Vapaus, July 22, 1930

              gyni 2 Tiistaina^ heinäk. 22 p:Tiä — Tues., July 22
V, A T> A TT S C»*J.« MoouItlMa rrMcMSa « I M Ui>Mk«««>tt«)<. Ont^jr
j , * * •** *^ b c i T M . 0»i., kjikkio». f« i t a ( u M a u i - Ja k«««Uji»« jakUpi
* • ^ VAPAUS (t4b«riy>
' rs. «Bh «»«» of r u m i * Wwfc«T» in fMliM. VahUA^ «Ully •! Sedbmiy. OmUfl»,
C o m l »itCTtiaini r»l«». 75e p«r eoi. U t h . Miaimoa» th*t$» tat liatt» Uavtlaa, 7>«. Tka
Hl O* baal ««trcrtitlat aeiium aiDoaf tba FiDaub Cas*^-
jttiBitaa. fcostuvi. kirjalaappa j a ' paJso «staaaa ta]o«aa Elxi SueatilU.
Vapasa. Bea f»i Smäimj. Oat.
'%NlUiimet: Kosnori 1033. — Toimim» SM». — Kirjakauppa
ijHaaa: 0/iica (jpb »ofk, «d»arti»e»«aM. Ot.) lK»-E<titof Wy^-B<wfciCaCT a«7W.
« y; . *ttMOTUSHI.V.AT VAPAUDESSA i
*l>l«*a:t|UiIiDotakaat «r.OO«|ba. » 2 . « kakai kertaa. — A.ioliittoo» a m c O t o «osmtoiTetaka*
'»•I«taia2jba. -JP Ni«««>»>iiit«iia</tukiet 5*c kerta, » l i » 3 kartaa. - «-«
j _ /^r. . . , „ . , ^ „ , i k M t r/AO Icru, .IJJW kakal kaitaa. — K U O ^ j ^ i i k at
t iiJJO ken*. 50 Iiyiai«k*l«kiin>»Ut«e«IU lai BaUtoitäxriiä. —'
^->c ^ n a . aiXb kolde k^ertaa.,— flkpi^iljnMaliaa ia Unotai'
TILAi;.SHf.VNAT.
*fc;«tJW. 6 u. 12^6. J »k. I1.7J i« 1 kk %IJK. — TkdfoaltalUa )a Saaaaa^^aaU aat
aia'*I«<>K..lU- I .k. (kaO.-e kk ^ 1 kk. 11^ f
mt . : :
l.iAwöiia.>l / . V. Ali;qfia(.
«Mtoaiaft 7. T. AMqrial.
|#ffica, Bookatora and PrinliiMpi Vapaat Bnildiof. Elm Streal.
fjUl BaiJ to ba a<ldre«ae<l: Vfptaa, P.O. Bua 69. Sudborr. Oat.
• tr
;kaikln voimin Etelä-Karjalaan, jon-
ITrifei Anfj^jikassa m jka avomaitetöjslssa seuduissa se voi.
' ' ^ • ' / ^ käyttä* bytäfcsten k«*o suuren
(•vlivolnp^Bsb. Samaan aifcaan tehtiin
kau«i- Amerikan kriisi puolestaan suöi^e§iä t ä s i n sivustahjrökkäys Pu-ed
»<!i krmitn jatkuvai''fcärjisty-^naisen Armeijan joukko^ kylkeen,
mistä muissa maissa. Eivät mii-1 Täten muodostui tilanne Karja,
tään trustit ja karfeim ole e s r ä - l ' ^ ^ taistelevalle Punaisra Armein
- , .. j \ ... . . . . ' ;jan IrHe divisioonalle erittäin kriitil.
n€'?t Krnsm reriamista enemmis- -ro«>».„«-=«.^
. . . , . . . iisetst/ '• T^ssa tilanteessa, käsittäen
löön kapitali-sli^istj» maista, m.m-^oko vaaran suuruuden, tekivät Pu-seHaisiin
- suuriiiir maihin kiiin naisen, .Annei^iji^, jpu^^ ihmeitä.
