1930-08-01-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
•1930
HAA
j O M E E N
mmm
Dollariste
^ ?20.00, 60fr
l5ä0 .§0g0O—.Of Q79—.9$910„„0 .0^0
•Ita seuraavalte a l -
dollarilta-
100.00 ja «Uta yloi
a iumman cauruu-i
h e t y f a i f Ä OVäK l i
) lähetykselÄ
i ostetaan. Ktirss
mksta- . -
kset osotteella:
JDBURY.Jpafc
ejä myydään,
I pilelliasioäa
ttavat ribaTäU^i*-
skin:
TÄf^L 6kÄNCB
Antoine St.,
lal, Que.
PAUS
iVR BRANCB
ly Street,
lur, OntaA
KIVINEN
Lake. Ont.
vvom
cupine, OB .
JFIRTA,
ve., Toronto,. Ont
^LIN,
a Keski-OntanoM
"periaatteensa",
lasta rahaa enrieri
panian "skeilari"
ttaamassa.^ Kehui,
päivät ottaa en-leri"
tulee puita
kolimaan).
'periaatteen" mie-
1 on pitemmälle
Tulin kotia ja tuu-öhän
tuosta, tulee
CO hommastai- sillä
i voi syömättä pa-tta
maan vallitse-yöttömyyden
joh-ttää
kaikki keinot
ijmaan, ollen siinä
se komppania on
maksussa, vaikka
jatkaisi vikuroi-lanteen
Arthurin
tajan kanssa, sjtin
rvitsemani määrän
olin kykenevä jat-liis
katkasin edel-viikkoa
edellises-
;ta. Sitten, otti
B valkia, polttaen
pieniksi kekäleiksi,
allekirjoittaneen
istuksiaan myöten
iäiset tavarat —
ivan tyystin, jää^
kunta ilman..asun-vaatteita.
Tämän
ipparini tykö pyy-taalaa
sahan saa-välttämättömintäv
Itäytiyi nytkin an-iän,
vaikka hänel-levan
pankissakin
nahasta revittyjä
i tulla mieli kair-ä
vastaan. Olin
rmään lakimiesten
i, että onko Cana>
oikeutta lain mukaan
saada työstään paikkaa ja
että kenen vastuulla täällä ylipäänsä
työt^tehdään, vai täjrtyykö täällä
"vapaassa maassa** metsämiesten
katkoa puita komppanioille sillä
kaupalla, että jos säästyy palamatta
niin sitten mahdollbesti on t i laisuus
vaatia Aiokariahaa . vähä?
Asia ori tätä nykyä vielä avoin
ja, tiilee kohtapuolin " l a i n " käsiin.
Run"periaatteen mies" mies on
saanut kuuUa, että ruvetaan kysymään
työpalkkoja^ niin hän on katsonut
olevan LW.Wai periaatteen
ja siis samalla omien aatteiden
mukaista ryhtyä mitä^-^ikamaisim-piin
valhejuttujen ja solvausten
levittäHjisiin m.m. allekirjoittanutta;
yaistaan, syöttäen kansalle sellaistakin
köyttä, että ei sillä ole
ollutkaan mitään puita kuin sen
ja sen verran. Ensin oli kuulema
ollut vain 10 koörtia, sitten 9 j t
7, viimeisessä "skeilissä" oli ollut
vain 4 koortia, että siinä on ollut
vain tarkoitus tulipalon kustannuksella
kaapata häneltä sievä summa
rahaa. Siis luulee metsämiehiä
kaltaisekseen. Kun japparin
naamasta ja hänen ."tervakirnus-taan"
kuului sell^sia ääniä kuten
ylempänä näkyy puiden määrästä,
niin esitin, että voisihan panna
'kekäleet pinoon ja pitää todistaja
vieressä, jos ei itse pysty näkemään.
'Teriaätteeri" mies ei kuitenkaan
ruvennut mihinkään muuhun
toimenpiteeseen kuin jatkamaan
alottamaansa solvausta.
Että ei kaikkiin: ihmisiin vaikuttaisi
japparin reklaäiointi j a propaganda
sen kyliä tiesin, mutta
tprjuakseni selvästi kannatusren-gaslaisen
syytökset pyyaiii useimpia
työläistöverieita katsomaan palopaikkaa,
josäa olin puita katkaissut.
Panin myös kekäleet pinoon
ja samat jni.ehet mittasivat kekäleet
koordelksi,. tiiljen näistä; hiilistä
ja kekäleistä yiela yli 10
koortia, vaikka jappari tiesi, että
niitä ei alkuaankaan ollut sitä
määrää lähimainkaan. (Huom.!
•Piilapuita ei voi suoraa päätä p i nota
katkasun jälestä,: kun ei ne
pysy pinossa, ja sitäpaitsi oli japparin
määräys, että katkasta l e välleen,
että paremmin kuivaisi.
Siitä johtuu että palon jälkeen
syntyy riitaa puiden ,määrästä).
No niin, kun asia siis oli täten
kaikin puolin selvä ja siis I.W.W:n
kannattajan keljuus ja "periaatteet"
oli täydellisesi paljastunut,
niin olisi voinut odottaa, että kan-natusrenkaan
.toiset jehut edes
muodoliisuudeö' vuoksi olisivat olleet
ryhtyvinään vikuroivan jap-pariveljensä
suhteen toimenpiteisiin,
että tämä edes osittain olisi
maksanut tehdystä työstä. Niin ei
kuitenkaan tapahtunut, vaan päinvastoin
'toiset japparin hengenheimolaiset
antoivat täydellisen siunauksensa
nylkyrin menetelmälle,
antoivat siinä määrin siuiiaukserisai
että koettivat kaikkensa sapoteera-tessaan
allekirjoittaneen yritystä
saada jonkunlairien tilapäinen lau-tähSkkeli
perheen asiinnbksi noiri
^Ikoopelillä. Silloin . oli kaikilla
kova kiire, että jei joutanut tunniksikaan.
Eräskiii Aunuksen sankari,
joka muutamia vuosia sitten
on polttanut . käinppänsä, on silloisena
aikana pistäriyt keräyslistoja
ulos eri tavalla; tiedekään keräystä
harjoitetun 2 vuoden ajan.
Lisäksi on kämppä ollut vakuutuksessa.
Nyt kuri tälläkin hihhulilla
olisi ollut tilaisuus käydä vähän
"häippäänlässä", niiri hänellä ei ollut
aikaa. Sanoi varalta, että varmasti
pelastun tulemasta talkoo-seen,
että hänellä on uusi "kaara"
jä hänen täytyy ainakin kolmena
päivänä perätystenv käydä kaupungissa.
Tähän tapaan näriiä "periaatteen
veljet" kohtelevat työläistä.
