Vapaus, April 10, 1930

              tet- s - ' ' •L''^ ' '
ä i y u2 Torstaina, huhtik. lO.pmä — Thur., April 10
^ A TT S ^^**'^ mofluUMo trSrlcftSa atm» XZaeskasoctUjc. naectry 8*4-
^ ^ terran. Oot^ kaUIOnt, paifai «Bnitnnt»»- js mÄixitirioS^ itt&iquuvisi.
> VAPACS iUbtxtj)
"hm ouh orcn of FiaaUL Voiketa ia C u u i U . Fabliäfaed dsfly >t SadltvzT, Osuzls
j&ei^atered at th* Toti Oilie» Deputment, Otuva, «a tecood cUm toMiva.
TofmitB*, koottari, kirjaluniptM )• psioo onnwi tsloaa Eta StreetilUL
foarioMt»» Vcpuu, Bos 69, SndhBry, Onl.
>kdielia>et: KoBUori 1038. — Toimita* S36W. — IClrJ»k*Bpp« *2387W,
V t i B H ; Offie* (Job «ork, sdvenijesaeflt*, e«c.) t03&—Ediior S36W^—Bookttor* 2387V,
iaaaöiuiji J. W. Abl^riaC
l««n»ceri J . W. Abl«ti«. ,
Ali aaa w !•> tdäremedt Vtpta*. TJ>. 69, Sa&att, ;Omt. " ' '' - ' - •
• TI1AUSHW.'«ATJ . . '
^ I vk.««JO, « kk. tlM. » kk. «.7S i4 1 kk. 11Ä). — Tb<l7«^>lt«flil> U SaoiMi
i l f «J»oa«ill«t 1 Tk. 16.00. « lJu $}J0 j« 1 kk. ll-OO.
UMOTVSimHAT VAPAUÖE5SA»
KlWeT«aitoiln.otiik«rt »14)0 kert., » 2 . « ) k«k.i kerU». — ATioIirttooa >Mrao«U* onBentoiTotokaet
iOe paJsUioonu. — NjmenmaoUoiioiotokte» S0« kerta, »lÄ) 3 krrtaa. — STntrmäilmotnk»«t $1.0C
SBXO a kertaa. — AiaatoeroiltDotokact 12.00 leiU, »3.00 kakai kertaa. — JCiit&«iImotak»ei
k«ta. — Koolemaoiliaotukaet » ? 4 » kerta, SO liaäioakri kiit<Mlaa««eIu tai aoiatoTir.jrlti. —
•«hitaaa tieiot |a oioteitnoiakaet 50e kerta, »I.0O kalma kcrtM. — TilapäUUourtuJiea ja Umoin»
•«ei^tnariea on, nadittaeua, »ibetettiri Hmotaifaiou etukaleea.
Ceoeral adTcrtiiioc rale», 7Su per eol. Ineh. Minimum cbars» for dogla laianloa, 75«. Tht
i^aptua ia the lje«t adtertialng medica amonf the Fianiili peopU' ia Caaada.
- j . ' " «•«• «»'"oio Ullana Ha *a$l«afU entimäiaeea klrjeeaeettaa, kitjottakaa aadeUaen Ul>kaea
peraoonaniielU Bimelti: J. W. AhlqTlat, liikkeeohoiiaja.
kuudessaan jojtitajaa. mutta se nor
peasti omaksuu johtajan, kua tä­mä
voi tarjota heille ymmärrettä­vän
työväenluokan talsteluohjehnan.
väiitää, että seilaisilla liioitteluilla voitaisiin viedä puoluetta eteenpäin
.sosialistinen rakennustyön tiellä maataloudessa.
Kaiken, yk-^in siipikarjan, sosialisoiminen voi vain saattaa kollek-tivi.
oimine, huonoon huutoon ja pelottaa keskivarakkaat talonpojat T^^'"SS"^ " S SS
hankkeeseen nähden, - Lehti huomauttaa, että nyt on aika keskittää huo-j nucrisolUtto. joka näinollen muo-niio
kevätkylvöihin, eikä kirkkojen sulkemiseen^ sekä niiden kellojen d<3stuu konmiunistisen liikkeen osa-poi^
taini'-een. pääoman suurimmaksi vihqlll-i
- - ' seksi. ' ,.
Enemmän .varoja kulutetaan tä­män
vihplfisen murskaamiseksi suo-asettamaHa
se edelle ja. tärkeäm­mäksi
unia- ja poliittista luokka-taistelutoimintaa.
Osoitetaan että o-sunstoimintaliikkeen
merkitys on
sfUigen rajoitett^ kapitalismin val­litessa.
Osuustoimintaliikkeellä oi-
8o
^en keinojen ohella. Suurempaa pai­nostusta
asetetaan työläisnnorisoii.
Lehti viittaa siihen, että joidenkin puoluevirkaiiijain vihamieli­nen
siihtauluminen keskilalonpeikiin, on vain vahvistanut kulakkeja ja
riklconiit sqn cristaytyneisyydra, jol^ oikea puoluepolitiikka oli heidät
Jverhwinut. - , • • 1
i ; Puolue ei oi.; p e r a , « y „ , . , vaan e p i r ä i n Ä » k J Ä pa.j=^u„„aa„ .".l^Mn^e^SSS, 1^^.
[telij-yjä virheitä jja käynyt niitä.oikaisemaan. Vastaus kaikille epäili-jviettelemiseksi porvariston aseeri-
.fjijillje oii,^ eitä k^ipki[ivi5oTmls^i^ke on valUtviii talonpoikabjoukkojen kantajiksi ^- .1
•liike, mitä historia funtee. Se tulee tuottamaan ei ainoastaan tuotaii-
•jion lisääntymistä, vaan ain^llista ja henkistä hyvinvointia. Ilman
tälä liikellä, jota valmisteltiin vuosikausia, ei olisi voitu näin nopeaa;*
.«aattaa 50 prosenttia talonpoikaisviljelyksistä yhteisviljelyksen alaiseksi
sekä panna aina 99 prosenttisesti täytäntöön sicmenhankintaryntäykscn.
Ien-si'säli arvoa ja merkitystä mikäli sesta ilmoituksestakin. Ulkcnainon
aivan uutta "Rantalan veljesten ko-tiristi".
kolminävtöksinea huvinäy­telmä
ja hauska kuuluu' olevaa.
