Vapaus, August 4, 1926

              P
Hi;.
t "
'00,!^
Sivu 4 Keskiviikkoiia, elok. 4 p;iia--W^, Äng. 4,1926
VAPAUS
Canadan suomalaisen työväestön ainoa äänenkannattaja,
ilmestyy Sudburyssa, Ont, maanantaina, keskiviikkona
ja perjanfama. v -•• > -
T o i m i t t a j a t :
S. G. NEIL. ABVO VAABA.
VAPAUS (Liberty) ,
The only orgaii of Finnish Workers in Canada. Pnb-lished
in Sndbury, Ont., 'every Monday, WedneEday
and Pridav. •
Eegistered at the Post Office Department, Ottawa,
as second class matter.
TILAUSHINNAT: ,
Canadaan yksi vk- ?4.00,-puoU vk. ?2.25, kolme kk.
J1.50 ja yksi kk. 75c
yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $6;50,. puou vk.
f3.00 ja kolme kk. $1.75. - • ^
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi »siaILmMieÖ8tTeUn_S jHoillNlaN AoTn tVaAkaPuAkUseDt. ESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.09 kakii kertaan
Avioliittoonroeno ilmotukset 50e palstatuuma. ;
- Nimenmuutosilmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 ^3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Kuolemanilmotukset $2.00 kerta, $60c lisämaksu
kiitoslauseelta tai muistoväiiyltä. , .
Halutaahtiedot ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
kolme kertaa. ;
Tilapäisilmottajitfn ja ilmotusakenttuunen on, vaa«
d?»tyit»«wa. lähetettävä ilmotnshinta etukäteen.
• Maanantain lehteen äiottbjen ilmotusten pitää olla
konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja
periantain lehteen torstaina kello 12 päivällä.
General advertising rates 76c per col. inch. M i -
'nimum charire for single insertion 75c. The Vapaus
Is the best-advertising medium among the Finnish
:People in Canada. , _
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty. BldgLome
'st. Puhelin 1038. Postiosote; Box 69, Sndbury, Ont.
J Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
1 kirjeeseenne, kirjottakaa- uudelleen liikkeenhoitajan per-
I eoonallisella nimellä.
i J. V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
• Kuihtuva Britahnian valtakunta
•i Britannian valtakunnan kuihtumisprobleemissa - huo­lestuttaa
Britannian ulkpmaavirastoa kaikkein enimmän
• Canada, Jossa Yhdysvaltain vaikutusvalta säännollisteti
kasva?.' «Kauaksi ylettyvä •Britannianvvaltakunta»^^-^^
«anoi Sir Aiigland Geddes, Britannian entinen lähettiläs
Washingtoniin, vuonna 1924 pitämässään Page memo-riral-
Iuennossa — «on: monessa maailmaft johtoasemaa
koskevassa seikassa joutunut antamaan periksi tiiviillä
Yhdysvaltain valtakunnalle. Dominionit pitävät Was-hin^
onin hallitusta omaan kuuluva-
• n a . . i Dominionit ovat taipuisia katsomaan Washing-töniin,
j a Washington ^ k u t s u v i l l a silmillään ~ tä-
' hystelee dominioita.» /
Täällä Canadassa valtaavatkin amerikalaisetsijo-,
tukset jatkuvassa tahdissa brittiläisten eijotuksien ^ l a n .
Äskettäin julkaisi Yhdysvaltain kauppavirasto katsauk­sen
Yhdysvaltain canadalaisista sijotuksista.' Katsauk­sesta
saa selvän yhteenvedon tilanteesta: «Taloudellir
sesti ja yhteiskunnallisesti Canadaa voidaan pitää poh­joiseen
päin.ylettyvän^ Yhdysvaltain laajennuksena^ ja
meidän' Icauppämme CaiiadaH' kanssa' o# usbassa: 'suh-
• teessä ikäänkuin koUmäista Jcauppaa" yerrattiina . muu-hun
ulkomaakauppaamme.» Vuosien 1915^ ja 1922
välillä pysyivät brittiläiset. ^sijotukset €aöadassa en­nallaan,
mutta yhdysvaltalaiset " kuusinkertaistuivat.
Tallä kertaa on Yhdysvaltain kaikista ulkomaisista si-jotuksista
yksi neljäsosa sijotettu CäAacfaan. . , .
' Vuoteen 1922 päättyneen kahdeksan vuoden ku­luessa
oli Canadan tekemistä lainauksista vain kaksi
prosenttia otettu Britanniasta ja 33 prosenttia Yhdys­valloista.
