Vapaus, October 11, 1926

              i i i l i i i i i i i p i l i ^^
KAIKfilBN MAITTEN TYÖNRAATAJAT YHTEISRINTAMAAN l
m
TYÖLiOSTEN JA TALONPOIKAIN EJISIIN lUOJJI^S^k^
Työväen vapautus tapahtuu
vain sen itsensä kautta!
Vain järjesigriieehä>?a*«im,
TOi tySväenluolklra_ voittaaf
No. 118 —1926 Federated Pressin jgsen Member The Federated Pre» X Yuosik.
YlidysvaltalanM»
NenvoslAoen
Chicago. (DW) — Ensi kenran
Amerikan työväenliikkeen historias-
^ ryhmä tunnettuja työväenjärjes­töjen
virkailijoita tulee tutkimaan
iyöväen taloudeUisiaV olosuhteita
Englannissa, /Italiassa, Venäjällä,
Saksaapa, .Belgiassa; Ranskassa ja
muissa Europan maissa, mikäli i l - ,
motetaan julkisuuteen- .annetussa
lausunnossa, jonka ovat allekirjot-taneet
lähetystön piAeenjohtagia L,
E. Sheppard, konduktöörien järjes­tön
päämies, sekä lähetystön sihtee­ri,
Albert F. Coyle, veturinjlculjet-tajien
union äänenkannattajan toi­mittaja.
Sheppardi::yksi maan t u ^
netuimpia johtomiehiä Amerikan
nnionistisessa • liikkeessä,, johti kolr
me Tuotta sitten presidentin nimitr
tämää lähetystöä, joka kävi tutki­massa
työväestön oloja: Havraiin
saarilla.
Lähetystön virallisten edustajien
lausunnon mukaan- sen tarkotukser
na on joankida luotettavia tietoja
työväestön ja työväenjärjestöjen o-loista
Atlannin; toisella puolella, e-tenkin
tarkkojen tietojen hanJkki-minen
työväen olosuhteista Venä­jällä,
kommunistisen työväenhallin-non
maassa ja fascistisessa Italias­sa,
jossa säMHölliset työväenjärjesr
töt on julistettu laittomiksi j a ar­mottomasti
murskataan .diktaattori
Mussolinin käskystä.
Lähetystössä rtuleeyolemaan^rau-tatieläisten
\(el|esliittojen | edust^i-jia
kuin myös"suurimpain Ä, F. of
L:n järjestöjen edustajia. Vaikka
A. F. o f L m konventsioni Atlantic
Cityssä päätti ei maksaa Venäjälle
menevän virallisen lähetystön kusr-tannuksia;-
nykyisen ^ lähetystön
kustannuksia,' nykyisen lähetystön
matkasuunnitelma ei - ole : ristiriitai­nen
tämän . päätöksen kanssa, sillä
lähetystön jäsenet tulevat mene­mään
matkalle yksityisinä henkilöi­nä,
-eikä virallisena lähetystönä;
Mutta siltikin se muodostaa Ame-
. rikan työväenjärjestöjen epäviral­lisen
edustajiston. Koska lähetys­tö
on muodollisesti vapaaehtoinen,
on siihen voinut liittyä^ useita tun­nettuja
toimeenpanevia virkailijoita
A, F. of Lata.
Kaksitoista ruumista joj
löydetty Tennesi^en
kaivannosta
Kopkwood, Tenn. — Viime tors-tein-
vastaisena yönä pelastustyöläi-set
onnistuivat saamaan kaivosau­kolle
koWen työläisen jätteet" Roa-ne
Iron <Jo<;n hiUikaivannosta, jos­sa
räjähdys viime maanantaina hau­taa
vuoren sisään 32 työläistä.
Kaikkiaan on kaivannosta saatu jo
12 kai^jan ruumiit, joista useim­mat
ovat muodottomiksi murskaan­tuneet
ja palaneet. Yhdestä ruu­miista
on pää kokonaan repeytynyt
irti. '
Pelastustyön johtaiJät ennus^vat,
että jälellä olevien uhrien ruumiita
ei saada ulos kuin vasta mahdolli­sesti
viikon kuluttua, sillä räjähdys
on täyttänyt käytäviä. Kaivannos­ta
edelleenkin pursuaa sakeaa sa­vua
j a kaasua j a vasta kun kaasii
on, saatu poistetuksi," voidäaii ryh-.
tyä raivaamaan tukkeutuneita tun­neleja.
