1930-12-01-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
- 1930 Maanantina, jouluk. 1 p:nä Mon., Bec. 1
seo presiieirtä StoUbei^ 'Iqfyditysr'
Suomen fascismin osuus sodan alkamisessa
Neuvostoliittoa vastaan
stoleädissä kirjotetaan:
• väb£:mmi5tökacsaIlisuuksieQ oikeuk-sien
suhteen, jas heidän--onnist-oisä
^i3lä kerran kiivetä -valtaan. Vä-
: hemmistökansalllsuuksien oikeudet
. tujinustaa läydellishiä vain neuvostovalta.
Se antaa mj^ös varmimmai
takeei pientenkin kansojen omakle -
lisen kuUruurin kehitykselle. Sen on
Leveän • iloissa kaiikana kesJcyksestÄ, hehkui
fBllankumouksellistÄ Ixmostusta ja
Klrj. A. KEVEROV
Jo fascistien valmistellessa hj-ök- jo kokemus osoittanut jolaisell-,
3 entisen presidentin J . K-jkäystaän työväkeä ja sen järjestö- joka läheltä tai kaukaa on seu
fcyvditsezninen Neuvos- j jä vastaan syytettiin luokkatiecoi^ia rannut sosialistista rakennustyö, j zulutskin ja Samaran väliselle ase-
^ kohden ja sen j ^ o s - ; työläisiä ja heidän luottamusmiehi- tämme kuluneen kolmentoista vuo-; nialie. Vaunuista ja vaunujen silmut"'
maan'korkeimpaan | M n viera'an vallan kät'yi«iksL Mikä den aikana" jä" nähnyt ne suureJ : loista hyppeU miehiä maahan. J u -
htoon kuuluvien "henkilöi- j valta tuo vieras valta on. sekin
' 'fDxianKumouKseiiiaia ^uuvm-^^—
:' tuli hänestä suurimpia neövostoklr-f
jailijoita. Katsellen maalimaa työ- , |
' tätekevän talonpoikaisten keskuudesta
lähteneen silmillä hän vaisto- \
nää leikkasi kaislaa, ds^ria aivsait- maisestl omaksui • kommunistisen •
sx tvöUään kaksi neUpuutaista sak- maallmanlkatsomuksen peruspiirteet ^
^ . _ , ikia'kaksi puutaa suorltU rahdlsva ja jo vv. 191B-19 a l l ^ kirjoitella
^' itentista tulera juna pienelle Bu- söi matkallaan, kun el tahtonut huomattavia teoksia, jotka kalkkina:
. . . . „ — iinarista almua Ja palasi miesten aikoina tulevat olemaan suurten j
vuosien oivallisina muistomerkkeinä
29.
Syksymyöhällä eräänä kirkkaana,
lämpimänä päivänä, pysähtyi Tash-
, m an- uhraukset ja ponnistukset, jotka ^ na seisoi vain hetkisen. Kun vau-
Qgitseminen syyllisinä kyy- nettiin jotenkin selvästi ymmärtää. Neuvostovalta on tehnyt vähem- \ aut lähtivät edelleen pyörien jys-
• • järjeitämiseen on syystä j siten fascismi jo yleisillä tunnus- mistökansallisuuksien taloudellisen ' kiessä toimekkaina. oli kiinteällä,
(Vt kaikkla'la sutiria • huo-
Xoiselia puolen on se myps
t* eräänlaiseen käsitteiden
ateen Ja Suomen" polötti-lausellaan
kiihoitti mieUä Neuvos- Ja si\-istyksen tason kohottamiseksi. ; kylmäneeUe hietikoUe kiskojen V K -
toiattoa vastaan ja harjoitti siis Sen näkevät myöskin tjTiniläLiei:. ' reen pinottu vuoreksi viljasäkkejä,
sotakiihoitusta. Fascistien valtaan niutta siitä huolimatta jTittäv5t ! joissa oli merkteinä ristejä, viivoja,
pääsyn jälkeen on tämä sota j-llvtvs edesvastuuttomasti johtaa vähenv i epätaisia kirjaimia,
jnteen väärin arvioimiseen saanut vielä konkreettisempia muä- , »»än tietoista veästöä harhaan. Kahden kolmipuutaisen säkin kyllä
kuin tuollakin pubien r a - toja. Porvaripuolueiden vaalitun- • Lyhyesti sanoen, suomalaiset i&s- keen oU kirjoitettu kosmoskynällä
rvarit itse ja suomaL sosia-.niikset, erittäinkin kokoomuspuo-: ^ ' ^ ' • i ^ Sianpää-Svinhufvudin haUi- Mih. Dodon.
raatji ovat tahtoneet s ^ t - lueen vaalittmnukset olivat suurim-, ^ " ^ ^ ^ lakonrikkurivärväri — ;- —
n-f^itvksen vain joidenkin malta osaltaan kohdistettu työläis- Kosolaan saakka, ovat saaneet kan- Säkkien luokse astui vankka, päiten
ja talonpoikain valtiota vastaan sainväliseltä impeilalismiita tehtS- vänpaahtama poika, jolla oli iso,
— - -• • - - - - — Tarsastl
^dityksen
;uuttomien ainesten teoksi,
alaisenaan olisi ollut siis
uri erehdys. Onpa tapausta j 1 p:nä julkaisemassaan' pääkirjoi- käyksen Neuvostoliittoa vastaan Ja hän katsoi säkkien siteitä, tunnus-nitämään
todistuksena su-t tukssssa kirjoittaa Kokoomuspuolu. ' käyttää siUe suotuisan mieliala^ teii sormellaan säkkejä, itsekyl-resta
hajanaisuudesta, jotaieen ja samalla halUtukesn päälehli nostattamiseksi kaikkia keinoja. Iäisenä pullisti mustia, pesematto-jsteh
fascistien keskuudessa i "Uusi Suomi" seiuraavaa: "Kun as- ^ältä kannalta on myöskin tarkas- miä poskiaan.
: On jo puhuttu hajaau- ' tumme meidän rajamme yli itään- ^^ttava yleisesikunnan päällikön yh. Korkeata kirkasta taivaankantta
jljin fascistien keskuudessa, j päin, joudutaan aivan toiseen maa- «^essä eräiden muiden korkeimpaan pitkin purjehti sininen pilvi, peitti
näisiä arvioista ei pidä paik-! ilmaan Kaksi niin erilaista sodan johtoon kuuluneiden upseeri- toLsella laidallaan aurmgonkehran
eilia vastaa todellisia oloja.} maailmaa kuin ne, jotka aukeavat en kanssa järjestämää entisen pre- ja heitti keveän varjon maahan.
älstcnStoMber^ kyyditse-,meidän rajamme itä- ja länsipuo. ^identin Stohlbergin ryöstöä. Suo^ Tanakka, päivanpolttama poiku
Itsestäni
käskevien uutisten jälkeen, ' lella. eivät voi koskaan- tävsin rau- fascismin kansainvälisen teh- haaristi jalkansa leveästi, miesmai-uan
kuin ei ollut tarkempia halllsesti sulautua toisiiAsa. vaan ^ ^^^^än huomioon ottaminen tekee sesti. Ne olivat ratein käärityt. Le-
.lihen osallistuneista, näytti niiden väliUä on ahia jännitys. _ vasta sen täysin ymmärrettäväksi. voUisesti ja ylpeasU hän katsahti
olisi' järjestetty I Eikä se jännitvs lakkaa, ennenkuin ^^"^oin kuin senkm. miksi sen jär- molempim säkkeihlnsa. jotka olivat
itaraan "marssi- toinen tai toinen elämänmuoto on - " ^ t i juuri yleisesikumian päällikkö kahdella solmulla tiukkaan solmi-
- - - • - sosialifascistitkaan tut. veti syvään nenällään voima-liinkuin
se
ien yhteisrintaman
hiukan sotkevien edistysmie. saanut täyden yUvallankummaila-i Suomalaiset
ia muideii yhteisestä astun- kin puolen rajaa. Viime aikana on , e>vät ole voineet kieltää sitä to^ i - kasta, syksyTStä ihnaa, yskahti ja
silloin tällöin pojs h o r j a h - ' '"
oikaisemiseksi ja varoit-jännitys
taas huomattu voimakkaas- ^siaa. että teolla o l i tarkoitus pro- pudisteU päätään,
ti kasvavan. Se toinen valta, joka'^-osolda välien rikkoutuminen Neu-; - Kovinpa meiUa on jo kylmaa!