Tänne brt laitettu kaikkiaan noin 1,200 yh-
; dysvaltalaista haaratdidasta fjoita, iroonista kylläkin,
on elvyttänyt suojelustul l i , minkä piti sitoa dominion
lähemmäksi emämaata). Samaan aikaan on Yhdysval­loista
ulos vietäväin ruokatavarain kuin myös eräitten
raaka-aineitten vienti vähentynyt. ,
Juuri tämä seikka. Yhdysvaltain kasvava vaikutus­valta
ja sen tunteminen, saattoi Yhdysvalloissa olevan
Canadan kauppakomissionerin ja yleisamerikalaisen
kauppakongressin erikoisedustajan, Frederick Huddin,
selittämään. New Yorkissa viime vuonna: «Canada on
erottamattomana osana taloudellisesta Amerikasta. Kau-pallis-
taloudeHiset' ja strateegiset probleemit, mitkä
• ovat yhteisiä meille kaikille, muodostavat tuhpulumat-toman
perustan pysyväiselle yhteistoiminnalle. Lati-
'•' nalaisen ja Pohjoisamerikan maiden eteen ei tule niin
;vaikeaa probleemia ratkaistavaksi, etteivät ne voisi
sitä ratkaista, edellyttäen, että ne käyvät siihen käsiksi
Amerikan mantereen Yhdysvaltoina.» /
•,.;•»•..'••• ,. •- •• : •• .—. • j
"Puolueemme eheys on vankku­maton*^.
Käsitellessään NeuvoslotitSavaltain liiton kommu­nistipuolueen
kesku&komiteaii täysistunnon ja puolu­een
kontrolUkomissionin äskeisiä päätöksiä, lausuu
Pravda muun muassa:'
«Kun täy9'istunnon ratkaistavaksi tuli semmoinen
ennenkuuluniaJon seikka, että pikkuinen toveriryhmä,
joiden katsantokannan neljästoista puoluekonventsioni
^ oli tuominnut, oli kääntynyt salaisen ryhmätoiminnan
polulle, valmistellen täten hajaannusta, on puolueen
keskuskomitean täys'istunto ryhlynyt vastatoimenpitei­siin
Leninin opettamalla tavalla (Lenin näet aina tap­peli
armottomasti kaikkia ryhmäpyrkimyksiä vastaan,
huolimatta--siitä; mistä ne olivat alkunsa saaneet).
Täys'Js}unnon täytyi tehdä lopun tästä ryhmätoimin­nasta
sitäkin suuremmalla syyllä, koska se oli jo ke­hittynyt
salaiseksi toiminnaksi puolueita ja sen lenini­läistä
keskuskomiteaa vastaan.
«Keskuskomitea ei voi jättää rauhaan — ottamatta
itse seurauksia niskoilleen — Sinovjevin häiritseviä
toimenpiteitä, joka, ollessaan edelleen poliittisen toi­miston
jäsenenä huolimatta neljännellfetoista' kongres­sille
esittämästään vähemmistöraportista, ryhtyi salai­sen
ryhmän etumieheksi, johti sen tekemää hyökkäystä
puoluetta vastaan, käytti Kommunistisen* kansainväli­sen
toimeenpanevan komitean koneistoa omien ryhmä-etujen"
ajamiseen ja asetti ryhmäkurin yläpuolelle bols­hevistisen
^puolueen: kuria. Säilyttääkseen puolueen
eheyden j a kukistaakseen ryhmätappelut, erotti keskus­komitean
poliittinen toimisto siis Sinovjevin jäsenyy­destään.
«Puolueemme eheys «n vankkumaton. Erimielisyy­det
puolueessamme ovat mahdollisia ja sallittavia, mut­ta,
lahkolaisuutta ja laittomia ryhmiä ei siedetä. Ku­kaan
ei voi saada puoluetta horjumaan. Puolue on
aina pitänyt j a tulee edelleenkin pitämään Jcorkealla
Leninin kunniakasta eheyden lippua.:»
Onko tämä itsemääräämisoikeutta?
Kun kommunistit ovat vaatineet Brittiläisen Poh^
jois-Amerikan lain kumoamista ja omaa perustuslakia
Canadalle, niin heille on vastattu, että Cana-dalla
jo on täydellinen itsehallinto, että me olem­me
saavuttaneet pysyvän aseman «kansana», että me
olemme tasa-arvoisia «kumppanuksia brittiläisessä
kansainyhteisössä», j.n.e., j.n.e., kirjottaa. The Worker;
Luokkatietoisille.iyöläisille on selvää, että on suuri
ero sillä, että tunnustetaan todellisten yhteiskuntataloii-dellisten'
ja poliittisten voimain iyöskentelevän Cana­dan
itsenäisyyden puolesta j a sillä, että ilman muuta
julistetaan meidän nykyisissä suhteissamme Brittein
valtakuntaan jo päässeen asemaan, joka vastaa täy­dellistä
itsemääräämisoikeutta.
Canadan ja Suurbritännia eivät ole tasa-arvoisia,
eivät käytännössä, eivätkä kansainvälisen lain tulkinr
nan mukaan. Canada ei vpi julistaa sotaa eikä rau­haa.
