Vapaus, January 7, 1926

              TAPAUS
MM
1:. ai , VAPAys (liberty) , ^ ^
K The^only o*gan;of Finnish Worket» |n Canada. I^b-
VOuain Snibm Ont, eveiy T u c ^ y , Thnrsday and
?^*^^terea ai the Post Office Department, Ottava,
laa 6^ond/e!ä8s matter;
"General advertising ratcs 75c per cot inch. Mi-
3^nm chatge for single inscrtion 76c. ^ e Vapara
iTtbe best advertising. medium among «le Knnisl»
y-1'ieopleJn^Canada ^'
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vlt 4<.00, pooH vlt. »2.26, kolme kk.
^ ^ T n i d ^ i Ä i t o ä^Suomeen. yksi -k. »6.50, puoli vk,
f^^^iÄTioi^Äk, r ^ ; ei tu.Ta lähettämään
yaltet asiamiesten loilla on takaukset.
- : ; ILMOITDSHINHAT VAPAtJDESSA:
' Naimailmotukset'*i.00 kerta; $2.00 kaksi kertaa.
V Avioliittoonmcnoilmotukset 60c palstatnuma. -
.1 Nimenmnutosamotukset 60c kerta, f1.00 5 kertaa.
SyntymaUmotnkset $1M l»»*», $2.00 8 f^jaa.
Avioiroilmotukset $2.D0,kerta, $8.«p kaltrf kertaa.
/, .Kuolemanilmotnkset $2.«0^ kerta, f ÖOc-lisämaksu
mtodanseelta tai TOuistoväresyltä. /- f
^:, Balutaantiedqt ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
Itolmekertaa.' *, • * i --^'
.Tilapäisilmotiajien Ja ilmotusakenttuurien on, vaa-
«Ifttaensa. lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
: Vapauden konttori ja toimitus: Liberty BIdg Lome
-BL Puhelin 1038. Postibsotef Box gO, Sadbnry, Ont.
•"i fos ette milNin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Url^eseenne, kirjoittakaa uudelleen^ liikkeenhoitaja.!
persoonalUseila nint-ellä.
V. KANi?4ST0. Liikkeenhoitaja.
, ^hrafiayaiilo ja iyöväenluokka
/ Silomessa
" ' Inhoten''bn'tyovak|'ain^ suhtautunut ohranoihin ni
tsaarin kuin «itscnäisyydenlcin» aikana. . Vaistomaisesti
^ 'ovat tiedottomatkin työläiset käsittäneet ohranan • toi-
< .minnan suiintautuvan yleensä tyoväesto^Kvastaan. Mut-ta
nim kauan, Icun ohranavaino on |:ohdistunut yksin-
«miaan iai «tiipäassa Tajn^^JEtnmmmisteja» vastaan, ovat
aosialidemolora^et ja- järjestymättömät työläisjoukot
t pysyneet verrattain välinpitämättiiminä. Tähän on
'suhtautuminen, ne kun ovat syyttäneet Aominunisteja»
iaiitä, eitä ohrana kay heidän kimppuunsa. «Kärsikööt
' ^)|iahbissaan»»'! ön ollut so$ia1idemokratidn ' johtajiston
^'^ kanta. He eivät ollenkaan ole ottaneet huomiooni että
kysymyksessä on sittenldbi, porvariston vainotoimenpiteet
työläisiä*—vaikka toiseen .poiiittiaeeft ryhmään kuu-
, luViskin — vastaan. • - . < \
• ; Viimeis{ft:«liranatounepjpiteet
kiittäneen poliittisesli järjestymättömiin ja sbsialide-
^mokraattisiinkitt joukkoihin.' Valtavana ilmauksena täs­tä
ovat olleet ne sadat vastalduseet, joita eyi työväen-
^, ^järjestöt kautta maan qvat'esittäneet ohranatoimenpitei'
-ta vasta^m'. Aivan tuivistamattoman voimaldcaasti on
r^Snotmto^iyovaenluo^^ ohranavainobn. Sei»
.n^^jlalsUi^kansanliikettä ei ^Suomessa ole ^moniin vuosiin
•'l^ .Tähän'mielipideibnaisttun ovat Äitt^neet osaa myös-s-|
dn työväen annnadlliset järjestöt- Erittäin Jlahdutta-irana
tneil^inä -voidaan mainita, että myöskin sos.-dem.
