä­mättään
— epäluotettaviksi taisteli»
sa. U u t t a yhteiskunta"» ei juuri voi
r a k e n t a a se, j o k a mieIih>TälIä ryp«t
v a n h a n - y h t e i s k u n n a n liejukoissa.
näinollen läpäistä meidät kaikki. Vai
l a n k u m o u k s e l l i s i l l e sosialisteille «s-n
e n k a i k k e a ; k u u l u u nyt jos koskaan
L a s s a l l e n - S a k s a n työväenluokalle ai
t a m a ' k u u l u i s a kehotus: «Teille eivät
s o v i enää s o r r e t t u j e n paheet, eivät
myöskääii ajattelimattomien tyijät
h u v i t u k s e t , eipä edes tavallisten via­t
o n k e v y t m i e l i s y y s , : Te olette se kai
lio, j o l l e n y k y a j a n kirkko on raka-nettavä.
» — Z , Höglund,
suojelustaan vanhan vallan poliisien
ja muitten laitosten sortoa vastaan.
Muut mihin Sitten perustui tämä
vPimä? Se perustui suuriin kansa-joUkkoihi
fässä on peruseroavaisuuS
tämän Uuden vallan Javanhan vallan
kaikkien entisten elinten välillä.. Ne
olivat vähemmistön valtaelimiä kan­san,,
työläisten ja talonpoikain suur­ten
joukkojen hallitsemiseksi. Nämä
olivat kansan, työläisten ja talonpoi­kain
vallan 'elimiä vähemmistön hal­litsemiseksi,
elimiä, joitten tarkotus
oli kurissa pit^ä kourallista väkival­taa
harjottavia poliiseja, pientä etu­oikeutettujen
aatelisten ja virka­miesten
joukkoa. Tällainen on ero
kansaa hallitseyaö diktatuurin jä val-
Jankumouksellisen kaflsan diktatuu­rin
'Välillä, "painäkaapa se visiusti mie­leenne
"herra Blank ja herra Kisewet-teh
Vanha valta, joka oli vähemmis­tön
dikta[fuu"ria, saattoi pysyä pystys­sä
yksinomaan pöliisijuonlen avulla,
yksinomaan siten että kansanjoukot
yhä erienimän "ja enemmän eristet­tiin,
syrjäytettiin osanotolta valtaan,
vallankäytön 'välvonna's'ta. Vanlia val­ta
ei 'koskaan, luottanut joukkpihin,
pelkäsi'Valoa, pysyi pystysiä vain pe­toksen
äVuila.'UUsivalta, joka oli vaV
tavanenemmistön diktatuuria, saattoi
pystyssä pysyä, ja pysyikin yksino­maan
valtavan suurten 'jouHcojen
luottamuksen äVulla, yksinpmaan si­ten
että saattoi koko joukon, massan
niitä; vapaimniin,, mitä monipuolisim­min
ja mitä voimakkaimmin valtaan
osaaottamaan. Ei mitään peitettyä, ei
mitään salaista,"ei minkäänlaisia oh­jesääntöjä,
ei riiitään muodollisuuk­sia.
Sinä - oletko työläinen? Tahdot
taistella mukaria vapauttaaksemme
Venäjän kourallisesta väkivaltaa har­jottavia
poliiseja? Olet toverimmfe.
Valitse edustajasi heti, viivyttelemät­tä,
valitse mielesi mukaan, - me mie­lellämme
ja ilolla otamme hänet työ-
VASTAUS COBALTIN S. S. OSAS­TON
TEKEMÄÄN AVOIMEEN
KYSYMYKSEEN TORONTON
.OSASTOLLE SUHTEES-TAAN
O. TOKOIHIN
C!öbaltin osaston tiedusteluun, job-t
u v a «Intustrialistissa» olleen- jonkia
nimettömän henkilön kyhäyksestä, »•
s a s t o m m e j a j o i d e n k i n jäsenten «htl- ,y
luttamisesta» 0 . T o k o i n kanssa, päärfi?-
t i T o r o n t o n S.S, Osasto kokouL«e-saän
3 p , h e l m i k , vastata seuraav^
läisedustajaln neuvostomme, talf
ppikaiskomitean, sotilasedustajaa
neuvoston yms. täysivaltaisten J3««r
ten joukkoon. Tämä on valta, joSao>.
avoinna kaiknie, joka kaikpnte»
suurten joukkojen "ähtänssaj^;
on helposti joukkojen saavut^:
sa, jok..on- lähtöisin - l > t ^ :
joukoista, joka on suurten k M ^ .
joukkojen ja niitten tahdon m«^^
Ljavälitöholin,;älläm-^^^^^^^
valta, tai oikeammin sen a. uteW v.
sillä vanha valta voitetuaa ^ :
kovinaikaisin nuoren k a s j m i -^
Kysytte ehkä, herra B l n n ,
Kisevetter, mitä varten «dil*> .
- t ä varten «väkiva^U^E^^^^
nattoman suun joukko »
kivaltaa kourallista ^af
kymmenet ja sadat miljonat^^,
olla diktaattoreita tuhansia,»^
niä tuhansia haalittaessa..
Tätä kysymystä
esittää ihmiset, jotka en^a^^^^^^
kevät - diktatuurin maantei^^^
tettävän heille oudossa me^^y
.ä.nnriiset ovat tottuneet n a r ^
vain polnsivallan ja van^P
tuurin. Heistä näyt^^^^^^^^^^^
että saattaa olla valtaa 1^^^^
takaan ponisiävetta
takin diktatuuria kuin I-^j^::^
tuuria. Sanotte, e i ^ e ^^
tervitse väkivaltaa tuhans^
Erehdytte, ja «ehdytte ^ ^ i ^ .
katsele tutkivin silmin
tä. Unohdatte, etta uu--i
Jaile alas pilvistä, vaan
L v a a rinnalla v a n h ^ _ l i ^.
taan, taistelussa s i w v ' ^ . j , - ^^
"väkivaltaa v ä k i v ^ ^ n ^ t?
vkaolhtatakaenin, ot, eiio VmOI ^ya<p^au.,^ ^i^_
väkivallan harjottajista...^
Tässä teille J^^rr^^^
^vetter, jotta ^ttsi^:^"^
kadetin- järjellä =aa