Vapaus, May 12, 1925

              mmm
mmi
mi
M
^ ^ d b s j r y m . Ost, Joka tiistai, torstai js lasÄUtaL,
A. B. MÄKEUL ARVO VAARA.
»VAPAUS (Liberty)
Ths only organ of Finnish Workers in Canada- Pub-
IMied in Sadbury, OnL, every Tuesday, Tfaursday ead
Eegjstered at tbe Post Office Department, Ottawa,
M eeeond class matter.
General advertisicg rates 75c per col. inch Mi-clmnm
charge for single insertio» 75c. Tbe Vapaus
Is the best advertising medium among the Rnnish
People in Canada.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoU vk. 12.25, kolme kk.
81.50 ja yksi kk. 75c. , . ^„ -
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi 'k. $5.50, puoli vk.
p.00 ja kolme kk. $1.75, -
Tilauksia, joita et seuraa raha, ei tu.Ia lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotukset 50c palstatuuma.
NimeniHuutosilmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Kuoleraanilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
niitoBlauseelta tai rouistovärssyltä,
Halutaantiedot ja osoteilmotukset 50c kerta, §1.00
kolroekertaa. . ..
Tilapäisilmottajien ja ilmotusakenttuunen on, vaa-dittaessa.
lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
Tiktain lehteen aijotut Ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
'ishteen torstaina kello 3. " \
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
St. Puhelin 1038. PosUosote; Box 69, Sudbury, Ont.
tnio-^a niiden ' kä)llä>-tv'i3isei2,' lo^ka. ovat poHtiiiaa
iAlzneiA. ellakelnokseen.
Taan-ioln pidettiin siellä huutokauppaa kouluröte-löiitä
tuomittujen «skkorabojen perimiseksi, ellä mi-j
niiterit piäsisivät Victoriasta vähä liikkeelle njt kesäni
tullen ja saisivat hiemaJi huvitella lomalla ollessaan.-
Grand Forksissakin pitäisi päästä kä>T3i3äxv kun olisi
rahaa, siellä kun on täpevzalit tulossa, ja olisi monta
muutakin rahan reikää. Huutokauppatoimiti&sen aika­na
yksi duhoborien jobtomiehistä julkisesti lausui seu­raavat
sattuvat sanat:
Jos ette mirrin tahansa saa vastausta ensimaiseen
, Icirjeesecnne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.1
Dersocnailisella nin<ellä.
J. V. KAN/:AST0, Liikkeenhoitaja.
C. P. R:n ja C. N. R:n yhdistäminen
Suurta mielenkiintoa herätti äskettäin kapitalisti­sessa
lehdissä ollut uutinen otsakkeilla «C. P. R:n ja
C. N. R:h yhdistäminen. Rautateilten rahoittamisen
radcaisu. Thomton puhunut alahuoneessa.»
Tulimme iloisiksi nähdessämme tämän tiedonan­non.
Ei sentakia, että uskoisimme näitten kahden rau-tatiejärjestelmän
yhdistämisen ratkaisevan ainoatakaan
Canadan monista pulmista, lukuunottamatta C. P. R:n
edessä aina olevaa 'kysymystä: miten lisätä voittojaan.
Tulimme iloisiksi nähdessämme, että vapaan kilpai­lun
apostolit ja tukipylväät joutuivat antamaan pe­riksi.
Kummankin rautatiejärjestelmän päämiehet
joutuivat tunnustomaan, että nykyinen tilanne tämän
maan rautatieliikenteessä aiheuttaa suurta tuhlausta.
Kuten tiedetään, oti kummall^n |ärjestelmällä monis­sa
osissa maata raiteet melkein rinnatusten ja muita
laitoksia samaaii tuhlaavaan tapaan. Nämä rautatie-herrat
ovat heittäneet romukoppaan kilparlun jd ru-
'peavat auttamaan toinentoistaan. Kununankin rauta­tiejärjestelmän
johtajtU ovat nimittiineet oman. miehen­sä
komrteaan, joka rupeaa pohtimaan ehdotuksen käy­tännöllisen
toteuttamisen mahdollisuuksia — s. o. mi­ten
valtio-omistus voisi auttaa yksityistä. Mistään
muusta ci voi olla kysymys, sillä C. P. R. ryhmä ei
tunne mitään velvoitusta valtion omistaman C. N. R.
järjestelmän edistämiseen ja kehittämiseen.
Eräs toinen uutinen esiintyi samoissa lehdissä sa­maan
aikaan. Valtamerirahteja tutkimaan asetetun
parlamenttikomitean edessä sanoi Cleminson, brittiläi­sen
laivanvarustajain yhdistyksen johtaja, vastatessaan
Canadan hallituksen edustajan kysymykseen, että «/o-liaisen
liikemiehen tarkotus on ottaa -hintaa niin paljon
kuin voi, ja alentaa kustannuksia». Tämä ilmaisee
mainiosti sen, mihin pyritään, ja se on: kustannuksien
alentaminen ja omistajan voitto. Nämä kaksi seildcaa
ovat C. P. R:n herroilla mielessä, pyrkiessään yhteis
toimintaqn C. N. R:n kanssa. ; Sivumennen huomau­tamme,
että C. N. R:n pää Thomton on julistanut ma
ilmalle, että kysymyksessä on ainoastaan yhteistoiminta
eika yhdistäminen. Samaa on vakuuttanut rautatie-ministerimme
Graham. v <
Kustannuksia voidaan helposti alentaa, sillä hionin
paikoin voidaan vähentää liikkeessä pidettävien junien
lukua. Jos yhteistoiminta ulottuu pitemmälle, on mo­nia,
lukemattomia keinoja menojen supistamiseen.