Huippukohdan jappariren-kaaiaiset
saavuttaa tässä asiassa,
kun he oman äänitorvensa avulla
yrittävät maalata allekirjoittaneesta
pirun kuvaa seinälle, m.m.
sanoen allekirjöittä-nutta "tyhjän^
toimitta jaksi'V mikä tietysti «uo^
rileiinettunaÄtarkoittaa, että riiinul-la
ei ole mihkäänlaistia "japia"
metsässä, ei ole viinakauppaa, ei
minkäänlaista koiratorpJ»aa-alaän
kuuluvaa . eh^pSä' kui* mtm%-
käan "pisriesta", joita heillä "työläisillä"
ori- J a edelleen, koska
olen aina elänyt j a yritän^edespäin-kin
elää ja elättää perhettäni yk-sinöriiäan
m«sS- y.m. rehellisellä
työllä, eikä jiiiUään' epärehellisellä
keljuilulla, niin ori "kai johdonmukaista
että olen — tyhjäntoimittaja.
Muuten, kun tässä tuli.ryhdyt^yä
tuosta viinakaupasta puhumaan
kun nimittäin se "raportteri" sanoo
että millä tuota niinkun tuoj-lainenlcin
syytös todistetaan. Se
seikka, että Conmeen LW.W. l i i ton
haalilla" on harjoitetta viinakauppaa,
on niin selvä asia, että
sen tietää jo pitkäkorvaiset aasitkin,
niin että sitä on turha ruveta
silittämään mihinkään päin. Alle;-
kirjoittaneelle esimerkiksi on sieUä
vihjattu, että täällä, oli silloin" ja
silloin . viinakauppias, mainiten
eräänlaisen "talon" runnarien n i miä,
jotka samalla .ovat vaikutusvaltaisia
k.-liiton jäseniä. Järjestysmiehet
puhuivat trokarien poliisille
ilmottamisesta, van-ei ole ketään
ilmiannettu.
Eikö tämä sitten ole sitäpaljon,
että toiset LW.W:n k.-liiton jehut
ovat aktiivisia viinanmyyjiä
ja toiset taas passiivisia, s.t.s., että
toiset suorittavat .käytännöllisesti
viinan myynnin ja toiset kannattavat
sitä kauppaa, koska eivät i l mianna
toimivia tovereitaan, vapn
salaavat kaikin keinoin koko homman.
Siis "raportteri" itse on
ehdottomasti passiivinen, ' Koslia
yrittää salata asiaa. Ja sitäpaitsj
siinä nyt ei ole mitään kuntmaa,
jos harjoitetaankin viina- y.m.s.
kauppaa, sillä onhan selvää se asia,
että koko pytty on rakennettu "keljuilemalla
ja siis yksinomaan kel-juilua
varten. Työläiset on narrattu
sitä tekemään viikkömäärin j»
haalin "rakennusmestari" on, koko
rakennusajan maannut "ryssän kirkossa"
ja tuskinpa ilman palkkaa.
Haalin tultua valmiiksi on joku
"inspehtoori" vihkinyt sen tarkoitukseensa
huutamalla; Hei! — täällä
on kaikki puipulit veljeksiä,
täällä saa juoda ja rellestää, eikä
ajeta pois ketään! Ja siitä päivästä
asti se on ollut kirjaimellisesti
se miksi se vihittiin.
Vai onko tämä valetta? Onko
sekin valetta, että kun viimeve-sänä
esim. metsäniiehet pyysivät
haallanne pitääkseen yhteisen kokouksen,
keskustellakseen, mihin
toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä
sietämättömien olosuhteiden korjaamiseksi
teidän kontrolloimissa
työmaissa, niin te kielsitte haalin
ja kokouksen pidon? Ja onko sekin
pötyä, että annoitte auliis<i^
haalinrie jonkun porvarillisen vaa-liagentin
prapagandatarkoiluksiin^
No niin, minkälaisen käsityksen
luulette proletaarisen työväen saavan
harjoittamastanne "työväenliikkeestä".
Yksinkertaisesti spn,
että te palvelette niin pienemriiäs-sä
kuin suuremmassakin yksinomaan
riistäjäluokan etuja. Sitä
osoittaa viimetalvinen suhtautumisenne
nietsätyöläisten lakkoon.
Sitä osoittaa teidän menneisyys
sekä nykyisyys, toisin ajoin ilmenevästä
kaksinaamaisuudestanne
huolimatta. Olette verrattain huonoja
ilveilijöitä, kun lapualaisuus
toisin ajoin pistää naamarin takaa
esiin. Sitä ei voi auttaa, ei se ole
meidän vika. Teidän pitäisi "har-jotella"
enempi. Mutta me ymmärrämme,
että te ette voi enempi
harjotella, "sillä se koskee rahapussiinne,
s.t.s. Ajoudumme taas vastakkain
— te barrikaadiri toiselle
puolen, me toiselle. Se siitä.
Kun näistä asioista pakosta joutuu
joskus puhumaan, niin kaikenmoiset
"raportterit" löpisee vanhaan
kuluneeseen tapaansa, että
se toimii muka, johtajainsa määräyksistä
ja niiden mukaan. Eiköhän
siinä veljet yleensä erehdy.
Sillä eiköhän työläisiä ylimalkaan
pakota toimintaan he olevat olot,
joiden., alaisina joutuvat olemaan.
Ei luokkataistelijaksi ylipäänsä kukaan
synny, vaan siksi saattaa kasvaa
kapitalistisen järjestelmän vallitessa.
Siellä, missä pn suurin
riisto, siellä syntyy eniten tyytymättömyyttä,
ja tyytymättömyys
kasvattaa luokkataistelijoita. Mitä
enempi niitä vainotaan, vihataan,
boikoteerataan ja uhkaillaan, sita
'^neiäipti'niitä Ilmaantuu riäyttämöl-'
le,;sitä- voimakkaammaksi ja^^ taiis;-
t^ukantoisenunaksi ne k^ljittyy,
Ja s i t i kehitystä ei- «oi ehkäisi
•papit eikä' prohveetat, ei myöp-
"kaan kelkkajapparien taaäitumiat-selliset
järjestöt eikä - heidän J9h-tonappulansa,
jotka ovat nahkansa
pinilie myyneet. Vai eikö sillä
. japiparien järjestpUä • johtajia
olekaan? Mitähän sitten lienee
nuo Bay St m valkokaulus-"työläi«-
töyerit?. Perästä fcuulott. A. T .
onäarä ou-'kuinka suuri, niin muu-
^ M k i i i i l i i i i
-Eräänä ' päiväim tapasin juwi
suomesta tulossa oleVan naisen poikansa
kanssa. Himmenivät Toronton
kautta Port Arthuriin. »Geltäni
kiljnnosti kuulla SuomeSi tapahtu-niiJsta
jiiUri sellaiseltfi henkilöltä joka-
on ollut itse tilaisuudessa. näke-ipään
ja seuraamaan tapahtumia.