TiffldstyiiMset
Työräenliiton
konventsjonista
Rautateiden veljesliittojen ohella
tulee, olemaan rautatie-; ja laivakir-jurien
veljesliiton edustajana Philp
E. Ziegler, joka toimittaa järjes­tönsä
julkaisua ja johtaa Brother-iood
. of , Reilway Clerks-järjestön
pankkia : Cincinnatissa. Tärkeän
ryhmän lähetystössä muodostaa vii­den
A.^F. of L : n . järjestön toi­meenpanevaa"
virkailijaa, ja länsi-valtioiden
unioita edustaa Frank
Palmer, Colorado Labor Advocaten
toimittaja ja tunnettu;:jäsen kirjal­tajien
uniossa.
Lähetystön jäsenet 'eivät tule
laottamaan yksinomaan omiin hen­kilökohtaisiin
havaintoihin; vaan tu­lee
heitä seuraamaan useita talous-ja
yhteiskuntatutkijoita, joiden joh­dossa
on t r i W. Jett Lauck, Wash-ingtoniata,
D. C , joka on ollut mo­nessa^
.tapauksessa rautateiden vel­jesliittojen
ja United Mine Work-ers'in
taloustieteellisenä neuvonan­tajana.
; Lähetystön * lainopillisena
neuvonantajana tulee olemaan Frank
P. .Walsh, joka yhdessä ylituomari
Taftin kanssa oli Yhdysvaltain so­danaikaisen
työlautakunnan puheen­johtajana.
Annetussa lausunnossa sebtetään,
«ttä lähetystö paitsi suuremmissa
maissa tulee myös- käymään Hol­lannissa,
Tanskassa, Ruotsissa,
Tshekkoslovakiassa ja Itävallassa.
Idittoparlamentti ko­koontuu
Joulukuun
7 p:na
,Ottawa.—- Perjantaina pidetyn
nialsteristön kokouksen j ^ e e n " D-motti
pääministeri Ein^, että hälli-tnksea
tarkotuksena „ on saada: par-lameMti
koolle joulnknnn 7 mnen
j a 17afta päivän ' vSfisekn ajaksi.
Tämän -jälkeen yoi se hajaantua ko^
kooBfaiakseen taastanm^knun lop­pupuolella.
»
Toverilehtemme Eteenpäin, jolla
on oma kirjeenvaihtaja Amerikan
työväenliiton vuosikonventsionissa,
kertoo:
Detroit, Mich. Johtavimpia i l ­miöitä
maanantaisessa istunnossa
työväenliiton konventsionissa oli toi­meenpanevan
komitean raporttv
vuotuisesta toiminnastaan ja Gree­nin
avajaispuhe. Molemmat uhkui­vat
taantumuksellisuutta ja radika­lismin
tuomitsemista.
Kuvaavia ovat esimerkiksi seu­raavat
kohdat, jotka samalla esite­tään
tulevaisuuden toimintaohjel­maksi:
Työläisten ja työnantajien- vä­lille""
koetetaah "'järjestää yhteistoi­mintaa,
jonka avulla saataisiin tuo­tantokustannuksia
vähennetyksi ja
jolloin, kaikki tulisivat autetuiksi.
Vastustetaan ilman väittelyä ne yri­tykset,
mitä Venäjän . sympatisee-raajat
koettavat propagandallisessa
muodossa toimeenpannk työväenlii­ton
joukkojen keskuudessa.
Työnantajien yritykset liittää työ­väenliiton
uniot komppanioiden uni-oihin,
saavat vastustusta. Jatketaan
taistelua ' lapsityön vastustamiseksi.
Kehotetaan farmareita perustamaan
osuusliikkeitä j a olemaan läheisessä
toiminnassa työväenliiton kanssa'.
Viisipäiväisen työviikon hyväksi ^toi-raitaan..
Lukuunottamatta viimeistä, ovat
nämä päätök-setolleet paperilla jo
aikaisemminkin, mutta toimintaa
niiden hyväksi on vältetty.
KantainTalityys kanfanna
Green, selitti avoimesti, että Mek­sikon
työväenliiton asioihin on
Amerikan työväenliiton johto ollut
vastenmielinen sekaantumaan. Mek­sikon
työväenliiton täytyy yksinään
ratkaista Meksikoa koskevat asiat
Näin läheinenkin kansainvälisyys on
työväenliiton johtajille kauhun asia.