' - järjestöjä o» ollut vaistalattsuj^ieQ, jb)d:ossa, vieläpä hy-,
-väbjnuassa yhteisiä päat&lansebnja vaseninustotyöväni
fcaiKäa. Se osottaa, että sillSun taholla alkavat joukot
4>|'k^'SelviHäii mis^ ,'oik^taan on kysymys: .yleisestä
IhyÖlldäyksesta työväenjärjestöjä Vastaan.' ^ ^
Etta näin tosiaan on asianlaita, sen osottavat selvää­kin
selvensin ohranan ininieaikaiset toimenpiteet am-
' inatniisia Järjestöjä vastdan. Vaasassahan pantiin toi-
Yneen itikein suuri mellastus ~ ja ylcsinomaan amma*
.tiilisten vjärjestöjen toimivapautta vastaan. .Toimitsi"
russa meni ohrana vielä pit^innnälle. Se tunkeutui
mattiosäston viralliseen kpkoukseen, johon oli sisään-
'pääsy .Vain jäsenrllä ja kaikista vastaväitteistä huoli­matta
seurasi ohrana asioiden käsittelyä koko kokouk-
' $ien,äjan. Törkeästi polki' ohrana sii* perustuslait jal-
' ,kojensa alle — ja Suomessa ei liene sellaista mahtia,
joka voisi ohranan tästä tilille panna. ^Se on lakien
- ^yläpdolella. i
^ Mutta tämä kaikki osottaa, etta Suomen tjyovSestön
on aika koota' kaikki voimansa yhteiseen taisteluun
iaittomtiuttQ ja taantumusta vastasm. Ammatillisetkin
työväenjärjestöt ovat jo uhattuina. Niitä'on työväen
käytävä puolustamaan : puolue-erodvaisutiksista huoli­matta.-
^ Keskinäisillä riitaisuidcsilla' ei tällaisella het-keillä
saisi työväen rintaihaa hajottaa- Sangen epäon­nistuneen
ajankohdan ovat sosialidemokraatit «valinneet
- Huttuä-riidan paisuttamiseen- Joidenkin henkilökysy­mysten
ei saisi, antaa lyödä rivejä hajalle nyt, jolloin
( on kysymys,työväen koko järjestötoiminnan kohtalosta.
Nyt pitäisi kaikilla olla
uhkaavaa taantumusta vastaan! '
Työväen yhteisrintama on tärkeä monessa suhteessa.
taisi tämän yht<^srintaman luomista. Siihen suuntaan
~ olisi^ työväen ainakin toimittava. — T. T.
"Riuskaa toimintaa vangrittujen, kom­munistien
hj^äksi Engrlannissa
Lontoossa on äskettäin pidetty Punaisen Avustuksen
V» 'järjestäxnävkokous^;johon otti osaa 500 lyöväenjärjes-
I t ö j e n valtuutettua:^ Kokouksen lavasi C M
«n, etta eräät Työväenpuolueen oikeistojohtajat eivät
tunne kutsumusta taistelun käymiseksi pidie- ja paino­vapauden
puolesta. On tullut aika kail&ien voimien
keddttämiaeksi, sanoi hän, koska kapitalismin metodit
kajrvät^yhai^aaenmiiksi ja raaemmScsi.
^Vangitun Pollittin vaimj} piti suurella suosiolla vas-
^taanotetun paheen, .missä hM korosti, etteivät vangittu­jen
kontmunistifaa vaimot suinkaan anoneet miehilleen
armoa: ' Nama pitivät ^vangittuja miehiään* luokkaoi-
•V"'v.'
keud^• silmäänpislavinä esimerkkeinä. ->Me-, arvostani-me
miehiämme, kodca hei ovat ösottaneel, miten uskpl-llset
j(^tajat palvelevat asiaansa,' lausui hän.
t Weed|gwood puolusti puhe;, paino- ja, yhdistyamsr
vapautta ja ehdotti kokouksen' hyväksyttäväksi päätös­lauselman,
jossa sanottiin, että konferenssi päättää, teh­dä
kaiUcensa lukeakseen ainieellisesti vangittujen ya-pauttaiäistdimintaa
ja avustaakseen näiden vaimoja Ja
lapsia. ' ', '
Landsbury ehdotti agitatsionityötä koko työväenliik­keen
keskuudessa päivän yleislakon aikaansaamiseksi
viikossa aina siihen asti, kun hallitus on pakotettu va
paiittamaan kommunistit. ^
Gossipin ehdotuksesta valittiin lopuksi loimintako-mitea
vapauttamisasiah ajamiseksi.^ ^
^Ruotsin Kommunistinen nuorisoliitto on lähettänyt
englantilaiselle veljesjärjestölleen sähkösanoman, mfesä
m.m. 'lausutaan, että kommunistivainoilla Englannissa
on ollut: seurauksenaan vainojen tehostuminen Ruotsis­sakin;
mutta etta vainot tulevat vain kannustamaan
nuorisoa entistä kiihkeämpään taisteluun työväenluokan
lopullisen vapautuksen puolesta.