Kysyttyäni; miltä paikkaa Suom>?a
hetuleVpt'.kuului vastaus: Lapualta;
veri kuohahti suonissani. Ajattelin;
että kai Hekin omaavat lapualaisen
katsantokannan. iEnnakkoluuloni oli
kuitenkin harhaan johtavia.
Kysyttyäni suoraan, mitä ne tia;,
piian lascistit nyt oikein puuhailee;
nainen vilkaisi ympärilleen hienlai)
pelokkaasti; mutta samalla Itnidstl
kai ettei hän ole enään valkoisen
Suomen rajojen sisällä, rohkaisi itr
sensä.ja kertoi mitä oli nähnyt jä
lukenut Suomen lehdistä. KommUr
nistlen jahtaamisen kertoi olevari
päiväjärjestyksessä. E l yhtään tter
dä työläinen minä yönä vledääii
kuoleman ajolle. Viedkotaeri viha
kohdistuu yksin työläisten kotieläimiinkin.
Nainen kertoi kuinka hän
viime talvena,. kun loppui lehmältään
ruuat, meni: naapurin isännältä
niitä ostamaari. kun Uesl hänel
lä olevan niitä myytävänä, vaari
teäntä ärjäsl: "Teille tulee työväen-lehtiä
ja olette punasla. punasten
lehnsät saa kuolla nälkään!" Tuo
valkoinen pyöveli olisi tahtonut tappaa
ensin työläisen eläimet ja sitten
tietenkin ihmiset perässä vairi
sentähden, että heille tuli työväen-lehtiä!
Eräästä niiehestä hän kertoL
Mies oli tuUut täältä Canadasta
Suomeen käymään. Oltuaan Lapu^
alla pari kuukautta pesheensä luona,
mutta nähtyään olon siellä hyviri
vaaralliseksi, oli järjestänyt asiansa
takaisinlähtökuntoon. mennen jo s i tä
varten asemalle. Silloin oli tuL
lut asemalle auto, johon olivat miehen
kaapanneet nuo "valkoiset lel-jponat".
ja kiioleman ajo oli kestänyt
vuorokaiidefa; oli uhattu ampua,
polttaa elävänä y.m.s. Mies oU
sanonut lähtevänsä' maasta heti kun
vain saa ensimälsen laivan. Silloin
olivat päästäneet ehdolla ettei koskaan
tallaa valkoisen Suomen ka-
: maraa. , "JTäineh" el'" ilehnyt oliko
mies spi räikeämpl punanen kuin
hänkäätj. .Tietysti oli työväenliikkeelle
myötämielinen ja siinähän
sitä jo,, onkin aihetta kuolemaan-ajoon
Suomen tasclstipyövelellle,
Jotka sokeassa työläisten jahdissaan
janoavat työläisten verta valkoiseen
kitaansa j a juopuvat uudelleen
vuoden 1918 hurmaansa.
On syytä tarkastaa jokaisen työ-läiseri
pöiM itseään, riihi naisen
kuin miehen, ja , kysyä: mitä olen
tehnyt työväenliikkeen hyväksi? M i tä
olen tehnyt nUten hyväksi, jotka
tällä kertaa viruvat valkoisen pyövelin
kidutuskammioissa ja kaikenlaisissa
kuolemanajolssa. jonne moni
rohkea toveri on jäänyt. Mel.
dän jokaisen täytyy myöntää että
olemme tehneet Illan vähän; me
voimme, joukkona saada paljon e-nemmän
aikaan jos vaan todella
yritämme. Meistä niin moni ajattelee,
että kun on työväenjärjestön
jäsenkortti taskriissa; niin on täysi
kommunistL Sillä me kuitenkin petämme
Itseämme ja vielä pahemmin,
petämmie työväenUlkettä ja omia
luokkatoveriamme. Jotka rohkeasti
käyvät taisteluun meihin luottaen,
siihen,-että heillä on joukkovoima
takanaan. Mutta kun tarvitaan tarmokasta
toiiriintaä, niin missä on
silloin,ttio Joukko? Jokainen koettaa
asettaa .kuorman toisensa hartioille,
pe.läten tehtäviä joita meille val-larikumouksellfaien
työväenliike asettaa.
Niinpä on laita melkein kalkissa
osastoissa, että vaikka Jäsentämän
henkilön on suoritettava
kaikki tehtävät.
; Kun tarkastaa nj-kyistä maailman
tilannetta ja taloudellista kriisiä,
jonka kanssa . porvaristo taistelee
epätoivoisesti, niin ei voi sanoa millä
hetkellä joudumme täälläkin
avoimeen taisteluun Canadan kapi-t
»listiluokkaa \'astaan. Siis on työ-iäisellä
vain kaksi ehtoa: kuoUa
nälkään tahi järjestäytyä joukkona
taisteluun elinehtojensa puolesta
järjestjTij-ttä kapitalismia vastaan.
Joka aikoo meidät tappaa nälkään.
- -Työläisioveri. mies sekä nainen,
yhdy jäseneksi kommunistipuolueeseen
Suomalaiseen järjestöön. Puutavara-
ja _ maanviljelj-styöläisten
teollisuusliittoon jne., eikä ainoas.
.taan jäseneksi, vaan todelliselLsi
;luokkataistelijakSl. — Jallu.
"Maata maattomille''
— jä Iliaalta maan-tielie
PääkoiiisaliviilN^
koko Canadaa varten e a o r i t ba
kaikkia maan viralliselle edustus
seUe kuuluvia tehtäviä, antaa paa
seja matkustusta varten kotimait-ban
tai mutialle. Tahvistaa asiakir<
joja, käännöksiä y,m., selvittää pe
rintk- ja muita Suomen kan«»Jal
siin kohdistuvia asioita,
i Osoite:
i Coasalata General of FioIaBft.
1 1410 Stanley Street, Montreal.
Koom 918
(Corner St. Catharine jtnd Stanley;
AKSELI RAUANHEIBiO,
pääkonsuli.
Lisäksi on Suomella edustajiin
Canadossa: Konsuli Erick J . Edr
te, Port Arthur. Ont. — Adia
Saarimäki, 819 Bay S t , Toronto
Ont. — H. P., Albert Hermanson
479 Main St., Wirinipeg, Man. —
Thomas Franssi. Box L , CoppeJ
Cliff, Ont — Charles E. Magnus
3on, 54 Dock St., Saint John, N.B
— G. \V. Törnroos, 551 Howe S t
Vancouver. B .C
Suomen porvari on ..länsimaisen
fitvistyksen • etuvartiota" ylljir..itä-niässä.