Konventsfonissa mainitaan olevan
500 edustajaa; sekä joukko veljes-edustajia,
siilien lukeutuen Meksi­kon
työväenliiton, ^Canadan j a muu­tamien
Europan maiden edustfijat.
Aatotyolaisten järjeatäinisesti rutaa
Amerikan työväenliiton johtajien,
keikuudessa autotyöläisten. järjes-tämlskysymys
on muodostunut erään­laiseksi
jalkapalloksi, jota potkitaan
sinne ja tänne. Viimeisimmän pot-kun
on antanut metalliammattinni-oiden
departementin presidentti
James 0'ConneIl apulaisineen. Hän
tuo tämän jo ennen päätetyn asian
uQdelleen Amerikan työväenliiton
vuotuiselle konventsionille käsiteltä-väksL
, 0'ConneIl selittää asiaa siten, et­tä
metallidepartementilla' on suori
määrä tärkeitä aäoita suoritettava­na
jii valmisteltavana i a ovat ne
läheisemmässä -kosketidcsessa metal-liammattien
kanssa. ^
Tämän tähden on metallidepar-tementin
toimeenpaneva neuvosto
päättänjrt esittää, että tydvsenliitto
ottaa jäijestääkseen antoiyöläiset.
Työväenliiton on järjestettävä ylei­nen
orgamaeerans, joka kohdiste­taan
antoteoUlsnnteen,
Winnipeg, Man. r-r Viime maa­nantaina
julisti Yhdysvaltain ja Ca­nadan.
turkistyöläisten kansainväli­sen
liiton täkäläinen osasto n:o 91
yleislakon tässä kaupungissa. Jo
syyskuun 25 p mä julistettiin lakko
viidessä työpajassa j a laajeni .sitter.
syyskuun 30 p:nä kuudenteen. Kuu­des
' työpaja oli Elias Rsich and
Co:n, joka on suurin työnantaja
kaupungrissa j a .jonka työläiset oli­vat
lakon «alkamiseen saakka aivan,
järjestymättömiä. Liiton lakkoko-mitea
kutsui Reichin työläiset työ-pajakokoukseen
ja onnistui äaada
enemmistön heistä liittymään lak­koon.
Kantonilaiset ja kuo-mintanirlalset
voitol­la
Kiinassa
Työnantajain yhdistyksen otettua
käytäntöön newyorkflaisten "saki-
:laisten*-> menettelytavat lakoni rik­komiseksi
ja kieltäydyttyä antautu­masta,
kutsuttiin 'kaupungin kaikki
turldstyöläiset yleislakkoon: järjes­tön
vaatimuksien ' läpiajamiseksi.
Nämä vaatimukset ovat asällytety^
sopimusehdotukseen, jonka allekir-jottamiste
liiton osasto vaatii työn­antajilta,
ja sisältää pääkohtina vaa­timukset
neljänkjrmmenenneljän
tunnin työviikosta, • järjestön tUnr
nustamisesta ja .palkasta laillisina
juhlapäivinä. Nykyään työskente­levät
turkistyöläiset neljästäkym-menestäkahdeksasta
nel jäänkymme-neenyhdeksään
tuntiin viikossa avoi­men
työpajan olosuhteissa. Työn­antajain
toimesta on värvätty rik-kureita,
käytetty vuokra-autoja hei­dän
kulettamisessaan kodeista työ­paikalle
ja päinvastoin, poliisien ja
salapoliisien apua on hankittu ja
käytetty, kaikkia muita mahdollisia
\einoja lakon rikkomiseksi. Kaiken
tämän uhalla ovat työläiset pitäneet
yllä lakovartiointia" jokaisen työpa­jan
edustalla ja täten saaneet useat
rikkureista luopumaan häpeällisestä
Shanghai. —^Täällä on menetet­ty
kaikki toivo siitä, että marsalkka
Wupeifu. j a hänen Chihlipuolueensa
kykenisi enää j>itkää aikaa edes
puolustautumaan Kuomintangpuolu-een
armeiaa. vastaan, puhumatta­kaan
siitä^ että häuv voisi aiheuttaa
sille mitään 'vaurioita hyökkäyksil­lään.