sL Myöhemmin paljastuneeseen rajamme takana, - on entistä i ^"ostoUiton kanssa, mutta samalla • Taitatavat yöhaUat olla jo liikkeel-t
- osoittavat kuitenkin {tarmokkaammin vahnisteUut vai-;p^/.^^^^^^y,^* ^^^^^^^^^^^
jn. jos kohta se samalla on
ttu"'^yöskln varoitukseksi
iättömille. Tuo tomen tar-
)li sodan provosoiminen Suo-i
Neuvostoliiton välillä. Se
meidät käsittelemään tois-
;§ perustehtävistä, joita varioinen
suurporvaristo väittä-tarvitsi
fascistidiktatuuria.
inen oli riiston tehostaml-itimaassa.
[en porvariston. ja sen l i a l -
.isuhde Neuvostoliittoa koh-rlimeisen
kymmenen vuoden
€l öle ollut hetkeäkään v iL
a täysin ystävällinen. Viral-räuhasta
huolimatoa on Suo-
Brvarlllinen ja sosialifascisti-momalehdistö
kaiken aikaa
S^ut jatkuvaa sotakiiholtus-lloin
varovaisempaa, milloin
ipaa, Suomen itärajan ra-elävää
sosialistista valtiota
L Hallitusten suosiollisella
on maan porvaristo järjestel-isvbretklä
sen alueelle jne.
3 suomalaisten diplomaatti-
[elmapuheissa ja kirjoltuksis-ne
sitten selvien porvarien
sialldemokraattien suusta ja
i lähteneitä, kalkissa niissä
iin Neuvostoliitto erikoisase-
• Kun muiden maiden kans-löitettiin
pyrittävän ystävälll-ahteisiin.
nim pyrittiin sosia-i
Vftltioh siihteen korkentaan
suhteisiin. Viime vuo-rM
klihtyneeissä j a voimlstu-sodanvalmistelussa
Neuvosta
vastaan on Suomi aina
pyt aktiivisimpana ja toime-
Mia. Mutta siitä huolimatta
S?l fascistinen nousu Suomes.sa
!i|l}rtä aktiivisuuden ja agres-liäen
kohoamisia sen sota-tas?
a. jfo • Kominternin VI
päätöksessä sanotaan,
ll^aujvälisten siihteiden p i l -
ajaa' faschmi väidvalta. ja
tätslonipolitiikkaa — ja on
jSdettävä alituisena uhkana
% sotaisten seikkaUujen la
^kana". Myöheinmin pa;^
«rt tosiasiat osoittavatkin,
ffjtcna Suomen fasdstimuUis-
I Joiiduttajana, mikä niääräsi
l^^htumisajan juuri täksi
On oUut selvästi • kansaln-t
'Imperialismin suunnittele-
^euvostoliittoa vastaan käytä.
m alkamispäivän lähestymi-
» J l l — - Tascistihaliituksen
aaalla olla sodan alkamishal-öeUä
olleen pääasiassa toi- lankumousta: se on lyöty takaisin-i ^Uoille seUaista käsitystä, että .so ; Se oli Mishka.
taucmniaksi tähtäävän tar. kin, mutta se yrittää yhä uudelleen", i dan vaara olisi teon epäonnistu-; «an kulki kauan Tashkentin to-
• -- Paljon selvemmin j a provokraatto-;'"i^nJ^a"«a vältetty. Puolueen p ä ä ; reillä, ^n^^^^^
risemmin el voi juuri Väittää, että i Icl^ti esim., selittää teon olevan ^ alla. ve elehti likaisten arykien luo-neuvostohallltus
muka valmistelisi ^"»-auksena siitä, että .upseeristo on ; na, luuli jo kuolevansa, mahatau i
hyökkäystä Suomea vastaan. Miten i ^aJ" määräyksistä huolimatta puut-, kun iski häneen kimni: monet pai-valheellinen
tuo väite on. sen tie-| t"n" t politiikkaan. Se sanoo teon vät sairasteli hän ripulia, miruca
tää lehti aivan hyvin, mutta sei-: osoittavan, että "ollaan tekemisis.sä mistäkin poimitut omenat ja per-laL^
enakin kelpaa se välineeksi so. i «P^^-ettikenraalien eikä vakavasti ,sikat tahtoivat kaantaa suolet si-dalle
edullisen mieUalan valmiste-^ «dioihin suhtautuvien sotilaiden joiltaan. Mutta e i ^ kuitenkaan
jmijj . kanssa" ja että "kyydityksen epä- hukka permyt nhnkaan vaikeina
Suoman hallituksen vastine neu-' onnistuminen pelasti meidät näiltä päivänä, hän kärsi, kesti kaiken:
v o f t o h t L S f n^Uiir^^^^^^ selkkauksilta". So,. täit, likaisuuden^ mahatautlnsa.
slsta rajan yli heittämisistä osoit, j lainen selitys on vain tarkoitettu • Han '^^''^.J^f^^^^^^^
t i m i t P n it^P fa-;cistiha^lituksen tar- «estämään lukijoita näkemästä asi- seen ruokaa, keräili mädänneitä
tl, miten Itse lascistina^ntuksen t a r - , ^„^,^r.-r.m^r>i^ oipnsi kättään nvvtääkseen
: seurassa kotiseuduUeen. VUVK. ^ » « * T O X 4 « * * * - . ^ ^ . ^ ^ - ^ —
I .Lopatinolaisia el ollut asemalla. : Elämästänsä, varsinkin varhalslm- ,
! Kun säkkien viereen ajoivat kah- pien ikfivuaslensa. Nev«rov on erin- •»
'det naapurtkirkoiikyl^n vankkurit omaisesti kertonut vähää ennen »
ija miehet kuormlttellvat vUjansa kuolemaansa (2S/Xn 1923) kirjoit-,
'niihin sanoi Mishka ajomiehiUe: lamassansa omatekoisessa elämlker- j
; - Pankaa minunkin säkklni vank- jrassansa. SUnä hän kuvailee niitä |
'kureiUe maksan kyllä vähän niistä, oloja. Joissa tulevan kirjailijan täy-J
I — Raskaaksi käv kuorma vlrk- tyl kasvaa ja kehittyä ja Joissa muo-
' koivat ajomiehet uppinl^l^aisina. ihastui hänen maallmankatsomoksec- 8
' Mishka le\ittl kätensä. i^"" / , ^, „ , , , '
' Raskasvvko olisi! Kuusi puutaa Tämä autobiografia kokonalsuu-
— ei enempää. Kuljetetaan pikku- dessaan on seuraavan slsSltöinen:
.hiljalleen, eihän tässä kiirettä ole.
ja teidänhän on kuitenkin ajettava
meidän kirkonkylän kautta, j
• Äkkiä hevoset koukistivat luiset ;' valkeata ou kertoa iti^estään. Joko
selkänsä, pyörät alkoivat laulaa t u l - täytyy kertoa kalkki järjestään a.<;-
tua natinaansa, nlinlpulset vank-^^^i 'j^^jjcieeita taikka valita yksltyl-kurit
ryskähtelivät ja raskaan, kel-i^jj^ kalkkein selvimpiä ja luonne*'
laisen viljan täyttämät säkit päät- j kuvaavlmpla kohtia, jotka luovaani
tyivät hiljaiselle vaellusretkelleen ! työhöni ja psykikkaanl ovat jättä- !
pitkin kapeata peltojen välistä tie- . nect jälkiä. I
I tä autioituneiden vainioiden kuulak-; Syntyperän!: isäni oli jostakin'^!