Teollisuudessa vähennetään kustannuksia siten, että te­hostetaan
tuotantoa, vähentämällä valmiin tavaran
tuottamiseen käytettävän työn määrää. On päiväti sel­vää,
että siihen pyrkivät rautatie-kapitalistitkin. Vä­hennetään
työläisten lukumäärää ja jälellejääneet ase
tetaan ankaramman piiskan alle.
\ ,
Kapitalistit saavat suuronman voitto-osingon, ja
työläiset joutuvat entistä tiukemmalle joko työnsuori
tuksessa tai sitten palkkatyöarmeijan Teser\'ijoukoissa.
Mutta erotettujen työläisten täytyy saada työtä, taik
ka muuten he joutuvat valtion taakaksi. Valtio taasen
saa tulonsa tuottavasta teollisuudesta, joten pulma sel­viää
seuraavalla tavalla: Työnantaja erottaa työläi­sen,
tuottaakseen halvemmalla. Valtion tulee huoleh­tia
erotetusta työläisestä, verottaa työnantajaa, jotta
voisi pitää. hengissä työläisen, joka poistettiin teoUi-suiidesla
tuotantokustannuksien alentamiseksi.
Tätä noiduttua rinkiä kierretään niin kauan kuin
n)1cyinen taloudellinen järjestelmä on vallalla — kier­retään
kuin häntäänsä tavotteleva kissa.
Mitä vanhemmaksi tulemme sitä vähemmän meillä
on kunnioitusta tätä «teneltä», «turvallista» ja «koe­teltua
» porvarillista järjestelmää kohtaan.
Duhoborit ja politikoitsijat
B. C Federationist kirjottaa:
<?rand Foi&sin duhoborit eivät,luota poUtiiiduian,
ffluUa näyttävät iiyvln käsiäavan, mitä politlilka on.
«Jos me olisimme äänivaltaisia, ervät ne möisi
omaisuuttamme tuolla- Ei — ne nostaisivat hattuaan
meille ja pyytäisivät meidän äänestämään tätä tai tuo­ta
ehdokasta».
Hän ihan paikalleen tunsi politikoitsijain tavaL
Tyhjän valtiorahaston ympärillä kärkkyvät ministerit
kipeästi tarvitsevat nuo duhoboreilta kiskotut sakko-rahat
päästäkseen käymään idässä «neuvottelemassa
rahtitaksoista», ääntenkalastusretkille, jne. Mitä se
heitä liikuttaa, jos duhoborien on täytynyt kovalla
työllä hankkia nuo omaisuudet, jotka heiltä nyt polku­hinnasta
myytiin, taikka jos heidän vaimonsa ja lap­sensa
ovat nälässä? Victoriassa olevain politikoitsi
jäin on saatava rahaa, maksoi mitä maksoi.
Duhoborit täytyy opettaa siivoiksi ja nöyriksi, lain­kuuliaisiksi
ja alistuvaisiksi, ihan sellaisiksi kuin me­kin
olemme. Heidän pitää kiltisti lähettää lapsensa
kouluun, henkisesti ryvetettäviksi patriotismissa, mili
tärismissa ja muussa semmoisessa sielullisessa töryssä.
Sillä tavalla meidät on kesytetty alistumaan.
Kerrotaan muutamain duhoborien jo osottavan oi­reita
saman taudin tartunnasta, johon meidät on sivis­tetty:
aikoilevat luopua uskonnollisesta konmiunismis-taan,
passiivisesta vastustuksestaan ja muista opinkap­paleistaan,
voidakseen käyttäytyä meidän, «sivistyneit-ten
ihmisten», tavalla. No niin, me annamme heille
myötätuntoisuutemme ja antaisimme heille osan roh­keudestamme
taistella kaikkea yhteiskunnallista vää­ryyttä
vastaan, jos meillä sitä olisi itsellämme.
t)uhoborit saanevat nähdä vielä lisää nälkää, en­nenkuin
nykyinen hallitus heistä hellittää kyntensä.
Meidän vuoromme tulee saada samaa heikkua taas ensi
talvena, kun tulee avustuskuppilain aika.
. Edellämainittu duhoborien johtomies kysyi: «M{-
tä voittoa siitä on kenellekään, jos vaimomme ja lap­semme
kuolevat nälkään pitkin katuja?:t> No, mikäli
me asioita ymmärrämme, sillä tavoin niitä voittoja
juuri tienataan. Pitkään ainakin saamme ^odottaa, en­nenkuin
näemme ministereitä Victoriassa «leipälin
jalla».