Kenraali Sun Chuanfangln
pikaista ja -ratkaisevaa tappiota pi­detään
myös jo aivan varmana Kuo-minfangpuo^
ueen.. kansallisvallanku-mouksellisten
^ Joukkojen käsissä.
Näiden uskotaan näinä päivinä pää­sevän
koko ^4nkoun piirin herroik­si.
Puolue; aikoo' tehdä uuden pää­kaupungin
joko Nankinfrista tahi
Wuchangista. ^
Kantonilaisten joukkojen taaskis­kotaan
hyvin f pian saavan kontrol­linsa
alaisiksi kaikki alueet Jangste-joen
eteläpuolella. Wuchangin kau­pungin,
joto kantonilaiset punaiset
joukot ovat elokuun lopusta saakka
piirittäneet ja' jossa noin kymme­nentuhannen
ihmisen kerrotaan' tä­män
johdosta 'kuolleen nälkään,'ar­vellaan
hetimiten joutuvan antau­tumaan.
Harhaili metsässä 26
vuorokautta ilman
ruokaa
ointi osotteutunut lakkolaisten^
haimmäksi aseeksi. •
Ammattiyhdistysten paikallinen
keskosneuirasibö I bn antanut lakolle»
hyvälöjrmisensä^:;^ faihal-lista
ja siveellirtä kiahnatu
kistyöläisten t kan liiton
yleisneuvosto Ivon,-- myös luyaiiiiut
avustaa tekkolaisiä * ja ; kaupungin
järjestjmeiden. työläisten puoleen bn
käännytty ivtfstiiköen; saaihiseksi.
Nevr Y^
tykselUsen taj^lun- i^
lyyrat ::UkkoiaiBeti-toistelu
moina yoitbstaan;^.]^^
mjooni etti .väjjg^^^
viisi prosenttia 'tySiäisistä oli jär­jestynyt
lakon' alkaessa j a että lak­kolaisten
lukumäärä on viikon ku­luessa
kolminkertaistunut, niin on
toimestaan. Yleensä on lakkovarti- heidän voitostaan hyviä toiveita.
Connaught <Sta., Ont. — Kaikki
merkit viittaavat dihen suuntaan^
että tämä taistelu tulee olemaan
lyhytaikainen ja voitto helposti saa­vutettavissa.
Vaatimuksemme on­kin
alhainen. Keskimäärin 25 sen-;
Ijn ylennys koortia kohden eli $2.50
asemasta $2.75 koortllta.
•Cochranesta Ifinteeh sekä - Por-quia
J : n ja Cobaltin väliseltä alu­eelta
ei ole vielä kerinnyt' tule­maan
mitään tietoja, josko siellä on;
alettu ottamaan ja osaa tySmaatais--
teluun. ^'
Linjalla TimminsrCochrane on
kaikilla kämpillä jo alkanut työmaa-taistelu.
< Mutta tähärt mennessä on
ainoastaan Matti Ylisen kämpältä
Mclntosh Sprlngsistä tullut kämp-päkobiitealta
tiedonanto, kertoen,
että siellä on suostuttu vaatimuk­seen
$2.75 koordilta. Edustajako
kouksen päätöksen mukaan on: Y l i ­sen
kämppä j i i s vapaa työmaatais-telusta.
^ .
Toivottavasti koko pohjoisen met­sämiehet
käsittävät tilanteen tär-keyden
liittymällä kaikki ensi t i ­lassa
palkkavaatimustaisteluun.i S i ­ten
voimme parhaiten , tukea ; Port
Arthurin alueen Jo kolmisen viikkoa
kestänyttä sitkeää ja hyvin järjes-tettyä
metsätyöläisten lakkoa. Poh­joisen
taistelun': saamme myös siten
pikaiseen voittoon.
Siis jokainen metsätyöläinen vii­pymättä
mukaan.- Nyt ei ole enää
aikaa hukattevissa.
Metsämiehet tällä, hetkellä jär-jestyvät'
ympäri Canadan parempien
elinehtojensa saavuttamiseksi.—^E;T.