. kaaseen äknettömy.vteen. 'syystä kirjoitettu Simblrskin kau-
I Mishka harppaiU miesten vieres-| jjungln porvariksi, mutta harjoitti 2'
:sä vankkurien jäljessä, katseli a h - ; talonpoikaistÄ maanviljelystä. Xlti l '
] naasti kunnalta, laaksoja, myyrien ' oli lukutaidoton talonpolkälsnalnen.'
, käytäviä ja ajatteU äitiään: iAIkalalsckseen oli Isftnl kyllin luku-
; — Lieneekö vielä elossa vai eikö? ; taitoinen ja kehittynyt. Hän oli pal-
Levottomin silmin hän tarkasteli | vellut aliupseerina ulaaniryknicntln
: alastomia, kuolleita iKltoja, piti > henkivartiokaartissa Pietarissa. Hä-i
kourassaan kovaa mullankokkaretta, jncn nimensä oli Skobelew. Mlnnn t
I jonka oU nostanut kylvämättömältii ; nimeni Ncverov on klrJailijasalanl-
; peUolla. huokasi: |ml. Synnyin 1 p:nä tammikuuta
Paljonkohan hevoset mahtavat 1887 (uutta lukua) Samaran lää-täläululäa
umtaaokAsCaKai.. jJuoos ostaisi? nin Belekeslu (ent. Stavropolskin)
i Kotona kohtasi hänet tyhjä, h i l - j kihlakunnan Novlkovkan kylässä
; jentjmyt tupa pienine, vlhrelnc ik- , Lapsista olin kolmas Järjestyksessä'
; kunaruutuineen. Pihamaalta, sep- ;.Veljeni Ivan SergeJevlths joka ny-posen
selällään olevista porteista 'kyisin on talonpoika, on minua van-vilkahteli
matala, klharalnen nur- j hempl ja samoin sisareni, joka nyt
mlkko. korkea savikko lankkuaidat > jo on vainaja.
Isäni oli mennyt kotivävyksi äitini
kotiin. Minä synnyin, vietin lapsuuteni
ja nuoruuteni 16-vuotlaaksl
asti isoisäni talossa. Tällä el ollut o-mla
poikia ja piti minua Jonkinlaisena
ottopolkauaan. Päästyään sotapalveluksesta
isäni muutti pois Isoisäni
luota, mutta mJnä en seurannut
häntä, vaan JäUi Isolsänt luo,
sillä liänellä oli sUhen aikaan hedel
koituksenakin on provosoida sota j todellista sisältöä Sillä tahdo-iom^^^^^^^
keinolla millä hvvänsä Muussa ^^^^ ensmnakin vaittaa. ettei Suo- almua. Mutta lopulta alkoi kalkki
SSukseTsrei Tc^^"sana^^^^^ porvaristo yleensä valmistele häntä kyllästyttää, hihoittaa. Seit
i vokrmuokrtanto^^^ «otaa SSSR:ää vastaan, sen teke-; laisin keinoin o! voinut hankkia v i l -
iS^kirk^in s f o h vät vain jotkut seikkailijat, "operet-' jaa, ja viljaahan Mishka tarvitsi,
HäviteUyään tVöväen lehdet tikenraalif. Tätä vastoUi pareinpa.. ^ että olisi voinut itse kylvää, pe-maasla
uskovat lascistit voivama "etoa tehtyä uskottelua vaatii so- , la.staa talou-Jeiu _
tällä sotakiihoituksellaan vaikutta. I ^i^l^ascistien nykyinen asemie . J^"^ ^"^^^^ ^^^^^^^^^
myöskin työväen keskuude.ssa. Sitä ! ^ « 7 ^ - ' ^""^^^^
v r i t P t ä ä n Pritvlvsti nuhuttafessa . ^^^ikin voimin porvariston sodan , miehiä Ja meni heidän kanssa_n Neu™s?omi„rl.a' „ a S S -l^-teluia, vaikka »väen silmien arolle töihl.,. Hän .11 puimala vo.,-
dumpins-taupasta. "trusl suomi" »J^ . " ' « ' l ^ f » f
« ^ 5 w . 1,,,;., sita vastaan. Mutta sotahankkeidcu ....
kayttaa esim. sellaisia otsikoita kum pnäonnistuneen xn-itvkscn sena asiain nopeamman kehityksen
"bols^ievlkit riistävät Suomen työ-! -^^^r lii^X^^^^ Mutta ne. jotk.
väeltä leivän". Itse kirjoituksessa : ^^f^J^^^^^
koetetaan sitten uskotella, että boLs- \TtJ^^^^'ZuS^^ln moin kuin V. itsekin tiesivät, että
S t v v S ^ ^ ^ t ä l o u d S S I S r ^^^^^^^ hallituksellakaan oi
tyottomyyita ja taloudellista a^din-i hommaksi ia sitc-r ' oTe sisimmässään mitään sita vas-kotllaa
kapitalistisissa maissa, -'ä-j ^ J ^ ^ ^ ^ f i ^ ^ ^ f ^°J^\,i',„iän taan. vaikka sitä vähän autetaankm
hinnä Suomessa." Sellaisia väitteitä tila suurrauhSrjatS ' asian alkuun panos.sa. Alkuun
Ci ^itetä missään ^ s a t ^ ^ 3e kyllä tietää tehtän-tuksessa
kum tahtoen valmistaa; „ „,„ ,, . v,
• ovat "operettikenraalit" olleet hy- ' sa.
On nimittäin kokonaan vaann
käsittää asla siten, n i i n k u i n yleisesikunnan
herrojen homma olisi ollut
kokonaan vastakkainen fascis-tlhailituksen
omille suunnitelmilla.
| i i l l > m f | «*\/A<bkWU *MA«IWkM««»V«Mtt
vieressä ja hylätty vemmelrcngas
i ylhäällä.
i Äiti el tullut vastaanottamaan.
Eivät juosseet Jashka eikä Fedjka
! näkyville.
} Ajomiehet kantoivat M. . »i^swh.k. a. .n..
1 vehnäsäkit pihamaalle ja väänsivät
; ne ikkunanalalselle nurmipehger-j
mälle.
! Eikä vieläkään kukan tullut vas-
I taanottamaan saapunutta. ! *"»"ein* on sunen aiKaan liedel-
1 Hänen sydäntään kouristi ja s i l - i "»ökauppa ja minun oli hyvä olla
I missä pimeni. j hauen luonaan — nivan toisin kuin
: Tgnatlj-äljä kompuroi sSlepoitla-1 ^^^^^^"anl ja slsarellaul.
i taan, asetti kämmenensä silmien tsäni rvvni<;irou r v , < « i ^ i i H K . , « „ .
iml^hUIa rahdin matai.=»i Ja iuoUi'Zt^,^'"^J^^^'^^''^^-'
työväkeäkin valmisteilla olevan sodan
varalta.
Kuten tavallisesi l aina Neuvos-vinkin
vakavalla asialla.
Tapausten todellinen pcru.ste lie-tollittpa
vastaan .tähdätyn toimin- nee kaikesta päättäen seuiaava:
nan vilkastuessa j% voimistuessa ! suomalainen suurporvaristo oli an
Suomessa ovat Suomen fasclstit nytkin
mobilisoineet samaan toimin-*
taan ne monilukuiset "helmojärjes-töt",
jotka Suomen hallituksen luovuttamilla
varoilla pidetään yllä.
Fascistien läheisestä yhteistyöstä,
näiden täkäläisten vastavallankumouksellisten
ja heidän Suomes.sa
toimivain järjestöjensä kanssa on
muiden mukana todistuksena se, että
muuan fascistiliikkeen johtoa lähellä
oleva eversti Somersalo alusti
Mielestämme on myös väärin sellainen
• olettamus, että Valleniuksen
suunnitelmiin olisi kuulunut myös
hallltuskeikauksen toimeenpano. Mi-tanut
kansainvälisille imperialisteille
sitDumuksen oHa mukana y h teisessä
hyökkäyksessä Neuvostoliittoa
vastaan. Selvää on myös, ettii
Svinhufvudin hallitus oli valtaan i tään sellaista el tarvittu. Korksin-tullsssaan
ollut siitä selvillä ja o i - i taan olisi sodan syttyessä voita
lut myös valmLs tehtävän täyttä-| joitakin yksityisiä ministereitä vaih-mään.