Osuustoiminnan murskaamista!
vastaan Italiassa
Venäjän osuustoiminnallinen keskusjärjestö: Sentro-sojus
on lähettänyt Italian osuustoimintaliiton puheen-;
johtajalle tervehdyksen 10 miljoonan järjestetyn venä-^'
Jäisen osuustoiminnanharrastajan ;nimessa sekä- protes-teei^
annut^en johdosta, että fascistit «hkaavat tuhota
Italian osuustoiminnan*
Samoin on Sentrosojus ehdottanut; Osuustoiminnal:
liselle allianssille, että eri^ maiden osuiutoiminnalliset
järjestöt protesteeraisivat: mitä; tarmokkaammin Italian
osuustoiminnan tuhoaniistar vastaan--: Lisäksi vaaditaan
protestikokousten järjestämistä .kaikissa maissa ja alli­anssin
sekä mol^mpaiia f. ammatillistaa intemationalien
yhteistä toimintaa asiassa. ^ ^
; P
Losovski lähettänyt osuustoiminta-allianssille seuraava-sisältöisen
kirjelmän:
«Italfan'ammattiyhdistysliike on isketty hajalle. Ita
lian kulutusyhdistysten keskusliitto on hajotettu. Kaik­kien
maiden työväenjärjestöjen ja kansainvälisten yh­teenliittymäin
puuttuminen asiaan mielipide-eroavai-suuksiin
katsomat^ on ehdottoman välttämätön.
/V«Punaisen ammaUiyhdistysinternationalen toimeen­paneva
komitea: ehdottaa Osuustoiminnalliselle allians-sille
yhteisten toimintojen järjestämistä Italian amma^
•tiilisen ja osuustoimintaliikkeen puplustamiseksi.'. Kan-sainv^
inenosumtoiminta-allianssi, joka yhdistää kaikki
eri suuntaa olevat työläisten ;osuustoimintajärjestöt, teh-kööuö
alotteen kansainvälisen konferenssin kutsumiscgksi,
jossa olisi' edustettuina Amsterdamin intemationale.
Punainen' ammattiyhdistysinternationale ja ;osupsti)inun--
ta-allianssi, yhteisesti sopiakseen toimenpiteistä fascis-mia'vastaan.
Punaisen ammattiyhdästysintemQtionalen
X^. komitea on,täysin vakuutettu siitä, että Kansainvä­linen
osuustoiminta-allianssi mielii tehdä^kkensa
rientääkseen ammatillisten kansainvälisten järjestöjen
kanssa yhdeksi Italian työtätekeväin joukkojen*avuksi.»
UudeOeenj
Eheysponnistelut fascismia vastaan
Ranskassa
Työväenkongressien toimintakomitea Ranskassa ön
osottanut kailcille luökkataistelujärjestöille ja reformis­tisten
järjestöjen vähemmistöille yhteisen rintaman muo
dostamisvetoomuksen seuraavalla ohjelmalla:
On vaadittava valuuttahuononnidcsen- estämistä ja
valuutan vakauttamista suurkapitalistien kustannuksel^
la; asteettaistÄ' kapitaaliyerotusta; työväenkontrollia
yaltioyarojen kavallusta vastaan^ velkojen mitättömäksi
julistamista' liittolaisille; yleistä palkkain, eläkkeiden
ja' hyvitysten kohottamista liikkuvan asteikon perus­teella;
Washingtonin konferenssin hyväksymän 8-tunnin
työajan ratifioimia parlamentissa; valtio-; ja sotavelka-paperien
sisällön välitöntä suorittamista pikkuvarak-kailleT
pikaista rauhaa Marokossa ja Syyriassa; teho­kasta
taistelua fascismia vastaan, riisumalla nämä aseis­ta
ja hajottamana niiden järjestöt (armeija ja hallinta-laitos
puhdistettava fascistisista aineksista); poliittisten
siviili- ja sotilasvankien vapauttamista, j.n.e.
Näiden vaatimusten toteuttamiseksi toistaa toiinintä-komiteä
kehotuksensa yhteisen rintamaii muodostamises­ta
työmailla ja kaikkialla, missä löytyy riistettyjä ja
sorrettuja.
, Toimintakomitea korostaa ennenkaikkea, että paras
keino taistelun käymiseksi fascismia vastaan on lopun
tekeminen näiden halpahintaisesta demagogiasta^ millä
nämä vetoavat työläisten ja keskiluokan hädänalaiseen
,asemaan, samalla kun komitea huomauttaai ettei rans­kalainen
fascismi suinkaan ole mikään erillinen ilmiö,
vaan suoranainen ja välttämätön tulos vasemmistoblo-kin
kelvottomasta hallinnasta, mikä blokki ei ole kah-deksantöista
kuukauden aikana kyennyt täyttämään vaa^
lilupauksiaan, vielä vähemmän ottamaan varteen tjfötä-tekevän
kansan etuja, ,vaan päinvastoin polkenut nämä;
synnyttämällä suuria taloudellisia, raha- ja yhteiskunta-kriisejä.
