Vapaus, August 1, 1930

              T A P A U S ^
7k Perjantaina, eiofc 1 p:nä — Fri, Aug. 1
Oat., M U i s s , paiui «CT»OTt>t. Ja Mtiiiinjiaä taUafSMBT
W a h f t - « i ^ ««..TiaBUi W o i t e * iJ> Cuw<i». PobUibed AOft SaAnr» teoate.
t^rtM^iiI « Port O i n c Dep»rtme«. Otmr». «J »ecc»4 d m —aar. ..
» t e » . 75c »e» c d . iack. MiaiM» c b u f a - t e iiafta t U . Tka
faisUaa. koBttori. kujckauppa Ja pelaa emasH uloaaa Elai SUMtOU.
•.^OMtoaote: Vapaai. Box 69. Sa^ary. Oat.
l\talfaiil KofiUori 1033. — Tofaiitiu S3äV. — Cjr{t)uap»* 2»7V.
Offiaa.Oob *<»k. adrenia«n»au. «te.) 1033—E<lit<u &MW^BaaKaf«
KamEainvälinen )cöyhällstö rientää
kaluille elokuun ensimäisenä päivä­nä,
punaisena päivänä, mielenosoi­tuksiin
imperialistista sotaa vastaan.
Tällä kertaa qn mitä elävämmin
selvää, eitä kapItalLstinen talouspu­la
kärjistyy* jatkuvasti, jokaisen
maan työttömäin armeijat kasvaa,
£:ekä työläisten yleinen elämäntaso
iiuononee päivä päivältä.
Toisaalla Neuvostoliitossa, työläls-tr-
n ja talonpoiJ^in hallituksen
, « ' U . - u » v _ K»-uo«n;iu.^.u.t k«u. M kiito.u»«.u. U i »«ä.o.i„r.a. - maa.ssa, toteutetaan 5:n vuoden sosia-
• A t « v i. •.ui. . i u M . i u u . t ice ken., 11.00 kuixoa kertaa. — Ta«piua«»tu}ia» ia Umota*! lismin rakennussuunnitelma neljäs­sä
vuodessa. Se ei ole helppo teh-tävä,
sillä sen kauttahan toteute.
liäftteitsä
f : - .»
t J. V . AkUni»'
tttiid^ iookätin aa4 P t u l A o p i Vapaaa BaildlBC. EIs Straat.
V - • II.UOTi;.SUiNNAT VAFAUDESSAi
''«laxtbtblliEitaLMi tlXO Itris. U.W ktkni kertaa. — ATJoliittaas ^
»••«i>t<«»<M>.; — MiB«»B.Bai'oiJiiH>lut«t 50c kerta. <IiU S kertaa. — SratjraiilaotakMt f 1X0
oailk «aaaat«I>otaka«t
"Tti K UI i k«i.t»a — Aui«iuefu< : : p u i a k K i J2.(J0 kerta, $3M kalil kartaa. — riit««»I»ol»k»«
43!lu.>HsUct keiu. SO l i ^ i o a k u klitoeUoMaUa U i Daätowtrltä. —
i>.luM.iuU«Uic keria, t l .00 kulma kertaa
'*^*f*'Ml»« »n. «»4rt.:i«e*M, *BbclettiätS iIm<.taiJbiata etukiteea.
f «Mtlk i kk.< tfSlii s. kk; ia I kk. nxM. - T U r m b a i U * i» 8aa
i i 1 *kv i6S». 6 kk. <3.Sa ja 1 kk. *IXO.
411 — U to La aJdrcaudt Vrpaai. P.O. Box 69, Sodbarr. Oat.
faa 0at min4* iiSttai »u rutiaitä etuimiuaci tiVleaicrtaa. UrfMtakaa saiaUaaa IIIki»—
l a l a l u HnooaaUlaalla a l o a U i ; J . W. Ahhfritt. liikkeaelioiuja.
työtiSmyyskysymyksessä
Asketliiin Lontoosta yhdysvalla-lafeeile
tov<^rilehdellc, "Daily Wor
IteriBe", saapuneftssa^ kirjeessä ker-rotaäi^
Englannin "työväenhalli-tii^
sen" "saavutuksisfa" työtlö-in>
7skysymykses.«ä seuraavaa:
R^gisteCfattujcn työttömien lu-jlirtimäärä
ilmoitettiin kesäkuun lo-p^
lIa^ olevan Englannissa 1,890,-
600. Tämä on 75,258 enemmän
kuin viikko sitten ja 790,475 enem­män
kuin silloin kun "työväenhal­litus"
ofli virkan.sa valheellisten
lupaustensa jälkeen. ,
Nykyi.sirt saa :569,5(>f) työläistä
vähemmän "työttömyysavustusta"
kuin vuo.si silt«!n, huolimatta siitä,
vaikka työltöniien luku onkin nous*
eut; Työttömyys ei ole ollut niin
£uuri, kuin mitä se nyt on, sitten
\Xkmta\V\i\in 1922 — kahdeksan
Ja- puoli vuotta sitten.
.Työtlötnieri lukumäärä epäile-niättömä'sti
tulee jatkuvasti kohoa­maan,
kun kriisi Britanniassa —
osana yleisestä maarlniankriisistä
- 7 - on syvenemässä. MacDonaldin
&aflitu$, samoan aikaan kuri se on
murhannut työläisiä Intiassa, ci ole
" •dlltjl laiskana myöskään kolona,
ptiristaes^aati cläfttärihcsteeh ulos
Eäglatuijlh työläisistä. Sen on autta­nut
kaikella Voimallaan työnanta­jia^
heidän , työläisten hiestytysjuo-nnisaan,
teöHistiiidiai rätioiialisoth-taan
sosialistinen talous tfoUisuudes
.^.a ja maataloudessa. Tämän kui­tenkin
oivaltavat 'suuret työtäteke­vät
joukot Neuvostoliitossa, eivätkä
tule jättämään kiveäkään kääntä­mättä
tämän suunnitelman toteut­tamisen
tieltä. Eikä aifioastaan t a ­louselämän
aineellisen hyvinvoin­nin
muutos, mutta myöskin ratkai­seva
lopullinen aatteellinen muutos
suoritetaan täten. Vanhat tavat ja
vanhat ennakkoluulot pyyhkäistään
pois. , r
Ritirinnan Neuvostoliiton soslälfa-llsen
rakentiuksen ja kapitalistisen
maailman talouspulan kärjistymisen
osana kulkee vallankurtiouksen voit­toisa
eteneminen Kiinassa, jossa y li
60,000,000 ihmistä asuu jo Kiinarr
Neuvostotasavallan alueella. Intian
kehittyvän vallankumouksen iskut
pirstovat brittiläisen imperialismin
alainen työttömien lukumäärän voimia, sillä tähän valiankumous-ni.<;
sa. Numerot näyttävät, että
johtavissa teollisuuksissa Englan­nissa,
«amaan aikaan kun tuotanto
on noussut 11 prosentilla, on työ-läi.^
ten määrä sitten vuoden 1924
vähentynyt <} pros. "Työväenhal­litus"
on sii-s suorastaan vastuun-verit
Nov5 Scotian rannikolla ovat
selvänä todistuksena tästä. - -
Kaikissa porvarillisissa maissa ke- Keskuskomitean taholta* on levi-hittyy
fascismln avoimen väkival-• tetty seuraavaa vetoomusta:
lan hallinta työväen. Ippikalillckeen
ja ensikädessä sen vaUanJaunouksel- T-5'äictoverit'
iLsen kommunistisen miU^nttlsen • '
johdon murskaamiseksi. V ^ l y a l l a n ; Yhdysvaltain ja Mexico^ koiji-muptojen
kejitttymlnen 'Kommunistisen
kapitalismin pulap kärjistäniien ris- Kansainvälisen osasioja,, vetoavat
tniltojen kiihtymisen mukana. Fas- j,:aikkijn imperialismin sekä Mexi».
