1926-09-15-06 |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mi Keskiviikkoiia, syysk. 15 p;nä—Wed, Sept 15 No. 107 mtt I KOMMUNISHNEN NUORisoinno JA jmiESTONUOREr NUOmSO JA TYöVÄENPUOLUSTUS K i r j - Florence C i u t « n c e, Canadan työväen pnolustusliiton sihteeri Tämän päiväisen nuorisomme edess ä on tulevaisuus, mikä ei millään tapaa näytä ruusuiselta. , Toinen toistaan seuraava vuosi näkee luokkataistelun kiihtyvän entistään kiivaammaksi. Ja kun vuosi seuraa toistaan täytyy meidän asettaa it- Eellemme kysymys: "Valmistuuko meidän työväenluokan nuorisomme tuleviin taisteluihin, joissa se mo. messa tapauksessa joutuu ottamaan johtavan aseman?" V Maailinansota veti raskaan veron työväenluokan riveistä. Samaan tapaan tulevat tulevaisuuden. kansalaissodat olemaan katkerampia kuin muut sodat, sillä vihollinen on aina paikalla ja kotona. T ^ ä nykyä on Europassa, missä käydään luokkataistelua ja kansalaissodat olemaan katkerampia koin iijuut sodat, sillä vihollinen on aina paikalla ja kotona. T ä t ä nykyä on Europassa, missä käydään ' luokkataistelua ja kansalaissotaa melko kärjistyneesti mo. jiessa eri maassa, vankiloiden loukoissa tubailsittain uhreja. Mitä työväenluokan nuoriso, eritoten A - .'merikan mantereen nuoriso, ajattelee tällaisesta tilanteesta? Ovat-^ ko he ihka kylmiä j a kerrassaan välinpitämättömiä pyynnöille, jois. sa kehotetaan aineellisesti avustamaan näitä työläistovereita? i Tähän saakka n ä y t t ä ä siltä, kuin asianlaita olisi siten, sillä nuoriso n ä y t t ä ä vielä tietämättömältä luok-l^ ataistelunVI olemassaolosta. Ainoir' na kapinan merkkeinä ovat tätä nykyä vielä taistelu kauan vallinneita sovinnaistapoja'- j a riippovai. suutta vastaan. Aina silloin tällöin esiintyy mie-h e k k p s t i näytteitä uskaliaisuudesta j a miehekkyydestä, tämän Canadan nuorÄon yleisen tunteettomuuden j a välinpitämättömyyden- sumusta. Kaivostyöläisnuorukainen Cecil. Boor ne ei epäillyt omaksua omalta koh-dallaian vastuuta Drumhellerin lak-kohäiriöissä. Tämän vilpittömyy. t e n s ä takia,iatuu hän nyt 18 kuukauden tuomiota Lethbridgen van-kflassa, Nova Scotiassa on Jcaksi n u o r u k a i s t ä ^ vankeudessa heidän o-sSlisuudestaan ^ ruokatarpeiden valtaukseen; Toisella on k ö l i e n j a toimella kahden - vuoden tuomio. . On totta, e t t ä .kapitalistiset oikeuslaitokset ovat .merkinneet nämä nuorekkaat työläiset rikollisiksi, mutta luokkamme nuoriso saattaa nähdä häissä teoissa ainoastaan : tietoisen ilmauksen työväenluokan uskaliai- •suudesta j a miehekkyydestä. ^ Onko tehty y r i t y s t ä k ä ä n saattaa nuoria työläisiä kannattamaan työväen puolustusliittoa, mikä olisi ke. v e n t ä n y t n ä i d e n " nuorten. työläisten puolustamisen johdosta aiheutunutta taakkaa? Onko niille, jotka jotakin ymm ä r t ä v ä t Canadassa vallitsevista taloudellisista oloista, selvänä, että työläisnuoriso • tulee vedettäväksi piakkoin mukaan palkkataisteluihin j a e t t ä nuorten työläisten tujee näiss ä taisteluissa toimia lakkovartioin.' nissa. Lain nykyisellään ollessa t ä s s ä vaaditaan uskaliaisuuden oso-tiiksia. Monet voivat sen johdosta joutua viranomaisten käsiin. Sill o i n tarvitaan apua näiden nuorten pelastamiseksi vaikeuksista. Nyt on — esiintyy siinä sana "vallankumous". Ja sekin vain heidän päivällisensä yhteydessä. Tätä "urhoollista vallankumousta" selostetaan erittäin pitkästi. \ Päivällinen oli nähkääs myöhästynyt. Johtajat nousivat kiihottamaan joukkoja. Nuoret joukot innostuivat. Tarttuivat pöytäveitsiin ja haarukoihin. Marssivat keittiöön. P i i r i t t i v ä t keittäjän. Seurauksena oli, ' e t t ä päivällinen tarjottiin. Ja loistava vai. lankumous oli p ä ä t t y n y t. E r i t t ä i n mielenkiintoinen osa heidän ohjelmastaan «li — peseytyminen. Lainaamme tähän virallisen selostuksen sanat, jotta - m e i t ä ei voitaisi s y y t t ä ä vääristelystä: "Enemmistö edustajista halusi peseytyä juoksevalla vedellä. Fojat paljastivat ja pesivät rintansa ja säärensä polvien alapuolelta. Tyt ö t olivat pikkuruikkusen häveliääm-piä. He eivät kyllä epäilleet työnt y ä yökaapuunsa ja saippuoida niskaansa, käsivarsiaan ja jalkojaan. Se lienee ehkä hiukan pilannut suloisemman sukupolven hurmaava!, suuden p i r t e y t t ä , kun näki heidät siten puolialastomana. Eräs poika^ selitti minulle: "Ensimäisenä aamuna viivyin puoli tuntia, sillä oli niin paljon nähtävää. -Toisena aa- 'mui^a minä huomasin vain muutj^- mat—-kauneimmat." Tuonlainen on sitten sitä konferenssin työskentelyä, joka kaiken lisäksi ansaitsee virallisen huomion j a on painettuna e r ä ä s s ä New Yorkin jo}itavassa sosialistisessa äänen, kannattajassa. Kuvaillessa kulkuetta kaupungin halki, kerrotaan selostuksessa edelleen; "Vieläpä* poliisikin, joka oli kulkueen saattajana, haasteli ystävälliseen tapaan pitkin matkaa ja otti tämän t ä s t ä osaa laulamiseen." , Tämä tuntuu e r i t t ä i n hämmästytt ä v ä l t ä . Sillä kalKkialla lisääntyy poliittisten vankien l u k u m ä ä r ä . Puhe- ja painovapaus ovat riistetyt t y ö l ä i s i M . Poliisi ei salli ^ d e ? rauhallista lakkövartiointla. Työväen-luoikan mielenosotuksiin sekaannutaan poliisien kapulain kera —• mutta täällä poliisi on laulaen mu. kana. Se johtuu siitä, että viranomaiset t i e t ä v ä t j a tuntevafe et-, t ä heidän ei tarvitse p e l j ä t ä tätä "sosialistista"- nuorisoa; . Se johtuu siitä, e t t ä vallassaolijat t i e t ä v ä t tämän "sosialistisen nuorison" huvittelevan ja hajaantuvan mitään tek e m ä t t ä . Kuvatessa konferenssin virallista avajaisia samotaan ^ selostuksessa: "Millainen hämmästyttävä