AkcOla j3 ukoilla oli täällä onnls.
timeet juhlat ja kuten Vapauden
lukijat näkivät koko sivun suurui-se
tukee ja edistää työväenluokka-taisteluliikkeen
muita muotoja. Vai-lakiunouksellinen
uniotoiminta. min­kä
merkitystä Kominternin kirjeessA
ranalsell* terrorilla kaikkien mui^ erikoisesti nsinostetaan on meiltä aivan erikoisen
loisto oli hyvä, hankklkaapa sellai­sia
suiuia ilmoituksia toisetkin osas­tot
juhlistanne. Meillä on taas toi­nen
systeemi. Olemme toimittaneet
Mitä porvaristo tarkoittaa ''työttömyys-vakautuksella"
Jokaiselle työläiselle pitäisi olja tunnetrua niinkä vqok.^i työväen
pellurit, liberaalit, konservatiivit ja kaikki inuul kapitalisti.>iet polili-koitsijat
pitävät tätä nykyä porua "lyönörnyysvakuutuksesla"? To­dellinen
selitys on Canadan työläisten joukkopainostuksen li.sääniymi-ne^.
Kapitalistiset politikoitsijat näkevät yhä suurempien työläi-sjoiik-kojen
vaativan työttömyysvakuuluöta. Lähtiväthän tuhannet työtlöniäl . . . »,
niaajiak^ g pnä tä„,ä„ vaatimuksen puolcstji Por-h"^^^^^''^^''^ ^'"^ luotuja tuolanlovoimia. Näissä
lännänkamiatlajaiisa ovat myös lähteneet puhumaan V''^'^^^ puhkeaa esille kulkutauti, joka kaikkina edellisinä aikakausina
"Nykyinen porvarillinen yhteiskunta tuotanto-, vaihto- ja omai-fcuussuhlcineen,
yhteiskunta, joka pn loihtinut esille niin jättiläismäiset
tuotannon ja vaihdon välikappaleet, on kuin velho, joka ei enää ky­kene
vallitsemaan loihtujcnsa avulla esille manaamiansa manalan voi­mia.
Monia menneitä vuosikymmeniä on teollisuuden ja kaupan histo­ria
ollut vain nykyaikaisien tuotantovoimain kapinain hbtoriaa nyky­aikaisia
tuotantosuhteita vastaan, jotka ovat porvariston ja sen hallinto­vallan
olemassaolon clidot. Tarvitsee vain viitata niihin kauppapuliin,
jotka aikakautisesti palautuen ovat saattaneet koetukselle koko porva­rillisen
yhteiskunnan olemassaolon joka kerta yhä uhkaavammalla tar
valla. Näiden pulien kestäessä väliaikaisesti häviää suuri osa sekä <)le-inielenosoituksiiri
värit ja heidän hännä
tySttömyysvakuuluksesla, ei siinä mielessä että he lotcuttai.sivat tyij-läistcn
vaatimukset, vaan toipuakseen työttömien joukkoliikkeen.
Porvarien ja reformistien puheiden takana on kuitenkin koko­nainen
paljous valheita. He nimiUäin tarkoittavat työttömyysvakuu­tuksella
vissiä menetelmää, jonka avulla voivat rosvota työssä olevilla
työläisiltä niin paljon, että. kykenevät näillä varoilla estämään heidäi
kuolemasta nälkään työttömyyden sattuessa. Heidän suunnitelmansa
johtaisi siis työläisten elintason kurjistumiseen. Tämä selittää, niiksi
woQdsworthit y.m. voivat puhua piip äänekkäästi työttömyysvakuu­tuksesta,
menettäniäl|.ä arvoaan kapitalistisina politikoitsijana.
Kommunistinen puolue painostaa sitä, että ainoastaan työläisten
joukkpvoimalla voidaan pakoittaa kapitalistiset petkuttajat suoritta­maan
työttömyysvakuutusta kapitalistiluokan voitoista. Työministeri
Heenan väsymättä todistelee, että tämä on edistyvä maa. Totta on
että viime kuussa maksettiin eri korporationien osakkeiden omistajille
Canadassa $31,000,000 voitto-osinkoina, josta C. P. R. maksoi §10,000-
000 neljännesvuoden psitikoina. Nämä ryöstösaaliit antavat jonkinlai­sen
.kpsfiy^sen^^^^ miljoonista, jotka kapitalistiluokka on'"PJ^fifelStt^
tyoj^isijilftjf. K^inuwi^^ että näistij lähtejstii maksetaan
tyiiÖ»l»)qa*yÄkuutulcseh''lktlIuf/''"'--'^ nUmmttnk i! n ..a-iB-loJKiuin n9j!'>i
iJatiii^-nin no JiJic-t .Jaiy.;h)Oj/o>löM{lv. a.vrtiri',mtfr^'A "Jifi/oi^oL-iiirom:
,-v
.rf^el^ciJt^inaakimnan'IffililäaifjQt^ on ä3k«iU3"^i(oL»cita»'"l 1^»-
mäti I^Vään<i^tuhtohl^ä; Siinä öU csillät useita pääomaa koskevia, laki-mig|^"
p{ici^;Kairjiitäii;{kiÄnntjs^ «teoEiasta, eUii^ vastustavan puolueen
eli;:*'^oppDsi£ijaiuct^ vcIVbnisiJus''ön V Lukuunottamatta eri ka-piläJi8lipiineÄ
«^«llVoitldua eduista,jotka ky^Min Varhaalfi^'Äali-doUisella
tavalla verhota "yleisillä kysymyksillä", ei oppositionilla
todellakaah kapitalistisessa parlamentissa ole muuta tehtävää, kuin
ylläpitää teennäistä vastustusta, mikä käytännössä johtaa tieläinältö-män
ja harhaan johdeti|P vaalikarjan kannattamaan porvaripuolueita.
Mutta "Gazelte" on ollut huomaavinaan,' että Quebecin lainlaalija-kunnassa
olisi ajettu läpi jonkinlaisia pääoman etuoikeuksia rajoitta­via
alotteita. Siellä in.m. hyväksyttiin muutoksia perintölakiin, joiden
kautta vero pienemmistä perinnöistä tulee hiukan vähenemään, ja
suurempiin nähden sovelletaan jonkinlaista laihaa ylenevää asteikkoa.
"Gazette" selittää, että tämä laki jo haiskahtaa "sosialismilta", ja ar­vostelee,
että se ti|Iee vaiku^amaan vahingollisesti, jos pääomanomisla-jat,
joita on houkuteltu tekemään sijoituksia Quebecin maakunnassa,
pääsevät siihen käsitykseen, että heidän etujaan lullaan rajoittamaan.