Sillä, että se olisi itsenäinen valtio, ei ole mitään
kansainvälistä tunnustusta. Kun Englanti on sodassa,
niin- tulevat sen kanssa vihollisissa suhteissa olevat
vallat automaattisesti kohtelemaan' Canada vihollise­naan.
.. . • • . ^ ' ,: , •
- Caiiada ei voi muuttaa omaa perustuslakiaan. Brit­tiläisen
Pöhjbis-Amerikan lain mukaan lepää tämä o i -
iceus- «(altakunnan hallituksessa. Tämän perustuslain
tulkitsemisien samaten riippuu ei Canadan ylioikeudes­ta
vaan kuninkaan salaneuvostosta Lontoossa. -Valtion
päämies Canadassa on kenraalikuvernööri, joka — kau­kana
siitä, että hän olisi vain nimellinen tdcijä — B r i ­tannian
hallituksen lähettinä säännöllisesti raporteeraa
cuiadalaisista asioista ylemmilleen Downing-kadulla.
Yksinpä Canadan tekemät kauppasopimuksetkin tarvit­sevat
valtakunnan hallituksen siunauksen. Teoreetti­sesti
Suurbritannia voisi kieltää nekin, jos se niin tah-.
toisi. Kuuloetaako tämä itsemääräämisoikeudelta?
ky^yy lainaamamme lehti.: • ,
Ranskan kommunistipuolueen
edustajakokous
Aaken koolla olleessa Ranskan kommuijiistipuolueen
edustajakokouksessa pitämässään .puheess^ lausu^' Ko-miriteriiift(
edustaja man.:
Vaikka työväenluokka ei olekaan vielä kaikkialla
tullut mukaan vallankumouksellijseen liikkeeseen, niin
on useimmissa Europan maissa kuitenkin huomattavis­sa
kapitalismiii pula. - Sen johdosta, että Englannin
yleislakko epäonnistui, on syytä entistäkin paremmin
lujittaa yhteyttä Englannin työläisten kanssa. '
Porvaristo näkee kaikkialla yhteiskunnallisten r i i ­taisuuksien
enteitä. Miten päätlynevätkin Ranskassa
suunnitellut finanssireformit, niin joka' tapauksessa
joutuu proletariaatti lopulta maksamaan. On välttä­mättä
saatava luoduksi yhteisrintama, vallotettava puo­lelle
talonpoikaisto ja'pikkuporvarilliset joukot ja
saatettava järjestymättömät työläiset ammattiliittojen
riveihin. •
Edustajakokouksessa tehdyissä päätöslauselmissa to­detaan
puolueen vaikutuksen kasvaneen. Puolue tulee
edelleenkin taistelemaan oikeistolaisvirtauksia vastaan.
Puolueen tehtävä on edellen vallata puolelleen mitä
laajempien työläisjoukkojen luottamus toimien tuotan­nollisten
yksikköjen pohjalla. Vallankumouksellisia
soluja ja fraktsioita on järjestettävä sellaisiin järjes­töihin
kuin osuusliikkeet, entisten rintamamiesten jär­jestöt
j.n.e. Puolueen on avustettava ammattiliikkeen
voimistumista, sen qn otettava ajaakseen työläisten esit­tämät
vaatimukset ja pyrittävä luomaan yhteisrintama
niin kansallisessa kuin kansainvälisessäkin mittakaavas­sa.
Yhteisrintaman tulee puolustaa työtätekevien elin-vaatimuksia,
vapauttaa heidät reformistien vaikutuksen
alaisuudesta ja tehdä joukot proletariaatin diktatuurin
kannattajiksi. Siirtomaakansojen myötätunnon puo­lelleen
saamiseen on kiinnitettävä erikoista huomiota,
samoin myös pikkuporvarillisen väestÖäiheksen nelcit-ralisoimiseen.
No. 90-~192ft
Pienviljelijäin asema ja
suhtautumisensa luok­kansa
pyrkimyksiin
On luonnollista että pienviljeli­jät
täällä, kuten yleensä Joka pai­kassa,
muodostuvat työtätekevän
luokan' jäsenistä.
Ovat ensin teollisuudessa vuosia,
jopa - kymmeniä kaadettuaan tulleet
joko kelvottomiksi kapitalistisen jär
jestelmäA käsivarsimarkkinoilla' tai
muuten kyllääntyneet kuulemaan
ainaista "visselin' puhallusta ja
kulkemaan Vtinerpeili" kainalossa,
kuten yleensä sanotaan.
Näin ollen on jouduttu hakemaan
huojennusta jostain. On painuttu
korven uumeniin maata perkaa­maan.
Onko siinä onnistuttu vaiko ei,
on- yhden tekevää. Vaan tosiasia
on, että maalla, kuten teollisuudes^
sakin, on edessä ainainen työ ja
huoli elämän eteenpäiii viemisestä
nykyisen" j^-jestelniän vallitessa.