Artieirikäan jä^S^feäao, 'aifcaa^^ sf , ta^TtellessaarT/ ej^fa^^"'^a^e2ua i
vinoHista
«fa» c»9 aiUoia labafim «aa «adaoMa esiImätiKea kirinnaano
a y i a i » pCT»ooeani»«Ha p i f l U t J^^W. Afalgriat. Uikkecctiriuta.
fcifjattakaa aafaOaaa lUUMt
1
Europassa rakennetaan 'kauhaa*'
piykyihin oval tit>()ot scilavjiii.-
tmten li?äänli.••p^<!ii H!uro]>an kapi
ta(istif«i5.sa maissa käyn«'ft jnka-pi^
väisiksi, vaikka ioiM-lla f)uulfii
o » tunrui.-^lcltava. elleivät ulko-etvopalaij^
elkaau vallat toiinelto-m|
oa iätä varustelua katsele. Tiui-nctfuahan
oti YIirfysvall<»jeii »uun-nräon
.'i()lavaru.'?lij.slrijii,'j ^ Ji.-äänii-neyi,
samoin Japanin kiihkeä .sula-k(
ynei.'<lon.-a entistä, parempaan
mtirliakuntoon .saällan^hei^' j ne.
»I'ied<»t yhä kniimeis^i^nniif;la so-taiarustcluista
otetaan ifiiitenkin
.suiirra ylt^isön, varsmkin*' lyöläis-teftv
laholta vastaan in(;(kyi.-e)i vä-linpitämäitöniä.
sli, vaikka jokaisel­la
^(niisellä pitäisi <)Ila,vielä nmi.s-tis.
sa v, 19II alkaneen 'maailman­sodan
kauheudet. ,.Tuljansiltain
raajarikkoja vielä näkee eri mais­sa
"sodan nnn'stomerkkeinä'' hoip­pumassa
kaduilla, alniiij»-anomas­sa,
kun isoiset, joiden j>uole.-ta he
silloin v. J9JI alkaneeseen veri-leikkiin
"vapaud<!n ja iyännijijajii^
puolesta" läk-siväl, ovat heidät
tyystin unhottaneet.
Nytkin .saapuu vicit«*jii 'Eutopas-la,
että varusteluja kiiydäfin .s()t;ia
varten eri maissa entistä avohai-semmin.
Sen lisäksi-, suurval­lat
ovat ham|)aisiiii saakka ases-iautuncita,
autlayat^^, nämä vielä
kaikella muhdolliselt.-^ tavalla iiit-tolaisjjcscpii
suamiuan jpieniä pus-k'ui}
iyal^'o(la solavaftjislcriiissa.
Niinpä kerrotaan luotettavista läh­teistä
saatujen tietojen 'mukaan
EngFannin aseistavan^lffiilretjsti iPor-tugatia,
Suoniea y.m; pieniä muita
murhakuntoon, samaan aikaan kim^ ikapitalisteja rautaisella välllämäl-
Italia aseistaa Jugoslaviaa JaiiJaniiSiömyydellä .selviytymään pulasta
maila Ranskaa vaslaiyi^, lähdä^tyji
Albaniaa. Yhtärinnar]^ kun eri
suurvaltaryhmäl varustavat renke-jään,
pieniä valtoja, ilselleen apu­reiksi
tulevaa maailmansotaa var­ten,
käydään varsin]lii|i|ÄJeuvoslo-liiton
rajamaissa kiiuy^ar*rä varus­teluja
Neuvostoliittoa vastaan. Toi­siin
porvarimaihin, kuten esim.
Pgjassa Saksaan, ^•^maniassji
BfliKiriaao, Virossa iTm^u' Itäme-rcJT'
maihin. Suunrcssä/^ttuotsiin
johtavat rajat q^vtrf ai\ an va-rtrstnmattomia,
mutta" iVeuvostoliit-to*
(Vastassa (devat rajavyöhykkeet
seljaan varustetlu, ftiahtbllisim-nftB
hyvin. Tämä e.^|;^^d|{a sitä,
eikai Neuvostoliitto olisi antanut
kaj^lalistimaille aihetta tällaiseen
v^steluun, uhkaamalla innUn
tu»rallisuutt'i, vaan se tarkoittaa
sit% että itse nämäj,in»al varus-u
i .
>
*m-*«* ; .
laiitijval hyiikkiivksrrn \ar;dta Xeii
vostoliil')» kimppuun- Siksi läy
Ivy lieidän varustaa myöskin ra
jojaan, siliä eihän tiedä, vaikk;
'iyökkäy.-> pun lism taravallan ra
jojen yli inuiitliiisikin äkkiä sellai
•iek-i. ellä neuvostoliittolaiset aja!
