Vapaus, April 5, 1930

              -f.
' »•-«— Oct-, l i i l i i o * . »maBBiii. i« aiäriu^iai jnbispiiruja.
oair o f z M of rUnSA Wo(l>era iä Csua*. rubriibei! diilr «t Sadlnur, Osuil*.
ril|il'nfir1 <t-a>i«PA< Offic» P»p«rtg>cot.-OtUw«. M leeoixl cUm toMlttx. ^^^^
'TBiautu, koBKori, kirialutoppa Ja paloo omiMa ulocaa E l o StteetnU.
ifkkduBctr KfmttoH J038- — Toimite* — Kirj«lu<i(>{>a 2387W.
jtamtgäi i. W. •
••Otae», JBootoor» u d Prinuhop: Vajus* BaildiBC Elm Street,
' i l l l m i i t» b0 tdAremeti: \mptut, tX). Box 69. Sndlnrr. Out.
TILAUSHtNNAT:
\ikMJSO. 6 kk. t 3 J 0 . S kk. f 1.75 la I kk. tl JOO. — ThAjntheihiM Ja SaomMa a*ki a na
tSe BlcolBaiUa: I *k. tOJOO, 6 1ck. t3J0 Ja 1 kk. UM.
Lauantäihä, KuhM^^ p:nä — Sat^ April 5
Canadan Kp:n jii
se
1. Järj. välisen
i
Kominternin poliittisen koinbgioi^^ Canadan
U-MOTUSHIN.NAT V A F A U D E ^ A:
-Xtrjeraiktailmatiiktet tlUX) kens, <2J)0 kaksi kertaa. —^.Arialiittooa meaaeilla oocetttviTotakaet
K« saUutaan». — K'tmäinsiutto{]inot«k*et « o kert*; fl.00 3 kettaa. — 8r«iroailo«rtak»et »»-<W • jjjiijf^ijj^
«crta. tzm 3 kertaa, - i ^ AamktueraUmotakMt tlM kenm. KM Jokai kertaa. — lCiito»ilm«tttk»ei
IM kerta, . t - KaoieauailMotBkaa» «Z.W kerta, 50 liumakav kiitoalaoaeelt* tai m a U l o . i r . r l U . - .van KomitCan PolitkomiSSioni, kO--
'^tlnUan «elot |» ^ M e f l n m l a e r ' SOe kerta« <lJI» kolme kertaa. — TUapiiailjiietMjiea ja ilmoto»
1. Katseen nyKyl.';ecn erittäin se­kavan
j3 ristirjjtaiseen tilaan Ca-nada.
T Kommunisti-sessä liikkeessä,
Kcminternin Toimeenpane.
«CCBttaorlea on, raaditlaejaa, '«betettäri ilmotaibiata etnkäteen.
C C B c n l xiiertlaioc ntea, 75e pe* col. ioch. Miaimsoi charfo for aUfla laaeitloa, TSe.
^Kpmt U the beat adTmiaing medipa amosc llie Fiooiab people ia Canada.
••VJM ma »»ineTt» talMB«« aaa «aataott» enaimätaeea kirjeeseen»», kirjottakaa aodellaea lii^keea
M i n g ^ »craoonaniaelU-aimeia; J . W^ Afalqeiat. liikkeeoboiuja.
J l i " 7". ' .' , • I ' v ; ' — -.j-.irzsr
Ranskalaisen työväestön järjestäminen
mis-.icnJn.sa kautta, kaikinpuolin tut-kituttaa
tilanne paikan päällä. Toi-
' mcenpanevan Komitean komissioni
CanatJa-Ka ryJityköön viipymättä
: kaikkt-n tähdeliisimpiin toimenpi-
| t f i ! in puolueen vakaannuttamiseksi
irlikoön Komintornin Polit-sib-
I ifPrislöUo ehdotuksia ILsätoimenpi.
leiksi. Kaikkia puolueen jäseniä ke-
2. Kominlernin Politkomisslooni
l:f.'lintlaa Puoluejohtoa korjaamaan
.•m virheciLsä, minkä .se teki, mää-ruuiniillii
tov. Vaaran, vankilasta va-
Sangen yleinen käsitys — mikä osiitain joliluu .siitä suurella vai
lasta, mitä uskonnollisella pimcvflclfä on ran.skalaihlcn ke-kniidc-sa -
on se, että Canadan rän.skalainen työväestö on työväenluokan katso- hoitetoan mifä ankarimmin ehdot-
'musten kannalta mitii takapajuisinta väkeä. Sen keskuudessa ei yli- tc^a.iti pidättymään kaikista sellal
nialkaan ole oleniässa mitäari työväen järjestöjä. Quebeein inaakiui-..sisla toimenpitei.stä, jotka voisivat
nassa tosin toimii ranskalainen kaloolincn ammatillinen järjestö^, pahentaa .«äsiiistä pulaa kommunis-joka
on taantumuksellisimpia järjestöjä, ja jonkun verran ranskalai-|«ses.':a Iiikk'Je=:5ä ja suurentaa ha-sia,
etupäässä ammattityöläisiä, kuuluu vanhoilliseen amerikkalaiseen iJotu.svaaraa. Sitävastoin tehkööt,
aniinattljärjestöön. i Kominternin komissionille ehdotuk-
Canadan kommunistipuolue ci tähän asti ole ])ääss>t juuri min- "fn.sa ja csityk.sen.';ä.