näky l i p. puja ja viirejä. EI ainoastaanjso-sialismin punaista, vaan purppuraa, k e l t a s t ä , sinistä, vihreää j . n . e . " Tämä värisohimittelu näkyy vastaavan heidän mielipiteitään. Ei ollut n ä y t t e i l l ä ainoastaan, "vallankumor uksellisen sosialismin" 'punainen, vaan muutkin vivahdukset ihan pett ä j i en dceltaista hiyöten. K Tähän mennessä on selostettu vain ruoka-apioita, lippuja ja vär e j ä , pesua ja kulkuetta. Nyt olisi syytä otaksua selostettavan vakavaa - puoltakin, heidän keskustelu, jaan j a päätöksiään. Mutta — selostuksessa ei mainita mitää^ tämän tapaisesta. Ehkäpä konferenssissa ön ollut jotain sellaistakin, mutta selostaja on nähtävästi unoh-tilaisuus valmistaptua näitä tulevia tanut kirjottaa siitä. Jotain vä-toisteluita varten. Nyt, o n aika" pe-[ hemmäh ' t ä r k e i t ä seikkoja, jotka rustaa puolustusliiton osastoja. Tä-^ ^^^^ unohtuneet mielistä, ymmär. mänpäiväinen toiminta, on' valmis-^ ygttgjjjl^nj taulumista huomispäivän taistelulla ja niinpä lopetamme tähän en-varten. Keltaisen nuorison konferenssi Maailman nuorison taistelun hyl-joksiminen — olla hienoja "sheUc. k e j ä " ja keijukaisia, mutta huonoja , • , . ..... . „„„ . . , r . . . .4: . . . ^ . , 5 „ „ „ .kustelemaan ja väittelemään ja te-luokkataistehjoita — erimielinen '-.^^ „„Wv«t simaisen sosialistisen nuorison Amsterdamin konferenssin selostamisen. He tulivat tyhjinä Amsterdamiin ja l ä h t i v ä t samanlaisina. Miten erilaiset ovaiJcaan Kommunistisen nuorisointernationalen konferenssit. Edustajat menevät niihin tärkeine kysjrmykMneen, kes-sitilanne lähestyy. Siellä t ä ä l l ä kä-r ä h t e l e v ä t yksityiskapitalistit. Valtiopankit horjuvat. Kunnes vihdoin — valtioiden väliset riitaisuudet on ratkaistava sodalla. Tämä kehitys -on vääjäämätön. Näin jouduttiin viimeiseen maailmansotaan ja samoin joudutaan seuraavaan. Se on kapitalismista johtuva, p e r ä ä n a n t a m a t o n l a k i . Se on imperialismia: Köyhälistö teurastetaan rintamilla valtiokapitalis-tien keskinäisten riitojen ratkaise- ,mise-ksi. akutta kapitalisteille ja kaikille heidän valtioilleen ei ole eduHista se, e t t ä laajat t y ö t ä t e k e v ä t joukot — tulevan sodan uhrit — saavat tietoonsa y l l ä s a n o t u n ;tosiasian. Sen. t ä h d e n kapitalistit eivät pubukiaan sanomalehdistössään imperialistisis- •ta rosvosodista. Eiväthän he siteii saisi kansajoukkoja syöksjrmääh ty-kinruoaksi. Ei. Imperialismi naar mioidaan kauniilla fraaseiUa. Puhutaan "isänmaan puolustuksesta". Porvariston sanomalehdiet ovat tulvillaan kiihkoisia jkifjotuksia "kansan puolustustahdon lujittamisesta" y.m.s. Käytännössä mennään samaan suuntaan. Yhä suurempia j a suurempia summia tuhlataan mi^. lettömiin asevarusteluihin. "Kansa" — sanan porvarillisessa merkityksessä — hoippuu "maanpUoIustu&- sodan" nousuhumalassa^ Erittäiur kin itäistä työläisvaltiota vastaan hiotaan sapeleita. Kuvaannollisesti sanoen: Ei sitä sanomalehtikirjoiusta, ei sitä juhlapuhetta, joka ei loppuisi samaan lakooniseen tapaan: Muuten, olemme sitä mieltä, e t t ä Neuvostoliitto on" kukistettava. Tämä jo on tavallaan hyökkäystä* Ainakin on se valmistelua tulevaan hyökkäyssotaan. , Muutoinhan ei voiklaan olla. Imperialistis. ten sotien kaudella ei ole lainkaan puolustus-, vaan . ainoastaan hyökkäyssotia. Kaikki- kapitalistiset valtiot ovat hyökkääjinä. Se, e t t ä nyk y i s i n on olemassa myös yksi työ-väenvaltio, muuttaa tilanteen siicäli, e t t ä hyökkäys tapahtuu t ä t ä työ-v ä e n v a l t i o t a vastaan, joten se vain yksin :,puoIu8tautuu. S i i s : Vaikkakaan ei vielä olla sodan jaloissa, niin s i l t i . ei tietoisilla työläisillä ole aiksA hnkatia-vaksi. Vakava sodanuhka on ovella. Kuljetaan vääjäämättömästi maailmansotaan. Kansainvälinen porvaristo aikoo kukistaa idän työväen-valtion, käyttämällä lännen proletariaattia tukinruokana. V Työläisnuoret aiotaan v e t ä ä tähän tuleen. S i t ä on vastustettava. Vastustus tapahtuu t ä l l ä hetkellä parhaiten si-ten, e t t ä luokkatietoiset työläisnuo. ret kaikkialla työpaikoilla, kokouksissa ja missä vain tilaisuutta on, selostavat, mitä kapitalistinen puo-lustussota on. Selostavat^ e t t ä se on imperialistis|;a hyökkäyssotaa kapitalismin ja riiston lujittamiseksi. J a ' e t t ä sitä ei voida vastustaa anti-militaristisilla lauselmilla, vaan pror letaarisilla teoilla. NORVEfaAN AMERICA UNE Suora ja nopea tie edestakaisin Suomeen ' Oslon < C l m « t i & i u a n ) j a ' S t o c k h o I i n i B k a u t la O s l o s t o ( C h r i s t i a n i a s t o ) New Y o r k U ta B E R G E N S J O R D Lokakuun 2 p- Lokakuun 6 p. STAVANGERFJORD Lokakuun 26 p- Lokakuun 26 p. BEfCGENHJORD Marrask. 16 p. Matkallaan New Y o r k i i n .poikkeavat: laivat Halifaxissa. Kolmannenluokan edestakainen piletti Suomeen .$186.00 '.Matkustakaa Suomeen ja tuokaa sieltä omaisenne joko Y h dysvaltoihin taikka Canadan Norjan Linjaa, joka tunnetaan erikoisesta mukavuudesteian, hyvästä kohtelustaan, j a kaikin puolin erinomaisesta hoidosta. Mennessänne Sieomeen teillä on tilaisuus poistua laivasta Bergenissä ja matkustaa sieltä Osloon (Christia-niaan) 'kuuluisilla näköälajuriilla läpi Njroan huimaavien vuorisi-tojen (ilman lisämsJosua). Jokaisen, joka matkustaa. Suomeen, p i t ä i s i K ä y t t ä ä t ä t ä tilaisuutta hyväkseen. T u l l i taikka passien tarkastusta ei ole enempää Norjassa kuin .Ruotsissakaan. ^ Kolmannenluokan matkustajien, joilja on hallussaan maihin p ä ä s y l u p a , ei tarvitse takaisintuUessaan Iralkea Eilis-saaren kaiutta. Erikoistietoja sekä hak^musblänkkeja antavfet meidän paikal-liset akenttimme, taikka ./-..