..bolshevismin barbarismia"
"väistään. Niinhän se laulu on kuur
lunut. Ja tämä arvon ».etuvartio"
o» nyt viime päivinä sannut avoimen
fascistivallan muodon.
. Mutta bolshevismi on jotakin
sellaista, joka uhkaa kapitalistii
mai.-^sa ra jäin si.sältä kä.sin, itsensä
kapitalismin luoman kurjuuden
jä köyhyyden hetteistä. Niinpä
Soomossakin .sen myyrä tekee työtään
ihan fascistien pistimien ja
tuliaseitten edes.sä, vieläpä juuri
talonpoikain keskuudessa, josta
suurporvarien jä kulakkiaineksen
johtaiiia faseistiliike värvää har-maanuttuista
väkeään. •
Bolshevismin ja kommunismin
vastu-stamisessaan ryhtyi Suomen
porvari ..tekemään pikku isäntiä",
pikkutilojen omistajia. Sillä tavalla
kitketään bolshevismin vaara
maaseudulta, sanottiin. Maan
»omistaminen" on näet parhainta
vastamyrkkyä »bolshevismin ruttoa"
vastaan.
Niinpä jaettiin suuria herras-tiloja
ja kartanoita pikkupalstoik-sl
ja myytiin niitä. Tämän suunnitelman
ajajat eivät näet jaksa
käsittää, että maitten jakaminen
pikku palstoiksi merkitsee sulkua
maanviljelyksen teknilliselle kehitykselle,
mikä on tuotannon edis-tyinisen
ehto. Se merkitsee maan-viljelystapojen
kahlehtimista mui-naisaikojen
asteelle, työvoiman tavatonta
joukkohaaskausta ja taantumuksellisuutta.
Pikkutilallinen
ei voi koneita peltotilkuilleen ostaa.
Eikä hän voi konetta siellä
käjrttää, koska tilkkua ympäröivät
aidat estävät koneen edes kunnol-le
»i»«4cääntymästU. puhumattakaan
muusta. Porvarilla ..refiormisti-na"
ei ole muuta kuin tämä yksilöllisen
omistuksen tie.
Mutta kuinka on käynyt näillg
pikku isännille?
Suomalainen fasci.stilehti ..Laht
i " julkaisee surkean valituksen,
kertoen esimerkkinä Köyliön sukukartanon
palstottanvisesta. Tarina,
on kuvaava. Lehti kirjottaa:
„Joku vuosi sitten erotettiin
Köyliössä Köyliön sukukartanosta
a.sutushallituksen toimesta lähes
yOO itsenäistä asutu.slainalai.sta t i laa.
Useille tiloille pantiin kuitenkin
aivan ylenmäärin korkea
hinta; Uudet omistajat eivät voineet
ruveta tiloillaan elämään, ei
edes alkuunkaan."
Sitte kertoo lehti kuinka eräs
niistä pikkutiloista kulki kädestä
käteen, kunnes se nyt myytiin pak-kohautokaupalla
ja jatkaa:
»Pelätään, että useat muutkiii
asutustilat Köyliössä menevät pian
saraallg tavalla asutushallituksen
haltuori, sillä vuotuislyhennykset
on määrätty liian suuriksi.
"Toiminta, jonka tarkoitus on
antaa "maata maattomille", johtaakin
jo näin lyhyen ajan perästä
a.sukkäat — maantielle."
Lehden loppupäätelmä on porvarien
suunnitelmien vararikon avoin
tunrnistaminen. ,,Omi.stajat" ajaa
kapitalismi maantielle. Niistä t u lee
kommunistitaistelijolta. Ja
niitä vastaan ei porvarilla taaskaan
Ompelija Siiri Wirta
Teen kaikkea ompelualaan kuuluvaa
työtä. Vanhat uudistetaan.
Hinnat kohtuulliset.
450 Alclvin Avenue»
Sudbury, Ont.
$50.00 Palkinnon
Annamme sommoise.sta kellosta,
jota emme voi korjata.
TAITAVA KELLOSEPPÄ KELLO
OSASTOSSA.
DAVIS BROS.
LIMITED.
Juvelikatippiaat.
SUDBURY, ONTARIO.
Od
ole muuta keinoa kuin fascifilinen
pistinvalta. Aseistusta työläisiä
vastaan on lisättävä.
Mutta mikä siitu seuraa? Verojen
li.säys niidenkin talonpoikain
niskoille, jotka vielä nyt jotenkuten
kokevat rimpuilla maillaan.
Ja siitä seiiraa lisää pakkohuutokaupan
vasaran pauketta — ja l i sää
entisiä pikkuomistajia maanteille
ja teolli.suu.ske.';kuk.siin, lisää
voimia kommunistitaistelijain joukkoon.
Porvari on noitakehässä
ja raivoo työläisiä vastaan.
Miten on asian laita täiillä suuressa
..hyvinvoinnin maassa", Yh-dy.
svalloissa? Miten kapitalismi
vaikuttaa täällä farmareihin?
Seuraava sanomalehtiuutinen antaa
tähän vastauksen: '
..North Carolinan köyhtyneet j a
velkojen ahdi-stamat farmarit ja
vuokralaiset joutuvat entistä
enemmän ahdistettuun asemaan,
kun .suurkapitalistit tulevat ja
muodo.stavat jättiläisfarmeja. New
Yorkista • kotoisin oleva suurkapitalisti
Augu.st Hecksher ja. mon-tarialainen
suurfarmari Thomas
D. Campbell ryhtyyät_^,perusta-maan
Carolinaan suuria farmeja.
Kymmenentuhatta muulia ja
18.000 kyntäjää tullaan korvaamaan
250 traktorilla ja 800 miehellä,
250,000 eekkerin .suurui.sel-la
alueella, jonka .suurkapitalistit
ovat vuokranneet. Vanhat farmi-talot
tullaan korvaamaan trakto-riverstailla
ja vuokralaisten mökit
työläisten barakeilla.
"EntLsmalliscn farmarien vel-kasy.
steemin tilalle muodostaa uusi
yhtiö, IJyO.OOO.OOO suurui.sen pääoman,
jolla aloitetaan suurfar-maus,"
Maantie on edestju amerikalaisil-lakin
farmareilla. Suurkapitalistit
ottavat maat ja maanviljelyk-;
sen haltuunsa. Ja farmariväki
siirtyy kaupunkeihin — kommu-ni.
stitaistelijain riveihin. Ja niin
edelleen kaikis.sa kapitalistimai.s.sa.