Ku Klux Klania
usein väitetään rahantienuu-järjestöksi, jonka johtajat
jäsenistöltä kyniyät sievosia summia taskuihinsa. Mut­ta
se myös tuo jäsenilleen rahaa, ehkäpä enemmän
kuin johtajat haluavat julkisesti tunnustaa. Eihän so
pisi mennä vurallisesti selittämään esimerkiksi, että
eräillä paikkakunnilla tämä järjestö hallitsee tuomio
istuimet ja voi sentähden jäsenilleen tarjota läpeensä
klanilaisen «oikeuden» saannin. Joku alempiarvomen
jäsen voi kuitenkin epävirallisesti hökästä ihmiskun­nan
tieJtäväksi viittauksia sellaisistakin etuisuuksista,"
joita ei virallisesti käy julistaminen. '
Eräs New Yorkin kaupungissa asuva .juutalainen
liikemies oli lähettänyt "jotakin tavaraa huutamalle
kauppiaalle Fort Worthiin, Texasissa.' Jostakin syystä
kauppias ei huolinutkaan tavarasta, vaikka oli sen ti
lannut, vaan palautti lähetyksen. Nevvyorkilaisen lii'
kemiehen asianajaja uhkasi oikeudenkäynnillä iTakea
vahingonkorvausta. Siihen vastasi Texasin^ kauppiaan
lakimies seuraavalla tavalla:
«Meille teidän uhkaamanne oikeudenkäynti
on varsin tervetullut, sillä lautakunnan jäse­net
täällä tavallisesti ovat klanilais-veljiämme,
joten olen varma' siitä, että Sellaisella narink-ka-
juutalaisella ei ole paljon puolta meikälai
sessä lautakunta-oikeudessa. Itse en tosin kä­sittele
asioita alioikeuksissa, vaan toimin ai
noastaan vetoomusoikeudessa^ ylioikeudessa ja
liittovaltain oikeudessa, mutta annan tämän
asian jonkun toimeliaan nuoren klanilaisen
- hoitoon, ja uskonpa, että kun hän on tehnyt
tehtävänsä, niin teidän narinkka-hoidoldcaan-ne
joutuu kaivelemaan taskujaan melko syväl
tä, saadakseen oikeuskulut maksetuksi».
Ei siis voida kieltää, etteikö Ku Klux Klan tarjoaisi
jäsenilleen todellisia ja huomattavia etuja.
Urkinta työväen keskuudessa
Ylidy5\-altain työväenl^tien hankkimien tilastolli»
ten tietojen mukaan tuottaa «työväen-urkkijan» am­matti
suuria voittoja niille yksityisille salapoliisilai-toksille,
jotka sen ovat ottaneet erikoisalakseen.
Työnriistäjät palkkaavat näitä urkkijoita tehtai-hin
ja työpaikkoihin pitämään silmällä sellaisia työ­läisiä,
joiden epäillään toimivan poliittisessa tai am
matillisessa tvöväenliikkeessä. Heidän tehtäviinsä kUu-luu
myös yllyttää tai its« tehdä työselkkauksien aikana
väkivaltaisuuksia, joiden nojalla sitte voidaan kutsua
poliisi ja sotaväki lakkoa särkemään. -
Yhdysvaltain kolme suurinta salapoliisilaitosta,
Pinkerton, Burns ja t^iel, pitävät palveluksessaan ar­violta
ainakin 133,(K)0 miestä, jaeltuina sadan eri to»
miston kedcen, ja nousevat niiden vuotuiset tulot yh­teensä
lähes 70 milj. dollariin. Noin kolme neljä»
osaa näistä tuloista saadaat;! työväen urkinnasta.
Canadan Kommunistinen Xuori-sciljitto
on perustettu samalla tar-kotuksella
kuin kommunistiset nuo­risoliitot
muihinkin maihin, että
sen kautta voitaisiin liittää maassa
olevat sadat tuhannet nuoret työ-läistytöt
ja -psojat Kommunistiseen
Xuorisointemationaleen, joka pe­riaatteellisen
proletaarisen kasva­tustyön
kautta pyrkii nuorisosta hä­vittämään
porvarillisen järjestel­män
istuttamat yksilölliset^ harha-käsitteet.
Se pyrkii kasvattamaan
nuorisoa aktiivisOcsi tekijöiksi kiin­teään
joukkotoimintaan, jossa he
voivat esiintyä vallankumoukselli­sen
liikkeen eturiveissä niillä tais­telukentillä
ja muodoilla, joita ti­lanne
kulloinkin vaatii.
Tämän maan nuorisolla ei ole
minkäänlaista tietoa työläisnuorison
itsenäisestä järjestäytymisestä. Se
on joko tykkänään vailla minkään­laista
järjestöä," tai kuuluu se sit­ten
johonkin seuraavista porvaril­lisista
klubeista: Kristillisten nuÄr-ten
naisten tai miesten yhdistyk­seen,
pallo- tai voimisteluklubiin,
kalastus- tai metsästysseuraan, bu-viretkeilljäjoukkooH,
uimaklubiin
tai johonkin muuhun eamanluon-toiseen,
eri nimellä tunnettuun yh­distykseen.