Siis . todeUaicin Jfienviljelijä , oh
työväenluokan jäsen.
Nyt; sitte.,herää kysymys: onko
pienivUjelijällä mitään syytä ottaa
osaa luoUcakysymykSiin — onko
hänellä mitään velvollisuuksia työs;-
kennellä oman luokkansa eduksi ja
olla apuna sen eteenpäin viemises­sä?.
Ehdoton vastaus kuuluu: On!
On " kaikenlaisia velvollisuuksia, ku­ten
- lasten kasvatus, talousl^symyk-set,
kansainvälisen ja kansallisen
työväenliikkeen kiinteä seuraaminen
ja avustaminen', j.n.e.,' lukematto­mia.
Yleensä kaikki järjfestelmällir
nen.. yhteistoiminta lupkkahengessä
on ^pienviljelijän velvollisuus yhtä
hyvin Kuin teollisuudessakin työsr
kentelevän työläisen. ^
Järjestelmällinen, kimtea-' toimin­ta
on ainoa ^tie, joka johtaia tule­vaisuudessa
työväenluokan .pyrki­mysten
perille.. Myöskin pienvilje­lijälle
se on.välttämätöni.»-^:
-Mutta miten ja missä määrässä
röaalaisväesto; s yleensä ^ suhtautuu
Igokkakysymyksiin. - Jos nyt otam­me
esimerkiEsLPort'Arthurin ympä­ristön
suomalaiset asutukset. (Me
suomä'iaisethan olemme aina tär­keitä.
jBmatemjaaah,.. luokkakyEymyk-sissä
etutilan^), ,
Täällä on l^ymmenkunta eri paik­kakuntaa,
joiden perheluku vaihte­lee
viidestäkymmenestä sataan jopa
enempikin. Jokaisella paikkakunnal­la
toimii jonkunlainen työväenosas-'
to, toisilla kaksikin eri ryhmää.
Näiden . jäsenmäärät vaihtelevat
16:sta 30:neen^; Siis murto-osa asu­tukseen:
nähden tuntee toii^intavcl-voliisuuden.
Äutta mitäs ne loput
ovat? KUh .joutuu heidän kanssa
persoonalliseen keskusteluuii, ovat
he valmiit omnksumaan luokkatais-telijan
tieteliq. IJseimmat heistä
selittävät: 'JOlen . työväenluokan
jäsen, seurapnut työväenliikettä
niin ja niin kauan." Erinäisiin ky­symyksiin
saa. EeuraJavanlaisia vas­tauksia:
"MItsiKä et liity järjes­tyneeseen
toimintaan?" "En. näe
siitä tällä kertaa olevan vastaavaa
hyötyä." (Ikäänkuin siihen olisi
erikoisesti heitä varten valitut
ajat.) "Hyväksjrtkö Kolmannen kan­sainvälisen,
Vienäjäh vallankumouk­sen
ja yleensä kansainvälisen työ­väenliikkeen?'
^•'En.'^ "Suurlakot
ja uniotoimiririan?" "En." Siisj
e; mitään nyEyääh käytännössä ole­vaa
järjestetti^i työväentoiminta-muotoa
hyväiisy ja kuitenkin mo­lempien
keskusteli jäin pitäisi, olla
työväenluokanjäseniäi
Näitä seikkoj:i ki'sitelles^ tulee
ajatelleeksi niahdoliisesti ennemmin
tai myöhemmin tulevista ratkaise­vista
hetkistä.
Hnistuu mieleen Suomen luokka­sota
ja siellä myllerryksissä olleet
lopulliset ratkaisijat. Nekin olivat
(lukuunottamatta johtoa)) talon­poikia,
känsäkouria; jotka vuodatti­vat
osatovereittensa verta,, luokka-kysymyksiä
ratkaistessa.
Vertaillessa edellistä täällä ilme­nevään
tilanteeseen, kuvastun to­dellakin
sieltä esiripun takaa sama
hahmo, jos kohta ei niin räikeänä
kuin se esiinty Suomessa ennen
ratkaisua.
Pienviljelijät, työn raskaan raa­tajat!
On jo- aika heittää velttous
ja välinpitämättömyys syrjään luolc-kakysymyksissä.
On ainoastaan
kaksi luokkaa; kääntykäämme oi-keaaii
tai •Vasempaan^ kumpikin vaa.;
tii tavalla tai toisella toimihtaSt, bn
paljon rehellisempää toimia julki­sesti
kuin esiripun takiäna," Heittä­käämme
pois turhat pikku, seikat
ja porvariston yänavedefisä kulke
minen, liittykäämme, kaikin oman
luokkamme pyrkimyksiä eteenpäin
viemään järjestyneenä" . joukkona.