^ivat tunkeilijat takaisin. Neuvos
toliitio on useamman kuin viiden
kerran lausunut naapiin-illeen, et
tä sillä ei ole niitiiäii hyökkäys
aikeita kenenkään kinip|)uwn. sei il
taen piiinvastoin, että neuvostoval­lan
työläiset haluavat olla rau­hassa.
Täsiä huolimatta varusteli:
kapilaiistimaitten taholta kuitenkin
jatkuu entisti) kiihkeänipänä. .Se
ei siis merkitse mitään muuta kuin
varustautumista kukistamaan Neu­vostoliittoa.
Jo monia kerlaa aikaisemmin
olemme joutuneet toteamaan, että
sota neuvostovaltaa vastaan olisi
jo valmis, ellei esteenä olisi kapi­talistisien
maitten väliset ristirii-idat,
jotka nykyhetkellä ovat vain
osoitlaiU'et kärjistymisen merkke­jä,
ja kapitalististen maitten työ­läisten
yhä suureneva solavastai-nen
mieliala. Tämä pitää Neuvos­toliiton
kinij)puun aikovien sormet
vielä erillään maailman työläisten
isänmaasta, .Neuvostoliitosta Vaa­ra
ei kuitenkaan ole läheäkäiih ohi,
kuten s«>f'ialid^»iH)k4-aatii^'a'^«^^
"työväen johtajiksi'' - itseh'än kut­suvat
kapitalistien kätyrit ulvo­vat,
ei suinkaan, se on aivan yhtä
ilmeinen ja° uhkaava kuin ennen­kin,
vieläpä entistä ilmeisempikin.
Taloudellinen maailmanpula ajaa
Toveri .Molotov tehdessään .Neu­vostoliiton
KommunistipuolueeD
seskuskoniitean selostusta I>enin-
'_'radin aluekonferenssissa joku ai­ka
sitten, kuvasi kriisiä Amerika'?-
-a ja Europassa seuraavaan ta­paan
: '
Nykvinen maailrnan tafoudelfi-fien
kriisi on paf«»s todistus siitä,
L-tjfrer/ioikea oli Kominternin kaksi
jvuiJita sitten afilitraa analyysi maa-
'ilmantalouden kehityksestä. Jo v.
I92'j o-olti Kon)inlernin 0:s kon-
.'re?si, että kapitalismin suhteel-isen
vakaanluniis.-n yhä suurempi
lorjuminen on väisfämälön n.s.
kolmannen vaihekaiHlen" oloissa.
Nykyisen taloudellisen pulan
•rikoisuutena on se seikka, että se
laajenet; maaiimankapilalismin
.leisen kriisin oloissa. Sen lakia
r;|)taa nykvinen pula poikkeuksel­liseen
vastakohtien kärjistymi.secn
koko kapitalistisessa färjestelinäs-
•ä ja vie vällfämäflötnäsli kapira-
'ismin yleisen kriisin JafkuVäan
yvenemiseen.
On kuvaavaa, ellä maailman ta­loudellinen
kriisi alkoi voimak-
;aimmusta kapilalistrmaasta, Pöli-jois-
Aincrikan Yhdysvalloista. L<J-kakuun
pörssiromahdus viime
vuonna oli alkua terävälle talous­pulalle
Amerikais;a. Tämä tapah­tui
hetkenä, jolloin monissa htais-a
jo havaittiin pitkäaikainen ta-louilellinen
laskukausi ja ptila-tunt
N o
Montrealin
nen kriisi oikleiksr' Leninih sanat tL Yölliset marisit, sIBä aina piti
kriiseistä mtmopolistisen kapitalis-^ehtiä, ajoissa kuumimmille paikoille,
min aikana.
Tänään Longr Lakelk
Eilen jo mainitsimme, että T i m .
minsin Hon pienet tyttövoimistelija
tulevat '-^raltefflaan fcänä-iltan.
Long' La^(?i^<^rdöI«Äen» haalilla
Katsomn^i*tef^*tiÄ^i asiaksemmfc
1 • r r „ _ ^ . j - . . - ,^ . " va'taan. Suuren ansion oÄjaavafe-taJ- T-^^ita 'tiÖÖi*Htde6lfc»virt4iiOtin, sill^^pä^äS^^tfiäisittrteeri tulee olemaan va-km.