clsmin hallinta rehoittaa jo Ita. eon j a Yhdysvaltain porvariston suusherrojen j a pankkiirien riistoon
porimaita j a Mexico pn alistettu
Ameriliaii, imperialismin täydellisen
l i e r r a v j ^ ^ 9 aUe, j o k a olijaa j a ma-
^gveeräilee;,, _Mexieön;,-^h^itsijoita,
pakottaen heidät hyvä}csymään sei-
5Ik3i?sveenl ee ppWliatlUik-^^nd a nj okab apnadruhtatietjean; tt»f, i2s5 .8S, ^5^. ES .^ KEu^usKjs^tob^t Joy'm^y^, 25.8.
.maa 178,87^^^.. E i n o I^mo^ 169,5;
4. Toivp lfi$,Pt
5-oi^6ln,r mieliet; L a a r i J|ai5ula.
357,63; Emo Kemppainen, 352,06;
Jussi Penttilä, 343,58; Ilmari
RenföK, 326,97; W i l i Walehias
320,30.
Miesten yksityiskohtaiset tulok­set:
200 m. juoksu: 1. E i n o Kemp­painen,
Wiesti, 24,2; 2. W i l i Wa-lenius.
Ilo, 24,5; 3. Jussi Penttilä,
Jymy, 25,1; 4. L a u r i Rasula, Wies-
'svaltain työläis^^ ovat aliste­tut
samojen kapitalistien, teolli-llassa,
Rumanfassa. Unkarissa. Puo- ,.ii--tämiin fjouklcoihin, kehottaen
lassa, Jugoslaviassa ja .,SUon»ssa. yhdessä taistelemaan yhteis­ön
myöskin erittäin mei^ityksellis- vihollistaan vastaan,
tä se. että nämä kaikki ovat Neu- Yhdysvaltain porvaristo on j u u -
vostÄlilton rajavaltoja Canadassa j.; „,äärännyt Harris lakitekeleen
myöskin fasflisn?! nosta^ ^ « ^ e ^ - : hyväksymisen, j o k a rajoittaa nlexi-päätään.
siirtplafaMa^^^^^ colaisten työläisten siirtolaisuus-kehitettyjen
fftseistljarjestojen kaat-,^,„_^„„' i,80b:een vuosittain. BIO-ta
ja kapitalistisen j ^ t t o ^ ^ ^ ^^^^^
listen i a yleensä laittomien voimien ^ , -•
S ^ & r t hyö^käy^muotojen kaut- : työläiset menneet sokenjuurjk^^-
tTkuten on selvästi ollut nähSjs-! PUtiy.lIaviljelyHs.lle Cahforn.aan,.
S viimeisten lllttoparlamentin v £ - i l'exasu«.^ Mexicoon j.n.e., jp
lien yhteydessä, sekä jo aikaisem-j kovalla työllään muokaTineet na­min
työväenluokan taistelujen yh- ^«"'•"f ,^*''lf'"?^J'!!'^«» vamioik-teydes^
Kapitalistit ja nkkaat maan-
Kommunistinen puolue Julistan, viljelijät ovat riistäneet Mexicon
että työläisten tulee vastustaa teik-i työläisiä, pakottaen Heidät raata-kia
imperialistisia sotia, mut^ta silti I maan kuin työjuhdat k u r j i l l a pal-ei
voida olla pasifisteja, sfllä emme koiHa, j a kohdellen heitä julmasti
suunnattomasta kasvamisesta.
.Samaan aikaan on varustautumi­nen
sotaan McDonaldin petturisa-kin
ydintehtäviä. Äskettäin jul­kaistiin
"työväenhallituksen" toi­mesta
.$15,000,000:n laivastoraken-nusohjelma,
joka toteutetaan lä-himmäs.
«ä. tulevaisuudessa. Mah-dollfsimman
suuren laivaston ja
armeijan luominen —- samaan ai
liikkeeseen yhdistyy Palestiinaa Ja
muiden arabialaisten maiden, EgfiTi-tin
ja koko Afrikan maaosan sor.
rett^ijeh työlälsjoi^lcojen lilKehtl-ml-
set.
Näistä selkoista johtuvana impe­rialistiset
vallat valmistavat sotaa
Neuvostoliittoa vastaatt, joka K * -
kaLsee Ja Johtaa sorrettujen kan­sankerroksien
nousua ja kolceöiuk-sillaän
ohjaa niiden vallanKuittöuK-sellisiä
kaplhalllkkeltä, joiikKolaicko-
, , .... . ja, vallanknmousarrtieijain miiddos.-
kaan kun työttömyys osoittaa hir-^ tumista Ja neuvostojen- muodosta*
viltäväa nousua — on yhtäläisesti mlsta tehtal&sa ja kylissä, kohot
niin MacDonaldin k u i n lordi Rot-
, hermeren . ja Lloyd Georgenkin
politiikkaa-
Englannin kommurtistinen puo­lue
oh varustautumassa maailman­laajuiseen
mielenosoitukseen elo-kflun
ensimmäisenä sotaa vastaan.
Sen tunnuksena on: "Työttömät
ja työssäolevat, taistelkaa yhdessä
"työväciiJianituksen" sotakaupus-tclijoita
vastaan ja puolustakaa
Neuvostoliittoa!" "Työväenhalli.
tusta vastaan ja seitsemän tunnin
työpäivän puolesta!