Y h t y l ^ lastenne tähden,: jos ette
itsestänne välitä. Nuorison eteen
työskentely työväen luokkahengessä
on välttämätöntä nykyisen järjestel­män
vallitessa.
Ettehän halua synnyttää ja kas­vattaa
lapsianne kanuunanruuaksi,
ette myös riistäjien etujen turvaa­jako.
' Tokko myöskään haluatte
olla edesauttamassa alhaista moraa­lia,
jok^ nykyisessä yhteiskunnassa
ilmenee. suuressa, mitassa jo var­haisnuorisossakin.
Jos ettoj niin
järjestäyti^kää sitä vastaan.
Kaministikwia, Ont. X.
Japanin työläiset orjan asemassa
' Japanissa heinäkuun 1 p:nä voimaan astunut uusi
tehdasasetus, Jortka toivottiin helpottavan huomatusti
työläisten asemaa, ei tyydytä alkeellisiakaan vaatimuk­sia.
Huomatuin määräys on se, että työpäivä lyhenne­tään
kaksitoistatuntisesta yksitoistatuntiseksi, lasten
työskentely kaivoksissa kielletään, samoin yötyö ty­töille
alle 16" ikävuo^dcn. Jälkimäinen sääntö astuu
kuitenkin voimaan vasta vuonna 1929. Asetuksessa
ei kuitenkaan kielletä naisten työskentelyä kaivoksissa.
Lasten alin ikäraja korotetaan neljääntoista vuoteen
kahdestatoista vuodesta vain siinä tapauksessa, että lap­si
ei ole suorittanut alkeellista koulukurssia ja silkki-ia
konetehtaat ovat kt)konaan määräysten ulkopuolella.
Tehtaissa, jotka lopettavat yötyön, sallitaan työsken­nellä
12-tuntisia päiviä.
Japanin edustaja kansainvälisen työtoimiston ko­kouksessa
on esittänyt tilastoja, joista käy_ ilmi, että
Japanissa on kaivannoissa työssä 83,000 naista^ niistä
48,000 syvissä kaivannoissa ja 700 tyttöä alle 15 vuo­den
ja suuri määrä vähä y l i tuon iän.
TYÖVÄEN URHEILU
KILPAliUKUTSU:
Ainoastaan täten kutsumme kaik-,
kia C. S.' T. U.-liittoon kuuluvia
seuroja jäsentensä kautta osaaotta-maan
rata- j"a kenttäurheilukilpai-luihin,
jotka asianomaisella luvalla
järjestämme .elok. 15 prnä alkaen
klo 10 • ap. Creighton urheiluken-täUä.
/ • ' .
Urheilutervehdyksellä .
. y.. ja ia.-fieura Yritys. •
Paavo Ruohonen, • Väihö/Oikkonen,
puheenjohtaja. : sihteeri."
Kilpailumääräyksiä^^ Miehille 10-
pttelu,- johon kuuluu^lcuulaj kiekko,
keihäs, pituus-, korkeus- ja seiväs­hyppy,
kolmiloikka, 100 m:n juok­su
ja 110 m:n aitajuoksu sekä 1^00
m:n juoksu. '
Miehille 10,000 m:n juoksu.
Naisille 3-öttelu: kuula, pituus­hyppy
ja; 100 m:n juoksu.
Jokaisessa sarjassa jaetaan S
palkintoa.
Kilpailuihin o^Uistuvat seurat
voivat lähettää yhden etujen val­vojan.
'
Vieraspaikkakuntalaisille vara-tdbn
vapaa asunto. _
Osanottoilmotukset tehtävät t.k.
10 p:ään mennessä osotteella:
Väinö' Oikkonen,
Box 168, Creighton Mine, Orit;
V I I . :
Lenin Ja toinen Internationale
Jotkut toverit kysyvät, kuinka
Lenin saattoi pysyä toisessa inter-nationalessa,
kun siinä reformismi
oH niin voimakas. Vastauk^ksi'"on
huomautettava/ että siinä sentään
tunnustettiin marxilaisuus teoreet­tiseksi
perustaksi. Amsterdamin kor
kouksessa 1904 nimenomaan tuo­mittiin
revisionismi. V. 1907 hy­väksyttiin
Stuttgartin kokouksessa
militarismista lausuiito, jonka poh­jana
oH Leninin Ja Rosa Luxem­burgin
ehdotus. Köpenhaminassa
1910 otti Lenin tehokkaasti osaa
m.m. osuustoimintapäätöksen laati,
mi^een. Ja ennen kaikkea: toinen
internationale salli ainakin opetet­tavan
proletaarisen vallankumouk­sen
oppia, niin heikosti kuin sitä
monissa puolueissa tehtiinkin.