^ -x--.- NORWTOIAN AMERICA UN 22 W h i t e h a l l Stocet, N e w York;^^ ^N^^ VAPAUDEN KDUAKADPPA V O I D A A N T I L A T A S E U R A A V I A K I R i O J A: vt Alanteen Sanakirja, suomalais-englantilainen, sid. AmäKkan Suomalaisia^' satjirikertomuksia, Idrj. Rissanen sm SS i^znerikaMsen Työväenliikkeen vararikko, Idrj. Wm. Z. Poster, äjd. A u t ö k i r j a / _ o p p i W r j a a n t o a j n r e i I l e ja korjaajille, K r j . Y . Weinn Kaupunki-Kanisakoulon laskuoppi j a tuloskirj^ —ZOO Anrihgon poika, kiihkeästi kirjotettn romaani, k i r j . JackLÖndöT*' "* Aamnen, lasten opettelukirja, sid. — " * -JS A u n n k o , Kun j a Tähdet Maailmankaikkeuden tarina. kjr5 " J " " Ä" - Gibeme .\ — ^ •»••». A . A t t i l a , historiallinen romaani, k i r j . Dahn, sid. ."T.""." "*—"* A a v o i l l a Ulapoilla, m i e l l y t t ä v ä romaani, M r j . Jack L o n d o n , " n i d i " *? Bakteerit, Tietöaarre^ k i r j . O s c S t r e n g , sid. ........ ...„ /"'I-" *-™ Elollisten olentojen l i s ä ä n t y m i n e n , k i r j . F.i Kotpm Ravn. sid * 1.25 Englanninkielen ^ A l k e i s k i r j a , k i r j . Hanna Andersin, sid. Smeren Auringon A l l a , aeikkailuromäani, ^ l i j . Jack London'"^j" {"S il^tiUis-Snöxnalainen , Sanakirja hyvä opettelukirja, kirj! ^ - • Halonen Engidnnmkidett Oiipikirja i a ESelioppi, k i r j . 'W. Oksanen"' E r ä m a a ; Kutsuu; k i r j . Jack I<ondon. BIO. Elsinoren Kapina, seildiailuroniaani, kirj. Japk London, sid. Halikon. Hakoniskat, m u r r e k e r t o m u k s i a . k ^ K^Iio/ sid. Heirrai Byronin ammatti, k i r j . Bernhard Shaw, nid. H e d e l ^ e n j a MairjtmviljelyB, I d r j . - B . W. sid. ...... Hnmoristineh laulukirja, se viimeinen paiiioa Y O U N G W O R K E R S E P T E M B ER I n t e m a t i o B a l Y o n t b Day Number Contehts: A special -anti-militarist sectiön. The background of Youth Day. The youth and labour defense. Camp life. ^ -Cohferehce of socialist youth. Editorials, current comment,.-Red jottings. Notes on Canadian history. International youth news. Worker8' sports. Lenin cOmer. . A poem by Karl Liebknecht, New8 of the youth in Canada and el5ewhere. Jokes, drawings, shop sfories, etc. F i v e C e n U the ,Copy F i f t y C e i i t » , a Y e ar Address: Room 304, 95 King Street, East., Toronto, 2, Ont. Dr. F. C. Fraser H A M M A S U U U C X R I J o h n s o n B l o ck Vastapäätä: Cochranen rauta-kaiuppaa Phoiiel57 S U D B U R Y , O N T A R IO H U O M . I Suomalainen konttori- ^tyttö.• • , r. NAISTEN OSASTO Tiirmeleeko kommunis- ' mi nuorison? joukko vailla ohjelmaa ja yhtenäist ä toimintaa.. Siinä ovat ä s k e t t ä in pidetyn keltaisen nuorison toiminnan tunnusmerkit. Verratkaa niitä kemään päätöksiä sekä palaavat kukin omaan maahansa tehtyjä päätöksiä toteuttamaan. Todellisilla työväenluokan edustajilla ja lanan lunnusmerKit. verraiKna nut« ,,.-._.„.. . , ., „:t..,siiB Kommunistisen nuorisointernationa-' ^et ila.Ua ei ole « » ^ ^ P ' ^ f ^ ; ' ' " ^ " '^ Ien vallankumoukselliseen ja yhte- tuntikaupalla puolialastomien t y t t ö - niiiseen toimeliaisuuteen. Kuropan "sosialistinen" nuoriso piti äskettäin ensimäisen kansainvä- Jisen konferenssinsa Amsterdamissa. Kun tämä tapahtui aikana,- jolloin ^ jokaisen maan työväenluokka on. jen peseytymistä. Sodanuhka Nykyaika on marxilaisen > m ä ä r i . , , t e l m ä n mukaan imperialististen so-kiivaassa taistelussa, niin oli syytä tien aikakautta. Ja t ä t ä määritel-odottaa t ä l t ä konferenssilta päätök- =ui monissa tärkeissä asioissa. Joku olisi voinut odottaa sen keskustelevan ja pääsevän ^ k i i n t e ä ä n pää-t ä k r c e n lapsityöstä, antimilitarismis- Ui, brittiläisten hiilenkaivajain lakosta j.n.e. Mutta kaikesta huolimatta näyttää siltä, e t t ä yksikään n ä i s t ä kysymyksistä ei ollut konferenssin huomion arvoinen. Meidän edessämme on Nellie S. Nearingin selostus sanotusta konferenssista. Ainoastaan yhden kerran — Banoo yhden vaivaisen kerran mää eivät pysty virheelliseksi osot-tamaan enempää, porvarit kuin sosialidemokraatitkaan. . Kapitalismi 'hallitsee kaikkialla "(lukuunottamatta Neuvostoliittoa, joka pyrkii pois kapitalismista). Ja kapitalistien, valtioiksi yhtyneiden kapitalistien, rilstoedut muodostu- N;at ristiriitaisiksi keskenään. Välit k ä r j i s t y v ä t . Suurvallat silmäilevät kateellisina toisiinsa. Pikkuvallat, suurrosvojen shakkinappulat, riite, levät keskenään. Mutta taloudellinen kehitys kulkee' kulkuaan. K r i i - International Youth /Day in Toronto The tW6lfth 'International Youth Day wa8 celebrated in Toronto by "the Young Communist League at the Alhambra Hall, Sunday night, September 5. It is becomi(ig more evident that the youth of thjs city is following more closely the doiilgs of the Y . C . L . , as the audience of 800 con-sisted to the greater extent of young workers. There were many new faces. The Pioneers were well in evidence and were at the same time celebrating International Child-ren's Day. Two Y.C.L. speakers, a C.P. speaker and a Pioneer addressed the meeting and touched on the most important questions of cori-cern . to the working class youth and children. AU speakers were Weil ' received and brought their case cleärly before the' meeting. Comrade John Loas, of C.L.P., ap- ^ealed to the youth to work. for and support the Labour Party candidates in the federal elections., There was as well an excellent concert. The recitation of one of the Young Pioneers was loudly applaudcd, and it was necessary to give an encore. A classic dahce was given; there was plenty of good music at the beginning