Kun 'kulkee puoluejäsenten, kes^^
kuudessa ulkopuolella "virallisen
ilmapiirin", niin ei voi olla huonia»^^
matta kuinka paljo vielä on olemas-;
sa: vastustusta puolueen uudelleen
järjcstänuseen nähden. Minäv kim
aikani, olin' melkeinpä samalla kan-<
nalla, katson ikäänkuin velvollisnn-:
dekseni selittää ne syyt, 'jotka pa-
Icdttivat minut muuttamaannueltr
piteeni> jos se osaltaan ; auttaisi: :toiT>^
siakln epäileviä tuomaita pääsemään
diassa tyydyttävään 'ratkaisuun- : J -
Ensiksikin meidän pitää muistaa^
että Kommunistipuolue on vallan-'
kumouksellinen puolue ^ i . ainoas>
taan teorias^, vaan myös . käytanr
nössä/ Meidän haaliosastomme 'si­tävastoin
ovat olleet kehitysseurojai
joiden'merkitys ei kylläkään ole ol4
lut vähäinen suomalaisten työläisteii
henkisen tason ja .luokkatietoisuus
denkin kohottamiset. Mutta käy-'
tännoDisessä vallankumoustyössä )ne;
itseasiassa eivät ole minkään jarvöi-sia.'
. Suomen'' vallankumousliikkeen
aikana < se tuli kyllin selvästi .:todisr
tettua.- • :Ne-eiv^t, ole : luotu .taiste­lemaan,
vaikka niiden ohjelmassa
olisi kuinkakin korealta helähtäviä
fraaseja.Ne hajoavat heti kapi-:
talistisen valtiomahdin ensi puser­ruksesta.
Luokkatietoisuuden ^ ja
yleensä henkisen tason kohottami­sessakin
on ; nykyfsten haaliosastör
jemme merkitys jo tuntuvasti' vä­hentynyt.
Jokainen vanhempi puo­luejäsen:'
muistaa,'^kumka - ennen,
kymmenen 'parikymmentä vuotta
sittCj oli aina kokou^iss^, paljo: vär
keä . ja runsaasti puheenvuorojen
käyttäjiä, r Nyt sitävastoin on koko
puoluetyo osastoissa jäänyt muuta-^
mien harvojen käsiin, ja sanomat-ta~
kin on selvää, että tällainen, asi-:
antila vie suurelta osalta jäseniä
koko innostuksen puolueen eteen
työskentelyyn.
Yksinpä näytteleminenkin ja kqji-kenlaisten
ohjelmanumeroiden esit­täminen
on, ainakin^ isoimmiBsa o-sastoissa,:
jäänyt ..muutamain; kou-luuntuneiden
käsiin, joiden jouk­koon
- ei uusi: tulokas vaan niin hel­posti
voikaan^ itseään^kehittää, vaan
jää suuren maksavan yleisoÄ\ jotik-koon,:
ja; eifbön tästäkin' puolesta
osastotoimintda. •
Solutpiminnan :: pohjalle järjeste-^
tyssä puolueesi muodo^vat puor-^
lueen yksikön' joko.työtovereista tai
läheisiltä naapureista olevat jäse­net
ja oman- läheuen toveripiirin
keskuudessa arempikin luonne
bttaa osaa aälölden käsittelyyn,' niin
hyvin solun sinisissä kuih niyds ko­ko
puoluetta I koskevxssakysymyk-siteäi:
SiUoitt tulee ijokaiselIa;rpuo­luejäsenellä
olemaan,; ei ,ainQa:staan
tilaJsnns: työskentelyyn puolueen hy-'
vaksi, ja tietoisuus s&tÄ, että hän­täkin
tarvitaan^- ei ainoastaan puo­lueverojen
^maksajana, ^vaan myös
aktiivisena taistelijana, kannustaa
hän^ eteenpäin solunsa ja koko
puolueen voimistuttamiseksi ja kas-i^
ttamiseksi.
' Kaiken tämän lisäksi on puolue^
jäsenillä aivan yhtä hyvä tilaisuus
kuin «unenkin" haaliosaston j e n i ­nä
: näytellä; vtanssia, v.laulaa, /^kuMn
kykyjensä vmukaan ja minkä :-puo-
Isetyöltä joutaa. Sen lisäksi tul-
Icnee kaupunkikomitea kullakin
paikkakunnalla järjestämään: ohjel-ma-
pja agitatsionitilaisuulraia haa-lille^*
otenSakin entiseen malliin,
•vaikka varsinainen puoluetyo onkin
^järjestetty sinne, missä se on lä­hempänä
työtätekeviä joukkoja, se
on soluihin' työmaillay ja.kodeissa.