käänlatseen yhteyteen Canadan ranskalaisten kanssa. Puoluee.^sa ei
ole sanottavasti ranskalaisia jäseniä. Moni, joka vähemmäri luulee,
kansan pohjakerroksissa viime aikoina tapahturiiitia kehitystä, pitää
ranskalaisten työläisten järjestämistä mahdottomana. He vetoavat
siihen, että on turhaa, tyrkyttää ranskalaisille ulkoapäin JiirjestöjK. r;^;;;;;;;;^^;^^ Puolueert Keskuskaml-
Ranskalainen »o^öväki — niin sanotaan — tulee liittymään jiirjestet-organi-satio-sihtcerlksl. sillä eni
tyyn luokkataisteluun vasta sitten, kun sen keskuudesta* nousee onia;i ci tov. Vaaralla — katch
voimaa, joka luopi itse onujt taistelevat j ^ linyöhemmin on o-joittautunut — ol-
I Tämä pitää paikkansa, multa nicrkii viitläavat siilien, <ltä tämä |,ut :;cilai.sla lujaa kantaa, mikä sii-voima
on parhaillaan heräämässä. ' Tilahtee,ssa ou viime aikoj-nä
näyttänyt tapahiuiiccn jonkinlaisia nuiuioksia, Esimerkiksi Moiil-rcaiissa
osallistui melkoiscsli ran.skalaisia työttömiä . tähän mie­lenosoitukseen,
yoidaan niinollen syystä epäillä, että puolue on py­synyt
jälkipäässä' ranskalaisten järjestämisesi. Sc ei ole kyeimyt
käyttämään kaikicia tilaisuuksia tällä tärkeällä työalalla.
Tästä ei ole vedettävä se johtopäätös, ottä Canadan toiseksi .suu-rlmman
kieliryhmän työläisten järjestäminen on vähemmän tärkeä., a-sia.
Olemme vakuutettu siitä, että vasta sitten, kun kommunistipuo­lue
saa jalansijaa sekä englannin- että ranskankielisen työväestön
keskuudessa, vastaa se maan fbdellisia väeslösuhteita. Tämä ei tie­nä
toimessa oli.si ollut välttämätöti,.
ja toifick.si ci ollut tarkoituksenmu­kaista
— vaikkakin puoluejohdolla
oli siihen täy«i: tftuodoHiäen oikeus
synnyttäiäf: h$^^n^lks&a vaaraa
Suomalsiles^'^''J(Sr|^i^ ilman,
että tätä töimenpfalettä oli edeltä,
päin valmistettu. '-'tHrt. tjfSn kautta,
— vleläiä ilinan äiikäSniä^
nakkonettvDtt^Iuar '•, jD»kus.fraktian
kähssa. !imaji< että pm>1tieen tahdi­ta
oH fehty ylipSäiiisä inli*äänfalsta
pölflttlsfdedloogista; '' va&ttistyöfa
Suoin. J^jeistdn riVelssä.
3. Suomalaisen Järjestön johdos-sa
oleville puölUeeh jenille an­netaan
yäkayä muistutus siitä, että
he, ristiirilääii ^tyesäi.' iiäiiah ja
puoluejohdon vällUä, tc^r. Vaaran
tointa koskeväs^ ^^y:^yksessä —
alistuen puafcejotidon jätökseen —
eivät vedcmnÄt fcitiittteft^
sitävästöih äiköifät jiilk^^ iitön.
teeltaah puöliievajBtaisen taistelun
puoluejohtda vastaan.
4. Komlnfernin komi^ velvoL
tetaan, «cqrihjalja seiä pqoluejöhdoh,
että myCskin 6.: J:Ä -}oMöwaolevien
tovcr^ia tonssa, läaffeiE^ kon­kreettisen
suipnitesjöiaÄ pitioiuerräk-iiain
tyÖ^ y§?t?i?. «uqmatifcissa
ioitikko^ie^^ tai^liia
Vatteh öikietstdvt^^ ja
kamimäa^ jät­teiden
po^iitirlit|Mi^lte{ stioma-lälsten
ttÄerieh kesKii^HiKta, ilman,
että kenenkään sallitaan häiritä
Puolueen ja suomalaisten joukkojär-jestöjen
hj^viä välejä, taikka vai.
mistaa näitten järjestöjen hajaan­nusta;
päinvastoin on näihin jär­jestöihin
vedettävä yhä enemmän
puolueettomiakin työläisiä.
5. Suomalaisen Järjestön johdos-sa
olevat puolueen jäsenet velvoi­tetaan
huolehtimaan siitä, että A-meriikan
kommunistisesta puoluees.
ta eroitettu toimittaja Aine, tulee
viipymättä eroltetuksi S. J:n äänen­kannattajan.
"Vapaus"-lehden( toi­mituksesta,
ja että el ketään muu­takaan
Ameriikan K. P:sta erotet.
tua käj1«tä toimituksessa tahi
muussa S.' J:n työssä. Ameriikan
kommunistisesta Puolueesta eroitet­tu
Jen julistuksia tai muita kirjoi­tuksia
ei missään tapauksessa saa
julkaista "Vapaus"-lehdessä.
6. Puoluejohto alistakoon Komin­ternin
komissionin ratkaistavaksi
kaikki ne yksityistapaukset, joissa
sen mielestä viimeisten kuukausien
aikana eroittamlset tai muut or-ganisatooriset
toimenpiteet ovat ol­leet
välttämättömät. Jos puoluejoh­to
on toimeenpannut eroittamisla
sen jälkceii, kun kominternih Pol-sihteeiistö
oli keholttahut pidättäy­tymään
kaikista organisaattorisls-ta
kurinpltotolmenplteistä, niin sel­laiset
eroittamlset peruutetaan.
KOMINTERNIN KOMISSIONIN PX%T0S T^VSät ABtQVlS-nN. VIRRAN JA TENHUSEN PUO-LUteESTA
EROIITAMISESTA JA *Oy^ VAARALTA, PEUNILTÄ, OKSASELTA JA
KANNASTOLTA >I7ÖtUEH.UC»ON lUELTÄMlgTA KOSKEVASSA ASIASSA
1) Kominternin Toimeenpanevan
Komitean Poliittisen Komlssiohtti
Canadan kysymyksestä teket<iän
päätöksen mukalsesll on Canadan
Kommunistisen puolueen -Polkiriii
Vfir-t
a l j a helkälfi(fil^ijJ?^föÄ^^^ jokainei
kalaisen; lyÖT^qest^^^^ Ransknyisgi^H^^^^
vättavä,^liö|ueesfefcM ja ryhtäysfa vifetavä^ niin pinc5fle,"clRi ranskalai­set
työläiset saavat oman vallankunioukselliscn lehden.