Kaikki nuo yhdistyk­set
ovat aikoinaan tulleet peruste­tuiksi
. joittenkin pienempäin tai
suurempain valta-asemassa olevien
yksilöitten tai ryhmäin toimesta.
Työläisnuorisoon on jo kansakoulua
käydessä taitavalla tavalla istutet­tu
palava halu noitten yhdistysten
jäsenyyteen. Sitä aljetaan istutta­maan
jo leikkiluokalta alkaen. Kor-.
keimmilla luokilla se ilmenee par-tiopoikaliikkeenä,
jolla tahdotaan
työläisnuorisoon valaa sataprosent­tinen
patriotismin henki.
Tuollaisella pohjatiedolla varus­tettuna
joutuvat tämän maan työ-läisnuorukaiset
ja neitoset elämän­taipaleelle,
.joutuen myymään työ­voimaansa
monessa tapauksessa hy­vin
mitättömästä hinnasta. Sentäh­den
joutuvat kymmenet tuhannet
äärimmäiseen hätään ja puuttee­seen,
joka painaa leimansa heihin
jo varhaisina nuoruusvuosina. Heil­lä
ei ole käytettävänään mitään
muuta tiedonlähdettä, flosta voisivat
tuUa huomaamaan luokka-asemansa,
kuin yksi tai useampia edellämai­nituista
seuroist^,^ sekä kapitalisti­nen
sanomalehdistö kaikenlaisine
lisäjulkaisuineen, kiihottaen edel­leen
kaikenlaisiin harhakäsityksiin
tuota tietämätöntä työläisnuorisoa,
joka jo lapsuusvuosistaan saakka
on kärsinyt elämän tarvikkeitten
puutetta, tietämättä minkätähden.
Heidän kotinsa, heidän ympäristön­sä,
sanalla sanoen joka paikka mis­sä
he ikinä liikkunevatkin, henkii
sitä samaa tietämättömyyttä. Hei­dän
vanhempansa ovat saaneet sa­manlaisen
"kasvatuksen". Vallitse­va
järjestelmä on onnistunut pitä­mään
heidän erillään kaikesta työ­väenluokan
itsenäisen toiminnan,
lärjestäytymisen tuntemuksesta.
Monet harmaahapsiset, puutetta
kärsineet työläisisät ja -äidit ovat
niin tietämättömyyden sokaisemat,
että ovat, valmiit yajkka ase kä.'
/dessä taistelemaan sitä liikettä vas­taan,
jonka tarkotuksena on hei­dän
oman olemassaolonsa turvaa­minen,
mutta joka vallassaolevain
taholta leimataan epäisänmaallisek­si,
joittenkin ulkomaalaisten alöt-teesta
syntyneeksi liikkeeksi. Näin
on canadalaineh vanhempi työläis-väestö
suurelta osalta pysyttäyty­nyt
syrjässä ja vihamielisenä työ­väenliikkeelle,
vaikkapa maassa
vallalla oleva ankara taloudellinen
ahdinko heitäkin ankarasti puser­taa.
Tuon tietämättömän, puolueellem­me
vihamielisen vanhemman väes­tön
kasvattamista lapsista muodos­tuu
suurimmalta osalta se tuhatlu­kuinen
työläisnuoriso, joka kaikki
yksilölliset onnistumismahdollisuu­det
menetettyään on joutunut työ­voimansa
myyjänä mitä raaimman
riiston ja sorron alaisdjsi yksilöit­ten
ja yhtiöitten taholta, jotka
maksavat niin pientä palkkaa, et­tei
se riitä niukankaan- toimeentu­lon
ylläpitämiseen.
(Kaikkialla on huomattavissa peit­telemättömiä
todistuksia Canadan
työläisnuorison hädänalaisesta ti­lanteesta,
sekä myös niistä vaikeuk­sista,
joita on voitettavana, ennen­kuin
voimme järjestää tuon suuria
voimia omaavan työläisnuorison Ca­nadan
Kommunistiseen Nuorisoliit­toon.
Edelläkuvatunlaisen kasva-tuk^
n saanut nuotiso tarvitsee
voimaperäistä- kasvatustyötä, ennent
kuin se voi ^lunata' työläisnuorison
itsenäisen :. 'luokkajärjes^ytymi^n
periaatteet, . Sellaisen kasvatustyön
tekemisessä voi hyvin tehoisena
apuna olla suomalaisten vanhem­pain
tässä maassa syntyneet lapset,
joita on huomattava määrä kom­munistisen
liikkeen mUkana. Otta­kaamme
siis jokainen täydellä te­rällä
asiasta kiinni» Siihen meitä
velvottaa jo yksistään Kommunisti­puolueeseen
kuuluminen. Allekir-jottanut
ainakin uskoo että usealla
paikkakunnalla on suomalaisia puo­luetovereita,
jotka ovat lapsilleen
selventäneet puolueemme ja nuori-soliibon
oleelliset perusmuodot, toi­set
ehkä periaatteet ja menettelyta­vatkin;
sekä ennenkaikkea selvän
käsityksen puolueemme tarpeelli­suudesta
ja työväen yhteenliittymi­sen
välttämättömyydestä, joilla vain
voidaan hävittää kapitalistinen riis­to,
jonka alaisena Canadan työläis­nuoriso
yhdessä vanhemman väes­tön
kanssa kituu niin kaupungeissa
kuin maaseudullakin... Jos oletta­mukseni
pitää paikkansa, niin saam­mepa
maassasyntyneistä nuorista
tovereista melko voimakkaan jou­kon
tekemään tunnetuksi tämän
maan työläisnuorisolle Kommunis­tista
Nuorisoliittoa, lisäämään sen
jäsenlukua tuhansissa lyhyellä ajal­la,
ja siten voimistamaan koko
maan vallankumouksellista työväen­liikettä.