(Jatkoa 3:IIa,8ivnlia>
Lansbnry tutustiimssa KeoYostoliiton
olojen nykyiseen Yaiheeseen
Diktatuurissa enemmän demokratiaa kuin Engrlannin '^demokratiassa'^^^
Lansbury, englantilainen, sosiali­demokraatti
ja työväenpuolueen
parlamentinjäsen, on jälleen, kuten
olemme kertoneet, vieraillut Neu­vostoliitossa,
ja kirjottanut sikäläi­sille
tovereilleen sieltä palattuaan
pitkän kirjeen,-josta lainaamme
seuraavaat v , -
Uusi Venäjä on kuusi ja puoli
vuotisen poissaoloni jälkeen häm­mästyttänyt
minua mitä -suurenmoi-simmin
suurella muutoksellaan sit- ,dut suorittamaan johtavaa osaa kai-sä.
Jokainen kansa. Joka seuraa
heidän esimerkkiään, on varttuva
suureksi, lausuu, hän.
Ammatillinen liike
Neuvostoliiton ammatillisesta liik­keestä
puhuessaan huomauttaa L.,
että se on herättänyt hänessä ' suu­ren
ihailun niitä miehiä kohtaan,
jotka ovat sen johdossa: • joukot
ovat ammattiyhdistysten - kautta saa-ten
v:n 1920. Maa oli silloin so­dan,
nälän ja kulkutautien koette­lema.
Venäjän kansa koki sekä
maa- että merisaarron takia mitä
kauheimpia, "kristillisten" hallitus­ten
aiheuttamia kärsimyksiä. Näis­tä
onnettomuuksista huolimatta ei
se kourallinen miehiä, joka marras­kuun
vallankumouksessa oli ottanut
maan johdon icäsiinsä, väistynyt tuu­maakaan.
Rautaisella tahdollaan ja
sankariUisella miehuudellaan kan­nusti
Lenin toverejaan, talonpoikia,
työläisiä, sotilaita kestämään, uh­raamaan
ja kuolemaan vallankumo­uksen
lopullisen voiton puolesta. Ja
nyt elää pelloillf, työmailla, kaivo'k-sissa,
rautateillä j a virroilla ver-taamattoman
paremmassa olosuh­teissa
miljoonat talonpojat, työläi­set,
miehet ja naiset, Neuvostolii­ton
kansalaiset kärsimyksistä Ja pii*
nasta huolimatta, mitä saivat so­dan,
vallankumouksen ja vastaval­lankumouksen
vuosina kantaa.
Maan nykyisesta kehityksestä
päättäen ovat Neuvostoliiton -kan­sat
maailman terveimpiä. Nuorisol­le
annettava kasvatus valistaa sitä
kaikkein tärkeimmällä totnndiella»
nim;, että oikean kasvatuksen teh-tävänä
on luoda terve sielu tervee­seen
mnmilseen. Ja Lansbnry on
Bunresti iloinnnt innostnksesta, mO-
& venäläinen nnorlao Imtrastaa or-lieitoa
Ja rnamiinkasvatnsta yleenr
kissa taloudellisen, yhteiskunnalli­sen
j a ' sotilaallisen elämän toimiäsa.
"Tämä on ihanne. Jolle minä olen
omaksunut koko, elämäni.vMutta
Suurbritanniassa ei . ammattiliitoilla
ole mitään osaa valtion hallinnossa.
Ja Jos Baldwln .saavuttaa tarketuk­sensa,
ei yksikään virkamies uskalla
olla ammattiyhdistyksen ; jäsen.''
Lansbury toteaa, että Neuvostolii­tossa
on, tunnus: ."Kafkki 'valta
työväen-, talonpoikain-Ja sotilas­neuvostoille"
elävää todellisuutta.
L. on niinikään ollut ^^tilaisuudessa
toteamaan, että kaikki NettvostoMi-tosta
Englannin kaivoslakkolaisiile
lähetetsrt varat ovat venäläisten työ­läisten
kokoomia ja. palkoistaan a n ­tamia.
"Olen myöskin vakuutettu
siitä, että jos - r - mikä tietysti olisi
täysin mahdotonta — neuvostohalli­tus
olisi asettunut brittiläisten kapi­talistien
puolelle Ja kieltänyt va­rojen
lähettämisen Englantiin, olisi­vat
Neuvostoliiton työlMset paikalla
kukistaneet maansa hallitnksen.