Taistelujärjestönä ; so)upohjalle
muodostettu puolue; on verraton. : E l
ole ensinkään uskottavaa, että val-talookka:,
antaisi Kommunistipuolu-r
een rauhassa kasvaa ja sitte voimls-tuttuaan&
vaan noin yks' kaksT ottaa
ohjat romiin käsiinsä. JEi, nykyinen,
suhteellisesti rauhallinen ti]anne~ on
vaan ikäänlniin: f aselepoa, jolloin
vastustajamme - tutkivat : tilannetta,
alkaakseen sitte sitä xaivolsamman
hyökkäyksen, aikomuksella hävittää
Kommiiiiistipuolue olemattomiin ai­nakin;:
tältä mantereelta; Mutta sii­liä
be eivät tule onnistumaan^^^^^^: M
kään ^ ei ^voi^tukahuttaa vallankumo­uksen
'liekkiä sorretun luokan po^
vessa, kun meillä on kommunistien
järjegtetty joukko sitä sytyttämäs­sä;
vaan jokaisen vaiaon alta: se
nousee:. entistä : voimakkaampana ja
kirkkaampana. -
•• Ja solut työmailla jo kodeissa
elävät ja toimivat: kaikista vainoista
huolimatta; El mikään valtiomah­t
i : voi meitä estää kokoontumasta
pikku ryhmänä,; keskustelemaan ja
päättelemään,': : ludTmaan suimnitel-mla,
tarkistamaan jäsentemme ja
johtajain toimintaa. ,
El mjkään: inahti; voi::meitä:^
tää 'puhumasta tovereillemme .työ­palkoilla
ruokatunnilla, kodeissa,
ruokapaikoissa, palloruumissa,: ka­duilla:
ja missä Ikänä heitä tapaam-mekln,
ja kommunistinen liike kas­vaa,
voimistuu ^'a paisuu; : Ja sitte
sopivan tilanteen ; tullen kukistaa
kapitalistisen ; valtiomahdin ja; aset*
taa tilalle köyhälistön diktatuurin
jav neövostövallan^ja • sitfi • ti^
tenttaa .kansojen vapautuksen. :'
Victor Lehti. ,....g.............
Puolueen virallisia
tiedonantoja
«Kansanvalta» teollisuudessa? «The Financial
Posti^rlehden mukaan voi rahamies saada kontrollin osa­keyhtiöön,
ostamalla viisikynunentäyksi prosenttia sen
osakkeista. Sitten voThän muodostaa yhtiön; joka ot­taa
haltuunsa hänen omistamansa osakkeet :^jöi]ka
osakkeista hän myös pidättää itselleen viisikymmentä-yksi
prosenttia, säilyttäen siten kontrollin senkin yli.
Viime ^mamitunlaista menet«lmää hyväkseen käyttäen
voi hän pystyttää lukemattoman määrän yiitiöitä ja pi­tää
käsissään ehdottoman kontrollin niihin kaikkiin,
vaikka sijottamansa rahamäärä vastaa vain pientä mur­to-
osaa niiclen pääomain yhteisestä arvosta. -
Valmiiksi I^nin-päivää
y^rten
Tammikuun 15 päivänä 1919 mur­hattiin
Rosa 'Luxemburg ja Karl
Liebknecht Saksan sosialidemokraat­tisen
hallitukse'n kätyrien toimesta.
Johtuen Liebktfechtin koko elämänsä
ajan •militarismia vastaan- käyinäs-tä
taistelusta, .on - maailman ;kom-;
nrunistinen nuoriso pyhittänyt tam­mikuun
15 päivän hänen muistol­leen.
Tapmikuun 15 »ta on * nuo-;
rison päivä. Kaikkien puolueen yk­sikköjen^,
tulee olla nuorison : kanssa
yhteistoiminnassa tämän päivän: viet­tämiseksi.
Lenin kuoli tammikuun 21 päi­vänä
1924. Puolueen yksikköjen tu­lee
ryhtyä valmisteluihin heti. Vaik.;
ka me suremmekin . Kommunistisen
Intemationalen,i perustajan; menettä--
mista;: niin kokouksien tulee saada
paremman, kuin sovinnaisen 'muisto-kokouksen:
muodon. El ole: mitään
sen parempaa 'tapaa Leninin työn
jatkamiseksi, kuiff muodostaa nämä
kokoukset tilaisuuksiksi uusien rek­ryyttien
hankkimiseksi puolueelle ja
leninlläisyyden oppi^n^ levittämlstl-laisuuksiksi.
Agit.-Prop.-jaosto ;tulee heti Nlä-hettämään
puolueyksiköille ainehis-tod$
jäsenistön opastamiseksi näissä
kokouksissa. XJkää - odottako sitä.
Ryhtykää toimenpiteisiin heti. :
. . . . ; • • . •. ....
Jouluk. 7 20 päivin pioneerien ;
mielenoaotns
Tätä 'kirjotettaessa ei puolueen
päämajaan vielä ollut saapunut se­lostuksia
näistä mielenosotuksista,
paitsi läheisistä paikoista, joissa on
pidetty mfnestyks^Hivä^ kokouksia.
Jlielenosotus Torontossa oli paras,
mitä on joihinkin aikoihin pidetty.
Kommunistiset Japset.; tekivät. mai­niota
työtä. .Eräästä tärkeästä'kes-.
kuksesta, missä mtelenosotus- olisi
ollut pidettävä, tuli tieto, että sitä
ei oltu pidetty, koska! tietöl^ltä oli
saatu liian/ myöhään^. Mutt»-se ei
ole mikäätt vsyy. i «Vaikkapa viikossa
— ja heillä oli vielä enenpnätt^aficaa
pitää, hyvin • toimivien^puolueen
yksiköiden kyetä.'. järjestämään, ^o-kous.
Melua on vielä käsUlä mu^.
tamia painettuja selostuicsla nuoTteh
-pioneerien tarkotuksesta • ja /päämää­rästä.