G »rgen iil^efaalipy^liiei^^ np p^yliät lu-p
l ikset, mita' aniieltj|n valilfeijoille. Kuii eriglariiilaiseltä työläiseltä
kjr^yy, raita häii on saanut "oniaitaha^ hän ym­mälle,
siYlä hari ei tajua työväenpuolueen herrojen "jvorkeanipaa poli-tiikkaa*',
'kan liäii[iä'%eifltlävät, että Snowdcn kävi Haagissa kiristä­mässä
lisää sotakorvauksia Saksalta (englantilaisille imperialisteille) KP.n Polkomln edustajan selltyk-ja
että MacDonald kavi. Amerikassa pitämässä Hooverin kans«fa "rauhan
piJAeita" laivastojen lisääniJsesia (jonka jälkeen seurasi Lontoon kon-roiltamisesta,
(2), tovereilta:.'Vaja-raita,.
Oksaselta, Heliniltä ja JKaUr.
nastolt'J puoluelucf.on kieltämlsel;-
i tä määräämättömäksi ajaksi, sekä
_;<3) toveri Vaaran ^rolttamlsesta
Canadan KP:n keskuskdmfteästa.
2) Kominternin Toimeenpanevan
•Kqihltean komissioni ori Canadan
?{pji yPpllfora in edustajan, ja vOi-v
iTäfWn Syomaläl^gh Järjesti^ i j ^ ii
mcenpaiiieVan'^ koriiiiteari K6nim§*||i
tL^ten fraktsiah valtuutetun läsnÄÖlJ
lessa tutkinut kutakin edellämainit-eiiap
kurinpidollisen' puoluei^ilttiieäs-tuksen
alaiseksi ^ joutunutti - t''^Tiä
hehkilökohtaisesti hänen '^asiassaan
ja kuullut kunkin selitykset Ja hlio-mautuksöt.
Niinikään on Komin,
•ternin komissioni kuullut Canadan
set tapahtuneitten kurinpidolUste»
toimien syistä ja perusteista sekä
siitä, millä tavalla nämä kUrinpltol
toimet oli toimeenpantu, kuin myös­kin
Suomalaisen. Järjestön Tp. K.
kommunistisen fraksian valtuutetun
antamat selitykset,
3) Kominternin komissioni toteaa,
että sen ristiridan aikana, joka oli
syntynyt Canadan KP:n johdon ja
Suom. Järjestön johdossa olevien
tissa, kuukausia kestäneen kaupanteon seurauksena niin pyöristynyt, puoluejäsenten välillä viime vuocen
ferenssi-ilveily). Ömän asemansa suhteen näkee työläinen ainoastaan,
<\ta lyottöhiyys on iiyt suurempi kuin juuri milloinkaan ennen, että
työttömyysavustuksen saantia on hallituksen toimita vaikeutcltu ja
Ctta hänen "oma hallituksensa" on sovitellut työnantajien kanssa niin,
etta hänen tdyereilloen puuvilla- ja villateollisuudes-sa maksetaan rn-tJsläValiemmäii
palkkaa, jöhön työläiset on saätusaostuinaan petoksen?
akulla. Hän n ä f e vielä, että kaivoslaki on lakimyliyssä, parlainen-täysin
ItolShCTlstisella niistä
della ja tlftidm ottal
ittäiia i^eäym '^aatH y i ^ i t t e n si
ttuinustäirii^n Ja luj^^^ vastai^
s t i i i d ^ ^ . Houdattäaa- ja
iMä^ui^^n jÄleö ieitk:*rtkoisesti
i^jtf»BMi6lf f j i ^ ^ i t ! ^ ^ slliien.
t^lÄ|«!f*'fil»^ti^'^|Äu
$if«ieiäW Ja
sekä tuominnut niitä niin
tinkimättömästi kuiri olisi välttä-hiätölntä,
eikä vielä myöskään ole
tehnyt sellaista pesäeroa esim. Suo­men
opportunistisista aineksista,
jommoista kominternin X plenumln
i)äätös vaatii sovittelijoilta, Komin­ternin
koriilssipnl hmistuttaal ' tov.
Tenhusta' täStä vakavasti, ja' toteaa,
että tov. Tenhuner» et ole osotta-
: ylrll&ri'riut omaavan sellaista poliittista lu­jaa
ja kestävää kantaa,- mitä'vaa­ditaan
proletaarisvallarikumöukselll-sen,
korariiunistiseri liikkeen poliit-l
mittajalta, erikoisesti nykyisenä
kaiitena, minkä vuoksi se Imta
fettä tov. Teniriista el nykyään oi
käytettävä v^astuimalalsessa puolue.'
työssä . toimitsijana, vaari suositte­lee
tov' Tenhuselle puoluetyötä ta-
Vailllsena puolueen rivijäsenenä.
Maallskuiuv 25 p./»l^ap.. .
(Jatk.)
lopulla toverit Ahlqvist, Wirta, Vaa­ra,
Tenhunen, Oksanen, Helin Ja
Kannas.to olivat tehneet ItsensS
ettei siitä enää tule olemaan jnitään hyötyii kaivoslyöläisille. Hän
myös huomaa, että hallitus ei ole ryhtynyt millään tavalla ajamaan
animalillisia järjestöjä vastaan kaivoslakon jälkeen laaditun sorlolain jsyypääksi liyvin vakavaan ja ras-ktimoamista,
vaikka täniii oli yksi tärkeimmistä tunuuksisla ivöväe;i-j kaaseen puoluekurin rikkomiseen
puolueen vaaliohjelmassa. • . , (eivät alistuneet Polkomln päätök-t
^ " ' « r t : . . , ; "lv . II ... . . . . I . I. • 1 scen Vaaran asiassa), joka johti sit-
Yhla valaisevia esimerkkejä työväenpuolueen turmeUuueismulessa puoluevastaiseen toimintaan se-suomalaisen
joukkojärjestöri sl-että
Vapaus-lehdessä, mihin
puoluevastaiseen toimintaan edellä,
mainitut toveri^, johtuen heldäfi
. - J I H | , C 1 , V C l i U l i ^ l . ^ V l U ' \.-C?IHt*.'l«V¥XV'J« » J V » « * ^ » i ^ « V . » » * « v . » - a « «.xa a >ai<^ a t-«aaav. ai-(•«•-••1 ... ^ p j ^
tarjoaa eri ministereiden toiminnan yksiiyiskohtaisenipi tarkastelu. Oi- kä j
takaamme esiriierkiksi "tyoltöinyysministeri" ja vallakuinian sinetin säliä
hoitaja Thöriias. Tämä rautatieläisten järjestön oppjulunislinen pomo
kävi"viime syksynä Canadässa* tutkimassa mahdollisuuksia Kujilaiutin
tyoUömien "tufnppaamiseksi" Caiiadaan. Huvimatka jiäältyi julkisuu-a.