Luonnollisesti kysymyksessä oleva laki ei todellisuudessa vaikuta
sitä eikä Iätä porvariston komennossa. Jokainen ajatteleva työläinen
sitä paitsi tietää, etteivät porvarippolucct suinkaan tulo verottamaan
omaa itseään, vaan aipa keksitääp keinoja, joiden avulla voidaan
kiertoteitä sysätä kuorma työväenluokan kannettavaksi. Lainlaatija-kuimat
samoin kuin liittoparlamenlti toimivat kapitalistiluokan elujcr.
mukaisesti, esiintyen tarpeen vaaliessa suoranaisina sorto-eliminä työ­väenluokkaa
vastaan. Ja mitä perintöveroon tulee, niin reformistit ai­kanaan
tosin uskottelivat muka sen kautta voitavan tasoittua kapitalis­tisen
järjestelmän synnyttämät epäkohdat sekä , poistaa luokkavasla-kokdat
eli hävittää rikkauden ja kcjyhyyden välinen juopa.
Missään maassa ei tällaista "uudistustictä" ole voitu mimttaa ka­pitalismin
riistoluonhctta, ja ainoaksi tehokkaaksi toimenpiteeksi köy­hyyden
kustannuksella yksilyistä omaisuutta kartuttavan riislojärjcslcl-män
muuttamiseksi on psoiltautunut yhteiskunnallinen vallankumous,
sorrettujen luokkien valtaan kohoaminen ja niiden suorillania omai­suuksien
pakkoluovutus. Tämä ei tapailtu nykyisten omistavien luok­kien
myötävaikutuksella, vaan niiden katkeran vastarinnan luuiskaa-miscUa.
"GazcUe" kaiken lisäksi yrittää uskotella että Quebecin iiiaakiin-laan-
"houkutettu"" brittiläinen, yhdysvaltalainen y.ni. |)ääonia olisi
tuottanut yleistä siunausta koko maakunnalle. Tämäkin on tietoinen
valhe, sillä Quebecin ranskalainen työväestö elää niilä kurjimniissa
oloissi». Heidät on paineltu mitä kalalimniau riis^ännän alaiseksi juuri
sen pääoman toimesta, joka on iskenyt kyntensä Quebecin .koskiii>, nict-..
siii^. ja mineraaleihin. ^Quebecin työväestä on pakoitetlu raatamaan.-
finanssirosvoillc miljoopia, mutta itse saavat pääoman vnllatmslaVja
pääsevät rakentamaan taloudellista elämää s«»siä!i^triiön lin>lj\m^^
rustallc, voi pääoma tuottaa yleistä hyvinvointia.- \iulta iUfönVrpä^u^
oma ci olekaan pääomaa sanan kapilalislisessa'inerkilykst^sti;
Ei mitään perääntymistä
Varsin huomattavaa propagandaa on viitne^. aikoina harjoilcltn
kapitaJistilehdissä Neuvostoliiton "perääntymisestä" maaseudun kol-lettivKoiäusessa.
Tällaiset ^uskottelut tietenkin perustuvat kokonaan
valheisiin. Mitään ^perääntymistä" ei ole tapahtunut. Päinvastoin
Neuvöstoliilon yhteiskunnallista, taloudellista ja poliittista elämää
kontrolloiva sikäläinen Jcommunistipuolue ilmoittaa, ctlä vastainen
l y ^ e n l e l y tullaan kojidislaniaan tähänastisten .saavutusten lujilla-
Kirjoittaessaan roaanvUjclyksen kollektivisoimiscsta, sanoo Prav­da",
eitä sellaiset otaksumat, että puolueen suhtautuminen vasemman
siiven liioitteluihin, merkitsee muka perääntymistä, on samaa kuin
olisi tuntunut järjettömyydeltä — ylituotannon kulkutauti. Yhteiskunta
ylit'äkkiä huomaa joutuneensa takaisin hetkellisen raakalaisuuden li­laan;
tuntuu kuin nälänhätä, yleinen hävityssota olisi lopettanut kaik­kien
elintarpeiden saantimahdollbuuden; teollbuus ja kauppa näyUää
hävitetyltä; ja miksi? Koska yhteiskunnan tiiotanlQvoimat eivät enää
ota edistääkseen porvariston omaisuusehtojen kehittämistä; päinvastoin
ne ovat käyneet liian voimallisiksi näille ehdoille, jotka niitä kahlehti­vat
ja niin pian kuin ne paisuvat näiden kahleiden ulkopuolelle, ne
luottavat epäjärjestystä koko porvarilliseen yhteiskuntaan, saattavat
vaaraan porvariston omaisuuden olemassaolon. Porvarillisen yhteis­kunnan
olosuhteet ovat liian ahtaat sitä vaarallisuutta varten, jonka
ne ovat luoneet. Ja jniten suoriutuu porvaristo näistä pulista? Toi­selta
puolen väkisin hävittämällä joukon tuotantovoimia, toiselta val­taamalla
liusia markkinoita jä perinpohjaisemmin ribtämällä vanhoja.
Se on, raivaamalla,teitä yhä laajemmille ja tuurmiollisemmille pulille
sekä vähentämällä niitä keinoja, joiden avulla pulat ovat estettävissä."
Karl Marx: "Kommunistinen manifesti".
ja suuren nuorisbiöukori
terrorisoimalla pakoittamiseksi ir­tautumaan
kommunistisen nuoriso­liiton
Johdon alaisuudesta.
Tämä vaatii työväenluokan ko-konatsuudessaan
rientämään anta­maan
enemmän huomiota nuoriso-liikkeensä,
taistelevan etuvartioston-sa,
tukemiseksi. Jokainen mahdol-
Imen yritys on keskitettävä Kom­munistisen
nuorisoliiton yksilöider
tukemiseksi; sen ryntäyksiä on kai­kin
mahdollisin menetelmin avus­tettava;
sen äänenkamiattajan
"Young Workerin" avustamiseksi ja
nuorisoliiton jäsenryntäyksien onnis-tuttamiseksi
on meidän tehtävä
kaikkemme
Punainen nuoriso on työväenluo-kan
iskujoukko, Joka tulee mur­tamaan
valtavia aukkoia kapitalisti­seen
rintamaan taistelussa tvövä-cnluokan
isänm^^ Neuvostoliiton
puolustamiseksi ja maailman val­lankumouksen
loppuun suorittami­seksi
jäänyt - aivan. sivuasiaksi. Esim. tääl •
näitä juliliamme
"Rynnäkköön", jo-lä,
tällä rljertaa kaivostyöläisten kes- hon on kerätty paljcn ilmoituksia
kuudessib imiotoimintaa. sanottavasti ja kirjoituksia. Patnotaan Vapaudos-
* i ole «rtemassa missään, muodossa. |sa. Myymme 10 senttiä kappa;?.