KliihimiM äänestetty pois virasta —
ei iiia^i^
Äskettäin oli Detroitissa, Yhdys­valloissa,
poikkeukselirnen äänes­tyspäivä,
piiloin .nimittäin, iiänes-tettiin
kaupungin kraniniajurin
, BowlesiA' takaisinkutsusta toi­meensa.
210,000 äänestäjää otti
osaa • äänestykseen, saaden takai­sinkutsu
30,956 äänen enemmis­tön:,.
Motta siitä huolimatta kla-ni^
i^ajtrri jäi toimeensa siksi, kun­nas
uiidet^ vaalit toimitetaan, jois­sa
Bovylps jälleen on ehdokkaana.
Atnerikalaincn "kansanvalta" sal­lii-
hänen, pyrkiessään uudelleen
to|itteei^, joista hän on juuri eroi-i
^ f e kuyttäii ka^^ virkako­neistoa;
.vaalirunnaiikseehsa. Tämä
siksi., että klanimajuri, joka on
Asemaansa käyttänyt ulkomaalais-tien
työläisten vainoon ja omien
dke jnottelujensa edesauttamiseen,
^"llpppttii. vissien kapitalistiryhraien
.auosiota.
Tutkimuksissa, joita Detroitin
^änihtajuriii hottimisla suoritettiin^
Jcävi ilmi, eitä paitsi ulkomaalais-syntyislen
työstä eroilusla kaupun­gin
toisia • ja luotettujen klanien
«roitettujen sijalle asettamista, on
BowIes majurin asemaansa käyt­tänyt
kentuckylaisten hevoskilpai­lujen
runnaaraiseen y.ra.s. Näiden
seikkojen perusfcelId ailetlliri ma­jurin
takaisinkutsupuiihiin, jotka
liyt, sikäli kuin äänestys on kysy-
'riiyksessä, ovat päättyneet majurin
croitukseen. Multa amerikalainen
"dcmbktatia" tällaisissa tapauk­sissa
0:1 tavattoman venyvää laa
tua, jota voidaaif venyttää ja va­nuttaa
jos kuinka pitkälle silloin
kun on kyseessä jonkin keinottele­van
kapilalistiryhihän edut. Det­roitin
tyoVäeistö alkaa päästä sel­ville
tästä vseikasla, josta on todis­teena
voimakas radikaalinen nousu
siellä nykyisen kapitalistisen krii­sin
vallitessa ja jolloin työväestöä
vastaan kaikilla mahdollisilla kei­noilla
on laistetut kaupungin vir­kakoneisto,
tapahtuen se työväkeä
sydämestään vihaavan klanimaju
rin johdolla.
Kuten muissakin Yhdysvaltain
kaupungeissa, kokoontuu Detroitin
työväestö^elokuun l p . voimakkai-siin
mielicnosoituskokonksiin ,joissa
se tuomitsee ei ainoastaan Detroi­tin
mädän kaupunginhallinnori
vaan kaikki imperialistiset sota-hankkeet,
jotka tähtäytyvät ennen
kaikkea Neuvostoliittoa vasaan.
, Eteenp.
"KttihniMsmiä vastaan ötit^st^ltatt^'
Suomessa ilmestymän "kirkoUis-yhteiskunnallisen
sanomalehden"
Herättäjän kesäkuun 27.p:n nume­rossa
käsitellään m.m. lapualais-
Hikettä. Siitä m,m. sanotaan:
"Mita itse asiaan tulee, niin
myöntävät kai jotenkin kaikki, et­tä
Pohjanmaan miesten nousu kom­munismin
saastaa vastaan on isän­maallinen
ja epäitsekkään miehen
sanelema. Jos esiintymislavoista
ollaankin jobsakin piireissä eri
mieltäj niin heidän isänmaalli­sista
j a puhtaista vaikuttimislaan
(öi ole muuta ^un yksi mielipide.
Opalhan jopi s(xf'aliJemokraatil
. nyt ponnella ! huomauttaneet. että
kommunismia vastaan on taistel-
Olemme alleviivanneet lainauk­sen
ytimen. Siitä paljastuu se
seikka, että Suomen por\'arillisten
ainesten hurjalle raivolle kommu­nismia
vasilaan on .antanut ' avoi­men
valtakirjan sosialidemokraat-tion
ponnekas vakuuttelu siitä, "et­tä
kommunismia vastaan on tais­teltava".
Siitä on saanut lapua-laisiiike
virikettä ja vauhtia. Suo­men
fasci.«tinousuun ovat siis sosia-lifascisleiksi
muuttuneet sosialide-mokraalit
yhtä syyllisiä kuin por­varitkin.
He ovat pettäneet ja
myynert Suomen työväenluokan
niinkuin Judas Iskariot mestarin-'
sa. Heidän ponneton muka fas-cistivastusluk.
«ensa muislutaa huo­mautusta
fascisteille: "Vie sinä.
minä vikisen". Ja Suomen por­varisto
on vienyt heidät fascisli-seen
järjestelmään, mikä nyt jo
on asiallisesti Suomessa voiinassa.
taen vallanl^umoukselllset neuvosto-hallitukset.
'
Canadan porvaristo oh kiinteästi
osalllstumaBsa tähän Imperiallitfe.
ten suurvaltojen varustautunilseen
Neuvostoliittoa vastaan, samanaikai.
sesti kuin se kehittää omia hnpe-riallstisla
ptyyteltään ulkomaakau-pan
Ja pääomien sijoituksien alalla;
taistelussa markkinoista joutuu .se
Imperialistisiin ristiriitoihin.. Ajau-tuessaan
brlttUäisen ja yhdysvaUa
laisen ImperlalLsmin väliseen tais­teluun,
e l Canada tule plemasin.pas- mpptl^ien puolesta^ , , ^ ,
sllvlsena päältäkatsojana, . mutta ^ , j(||idoine, mieleniosdifakslln jai k o l -
suorlttaa osansa. Äskeiset iälvast»n. | Itnfelslln! .. >»\u
mllUslväcn ja llmavolrhlen manöö-» ' ^Kcäass.
saa vastustaa, vaan tukea työväen,
luokjin,. , sllrtoimalden , sohrettiijen
vallaiikumoufcseilisla sotlä työnosta.