Lukuisat provokatoorispfc'i taa. jotka eivät toimineet riittävän
esiintymiset Neuvostoliittoa vastaan i tarmokkaasti. Mutta kuten sanottu,
sen puolelta osoittavat, miten .':o 1 Svinhufvudin hallitus oli jo .synty-etsi
vain aihetta riidan alkuun, | ggsään sotahallitus. Se, että sosia-
Vaarlsenl, missä meikäläiset
,ovat?
• Ingnatlj-äljä tuijotti häneen samein,
ymmärtämättömin slhnin.
I — - Odotahan, odotahan, mLstä .sl-
; nä oletkaan?
: Kaksi vaimoa tuli lähemmäksi,
he koettelivat nurmlpengermällä
olevia säkkejä, nostivat maasta pari
pudonnutta jyvästä ja sanoivat h i taasti:
— Siunatkoon, mitä se on tuonut!
Tyhjässä, mustuneessa tupapaha-sessa.
alastomalla vuotellaan, eteisen
nurkan kahden pyhlmyskuvan
kuolleiden silmien alla makasi sairas
äiti.
Mishka kumartui sairaan äitinsä
puoleen ja virkkoi hiljaa:
! — Äiti nouse ylös, minä tulin.
; Äiti säikähtyl ja riemastui, llikut-i
l^li heikosti huuliaan:
koi etsiä helpompaa el^ipää. Hän
myi talonsa, anlol osan lapsista vä-llaikaLsestl
Isoisäni hoitoon Ja äitini
.^ekä vanhemman veljeni kanssa, j o ka
silloin oli 12 vuoden ikäinen, siirtyi
Siperiaan.
Siperia kohteli kuitenkin huonosti
Isääni Ja M n muutti takaisin Sa.
marnan, palveli ovenvähtlna ja pb
liisinä, mutta kun hän el ollut luonnostaan
virkamies, joutui hän alituisesti
riitaan pääUystön kanssa,
uaukkasi usein liian ryypyn Ja yleensä
pidettiin häntu "huonona" Ja
heikkona Ihmisenä..
Näihin aikoihin kuoli äitini, M i - 1
nulla oli silloin 12 ikävuotta Ja kat- !
j kasin melkein kaiken yhteyden Isä-i
ni kan.ssa, vaikkakin tavallaan hän-
{tä rakastin. Aina minä häntä kul- |
jtenkln kainostelin Ja tunsin suurta 1
'mieltymistä Lsolsäänl kohtaan. T . , ^ 1 • it 1 "••viu.viiii.-ji» Lsoisaaru kohtaan
^ - J u m a l a varjelkoon, raka.s Ml.sh- Lukemaan opin sangen va^^ln. O
päästäkseen. Mutta' Svinhufvud ja | jifascistit ja vieläpä itse kokoomus •
Helsingissä lokakuun 12 päivänä pl- i iiänen lähimmät neuvonantajansa ! iäisetkin lehdet nyt tuomitsevat tai
detyssä heimojärjestöjen keskusva- J ovat todellisia suurkapitalisteja, jot- | ovat tuomitsevinaan sekä Stohlber-
Toin sinulle leipää äiti! vuotisena, vanhemmalta veljeltänl
jota diakoonl opetti. Oppimaan mi-liokunnan
kokouksessa kysymyksen
"Karjalan ja Inkerin väestön pakkotöistä"
(?). Samaan aikaan pan-ka
uhkarohkeimmassakin yritykses- ! gin kyydityksen, että sen tarkoituk
.sä perustavat toimintansa määrät-i sen,' ei mitään todista. Se ei oic
tyihin laskelmiin. Niiden luon- j niitään muuta kuin tyytymättömyyt-naan
näiden järjestöjen lehti juh-jtcen mukai.sta ei slLs ollut, niin ko-! tä taitamattomasti suoritettua te-lallism
sanoin puhumaan niistä j vin kuin mieli olisi tehnytkin, hyö- , j^oa kohtaan, joka paljasti liian a i -
suyrista "uhrauksista", joita mu- kätä suin päin Neuvostoliiton alu- 'haisin ehdottortasti salassa pid-ttä-ka
suomalainen pon'aristo on teh- eelle, luonnollisesti ensi sijassa Kar-j yät suunnitelmat. Jos tekoa ei ny^.
\ Hän veti taskustaan mustuneen i nulla oli'h7;iä"';i;punrukr
palan valkoista leipää ja kourallU Ikein menin edenrvdJeS^m luk
F,en kuivattuja omenia Ja pani ne äl- ! misessa. veljestäni luk.e2 ' I
tinsä kylmään käteen.
~ Ota äiti, syö!
— Oletko sinä elossa, poikaseni!?
Elossa olen. äiti, älä pelkää!
Kun minut sitten pyynnöstäni vietiin
diakonin luo. Jonka nimeä en c-näii
muifita, .sanoin minä hänelle
Mlhka seisoi äitinsä" v i ; ! ^ , , . I {l""^J""s? UIlk^eydeSn JÄa käSyttä^ydyi^n h l"! - na. kookicannn f,,tw^—»f i " Jouamu heti plme-
S U O M E P ?
^nadan DftUarfeia
' Läheiyakulta: - •
alle ?20.00. 60c
sKfr^^f $80.00~$100.0C 4 Jrf^.''^'^ seuraavalta a l -
^8adalta dollarilta.
Tktv^ $500.00 j * . i i i i ,13.
; *»«l.ai.iu nmmmn saama.
$3.oO lähely^^.seltä.
^ lähetrkset osotteella:
.VAPAUS,
** 69. SUDBURY. O N T .
oiteta*». Kurssi
ita bmkata.
nyt "heimokansojen" hyväksi, jok
muka velvoittaa, nyt myös ne toimintaan.
"Kädet rLstissä emme jouda
nyt olemaan", toimittaa lehti,
fieskusvaliokimnan kokouksen päätösten
tulokset ovat ehtineet ilmetä
jo yksityisten kerhojen kokousselop-tuksissakin.
Niinpä on maisten
Tynni pantu nostattamaan mielialaa
Helsingin inkeriläisessä kei-hos-
$a. Hän onkin loihtinut kerhon jäsenten
silmäni eteen kerrassaan
"suuremmoisla" näköaloja. Hänen
kerrotaan kuvailleen, "miten kommunistivallan
kukistuttua suuri Venäjän
valtio romahtaa ja jakaantuu
epälukuisiin pieniin valtioihin
vähemmistökansallisuuksien mukaan,
valtioihin, -joilla kiiilakin tulee olemaan
enemniän tai vähemmän laaja
itsemääräämisoikeus". Siis selvä
viittaus siitä, miten noiden heimo-
Järjestöjen kautta yritetään taas
jaJaan. Se tahtoi itse valita sopivan ; tuomittaisi, niin merkitsisi se jo
hetken siihen. Kenties tahtoi rc j tavallaan sodan julistamista. Sen-myöskin
saada varmuuden siitä, et- i tähden on Suomen lehtien tehm-tei
Suomi jää yksin tässä hyök- | yänä yrittää pelastaa tilanne sikäl:
käyksessä, vaan että toisetkin osak- j jj^in se vielä pelastettavis,sa on,
kaat lähtevät mukaan. Päättäen ; upseerien kömpelön toiminnan jä! -
"Uuden Suomen" syys- lokakuun ? j^gen. Samaan aikaan jatkavat leh.
vaihteessa otsikolla "Suomen osalta • tien takana olevat piirit edelleenki.i
rintama ei saa murtua" varustetut! \ sotavalmisteluja, samoin kuin Rans-pääkirjoituksen
hätäisestä sävystä, ^jj^ ja Puola etsivät utisia agentteja,
on kulissientakaisissa keskusteluis-.; jotka suorittamallaan slvustatoimin-sa
esiintynyt jonkinlaista epäilyäkin^ jj^lia tehostaisivat sitä ohjaus- ja
yrityksen hyödyllisyydestä, ehkä | joj^tamLstyötä. jota näiden maiden
juuri sentähden, kun toiset intei-'. hallitusten diplomaatit harjoittavat
ventsioniin osallistuvat vallat näyt-j välittömästi Svinhufvudin. hallituk.
tivät myöhästyvän valmiste-. suhteen. Sillä Suomen Ja mui-luissaan.