Neuvostoliiton talonpoika on
ratkais.sut tämän pulman. Se rakentaa
työläisten kan.s.sa kollek-tiivi.
sta maanviljelystä, .Se merkitsee
orjuudesta vapautumista, £0-
.siali.smia.
Siinä vain on vapautus kaikkien
maitten raataville farmareille.
-f
leninssu
Jokaisen luokkataistelijankin tietopuoli»e»: jdviatykMta
kartuttamiseen kuuluu tuntea, ei ainoastaan oma-ma» j « " l a B l > ';
sallisuus, mutta myöskin mahdollisimman paljon'nmaUmaniÄf
k&fkHIff
maailman äärillä. — Luokkataistelijalle on a r v a s M B t l o m n i"
suuresta, merkityksestä tuntea eri kansoJBj kokonaisia vheämojay
heidän sivii^ty.stnsonsa, taloudellinen asemansa J a rflSminta|uWk
.sa. Sillä silloin va.sta kun me olemme jossain määrin näistä
tietoisia, avautuu' meille mahdollisuus ymmärtäii ty5viC|nkylQr-mystä
kansainvälisessä ja koko ihmiskuntaa koskevassa mörki*^
tyksessä. ' . , .
Alempana mainitsemme niistä muutamlst» aiVokkafp^'
maantieteellisistä teoksista joita voitte saada VapAudeft kl^^r
kaupasta: i
Roald Amundsen: Luoteisväylä, 459 siv., sid. ., |2.<|0
Bengt Berg: Kurkien keralla Afrikkaan, 198 siv., n i d f , ; , 1 . 7»
Otto Zeltins-Coldfolds: 7,00Q kilometriä halki .Afrikan
aavikoiden, 257 .siv., sid.
Hermann Dotzncr: Nelju vuotta ihmissyöjien parissa, Ö04
siv.f iiid. ..4. *.•••.•* .•«••.•.••..••.••••••«••>» • ••••••••••»•«••••••
Sakari Pälsi: Mongolian matkalta, 181 siv», Tiid. . « . . A
Roald Amundsen: Ilmojen halki, leveyspiirille 88 ast
Pohj.. J137 siv., nid.
Sakari Pälsi: Suuri, kaunis ja ruma maa (Imvia jakuvA-uksln
Canadan matkalta), 314 siv., nid. «.w....
Viiinö Pekkola: Kairosta Niilin latvoille, 140 siv., nld,
VAPAUDEN KIRJAkAM
i.2t
. «O
BOX 69 SUDBtmY, CNRt.
tySiräeii^jestöJHi MMtll» '
CANADAN KOMMtlNlSTIPlIOLUEEN SIHTEB.
lUN O.SOTE
KommunUlliuiolurrlle IShclcttiivI klrJtTiIbto
on ointcltava albolrvnlls ototlcelUt Mr. T la
Biick, Iloora 15, lOJMi Church St., Torooto 2,
Ont.
NF.I.JXNNF.N IMUUN AI.IIF.TOIMIKUNNAN «Ih.
t r i T i o mote: Bcii 69, Suilkurf, Ont,
C. TN. MITON SUDIltJUVN OSASTON KOKO-UKSET
pliktHIin Jtakti kertaa kuu«M. Joka
t.ilni-n kc»lilviiVknill« 7.30. Toinen lynkökou»,
tiiliien olijelnmkoknut. KirJccnraibta.pMtc:
Bo» Zfi, Siiilljuty, Ont.
J,. W, I, U. of CANADAN, PobJoU-OnUrlon
oluckomltciillc lulrva kirjcrnvaltilo, ynnH »ani
]iihc!yk«ct tiintciuvas K. Salo, Boi 519, So.
I'ortu[)ine, Oiil.
BEAVKIl I.AKKN «. <»ii«ion kokouki«t Joka kuun
emi luiinunlli kellu 1 jiälvmia ouitun talolla.
OuMnn oiolei Iloi C7. WiiilIiIn8ton, Ont. —
Voliulitelueeura JcliuD otota on uma.
CANADAN SUOMALAISEN lAHIESTON. Ulilla-tetuo,
«Iliteerlo uioie on: lobn VFirta, 9S7
Bfoailvlci» Ave., Toronto, Onf.
CANADAN SUOMAI.AISTF.N TYÖLÄISTEN U».
IIEILULMTTO. tliitololmlkuiinaB koltpalUu
on Suilbiirjr, Ont. l.ilton iihteerl on P, K«»-
houcu, O i . Dox 09, Sudburr, Ont.
CODAt.TIN a. a. oianoo oaola oat B o i 810,
Cobiit, Ont,
5. I . CncrCflTON M I N E N OSASTON koVookaat
orat Jnka kuiikauJeii loinen iunnaaul, kalU 3
lp. KirJevaJht'i.n>ote on: S. S. Ouato, B o i
Vi, Creiginon Mlnt, Ont,
S. J . FCItT WILr,IAMIN oiation trCkokookaet
ovat iukaUt-n kulin enilmiiineD )a kotnua auD-nuntal
kellu S i l l j l l a . Joblokunnao kokoukiet
eilclliicnii (Hitaina, omalla buoneualolU 211
Itolicritun St.. Fort WillUR), Oot.
CANADAN KOMilUNISTIPUOLUEEN NUMMO-LAN
oianion tyukokoubict pldeiSiln karrin
kuuiu, viimeinen auniiunml, kello 1 J.p.p.
Oiotet Bux Z'), .Sb.aunsvon, Satk.i Can.
S. J. NIPICON o»«»toD tfuTcokookaat pIdelMn
Joka kuun 2:n \» 4 : i aunniintai. KirjaUlbto*
otute «n: S. J . Ouito, J. Nevala, Bog SI,
NJpijjou, Ont,
S. J . L A K E COTEAU OMIIOO NO. 41 kokonkiat
piilcliiiin otaitvn baalilla Joka kuno loIoM
«unnuntai k'-ll<> I i>uiviillii, Poitioaotei II.
Laukkanen, JJox 2'J. Dunblane, .Sotk,
%. J. LAUVäMtTillN oMilon fcokouk««t pIdetIZa
joko ki:ui oeljja aunnunlal, alkaen kello 7
iltfllo. .Kirjevaibio-oaotei Boi 153, Ladjramltll,
B. C.
S. LONG LAKEN ««aiton kirJeenMlbto-<>«)t«i
Victor lliinninen, Bfaaault, «Ia Sadburf, Oot.
Kokriukaet un Jokainen liuen aunonaui knoaaa
kello 1 lp.
LuMiji:n w o n K E i i s INDUSTHIAL UNION or
CANADAN itäinen pHrl. Klrje*»lbto-o»«fa <n
Alf, Hautamllkt, 316 Secord St., Port Artbnt
Uni. lUbaUbclykict on lehlärS ylUoIevalla
o»olteeIIa.