5cmastaan'fiin
liikkeessä, ovat
kommunistisesi-erilailla
osallistUr
kauppaa. Sitten teki Thomas parlamentille ehdotuksia englantiliisen •
I dessa annettuihin lausuntoihin, joissa "selitettiin, etlä tulokset tulisiva! incet. Tämä cl ole voinut olla oiSäl-lodennäköisesti.
elvyttämään lamassa olevaa Canadan ja n,itannian ^a^» «ynny"-^f«'tä hajaannusvgi-
!raa Canadan kommunistisessa unev.
kressii ja erikoisesti suomalaisessa/
joukkojar.jestössä. sekä lisäämättä
oikcistovaaraa muösäakin
je elähyttämättä sosiäli-deinokratisen
ideologian jätteitä 6-
ri^oi-scsli suomalaisten toverien keS-;
• kivihiilen vaihianiiseslaeanadalaisecn viljaan, jonka kaupan helpotla-iniscksi
suunniteltiin 'rakenneltavaksi suuria viljaelevaaltoreiia Liver-j myöskin
pooliin, erikoisien viljan ja hiilcnkuljetukscen käyleltävien ralr.ilaivo-'^"'^'^«'f'^^^
jen rakentamilta. Käytiinpä ,neuvotieliija Canadan vehuärenkaiden
«jdustajien kanssa, joj^sa yhteydessä Thomas e.hdotli, cllä vehiuirenkaai j kmidcssa. sitäkin enemmän kUth
m v4si vät v<?hnänsa siliäisi in liintoihin. ! nykyisinä kapitalismin kasvavan
Nämä "tvöväen" ministerin touhut Englannin kapitalislien ja liike- horjumisen ja sisäisten vastakohtien
. . , . , . ii - M 1 . • . I. I n- terä voit vmisen ia luokkaristiriitojen
miesten pelaslannseks. vaikean ajan. valungmsta vallakunnall.se,, | j^..^...^^^.^^.^^^^ kautena olketetovaa-kaupan
avustamisella epäonnisin ivat. Klevaatloril ja laivat jäiväl ra-1,;^ ii,yö.s Canadan kommunistisessa'
kentänlaita. Canadalainen vehnä jiVi (Kanadaan ja hvilliläinen liiilirlhikkccssä on päävaara. ja kun edet-
Eliglantiin, lukuuiiollaniatla niitä eriä, mitä nykyisessä n,arkkinalilan-leeSsa
on voilu saada ilman muuta kaupaksi. Englannin lyöllöuiäl<)val
jääneet ahdinkoonsa, marssien Lonloola kohde,, in^t>lenosoiinkselle
"lyöväen*' hallitusta vastaan lunnuksella: huonosti ravilluina ja repa­leissa
työväenhallituksen alla. Thomasin kauppapulitiikka ei ui»- tuo­nut
lisää leipää Englannin työttömille.
"Työväen" hallitus huolimalla luokkasuhhMta sekoittavasta
iä täi^^dolU^lupfon.Inttämistä/<etk|l <i4sen lehden vastuunalaiselta tol-ole
IttiteMiit W^ ^-v. . w.
täi ' Ä i ö H lÖ tm
mi^^ä^j^;,:^iBSm^ rarigais-ift^
l]^j^gäi^1tj«^; ' 'i^ihlttak
^ m f i i t S r ^ f?l<dWlcmt l^öinln
tövfefiöfi: -Äsaqvisfiri; iviTr
tali jir^i^ilMSeli ^^i^e^Stä^^^
tril^eäta figktt l^ÄretitÄ' VSäfalta,
bfeäaäielta, -ftelfifiitS jft' Kädriastöl-ta
piidihielUdaöii klelföinl^tä, ja
Jdltetäa ' iief^t täji^siväitaistksi- puo:
luejSs^fcsl. '
4) Katsoen siihen, että Polkomilla
el ole - öiketittä eiöittaä. puolueen
könvtidtsiiäiiri keiältuäköinlteaan va­litsemaa
toveria, ;p«Äiiuttäa Komitl-temin
k*öiiHÄldhl; t>feiköffi otok­sen
tov, Vaaran iröitfomisesta kes-kuskptrilteasta,
öttaeii myös ' huomf.
öon tcff. Vaärari tttikiinättömän vir-heltt^
iisä läyöiitädits^
Siihen nähden, etiä. tov. Vaara
ptioltiekri . ylimmän j6iii^oh Jääerieriä
Jä vMtiiäiaiäi^^ täitävääsä te^
ki itöclM^^^^^^
jnuii^n i>itwtie^^ Jä^
an^etääri väkavä jill-kirien
int^sttll^.;
6) Toyei^ri Atiqyistin ja yjit.
rah tiäisttimattoint(fa& puoluejohdon
t>ää0kseäi:6il äBti hyvin
vakävä eilkdiäMti^^^ s^^^ että
he kiittipAklri ko^^ olivat
Kaikille kiryeamiehille
]^ muille rakennus­työläisille
Sud-biiryssa
suomaiaiseri JöUkkoJI^^^ Johdos,
sa. kiih . tbverii iMtjqVist ja Wlrta
j6 orirat"säÄI«t^^^ pöllit-tisefta
;jmaislatufcsen,
sen päätÖkÄs^ ' Ca&aäari kysymyk­sestä
ostaen ]iti(kM(i^^ että he
ovat. ;^aV<ma}^tl ^ itmiitistaneet yh--
heensäj.iyjrt^ ¥C#iiri^tri!ri komls-siotil
tpt^äsaiftäri- KÄjijilnteriiiri edel-idmiaiiUtun
• . toverien
Afai(tvi4t& jft
e) 'toiH&rfeÖte Ö^fiinllie; Oksaselle.