Jaluokkaa ja sen Imperialistisia
pyyteitä vastaan. Meidän tulee as­tua
kapitalistisiin armeijoihin, lai­vastoihin
y j n . voittaaksemme so­tilaat
kommunismin puolesta tais-lelulle,
ohjataksemme l^eitä kään­tämään
aseaisa todelUstla työväen­luokan
vihollista, vastaan. Vastus­tamme
a^velvoUläuutta niiia..kauan
kun se cl ole voimassa^ kofiptfaen
työläisten Joukkoprotestin sitä, vas­taan.
Mutta kun $e, on julistettu
voimaani niin köhotamm^ nie tais­telun
tunnuksen "oirian pprvainston
häviöön saattanlisesfa", täteh Joh­taen
Imperialistisen sodan mnutta-mlseeii
iuokkasbiyäksi, yhdistettynä
aVmöiJari Iftk^htinilsen lakkölilkkeit-ten
keiiittäniiseett, sekä yleiseen työ.
Iäisten liikehtiniiseeh Jokapäiväisten
vaatlmtÄsiettsa^ puolesta työpajoissa
ja kad^uiM
ilseeisei^ä' vaalltaisteluohjelmassa
esltel^rt korÄmunistlsen , puolueen
vaatimukset' ovat e i y ö s t o Pdnäasen
päivän liikehtimisien ja mielenosoi­tuksien
vaatimuksia. Elokami en.
«imätnen päivä on työläisten, Jouk.
Kpvoitnien mobiUsoimisejai p^iVä, i m -
p^ljEallstista sotaa. ^.jSotavanii^Tu^
va;rtaan j a Neinrois{oii(i^|j ^^ifisl^^
BfM i>akenniistyön ji^„J^^i|^i|^
^ spn^ttnjen kkhsojieh vsäRtxilra-
»._, ^^^^^
Kokouksen alkaminen myöhäsllyl
kaksi tuntlai monista erinäisistä
syistä, huomattayimpana yilixiääri^V-sen
bus-auton myöhästyminen W.
Virginiasta, jpstO; oh hupmattaya; e.
dustajlsto, sekä Illinoisissa . tapajjitu-nelden
vangitsemisien vuoksi, jossa
uniomme piirlvlrastooh hyöKkättiltt,
vangiten useita* edustajia. Joiden s l -
jäisten hankkimisen vuoksi Illinoisin
edustajistokaan el voinut olla^ pai­kalla
ajallaan.
Kokouksen avasi kansallistoimeen-pänevan
komitean, puheenJph,täja
lyhyellä puheella, jossa hän mainit­si
m.m. miten. kaivosmiesten prob­leemit
ovat koko työväenluokan ky-
S3miykslä j a mltett' hjj^ j u u r i olemme
erikoisen kriitillisessä , ^lanteessa
Ityöttöniyydeij sekä kapitalistien so-tavafustelujeh
vuoksi. Kautta maan
kaivosmiehet ovat suorastaan, nälkä­kuoleman
partaalla ja sen seuräuk-slna
on yksitsislä lakkpjar värsliikln
hilllaluelUa valUtseyia kurjaakin
kurjempia työsuhteita sekä luonnot­toman
alhaisia palkkoja vastaan.
Moninaiset vaikeudet Ja lakkotals-telut
asettavat nuoren unlömm« an­karan
koetuksen alaiseksi. Yhäti
kiihtyvä luokkataistelu kautta maan
osottaa miten Amerikankin työvä-ehlöokka
on nousukaudessaan kan­sainvälisen
köyhälistön mukana
taisteluun kapitalismia vastaan. Tä­mä
. toverijoukko. . mikä on tänne
saapiihut, käsittää velvollisuutensa
ja on taisteluiden karkalsemaa vä­keä,
jonka kanssa yhteisviimm tä­män
maan kalvosmlehetkln tulevat
llittypiään luokkatalstelurintamaan.
taistellakseen oman maansa j a koko
maailman kapitalismia vastaan,
Neuvostoliiton luomiseksi myöskin
Yhdysvaltoihin. Meidän tehtäväm­me
on suuremmolnen, sillä meidän
tulee kyetä vetämään mukaan yh­teiseen
taisteluun niin hyvin työt­tömät
kun työssäkin käyvät kaivos­teollisuudessa
työskentelevät työläi­set.
Sitten seurasi erinäisten komiteoi­den
valinta ja tervehdyssälikösano-mien
lukeminen, jolta oU useita.
Huomattavlmpana mamittakoon
Englannm kaivosmiesten imlon vä­hemmistön
tervehdys, jossa toverit
lupaavat osaltaan tehdä voitavansa
yhteisen rintaman rakentamiseksi
imperialistista sotaa vastaan ja
Neuvostoliiton puolesta, taistelussa
omien työsuhtelttensa huojentami-seksl
j a varustautuessaan lopulliseen
taisteluun koko järjestelmää vas­taan.
Punaisen Talondellisen Kansain­välisen
toimeenpanevalta komitealta
pitkähkö kirjelmä, jossa yksityis­kohtaisesti
arvosteltiin työtämme
National Miners Union rakentami.
seksi. Sähkösanomassa samalla ke.
hoitettiin entistä voimaperäisem-pään
työhön järjestymättömien jär­jestämiseksi,
varsinkin neekereitten.
nuorten ja naisten keskuudessa, ve-tääksemme
yhteiseen ,". taisteluun
kaikki kaivosteollisuudessa kuten
muiiiakln aloilla olevat työväenluo­kan
jäsenet yhäti kiristyviä työ-sqhieita
vastaan Ja. varustautumaan
taisteluun imperlaiisti^ta sotaa vas­taan
ja Neuvostoliiton puolesta^
Tässä kirjelmässä, kuten avauspti-heessakm,
korostettiin erikoisesti
käytännöllisten pälvänkysyniysten
pöhjaila tehtävien vaatimusten mu­kaiseen
työhön ryhtymistä. Koros­tettiin
sitä, miten kaikkialla uniom­me.
tulee ,esUnty^ tyolälBten päivän-^
vää^imuäti^n puolesta taistelijana ja
työläisten .taisteluiden johtajana.
Avautuneessa;,, tervähdyksissa
kiirtkissä nhititaman tunnin ajalla
käydyssä keskustelussa ilmeni se t».
siselkka, että kautta maan kaivos­miehet
alkavat oivaltamaan, Natio­nal
Äilnei's Union niferkltyksen kai­vosmiesten
tajstelulden Johtajana.
Tästä kuvaavana esimerkkinä ne
monet ps^mriöt urifollemme, lähet­tää
kalyosäiiehllle apua. taist«lles-fiäon
paikkojen laskemista vastaan
Työläisten uniomme puoleen kään­tyminen
osottaa, että työmme ei ole
höktcdan m^ilfiyt. että pelottomalla,
ulirautm^alla esiintymisellä on u
niömme helkkouKslneenkln lyhyellä
olemassaolonsa ajalla kyeimyt voit­tamaan
työläisten luottamuksen. .