immiiisui uabsia
uo{!föofyoiioniine «11^ '.•9
1ttaoiitio£lLix iniijJss>: .'ii •.•ilo -;yt)f£Q>
.lir '.lon j'I Ba?..obii9>ii..r.o-- .'urn-'.' p?).'.'; ..v
5yin,,flJati suiuempaa jalansijaa ,On-
.t^lon Ja yleensä Canadan; typläig-humrisoii^
eskuudessa. Joka on «malr
ta kohdaltaan kokemassa ,.te^5gsuu-dessa
käynnissä olevan hiestytyksen
kaikkine, karvaine
Iciilioittaa sitä
audnnittelemaan uusia taisteluasei-ft
I3i5 « f i (o J f . i . e. ^jii I i ?.(:• V
i; fetita:.'OöJfyarteieffhUnnitt^%i,hHfljnl,%.
taan työläisnuorison riistämiseksi o^j
man" luokkansa aatteellisesta vatkui^
tuspilrlstä ei .suinkaan ole mikään
utisl, viime aikoina ilmennyt asia.
Sitä' on harjoitettu vuosikausia,^tÄat-fli3fättömyyden
% ltoskäafl»sfe'^^ime 'SliKai^-^lste^' 'pi4)lineen.
Öejjft<VsäakkHoqc.*hltt!:^yt'fIKUlit«tälfö^ • "
^jffkc^rfa, •JökafilHS^ÖfiRaäriJYei OleK^inla
^UiM saUUHixf/iivaiafiiii-Drtoisb soorar
^^l^mHfelliiteönä rösdrau f yleensä kar •)
piiatisttiluokan v>t.v^avaimisteluista^.
N^uvöstcörtlfoäi.'; jai ^• tmöailmart xtyö-väjBn)
u6^n rv^iankumouksellista lU.-
kettä-vpstaan.
Viimeisinä päivinä on porvarileh-dissä
ollut useitakin uutlstietoja eri­laisista
edesottamislsta, joihin por­varilliset
nuorisoyhdistvkset ja po-
'liittlsct porvaripuolueet ovat ryhty-
Vässä nuorison saamiseksi jälkikaar-tlinsa.
jossa heistä kasvatetaan
juuri ee voima, jonka toivotaan ta­kaavan
kapitalistisen järjestelmän
ainakin toistaiseksi .pystyssä pysy­misen.
, Erikoisia nuorten yhdistyksiä, e-tupäässä
Ontariota käsittävänä jär­jestönä
suunnitellaan konservatil-visen
' puolueen toimesta. Tähän
saakka tällaisia järjestöjä on ollut
toiminnassa erinäisissä muodoissa,
mutta juuri tällä kertaa se on saa­massa
ilmenemismuotojaan Järjes­tettynä
laajana liikkeenä. Sen tar-koituspoiät
keskittyvät fascistimlU-taristisoen
yritykseen tukahduttaa Ja
vaimentaa sitä laajaa vaikutusval­taa,
jonka saavuttamisessa Kommu­nistinen
nuorisoliitto on parhail.
laan onnistumassa. Porvaristo nä­kee
Kommunistisen nuorisoliiton ol-keine
ohjelmineen, kommunistisen
maailnianliikkeen osana; saavutta-nistlsen
,}Vf|^^^S/all^j^}f^J«femi-
: JTällaiset |ittstliJÄf{fc'^ikuvasti
oiiaksumassa yhä—puhtaammin fas-cistlBla
;:periäaiteita ^Ja-toimintsmuo^
toja, siUä nykypäivinä ei enään
ole kysymyksessä niin paljon propa­gandan
paremmuus, sen vietteleväi-syys.
kuin on kysymyksessä kommu­nistisen
nuorisoliikkeen musertami­nen
sellaisenaan terrorilla.! Siitä
huolimatta, että porvaristo, omaten
kaikki etuisuudet yhteiskunnan kon­trolloivana
tekijänä, voi vaikuttaa
lukuisiin nuoriin työläisiin propa.
gandansa paremmuudella, käyttä­mällä
urheilua, kaikenkaltaista hu­vi-
Ja seuratoimintaa, on kuitenkin
tällälailla vaikutettavissa olevien nuor
ten työläisten lukuntäärä alati pie-nemässä.
Luokkavastakohdat tuntu­vat
liika kipeästi nälkäisissä vat­soissa,
tehden ' mahdottomaksi ut\-
hoittaa näitä ristiriitaisuuksia het­kellisiin
viehätyksiin. Joita pyritään
heille rauhoittavana vaikuttimena
tarjoamaan.
Sen sijaan yhä suurempi nuori­sojoukko
tuntee taistelim välttämät,
tömyydeh. Se el näe mitään..muu­ta
tietä vapautua kurjuudestaan
kuin taistelulla tämän vapauden
saavuttamisen itselleen kuuluvana
oikeutena. TäUais&^ra järjestymättö­mällä
nuorisolla ei ole omassa kes-
Os. valistustoimikunnan ohjelma'
kcskustclukokoa^kscssa, mikä pidettiin
sunnuntaina 6 p. huhtik., laulu ja
runoesitysten lisäksi luettiin Komin­ternin
avoin kirjelmä Amerikan suo-malalsille
K. puolueen jäsenille. Se­kä
myöskin sen Johdosta keskustel­tiin.
Siitä huolimatta, vaikka mai­nittu
kirjelmä ei ole suoranaisesti
meille tarkoitettu, se kuitenkin var-sin
hyvin meillekin sopii sisältäen
erittäin paljon neuvoja Ja ohjeita
sekä bsotuksia suunnasta mikä meil­läkin
on kysymyksessä ja luokka-t^
isteluliikkecn . edistymisen :. sekä
yipimistumisen: ^kannsilta^' ; ehdoton
.väUläJöäitömyys huomioon - 3 ottaa;!
kominternin kirjeessä samalla kuin
s5|nä aritf^ääÄ'»'^^ t\iänustus"^ v ; työstä
Vaksi tehty a,vustämalm. lakkpt^ter.
lulia.: kerätty avHsfu;^)5^;;;,7e^^^
nälkääkärsiviUe aikanaäii^^J^yv6teiJ;u'
luol^Hasotavankien publustämista se:
kä edistetfy- miiitä , senlääiulsiä tat-koituksiä.