Tällainen horjuminen" ja • den kapitalististen maiden hallitus-viivyttely
ei ollut suinkaan Ranskan j ten valmistelemaa hyökkäystä Ne;i-jä
Puolan, noiden interventsioni-j yostoliittoa vastaan ei tehnyt tyh.
valmistelujen etupääs.sä kulkevien jaljäksl Suomen yleisesikunnan upsec-sitä
johtavien hallitusten mieleen." nen epäonnistuminen: Jos se lo-
Vitkastelevaa ja liian kauan laskel-1 puitakin siirtyy toiseen vuoteen,
^ _ mia tekevää hallitusta oli tuupat-Injin johtuu se kokonaan toisenlai-harjoittaä
pxovokatoörista yllytys-j tava kylkeen, että se vähän vilkas-jsjsta kansainvälisistä tapauksista,
työtä täkäläisen suomenkielisen ta-Jtuisi. Yleise-sikunnan päällikkö. en^en kaikkea neuvostohallituksen
lonpoikaisväestön keskuudessa. Suo-i Vallenius ja hänen kumppaninsa i järkähtämättömästä rauhanrakkau-rjtiaessaan
suomalaisten fascistien' oUvat ilmeisesti saaneet Ranskan' desta ja kylmäverisyydestä.
häneUe antamaa tehtävää toivoo , lähimmältä vasaUiita Puolalta ta:; Suomalainen poliisi ei ole vielä
valkoemigranttien kanssa kaiken a;-.miksi ei suoraan ranskalaisilta veh- suostunut Julkaisemaan mitään yk-kaa
hyvin läheisessä yhteisQrössä \ keilijöiltäkin (kävihän V. aivan äs-. styiskohtalsla tietoja Stohlbergin
toiminut maisteri Tynni voivansa | kettäin upseereinen Puolassa) teh-• fcyydityfasen järjestäjäin kuuluste-nyt
näiden samojen valkoemigrant-: tavakseen provosoida sota omin; luista. Monestakin syy.stä tulevat
tien avulla palauttaa Venäjälle por- \ päin ja siten saattaa hidasteleva ; siitä julkisuuteen myöhemminkin
värillisen järjestelmän. Viastoai ; hallitus tapahtuneen tosiasian eteen, annettavat tiedot olemaan verrat-vuoden
1919 katkeria kokemuksia' Svinhufvudin maine vanhana Sak-, tain niukat j a muokatut. Mutta
uskottelee hän, että se olisi muka i san Jiittolaisehä ja ystävänä on miten sitä yritettäneenkln selittä;';
Joksikin hyödyksi Inkerin talonpol- myös omiaan herättämään ranska- ja silittää, niin tosiasiana pysy;',
kaisväestöUe. Ja juuri hänen p5- laisissa diplomaateissa epäilyjä hä- että sekin pyrki vain osaltaan edL-;.
täisl kuitenkin parhaiten tietää- jnen riittävästä aktiivisaudestaa-i tämään erästä Suomen fascistien
niinkuin tietääkin, minkä vastauk- j Ranskan suunnitelmien toteuttami- suoritettavak-seen ottaman tehtävSn
sen Judenitsh ja muut Venäjän por- ' seksi, joten tällainen sivustapäin täyttämistä. .
Variston edustajat ovat antaneet jajmettu sysäys pidettiin tarpeellLj 3. h-ri.
- . w . . w . . - , c 4 . 4 j i u : > -
tana, kookkaana, tuntemattomana
iaitl kuivettunein .sormin silitti hä-jneil
poskeaan.
! — Voi, sinä rakas!
• Sitten Mishka kulki kauan tyhjen-
.tyneellä, kiharaa nurmikkoa kasva-jvalla
pihalla. Hän huoma.si hevosen
.kuivaa lantaa, muistui mieleen he-
:yonen: sellainen täytyy ostaa. Näki
1 kananpesän. Jonka mustuneilla oljil-
,Ia oli kaksi höyhentä, huokasi surul-jlisena:
uudestaan on hänen pantav.i
pystyyn koko talous. E l ole näet h r -
I vasta, ei kanaa....
; Vajan huonoUe katolle lensi elossa
i fiäiiynyt varpunen, se hypähteli räys- x-?r ^ r - ^
'täällä, pöyhistäytyl. Joutui mlettci- iPJiSMeimmMi^imm^ät
isiinsä Ja katsahti silmät sirillä Mlsn- ^ " ' " f ^ f?
jkaan. t^-vv ^^^'^ Tarten taormm i
; Mlshkakin vaipui ajatuksiinsa var- S Ä « w l Äfl!^"* '
: pusta katsellessaan. Hän nosti maa,- i : ! ^ ' ^yl^^^t!^^^^ '
I ta mustuneen vempeleen, asetti sen äan t a i iSl^vIbSJfaa^^iSS '
nurkkaan seisomaan, astui vehnä- ' joja. kälnn3tom y S T ^ l J l ^ S ^
sakklensä viereen Ja sanoi päättäväl- i ' / n t k - j a tnojta Soomen' kShgafi l
sesti: i«iin kohjiisttivui aBioita; ;
äan huoneeseen, sain pcion koulua
kohtaan enkä vuosikauteen enää pistänyt
.sinne nenääni. Koulu oli kuten
muistelen: matala, pimeä r a -
^^^^ PtilpetteJa,
Jki likainen Ja aftaus erolttl .sen
kirkkotiestä. Istuin oppilaana > -
VSH^^^'"''^ ^* «angen arasti
vastailin pappi PetrowIlle. kun täm?
kuujustell tisk^itoa. Pappia n Ä
tlln 'kanannokkalseksl".
''Jatket)
— Samapa se. el auta sureminen.
Alan uasin voimin toimia,
AX,EK8ANTEBI SERGEJEVITSU
NEVEBÖy (SkpBEVm)
( Osoit»:
ConcoUto General of f i ^ oT
1410 Stanley Street. flontnäL'
; Oli huonatulmpia työJäls-talc«jpol- i (Conier St. C^barine and StaiUay
kalsIstakirJaiUjoista Neuvosto-Vcnä-
.Jällä.
'• 6aati»aan. niukan opillisen slvistyk-i Lfaafcri or Suomella «dosta
sen j a eläen kaukana, maaseudulla I Canada*»: Konsoli Erick J ; "
A K S E L I RAUANHEUfCii
pSSIunuriB:
/^asl jo ennen vallankumousta rai- ^2*- ~ H. P . Albert Ueiäaui
vata itselleen ti^n klrjalhjauralla :
•saaden osakseen myötätuntoa Ja hy- i^r^Ont^kSZ JSSi^
y ä ^ t ä m-m. Gorjkllta S^^Koro-^^f^^^S^,^^'^^,^^
lenkolta. Vallaniumoasvuaiina Ne-j ~ G. W. Törnrc^fcm ] S « »
,verov, joka *moiu eli vaikeissa o-[Vancouver. B . C . - ^ ^ • - i
on
On yksi standardi jolla jokainen pst^a
lopullisesti arvostelee sen tavaran JQTil^a
hän ostaa; se on ne säästöt, jotka liäri
kee tavaroiden ostossa vuosittain. HfM^
Davis Limited, on viimeisen seit§öii|ä|i
vuoden ajan säästänyt rahaa S8i^öijl|
kundeilleen; ja tänä päivänä, lie sas^s^^
joita hän voi antaa, senvuoksi että QSji
tanut tavaraa suuren määrän kerrall|,
ovat paremmat kuin koskaan enri^ft:
Kauppa ei ole ollut edistymättä, se c[p
aina yrittänyt saada parasta kiindeilleiitt.