Illinolsllaiset kaivosmiehet m.m.
kertoilvat, että heidän alueellaan
yritetään suorastaan ampua jokai­nen
kaivosmies, jonka vaan otik-sutaanlcaan
olevan jäsenenä Natio-^
nai Miners Uniossa. Juuri tuolla
raivollaan ovat kaivosyhtiöt saaneet
kaivosmiesten parhaimman osan
mitä päättävämmin luottamaan
Trade Union Unlty Leaguen ja N a .
tlonal Miners Union kykyyn joh­taa
tämänmaan työläisten taistelui­ta
nyt j a tulevsösuudessa.
Kokouksen mielialassa ilmeni i n ­toa
ja päättäväis3^tä. Erikoisen i n -
nostulesen hefättt kommunistipäp.:
lueen tervehdys, jossa mjn. sanota
tim, että puolue on aina tukenut
ja edelleen tulee tukemaan sekä
taistelemaan, kaivostyöläisten ja ko­ko
työväenluokan puolesta. Että
ainoastaan kiiklstamalia koko jär-
Jestehriän voi Amerikan työväen­luokka
ssQtvnttsCEt vapautensa. Var­sinkin,
puhetta sotamäärärahojen
käyttämisestä työttömien avustami­seksi
tervehdättiih erikoisen reip^
paasti. äamoin puheita sosialismin
rakentamisesta Neuvostoliitossa, jojs.
sa kuvailtiin, miten siellä jokainen
uusi k e l ^ f ö j a uuden koneen käy­täntöön
ottaminen huojentaa työ-^
Iäisten asemaa ja kohottaa p s ^ -
koja sekä yleensä lyhentää työpä5>i
vää j a parantaa elinsuhteita. jonka
vastakohtana kapitalistisissa maissa
vaikutus on. i&myastaineh. Llsään-tjrvää
työttönöryttä Ja kurjuutta p a ­rannetistä
tuotantotehosta huoli­matta
täällä, siellä enemmän lepoa
Ja korkeampaa, e l i n t a p a.
sekä nöyryyttäen heitä. Tänäpäi-vänu.
J o l l o in kriisi, on synnyttäTiyt
kahdeksanmiljoonaisen työttömie:«
armeijan, hyväksyvät Yhdysvaltain
rii.stäjät ja kapitalistien apurit
Harris lakitekeleen, joka sulkee
rajan Mexicon työläisiltä, joiden
työvoimaa he eivät; nyt tarvitse.
Mexicon ja Yhdysvaltain kom-:
munistipuolueet tafstelevat omissa
maissaan työväenluokan olosuhtei­den
parantamiseksi j a oman riis-;
täjäluokkansa kumoamiseksi, sekä
työväen hallituksen perustamiseksi,
s.t.s. perustaakseen hallituksen sel­laisen
kuin on Neuvostoliitossa,
jossa työläiset ja köyhät talonpo­jat
ovat vallanpitäjinä j a ovat her­r
o j a omilla maillaan j a tehtaissaan.
Mexicon j a Yhdysvaltain . lifomnlll-nistipuölueet
eivät käy taistelua
eristettyinä omien kansallisten r a ­jojen
sisällä. Päin.vastoin, heidän
taistelunsa on kansainvälistä tais­telua,
muodostaen j a vahvistaen
mitä läheisintä liittoa porvaristoa
j a imperialismia vastaan j a kom­munismin
voiton puolesta kautta!
maailman.
Yhdysvallat j a Mexico ovat naa-j
a sortoon, jotka riistävät myös 1
. Mexicon työläisiä. Siksi on il-1
meistä, että Mexicon työläisten ja
köyhäin talonpoikain j a Yhdysvfil-taitt
.työläisten on. liityttävä j h t e en
t ^ t e f l ^ e e n , yhteistä vihollistaan,
imperialistisia bandiitteja^ .porva­rillisia'
haUituksia, kapitalismin ja
imperialismin apureita j a Hooveria
j ä Ortiz, Räbipta vastaan.
^,;Ne kahdelcsäii miljoonaa Yhdys­valtain,
työtöntä j a Mexicon seit-semänsataa
tuhatta synnyttävät
porvaristolle mitä vaarallisimman
vallankumouksellisen kuohunnan,
j a mitä suurimman uhkan imperia-
Hstiselle rosvousjärjestelmälle
kummassakin maassa, yhtä hyvin
kuin sillä koko mantereella jossa
Wall-kadun dollarit päivittäin te­kevät
valtaustaan. Näiden työ­läisten
j a köyhien farmarien, joilr
l a on vielä työpaikka, R i u t t a kärsi­vät
ratsionalisoinnin, palkanalen­nuksien,
työpäivän pidentämiseni
riistännän jciihtymisen ja yleensä
omistavan luokan offensiivin seu­rauksista,
on taisteltava rinnatus­ten
työttömien kanssa. .Ensinmai­nitun
asia pn myös jälkeenmaini-t
u i i asia. Kummankin maan.:kom­munistipuolueiden
tehtävä on jär­jestää
j a johtaa taistelua.
Yhdysvaltain j a Mexicon työläis-toverit
j a köyhät farmarit — yh­tykää
taisteluun ratsionalisointiai
työttömyyttä, kiqiitalistista riistän-tää
j a sortoa', imperialismia,. H a r ­ris
lakia; HoPverin imperialistista
hallitusta j a Ortiz Rubion vaista-vallankumouksellista
hallitusta vas­taan.
No. 180
Anni Jalo, Ville
Eläköön Yhdysvaltain ja Mexi­con
kommunistipuolueet!.
Eläköön i^ommunistinön Kan­sainvälinen!
Eläköön proletaarinen maailman­vallankumous
! '
seii
ötösti Suom
MditukseUe
.Työläisnaisten Liiton Border CI-»
tiesin osasto haluaa saattaa Suömeti
hallituksen tietoon seuraavaa:
l .Seurattuamnie Suomen asioita |S^-
nomaleiidistöstä sekä y k s i t y i s k i r j e^
tä. Suomesta, olemme tulleet tletäf-rojiän
l^uomen järjestyneen ti^öVäen
oteyan, vainon j a kldutukslex» »Si­nen
sekä aina vaarassa tulla,tniir^ä.
tuksi juopuneilta hullkaanellta, jbö-ta
.omistavaluokka. on muodostanut
itsellensä asekaarteja, aikoen ve­reen
hukuttaa kail^ki n^den työläis­ten
oikeudet,' jotka järjestötoimin:-
nalla pitää puoliansa . kapitalistista
Järjestelmää j a fUstpa vasjbajm. K(W-ka^
tieäamme tälia^eii anarkism työ­läisiä
kohtaan olevan s u i i r i n ^ epä-.
mOiiialillsyyttä s g l ^ kaikkien lakien
vastaista, sUisi me mitä jyrkimmin
protesteeraamme sen johdosta Suo­men
hallitukselle.