Siinä osoitetaan' heikkou-
Siis tässäjd». suhteessa suuri Ja tär­keä
toiminta Ja työala minliä edis-täminen
Ja rakentamiseen osallis.
tuminen iheidän tulee ottaa ,ohjel-maamme.
Ylläplevassa Joitakin koh­tia
Jolt^ Kominternin kirjelmässä e-simtuQdaan.
Keskustelussa mikä kirjelmän joh­dosta
syntyi kaikki puheenvuoro­jen
käyttäjät yksimielisesti antoivat
tä^en kannatuksen kirjelmässä e-siintuotqjep],-
neuvojen ja ohjeiden
oikeutuksesta ja mitä suuriipmasta
merkityksestä luokkataisteluliikkeen
edistämiseksi.- Erikoisesti painostet­tiin
ettäiöeldän el tule jättää kysy­mystä
äliiQäStän sille että me sen
Painakaapa nämä juhlat mieleenne.
— issias —
JÄRJESTÖN ASU -
Canadan Suom. Ji
osastoille Onl
lisuus, että mielenkiinnolla mennään :
tässä hyväksymme vaan että meidän aina kokouksiin. Siis ci ajatusta.
lisäksi - tölee-^J^kiä volntfmme mu­kaan
KToEaititernin kirjelmässä mai­nittuja
neuvoja Ja ohjeita myöskin
käytännöB^ - toteuttamaan- Maini­tun
sl^tölnen päätöslauselma klr-
JclmSn suhteen' yksUnleUsestl hyväk­syttiin.
-'^'--^ '
ÖhjeiiHa' J3 keskustelukokouxsem-me
täjia kertaa jouduimme toimeen­panemakin
varsin vähäisillä valmis­teluilla.
Sillä vasta edeiiisenä iltana
saimme tietoopime että haalilla el
siinnqntaina tule olemaan mitään
iltamaa eli muuta tilaisuutta, joten
haali on käytettävissä. Valistustoi­mikunta
päätti kuitenkin kaikessa
kiireessä järjestää ohjelmakokouk-sen.
vaikeakin sen ilmoittamiselle Ja
valmisteluille olikin aikaa noin perä­ti
vähän. Siitä huolimatta kokous
v a r t e n j u l k a i s u n " K y n n a i i K o o n " , jo- Toveri J.^hn Latv^ Toro J
on h i l j a t t a i n kok-jtunut
l i i t o n matkaltaan ja vaikka ti]
neliä tiiliä kertaa olekaan
ta v i a r i i i K a kaikissa Järje
o.astois^^a. tekee hän knitenldsl
• k a i s e n ku-rroksen Ontariossa,!
Kirkland Laken uutisia ^;H:}'H^^'r^^'^^
— .ko Ulan tilai.^:uudct kullakin
k a k u n n a l l a , :.llen:or:-:ittyinä
nä:
N a k i n a 11 j).;
I l o r n c p a y n e : ]_' p.;
H e a r s ; : l."} {>.;
Timmin.-J: 1 1 p.;
S o u t h Poreupine: 15 p.;
K i r k l a n d Lako: ir, p.;'.'
llo.=;cKrove: 17 p.;
K i r k l a n d L;ike: IS p.;
C x h a l t : H» |..:
B u n i t l : 'Jii )>.;
S i i d l u i r y : 2] p.
C r e i ^ h l o n ,Mii!c; 22 p.;
I.'>vacl:: 2'.', j).;
Lon?; I.ake: 2 1 jt.;
S a u l t Ste. .Alalle: 2r> p.;
B r u f o -Mine.-: 'JO p.;
Bi^aver Lake
Naisliiton ch.i.clmakokoukscssa t.k
7 p. hyväksyttiin 1 uusi jäsen. Toi- ,
niitettiin nimihuuto, josta ilmeni
että osanotto kokouiseen cli koko- [
lailla runsas, vaan paljcn oli n y t k i n i
poissa. Ottakaa naiset oikein sydän :
asiaksenne kokoukset, niin lopulta j
kasvaa sellainen omantunnon velvol-1
kaan että jäisimme pois.
Valittiin taas seuraavaksi kerrak­si
nyrkin toimittajat ja myö.skin joi- j
takin ohjelmanumeroita ja puhe. j
Luettin nyrkkllchti Opin Ahjo, joka 1
olikin aika pitkä. Luettiin Venäjäl­tä
tullut kirjelmä meidän naislii­ton
entiseltä jäseneltä, jossa selcs-tettiin
miten siellä rakennetaan ja
voimistutetaan Neuvosto-Venäjää, j
jcssa on työn tasavalta eikä porva- |
27 p.
O s a s t o t ! Ilnicittakaa hnin H
risto määrää niinkuin kaikkialla k a - i P u h e t . . a i F u u k s i s t a,
pitalistisissa maissa. Kirjeen muka-j "^"^V."^ ' ' f j " " ^^"aista kerrJ
na seurasi leikkele jjookkaa ppäääätteettttiiiinn ^'^'''^ -"^"^ kannattaa tulla knj
julkaista Vapaudessa. Sitte seurasi
väittelykysymys: Onko työläisnaisten !
tarpeellista yhtyä aseelliseen taistc- !
luun? Seurasi vilkas ja mielenkiin­toinen
keskustelu, jota päätettiin
jatkaa ^seuraavassa ohjelmakokouk-onnistul
— Joskaan el niin hyvin ^ s a . Lopussa pidettiin vähän työ-det
mitkä ovat ollpet meme^iVärsih
Omliiaisia. Esim. '<;hrt)iti6imlhnasSEfirn-:
Kurkistelua
Valkoisen Suomen sanomalehdet
ovat lausuneet rakkaita muistosa­noja
"suuren englantilaisen valtio­miehen"
Balfourin muistolle. Ku­ten
' tiedetään kuoli tämä herra
joku aika sitten ja oli hän Englan­nin
tunnetuimpia, vanhoillisia >ja
luonnollisesti, kova työläisvihaaja.
"tiima ukko s4^ oli Säomeh ^ porva­rin
mielestä "Suomi-ystävä", ku­teen-
kaikki muutkin sellaiset- kapi­talistit
jotka tavalla 'taitoisella
'öyat pönkittäneet" Söomert'^ veristä
Tahtarivaltaa. Täriiä" Balfour-vai-n.-
ijii' trki it?cns;i '^^uorni-ystäväk-
.si'' n.k. .\hvcnanmaa-kysymykses-sä.