Tämän yhteydessä voimme sanoa
tällä kertaa ostamme varastomme |l<f--
minionin neljästä eri kulmasta, ja^M-r^
mme näistä aiheutuvat säästöt t^ill^'
MUISTAKAA että tarjoamme 1^0^
$75,000 varaston, josta voitte valikoiäfa
säästöhinnoilla, juuri sellaisena aifc^M
jolloin tarvitsette vaate- y. m.t^s^i^j^'
AINOAS'^AAN 23 PÄIVÄ4 A p L ^ i ^^
TEHDÄ JOULUOSTOKSENNE / '
Haluamme vakuuttaa teille että ineiliä
on täydellinen varasto kaikkia m i e s^
vaatetavaraa, Davis'in taatuilla hinnpilp;
jpka merkitsee V
lyydytfärä tavara tm pä^
• ' A."
r/V
Nyt on tilaisuus voittaa kaunis "^'il
Vaatekirshi,
Matkalaukku,
Kymmenen dollarin kultarahia
Vapaan matkapiletin
(makuuvaunupiletin kanssa)
MONTREALIIN, OTTAJAAN
TORONTOON
tai minne tahansa, mutta ei yli
mailia. v iv
Jokaisen dollarin ostoksen kannB^^ Ml
maksua tiliä vastaan annamme li^i|^jfll^
oikeuttaa saajan ottamaan bsaä y]lM|^
vaan arvontaan.
Arpa vedetään Joulu-aattona kellp
11.30 j> jos voittaja ori paikalla silföffi,
a)inet9än hänelle myöskin
i^M^ÄTmTÄ RAHAA LISÄNI
JplpilfooD asti
m
5 r
"KAUPPA ON O M A T U N ^ ^
HJNTiQjpiN NÄHDEN."
KIRKLANDLAKE
m
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, December 1, 1930 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1930-12-01 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus301201 |
Description
| Title | 1930-12-01-05 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
- 1930 Maanantina, jouluk. 1 p:nä Mon., Bec. 1
seo presiieirtä StoUbei^ 'Iqfyditysr'
Suomen fascismin osuus sodan alkamisessa
Neuvostoliittoa vastaan
stoleädissä kirjotetaan:
• väb£:mmi5tökacsaIlisuuksieQ oikeuk-sien
suhteen, jas heidän--onnist-oisä
^i3lä kerran kiivetä -valtaan. Vä-
: hemmistökansalllsuuksien oikeudet
. tujinustaa läydellishiä vain neuvostovalta.
Se antaa mj^ös varmimmai
takeei pientenkin kansojen omakle -
lisen kuUruurin kehitykselle. Sen on
Leveän • iloissa kaiikana kesJcyksestÄ, hehkui
fBllankumouksellistÄ Ixmostusta ja
Klrj. A. KEVEROV
Jo fascistien valmistellessa hj-ök- jo kokemus osoittanut jolaisell-,
3 entisen presidentin J . K-jkäystaän työväkeä ja sen järjestö- joka läheltä tai kaukaa on seu
fcyvditsezninen Neuvos- j jä vastaan syytettiin luokkatiecoi^ia rannut sosialistista rakennustyö, j zulutskin ja Samaran väliselle ase-
^ kohden ja sen j ^ o s - ; työläisiä ja heidän luottamusmiehi- tämme kuluneen kolmentoista vuo-; nialie. Vaunuista ja vaunujen silmut"'
maan'korkeimpaan | M n viera'an vallan kät'yi«iksL Mikä den aikana" jä" nähnyt ne suureJ : loista hyppeU miehiä maahan. J u -
htoon kuuluvien "henkilöi- j valta tuo vieras valta on. sekin
' 'fDxianKumouKseiiiaia ^uuvm-^^—
:' tuli hänestä suurimpia neövostoklr-f
jailijoita. Katsellen maalimaa työ- , |
' tätekevän talonpoikaisten keskuudesta
lähteneen silmillä hän vaisto- \
nää leikkasi kaislaa, ds^ria aivsait- maisestl omaksui • kommunistisen •
sx tvöUään kaksi neUpuutaista sak- maallmanlkatsomuksen peruspiirteet ^
^ . _ , ikia'kaksi puutaa suorltU rahdlsva ja jo vv. 191B-19 a l l ^ kirjoitella
^' itentista tulera juna pienelle Bu- söi matkallaan, kun el tahtonut huomattavia teoksia, jotka kalkkina:
. . . . „ — iinarista almua Ja palasi miesten aikoina tulevat olemaan suurten j
vuosien oivallisina muistomerkkeinä
29.
Syksymyöhällä eräänä kirkkaana,
lämpimänä päivänä, pysähtyi Tash-
, m an- uhraukset ja ponnistukset, jotka ^ na seisoi vain hetkisen. Kun vau-
Qgitseminen syyllisinä kyy- nettiin jotenkin selvästi ymmärtää. Neuvostovalta on tehnyt vähem- \ aut lähtivät edelleen pyörien jys-
• • järjeitämiseen on syystä j siten fascismi jo yleisillä tunnus- mistökansallisuuksien taloudellisen ' kiessä toimekkaina. oli kiinteällä,
(Vt kaikkla'la sutiria • huo-
Xoiselia puolen on se myps
t* eräänlaiseen käsitteiden
ateen Ja Suomen" polötti-lausellaan
kiihoitti mieUä Neuvos- Ja si\-istyksen tason kohottamiseksi. ; kylmäneeUe hietikoUe kiskojen V K -
toiattoa vastaan ja harjoitti siis Sen näkevät myöskin tjTiniläLiei:. ' reen pinottu vuoreksi viljasäkkejä,
sotakiihoitusta. Fascistien valtaan niutta siitä huolimatta jTittäv5t ! joissa oli merkteinä ristejä, viivoja,
pääsyn jälkeen on tämä sota j-llvtvs edesvastuuttomasti johtaa vähenv i epätaisia kirjaimia,
jnteen väärin arvioimiseen saanut vielä konkreettisempia muä- , »»än tietoista veästöä harhaan. Kahden kolmipuutaisen säkin kyllä
kuin tuollakin pubien r a - toja. Porvaripuolueiden vaalitun- • Lyhyesti sanoen, suomalaiset i&s- keen oU kirjoitettu kosmoskynällä
rvarit itse ja suomaL sosia-.niikset, erittäinkin kokoomuspuo-: ^ ' ^ ' • i ^ Sianpää-Svinhufvudin haUi- Mih. Dodon.
raatji ovat tahtoneet s ^ t - lueen vaalittmnukset olivat suurim-, ^ " ^ ^ ^ lakonrikkurivärväri — ;- —
n-f^itvksen vain joidenkin malta osaltaan kohdistettu työläis- Kosolaan saakka, ovat saaneet kan- Säkkien luokse astui vankka, päiten
ja talonpoikain valtiota vastaan sainväliseltä impeilalismiita tehtS- vänpaahtama poika, jolla oli iso,
— - -• • - - - - — Tarsastl
^dityksen
;uuttomien ainesten teoksi,
alaisenaan olisi ollut siis
uri erehdys. Onpa tapausta j 1 p:nä julkaisemassaan' pääkirjoi- käyksen Neuvostoliittoa vastaan Ja hän katsoi säkkien siteitä, tunnus-nitämään
todistuksena su-t tukssssa kirjoittaa Kokoomuspuolu. ' käyttää siUe suotuisan mieliala^ teii sormellaan säkkejä, itsekyl-resta
hajanaisuudesta, jotaieen ja samalla halUtukesn päälehli nostattamiseksi kaikkia keinoja. Iäisenä pullisti mustia, pesematto-jsteh
fascistien keskuudessa i "Uusi Suomi" seiuraavaa: "Kun as- ^ältä kannalta on myöskin tarkas- miä poskiaan.