Myöskin me protesteeraatame sen
jphdosta, että Suomen hallitus s a i -:
l i i porvariston piteä 'asekaarteja,.
Jotka eivät. ainoastaan murhaa, ja
terrPrlseeraa tisröläislä, vaan vielä'
seh lisäksi hävittää J a tuhoaa järjes
töjen omaisuuksia, moukaroiden, r i k ­k
i klfjapämoja, polttaen t^ojs y.
m. Me vaadimme Suomen hallitusta
palauttamaan työlälsUle heti kaikiki
perustuslain edell3rttämät oikeudet,
j a ellei siellä palauteta toinUnta-vapautta
sekä l a i n suojaa työläisiUe
ja heidän järjestöilleen. vaanedeUeea
jatketaan niitä 'vastaan terroria,,
n i i n me tulemme' aSyöstdn siinä
tapauksessa ryhtymään kaikkiin n i i .
h i h toimenpiteisiin Johonka Jönkko-volmamme
edelljrttää.
Samalla k im me protesteeraamme
Öiomen hallitukselle, me myöskin
ilmoitarame, että me lähtemme ter-
Korkeushyppy: E. Kemppainen,
160; L Renfors, 160; L . Rasula,
155; W. Wesa, 150; J . Penttilä,
144; W. WaleBius, 144.
Kuulantyöntö: 1. L. . Resula,
11,6»; 2. J . Penttilä, 10,25; 3. W. Saari, Mi
Wesa, Wiesti, 9,73; .4. E . Kemp­painen,
9,56; 5. I. Renfors, Wies-t
i , 9,22-
Kiekonheitto: L . Rasula, 32,55;
J . Penttilä, 31,29; E . Kemppainen,
30,06; L Reiifors, 26,42; W. W 6 -
sa, 25,34. ,
K o l m i l o i k k a : E. Kemppainen.
11,73? L . Rasula, 11,46; W. Wa-lenius,
11,46; J , Penttilä, 11,27;
I. Renfors, 11,04.
Pojat alle> 18 V . kolmiottelu:
100 m. 3uöksu: 1. Sulo Luhta,
T^jesti/ 1 3 ^ 0 ; i2. : E . Salomaa, Ilo,
13,1; 3, Eino Leino, Wiestl, 13,2;
4. Toivo Parkko, Wiesti, 13,8. -
Pituushyppyä E. > L e i n o . 5,04;
5, Luhta, 4,92; E . Salomaa, 4,81;
T. Parkko, 4,75.
,.; Keihäänheitto: S. Luhta. 39 m.
65 s.; E. Salomaa» 34 m. 87 s.;
T. Parkko,. 30 m. 8» s.; E . Leino,
26 m. 87 s.
Koski, John iftt^r
Henry Kanga,, ^
K a r j a ^ n e n , August
ka K i l p i n e n.
yo Laine, Oiva Lei
Laaksonen, Yrjö L u a d ^ ^
Lähde. .Niilo R a u Ä j J
ne — Eino MajanT'.!*^J
A d o l f ^ M a t i k a i n e n , ^ ^i
^ a k i . Urho ilän^iäs 1
Jsyinan, - Aukusti OiTj
Oah, Onni P y h ä n i Ä l
nen. Matti Pitkänen, M^iä
Ester P a l o h e i m o , - J i T ?^
V i l i Rein, AntM
Ryysyiäin.n. -^'t^^^^M
dl Saari, Armas SaaS^
Saari, Mimmi T e i v S ^^
Väänänen, Arvi VanSt;^ S
V i i t a l a Onni V i l l a ^ o TS
tama, Jsnlo Yrjälä. LnZL
A l t o s e l l e . Kaikki kirien
^ k i r j a k a u p a n p a e C ^ l
Lähettäkää osotteenne, ftti 1
daan kääntää, tai k ä y k ä ä p ä
tamassa. — J . g.
V.k'.. ?7 pniä pidetyissä urhei-lukilpftiliiissa
saavutettiin seuraa­vat
tulokset: , ' . , ,
6-ottelu: 1. M . Passi, Sudburyn -
^isa-, ,pistert,. 442,2'1; 2. L. Ko- virheelliseen tiedot,
Huomioon oteltava*»
L a k e n v.- ja u.-seuft"
RounA Laken v.. ja u.-sen* J
t o i m i i yhteiset urheilujuhlat lI
f o r sm mäellä. Jymyn onaliti
heilukcntällä ensi sanniaä
elok. ;j p. Toivotaan
osanottoa juhliin, fia',
t a r j o t a a n jääkermaa ja
l a l l a haaliJIa esitetään S-n
s i n e n kaunis yhteiskun
näytelmä "Scampolö". Te
läheltä j a kaukaa!
Tämä olkoon samalla
läri, , BfeaviSr Laken Jehu, ^istem.
^ 9 , 3 8 ; ^. S. Kotila, Creightön
Y r i t y s , pistem. . 422,2f9.
Ilcamiesten sarja: 1. O. Lind,
Sudfcuryn Kisa, pistem.': 394. 88;
2. O. Niemi, CreigHton Yritys,
pistem. 389»75; 3. A . Heiskanen,
Sudburyn Kisa,^ pistem. 365,16.
1,500 m. juoluu:. 1. H . Jaakkola,
Sudburyn Kisa, aika 4.43,3; 2, J .
Autioj s:a, aika 4.50,5; 3., L . L a i ­ne,
.Beaver Laken Jehu, aika 5,05.
Ikämiesten sarjassa korkeushy­pyssä
r i k k o i O. Niemi liiton ennä­tyksen,
joka on oUut 145 sm., saa­vuttaen
nyt 146 sm.
näistä ulkoilmajuhlista.