Mutta vaikka Lenin täten oli sii­nä
internationalessa mukana, ei hän
suinkaan ollut osallisena sen kauts-kylaistcn
johtajain syrJäaskeleisHn
ja virheisiin. Hänen teoksissaan ta­paa
usein kirjotuksia eri vuosilta ja
on niissä^tarkoin'selostettu ja ana­lysoitu
kansainvqjisiä kokouksia J»
eri maiden soäalistipuo-lueiden kon­gresseja.
Ja niin kuin hän esim.
kunnioittikin Bebeliä, niin arvosteli
hän usein tämän poikkeamisia.
Erään kerran esim. kän menshevi-kit
viittasivat Behelin eämerkkiin
jotain kannanottoaan tukeakseen,
kirjotti Lenin, että varokoot, jos
Behel joskus astuu saobon, vetää
hän siitä jalkansa pois; mutta sitä
eivät kaikki: osaa. Usein oli Lenin
myös tilaisuudessa: vetoamaan Kauts-kyyn,
kun tämä marxilaisesti arvi-oi
esim. Venäjän vallankumouksen
edellytyksiä. Mutta usein oli hän
myös tilaisuudessa bisottamaan
Kautskyssä horjuntaa. Tämän vii­meinen
teos marxilaisena oli 1909
ilmestynyt"Tie valtaan", jossa hän
julistaa vallankumousten kauden
koittavan ja tervehtii sitä. Mutta
sen jälkeen alkaa Kautsky tehdä
yhä suurempia myönnytyksiä revis-sipnisteille
ja joutuu taisteluun
Rosa Luxemburgin y.m. vasenradi-kaalisten
»kanssa. Tällöin Lenin yhä
useammin häntä arvostelee, ja kun
Kautsky sitten sodan aikana aset­tui
keskuslaiskannalleen, julistaa
Lenin päättävästi, että tämä kanta
on vain peitetty muoto sosialipatHo-tismia
ja siis kaikkein vaarallisin,
se kun saattaa johtaa harhaan luok-katietoisiakin
proletaareja.
Jftyös vasenradikaaleja arvosteli
Lenin., Esim. Rosa Luxemburg ei
täysin käsittänyt lujan vallankumo­uksellisen
puolueen merkitystä. Hä­nellä
oli taloustieteellisesti virheel­linen
käsitys pääoman kasaantumi­sesta
ja imperialismista, johtuen
hän tästä käsityksestä käsittämään
vallankumouksen liian automaatti­sesti
tulevana;' Muitakin vasemmis­tolaisia
arvosteli Lenin usein an.
karasti, esim. Radeloa kansaUisuus-kysymyksen
ymmärtämättömvydes-
\
PortArdmraiiiDt^l
KaiUa Intolaan. Port Arthurin
osaston näytelmäseura. esittää Into-lan.
osaston talolla kauniin nelinäy.
toksisen unkarilaisen -näytöskappa­leen
"Punainen laukku", elok- 14
päivän illalla. Ensin alussa tanssi­taan
puolitoista tuntia ja sitten esi­tetään
kappale sen jälkeen, - joten;
jokainen joutaa haalille jo kappa­leen
esittämisajaksi. Kukaan ei t:e-tenkään
jätä tulematta katsomaan
tätä kaunista laulunäytelmää Into-lan
osaston talolIar.,tJc 14 päivä.
L. W. 1. Union toiminta kasvaa.
Jokainen, joka on seni;annut nnion
toimintaa -lehdestä, huomaa että se
on vaurastunut joka - paikkakunnal­la.
Enemmist^ metsämiehistä kul­lakin
paikkakunnalla kuuluu Cana­dan
met^työläisten unroon. -Muu.
tamilia paikkakunnilla on toiminta
kehittynyt jo niin pitkälle, että
ovat voineet määritellä palkka- yn­nä
muista kämppäoloja koskevista
kysymyksistä. Voimaa on lisännyt
yhteistoiminta I. W. W:n teollisnu
Union 120 kanssa. Pohjois-Ontario
esimerkiksi on voinut ajaa palkka-kysyinykisiä
jo onnellisesti läpi; jär­jestäytyminen
on kantanut hedel­miä,
on nim. voitu sivussakin ui­nuville
joukoille osottaa, että yh­teistoiminnassa
ja järjestymisessä
lepää työväenluokan voima.
Meillä Arthurin ym.pärlstössä on
myös jäsenmäärä jonkun verran
kasvanut, joka osottaa' että eteen,
päin ollaan menossa. Unionistinen
käsitys alkaa" saamaan suurempaa
ja suurempaä~~5älansijaa joukoissa,
pelkuruus ja arkuus alkaa hävitä
vähitellen, vanhat haavatalkavatvä-hitellen
paranemaan umpeen, jou­kot
alkavat selviytymään uudestaan
siitä kaaoksesta, missä ne ovat ol­leet.