and the end of the concert by an able string sextette. The feature of the evening was the lantern slides and lecture, "A Half Hour in the Soviet Union." The meeting was in every way a success. The Young Communist League in Toronto is becoming known to ever-wider masses of young workers, if one is to judge at ali by the response to this meeting. , . Hiljakkoin julkaistiin porvarillisissa lehdissä jäljennös siitä "paim e n k i r j e e s t ä " , jonka kansainvälisen fascistiliiton johto on lähettänjjt alaisilleen järjestöille ja eri mäi. den hallituksille. . Kirjeessä kuvataan sitä /'Hurmelusta." ja "epäsi-yeellisyyden"; leyenemistä, mikä pn muka johtunut Icommunismin vaikutuksesta eri maissa, mutta «ri-toten Venäjäri, nuoriso on sen mukaan aivan perikadon partaalla. Hymyilyttävää loogillisuutta kansainvälisen fascismin piireissä! Samaan aikaan kun he haalivat lippunsa ympärille omistavan luokan nuorisoa, aivan pienistä koulupojis. t a lähtien opettaen-,heille kaikenmaailman sotatemppuja> samaan aikaan perustetaan. oikein erikoinen kansainvälinen kommunismin vas-tustamisyhtymä. Se, merkitsee sitä, e t t ä työläisnuorison j a yleensä köyhälistön harrastusten, ja pyrkimysten tielle koetetaan saada esteitä, j b t t ' e i v ä t työläiset vain oppisi - mit ä ä n . Jos työläiset eri maissa olisivat vieneet lapsensa suojelusliiton siipien alle, niin luonnollisesti olisi silloin kaikki oikeassa järjestyksessä, mutta kun työtätekevä luokka On tuntenut ja tulee yhä enemmän tuntemaan, missä heidän lastensa j a nuorisonsa oikea j^aikka on, niin porvaristo pn katsonut eduilleen tärkeäksi vastustaa työläisten pyrkimyksiä. Kapitalistiluokka kaikissa maissa t i e t ä ä varsin hyvin, e t t ä jos t y ö l ä i s e t , pääsevät kohoamaan kör« keammalle henkiselle kehitystasolle, jos entiset orjain jälkeläiset eli n.s. palkkaorjat, tulevat vähitellen ymmärtämään yhteiskunnallisen asemansa nurinkurisuuden, sekä keinot, millä he voivat oikeuksiaan puoltaa ja vapautua kapitalismin ikeestä, niin silloin on ponrariston asema uhattu. Tämä .se on todeili. nen syy, minkävuoksi "painieiikir-j e i t ä " lähetetään. Tässä syy min-kätähden kommunismia vihataan. Yleensä oh tunnustettua (esim. useat ulkomaalaiset -matkailijat ja tutkijat ovat julkisesti todenneet) sen merkityksellisen kasvatustyön, jota Neuvostoliitossa tehdään lasten ja nuorison hyväksi. Tämähän on luonnollista, sillä: "sellainen on sen kansakunnan tulevaisuus, millainen nuoriso sillä on", kuten tuo vanha porvarillinen fraasi kuuluu. Kuinka eivät työläiset omassa maassaan toivoisi ja kasvattaisi prqle-taarihengen elähdyttämiä kunnon ihmisiä. Se, että / k a s v a t u s t y ö on tapahtuhut kansainVälisessä hengessä ja e t t ä työläiset eri maissa, tuntien yhteenkuuluvaisuutensa kan-sallisra joista huolimatta, ovat perustaneet nuorisolleen omia yhty- ,'miä, se on nyt s y n n y t t ä n y t kansainvälisen f aseisti j ä r j e s t ö n vihan. Nämä fascistiliigan kirjenikkarit soimaavat, kuinka Jcommunismi lev i t t ä ä paheita, kuten juoppoutta. LUONTAIN PARANTOLA M R S . A L M A A R N IO on tavattavissa kaikkina aikoina. . Box B68.\ — Phoae 602 W . 4 t l i A V E . 33 ^ T I M M I N S , O N T. varkautta, prostitut^onia y.m. Ehkäpä kommunismi on syynä siihenkin, kun esim. tässä maassa vuosi vuodelta rikollisten lukumäärä kais-vaa. Tiedämmehän jokainen, ettei ainoassakaan nuoriso-osastossa ole kehotettu varastamaan, enempää kuiri muitakaan moraalittpmia tapoj a neuvottu, vaan päinvastoin on p y r i t t y kehittämään ja kasvattamaan työläisnuorisosta ajattelevia, t e h t ä v i s t ä ä n tietoisia luokkataisteli-joita. Nuorisojärjestömme on hajotettu j a nuoret työläisiet, jotka hehkuvat innostusta j a .palavaa halua' tehdä hyvää ihmiskunnalle,' heidät telje-t ä ä ^ vanldloihin yiiosiksi virumaani Siellä heitä kohdelliaan' huonommin kuin todellisiaVrikosvankejä. Siellä h e i s t ä kasvatetaan katkeria, sydäm e s t ä ä n j a sielustaan kapitalistista j ä r j e s t e l m ä ä vihaavia yksilöitä. Tällä tavalla porvaristo pjnrkii kasvattaihaari työläisnuorisoa. Vank i l a a ja vuosikausia kestävää ruur' miillista sekä henkistä kidutusta tarjotaan työläisnuorisolle kapitalis. tisissä maissa. Mutta nämä suojelusliiton johtavat ainekset tuntevat kyllä n i i n paljon historiaa, e t t ä he t i e t ä v ä t vai. l an hyvin sen, ettei' vankiloissa ih-misrinnoista aatteita pois revitä. Nuo herrat johtajat tietävät myös sen, että mitä enemmän he vastustavat kommunismia, t e k e v ä t he hyvän palveluksen sen levenemiselle. '20:nen vuosisadah ihminen ei pelk ä ä pakkokeinoja, kaikkein vähimmin nuoriso. Työläisnuoriso tuntee vaistomai. sesti, ! m i t ä aika siltä • vaatii. Se tuntee sen velvotuksen, joka hartioitaan painaa tulevaisuuden suhteen j a tämän tuntien se taistelee oikeuksiensa puolesta vaikeimmissa-kin olosuhteissa. Nyt kun meillä' Suomessa on nousevaa nuorisoamme kohdannut vastoinkäyminen, tulee meidän vanhempien tukea heitä. Nuorten oma j ä r j e s t ö 'on hajalla, toiminta lopetettu, ja tarjolla on vain porva-reitten suoielusliitto tai tanssialon-git ravintoloineen y.m^ ala-arvoisine nautintoineen. Nämä ne juuri rap-peuttavat nuoriamme, tekevät heist ä velttoja elosteliioita porvarilliseen malliin. Tai toisessa, tapauksessa meitä itseämme vastaan taistelevia "suojelusenkeleitä". Näin t ä r k e ä l l ä hetkellä o n meidän naisten puututtava tarmolla asiaan. Meidän tulee tehdä parhaamme kodeissa, vaikuttaaksemme elähdyttä. västi ja innottavasti nuoriin olentoihin, jotta heistä varttuisi kunnon ihmisiä. Me kasvatamme lapsistamme