Gonmee, Oiit
^ Sunnuntaina 27 p :nä heinäfc.
järjesti Sputli- Pprcu^inen Wiesti
r a t a - . , j ^ keM*^äurheilukilpailu£
kaiipun|in omistamalla kentälläi
Luontokin: Sttosjfkiip aur
taen kauniin i l n i a n y n i e lii­an
kuiimattkini• lainakiai, pitkän mä^
k ^ . juoksijoille.. psanpttajia oli
iä](\ettänj^ Timniinsin l i p j a Kirk-;
laUd Laken J^my..;Äutta, osan-^
ottoa myös kaivattiin seria.isista;
seurojsta, joidenka seurojen k i l -
ijäiluissä* On miehemme ,kilpailleetj
Sillä järjestämme ainoastaan yh-j
det kilpailut kesässä', liiin pitäisi
muistaa silloin lähettää, sillä sekin
on huono, jos päiy^,,paistaa aino-^
astaan yhdeltä pUbJenf.
K i l p a i l u t sitte alotettiin 200 mi
juokStilK, j o s s ä -ääätiiS; joitakin
hupriiättaVia' aikojaa. SittÖ yleisöä*
jännitti , sp ^viestinjuoksu, johon'
6i»allistui 4. joukkuetta, j o k a juos-t
i i n k i n heti kun 5-otteIijat olivat
suorittaneet kbrme lajia. Sisära-:
dalhe asettui Kyrölän M a r t t i Wies7
tistä. Kangas •Jymystä,- seuraava
H i n k k u r i Ilosta j a E , Wesa Wies-?
tiai toisesta joukkueesta. Sitte*
l a i t e t t i in mi?bet. matkaan. Ensin
otti jphdpn käsiinsä W!esa, juoster
alussa itsehsä :uruvuksiin, mutta pi-f
siia ; saavuttivat .toisetkin tämän'
karkulaisen j a menivät, ohi. Nyt'
o t t i Kangas jphdon, .^yröl^^. seti­i
s i häntä jonkun mathan. päässäy
joten järjestys pysyi tällaisena'
loppuun saafckaj joten , voittajana'
s u o r i i n tm J ^ y n joukkue, johoii
k u u l u i : I. Kangas, J . Penttilä, E j
Kuusisto j a Laine.. Joukkue sai
hyvän ajan, 4,00,9. Wiestin en-;
snnmäinen joukkue tuH. toisena;
vehdyksenmie Suomen työväelle ja
k^holtanune heitä lujasti pitämään
puoliansa eikä sortumaan ofjuuteen.;
Me tulemme seuraamaan heidän'
taisteluansa sekä osaapttamaan sU.
hen.
Tämä protesti on hyväksytty lä­hetettäväksi
Suomen hallitukselle T.
N i . Border C i t i e ^ osastoii koko-uksessa
sekä saman isaston iltama-j
^ pfbtestitilaisiiudessa.
East wmdsorissa, heinälc 22 p. 1930.
Border Citiesin Naisosasto
Mandi Laine,
puheen j . .
Suoma Lehto,
s i h t o ^
Erinäisten järjestelyitten ja ko-miteoittien
valinnan jääieen. Xäpk-tettim"]
Ätmn istimto, etta fcbiiäil-^
teai saavat t^hdä työSnsä eraaeh
väTsihaiSen istunnon allcänista.
' Kokouksep ensimäinenr istunto
Jätti kaik&puolin. reippaan^ mieli,
ajan. E i ollut enää nähtävisS juo-^
nittelijaita j a liidanhaastajia. mutta
^ n s i j a a i i läättäväi^ryttä ja hifcnEt;
taistella e n t i s ^ kiinteämmin kaik­k
i a vaikeuksia vastaan. : iröisessa
iisää. —- läfukaim oHut .
Edustajat: Kyrölä, Hankaa Rasu­la
, j a Kemppainen, aika . 4.0.4;4;j
kolmantena Hon joukkue ajalla'
4.18.2;. neljäs-iViestin toinen jouk­kue,
ajalla 4 . ^.
. S i t t e vielä ; järjestettiin pöcku^
pojille j a tytöille alle 12 vuoden
viestinjuoksu ^ 5x50, mutta kum<
pikaair joukkue. ei ollut saattnt'
k i l p a i l i j o i t a itselleen, joten juok-J
sän voitti Viestin tytöt j a pojat.
Tyttöjen aika oli 53 sfek., p o i K en
aika 50 sek. No niiny muutapa
ei ole sitten sanottavaa. A l l a ön
yksits^issaavutusten tulokset.
Naisten 3-ottelu: 100 m. juok­s
u : 1 .Anni Grnöhtöhn, Ho 15.1,
2. W . Tynjälä, Bo, 15.2.
Pituushyppy: A. Grönholm,
3;99. W. Tynjälä, 3.84.
RajsnpiäSion heitto: A . GrönKohn
ä0.5i. W, Tynjäiä 16,51.
5Ö00 rn. juörfcfe: 1 K. K o l a r i,
Wi6sti, 18 min. 1^.7. 2. S. L uo
I « , Wiesti, 18 miia. 1^.8.
f , 5 0 » juoksu, ifeämiiBliet: 1. K .
WaUeÄius=, Wiesti 5.2f9,7.
luteet jakautuivat seuraavasti:
Naisteu 3-ptteIu: 1. X n n i <>rön-l
i o l m , 210.02. 2. # i e s t l Tynjääj
193,58.
P o j a t alle 18 v i 3-otteId: 1. j S u -
l o Luhta, I8Ä,r#; 2f. Eero SSfoi
Vaadit. .Vaalit ovat taasen men­neet
j t t k u k i n pubiue katselee vaa-lituloksiaani
j a vertailee sen jäl­keen
^voimiaan. Hävinneet tutki­vat
sjritä, missä oli v i k a häviämi­seen
ja . voittajapuplueet taasen
hykertelevät käawätt|r,ypit6n;,, r i e ­musta,
että tuli käytettyä oikeita
vaalisyottejäK' • < 'i|änestyskarjalle.
K o n s ^ a t i n \ ! t } v >|p^ tällä kertaa
v o i t t i v a t ^sä4v«t' alkaa vie-niää^,,
hjali^uslaiyaa eteenpäin, jo­ka
-öri - k y l i i n rikkoutuneessa kun­nossa,
työttömyyden Jjriisissä.
, Kommunistipuolue,^ joka oli
myöskin vaaleissa . osallistumassa
Moiiti^öälissakiii, la^ee myöskin
vaalien tulbkisen.sav ei sillä mitalla
ktriU^ pötVaripuöiueet, vaiaÄ pai Jon­iko
t i i l i , tehtyä kasVattfötyötä vaa­lien
ylifeydessä. -Täliäii asti, on
yjötet|y, että Canadan ranskalais­ten'
kd^Kuudbssä, ei voi saada yal-laÄkumouksellisia
pi>peja levitetyk­si,
että. k i r k o n pinutykseri tähden
lie eivät sitä ota vastaan, mutta
se tuli tällä kertaa kumotuksi.