Kuten muistamme halusi Ruot­si
omistusoikeutta Ahvenanmaahan,
mutta Suomi ci tahtonut ja asia
joutui Kansainliiton käsiteltäväksi.
Ja kuten muistcttaneo, olivat ne
etupäässä englantilaiset, etusijassa
Balfour. jotka saivat asian kään­tymään
siten, että Ahvenanmaa jäi
Suomelle. Kuitenkin huo­mautettakoon,
että Ahvenanmaar
asukkaat suurelta osalta olivat
Ruotsin kannalla. Tämä se on syy
miksi Suomen porv^äri kaikessa ly-hytnäköisyydeTssaän
on antanut Bal
'fourille nimen "Suomi-ystävä".
Kuitenkin tekisi mielemme huo­mauttaa,
että asia on päinvastoin:
Balfour oli Suomen riistäjä ja
Englannin ystävä. Balfour, samoin
kuin muutkin Englannin kapitalis­tit
tiesivät että Suomi, kun se
saadaan kiitollisuuden velkaan, voi
vielä maksaa vähäsen, kun, taas
Ahvenanmaan "antaminen" .s Suo­melle
ei ;maksa heille killinkiäkään.
Suomessa, oli. näet- metsää ja ;Eng­lannilla;
e i ; ^ m ä :pli se maali johon
Englanti Balfourin avulla pyrkiif
Suomen porvari :taas vasalHmaisuUr
dessaan:ci-voinut olla maksamatta.
Se teki ensin kaikkia pieniä pal­veluksia
ja sitten kun ei ollut cnäu
luontoa tai uskaliaisuutta pbfctää
omaa maataan, niin pantiin sos-demit
hallitukseen ja ne pojat ei­vät
hävenneet englantilaisille mak-sahiasta.
Sosdemit antoivat näet
Suojärven talonpoikien maat Eng­lannin
kapitalisteille. Voimme siis
sanoa, että työväen petturit ne
maksoivat vasta Ahvenanmaasta ja
porvari pesi kätensä iässä maan-lahjoitusjutussa
ja teki Balfouris-ta
"Suomi-ystävän".
Muutenkin ovat Suomen spsde-mit
näyttäneet oikean karvansa
viime aikoina, m.m. Lapuan tapah­tumien
yhteydessä. N.k. Lapuan
set hölynpölyesitykset/ Tähän "pub^-
Icien on s^;^f,ä. ..kltnnittää^ ^
huomiota. Ön'ioiinittäva siteh, että
^ohjelmistostamme malnitunlaatuiset
porvarilliset Ja muut humpuuklesl-tykset
syrjäytetään. Tilalle hanki­taan
Ja järjestetään valistavaa luok-kahenkistä
ohjelmaa. Pyrkie';» aset­tamaan
toiminnassamme etualalle
luokkahenkl ja luokkasisältö jotta
järjestömme olisi ikäänkuin poliit­tisena
kouluna jäsenistölle. Pyrittä-vä
vapautuma»! omasta kapsallises-ta
karsinoitumlsestamme, asetetta­va
ohjelmaamme, yhteys ja veljeily
muun canadalalsen työväen kanssa
Saatava osanotto suomalaisten työ­läisten
keskuudessa Canadan köyhä­listön
luokka<taisteluihln runsaslu­kuiseksi
Ja ai^iiviseksi. Kiinnitettä­vä
erikoista huolta Canadassa syn­tyneen
nuorison kehittämiseen ak­tiiviseksi
proletaarisen luokkataiste­lun
eri aloilla. Pidettävä kurssina
pyrkimys suhtautua canadalaiseen
vallankumoukselliseen luokkatalste-iuliikkeeseen.
ICanadalalstumineu
siinä mielessä merkitsee meille tär­keintä
ratkaisevaa askelta todellisen
kansainvälistymisen tiellä.
Kominternin kirjeessä selostettaes­sa
suhtautumista osuustoimintaliik­keeseen
osoitetaan että olemme pyr­kineet
sen merkitystä yliarvioimaan.
että el päremmlil öUsl ollut mahdol
lista — niin kuitenkin tyydyttäväs­ti.
Osanottajia kokouksessa ollen
noin kuusikymmentä. Paikkakun­nalla
vieraileva tov. J. Oksanen o-sallistul
myöskin kokofakseemme
sen menon seuraajana. Ja käsitim­me
että hänkin yhtyi kokouksen
päätöslauselmaan.
^Päikaltlstile Vanhoille- -= eturivifif
PniifeiJohlfetÄme'^si*ä'>'viel^in- sll-^^
n^ 'ttevitiö' Häiöa{säife'&'' Hubittäuttä^
slitr^^a!ftä'-'-^6tlä KÄfcäll - olemme
T o v e r i l l i s e n i
John Wiii
Beaver Lake, Ont.|
Nuoriioliitcn Iciminta on
h i u k a n leväperäistä koko
M u t t a suotakccn heille anteeksi,!
kokousta, jossa harkittiin iltamien
pidosta ja niiden onnistumisesta,
jotka oli aijottu pitää tämän kuun
ajalla, vaan'ehkä siirretäänkio en-1lä toivomuksella että alottavat
sikmUle. Jäi komitean huoleksi jär- ikäänkuin pitkän levon jälkttn
jestää miten parhaaksi niikee. Seu-'peästi toimimnan.
raava on työkokous, J%aa pidstuän Nyt kcviiän tullen on toimini
maanantaina t.k. 21 p.
Näyttämön^ kokouksessa hyväksyt­tiin
yksi uusi Jäsen, laskut hjri'äksyt-tiin
maksettavaksi, päätettiin tilata
pienempiä 'kappaleita ohjelmistoon.
Ah
316
[Port A
lUSS SI
JURI
girldai
JOB
|£oatt> F
EME
aupp
iaview
DAV,
ann
v i r k i s t f n y t . sillä nyt cn päät<
pitää objoImaiKama ensi sumitt
i l t a n a 13 p. t.k. Huvia tulee ^
y l l i n k y l l i n , n i i n nuorille kuin
heille, että väh?mmän
kai
h&vähiiifetf^ •Harvom^ 'ii&h-ty
> tämän talvfetf'aj01a-Hralistiistbiinii'
ftyniafe^^MmempaÄgfölÖä''Jä'jäÄ
tämls^ illal5(AT«lsaä; ^^'K^^
siis niitä tovereita Jolta -tämä huo-inaötus
koskee ts^klstairiaah kan-täansa
Jä kenties siten näkisivät oi­keaksi
muuttaa suhtautumistaan
ti^aInlttuun'^!^kyifjTnyfcseen -nähden; =
V. v:^^y
valittiin ärii' henkilöä johtajan reumatismin kolotusta,
vuksi katsomaan näitä kappaleita.'} ' Rapancn cn keli, mutta
FL Wj3fipin iiBtisia
Näyttämö' töihiii näytösiltaman puor
luekbulurahästön kartuttamiseksi
p. Seuraavana näyttärnömtne
esittää'13-näyt. huvinäytelmän "Mul-ta-
aatsilt". Sitä riennämme kilvan
katsomaan seuraava näyttämön ko­kous
päätettin pitää 14 p. klo '.i7.
kansalaiskokous on saanut siuna­uksen
sosdemien johtajilta, jotka
sanovat, että kuristuslait ja muut
ovat vaan maan parhaaksi ja por-varilehdet
kilvalla ylistävät sosde-mejä
heidän lojaalisesta suhtaan-tuniiscstaan
maiAittuun kysymyk­seen.