: Jos: joku puolueen yksiköis­tä
-haluaa..tietoja;tarkotuksella edis­tää
'tätä työtä, niin: näitä lentoleh­tisiä
voi saada Kommunistisen Nuo­risoliiton
sihteeriltä.
- Mistä veromerkit' ja:' tarpeet on
tilattava
> , • - ' , V On. olemassa-epävarmuutta siitä,
mistä: puolueen, ykriköt saavat^ puo­lueen
uusien sääntöjen mukaan, toi­mintavälineensä.:
, Toimeenpanevat
piirikomiteat: eivät, enää käsittele
veromerkkejä.;.; Työmaa-; tai asunto--
solut: saavat tarpeensa'' kaupunkiko­miteoilta;
Kaikki muut kieli- tai
alueosastot saavat ne suoraan kan.
salllsvirastosta.
Piirikomheat
Piirien sihteerit ovat-valitelleet,
että - j ^htuen. siitä; kun puolueen:, yk­siköt,;
eivät saa: enää tarpeitaan piir
rin virastosta, ei ole enää sitä yh­teyttä
ja toiminnan selostamista, mi­kä
oli: ennen olemassa; • Osastojen
ja kaupunkikomiteoiden sihteerien
tulee huolehtia siitä, että säännöl­lisesti;
raporteeraavat tqlmli^nasta
piirin virastoon-^r^illään muulla ta-,
valla emme voi toivoa saavamme ai­kaan
kelvollista'.yhteistoimintaa ja
työskentelyä piireissä. Piireihin jär­jestämisen
tarkotuksena el ole vaan
veromerkkien jakaminen,^
"Workerin'^ k»jeenvailitajat
Kerta^oisensa jälkeen olemme pai­nostaneet
puolueen yksiköille tämän
työn tärkeyttä. Mutta toverit eivät
ole nahtävästikään ; ottaneet asiaa
vakavalta:kannalta; Puolueemmevää-nenkannattaja
ei voi kuvastaa Ca­nadan
työläisten «läiäää ja taistelu­ja,
, elleivät toverit J kautta koko
maan lähetä uutisia työväenlilkkees-^
tä. Vaikkapa'toverit lähettäisivät
vain mielenkiintbisia leikkeleitä pai-kaUlsista
lehdistä,' niin sekin aut.
talsi hubmattaVasti. Niitä "el ehkä
voldia kaikkia tehdä tunnetuksi, mut­ta
olemme niistä ^tietenkin kiitolU-^
sla. Tehkää näin.
"International: PreH CorreBpon-;.
«lence"
V Meitä ovat kehottaneet kummat-un.
Hiin 'tänuin./|ullud8un'' kustanta­jat
,kuin» tien canadalalsef tilaajat­kin,
avusfunaantilankden- kerää­misessä
-jlL niiden' edeUeen lähetGi-
Lunatsharskin koiiltissa
j;;.";.: •': •^.^';£:;4^•:^;:-ii-^
Joukko ulkomaisia saitomalehti-miehlä-
vieraiU valtalsessa" venäläi­sessä
ensi ja toisen asteen koulus­sa,;
missä opiskeli ja osin asui 700
oppUasta. perreUessään- tässä 7
rakennusta käsittävässä opinahjossa
haastattelivat he ope^tajarta,, Joka
oli heidän oppaanaan. ,Hän vaikutr,
ti erinomaisen: hauskasti; ja.,/muut^;
kin opettajat, olivat yhtä-laatuisia.;
Heidän joukossaan el oUut mitään
ylpeitä, juhlallisia tyyppejä, vaan
olivat he vapaita ja iloisia ihmisjä;
jotka olivat täysin toverillisessa
suhteessa lapsiin. Lasten esiinty-Äiinen
"oli: niinikään .vapaata ja ujos--
telematonta llm^n, että silti plisivat
olleet tungettelevia. He vastasivat
ja kysyivät" ilmail^ mitään hämmiif-kiä.
» •
Meillä oli paljon tiedusteltavaa,
mainitsee muuan ^nomalehtimiehis-,
tä; Mukanamme ollut - turkkilainen
uteli, n^iten - koulussa oli rangaistus.:
ten laita. Hän sai tietää, ettei kou­lussa
rangaistu^ rlainkaan, el aina­kaan
opettajan .toimesta. ;:.Itsehal­linnan
luonteeseen kuuluu, että opet­taja:
sekaantuu niin vähän kuin
suinkin tähän asiaan. Jos rankaise­minen
on .välttämätöntä, saattaa
opettaja kääntjrä ^ luokkaneuvoston;
tai korkeamman Instan^n' puoleen;
jolloin opettaja aina pysyttelee mah­dollisuuden
mukaan takalistolla 'ja
antaa lasten- tehdä alotteem^^^^^;^^^.; '
• -Turkkilainen oli -tyytyväinen vas­taukseen.
Mutta njrt tahtoi korea­lainen
tietää, miten oli laita uskon­nonopetuksen?