Jä l^äitii^i^H^; vlrlieeri-
3& tUrinitstarieeii hiiomiEtutetaän jul-klisestl
Miääri Vli^hetstään.
7) ifeatsodri slih^. että tove^
TcrihtiiiBfi i^apäii^eri poliittisena
tdiiäfttäjfitta iilsm&^ vihiie aikbl'^
Vapaus-lehdessä äskettäin jul­kaistujen
"karpentericn union"
(United Brotherhood. of Carpen-ters
and Jöiriers of. America) ko-köusirmotusiten
johdosta ilmottaa
kommunistipuolueen viidennen pii­rin
ammatillinen jaosto sille teh­tyjen
tiedustelujen johdosta, että
mainittu järjestö ja sen paikalli­nen
osasto edustavat taantumuk­sellista
ja vastavallankumouksellis-tä
Amerikan työväenliittoa (Ame­rican
Federation of Labor), mihin
tjröläisillä ei ole syytä liittyä ja
Tmitä työläisten ei oi© tarpeellista
kannattaa, koska paikkakuflriallem'
me on jo aikaisemmin 'päiistettu
Canadan TakenriustySläisten teolli-suusiiiton
(BtiDdingr and fconstruc-tion
Worker8 Industrial Union 'of
Canada) paikallinen osasto, joka
pyrkii järjestämään kaikki järjes­tymättömät
rakennustyöläiset val-iankumouksellisen
taisteluohjelman
pohjalla.
Kuten tiedetään ovat A. F- L. jä
siihen kuuluvat ammattiyhdistykset
ja liitot t7öläis£en rivien ja tais­telun
hajottajia, koska ne saarnaa­vat
ja edistävät "työn ja pääoman
yhteistoimintaa" ja jakavat työ­läiset
ammattialansa mukaisesti sa­toihin
eri ammattiliittoihin, jotka
kukin vetävät eri köydestä työläis­ten
taistelujen aikoina ja joita on
miltei mahdoton saada kannatta­maan
mitään^ toisten alojen työ
Iäisten taisteluita.
Canadan rakennustyöläisten te
ollisuusliitto on taasen päinvastoin
perustettu taistelemaan ja puolus­tamaan
työläisten oikeuksia ja
elinehtoja. Se kieltää kaiken " yh
teistoiminnan tyÖn ja pääoman" vä
Iillä, sillä työläiset joutuvat päivä
päivältä yhä selvemmin käsittä
mään, että työn ja pääoman — SU
den ja lampaan •— välillä ei saata
olla mitään sellaista "yhteistoimin­taa",
mistä olisi työläisille mitään
hyötyä. Moisesta "yhteistoimin
nasta" hyötyvät ainoastaan työn
o.stajat. 'Työläiset siitä vain kärsi­vät.
Kun A. F. L:n leirissä saatiin
tietää, että Sudburyssa ryhdytään
järjestämään rakennustyöläisiä te­ollisuusliittoon,
niin ryhdyttiin hei­dän
leirissä kiireen kaupalla toi
mintaan "karpenteriön uriiön" pe­rustamiseksi
paikkakunnalle, ha-jöttaakseen
siten työläisten rivit
eri järjestöihin. Seurauksena oli,
että viime vuoden lopdlia perusto-
•tun rakennustyöläisten teollisuus­liiton
kilpailijaksi perustettiin tä
män vuoden alussa mainittu "kar-penterien
unio".
Vaikka Sudburyssa ja sen ym­päristössä
on suuret määrät am­mattitaidottomia
rakennustyöläisiä,
niin A. P. Lm taholta ei kiinnitetä
mitään huomiota heidän järjestämi-sekseen,
sillä siitä ei koituisi suu­ria
tuloja A. F. liXn suuripalkkais­ten
johtajien palkkaamiseen ja
ammattitaidottomien rakennustyö
Jäisten järjestäminen samaan teol
iisuusiiittoion kaikkien ' muiden ra-kennustyöj^
8t;^n • jrivien hajpttami-seen
järjcsftäinäljä heidät yli äjÖ
ori ammattiliittoon, kuten esimer;,
kiksi TororitOp^a pn tapahtunut.
Edelläeaitetfcyjen seikkojen pe-rusteella
kehotamme SU4ln»ryn.: rär
kennustyöläisiä liibtymään _GaiHidar
rakennustyöläisten teollistinsiiitöu
paikalliseen bsasföon, minkä tarko'
tuksena on järjestää kaikki raken
nusteollisuudefesa työskehteleväi
työläiset samaan liittoaa[i><iiltei$en;
taisteluohjelman . penf-ustöella.. -' .i ir;-
Koska paikkakuriiiäilämme O Jt"
muutaiiiia rake^riTfustirÖläiSten aiii--
mattiyhdiötyksiä, "jötkä; ktffifuvä^
A; F. X.:n alaiöiih J i i t t ^
kehoitamme niiden Jäseniä'muoäos
tamaan vasemman siiven ryhmii:
ammättiyhdistystensä iäsenten kes­kuuteen.
Näiden lyhniie tarko-tuksena
jtulee oUa ^^t^dessa Ca­nadan
työläisten ylitenäisyyöHitoh
(Workers Unity i^eSagUe of Cana­da)
paikallisen jäirjestön kanssa js
toimia A. F. L:ri ja siihen kuulu­vien
järjestöjen sekä niiden johta-.
jien ja ohjelman .taantumukselli­suuden
' ja vastavallanknmoukBeni-suuden
paljastatiiiseksi. Tässä turos­sa
ori tarpeellista olla yhteydesSE
Canadan työläisten yhtenäisyyslii-ton
kanssa jä toimia seri edUstä
mien kaikkien vasemman siiven
vallankumouksellisten työläister
yhteisten menettelytapaguunnibel
mien mukaisesti, jotta taistelu am
mattiyhdistysliikkeen taarituriiuksel
listen ja vastavallankumouksellis­ten
petturijohtajien paljastamiseks'
ja poistamiseksi Olisi mahdollisim­man
menestyksellistä.