Chamberlain ei suinkaan ole tietä'
naton tästä. Venäläisten työläis-ten:
suuret nhi^ankset Ja heidän lä-hettäniansä
avnstasvarat ovat saa­neet
hänet raivoihinsa.; Me, Englan­nin
työläiset emme onohda'koskaan
tätä. Ja me toivoonne, että voisim­me
kerran kilttas venäläisiä vel<
Jiämme luomalla Engtennissa todel*
Hnen sosialistinen iudUtas,"
Todellinen 'kansainliitto '
Tutustuttuaan Neuvostoliiton kan­sain
keskeisen suhteen luonteeseen
ihmettelee Lansbury, "etteivät nii­den
maiden työläiset j a talonpojat,
Jotka ovat aikaisemmin kuuluneet
tsaari-Venäjän- alneihin, ole : pakot­taneet
hallituksiaan tekemään liit'
toa neuvostovallan kanssa. Neuvos­toliiton
valtiosääntö on sellainen
esimerkki, mihin sosialistisella Suur-britannialla
olisi täysi syy tutustua,
voidakseen valtaan astuessaan to­teuttaa
samanlaisen brittiläisessä
valtakunnassa. Sillä siinä on todel­linen
kansainliitto, miSsä ei mikään
ole muistuttamassa imperialistipu-karien
kansainliitosta. Olen ollut
• keskuksissa neuvostosotilasten,
-matruusien ja -lentäjien -kanssa, sa­moin
kuin työläisten Ja talonpoi­kain
kanssa, Ja olen pannut merkil­le,
että kaikkia heitä elähyttää yksi
Ja sama ihanne: rauha! En käsitä,
etteivät toiselta puolen meidän vel­jemme
Lätissä^ latviassa. Virossa;
Puolassa, Suomessa yhdy neuvost9-
liittoon. Suurbritannia Ja Ranska
eivät kaikista rahoistaan huolimatta
ole voineet suojella kansanjoukko-
Jaan nälältä Ja kurjuudelta; liitto
neuvostovallan Icanssa ~ sen sijaan
takaisi poliittisen Ja taloudellisen
vapauden."
'^'Olen pasifisti", kaottaa Lans­bury,
"Ja sellaisena sanon minä
Englannin työläisille^ että Neuvos­toliitto
haluaa vakavammin kuin
xiiikään mnn valtio rauhaa; Ja on
valmis riisamaan armeiansa aseis­ta.
Jo» «en naapurivallat tekevät
samoin. Mefdin kalkkien, mutta
varsinkin Puolan Ja Itämeren miai-den
työläisten on ymmärrettävä,
ettei voi «liatpnhetti^caan sodasta,
jos työläiset kieltäytyvät tappsmas-tft
toisiaan «nnrtilanberrain Ja ka-
Princeton, B. C. — Surullisen
kertomuksen kertoi 57 vuotias sa -
raanholtajatar - Miss Mary Warbur-ton,
joka , oli harhaillut lumenpeit-tämässä,,
British Columbian mets r
kössä ilman ruokaa 26 vuorokautta
ja löydettiin äärlmSisen lanSiaantu-neena
Ja repaleisena.
Hän lähti Hopesta, B. C , elokuun
26 päivänä kävelemään 66, mailin
matka» kuhmuista vuoristtojpolkua
Princetoniin ja otti ruokaa makaan-sa
korkeintaan neljäksi päiväksi
Kun hän noin viikjkoa myöhemmin
kerrottiin kBdonn'äen, hänen aske­leensa
jäljet johtivat erämaahan
noin vnsi mailla: i pois tarkottamal-taan
suunnalta.
Opas, nimeltä Davis Ja . luoliisi
konstaapeli Daugherty, .lähtivät
täältä syysk. 26 p:na esimään ka
donnutta sairaanhoitajatarta: ' K u n
he ^ istuivat nuotiotulen ääressä Pa*
radise Valleyssa, näkivät he hänen
hoippuvan nuotiota kohti:, sauvaan
nojaten. Hänen pukunsa oli repa­leinen
ja kenkänsä pohjat olivat s i ­dotut
jalkoihin nuorankappaleilla.
"Te olette taivaan enkeleitä!"
huudahti nainen, langetessaan DBVI<
sin jalkoihin.
Miss Warburton tuotiin saitaa
laan tänne. - • <
Lähdettyään Hopesta, hän selitt
kulkeneensa väärää- polkua 36: mai­lia
inatkastaan.. Seuraavana päivä­nä
hän hukkasi ruokatavaransa pu­roon.