Kuitenkaan ei siinä määrässä
kuin olisi toivottava ja tarve, jps
nimittäin aiotaan' eteenpäin mennä
ja jotain paranmiksia metsätyöläis-ten
oloissa saada toimeen. Yhteis­toiminta,
jota täällä ön alkanut
L. W. L U. of Canada L W. W:n
teoUisuusunion 120 kanssa, on ehkä
vöimanlisäys ja voidaan lyhyemmäs­sä
ajassa päästä jonkunkaltaitaisiin
tuloksiin .. metsätyöläisten olojen
korjaamiseksi. Jos jokainen koh-vdaltansa
koettaa isrvustaa: metsätyö-läisunion
toimintaa, niin ei ole pit­källä
kuin näemme ympäristömme
kämpät sataprosenttisesti, j$rjesty.
neinä. Etenkin metsätyöläisten i t ­sensä
olisi otettava tämä tarkoin
huomioon; • Ja" ottaa metsätyöläisten
uiiion kortti heti ja alkaa toimi­maan
unionsa hyväksi.
Osaston lauluseura viimeisessä
kokouksessaan päätti mennä: Intolan
osaston talolle antamaan konseptin
ja näytösiltaman elokuun lopulla.
Nyt voi jo alkaa jokainen pitä,mään
mielessään tätä tilaisuutta, että tu­lee
silloin Intolan osaston . talolle
nauttimaan lauluseuran toimeenpa­nemasta
illasta sekä samalla viet­tämään
yhden kesäisen elokuun i l ­lan.
^- \
Yleinen kaupungin juhlapäivä.
Majuri Prancish on julistanut ylei­seksi'
kaupungin juhlapäiväksi^ maa­nantain,
2 päivän elokuuta. Kaikki
liikkeet ovat .silloin sulettuna, ja
liikepalvelijaV pääsevät nauttimaan
kesäisestä luonnon helmastb. —^ J .
No..
SaiA$te.lllbnain^
. MetsityölSisten huomioon
rioesa. Metsätyöläiset kökooises-saan
suomalaisen osaston talolla i»
pmä heinäkunta 1926 ehdottivat
valittavaksi yhteisen metsätyöläisten
tiedonantokomitean, joka tulisi ok!
maan vakinaisesti kaupungissa, tg-mitea
on nyt:valittu, johon knnlm,
kaksi L. W. I. U. of Canadan j ^
sentä ja kaksi L W. W:n jäsen?
jotka yhdessä sitteh valitsevat C
miteaan viidennen jäsenen. Konji-tean
toimena tulee olemaan tieto,
jen välittäminen eri kämppien vä
liUä ja kaikenlaisten tietojen anta­minen^
mitkä koskevat yleensä
kämppäasioita.
' Vakinaiset kokoukset pidetään
kaksi kertaa kuukaudessa torstai-iltasin.
Kaiken komitealle tulevan
kirjeenvaihdon voi lähettää aUamai-nitulla
osotteella.
t Samalla pyytäisimme että Poh.
jois-Ontärion ja vport Arthann pij.
xit lähettäisivät meUle jisotteensa.
osotteella: •77'
• • M. T. : K . '
358 Hudson St., Sault Ste. Mari»
Ont.-^ V;/- . - ,
Komitean jäsen.
tä (väitti, kuten Rosa Luzemburg-kin,
että "kansain itsemääräämis­oikeus"
tunnuksena , o7i menettänyt
merkityksensä imperialismin aika­na).
Olemme jo nähneet, kuinka
ankara Lenin- oli parlamenttivaalei­hin
osanoton vastustajia vastaan,
silloin kun parlamenttia voitiin
käyttää vallankumouksellisen propa-igandah
tekemiseen. Mutta yksi asia
yhdisti hänet näihin vasenradikaa-leihin:
ne taistelivat revisionismia
vastaan, ja vallankumouksellisen
kannan puolesta. -Muistamme myös­kin
Kominternin alkuvuosilta, kuin­ka
huolellisesti ! Lenin koetti va­laista
syhdikalisteja y.m. vasem­mistolaisia
ymmärtämään harhakäsi-tyksensä,
sillä häi# näki monessa
maassa työläisten huomattavaii^
joukkojen seuraavan . näitä, vaVsin-kin
silloin kun nämä olivat todel­lisena
luokkataistelutoiniinnassa.
Näiden työläisten voittaminen : ja
rehellisten radikaalien olicealie tieile
saaniinen oli hänestä tärkeä.
Helmik. l p. 1914 kirjotti Le^
nin toiselle internationalelle selös-tuiksen
niistä kysymyksistä, jotka
silloin erottivat bolshevikit ja
menshevikit. Hän huomautti, kuin­ka
Venäjän s.d. puolue on kaksi
kertaa (1908—1910) tuominnut
likvidaattorien kannan. Tässä asi-asisa
on eriinielisyys ehdottoman so­vittamaton.