—- Uskontoa - e i .meidän koulus-i
samme lainkaan opeteta, vastasi
opettajatar.
—-Mutta sitten on .teillä .toki
moraaliopetusta sen; sijasta?, tiukr"
'kasi korealainen. »
—r ;Ei moraaliaopetustakaan; vas­tasi
.opettajatar. , '
Ulkomaalaisista ^j>li konstikasta;
ettei harjotettu moraaliopetusta.
Lapsillahan täytyi joka tapauksessa
oUä joitakin ^sääntöjä: seurattava.
,naan..y; Heidänhän oli opittava- teke-;
niääii ^eron oikean jä väärän,'hyvän
ja pahan välillä.- Ja kuinka he voir
sivatoppik tätä saamatta opetusta
siinä? „
• > Venäläinen ; opettajatar hymyili.
— Me emme tarvitse mitään muu­ta
moraalia kuin mitä voimme oppia
keskinäisessä työssämme ja keski-^
naisessa eläniässämme; Me :opim-
>ne, että kaikki mikä on' hyödyksi
yhteiselle parhaalle on ^olk^n ja
'päinvastoin.: Lapset,, jotka :kasva­tetaan
^ kollektiivisen työn kautta;
asettavat tulevaisuudessa yhteiskun-!
nan parhaan omansa edelle^;-, -
—• Ja minkä elämänkatsomuksen
annatte te lapsille?
; —^ . Kommunistisen, vastasivat o-:,
pettajattaret silmää räyähyttämättä;
vaikkei yksikään heistä ollut puor
lueen jäsen. '
Ulkomaiset sanomalAtlmlehet sy-yentylvät
tuokioksi pohtimaan asiaal,
'. Sitten jatkoimme me> vaellustam--
me, mikä lopuksi johti alas keittiöi­hin,
j a ruokasaleihin, jotka kaikki:
olivat puhtaita ja : siistejä. Astulm.
me erään huoneen ohi, missä oli
erältä poikia syventyneinä joidenkin'
pienten koneenosien muovallemiseen;
Pojat olivat niin kiintyneitä tyo-^
hönsä,;'etteivät kiinnittäneet meihin
mitään huomiota. : Meille ilmotet-tiin,
«ttä; he: uusnaslvat, radloparaat-misessä.
Monet tilaukset ovat päät­tyneet
ja kustantajat pyytävät hank­kimahan
uudistuksen tilauksiUej sillä,
muuten he ovat pakotetut keskeyt­tämään
lehden lähettämisen;::; .T^
män arvokkaan julkaisun: lukijat^^ot.
takaa^tämä. huomioonne. Jotka^eir
vät halua .menettää- julkaisua ja ha^
liiayat. uudistaa tilauksensa, tehkööt
siten, muuten''p&ttyvät.
/Maksakaa jäsenveronntf
Se auttaisi suuresti osastojen: jä-senkirjurelta
ja samalla u kommti-,
nistlsta liikettä Oanadassa,. jos tor
verimme huolehtisivat, nyt uuden
vuoden alkaessa,; että heidän viime
vuotinen jäsenkorttinsa; tulisi; täy­teen
maksetuksi. -Voisitte alkaa uu«
den vuoden puhtaalla vallankumouk­sellisella
omallatunnolla. '
"Etef npiia"-Iehden avnstamraen
Tp. keskuskomitean äskeisessä ko­kouksessa
myönnettiin, Yl^dysvaltain
veljespuolueelle oikeus koota :varOr
ja suomalaisilta: .osastoilta- ja -Tyl»
miltä 'Eteenpäin-leb&en, oäcensknlu-,
jen peittimiseksL ' '
JACK JfAODONALD;
tia' koululle^ ja' talloinhan maattoi
ymmärtää, että työ kiinnosti poj.
Ma! ' '
Saavuimme \myps metallltyöTers.
taaseen. Siellä 'oli.£Tinäiä3 koneita,'
m.m. metallisorveja. ^ Aasialaisten
suureksi-'^ kum,mastukseSsi' «hersi
verstaassa; myösvtyttöjäi mutta vain
sellaisia, Jotka''olivat saaneet-.kou-lun
lääkäriltä myönnytyksen tähäm
Katselunnie' joukkoa töitä, jotta
muuan tyttöä-oli- suorittanut, ja jot-ka
"; olivatz-rkerrassaan ) oivalllBia.
Turkkilaisesta ei tämä' ollut mi­tään
naisellista aherrusta. Eipä
snlnljäaan. Mutta varrotkobn; jahka
saavat haaremelhinsa .joitakin'nus-metallisorvareja^^
i niin tulee toinen
ääni heidän kelloihinsa!
Pistäydyttyämme .vielä- eräissä
muissa f.Verstaissa ja 'laboratorioissa
palaslmn^e: -: me'^'' 1^
Opettajatar sai käsiinsä erään haus­kan,
vankkarakenteisen tytön, ^
oli koulun^: toimltuskdmltean jäsen,
javjokä osotti meille heidän seinSIeh-tensä.