S. J . KIHKLAND LAKEN oiaiton otoU »ui
Box 210, Klrklan4 Lake, Ont,
S, J . LEVACKIN OMilon No, 3J kokonkaet p l -
iJeliiiin t'>ka fcuukauilen loinen aonountal SUl.
teerin oiole: Box 41, l.«vack> Oot. i
S. J. POWt ARTHURIN OS/
Joka kdukauM enaHMtOit-fm
kunnan koköbkTaeV Jpktt VuyiCtni
vllmelnfii' nia(nai!tair Htjift^ttiln
Joka Iäinen keiiKtvllVW. TnlaiMti
8. / , NÖI.ALtn4 aAAom V^AotiM^ok UlUUm
kuokaudan 2inW auBBoAtil- ktfaf * l»t MCbj^.
Tathtn-oaMBi rraBk ttitnOi HMt, P X U i,
Onl. , ^
pIdaiillB outiod hnontiiiai 144S fiiiiSf^Dtm
SI. Waat, Jokalaeai kana maUMlliAr M H M t t t l
kelto S Ittaplivaim. J9btokBBBa« kaknstat
aamana plirilBS kallo S UlapttTlUI. Xtf)««*
*albio.otolei S. J. MBBtrtallA Oaul*. U H
Noira Damajt. ^Teatijllnipteail, QuabM,-
POHJOIS.ONTARIOl* NÄ^ISsttTEERISTÖil M0<
le un) Illinu P U t l t l , Boir 847, Kltkbnd Uk«.
Ont. : •
k«IWBl*ll
Dtal. J«ktd.
J- totiiaiiVJi^- M.-jMkoakiM:-. trf '••alEbattlAi -
{i^k!."n'Äte^i? . W » ' S Ä Ä
JeenvalMcroiM* SI* B a / St., P o i f t , A M B I ^ O M .
8. J. POTTSVILLEN oaditö No. X<t ^«««»ia*»
Ont. .
S, J.' ROSB C R O V t * «*Äwrf lSDÄ>BkMr,
laiin Joka kuukauden lolUti mnaBBtal Kalla 9
J.p.p. — KitJeanvalbio-ösOtoi T . K O H M M B ,
not» Crot», P.O. ihttt/A^. , ^' Vft
S. J. SAt/LT ST«, ttARHft*' 08iÖTOI^'l«). •
IrÖkokoukaet pidetHSIa Joka t o l a n . MRUMMBlt
alkaen kello B J.p.p, omalU IHMUIU. OoMOI
126 llioispion St„ SauU St$t M$$Ui' O M . '
S, J . SOUTH PÖRCOTINEN o»iw«'*'*
Bunialna, keila 2 i|r O A l o i 0ok « t t ^
SOINTUMN OSASTO (CufdSa
lirrjeiiisn' OMi" 56) tMtoMm eoMlla
laan Joka kuukauden' «MilmliMMa ^ OBmi
kello 1 pSivlllb Oaoiot'9öfauil4 Jt.
SUDBURVN OSASTON^ ifO, 16* kMMuA»*-
oaota oni S. OUito. Bo* ,,2»^.AfPBnr<'OM.;
S. S. Titiitmsni oaaatoB 'i&^ntatiiir irflMli*
Jek« toinen tttnnttnuL Oak«e« VMmS>(»'
Motet S. Ouiio, Box 1090. TJauBlao; O a l .
Paikk^Vundallf on Mlitjrdnur paiäiUfi)0btB
kaivanto. Ja BDftaXljrSlliiatiUr JA)««iMii,' ^
^•T«roMo?°slTSja?i^^i^W^SlÄfrW
Broad«ie«r ATO.. Jokalfea k«lik|!td«»^«Baladi««»
ObJelina. Ja kaakaatelokokoukaoi^lilotUtJ!«>
kaiaeo kuukandea toinea Ja Um klMii&i'
illa, alkaen kello SXX). OlotOi K . 8. Ottttm
937 Broididatr Aro.
s; X. WEOSTER'S CORNERIN o a MM
pidetiian foilmillnf-n a u i'h i i libai alrT^»B«t aB. Kip
jeen»aIbto^(a t 9. Salmi, W « i b ' * Cocaant
B. C. • ••.. . "*• • ••• '•: • . 'f' •>'. - 'f-' ••
5 . 7 , WANUPIN oMftoB knnluatikofcMdHat f M »
täiin Joka kaukaudea S K •aonaatal koUo f
J.p.p. TomMtf iiatiit,* IM."
S. i. vANcoovKitiNöÄCrfrdJl NO. as koiiii»
on Jokafico knttkkadA IjnlUää» Jk«akj*dUMa(
kello 7M ItblU ClJnloB faaalHI*; ZM fmiam
Street Eaat
V . . ja t;..SEURA l Y K Y N MBUl Bot Ut.
Kirktaod Lako, Oal.
AMEniKAN WOBKERSpUOtUEEN, j B o«»Wol»
Toloilakon, S(io«äUla«a« , T f S f l M r b d i M f M ^
Keikukaeo f a Nl^ttlolB"!»"
rinnlib Pederatlon. U tut iiM SI, 1f«ir.
Y o r k , . N , Y, Kalkki fcirJoaiiVäZf J« laha*
Ubetrkaet OB Ubet«llY*ir yVXmiUttMf
loalta.
> -
m
r
Työiäinen! Okfto uu^sluiiit ^iuättä
fHI. MARTTILAN
i
KYSYTTY KIRJA
Suomalaisten keskaudeisa ei ole miltään alalta niin paljon kyayttjr
kirjaä kain mrtä tätä osöuatoimintakirjaa on. Sellaiian taipeetta on puhuttu
talyikauii bokoukaissa ja toveri joukoissa. Etkä ole ihmekään, sillol
todellakaan suomenkielellä ei ole keskuudessamme ilmestynyt vielä kirjaa,
jossa edes yritettäuiin selostaa mitkä todellisuudessa osuustoimintaliikkeen
suUteet tul^e olla työväenliikkeeseen nähden, sillä osuustoimintaliikkeen
stiurkavailuksen auunnittelijat ovat ovelasti väitelleet tällaisen k i r -
jallii^uuden kustantamuta.
Kirja, jok» ksUtftää 110 sivua, on asiantuntemuksella kirjotettu ja
Valivistetaan kalldti väitteet historiallisilla asiakirjoilla ja päätöksillä. •
Sanottakoon suoraan, että kirja ei ole "kaikkien drybmien kirja",
matta se on InokLataiatelljan käsikirja mikäli luokkataistelija haluaa oikealla
tavalla stihtMnaa määritellä osuustoimintaan nähden.