: On jo puhuttu hajaau- ' tumme meidän rajamme yli itään- ^^ttava yleisesikunnan päällikön yh. Korkeata kirkasta taivaankantta
jljin fascistien keskuudessa, j päin, joudutaan aivan toiseen maa- «^essä eräiden muiden korkeimpaan pitkin purjehti sininen pilvi, peitti
näisiä arvioista ei pidä paik-! ilmaan Kaksi niin erilaista sodan johtoon kuuluneiden upseeri- toLsella laidallaan aurmgonkehran
eilia vastaa todellisia oloja.} maailmaa kuin ne, jotka aukeavat en kanssa järjestämää entisen pre- ja heitti keveän varjon maahan.
älstcnStoMber^ kyyditse-,meidän rajamme itä- ja länsipuo. ^identin Stohlbergin ryöstöä. Suo^ Tanakka, päivanpolttama poiku
Itsestäni
käskevien uutisten jälkeen, ' lella. eivät voi koskaan- tävsin rau- fascismin kansainvälisen teh- haaristi jalkansa leveästi, miesmai-uan
kuin ei ollut tarkempia halllsesti sulautua toisiiAsa. vaan ^ ^^^^än huomioon ottaminen tekee sesti. Ne olivat ratein käärityt. Le-
.lihen osallistuneista, näytti niiden väliUä on ahia jännitys. _ vasta sen täysin ymmärrettäväksi. voUisesti ja ylpeasU hän katsahti
olisi' järjestetty I Eikä se jännitvs lakkaa, ennenkuin ^^"^oin kuin senkm. miksi sen jär- molempim säkkeihlnsa. jotka olivat
itaraan "marssi- toinen tai toinen elämänmuoto on - " ^ t i juuri yleisesikumian päällikkö kahdella solmulla tiukkaan solmi-
- - - • - sosialifascistitkaan tut. veti syvään nenällään voima-liinkuin
se
ien yhteisrintaman
hiukan sotkevien edistysmie. saanut täyden yUvallankummaila-i Suomalaiset
ia muideii yhteisestä astun- kin puolen rajaa. Viime aikana on , e>vät ole voineet kieltää sitä to^ i - kasta, syksyTStä ihnaa, yskahti ja
silloin tällöin pojs h o r j a h - ' '"
oikaisemiseksi ja varoit-jännitys
taas huomattu voimakkaas- ^siaa. että teolla o l i tarkoitus pro- pudisteU päätään,
ti kasvavan. Se toinen valta, joka'^-osolda välien rikkoutuminen Neu-; - Kovinpa meiUa on jo kylmaa!
sL Myöhemmin paljastuneeseen rajamme takana, - on entistä i ^"ostoUiton kanssa, mutta samalla • Taitatavat yöhaUat olla jo liikkeel-t
- osoittavat kuitenkin {tarmokkaammin vahnisteUut vai-;p^/.^^^^^^y,^* ^^^^^^^^^^^
jn. jos kohta se samalla on
ttu"'^yöskln varoitukseksi
iättömille. Tuo tomen tar-
)li sodan provosoiminen Suo-i
Neuvostoliiton välillä. Se
meidät käsittelemään tois-
;§ perustehtävistä, joita varioinen
suurporvaristo väittä-tarvitsi
fascistidiktatuuria.
inen oli riiston tehostaml-itimaassa.
[en porvariston. ja sen l i a l -
.isuhde Neuvostoliittoa koh-rlimeisen
kymmenen vuoden
€l öle ollut hetkeäkään v iL
a täysin ystävällinen. Viral-räuhasta
huolimatoa on Suo-
Brvarlllinen ja sosialifascisti-momalehdistö
kaiken aikaa
S^ut jatkuvaa sotakiiholtus-lloin
varovaisempaa, milloin
ipaa, Suomen itärajan ra-elävää
sosialistista valtiota
L Hallitusten suosiollisella
on maan porvaristo järjestel-isvbretklä
sen alueelle jne.
3 suomalaisten diplomaatti-
[elmapuheissa ja kirjoltuksis-ne
sitten selvien porvarien
sialldemokraattien suusta ja
i lähteneitä, kalkissa niissä
iin Neuvostoliitto erikoisase-
• Kun muiden maiden kans-löitettiin
pyrittävän ystävälll-ahteisiin.
nim pyrittiin sosia-i
Vftltioh siihteen korkentaan
suhteisiin. Viime vuo-rM
klihtyneeissä j a voimlstu-sodanvalmistelussa
Neuvosta
vastaan on Suomi aina
pyt aktiivisimpana ja toime-
Mia. Mutta siitä huolimatta
S?l fascistinen nousu Suomes.sa
!i|l}rtä aktiivisuuden ja agres-liäen
kohoamisia sen sota-tas?
a. jfo • Kominternin VI
päätöksessä sanotaan,
ll^aujvälisten siihteiden p i l -
ajaa' faschmi väidvalta. ja
tätslonipolitiikkaa — ja on
jSdettävä alituisena uhkana
% sotaisten seikkaUujen la
^kana". Myöheinmin pa;^
«rt tosiasiat osoittavatkin,
ffjtcna Suomen fasdstimuUis-
I Joiiduttajana, mikä niääräsi
l^^htumisajan juuri täksi
On oUut selvästi • kansaln-t
'Imperialismin suunnittele-
^euvostoliittoa vastaan käytä.
m alkamispäivän lähestymi-
» J l l — - Tascistihaliituksen
aaalla olla sodan alkamishal-öeUä
olleen pääasiassa toi- lankumousta: se on lyöty takaisin-i ^Uoille seUaista käsitystä, että .so ; Se oli Mishka.
taucmniaksi tähtäävän tar. kin, mutta se yrittää yhä uudelleen", i dan vaara olisi teon epäonnistu-; «an kulki kauan Tashkentin to-
• -- Paljon selvemmin j a provokraatto-;'"i^nJ^a"«a vältetty. Puolueen p ä ä ; reillä, ^n^^^^^
risemmin el voi juuri Väittää, että i Icl^ti esim., selittää teon olevan ^ alla. ve elehti likaisten arykien luo-neuvostohallltus
muka valmistelisi ^"»-auksena siitä, että .upseeristo on ; na, luuli jo kuolevansa, mahatau i
hyökkäystä Suomea vastaan. Miten i ^aJ" määräyksistä huolimatta puut-, kun iski häneen kimni: monet pai-valheellinen
tuo väite on. sen tie-| t"n" t politiikkaan. Se sanoo teon vät sairasteli hän ripulia, miruca
tää lehti aivan hyvin, mutta sei-: osoittavan, että "ollaan tekemisis.sä mistäkin poimitut omenat ja per-laL^
enakin kelpaa se välineeksi so. i «P^^-ettikenraalien eikä vakavasti ,sikat tahtoivat kaantaa suolet si-dalle
edullisen mieUalan valmiste-^ «dioihin suhtautuvien sotilaiden joiltaan. Mutta e i ^ kuitenkaan
jmijj . kanssa" ja että "kyydityksen epä- hukka permyt nhnkaan vaikeina
Suoman hallituksen vastine neu-' onnistuminen pelasti meidät näiltä päivänä, hän kärsi, kesti kaiken:
v o f t o h t L S f n^Uiir^^^^^^ selkkauksilta". So,. täit, likaisuuden^ mahatautlnsa.