rehellisiä, hyviä ihmisiä ja ennenkaikkea tarmokkaita luokkataistelijoita. Meidän tulee osottaa porvaristolle,' ettei kommunismi turmele nuorisoa, vaan päinvastoin kasvattaa j a kehitt ä ä heistä korkean moraalin omaavia yksilöitä, jotka, yhteisaatteen e l ä - v ö i t t ä m ä n ä luovat ihmiskunnalle onnellisemman olotilan. " T y ö n Äänessä" T. E. Imperialismi/agitaattorllnrirsBeiUä pidetty esitelmä, nid. .... Ihmisen H e m i , tarina synnistä, k i r j . Hall Caine, 2 oisaa, sid... Ihmisen Herra, tarina synnistä, k i r j . H a l l Caine; 2 osaa, nid. .! ainoastaan leivästä, Idrj. K; Rissanen , 2-e 2.0b ••••• ,75' l i s : -1.40 -yJSO. ~ 1.25 .45 .16 2.S0 Duninen ei elä 1.75 Ilmojen hialki, keri»>mns lennosta pohjc^isnavalle, k i r j . Amundsen, nid /io JärieBtelmäni Miehille, hyvä voimlstelnkirja. k i r j . J . MueUer .... " , J ? Jack London,; elämänkertamuistelma,''kirjw Helmi Krohn, nid *^ Kairosta NiUin latvoille,. matkailijakertbmus, k i r j . Pekkala, nid. «n Kädbtnka^n Kanisaa, kuvaus London I t ä p ä ä s t ä , k i r j . Jack London, sid.' ino Kemia, rarj. Hanna Seikku, dd. Kymmenen sokeaa johtajaa, k i r j . Arthur M . Levis ir KunpXadKso^ romaani, eiämäatä, k i r j . Jack London, sid «IM ]0!llmigätar Hanhenjalan Ra^dntola, k i r j . Anatole Franze, s i d . i S Kodin TiääfcärikirK etevästi tomiitettu, sid. Kansakoulun karttakirja, toim. Jotuni, dd. " , ^ Kansakoulun kartasto, uusi, toim. A ; R. Blomqvist j a E. E . Kaiiä ' im Kommnnfsti'nenMänifesti> k i r i . K a r l Marx, sid. ..„...,. ,'2 Kristinuskon Alkuperä, tutldelnia k i r | . K a r l Kautsky sid. ""'"ilo KliSridykeii Kuningas, seikkailuromaam Alaskasta, kirj. Jack LÖndöii 1 2 KlpinaTennättinieD toiminta, kuvitettu opas, k i r j . Krigar ja Snbkis sid. " • • ' . .50 .75 1.50 .75 L a u l u tulipunaisesta kukasta, k i r j . Johannes Linnankoski, sid L e n i n j a Leninismi, . I n i u l u u s a r j a k i r j a s t o ö n , k i r j . I. Stalin, sid .... Kirjänpito-opäs, t e h n ^ Juhana Toiviainen, nid. Kirjanpito, kauppaopistoja varten, k i r j . I. Kovero Kanojen hoito, k i r j . Matti Järvi Keittokirja, khfj. Mina WalL sid. 2.00 Kultamaan rakkautta, hiehoja rakkausseikkailuja, kirj. Jack London, nid'. Kotipuutarhuri, kuvitettu p n u i ä r l i a n h o i t o k i r j a , kirj. M . Hyvönen, sid i'oo K i e l l e t t y Hedelmä, rakkausromani, k i r j . P. O. Höcker, sid 'M Kolme Muskettisoturia, j ä n n i t y s r o m a a n i , kirj. Alexander Dumasj' •". 3 ; osA&y md*- ••«•••••«••«•«•••••f••••««««•••••«•••••«•••••••«••••««••<•«••«*•,,,.••«•«••,*•,,•.,, 1*00 K y l ä r a i t t i e n kuningas, satakuntalainen kertomus, 'rentoa rakkautta, k i r j . Kaarlo Halme, sid. , 1.50 K r i s t i t t y , romani, k i r j . H a l l Caine, sid. .........T : . . . 1,75 1.40 . . . - ^ .75 Lumikenttien lytär, seikkailuromaani Alaskasta, kirj. Jack London, ; &id. 1 . . . . . . . . . . . • . . . . . • . . • . . . . • « • . . . . . . • . • . % . . . ' . . . . . . . . . . . . . . ^ « . . . . . k . . . . . . 1.25 Xuonnontieteideri voittokulku, Tietoaarre, k i r j . Launhardt, sid M Luokkien sota, k i r j . Jack London, nid................... .55 Lisoletten äyipIiiUo,^ y^evä raldcausrori^ H. Courths-Mahler, . n i d o t t u n a .40 Lyhyt tferveysoppi naisiUe, k i r j . t ari F r . Hovitz 45 Meren urhoja, merimiesrondaani, kurj. ;R. K i p l i n g , sid 75 Qerisusi, seikkailuromaani, kirj. Jack London, sid ijo Maailmanrakenn^ käsittelee maailmankaikkeutta, kirj. E. Becher, ^ 1.75 1.00 1.50 .50 .$0 .50 .50 1.75 1.2S n i d . .... Majcimaren Tyttö, sotaromaani, k i r j . H a l l Caine, nid. .... Marmn Eden, seikkailuromaani, k i r j . Jack London, sid Maapallon kehitysMstoria, tietoaarre, k i r j . Victor Madsen, nid. Maailmanliike, tietoaarre, k i r j . Albrecht Wirth, sid Maailman avaruus, tietoaarre, k i r j . Tad J . Sehreiner, sid. .. Maa j a Ihiölnen,"tietöaärrfe, kwj. A l f r e d Kirchhoff, ad Maanviljelys Kemia j a ^ s i l k k a , kirj. A r t h u r ftindell, sid. MaanviUelysöppi, k i r j . SnnJnen, dd. Merikotka, kertomus Saksan kaapparilaivastosta sotaaikana, kirj. F e l i x von Luckner; sid. ........ 1.2S Merien takana, seikkailu ' rakkausromani, kirj. H. Courths-Mahler, . UidottuiiÄ.-. • • • • • • • • » • • • • • • • • • • • • • » • • • • • • • • • • » » • • « # i r » » « « » « « « » , ' ' , » « « « « » » « » » » « « « « « « » « » » » . • • • • • • «60 Murrosajan L^uluja^ runokirja, k i r j . A k u Päiviö, dd 1.25 Minua; sanotaan Puusepäksi, y h t ä s k u n n a l l i n e n romani, kirj. Upton SuiclfllTj sid» ••••;•,•••••••••••••••.'•••••.•••«•.•••••••..••.',•»,•,•,«.•.• $1*25 Minua s a n o t a a n - P u u s e p ä k s i , yhteiskunnallinen romani, kirj. Upton ' Siucl&iff md» .-•••«•••••••••••••••••••«•;•••••••,••••••••••„..«»••••••••>••>•••••••••• »90 NaamiOimiskoulu, hyvä näyttämöille; k i r j . Juurioja, nid 75 Nuoren ' Naisen Terveys^ lääketieteellinien kirja, kirj. Kristine Skjerve, nid. V . . . . . . . . . . 1.00 Naisten Sukuelo, k i r j . L ä ä k e t . T ari E . W. Wrestlind, nid. 1.00 Najgmmjsteln, kuvitettu opas, k i r j . E l l i Björksten, nid. 1.00 Nainen ja Avioliitto, hyvä terveysopillinen kirja, kurj. Margaret • , .StcpliGiiSf sid* • '•••»••••••«•*••••••••'•'••>••••••••••*•••••••••*»•««••••,«•••••»•«.....••••>•••••••••• 1«S0 Napoleon III vallankaappaus, k i r j , . K i a r r M a r x , nid. •••••••ha** .70 Pialkjiatyö ja Pääoma, k i r j . K a r l Marx ^...g. 3S Pakkopaita, kuolemattomuutta tutkiva vankilaromaani, kirj. Jack Loiidojiy- sid«. •••••••»•••••«•••••••••••••••••••••«••••••••••.•,••••,„•«,••,•,,•.