Kaikki vallankumoukselliset aih-matillisesti
tai teollisuuksittatr
järjestyneet työläiset Canadan työ
Iäisten yhtenäisyysliiton yhteyteen
No. 81
Liittykää. Canadan rakeltiiti^ö-'
Iäisten teonifluösliittdon!
Liittykää Canadan kaii^styöiäts-teri
teollisuusliittoon! ' '
'Liittykää Canadan puutavara-työläisten
teollisuusliittoon!
Canadan kommnliuUpiaolii-een
viidennen piirin anuna-
J . K. Ylläolevan kirjoituksen
alussa oleva -mainirita taantumtik-sellisen
karpenterien uunion ko;;
fcousilmoituksista lehdessämme tar­koittaa
maksullisia ilmoituksia, ku­ten
kai lukijat huomääVatkiri. Tä­mä
vain väärinkäsitysteh välttämi­seksi.
— Toim,
Työläisien l^J»>dit
NeuVbsioliirossa
Leningradissa olevan "jaektrosila".
nimisen tehtaan'työläisille on avat­tu
Ulista iepd.. 'vifldstyskoteja.
joita nimitetään '^.'V^tööriön' päi­vän
kotelksi". Näissä lepopaikoissa
voivat työläiset viettää joka viikko
viidennen päivänsä, oltuaan e n^
t5«ssä rieljä päivää. MÄhfitun teh­taan
lepokx>dlt sijaitsevat lähellä
Leningradia, eritisessä kelsariilisesp.
sa Zarskoje Selo-nimlsessä palkas­sa,
joka nykyään ori nträeitääri
"Lasten kylä".
Samanlaisia lepokoteja tullaan
avaamaan kaikkialle Neuvostoliit­toon,
tarkotuksella tehdä työläisten
iepohetkien vietto Hilh tarköitustaari
vastaavaksi kuiri mahdölliiitk; Näls-^
sä aikansa Vleitäeh "ti^öläisfet oftpi.
vat jäämään pois juoiriaseuroista ja
muista sellälilsta paikoista, joissa
ihmisen riiöräali aferite. Ja scftsL
jaan oppivat joka siihteessa elä-tnään
kunnollisesti ja siten osaltaan
auttamaan yhttiis^ri sosialistisen yh-teiskutttarisas
' '
Eri .•t f
j r i i : i : t -
Cpadan Sngni. Järjr
osastoifle Ontariossa
-. ;T.. :
lämainitut puoIuerikkoumukSet ja
niitii setuanniit puoluevastainen toi.
mjnta. on katsottava yhdeksi ilma-nk.^^
Pksi .sosialidemokratian jätteiden
vaikutuk.sesfa. :%
^ Nyltt^mmin ovat kalkki edellälupv
jlellut toverit tunnustaneet kurinrik^^
ikoniu'<.scn?a, myönt^^neet sen He.
isä ilmenneisiin olkelstovirtäiiksiin jil
.._ öppöHtitiisäsliri, jöiiä dsa&i*luopio-
^ , , , - J" llierk.si .<:ckä luvanneet noUdattaatlairieMiiiklri, ja iätäen siliriällä si-liikaslaan
ei ole kyeniiyt vähentämään luokkanstii nloja. >en inkana ja puolueen päätöksi^|tä, että töV. TetihtiKcih ei liinnus-on
Englannin työtätekevän luokan tilanne pahonluut. Senraiikserta voi • ir4:a:in eivät kaikki ole tehneet sitä^f tanut vifBgltSäri Jä kieltäytynyt
olla ainoastaan luokkalaislcluri kiihtyininen.
''•Tuskin on irlilailija päässyt riistämäsfä lyolaisiä |a tämä.on saa­nut
palkkansa käteisellä rahalla, kun hän joiiluu poivarisiön loisien
jäsenten käsiin, inaan omistajan, kainasdksi^ri, paöttilairiaajaBi j^n.e."
Sudburylaisia, samoin kuin mui­takin
lukijoitamme .tahdomme va-foittaa
käikkem ensiksi eräästä hä-fnlträperäisestä
rahankcfrääjästä. jb-icä
juuri kuuluu liikkuvan^ Uällä
päikkakurinallai MairiittJu kerääjä
on kuulema käynyt useissa työ­läisperheissä
ja sanonut keräävänsä
varoja jonkun Vaasan orpokodin
ai« - ' - i liyvS*^*- Lisäksi ori hän kertonut
hä. JÄlt^. että l^n on rikkonut keräyksen kest-ävän kaksi vuotta,
pttol^kiiiia, on äsdK5a tapauksissa^ Johka äjän hän miika kiertelee tääl-pölk^
tit Kömffltem^
eepV^lUHi#ita ^ l i n j a l t a jek^_ol ^ Eräässä paikassa oli iikalta kysyt-sottÄäiUt
karifiätUstir tai sOhtautaf- jy^ «ttä tuleeko ne varat punais-,
hutr-"'" --'^ .-
8ii(
i^nriolllSestt Tbdysvaltdlfi ja
h köiitmiiiiistiseksta^. j p D k k^
joukkojen kuntoukselli-sundeh
lisääntyniiofn. mikä on vaikuttava paljon Fnglannin tal..u«!(<i
lisiin ja vaftiollisiin luokkätaisteluihin. Englannin vielä tällä lie'kell;i
Miteellisesti heikko komniunislipuolue tulee saamaan en|istä vaiikem
paa kannatusta niistä joukoista, jotka kääntävät pcltynccnä selkänsä
herroille MacDonaldille, Thomasille, Hendersonille ja Snowdenille
sekä sille Idordien laumalle, joka on yhlynvt "työväenpuolueeseen"'.
Näille joukoille alkaa selvitä se tosiasia, että työväenluokan tulevai­suus-
riippuu sen omasta leppymättömästä luokkataistelusta.
''Porvaristo ei ole ainoastaan takonut niitä fiselt^f jotka sille kuo­leman
tuottavat: se on myöskin luönot ne^ ihinistll, joiden tulee "naita
aseita käyttää — nykyisen työväenluokan — koyhSlisiöri'."