slsta rajan yli heittämisistä osoit, j lainen selitys on vain tarkoitettu • Han '^^''^.J^f^^^^^^^
t i m i t P n it^P fa-;cistiha^lituksen tar- «estämään lukijoita näkemästä asi- seen ruokaa, keräili mädänneitä
tl, miten Itse lascistina^ntuksen t a r - , ^„^,^r.-r.m^r>i^ oipnsi kättään nvvtääkseen
: seurassa kotiseuduUeen. VUVK. ^ » « * T O X 4 « * * * - . ^ ^ . ^ ^ - ^ —
I .Lopatinolaisia el ollut asemalla. : Elämästänsä, varsinkin varhalslm- ,
! Kun säkkien viereen ajoivat kah- pien ikfivuaslensa. Nev«rov on erin- •»
'det naapurtkirkoiikyl^n vankkurit omaisesti kertonut vähää ennen »
ija miehet kuormlttellvat vUjansa kuolemaansa (2S/Xn 1923) kirjoit-,
'niihin sanoi Mishka ajomiehiUe: lamassansa omatekoisessa elämlker- j
; - Pankaa minunkin säkklni vank- jrassansa. SUnä hän kuvailee niitä |
'kureiUe maksan kyllä vähän niistä, oloja. Joissa tulevan kirjailijan täy-J
I — Raskaaksi käv kuorma vlrk- tyl kasvaa ja kehittyä ja Joissa muo-
' koivat ajomiehet uppinl^l^aisina. ihastui hänen maallmankatsomoksec- 8
' Mishka le\ittl kätensä. i^"" / , ^, „ , , , '
' Raskasvvko olisi! Kuusi puutaa Tämä autobiografia kokonalsuu-
— ei enempää. Kuljetetaan pikku- dessaan on seuraavan slsSltöinen:
.hiljalleen, eihän tässä kiirettä ole.
ja teidänhän on kuitenkin ajettava
meidän kirkonkylän kautta, j
• Äkkiä hevoset koukistivat luiset ;' valkeata ou kertoa iti^estään. Joko
selkänsä, pyörät alkoivat laulaa t u l - täytyy kertoa kalkki järjestään a.<;-
tua natinaansa, nlinlpulset vank-^^^i 'j^^jjcieeita taikka valita yksltyl-kurit
ryskähtelivät ja raskaan, kel-i^jj^ kalkkein selvimpiä ja luonne*'
laisen viljan täyttämät säkit päät- j kuvaavlmpla kohtia, jotka luovaani
tyivät hiljaiselle vaellusretkelleen ! työhöni ja psykikkaanl ovat jättä- !
pitkin kapeata peltojen välistä tie- . nect jälkiä. I
I tä autioituneiden vainioiden kuulak-; Syntyperän!: isäni oli jostakin'^!
. kaaseen äknettömy.vteen. 'syystä kirjoitettu Simblrskin kau-
I Mishka harppaiU miesten vieres-| jjungln porvariksi, mutta harjoitti 2'
:sä vankkurien jäljessä, katseli a h - ; talonpoikaistÄ maanviljelystä. Xlti l '
] naasti kunnalta, laaksoja, myyrien ' oli lukutaidoton talonpolkälsnalnen.'
, käytäviä ja ajatteU äitiään: iAIkalalsckseen oli Isftnl kyllin luku-
; — Lieneekö vielä elossa vai eikö? ; taitoinen ja kehittynyt. Hän oli pal-
Levottomin silmin hän tarkasteli | vellut aliupseerina ulaaniryknicntln
: alastomia, kuolleita iKltoja, piti > henkivartiokaartissa Pietarissa. Hä-i
kourassaan kovaa mullankokkaretta, jncn nimensä oli Skobelew. Mlnnn t
I jonka oU nostanut kylvämättömältii ; nimeni Ncverov on klrJailijasalanl-
; peUolla. huokasi: |ml. Synnyin 1 p:nä tammikuuta
Paljonkohan hevoset mahtavat 1887 (uutta lukua) Samaran lää-täläululäa
umtaaokAsCaKai.. jJuoos ostaisi? nin Belekeslu (ent. Stavropolskin)
i Kotona kohtasi hänet tyhjä, h i l - j kihlakunnan Novlkovkan kylässä
; jentjmyt tupa pienine, vlhrelnc ik- , Lapsista olin kolmas Järjestyksessä'
; kunaruutuineen. Pihamaalta, sep- ;.Veljeni Ivan SergeJevlths joka ny-posen
selällään olevista porteista 'kyisin on talonpoika, on minua van-vilkahteli
matala, klharalnen nur- j hempl ja samoin sisareni, joka nyt
mlkko. korkea savikko lankkuaidat > jo on vainaja.
Isäni oli mennyt kotivävyksi äitini
kotiin. Minä synnyin, vietin lapsuuteni
ja nuoruuteni 16-vuotlaaksl
asti isoisäni talossa. Tällä el ollut o-mla
poikia ja piti minua Jonkinlaisena
ottopolkauaan. Päästyään sotapalveluksesta
isäni muutti pois Isoisäni
luota, mutta mJnä en seurannut
häntä, vaan JäUi Isolsänt luo,
sillä liänellä oli sUhen aikaan hedel
koituksenakin on provosoida sota j todellista sisältöä Sillä tahdo-iom^^^^^^^
keinolla millä hvvänsä Muussa ^^^^ ensmnakin vaittaa. ettei Suo- almua. Mutta lopulta alkoi kalkki
SSukseTsrei Tc^^"sana^^^^^ porvaristo yleensä valmistele häntä kyllästyttää, hihoittaa. Seit
i vokrmuokrtanto^^^ «otaa SSSR:ää vastaan, sen teke-; laisin keinoin o! voinut hankkia v i l -
iS^kirk^in s f o h vät vain jotkut seikkailijat, "operet-' jaa, ja viljaahan Mishka tarvitsi,
HäviteUyään tVöväen lehdet tikenraalif. Tätä vastoUi pareinpa.. ^ että olisi voinut itse kylvää, pe-maasla
uskovat lascistit voivama "etoa tehtyä uskottelua vaatii so- , la.staa talou-Jeiu _
tällä sotakiihoituksellaan vaikutta. I ^i^l^ascistien nykyinen asemie . J^"^ ^"^^^^ ^^^^^^^^^
myöskin työväen keskuude.ssa. Sitä ! ^ « 7 ^ - ' ^""^^^^
v r i t P t ä ä n Pritvlvsti nuhuttafessa . ^^^ikin voimin porvariston sodan , miehiä Ja meni heidän kanssa_n Neu™s?omi„rl.a' „ a S S -l^-teluia, vaikka »väen silmien arolle töihl.,. Hän .11 puimala vo.,-
dumpins-taupasta. "trusl suomi" »J^ . " ' « ' l ^ f » f
« ^ 5 w . 1,,,;., sita vastaan. Mutta sotahankkeidcu ....
kayttaa esim. sellaisia otsikoita kum pnäonnistuneen xn-itvkscn sena asiain nopeamman kehityksen
"bols^ievlkit riistävät Suomen työ-! -^^^r lii^X^^^^ Mutta ne. jotk.
väeltä leivän". Itse kirjoituksessa : ^^f^J^^^^^
koetetaan sitten uskotella, että boLs- \TtJ^^^^'ZuS^^ln moin kuin V. itsekin tiesivät, että
S t v v S ^ ^ ^ t ä l o u d S S I S r ^^^^^^^ hallituksellakaan oi
tyottomyyita ja taloudellista a^din-i hommaksi ia sitc-r ' oTe sisimmässään mitään sita vas-kotllaa
kapitalistisissa maissa, -'ä-j ^ J ^ ^ ^ ^ f i ^ ^ ^ f ^°J^\,i',„iän taan. vaikka sitä vähän autetaankm
hinnä Suomessa." Sellaisia väitteitä tila suurrauhSrjatS ' asian alkuun panos.sa. Alkuun
Ci ^itetä missään ^ s a t ^ ^ 3e kyllä tietää tehtän-tuksessa
kum tahtoen valmistaa; „ „,„ ,, . v,
• ovat "operettikenraalit" olleet hy- ' sa.
On nimittäin kokonaan vaann
käsittää asla siten, n i i n k u i n yleisesikunnan
herrojen homma olisi ollut
kokonaan vastakkainen fascis-tlhailituksen
omille suunnitelmilla.
| i i l l > m f | «*\/A |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-12-01-05