Kommunistipuolue asetti vaalieh­dokkaan..
tällä kertaa Montrealissa
ffifaisoueuye ., äänestysalueeseen,
jossa ei_ koskaan ennen 'ole kom­munismista
puhuttu j a missä ää­nestysjoukko,
on Canadan ranska­laisia.
Koko yaälttal^teluäjan oli
paljon kuulijoita vaalikokouksissa
ja. uusia^ jäseniä . k i r j o t t a u t u i puo­lueeseen.
. ÄäUestyksessä sai kom-mimi$
tipiiolueeb;; ehdokas neljättä
Sataav ääntä. Täraä k a i k k i o l i kah­den
viikoiir työn tulos tällä alueel­l
a , siitsi' sitä) vot pitää hyvänä' t u -
löksenal Tämä todistaa että työs­kentely
Canadan ranskalaisten
keskuudessa ei/'mennyt hukkaan,
^Lvaan että ^puolueella on otollinen
t maaperä kasvatustyön teossa Ca­nadan
ranskalaistj^n;, keskuudessa.
Protesti- j k ärsfl<Qhlö'nitilai*uateet.\
jipka;. o l i järjestetty S.. J . osaston
liaäliire elokuun 27 päivän illak­si,
oli kokoontunut yleisöä tungok­seen
asrti. Ohjelmassa oli _ avaius-
]^£een. jälkeen pari pientä ohjel­manumeroa
ja sitten puhe tov.
heililtä kahdessa., osassa. Hyväk­syttiin
p^rotesti Suomen fascistiter-
. r o r i a vastaan sekä tov. Duboisen
vangitsemista ja kairkoitusta vas­taan.
Lopuksi humooriakin, tov.
Rakeen kirjoittaina ilveily.
DaVspiilii SOO mailin' Jitoksti on
nyt loppuun suoritettu. Viikon
ajan jännittikin se S D U t i s joukkoja
j ä osaksi suomalaisiakin, koska
joukossäc oli useita suomalaisia
osanotfojia; Voittajana tässä juok­sussa
e s i i n ^ pari ArfJiur Newton
jsf, Peter GävUsöfie^iiömäisenä,
senraäv^äinä Jöhny NSälo j a Joie
Ray, iolinantenä OlUe Vänttinen
jä Eklbmcrd FäBre. KaiHdaan oli
a l u s ^ 2(f p a r » bsimottajia, mfutta
niitä jäi, j o ma^Uä,. lopputulos
on • am^ttii' n e ^ ä s t ^ parista.
Oikei.stoIa'u:kulkufauaih _
ko? — Sellaisena voisi 'ainai
tää tätä tapausta. Eris
"puoluemies" sanoi kokoubgaiS
tä "en tahdo kuulua
puolueeseen, johon
k u u l u u " . Mitäs arvelette to
s i l l a paikkakunnilla. Izn
seen sanoja kehuu ottaneinstt
Suomen luokkasotaan jä
kommunisti!
Kommunistipuolueessa ci
heimoja eikä rotuja, mutta'(
siihen työläisiä sukuun ja
katsomatta. .Siinä ovat
na Suomenkin kaikki eri
enkä näe mitään syytä, m
volaisia pitäisi karttaa. Ola]
haimpien puoluejäsenten
tavannut useita savolaisia,
tovereita ja rehellisiä lu
Ujolta (vahinko, etfen itse tie'i|
volalnen).
Mielestäni on tällainen
suuskammo hyvin vakava
ilmaisu, johon olisi pikako
tarpeen. Sopisi ensin köcfti» I
hoitoa hyvän kodhi liäkiri
avulla. Sellaiseksi suo
hätään Leninin kirjoittaan''
n i k k a t a u t i " . Se olisi monelle 1
l e k i n vielä tarpeellinen lukea,!
k i n nyt kun kaikenlaisia
l i i k k u u ilmassk — A. 3.
KirjeitS .Vapauden Montrealin
f hötkViiniiii s^ n i « j m n e : .
finiUi^iSa^^ikbntVäihö Harju,
[~ J^iJakkä Hyrkrnen« -r-LaPun^ Hasa
T e k i s i mieli tarttua taas 1
j a täten julkisen sanan avuMl
dä hieman selkoa siitä
vasta tilanteesta-, johonka mel
sätyöläisot olemme joatanMtl
veHessamnie puipulimaisia Wfl
t a , varsinkin nyt tänä ktfm
l e i d en ankarien ja tuhoiäaf
säpalojen jälkeen.
Näistä metsä valkeista,
j o n kun niistä onkin koitnfiÄI
h i n k o j a niin metsätyöläisille|
köyhille farmareillekin, on i
meille muutamassa snJitc^,|^
tyäkin, nimittäin ope'
dossa. Sillä tämän
k a u t t a olemme tulleet
selvemmin huomaamaan-_(
s e i k k o j a , jo? sattuisi IIUDI««|
tä emme oli.^i niitä ennen 1
neet. , •
Ennenkaikkea olemme -
o i v a l l i s e n kuvan siitä seiö^4
t e n nuo "leipäjeesnksem^,
suhtautuneet meihin oT}m^
tapahtuneen vahingon jau«»j
i i t t a k o o n tässä yksi ainoaj
k i julkilausua tilanteen
seksi. . j,
K a t k a s i n ja kuorin P*^
eräälle i.w.w:läiseUe
j o k a kehuu »"'-'»a.f ""^-^-B
t i L W . W : n valhmknfflof
periaatteet, vaikkaka^ *
v o i koskaan käjtännoya^?
v e l l u t t a a nylkyrimaisen « 0^
j a kohtalon -f^^m
asemansa vuoksi- / ^ r * ^?
v i t s i tälläkertaa vam 4
d u i n yhdeksi tähän Jon
heistä asuu j a P g ^ ^
xnallanifarmipahasellad«^
minä perheeni
kevännä hallitnfeeto
AfiseU fkonen,_—- Saadiä John-sen;
A l i n i v J ^ ; , H&a^ Jaääutlä,
mään omas^ f^*"^
Kun olin nikon
n u t puita, niin me^Jä. mieheltä" pyytämään 2^
ruokatavaran » ^ i j i ^ -
i o sflioin oli . t y y ^ ^
olin nimittäin t
joutunut a h t a a l l e J »g
Lnnatusrenkaan
^ ammattilahtanen^
saboteeransten J " " ^ ^ ; ! !