Mahdollisesti jotkut suomalaiset
vanhemmat ajattelevat, ettei mei­dän
poika tai tyttö kykene agritaat-toriksi.
Mahdollisesti eivät. Äl­käämme
siis heitä siihen pakotta-kokaan.
Mutta jos kerran «olem­me
huolehtineet lastemme aikaisem­masta
kasvatuksesta, on heidän val­lan
helppo tiedottaa työtovereilleen
nuorisojärjestön olemassaolosta, ke­hottaa
heitä käymään kokouksissa
j.n.e. Kun taasen saammie heidät
käymään nuorten työläisten koko­uksissa,
niin silloin järjestetty toi­minta
eri paikoissa iloHa huolehtii
siitä, että he myöskin siellä viihty­vät.
Jos taasen järjestyneet suomalai­set
työläiset ovat laiminlyöneet
omien lastensa luokkakasvatuksen
siinä määrin, ettei heidän omat lap-sensakaan
" ole mukana Canadan
työläisnuorison järjestössä. Kom­munistisessa
Nuorisoliitossa, on sel­laisten
isien ja äitien velvollisuus
viipymättä raivata kaikki lastensa
asettamat esteet pois tieltä, ja toi­mitettava
heidät paikkakuntansa
konönunistisen nuoriso-osaston jä­seniksi,
ja huolehtia että he jokai­sessa
kokouksessa ovat saapuvilla.
Me emme nykyään saa olla puolu­eessamme
^ ä ä muodin vuoksi; mei­dän
täytyy olla siellä elävänä voi­mana.
Ennenkaikkea on meidän
huolehdittava ettemme lapsistamme
kasvata itsellemme ja puolueellem­me
vihollisia.
Suomalaiset isät ja äidit. Heit­täkää
mielestänne pois harhakuvat,
jos teillä sellaisia on, että teidän
lapsistanne tulisi "herroja". Muis­takaa,
että meitä ympäröivä järjes­telmä
kasvattaa lapsistamme tietl^
mättömiä hulikaaneja, jotka ovat
valmiit hopeapenningistä lopetta­maan
omien vanhempainsa elämän,
ellette voi istuttaa heihin luokka-käsitteiden
selviötä. Lapsenne voi­vat
ilahduttaa teitä kaikkein laa­jimmassa
mittakaavassa silloin, kuin
näette heidän tulisieluna toimivan
sen liikkeen mukana, joka tahtoo
hävittää kapitalistisen järjestelmän.
Suomalainen tyoläisnuori«o! Toi­mintaan
Canadan K«gcainajustlsen
NaorisoIilUceen- jHcenmaaran kohot­tamiseksi.
Kohottakaa se ennen
vuoden loppua tuhansilla. Sen te
voitte helposti tehdä, jos vaan ryh­dytte
asiaan kaikella tarmollanne
käsiksi. Suomalaiset puoluetoverit
kautta maan, huolehtikaa, että asi­alle
annetaan kyllin. suuri huomio.
Ennenkaikkea jokainen suomalai­nen
poika ja tyttö paikallisen nuo­riso-
osaston jäseneksi. Muistakaa
aina, että koko nuorisoliikkeen his­toria
kaikissa maissa todistaa?» että
vain ötsenäisiss& nuorisojärjestöis<i
sä karaistuvat pelkäämättömät val­lankumoustaistelijat,
. köyhälistöval-lankumouksen
ja neuvostovaltion
taitavat ohjaajat. —^ J . L.
tain huomauttamista.
Tähän mennessä saapunut raha
on kaikki lähetetty määräpaikkaan.
Kiittäen tästä Suomen tovereille
antamastanne avustuksesta, jääm­me,
Canadan K. S. Jm Toimeenpane­va
komitea.