. ^n vai valkoisten orpokotia var^iat
ä hän oli vastannut, että valköiä:.
en. bll häkeltynyt sitten, kun pu.
iitittellja oli kieltänyt jjnrkästi
panernasta rahaa valkoisten keräyk-siiri.
Toisessa paikassa kerrotaan tä­män
kerällljäri. kai viisastuneena
edellämatnituista syistä, keräilleen
viiroja iriihaorvoille.
Keholtamme siis lukijoitamme va-röiaisUii^
ri kaikenlaistep kerääjien
rfiteöi. sinä antajalle ei suinkaan
jSS .riiitään vahrimitta mihin tar-fcoötttk^
iri hänen antamansa rahat
me&evat.
"Kenen Herra tahtoo hukuttaa.
sen hän lyö. sokeudella".
Tuon raamatunlauseen voi hyväL
lä syyllä sovelluttaa ''Canadan Uti-tisef-
rilmlseen "rlesltaan", jota täs­sä
maassa oleskeleville Suorirän
valkaisijoille syötetään. '
Lehti on näihin saakka välttänyt
kivenkovaan,, että se edustaa toltä
puhtainta kristillisyyttä, kansan-vältai^
uuttar. "sovtanplllsiiutta ^h-telsiaa.
vapautta irksltyisissä ja hy-vänphtofeuutta
kaikissa asioissa",
kuten seri otsikossa luetaan, ja nyt
se/ vihngises^ numerossaan inunii
1ukijälr^>,. purtaväl^i- -'kappaleen
päsSiri:;4afi^. jössä;'^^^ et­tä
se dnklri 'oikein hiulriahenkinen
lapualais-fasclstl. " :.
Otsikoksi kirjoitukselleen On lehti
lamannut jostakiri uutisesta kohdan,
jossa eräs työläinen sanoo "Cana­dan
Uutisia" "kökoomUkseials-kon-servatiivis-
aitosuömaläls - f ascistissk-sl.'
Tämän johdolta lehti hihkaisee
ihnoille seuraavan voimallisen ma­nauksen:
"Tällaisen komealta kalskahtavan
arvostelun arifäa Sstä lehdesti Jökd
komriiuhistilehteen klrjöittäevä ky­näniekka
— ja niin e^ilyttävältä
taholta kuin tämä arvostelu tiilee-
Idn, täytyy meidän pitää, sitä ai-yari
prikuneeri oigeaati osuneena.
NpkiJ?^i p.;
^Höttiepaynje: 12 ,p.;
;H*eörs;fc:;il3 p.; .
jTimmins: 14 p.;
South Poreupine: 15
jKirkland Lake: 16 p.;
RosegTove: 17 p.;
Kirkland Lake: 18 p.;
Cobalt: 19 p.;
Burritt: 20 p.;
Sudbury: 21 p.;
Crei^ton Miiie: 22 p.;
Levack: 23 p.;
Long Lake: 24 p.;
Sault Ste^-Marie: 25 p.;
Bruce Mmes: 26 p.;
Beav€r Lake: 27 p.
Osastot! Ilmoittakaa hyvin tove­ri
Latvan JiiJi^tiiaiWriksisti4
nellä on paljon sellaista kerrotta­vaa,
jota kannattaa tulla kuiile-mäan.
Toverillisesti
John Wirta.
Wlnnipeg,
^ TäälSpa ei ole tOknyi
Vapauden palstoilla moiJä
hm. Vaan nyt kun t^iSr**-
rustettu suomalainen t^Sn^'
Instnsiuton osasto j o k ( i^
perin, niin on kai tav^^;
ärinämme maailmalle
Ininnastamrae. Se tosin^-
pientä. sillä paikkakuntamntti
malainen väestö on niin fai
että on vaikea saada juuH-J
^ n henkilöä kooUe vhMi
taa.- Myöskin tekee h a i S ?
Imten muuallakin, kiusan
tännekin näet on perustetun",
kolme uutta seuraa tämän
feen iappamiseksi: mikä toimft-
W.^W:hnhnellä ja n,ikä i S S
pän, ollakseen vain jonakj^
kana. Ja sitten vielä on pan
H^^??"!^ !»sänä, joten on Eii;^
htsemisen Varaa näin piell|lf^ '
tön.keskuudessa, että mini
joukkoon sitä parhaitfeö
kuulua.
Winnipegin suomalainen
on paikkakunnan suurimpia
toja ollut tähän mennessä,
me toimeenpanneet kaksi
sen hyvin onnistunutta „
näin työttömyyden aikaan b '
Näytelmäkappalekin homa
joka tietääkseni ensi kerran ft
tui Winnipegissä suomalaisteV'
mesta; ei tosin niin eheänä "
olisi suotava, vaan katsoen ''''
kiin puutteellisuuksiin, ei vbj;-
iiakaan parasta. Yritys
maksaa. Mitään omaa talö»'^
täällä ole. Iltamia varten la^'
sesti vuokrataan joku haali jj?
kouksia olemme pitäneet y;^^
teh kodeissa, etupäässä toveri'
maniuv asunnolla, josta o .
sutiresti kiitollisia, että ovat^
heineen uhranneet kotinsa
silloin tällöin yhteisen äslÄn'«
ty'ottSiiiyys on täällä ollat^
suurena kiusana koko talven
hltte sekä naisille. Käuptihti'
joillekin työtä, kadun piiKa
ja Äen sellaista, pari päivää
sa, josta maksavat jonkun
jtilla pitäisi perlieeHisteriKin
toiriieen. Naisilla on täaliä
sään riiuuälla huomanniit; ,1»^^
sä saa 10—25 dollariin.. '
harvoissa saa 40:ja"^
Toveri John Latva Torontosta
ön hiljattain koteutunut Neuvosto­liiton
matkaltaan ja vaikka ei hä­nellä
tällä kertaa olekaan, tilaisuttt- .