- Tämä oli leveä paperisnlka.
le, joka" ulottui yli': kokonaisen sei­nän'
nurkasta nurkkaan. -Siihen oli
kirjotetturjoukköv pikku .artikkeleja,
runoja;.uutisia, laadittu hyvin suo­ritettuja
.piirroksia, j.n.e. Sisältö
oli lahtosin-osin, toimltuskomltealta,
osin koulun eri luokilta.
Japanilainen sanomalehtimies sai
lehden s muistoksi;- ja hän: pyysi saa­da
valokuvata' tytön, joka näytti si­tä
hänelle. /
— Kernaasti, sanoi opettajatar,
mutta sitten 'on teidän valokuvat^
tava koko toimituskomitea, sillä leh-
,.ti on sen i • kollektiivisen toiminnan
tuote.
; Rupattelimme vielä tuokion opet­tajattarien
kanssa, minkä jälkeen
heitimme. hyvästit. ; Lät^dhnme iloi­sina
koulusta, sillä me Kolimme näh­neet
'vilahduksen uudesta koulusta,
jota paraikaa' luodaan Neuvosto-Ve­näjällä.
'£oulu on 'vielä aineellises.
sa. suhteessa köyhä ja sillä on niu­kasti
teknillisiä kojeita. Mutta tä­mä
on vain ajan kysymys. Muuta­mien
vuosien kuluttiia; tulee .se ole-
.maan maailman.'parhain; äillä se on
-oikealla -: tiellä;^: matkalle sinne; mi-hln-'^
kaikki suuret kasvattajat ovat
; pyrkineet; mutta mln^e he :'eivät ole
.koskaan: päässeet:' sen -vuoksi,: että
kapitali^lnen järjestys ei ole salli­nut
sltä/:^lausuukiiyottaja. : -
,:'Kirjottajaa oll'^muuten,;myös eri-tylsemAiIn
kiinnostanut; eräässä sa-
Ussa olleet • 'havainnolliset taulukot
koulun toiminnasta ja ;järjestelystä,
työläisten: j a talonpoikain; 'välisestä
yhdyssiteestä ja yjbteistoimlnnasta,
tavarain {iraihdosta ^ maaseudun ja
kaupunkien ' välillä, eriv luonnon- ja
teollisuustuotteiden - tu 3tantoalueista,
j.n.e. -- - -
: Osa 'näistä ' havainnollisista taulu­koista,
jotka volivat erlnoJaiaisen va-
Iaise'vla, oli lahtosin opettajattarien,
osa taas itsensä koululasten'käsistä.
Onko kirkko kapitalis­tinen
laitos
Evantonissa; :.I11.; ^'viime •^'viikolla
kokoontup)it. oppilaskonferenssi, jo­hon'
oli T^apunut: noin 1,000 edus-taj.
aa maan kalkista: osista • keskus-teleiffaan
uskonnosta :ja;'kirkon mer-
, kityjcsestä amerikalaisen: nuorison
ka.svatuksessa, alkoi, jo -heti alussa
tavalla^-' joka von saattanut kirkko-ylimykset
ja porvarilehdisiön säp­sähtämään.
,
Edustajisto lukeutuu; 'tosin kir­kolliseen
nuorisoon jakautneena, nii­hin
^^oniin: kymmeniin; lahkoihin,
'joihin kristillinen' -kirkko on: pirs­toutunut.
Mutta edustajien puheis­sa
.tuon^^ liskonnoUisen kuoren ja
lahkolaisuuden alta .purkautuu vie­lä
'taltuttamaton nuoruuden mili-tanttiifbn
maailmankatsomus ja suo­rasukaisuus
- niin rohkeasti j a terä­västi
totuut^-etsiessään; jotta e:
ihme 'joa •kirkollisissa johtavissa pil-xelssä
:huole9tupeesti epäiltiiu, eikö­hän
koko 'konferenssin koollekntsu-minen
ff ollut • erehdys j a suunniteltiin
-menettelyjä. kokouksen hillitsemisek­si.
: -Konferenssi, päättyi snnnuntai-
:; Konferenssin avasi Yalen ylioppi­las,
; Märän Harper: rukouksella,! jos­sa
hän, kehotti edustajistoa, otta­maan
tunnuslauseekseen:. "Seurat­kaamme
totuutta, .mihinkä- se mei­dät
jofataneiekin" — ja ennmäiset
puhujat^ sen nähtävästi: omaksinivat-kitu-':'::'^-
t .
Palvelee^ kaiutalismia ja nuUUrinnia
^^;-f\^rVi^':':M'^i":"?.::' ~v~:'-:.;''''^-.:J':,'';,-• ^' oppilas;'John
B. finiott ^oU yksi enrimäisM '^t..
hiuista.;..^ H9nen terävä^arvostelunsa'
nykyajan/kirkosata el vnjonnut pelk­kään
ingenoUilaisnttteeai' Taatt Joi
^ ? - i pBol»een-»MhteetL,- ItttomlteevtorfMä^ yhteis-