Suomen TyoimenJBrjestojeB Tiedon
antaja-IeJiden
avustusr^äa on saapunut Canadan
K. S. J:n Keskusvirastoon eri paik­kakunnilta
seuraavat' erät:
Timmins, K. S. Osasto . . . .$42.p0
Cobalt, K. S. Os. 20.00
Webster's Comers, K. S. Os. 10.00
Timmins, K. S. Os. 36.20
Fort .William, K. S. Os 17.00
Ladysmith, K. S. Os. . . . . . 24.75
Dunblane, K. S. Os. . . . . . . 5.85
Vancouver, K. S. Os. . . . . 30.25
Sointula, K-"^ S. Os. 25.00
Pott Moody, K. S. Os, 4.50
Finland, K. S. Os. . 10.90
South Porcnpine, K- S. Os. 52.13
Toronto, tK. S. Os. lM.60
Koska elämä määrää elämään
kahdessa paikassa vuoroin kaupun­gissa
ja maalla, niin voi tietojakin
antaa kahdelta paikkakunnalta. Täl­lä
kertaa aion Idrjorttaa Torontos­ta,
niiltä aloilta jonne ei täkäläi­sen
kommunistiosaston kirjeenvaih­tajien
tieto ulotu.
Ukrainalainen osasto täällä hom­mailee
aika'ripeästi, jäseniä on 69.
Tavallisten kokoushommien ohella
on sillä paljon touhuja muissa eri
pjrrkimyksissä. On ollut kyseessä
oman talon perustaminen. On pe­rustettu
sairausavustusrengas. Pää­maja
ollen Winnipegissä. Nyt on
aiottu perustaa ko-operatiivinen se­katavarakauppa;
kauan on jo poh­dittu
kysymystä, mutta asia ei ole
saanut niin laajaperäistä kannatus­ta
kun olisi ollut suotava. Sillä on
paljo työtöntä väkeä, joka ei voi
antaa aineellista kannatusta, vaikka
haluaisikin,
Kooperatiivinen ruokala on ollut
'toiminnassa jo kahdeksan vuoden
paikoilla. Se antaa nykyäänkin
tavinnon kundeilleen, niin halvalla
ettei yksikään muu ruokala voi sitä
tehdä. Sen edestä sitten ruokalas­sa
työskentelijät (K. P:n jäsenet)
ovat täytyneet olla niin kovin pie-hillä
palkoilla jo pari vuotta. Esim.
kokki saa 15 dollaria viikolta ja
toiset vain kaksitoista. Ei kukaan
yksilö saa hyödyttää tässäi liikkees­sä
' itseään vaan on meneteltävä
perussääntöjen mukaan, annettava
ruoka 25r-sentillä ateria, eikä mää­rä
annoksia käytetä. Sama ruokala
lähetti tuhansia dollareita Venäjälle
sen kovina aikoina ja nyt kaiken
aikaa ovat-todellisesti puutteessa ja
sairaudessa olevat toverit saaneet
siltä avustusta. Onpa eräitä lähe­tetty
Venäjällekin sen kustannuk­sella.
Naisjaosto meillä on olemassa
myöskin, käsittäen 52 jäsentä. Se
on perustettu Karl Läebknechtin ja
Rosa Luxemburgin nimeen, mutta
se aikoo pian yhtyä Kommunisti­puolueeseen.
Naiset ovat reippaasti
toimineet iltamia koko talven ja ko­kouksia
pidetään joka viikko, aina
vuoroin kaupungissa ja West To­rontossa,
jossa on haaraosasto. -
Klaudie Sivak.
Jos edelläolevan kirjottaja puh­distaisi
Idrjotuskoneensa kirjaimis­ton,
sekä laittaisi koneeseensa uuden
j.aunan, voisi tulevista kirjotuksis-tanne
saada helpommin selvyyden
sekä korjaaja että latoja. —
Korjaaja.
Fort WiUiamin uutisia
K. P. osaston kokouksessa t.k.
3 päivänä hyväksyttiin kaikki ala-toimikuntain
raportit, vaikka ne
olivat myöhästyneitä, sillä ne olisi
pitänyt esittää jo edellisessä ko­kouksessa.
Kaupunginkeskuskomi t e a a n A.
Matsjonin tilalle valittiin J. Koski-talo
ja huvitoimiknntaan valittiin
Edla Hakala sekä Anna ja L. Kyy-ny.
Näytelmäseuran puvuston hoi­tajaksi
Lily Levander ja Aino Saa­ri.
Jäsenkirjuri ilmoitti puolueen
sääntöjen olevan kaikki, joita pää­tettiin
tilata 25 kappaletta-
Niille jäsenille,, jotka eivät pidll
tapanaan käydä kokouksissa vel­voitti
kokous minun antamaan hiu­kan
inkivääriä, että muistaisivat
käydä myöskin kokouksissa, sillä
se on yhtä välttämätöntä kuin min­kä
hyvänsä muun toimen täyttämi­nen
puoluetehtävissä. Kokouksissa
juuri käsitellään kaikki ne asiat,
mitä kulloinkin ilmenee ja on vält­tämätöntä
työväenliikkeen tehosta­miseksi,
saadaksemme yhä suurem­mat
joukot, mukaan ja käsittämään
että. vain oman itsensä kautta 'voi
työväenluokka saavuttaa «Soihinsa
parannuksia. Olisi hyvä kaikkien
tutustua Kolmannen Kansainvälisen
teeseihin ja Kommunistipuolueen
sääntöihin yhä uudestaan vaödcapa
ne on joskus kertoilleen lukenutkin.