Elokuun kokouksessa
1912 valittu (menshevikien)' or^ani-satsionikomitea
on kyllä muodolli­sesti
hylännyt likvidaattoriuderi, sa-noo
Lenin, mutta_ asiallisesti suvait­see
se ja puolustaa likvidaattoreita.
— Siten erottaa holshevikit - ja
menshevikit toisistaan ne samat ky­symykset,
mitkä joka maassa erot­tavat
reformistit ja marxilaiset. So-
• -
umiilta
> TIMMINS, ONT.
Kanpniiffiinsain sotahuutona «B,
"ruo&kaa sellaisille a.viomi€Hille, jotka
eivät sääli vaimojaan, vaan antavat
heidän raataa virastoissa, Päiviöis­sä
tahi inuualla". " Isät eivät-.ensia-kääri
ota huomioon maksaako Hoi-linger
tahi mUut suuryhtiöt miehille
sellaista palkkaa, että sillä perhe
tulee toimeen, ilman ellei vaimo ole
pakotettu lähtemään miehensä rin­nalle
palkkatyöhön, jos siihen^ vaan
ön pienintäkään mahdollisuutta.
Huhuja liikkuu että ensimäisestä
päivästä elokuuta ei tulla sallimaan
naimisissa olevien naisten palkka-työtä,
joka toimenpide ~ mukamas
— tulisi huojentamaan yksityisten
naisten oloja. Tosi on, että ky­lässämme
on paljon nuoria tyttöjä,
(nyt varsinkin i^un on koululoman
aika) joita käyvät äidit tarjoile­massa
työpaikkoihin viidenkinv dol­larin
viikkopalkallä, vaikka tavalli-nen
palkka näissä ei ole 8—10 dol­laria
korkeampi. .
Palldiataksain alentuminen iuul-
Iäkseni pn todellinen seikka, joka
bn. saanut kaupunginvaltuuston sekä
työhteettäjät innostumaan tähän a-siaan,
ja niinollen, kysymyksessä
ei ole yksityisten naisten' hyvin­vointi.
»
Kuolema on joukossamme vierail­lut
hyvin usein tämän kesän aika­na.
Keväällä, toukokuussa tapatur­maisen
kuoleman uhriksi joutui
Tinuninsin monivuotinen asukus Katri
Vainio, 'jonka mies vieläkin virua
täkäläisessä sairaalassa, samassa on­nettomuudessa
saamistaan vammois­ta.
Onnettomuuden aiheutti eräs
kaupunkimme "prominentti" aja.
maila autollaan katukäytävälle, jos­ta
oli yUämainittu seurauksena.
Viikko sitten hukkui Schumache­rin
järveen eräs 17-vuotias, kuukau­si
sitten Suomesta tullut tyttö, Suo­ma
Särkijärvi. Kuolemansyiden tut;
yittamattomäksi tekee asian se, etti
likvidaattorit julkisissa rehdissä tais­televat
vallankumouksellisia tun­nuksia
va.staan. Selittävät esim.,
että tasavalta ja tilanherrain mai­den
pakkoluovuttaminen ovat sopi­mattomia
tunnussanoja. Ja niiden
esityksiä ei voida julkisessa lehdis­tössä
torjua, mikä tekee niiden
esiintymisen vieläkin pstturimai-semmaksi.
— JKansalliskysymyksessä
ollaan eri kannalla. Menshevikit
ovat natsionalistiseUa kannalla (Pu­huvat
autonomiasta, kun puolue hy­väksyy
täyden^ itsemfiäräämisoiken-
Men). Kan^llisuuskysymyksessä oj­iaan
eri kannalla puolueen sisäi­seen
järjestömuotoonkin nähden-
Puolue ei hyväksy kansallisuuksien
autonomiaa (ja Lenin viittaa kuin­ka
Köpenhäminan kansainvälinen
kokouskin hylkäsi kansalliset uniot
samassa maassa). ' Likvidaattorit
hyväksyvät vielä, liiton ei-sosialistis-ten
puolueiden kanssa. Ne eivät
tahdo myöntää, että bolshevikeina
Kn puolellaan Venäjän tietoisten
työläisten musertava enemmistö,
vaan perustelevat teennäisiä järjes­töjä
ulkomailla. Sitten Lenin to­distaa
konkreettisilla tosiasioilla, et­tä
bolshevikeilla on tosiaankin jär­jestyneen
työväen enemmistö pno;
lellaan. Lenin lausuu lopuksi, et»
kokemus on osottanut bolEhevuie|i
organisätsionimetoodin oikeaksi, ei­vätkä
he voi luopua siitä.
Maailmansota
Se tuli '— tunnustettakoon/-:
yllätyksenä monelle sosialistilletofl.
joka oli lukenut ja t o i s t e l i n .^
ternatiönalen päätöksiä, n-.issa
tettiin kuinka sen täytyy tulla.
moni oli tuudittautunut uskoon, « -
4.-; '^:,y '.'
Bc
i/r •