KIRJAN S I S X L T Ö J A K A A N T U U iSEURAAVIlN LUKUIHIN
Lukijalle. — Osuustoiminta — uskonkappale vaiko toimintamuoto;
— Oivenilainen osuustoiminta (mitkä olivat sen varjopuolet
ja mikai se sortui). — Rpehdalelainen osuustoiminta (mitkä ovat
sien hjrvät ja bvonot puolet ja miten siihen on marxilainen työväenliike
subtaantiinat). —• Työväen osuustoiminta — edistysmielinen
smiata. — Mirfkälaiaena marxilainen työväenliike on osuustoiminnan
aikaisemmin bjnriiksynyt ^historiallisia lainauksia ja määritelmiä).
—- Minkä suannaa mukaisasti meillä ovat menestykselliset osuusliikkeet
rakenniitte,—^ Kuinka itse osuustoimintaliikkeemme on järjestömme
kantaan snlitaantunut. — Keskusosuuskunta kääntyy raken-iäiimän
ja kiiiiiiätltajiaan vastaan. — Mikä on Kommunistipuolna j»
miten se toinkli Ja miksi. — Avoin kirje ja sen vaikutus. — Keskus-osunskannankoiSp
»» j a sen varustelut.-—Loppulause.
Illiilllllllllllllilllll
SUURI PAINOS
Ennakkokysynnän ja kirjan laadun tuntien on järjestömme'Jas lalit!»
liikkeet katsoneet tarpeelliseksi ottaa kirjasta suurimman painoksan mll2
vielä yhdestäkään suomenkielisestä kirjasta tässä maassa oa otetfit*
KIRJA ON TARKOITETTU JOKAISELLE TYtfLÄiSE£LE JA MfELEI^:
KUNNOLLA SEN L U K E E K I N , PUHUMATTAfilAAff» S H t J i
ETTÄ SEN ARVO TÄMÄN ALAN KÄSIKIRJAl^A
PVSYY LOPPUMATTOMIIN. , - /
Jokainen Ichtiemme asiamies, puolaetoveri ja edistysmlellfBeik psnas*
toimintaihminen kirjaa levittämään jd lukemaan.
Saatavana kaikilta asiamiefailtämme, ,
Hinta 40 senttiä. "'^
VAPAUS,
&5* 69, Sudbury, Ont.
Lähettäkää ..,.;,..„..,.,. kappaletta kirjaa "OSUUSTOIMINTA
J A SENtMERKITYS LUOKKATAISTELU.SSA". Rahaa seuraa mokana
?.,.„;.„,;.,... Velottakaa tiliäni.
NIMI ,„,
O.SOTE .„..,.
i > * * s # « « * * * « « o e « « * » s » o « « s « « s « * s * « s o s s s s « s # « # s « « « « * « c » # t f » « « « * * « » a » # a M # M « .
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, August 1, 1930 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1930-08-01 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus300801 |
Description
| Title | 1930-08-01-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
•1930
HAA
j O M E E N
mmm
Dollariste
^ ?20.00, 60fr
l5ä0 .§0g0O—.Of Q79—.9$910„„0 .0^0
•Ita seuraavalte a l -
dollarilta-
100.00 ja «Uta yloi
a iumman cauruu-i
h e t y f a i f Ä OVäK l i
) lähetykselÄ
i ostetaan. Ktirss
mksta- . -
kset osotteella:
JDBURY.Jpafc
ejä myydään,
I pilelliasioäa
ttavat ribaTäU^i*-
skin:
TÄf^L 6kÄNCB
Antoine St.,
lal, Que.
PAUS
iVR BRANCB
ly Street,
lur, OntaA
KIVINEN
Lake. Ont.
vvom
cupine, OB .
JFIRTA,
ve., Toronto,. Ont
^LIN,
a Keski-OntanoM
"periaatteensa",
lasta rahaa enrieri
panian "skeilari"
ttaamassa.^ Kehui,
päivät ottaa en-leri"
tulee puita
kolimaan).
'periaatteen" mie-
1 on pitemmälle
Tulin kotia ja tuu-öhän
tuosta, tulee
CO hommastai- sillä
i voi syömättä pa-tta
maan vallitse-yöttömyyden
joh-ttää
kaikki keinot
ijmaan, ollen siinä
se komppania on
maksussa, vaikka
jatkaisi vikuroi-lanteen
Arthurin
tajan kanssa, sjtin
rvitsemani määrän
olin kykenevä jat-liis
katkasin edel-viikkoa
edellises-
;ta. Sitten, otti
B valkia, polttaen
pieniksi kekäleiksi,
allekirjoittaneen
istuksiaan myöten
iäiset tavarat —
ivan tyystin, jää^
kunta ilman..asun-vaatteita.
Tämän
ipparini tykö pyy-taalaa
sahan saa-välttämättömintäv
Itäytiyi nytkin an-iän,
vaikka hänel-levan
pankissakin
nahasta revittyjä
i tulla mieli kair-ä
vastaan. Olin
rmään lakimiesten
i, että onko Cana>
oikeutta lain mukaan
saada työstään paikkaa ja
että kenen vastuulla täällä ylipäänsä
työt^tehdään, vai täjrtyykö täällä
"vapaassa maassa** metsämiesten
katkoa puita komppanioille sillä
kaupalla, että jos säästyy palamatta
niin sitten mahdollbesti on t i laisuus
vaatia Aiokariahaa . vähä?
Asia ori tätä nykyä vielä avoin
ja, tiilee kohtapuolin " l a i n " käsiin.
Run"periaatteen mies" mies on
saanut kuuUa, että ruvetaan kysymään
työpalkkoja^ niin hän on katsonut
olevan LW.Wai periaatteen
ja siis samalla omien aatteiden
mukaista ryhtyä mitä^-^ikamaisim-piin
valhejuttujen ja solvausten
levittäHjisiin m.m. allekirjoittanutta;
yaistaan, syöttäen kansalle sellaistakin
köyttä, että ei sillä ole
ollutkaan mitään puita kuin sen
ja sen verran. Ensin oli kuulema
ollut vain 10 koörtia, sitten 9 j t
7, viimeisessä "skeilissä" oli ollut
vain 4 koortia, että siinä on ollut
vain tarkoitus tulipalon kustannuksella
kaapata häneltä sievä summa
rahaa. Siis luulee metsämiehiä
kaltaisekseen. Kun japparin
naamasta ja hänen ."tervakirnus-taan"
kuului sell^sia ääniä kuten
ylempänä näkyy puiden määrästä,
niin esitin, että voisihan panna
'kekäleet pinoon ja pitää todistaja
vieressä, jos ei itse pysty näkemään.