Eritoten sellaiset .jäsenet, jotka
pyrkivät eteenpäin sos.demofcraatti-sia
näkökantoja silmälläpitäen. Sil­lä
juuri välinpitämättömyys asioit­ten
käsittelyyn on ainakin vanhem­milla
jäsenillä perintöä sos.-dem.
puolueelta, jossa pyrittiin suureen
jäsenmäärään vaikkapa se jäsenistö
ei aina ollut niin toimivaakaan,
kunhan vain nimi oli kirjoissa ja
suoritti säännöllisesti jäsenmaksun­sa.
Kommunistipuolue ei pyri sellai­seen,
vaikkapa se pitääkin tärkeä­nä
saada suuret joukot jäseniksi.
kityksessä, mitä puolue jiseciltäg^
vaatii, täytyy joka JäÄstn itjl
opiskelun kantta kartat-.sa tjeto-määrär.£
ä sille tasolle että jokaiE^a
itsekohdastaan pystyy sel-astaaa^jj
puolueen tarkoituksen työlästea
luokkataistelupuolueena, ja jnj^
vain Kommunistipuolue cn aiaoa,
joka pyrkii elävään toimintaan" ja
kapjt_alistisen järjestehaäa
kukistamisen kautta bomaaa
järjestehnän, jossa työ\'Sealuoika
on määräävänä tekijänä yhtei^un-nallisissa
kysymyksissä, joka sJHe
oikeutetusti kaiken tuotannon tuot­tajana
kuulen. '
Paikallisessa iltalehdessä tässa
tuonnottain oli ilmoitettu autonaja-jille,
että jos haluavat pjtää rahat
taskussaan, ajakaa hiljaa. Jos taas
ette välitä niistä, niin antakaa hyr-rynne
mennä niin nopeaa knir pää­see.
Ilmoitus oli siinä muodossa Lkään--
kuin se kehoittaisi nopeaa aja­maan
että kaupunki saisi siitäkin
tuloja. Siitä ei ollenkaan ole -vä­liä
kuinka paljo sen kautta koi-tuu
tapaturmia ja päälleajoja. —
Siinäkm loistaa tämän järjestelmän
nurinkurisuus. Keinoista ei ole
väliä vaikka se on yleiselle turval­lisuudelle
vaaraksikin kuinhan on
vaan tuloja joittenkin harvojen
vähemmän hyödyllisiin tarkoituksiin
tuhlattavaksi. — Punainen kynä.
Vappu on taasen ohi, eikä mai­nittuna
päivänä täällä mitään eri­koisempia
tapahtunut. Kaikki me­ni
aivan rauhallisesti. Juhlat on­nistuivat
myös hjryin. Yleisöä oli
saapunut haali täyteen, niin juhla-ohjelmaa,
kuin juhlanäytelmääkin
seuraamaan.
. "Erhetyfcsiä" harjoitellaan teke­mään
^illiamin Pirtin näyttämöllä
nykyään oikein kovalla touhulla.
Mutta ei siinä kaikki, että harjoi­tellaan
tekemään, vaan harjoitel­laan
myöskin niitä oikomaan. Saa-pukaapas
pirtille jokainen perjan­taina
15 päivänä tätä kuuta, niin
silloin näette jokainen kuinka näi­den
erhetyksien laita oikein on,
Erhetykset eivät ole mitään va­kavaa
laatua, joten niille ei tarvitse
muuta kuin nauraa; varatkaa vaan
jokainen siihen kuntoon itsenne et-'
tä jaksatte nauraa kylliksenne.
Niin kuin näette ylempänä, tu­lee
tämä tilaisuus olemaan perjan­taina,
ei siis lauantaina, kuten ta­vallisesti.
Erhetyksien esitys aletaan kello
9 illalla. Saapukaa läheltä-ja-kaiK'.'
kaa.
Lauantaina t.k. 16 päivänä men­nään
näitä samoja Erhetyksiä set-lailemaan
In^olaan» joten intolalais-ten
ei tarvitse nyt tällä kertaa tul­la
kaupunkiin .katselemaan tätä hy­vää
näytelmää.
Sanokaapas farmarit naapureil-lennekin,
että täältä tullaan 16
päivä, että tietävät pitää mieles­sään.
Ep viitsi tässä näytelmää kovin
paljon kehua, sillä se on kehunut
jo itse itsensä, kun Yhdysvaltain
puolella on sitä melkein joka osas­tossa
näytelty useampia kertoja pe­räkkäin,
ja aina täysille huoneille.
Tietysti canadalaiset tuntevat
hyvän, yhtä hyvin kuin yhdysvalta*
Iäisetkin. Sopii tulla katsomaan,
missä sitä vaan milloinkin esitetään..
Seuratkaa lähemmin maksetusta il*
moituksesta.
Operettia "Suutelo-gulashif' ale­taan
harjoittelemaan aivan heti,
ja joutuu se esitettäväksi myöskin
lähitulevaisuudessa. Tämä sama
vehe on niin metka, että eipä tahdo ,
metkempaa enää ollakaan ja kun
tämän esitys tapahtuu melkein
kaikki laulamalla, niin on se jotain
erikoista ja kaunista. . _ ,
>E}sityksestä ilmoitetaan lähemmin
tuonnempana. — "Vilho".