Vedestä hän kuitenkin pe­lasti
puoli paunaa voita, Jonka hän
nautti A pienissä erissä joka aamu Ja
ilta, kunnes, se Idppui. Sitten 26
päivän ' a j a n ' hän kuljeskeli Tula-meen
vuoriston lumessa, eläenv leh­dillä
Ja sienillä. Muutamien ensi
päivien aikana hän sanoi ' e i tun­teneensa
nälkää eikä pahoinvointia.
koinen Jerrori
BrasUiässa
Amsterdam. (FP) — Ammatti-unioiden
kansainvälinen järjestö vi<i
rastonsa kautta on Julkaissut toisen
protestin työläisvastaista ; terroria
vastaan Brasiliassa.
Mainittu Järjestön on enemmän
kuin vuoden ajan yrittänyt saada
Brasilian perustuslakiin sellaista l i ­säystä,
jokd takaisi työläisille oi­keuden
järjestyä, kokoontua Ja lak-;
koutua.
. Ammattiuniot' Brasiliassa voivat
pitää kokouksiaan ainoastaan polii
sien luvalla ja valvonnanalaitenä.
Poliisi- ja sotilasviranomaiset aset^
tuvat työnantajien puolelle lakkof:
ja' sulkutapauksissa.
Tästä seikasta on olemassa aivan
tuore-- näyte. Hampputehtaan kaik
ki kaksisataa työläistä San Paolossa
lakkoutuivat, kun työaikaa lyhen­nettiin
neljään päivään viikossav
Siinä paikassa muuttui tehdas soti-laskasarmiksi;/:
siihen 'sijotettiin sa­toja
sotilaita Ja varustettiin kone
kivääreillä. Tietysti sanomalehdet
eivät.sanoneet sanaakaan tapahtu­man
Johdosta. Painovapaus on tun­tematon.
,
Jokainen sanomalehtimies, Joka
kirjottaa sanankaan jotain epä­miellyttävää
hallituksesta, löytää
pian itsensä telkien takaa, useim­miten.
ilman kuulustelua.
"Colonial Gazette", joka edustaa
taantumuksellisia pyrkimyksiä, huo-^
mautti, että: se ei voi painaa mi-^
'tään työväenkysymyksistä, sotatilae^
ta tai Portugalin vallankumouksesi
ta. Sotatila maassa on pysyväinen;
Sensuuri on niin räikeä; että-- eri
työväenjärjestöt Brasilian valtiossa
eivät voi todellisuudessa olla kir-*
Jeenvaihdossa toistensa -kanssa tai
ulkomaiden työväenjärjestöjen kans­sa.'
'
pitalistien rilstovolton hyväksL"
tjopnksi huomauttaa Lansbury;
ettei hänestä suinkaan ole tullut
mikään diktatuurin puoltaja^ mutta
hän on vakuutettu siitä, että nykyi­nen
hallinta on ollut onneksi Venä­jälle;
Toiselta puolen kehottaa hän
niitä; Englannin työväenmiehlstä.
Jotka tahtovat toteuttaa..jiosia^rtl.
sen vallankumouksen fitemöteatlan
tietä —- ititämSän kiirettil. Ja mitä
Nenvostolilton diktatuuriin tulee;
on siinä äärettömän paljoa^^^eneiia-xnän
todelliata demokratiaa kuin
Englannin ffdemokmtiassa'*, Y lisää
Lonabnry,
tekostamis^ j
4 / • m
HylSaaeel piSmloirteri, ^ y
im
raahanehdol Ja piittiiMM ,hat>'
•n£ la&^toott kaiUd bMvostntf fcoa-noMapitomlelMt
f ' i
Lohtoö. — Nyt Jo seitsemättä
Irmkautta kestänyt kaivosti^diäi^n
lakko sai porvaristehtien' nia1iaai|:
^•Uiiden ja pahaenteisen" käänteen;
tprstairik kun tälliä kokointM^^
kaivostyöiaiBten liiton ednstaiiex^
kokous suurella äänten enemmirtSl-^
lä, hylkfisi pääministeri Baldwiniii
rauhanehdot Ja sitten päätti; . "
1 — kutsua lakkoon kaildd k a i - " ^Jl
vosten kuhnossapltotyölälBet.