•.••••..••••••••• 1*78 Perheen, Yksityisomaisuuden ja Valtien Alkuperä, kirj. F. Engels, 8id« • » • • • • • • • • • f • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • . • • • • • • • ; • • ' • • • • • • • • • . • • • • • • * ' . „ , , , „ , , , , , . . ^ i ^ . ^ ^ ^ ^ . • • • • • • • • • • • • Punainen Vaara, kertomus nykyisestä Venäjän maasta, nid ^ m k k a t a u t i , kirj. Nikolai Lenin, nid. PieuL Tietosanakirja; sid. Perustuslain Olemus, kirj, O. Saari Pieni Mehiläiskirja, kirj. Mikko Hkka Ranskan Kansalaissota, k i r j . Karl Marx, nid. Rannerengas, hieno rakkausromani, k i r j . David Potter, nid. .. Rakentaja Solnes, M r j . Henrik Ibsen Silkkilaiva, romani, kirj. Elenius, nid. Sigialistisen Filosofian Juuret, k i r j . Frietrich Engels, nid Sairas Lapsi, lasten terveyshoitokirja, k i r j . Ruotsalainen, dd Sotamuistelmani, k i r j . kenraali Ludendorff, sid. SuofMD Kielioppi, k i r i . E . N . Setälä; sid. S o M d e m o k r a t i a ja Sosialismi, k i r j . K. W. SUverberg, nid. ..... .Sata kuusikymmentä ohjetta lasten taudeissa, kirj. Tn-i Jules • • • • • • « • • • • • • • * • Comhy, riid. 1.00 .25 .50 5.00 .30 .25 .35 .40 1.25 .75 .40 1.25 2.S» .75 JO 1.00 , «Z^^Lt- • •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••.•••••^.••.•«•^•••••••••.•••••••••••••••••••••• * ^ Sukupuolielämän Terveysoppi, k i r j . Max von Gruber, nid. -75 Saarelaiskuvia, I j a II osa yhdessä, k i r j . ^ m i l Elenius, sid 1-00 Suloisen Järjettömyyden kaupunki, e r i t t ä i n hieno rakkausromani, k i r j . E . Temple Thurstoh, sid. 1S« bilmukorvan Muori Epra, satakuntalainen kertomus, reimaa rak- • , kautta, k i r j . K a w l o Halme, sid. • Tarttuvista sukupuolitaudeista, k i r j . Ta-i Pirilä, nid; • Telinevoimistelu I, kuvitettu, k i r j . Väinö Laherma - Telinevoimistelu n , kuvitettu, k i r j . Väinö Laherma .... - • TTede j a VaUankumous, mainio teos, k i r j . Ernest Untermann, nid. .60 Tuhlaajapoika, romani, k i r j . HaU Caine, sid. • T^n Histona, .torj. Tjumenew, sid. Työmiehen Talousoppia, k i r j . O. W. Kuudnen, nid. ... ^. Terrorismi j a Kommunismi, k i r j . Leon Trbtsky, nid. - ^ Viattoman voitto, kaunis rakkausromani, k i r j . H. Courths-Mahler tr t '''^9^tuna .............,;....,.........,.„ Yalaveljet, romani Islannin asuttamisen ajoilta, kirj. G. Gunnar-soh,. sid. ,75 liO __ ^ "••••••"••••••••••••••••••••••••••'•••.••••»••.»•••••••,.•••••••.•••••.•.»-••••• •••• • * ^ Vaimo, jonkas minulle annoit, romani elämästä, k i r j . Hall Caine, sid. 2.50 Yaimo jonkas minulle annoit, romani elämästä, k i r j . Hall Caine, md. 1.7» Valkoinen Prpfetta, romani engl. aiirtomaapolitikasta, kirj. Hall Vaaliheimolaiset, valitut,teokset, k i r j . J . W. von Goethe, nid Voimisteluohjelmia I, k n j . Arvo Vartia; nid. .................. Voimistelnohjeimia H , k i r i . Arvo V a r t i a , nid. V i l l i r u u s u , rakkausromaani, k i r j . Wiggin, sid. Valskann_ kertomuksia, k i r j . Sakari Topelius : Varmlanmn matka, kertomus' Scandinavian salosuomalaisfstia, kirj. \^ Ems Lampen, nid; IJSO iSO 1.00 1.00 1.00 .75 Lehtimäki, Yleinen johdatus luonnontieteisiin, tietoaarre. k i r j . Th. H. Huxley, d d . , . ^ . " ' £9 Ylläolevan llsäkd Voi Vapauden konttorista tilata WATEBMANS FOUNTAm KYNIÄ, joiden hinnat ovat ?2.76, ?4.00, ?6.Ö0 ja 17.00. Vapauden EJrjakauppa, Box 69, Sudbury, Ont
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 15, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-09-15 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus260915 |
Description
Title | 1926-09-15-06 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
mi
Keskiviikkoiia, syysk. 15 p;nä—Wed, Sept 15 No. 107 mtt
I KOMMUNISHNEN NUORisoinno JA jmiESTONUOREr
NUOmSO JA TYöVÄENPUOLUSTUS
K i r j - Florence C i u t « n c e,
Canadan työväen pnolustusliiton sihteeri
Tämän päiväisen nuorisomme edess
ä on tulevaisuus, mikä ei millään
tapaa näytä ruusuiselta. , Toinen
toistaan seuraava vuosi näkee luokkataistelun
kiihtyvän entistään kiivaammaksi.
Ja kun vuosi seuraa
toistaan täytyy meidän asettaa it-
Eellemme kysymys: "Valmistuuko
meidän työväenluokan nuorisomme
tuleviin taisteluihin, joissa se mo.
messa tapauksessa joutuu ottamaan
johtavan aseman?"
V Maailinansota veti raskaan veron
työväenluokan riveistä. Samaan tapaan
tulevat tulevaisuuden. kansalaissodat
olemaan katkerampia kuin
muut sodat, sillä vihollinen on aina
paikalla ja kotona.
T ^ ä nykyä on Europassa, missä
käydään luokkataistelua ja kansalaissodat
olemaan katkerampia koin
iijuut sodat, sillä vihollinen on aina
paikalla ja kotona.
T ä t ä nykyä on Europassa, missä
käydään ' luokkataistelua ja kansalaissotaa
melko kärjistyneesti mo.
jiessa eri maassa, vankiloiden loukoissa
tubailsittain uhreja. Mitä
työväenluokan nuoriso, eritoten A -
.'merikan mantereen nuoriso, ajattelee
tällaisesta tilanteesta? Ovat-^
ko he ihka kylmiä j a kerrassaan
välinpitämättömiä pyynnöille, jois.
sa kehotetaan aineellisesti avustamaan
näitä työläistovereita?
i Tähän saakka n ä y t t ä ä siltä, kuin
asianlaita olisi siten, sillä nuoriso
n ä y t t ä ä vielä tietämättömältä luok-l^
ataistelunVI olemassaolosta. Ainoir'
na kapinan merkkeinä ovat tätä
nykyä vielä taistelu kauan vallinneita
sovinnaistapoja'- j a riippovai.
suutta vastaan.
Aina silloin tällöin esiintyy mie-h
e k k p s t i näytteitä uskaliaisuudesta
j a miehekkyydestä, tämän Canadan
nuorÄon yleisen tunteettomuuden
j a välinpitämättömyyden- sumusta.
Kaivostyöläisnuorukainen Cecil. Boor
ne ei epäillyt omaksua omalta koh-dallaian
vastuuta Drumhellerin lak-kohäiriöissä.