Kaikista sosdemien edesotta-raisista
Suomessa voimme tehdä
johtopäätöksen, että Suomessa sos­demit
ovat pahempia työläissyöjiä
kuin porvarit, sillä he ovat omien,
työläisille antamien lupauksiensa
rikkojia. He ovat työväen pettu­reita.
: , 9 e , ovat 4ä!ysporyat)eita.
mutta kavalampia. Mutta mitäpä
muuta voi odottaa niiltä jotKä
kuuluvat ulkösuoinalaisscura Suo­men
johtokon-laan ^ja ovat maini­tun
seuran kunniajäseniä,, heissä
on "Valkoisen ruusun ritareja" ja
yleensä he ovat Suomessa kaiken
työläisvainon ja porvarillisuuden
pönkkiä. Parhain kohtelu rehelli­seltä
työläiseltä sosdemille on koh­della
häntä petturina ja sen tulee
jokainen ityöläinen tekemäänkin.
Mainitsemme vielä jonkun sa­nan
eräästä äsken leivotusta "Val­koisen
ruusun ritarista", nim. Väi­nö
Solasta. Me Canadan suoma­laiset
olemme sentään siinä onnel­lisessa
asemassa että olemme sääs­tyneet
hänen laulukierroltaan,
muita toisin on laita. Yhdysvallois­sa-
Siellä hän on kierrellyt kokoo­massa
t.naloja ja mainetta. On
Kaikessa hfljaisnadessa on vat^
misteitu kevään "merkillisimpiä"
juhlia, nim. "tyttö- Ja polkajuhlia".
Tytöt ja pojat löi hynttyynsä yhteen
jo joulun jälkeen ja siitä asti on oi-lut
pientä "pirlnätä" ohjelman hank­kimisessa.
Kyllä sitä nyt kerrankin
kuuluy olevankin oikein Porvoon mi­talla.
Joku kävi jo kuiskaamassa
korvaani, että jos kirjoitat sinne
Vapauteen, niin pane jo ennakkouu-tlsena
senverran, että m-m. ohjel­maa
iltamaan tulee ainakin 20 eri
numeroa ja siihen vielä huikean
hjiuska yksinäytöksinen näytelmä
Jussi lurjus". Olto kuulemassa esi­ripun
takana kun Kääriäinen ja
Berlund harjoittelivat autoduettoa,
siinä timtul olevan myös lystiä ker­rakseen,
kun auton ajaja näytteli
torvella'.'! Arthurin ja WUliamin
nähtävyyksiä^ Tulee kaikenmoista
laulua, lausuntoa, kupletteja ja oi­kein
paljon mainetta saanut "Kih-nulan
kuoro", esiintyy näissä Juh­lissa
eriJmlspuvlrissaan. Sitten tans­siakin
kahta eri eorttia. No nUstä
mainitsemme tummempana tarkem-mln.
Jtifaiaijsyielmäksi tulee myös
. Mitä tulossa? No ne poikien ja
akkain I i\JUrpt ; älta^a'fcj; ^:Tyt5t / J |
ukbt -bvTiti -jö'- hnUfarieeU^ttei hiistä
tule mitään. Vaan siinä ovat ereh­tyneet.
— Siis' ei Isosti hiiijdellä,
vaan hissun kissun puuhaillaan.
Ehsikeskiviikköha 16 päivä lystit al­kavat
ja sinne, tytöt jä ukot kun­niavieraaksi
tulia saa! Ilmoituksessa
tarkempiin. — Valittu.
toivomme ct!ä yleisö täyttää"!
edes puolilleen. — opa. .
, Salmon Arni, B.
. s. ,1. c-saslcon yhlvi jäseniä (
tukkukaupan;; nuo.na ja vai
i p a i i J i s k u i in 23 päivä. Osasto
sii,kokonk.'ie.s.sa Jceskusteli.jasiQ j
l a a n laittamaan iiaali^ Ja s
päälöksEivSi että haali läitetaanC
Edeen.' V a l i t t i i n komitea: joört
s e l v i in niistä .saisi haalin t
h a a l i n rnkrnnn^aineet hah
j a Uio sitten saamansa ti^
kokoukselle. O.-asto myöskin.j
pitää huvi-iltaman . huhtikuim
J o h a n Huhtalan talolla,
tuasta lystL^itä ' luovutetaan
rakcnnusrahastocn.
K.V'kinäinrn kuotoiia kolitasi 1
n i a l a i s t a Kalle Annalaa,
I vuotta, ammaliltaan seksuu
jCanocssT B. C. Hän oli lyöhän 1
Incs.sa händkanralla maaliSiOiinl
I päivän aanuma, ja siinä tund \
' '.somman puolen^^a tulevan
Ofeston puolesta on melkein nu-!i„aksi. Hänet heti kuljetettiin
kuttu. Mutta nyt osastokin virkoaa nion A r i n i n sairaalaan, mutta 1
mec
oittäii
paljo
JS'
Eri paikkakunnilta
Hearst, Ont.
leison
iThuiK
ali
Sn huon
ilistin 1
häntä vähfeen siellä arvosteltukin,
mutta tj^ölaisten. puolelta häntä
olisi pitaftyfc" röjcittää, oikein kun­nolla.
/Sillä;:'^Söla kukaan "tai­teilija"
ansaitsee sen. Armon
vuonna^ 1918 muistamme kuinka
Sola oli hoviläulajana Mannerhei­millä.
Kerrotaan, että hän vuo­roin
lauleli Vaasan hallitusherroil-le
ja Mannerheimille. Ja tästä oli
seurauksena, että hän nyt on Suo­men
etevin mies alallaan. Hänkin
on yksi niitä jotka silloin kun työ-liisiä
teurastettiin kiipesi heidän
rnumiskasojensa yli "kunniaan".