ta vierailla kaikissa Järjestömme Jimftiat palkat mi ta olen v
osastoissa, tekee han kuitenkin p i -
caisen kiertoksen' Oiitariössa, se-l(
ikäen :tu|oksiä ja liäkemyksiaäri
tubltä 'pitkältä inatkäita. Osastoja
pyydetään hänelle järjestämaäri ko­ko'
jilaft /tiiäi^uödet kulläkiri paik-kakiiriiiaiiä,
alleiherkittyinä'^^ p
Port Arthur: 6 p. huhtik., Fort
Wiliiam: 7 p:; läfaiseiidUh osastois­sa
aluetoimikunnan faärkinrtän mu-kaari:
Ö—9 ja 10 P
pälyelustyfctö kauhean ko]
alaiseksi jos ei ole kotona
rlL' yiim^istää.n, joten se jx^]:^
jonka saa luvalla olla. y^j^yjl'
riielk^ein pakko istua oinassay
neessaan jos aikoo pysyä (ämii
kanssa sovussa. Ravintoloissa'-!
palkat $8.50 viikolta. Öiapefd^
la on vaihtelevat palkat, 7aäii|
silla pn hyvin tiukka aika i
.^atada .mitään, paitsi itajoiisf
sitäkin melkein ilman
ta erikoisen kuvaava
seuraava, joka tapahtui, noli;^
viikkoa takaperin: Efä^^ |
välitystoimistossa toimi.stön jf ^
kysyy, josko on ketään riäisfä
haltiaa mennä taloustyoMnif
kuukausipalkalla, johon eiSs
luneisiin vaatteisiin puettu,
neen näköinen nainen vastaa:
guess I •will."
Tämä on omiaan selittämääa^
mänkin kaupungin porvarill
vinvointia..— Liiteketju.
t a i " t
FASClSTIIiENTJiJIÄ SURMA-BrescSa,
Italia, huhtik. 4. — Kan­salliskaartin
yllkonsuli Tarabelli ja
kerääritti IlossI salvat ellen äurinän-
^a lento-onnettomuudessa, kuri hel-iän
koneensa putbsl '300' metrin
k<Aketidesta alas Ghedin kentälle.
Kumpikaan mies el kerinnyt käyttää
kökpoihukselalsuus, köhservätilvl-suus,
altosuömalälsiius ja fascismi
ovat joka äfiiöa yhteiskuntaa säi­lyttäviä
tekijöitä. Joten riöden yli­ty
rieiriä täy^y muodöstia.ijHttäto
värikin pferiistan. t*örviaiiliirien y^
'ielskurita — pafas yhtäiäcätotäniiio.
tp mitä toistaiseksi tiiririetaan —
fabjäutuu jtittri riSBIn tekijöihin,
ilman niitä pääsiäyät valtaan hoi-:
shevikit, jä olot muödosttilslvat yh-iä
kurjiksi kiitin rie ovat Ve^riäjäUä.
Kokoomnkselaisutis, konsmrktElVL
sriiis, aitösnomaläisuus jä' fäsasmi
ovat parhaita. su6j6iuskdrioJä köm-riiiinistlruttoa
väStaan.
Sairia kli-jöittaja Välttää, tätä
lehteä mieliiiiteeltään iriiistätel!
Mutta se menee Jö yu nieldfö yin-triärrykseiUMe;
Ifehäri asti ölemirie
olleet sUnä lujrioöä. eitä aitiolta
mustan' miellpltfeeri edifetäjla öirät
juuri itse kötiiriiiirilstit "Jit lieidäri
naurettavat, Moskovaa ;paiVdeVät
äänitorvensa. Me öl^nmae aliift yrlt-Äri6et
kuvata täriiän Tcufjän' pmr-'
värillisen yhteiskänrian ölölä inab-doilisimihän
flplsissa väreissä, eni-niekä
suinkaan mustissa, siis/päin­vastoin
kuin kommunistit."
Tuo on rasvälsestt Kaiiottu "Ca­nadan
Uutfetdjj" Mrjoiitejäita. Niiir
rasviifeestl. ^Itä älftkirjätj^riut ffi-inettfel^,
mistä iBmeesjä Mm öri
sääriut nyt seDalsöiJiabeeri
leeti. että se lukijoffieeri läkaitäa
suoraan /tunnustaa blevkrisa «ko.
-aito-
Havaintoja
varrelta
Minä, entinen merien kyötäÄ?
nykyisin homsteetari eli oi)
min kämppä jätkä, tein M»
lärii havaintoja, joita en voi-kertomatta.
Tammikuun pyryisenä
joka illafle kehittyi räjanfy
si, itallustelin kaupungilta p.
käväsin eräässä taloäsa my
piilossa. Siellä oli pu|lpi,e'}j
suomalals-fascistinen sekasiöö,.;
olemme sitä aina sarioii^t- ^
Meistä turituu ihan siltä
deitä . olisi poliittisessa i?
tuollainen tunnustus (luii
finune ole sitä erittäin
henkisellä tasolla olevatta
pitäneetkään. mutlEv nyt
riie kuitenkin, .ettST olenime ^
/tekeiriisissä (leydellisen
kMiasa," mikäli on kysymys ;
Janiiiallisista asioista.
Lehden hurmahenkinen
on sellainen, että reheUinen
hen- iiertää kaukaa herid^-i
tietää tämän jäSieen lu
miainitun lehden kannat
Suomen .fascistincn
kä riiuödostuu kristillisistä,
lisistä, karisalllsmielisistä.
tsääriValiäii kätyreistä,'
IsiiS&tta, jä suoranaisista
ta, on-sellainen kauhua
pfeto.^:että sen atteen
kiri 6äa rehellisUtä iMJ^Ja,
seäi «y^än inhon. Fas^isto».;
d l työläi^murbaajien BilceB*.
••qanadan . Uutisille' täten
taköon. ellei se ole
yksinkertaisuudessaan
neri fanomaariiaan.
' Terveiset rariadalaisäle
suuden .äänenkannattajalle,
fcaä väin" sariiäan tapaa^
klrij m ^ tailä puolen *"
iiiivitCaa suuresti pyhä
iäs^tisen pääkallo-opin
suomimisena pääapostolina.
Luppovaaraa
sitä