Tämän vilpittömyy.
t e n s ä takia,iatuu hän nyt 18 kuukauden
tuomiota Lethbridgen van-kflassa,
Nova Scotiassa on Jcaksi
n u o r u k a i s t ä ^ vankeudessa heidän o-sSlisuudestaan
^ ruokatarpeiden valtaukseen;
Toisella on k ö l i e n j a toimella
kahden - vuoden tuomio. . On
totta, e t t ä .kapitalistiset oikeuslaitokset
ovat .merkinneet nämä nuorekkaat
työläiset rikollisiksi, mutta
luokkamme nuoriso saattaa nähdä
häissä teoissa ainoastaan : tietoisen
ilmauksen työväenluokan uskaliai-
•suudesta j a miehekkyydestä. ^
Onko tehty y r i t y s t ä k ä ä n saattaa
nuoria työläisiä kannattamaan työväen
puolustusliittoa, mikä olisi ke.
v e n t ä n y t n ä i d e n " nuorten. työläisten
puolustamisen johdosta aiheutunutta
taakkaa?
Onko niille, jotka jotakin ymm
ä r t ä v ä t Canadassa vallitsevista
taloudellisista oloista, selvänä, että
työläisnuoriso • tulee vedettäväksi
piakkoin mukaan palkkataisteluihin
j a e t t ä nuorten työläisten tujee näiss
ä taisteluissa toimia lakkovartioin.'
nissa. Lain nykyisellään ollessa
t ä s s ä vaaditaan uskaliaisuuden oso-tiiksia.
Monet voivat sen johdosta
joutua viranomaisten käsiin. Sill
o i n tarvitaan apua näiden nuorten
pelastamiseksi vaikeuksista. Nyt on
— esiintyy siinä sana "vallankumous".
Ja sekin vain heidän päivällisensä
yhteydessä. Tätä "urhoollista
vallankumousta" selostetaan
erittäin pitkästi. \ Päivällinen
oli nähkääs myöhästynyt. Johtajat
nousivat kiihottamaan joukkoja.
Nuoret joukot innostuivat. Tarttuivat
pöytäveitsiin ja haarukoihin.
Marssivat keittiöön. P i i r i t t i v ä t keittäjän.
Seurauksena oli, ' e t t ä päivällinen
tarjottiin. Ja loistava vai.
lankumous oli p ä ä t t y n y t.
E r i t t ä i n mielenkiintoinen osa heidän
ohjelmastaan «li — peseytyminen.
Lainaamme tähän virallisen
selostuksen sanat, jotta - m e i t ä ei
voitaisi s y y t t ä ä vääristelystä:
"Enemmistö edustajista halusi peseytyä
juoksevalla vedellä. Fojat
paljastivat ja pesivät rintansa ja
säärensä polvien alapuolelta. Tyt
ö t olivat pikkuruikkusen häveliääm-piä.
He eivät kyllä epäilleet työnt
y ä yökaapuunsa ja saippuoida niskaansa,
käsivarsiaan ja jalkojaan.
Se lienee ehkä hiukan pilannut suloisemman
sukupolven hurmaava!,
suuden p i r t e y t t ä , kun näki heidät
siten puolialastomana. Eräs poika^
selitti minulle: "Ensimäisenä aamuna
viivyin puoli tuntia, sillä oli
niin paljon nähtävää. -Toisena aa-
'mui^a minä huomasin vain muutj^-
mat—-kauneimmat."
Tuonlainen on sitten sitä konferenssin
työskentelyä, joka kaiken
lisäksi ansaitsee virallisen huomion
j a on painettuna e r ä ä s s ä New Yorkin
jo}itavassa sosialistisessa äänen,
kannattajassa.
Kuvaillessa kulkuetta kaupungin
halki, kerrotaan selostuksessa edelleen;
"Vieläpä* poliisikin, joka oli
kulkueen saattajana, haasteli ystävälliseen
tapaan pitkin matkaa ja
otti tämän t ä s t ä osaa laulamiseen."
, Tämä tuntuu e r i t t ä i n hämmästytt
ä v ä l t ä . Sillä kalKkialla lisääntyy
poliittisten vankien l u k u m ä ä r ä . Puhe-
ja painovapaus ovat riistetyt
t y ö l ä i s i M . Poliisi ei salli ^ d e ? rauhallista
lakkövartiointla. Työväen-luoikan
mielenosotuksiin sekaannutaan
poliisien kapulain kera —•
mutta täällä poliisi on laulaen mu.
kana. Se johtuu siitä, että viranomaiset
t i e t ä v ä t j a tuntevafe et-,
t ä heidän ei tarvitse p e l j ä t ä tätä
"sosialistista"- nuorisoa; . Se johtuu
siitä, e t t ä vallassaolijat t i e t ä v ä t tämän
"sosialistisen nuorison" huvittelevan
ja hajaantuvan mitään tek
e m ä t t ä .
Kuvatessa konferenssin virallista
avajaisia samotaan ^ selostuksessa:
"Millainen hämmästyttävä näky l i p.
puja ja viirejä. EI ainoastaanjso-sialismin
punaista, vaan purppuraa,
k e l t a s t ä , sinistä, vihreää j . n . e . " Tämä
värisohimittelu näkyy vastaavan
heidän mielipiteitään. Ei ollut
n ä y t t e i l l ä ainoastaan, "vallankumor
uksellisen sosialismin" 'punainen,
vaan muutkin vivahdukset ihan pett
ä j i en dceltaista hiyöten.
K Tähän mennessä on selostettu
vain ruoka-apioita, lippuja ja vär
e j ä , pesua ja kulkuetta. Nyt olisi
syytä otaksua selostettavan vakavaa
- puoltakin, heidän keskustelu,
jaan j a päätöksiään. Mutta — selostuksessa
ei mainita mitää^ tämän
tapaisesta. Ehkäpä konferenssissa
ön ollut jotain sellaistakin,
mutta selostaja on nähtävästi unoh-tilaisuus
valmistaptua näitä tulevia tanut kirjottaa siitä. Jotain vä-toisteluita
varten. Nyt, o n aika" pe-[ hemmäh ' t ä r k e i t ä seikkoja, jotka
rustaa puolustusliiton osastoja. Tä-^ ^^^^ unohtuneet mielistä, ymmär.
mänpäiväinen toiminta, on' valmis-^ ygttgjjjl^nj
taulumista huomispäivän taistelulla ja niinpä lopetamme tähän en-varten.
Keltaisen nuorison
konferenssi
Maailman nuorison taistelun hyl-joksiminen
— olla hienoja "sheUc.
k e j ä " ja keijukaisia, mutta huonoja , • , . ..... . „„„ . .
, r . . . .4: . . . ^ . , 5 „ „ „ .kustelemaan ja väittelemään ja te-luokkataistehjoita
— erimielinen '-.^^ „„Wv«t
simaisen sosialistisen nuorison Amsterdamin
konferenssin selostamisen.
He tulivat tyhjinä Amsterdamiin ja
l ä h t i v ä t samanlaisina.
Miten erilaiset ovaiJcaan Kommunistisen
nuorisointernationalen
konferenssit. Edustajat menevät
niihin tärkeine kysjrmykMneen, kes-sitilanne
lähestyy. Siellä t ä ä l l ä kä-r
ä h t e l e v ä t yksityiskapitalistit. Valtiopankit
horjuvat. Kunnes vihdoin
— valtioiden väliset riitaisuudet on
ratkaistava sodalla.
Tämä kehitys -on vääjäämätön.