Toivottavasti Sola, jos:hän vielä
tulee tälle puolelle Atlanpin, saa
työläisiltä Ijälle kutiluVan "kunrii-öitukseh".
f äraäri kyhäyksemme alussa oli
puhuttu SöOnien alusmaasta, Ah­venanmaasta,
mutta Suomella or
vielä yksi lisää, nim. Petsamo.
Vielä moistamme miten innostu­nut
oli Suomen porvari ja heidän
pönkkänsä sosdemi silloin kun Pet­samo
liitettiin Suomeen. Silloin
puhuttiin, että Suomi on täysi te­kijä
, maailman valtiollisessa elä­mässä,
se kun nyt on omalta osal­taan
"merien valtias''. Petsamo
on nähkääs Jäämeren rannalla.
Haaveiltiin suurenmoisesta kala­kaupan
kontrolleeraamisesta sekä
maailman mainioista linnun lanta­varastoista,
ptihnmattakaan sen
suurista mineraalirikkanksista. Asi­at
olivat silloin suurenmoisesti ja
keväällä niinkuin luonto talven
kohmeesta. On päätetty pitää oi­kein
reippaat vappujuhlat. Päivällä
kckocnnutaan haaiille kello 2, jol­loin
esitetään kaikenmoista ohjel­maa,
sitten illalla kello 8 on näytös­kappale
(vahinko kyllä etten nimeä
muista, mutta kyllä kai sitten näem»
me kun menemme katsomaan). Ja i työläismatajuni
lopuksi reippaat tanssit. Muistakaa- Uet.
pa sitte kaikin tulla juhlimaan 1 p.
toukokuuta. Se on kansainvälinen
työläisten .vallanjjiumouspäivä. jol­loin
miljoonat työläiset hikchtii. Tä­mä
päivä näyttää miten on työväen­luokan
mahti, siten vapisee riiston
mahti. — Vaasan Jaakko.
k a r i t eivät mitään vcinest. hänl
l i tuntoihinsa tulematta. Annalal
l i syntynyt. Lapualla. Jätti
|.s:i vaimon .in kahdeksan laftii
uet la.skcttiin maanpoveen
A r m i n hauinu.sniaalle 21 p. s
r c n saaltojnukon j&attomana.
veät mullat peittäköön
uiaalliset
Suomi oli maailmanvalta. Mutta
kuinkas kävi? Kalastusyhtiö, joka
perustettiin valtion ollessa osalli­sena,
tuotti suuria tappioita; m.m.
siinä tapahtui kavalluksia y.m. rö­töksiä,
sillä Suomes.sa on tapana
•se, että missä on valtion varoja
kiinni, niin siinä yhtiössä tapah­tuu
n.k.
Mrs. MärJIr syuiyi lene
i i j a a l i s k u un 13 p. Alti ja nuoni
l i r n alku voivat hyvin.
Kovatkin alk.-ta jo tehdä
L u m i on jo niaii näkymätti
jääi iilkaa lähiraiään jänestil
linnut ovnt jo .^Mapunect ja
X y t <>:^ .'^•u..iiicn. hallilas
ulosantamif c-is.vkrcn mii
markan L-unari ottamisesta,
se (m sa.iiiut u.-^ealta taholt»'
t u s t u s t a .ia =yy " U siinä.e^j
n a a j a a 011 y i r n vaikea löjtJtJ
lif.äk.'^! o n i)aliituk.=pl!a hiem^_;
miellyttävä pr ruste. johon
o t t o peru.';tiru. ja tämä ei
kolmen
nimittäi
ja Iiii
että
ki
aisi t
on en
työlaisi
palvei
"ttajiaki
yksity
liikkee
tottuma
joskus
ät sovi
aiin pit
väärinkäytös". Siinä oli . ^
se kalastushomma. Linnunlantaa. i tyydytä m?hf]..l!isi3 lainaaja-sitä
"laadultaan erikoisen hvvää" • na näol ote', ai.-^iin ensi viio««
ei myöskään ole tuotu säkillistJi-kään
Suomen viljaville preerioille.
Ja mitä tulee muihin tuotteisiin,
on asia sama. Kuitenkin maksa?
tämä alusmaa suuria summia, silla
siellä on palkattua sotaväkeä jr
"vartiolaivasto", jota nosket sinne
laitattivat haHitusaikanaan. Nyt
kun Suomella ei ole fahaa, niiii i
on katse kääntynyt I^etsamoon.
Kuitenkin on kysymyksessä asuk­kaiden
verottaminen. Mutta en-' laisen v a l t i - n agentin
siksi siellä ei asu paljon ketäii,-i' lais.-.euran t'imintaan.^io^:
j a nekin asukkaat, jotka siellä t-r.;f.i!,-<:pna on ^aada
ovat näkevät nälkää, niin on ve­rotuskysymys
pulmallinen. Asiaa
on jauhettu monessa valiokunnas­sa,
mutta allekirjoittaneen tiedos­sa
ei ole miten asia on päättjmyt.
Iousarvine:-ityk?ei; l^^V
m i s c k s i . Täni:; on k.vHä jot
h a t a r a .-^cJity.^ ja on näiU3_
teillä vaikea .-aada rahaa
o l e ihme .io.' Porvaristokfl
ajattelemaan, mitä seuraa^
elctä.än lainojen varassa.^-»»i
r a a romah'iu.-. kuten cras
non pamppi! lausui.
Meirlän i)Ik^..unmaIai5tfS
mvö. kiiiinifttavä huoi^KJj
pcyneet
pet joide:
• n
här
on tu
mitta
51 että
täneet sunmalai.ct t u k e^
v i e n ravi.-tunu:ia
Ottakaamme hu^vrnioomn^^
avustamme iätä niin samalla autamme r,u
Siinä se on lahtarivaltiotalous, jo','sulkevat vankrlfMhin t j o ^ ^ r ' ^ a :
ka tahtoisi ottaa jo rahaa sieltäkin
mistä sitä ei saa ja aina vaan
jatkuvasti käydään köyhien ja huo­nompiosaisten
kimppuun, kun taas
niitä varoja, joita rjbkaat joutuisi­vat
maksamaan vähennetään ta*
poistetaan kokonaan.
tamnie ja m-futenkm
laisen eläniän ^-^^^f}^.
l a tavalla. Sii? t . v o . a i^
na minkälaiseen
jautuu ulkosuomalaiss^
he oli