'Teriaätteeri" mies ei kuitenkaan
ruvennut mihinkään muuhun
toimenpiteeseen kuin jatkamaan
alottamaansa solvausta.
Että ei kaikkiin: ihmisiin vaikuttaisi
japparin reklaäiointi j a propaganda
sen kyliä tiesin, mutta
tprjuakseni selvästi kannatusren-gaslaisen
syytökset pyyaiii useimpia
työläistöverieita katsomaan palopaikkaa,
josäa olin puita katkaissut.
Panin myös kekäleet pinoon
ja samat jni.ehet mittasivat kekäleet
koordelksi,. tiiljen näistä; hiilistä
ja kekäleistä yiela yli 10
koortia, vaikka jappari tiesi, että
niitä ei alkuaankaan ollut sitä
määrää lähimainkaan. (Huom.!
•Piilapuita ei voi suoraa päätä p i nota
katkasun jälestä,: kun ei ne
pysy pinossa, ja sitäpaitsi oli japparin
määräys, että katkasta l e välleen,
että paremmin kuivaisi.
Siitä johtuu että palon jälkeen
syntyy riitaa puiden ,määrästä).
No niin, kun asia siis oli täten
kaikin puolin selvä ja siis I.W.W:n
kannattajan keljuus ja "periaatteet"
oli täydellisesi paljastunut,
niin olisi voinut odottaa, että kan-natusrenkaan
.toiset jehut edes
muodoliisuudeö' vuoksi olisivat olleet
ryhtyvinään vikuroivan jap-pariveljensä
suhteen toimenpiteisiin,
että tämä edes osittain olisi
maksanut tehdystä työstä. Niin ei
kuitenkaan tapahtunut, vaan päinvastoin
'toiset japparin hengenheimolaiset
antoivat täydellisen siunauksensa
nylkyrin menetelmälle,
antoivat siinä määrin siuiiaukserisai
että koettivat kaikkensa sapoteera-tessaan
allekirjoittaneen yritystä
saada jonkunlairien tilapäinen lau-tähSkkeli
perheen asiinnbksi noiri
^Ikoopelillä. Silloin . oli kaikilla
kova kiire, että jei joutanut tunniksikaan.
Eräskiii Aunuksen sankari,
joka muutamia vuosia sitten
on polttanut . käinppänsä, on silloisena
aikana pistäriyt keräyslistoja
ulos eri tavalla; tiedekään keräystä
harjoitetun 2 vuoden ajan.
Lisäksi on kämppä ollut vakuutuksessa.
Nyt kuri tälläkin hihhulilla
olisi ollut tilaisuus käydä vähän
"häippäänlässä", niiri hänellä ei ollut
aikaa. Sanoi varalta, että varmasti
pelastun tulemasta talkoo-seen,
että hänellä on uusi "kaara"
jä hänen täytyy ainakin kolmena
päivänä perätystenv käydä kaupungissa.
Tähän tapaan näriiä "periaatteen
veljet" kohtelevat työläistä.
Huippukohdan jappariren-kaaiaiset
saavuttaa tässä asiassa,
kun he oman äänitorvensa avulla
yrittävät maalata allekirjoittaneesta
pirun kuvaa seinälle, m.m.
sanoen allekirjöittä-nutta "tyhjän^
toimitta jaksi'V mikä tietysti «uo^
rileiinettunaÄtarkoittaa, että riiinul-la
ei ole mihkäänlaistia "japia"
metsässä, ei ole viinakauppaa, ei
minkäänlaista koiratorpJ»aa-alaän
kuuluvaa . eh^pSä' kui* mtm%-
käan "pisriesta", joita heillä "työläisillä"
ori- J a edelleen, koska
olen aina elänyt j a yritän^edespäin-kin
elää ja elättää perhettäni yk-sinöriiäan
m«sS- y.m. rehellisellä
työllä, eikä jiiiUään' epärehellisellä
keljuilulla, niin ori "kai johdonmukaista
että olen — tyhjäntoimittaja.
Muuten, kun tässä tuli.ryhdyt^yä
tuosta viinakaupasta puhumaan
kun nimittäin se "raportteri" sanoo
että millä tuota niinkun tuoj-lainenlcin
syytös todistetaan. Se
seikka, että Conmeen LW.W. l i i ton
haalilla" on harjoitetta viinakauppaa,
on niin selvä asia, että
sen tietää jo pitkäkorvaiset aasitkin,
niin että sitä on turha ruveta
silittämään mihinkään päin. Alle;-
kirjoittaneelle esimerkiksi on sieUä
vihjattu, että täällä, oli silloin" ja
silloin . viinakauppias, mainiten
eräänlaisen "talon" runnarien n i miä,
jotka samalla .ovat vaikutusvaltaisia
k.-liiton jäseniä. Järjestysmiehet
puhuivat trokarien poliisille
ilmottamisesta, van-ei ole ketään
ilmiannettu.
Eikö tämä sitten ole sitäpaljon,
että toiset LW.W:n k.-liiton jehut
ovat aktiivisia viinanmyyjiä
ja toiset taas passiivisia, s.t.s., että
toiset suorittavat .käytännöllisesti
viinan myynnin ja toiset kannattavat
sitä kauppaa, koska eivät i l mianna
toimivia tovereitaan, vapn
salaavat kaikin keinoin koko homman.
Siis "raportteri" itse on
ehdottomasti passiivinen, ' Koslia
yrittää salata asiaa. Ja sitäpaitsj
siinä nyt ei ole mitään kuntmaa,
jos harjoitetaankin viina- y.m.s.
kauppaa, sillä onhan selvää se asia,
että koko pytty on rakennettu "keljuilemalla
ja siis yksinomaan kel-juilua
varten. Työläiset on narrattu
sitä tekemään viikkömäärin j»
haalin "rakennusmestari" on, koko
rakennusajan maannut "ryssän kirkossa"
ja tuskinpa ilman palkkaa.
Haalin tultua valmiiksi on joku
"inspehtoori" vihkinyt sen tarkoitukseensa
huutamalla; Hei! — täällä
on kaikki puipulit veljeksiä,
täällä saa juoda ja rellestää, eikä
ajeta pois ketään! Ja siitä päivästä
asti se on ollut kirjaimellisesti
se miksi se vihittiin.
Vai onko tämä valetta? Onko
sekin valetta, että kun viimeve-sänä
esim. metsäniiehet pyysivät
haallanne pitääkseen yhteisen kokouksen,
keskustellakseen, mihin
toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä
sietämättömien olosuhteiden korjaamiseksi
teidän kontrolloimissa
työmaissa, niin te kielsitte haalin
ja kokouksen pidon? Ja onko sekin
pötyä, että annoitte auliis |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-08-01-03