2 — Panna käytäntöön kielto j
hiilentuonnille Europasta i a Poh-joIa-
Amerikasta* ' l
8 i - - Kutsua ammattijäijesto ko-' :
koukseen päättämään , Sunrbritan- j
hian kaikkien ammatiUIsesti'järjes- :
tyneiden : työläisten verottAmi^^ta^
lakon Jatkamisen rahastamiseksi. /|
:,:,v;y...;,,:,.^^...y,,.: " j, It ^
Päätöslauselma, JoUa . bjrläbäin^ ^
hallitilkBen esitykset lakon, ^vUsi»'
misekii, hyväksytin »en ^meen^4
kuh> kpkoukselle iUnotettlin, ^ttä
piireissä toimitetussa äänestyksessä
oli ^nnettu hallituksen ranhan^t^
Jen hyväksymistä vastaan, 7d7«0ba
ääntä Ja puolesta vain 42M9i > >•
SouthMWaIe8ista esitetty'^ iifötS^ ^ ^ ,
lauselma kaivosten kuniurtsaplto- ^ \ j
työläisten poistamiseksi hyvÄksyti
tiin kököuksötea öUeldep «dti9tajien
toimesta 59i,000^ äänellä «4,0.00
Vastaan..:/': ^ ^ '
Porvärislehdet tietävät kertoa, e t - ^ ^
täsyjr siihen, että Joku määrä k a i - [
vostyöUtisiä on palannut töi£dtt <Sl0*
Ja syyskuun- ajalla, väitetään ol­leen
.^kaivostyöläisten ^iton Johdon \
heikkoudessa Ja että kaivosmiesten
johtajien vkesl^uudesaa on <^yty an­karaa
taistelua, Jolsa on nyt paljas- ;
tuiiiit 'siten, että liiton äihteeritaha?-
tonhöltaja J . A . Cook on Julkisesti
tu6minnUt kaivostyöläisten kansain-p i
välisen sihteerin Frank Hodgesin
menettelyt.
Päätös kunnossapitomiesten, pois- i
tamiseksi seUtetään erittäin. tärke-äk8i>
'koska useat kaivoksista^ ovat
n i i n syviä, että niiden täyttyminen
vedellä tdkisi suurta vahihkoa. Sa- »
notaan; että muutamissa tapauksis­sa
tulisi vedellätäyttynefden kaivos- '
ten kunnostaminen niin kalliiksi, ^
tä 'vain euunnaton t korotus hiilen
hinnassa tekisi sen kannattavaksi.
Kaivosmiehet eivät,ole vielä asetta-^
neet päivämäärää, joiia uhkaus kun­nossapitomiesten
poistamisesta tul­taisiin
toteuttamaan.
f.
1 'tf
i.^>. ^^^^
S I
* -"-f (f?
**Alas verikoira Hei- ^
singistä!"
/ V;'-^''''-: y^:^^
Kööpenhamina, Tanska. — Noil- ;
la sahoilla tervehdittiin täällä viime
perjantai-iltana Suomen presidentti
jaixei Relanderia, Joka vierailee
Tanskan hovissa. ^'Loistava yleisö"^ <
diplomaatteja, virkamiehiä j a hle>
nostoa oli kokoontunut Kuninkaalli^ ;
selle oopperatalolle toht. Relaiide-rin
kunniaksi Järjestettyyn näytän­töön.
Kunniavieras istui kunin-caan
Ja kuningattaren vieressä kn- ' •
ninkaan erikoisaitiossa. Yhfäkldä
(uului parvekkeelta useita kertoja
luuto:. "Alas verikoira .HrtsiaaiV
Vutisteimisto kertoo rauhanhäl-ritsijöiden
olleen kuosi ^tioorjba
kommunistia, Jo^tka lisäksi heitteli^
vät parvekkeelta "tulipunaisia Ien- J
tolehtisiä" alempana oleVan "loiis^ <
tavan yle&Ön" aitioihin. YloA Ien- ^ ^ >
olehtistnkko putosi kuningatar A^^ ' f\
lexandrian syliin. Kuningatar '-^
näytti pelästyneeltä. Kuningas K r ^ "?
tian j a toht Relander fxmm^t^ , ^
8 r - V n kertoo tieto ~ häiritsi.. Y\ r
äin Wot hukMettii^^ Saoinea\
kaitoUislaulun^ säveleihin. Pi^^k-. ^
iceellft^ käsiteltiin k6nimttni«^i A w ,
vakouralsesti ja heidät ^Tn^iftUt»'
pikalsest!,. jonka jälkeen e^,J4t- ^
^4