ROSE GROVE, ONT.
mutta se tinkimättömästi velvoit­taa
joka jäsenensä toimintaani
Vahan sUtS hnitomUesta ja suu­ren
pärinän pitämisestä, jolla eräs
"Kiertävä Esa" nimeä käyttävä ky­näilijä
voiteii meitä rosegrovclaisia
oikein arvelematta.
On paikallaan että salat tuodaan
julki, että karvaammatkin totuudet
saatetaan päivänvaloon. Onpa yk­sinkertainen
velvollisuutemmekin
paljastaa viivyttelemättä epäkohdat,
jotka huomaamme keskuudessamme.
ilmenevän.
Mutta pyöritellessämme näitä sa­laisuuksia
juDdsouteen, tulee .mei­dän
ehdottomasti pysyä suorassa,
totuudessa, jos kerran aiomme sil­lä
jotam p»antavaa aikaan saada-
Mutfa jos emme jaksa pysyä tosi-asiain
poltteissa, vaan tempailemme
yhtä ja toista asiaankuulumatonta
höystettä sivuuta, vaikkapa näidra
höysteiden tarkotuksena olisi yk­sinomaan
saada iskut paremmin ras­vattua,
olemme voitelullamme saa-
. vnttanut päinvastaisen tarkoitj*-,
sen. ,
Tarkastaissani mainitsemaaiB
1
cli kokonaan k
•• tai sitten on 1
„"n- läsnä koi
^ iulasta aiv
^, käsityksiä, tai
^ jos ei, nämä
pj^iaansa, pJtemD
työEueUe s
Ensinnäkin ali«
^ Idrjoitakspss
pörinän aiheuttaja
^ekffjcittama uni
citeltäväksi siinä r
cettaisiin "moken
kirjoittajalle ja e
tettaisiin pulikka
totuuden juUstajie;
Hitaammankin,
pystyy asioita se
nskennt. pääsevän
etykseen siitä yi
öillä asiaa kokou
(muutamia poikkei
matta).
Lausuttiinhan
vuorojen käyttäjie
tä paheksuminen,
ventavasta ja suoi
ta sekä työväen
häpäisevästä homn
ku osastomme jä:
Kaiun" ilmiannon
syylliseksi tehnyt
emme. olisi heti
mainitun kirjoitut
syj-ttä, olimme kui
mat mitään aikaan
kossamme kuuluu
joita on häpeä k
mutta keitä he ovj
lä liikkuu, mutta
nempää korven kas
kaan "esat", jotka
ta tietävän, rohke
jansa päivänvaloon
missä ne ensikädea
Asian näin ollen (
ta tietä olevan asij
seksi, kuin hakea
käsiin ja jos hän ^
tuksensa totuuden
vaksi, tehdä asiaa
kaus.
Letkauttaissaan
on muka aikomus 1
lista virkavaltaa i
Eä, unhoittaa "Kier
naan sen jyrk^ 1
rään toverin siihen
mä ehdotus tuomi
Kos^ otaksun
tehneeni jotenkin s
sä mielessä asia oi
täväk8i"0saston kok
sä mielessä dtä Kf.
tetty, jätän sen tä
tumaan hyvin toive
"Kiertävälle Esa!
huomauttaa, että V3
hän haluaa joitain :
silömielipiteitä xuo
ta, ettei kierrä kai]
puun, vaan pysyy
sa, vaikkei asiasta
tulisikaan.
Omasta puolestan
että järjestäaime j
velvollisuus olisi mi
kohtia hnomatessaa:
bimmälle, mainittuj
teleVälle puolueen
tässä tapaukissa '
osastOj sen työlsoki
omaan "Korven Kaa
tottaa. -
Vappna ätä myoi
läkin, vaikka ilma i
tä kaikkein suotui
kyllä piencnlaisella
useat jäivät hnonoi
pois, jotkut koko 1
aikaa viettäneet ty5
taas tätä kansairnrj
^iä ratapölkkyjen
Olisikohan nuo p?
paikoiltaan karata,
jättäneet työväen jr
haan? _ Kämppäjl
BOWIE,
_ Vappnjnhlamme fl
'ä odottamattoman
Tännä. Ensiksikin
2 p. iltana oli sa
ioolimatta yleisöä
naisen paljon.
Ohjelmassa oli e
Tickströmilta, jossa
märrettävästi selost<
ötystä ja työläistei
Ktymisen tärkeyttä
^^nUn ja runojer
o<>iis'in . toverien eJ
näytöksinen kappale
jonka hengen
*!7vällä asiantuntem
'esti meitä bovriela
paleidea harjotuksi
se S!comons'i]
merkiksi k^paava ta]
/-amisessa fiman kr
^ on yksi onnistun
Sen jälkeen seura
onorten- rengasliikke
ia on myönn.
Janodostavat- erittä
^tehm meidän
^f^akaismiteen,
että iso ioukito '