Näin jouduttiin viimeiseen maailmansotaan
ja samoin joudutaan
seuraavaan. Se on kapitalismista
johtuva, p e r ä ä n a n t a m a t o n l a k i . Se
on imperialismia: Köyhälistö teurastetaan
rintamilla valtiokapitalis-tien
keskinäisten riitojen ratkaise-
,mise-ksi.
akutta kapitalisteille ja kaikille
heidän valtioilleen ei ole eduHista
se, e t t ä laajat t y ö t ä t e k e v ä t joukot
— tulevan sodan uhrit — saavat
tietoonsa y l l ä s a n o t u n ;tosiasian. Sen.
t ä h d e n kapitalistit eivät pubukiaan
sanomalehdistössään imperialistisis-
•ta rosvosodista. Eiväthän he siteii
saisi kansajoukkoja syöksjrmääh ty-kinruoaksi.
Ei. Imperialismi naar
mioidaan kauniilla fraaseiUa. Puhutaan
"isänmaan puolustuksesta".
Porvariston sanomalehdiet ovat
tulvillaan kiihkoisia jkifjotuksia
"kansan puolustustahdon lujittamisesta"
y.m.s. Käytännössä mennään
samaan suuntaan. Yhä suurempia
j a suurempia summia tuhlataan mi^.
lettömiin asevarusteluihin. "Kansa"
— sanan porvarillisessa merkityksessä
— hoippuu "maanpUoIustu&-
sodan" nousuhumalassa^ Erittäiur
kin itäistä työläisvaltiota vastaan
hiotaan sapeleita. Kuvaannollisesti
sanoen: Ei sitä sanomalehtikirjoiusta,
ei sitä juhlapuhetta, joka ei
loppuisi samaan lakooniseen tapaan:
Muuten, olemme sitä mieltä,
e t t ä Neuvostoliitto on" kukistettava.
Tämä jo on tavallaan hyökkäystä*
Ainakin on se valmistelua tulevaan
hyökkäyssotaan. , Muutoinhan
ei voiklaan olla. Imperialistis.
ten sotien kaudella ei ole lainkaan
puolustus-, vaan . ainoastaan hyökkäyssotia.
Kaikki- kapitalistiset valtiot
ovat hyökkääjinä. Se, e t t ä nyk
y i s i n on olemassa myös yksi työ-väenvaltio,
muuttaa tilanteen siicäli,
e t t ä hyökkäys tapahtuu t ä t ä työ-v
ä e n v a l t i o t a vastaan, joten se vain
yksin :,puoIu8tautuu.
S i i s : Vaikkakaan ei vielä olla
sodan jaloissa, niin s i l t i . ei tietoisilla
työläisillä ole aiksA hnkatia-vaksi.
Vakava sodanuhka on ovella.
Kuljetaan vääjäämättömästi maailmansotaan.
Kansainvälinen porvaristo
aikoo kukistaa idän työväen-valtion,
käyttämällä lännen proletariaattia
tukinruokana. V Työläisnuoret
aiotaan v e t ä ä tähän tuleen.
S i t ä on vastustettava. Vastustus
tapahtuu t ä l l ä hetkellä parhaiten si-ten,
e t t ä luokkatietoiset työläisnuo.
ret kaikkialla työpaikoilla, kokouksissa
ja missä vain tilaisuutta on,
selostavat, mitä kapitalistinen puo-lustussota
on. Selostavat^ e t t ä se
on imperialistis|;a hyökkäyssotaa kapitalismin
ja riiston lujittamiseksi.
J a ' e t t ä sitä ei voida vastustaa anti-militaristisilla
lauselmilla, vaan pror
letaarisilla teoilla.
NORVEfaAN AMERICA UNE
Suora ja nopea tie edestakaisin Suomeen
' Oslon < C l m « t i & i u a n ) j a ' S t o c k h o I i n i B k a u t la
O s l o s t o ( C h r i s t i a n i a s t o ) New Y o r k U ta
B E R G E N S J O R D Lokakuun 2 p-
Lokakuun 6 p. STAVANGERFJORD Lokakuun 26 p-
Lokakuun 26 p. BEfCGENHJORD Marrask. 16 p.
Matkallaan New Y o r k i i n .poikkeavat: laivat Halifaxissa.
Kolmannenluokan edestakainen piletti Suomeen .$186.00
'.Matkustakaa Suomeen ja tuokaa sieltä omaisenne joko Y h dysvaltoihin
taikka Canadan Norjan Linjaa, joka tunnetaan erikoisesta
mukavuudesteian, hyvästä kohtelustaan, j a kaikin puolin
erinomaisesta hoidosta. Mennessänne Sieomeen teillä on tilaisuus
poistua laivasta Bergenissä ja matkustaa sieltä Osloon (Christia-niaan)
'kuuluisilla näköälajuriilla läpi Njroan huimaavien vuorisi-tojen
(ilman lisämsJosua). Jokaisen, joka matkustaa. Suomeen,
p i t ä i s i K ä y t t ä ä t ä t ä tilaisuutta hyväkseen.
T u l l i taikka passien tarkastusta ei ole enempää Norjassa kuin
.Ruotsissakaan. ^
Kolmannenluokan matkustajien, joilja on hallussaan maihin
p ä ä s y l u p a , ei tarvitse takaisintuUessaan Iralkea Eilis-saaren kaiutta.
Erikoistietoja sekä hak^musblänkkeja antavfet meidän paikal-liset
akenttimme, taikka ./-..^ -x--.-
NORWTOIAN AMERICA UN
22 W h i t e h a l l Stocet, N e w York;^^ ^N^^
VAPAUDEN KDUAKADPPA
V O I D A A N T I L A T A S E U R A A V I A K I R i O J A:
vt
Alanteen Sanakirja, suomalais-englantilainen, sid.
AmäKkan Suomalaisia^' satjirikertomuksia, Idrj. Rissanen sm
SS i^znerikaMsen Työväenliikkeen vararikko, Idrj. Wm. Z. Poster, äjd.
A u t ö k i r j a / _ o p p i W r j a a n t o a j n r e i I l e ja korjaajille, K r j . Y . Weinn
Kaupunki-Kanisakoulon laskuoppi j a tuloskirj^ —ZOO
Anrihgon poika, kiihkeästi kirjotettn romaani, k i r j . JackLÖndöT*' "*
Aamnen, lasten opettelukirja, sid. — " * -JS
A u n n k o , Kun j a Tähdet Maailmankaikkeuden tarina. kjr5 " J " " Ä"
- Gibeme .\ — ^ •»••». A .
A t t i l a , historiallinen romaani, k i r j . Dahn, sid. ."T.""." "*—"*
A a v o i l l a Ulapoilla, m i e l l y t t ä v ä romaani, M r j . Jack L o n d o n , " n i d i " *?
Bakteerit, Tietöaarre^ k i r j . O s c S t r e n g , sid. ........ ...„ /"'I-" *-™
Elollisten olentojen l i s ä ä n t y m i n e n , k i r j . F.i Kotpm Ravn. sid *
1.25
Englanninkielen ^ A l k e i s k i r j a , k i r j . Hanna Andersin, sid.
Smeren Auringon A l l a , aeikkailuromäani, ^ l i j . Jack London'"^j" {"S
il^tiUis-Snöxnalainen , Sanakirja hyvä opettelukirja, kirj! ^ - •
Halonen
Engidnnmkidett Oiipikirja i a ESelioppi, k i r j . 'W. Oksanen"'
E r ä m a a ; Kutsuu; k i r j . Jack I |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-09-15-06