Täten todistaa ,ha laajeneva ^^.^ 6:s suomalainen puriain^^Tryte? tule^•Jo^^M»«^eUttWeb.-^.ioite^. L ^ v i ^ ^ i i ^ i ^ alkaa puoli yhdek-ja
syvenevä niaaiFinafi faloudelli- n^e^tl Ja 3:s sntmialatoeh rykment-T^a^i «ai^gen hai^#Wtei'MafcMa#.-äätia^({r [g^^aij^tigtaiLHa ^ saapua tä-
; päivittäiset taistelut, hyökkäykset ja
•vastahyökkäykset, päällekarkaukset
Kriisi ilmenee eri maissa voi- vihollisen rintaman takana, kaikki
makkaana taotannon supistamise- ne kysyivät korkeata taistelukuntoi­na,
työttörovvden kasvuna j.n.e..;^""^*^^- •
eikä ole s i r ä k ä p i l a l i s t i s t a maat^ Samaan aikaan kun liittolaiset
. . . • L \ - „ - • • j täten 3Tittivät tunkeutua etelään
m.ssa ei kr^is, tmituis. muodos^^a ^^^^ g^^„ ^^^^^^^^
tai toisessa. , jten jo mainittu, heitä tukeakseen ja
. . . .T. almid„e Hisean t» pul»a•n k"a"s»v«"a^e s^,t.d'n"nSeeSn ^,k, aksi samana«i^ka«i"stfaf ^^s^otfa".
karjislyvat edelleenkin välttämät- retkeä'muutaman rykmentin suurui.
tömästi vastakohdat kapitalbmin'.sllfe voimilla Etelä-Karjalaa vastaan
järjestelmässä. Näitten vastaköh-i'paitsi liittolaisten tukemista oli
tien vähtämisvritykset velämälHi ^ ^ " ' f ^^'^
vahaan sosialidemokraatit, ovat ^y?'*'^^"^ Virosta Pieta-
...... , , , ria vastaan).
päättyneet täydelliseen romahduk- Töinen näistä Suomen valkoisten
seen, eivätkä ne ole muuten voi­neet
päättyäkään. S«Kaasg.a ja
Englannissa on juuri sosialidemok-raattien
Hallitusaikahä ' alkanut
hyökkäysretkistä suuntautui Vitelfen
kautta Aunukseen huhtikuufi lopus­sa
191§ tarkoituksella vallata I/jti.
papelto ja .katkaista rautatie. Tbi-
1 . . , . t^- • ^. ineh' tilli Säämäjärven kautta suo-laajela
talouspula ja tyottomyvs ^rfan petroskoita vastaan,
on huomattavasti lisääntynyt. Val-perukoina
n ä h ^ ^ ^ ^ a i k j ^ , jotka^ oh-vat
- niin lauäntäi-iiläifä käfe myöfc,
kin sunnuntaina - Libertyihaalilk
heidän esityksiään seuraamassa, an
toivat yksiraielisesti sellaisen tun­nustuksen,
että heidän esityksensä
cli ainutlaatuisen hjrvää mitä tääl­lä
on koskaan nähty.
Muistakaa siis kaupungistakir
tulla oikein ' joukolla tilaisuuteen
Sen se ainakin kannattaa. Ohjelma
alkaa : puoli yhdeksältä, mutta kai­keti
siellä on "talon vakinaisten
tapojen mukaan" tanssia aluksi ja
lopuksi, joten sinne passaa huristaa
jc aikaisemminkin.
Ohjelmatilatsuns tullaan järjestä-nään
ensi svmnuntaina t.k. 27 päi-änä
osaston Haalille. iltama, joka
;amalla tul^e olemaan prostestitilaL
uutena Suomen fascistiterroria vas­taan.
Ohjelmassa tulee olemaan
uhe tov. Vaaralta tai joltakin toi­mita
jolva lähetetään keskuksen ta.
jtiölta, sen lisäksi pieni näytelmä ja
|nditq. • yteityishuineroita.- Sisään--
Uufispoimintoja
lassaolevien sosialidemokraattien
vararikko on paljastunut lyhyessä
ajassa.
.'ti m MJ.'»?,
uuden maailmanpalon sytyttämi­sellä
ju siksi maailman työläisten
tulee olla valveilla joka hetki.
Elokuun ensirnniäistrnä päivänä
vietetään kaikissa maissa sotavus-laista
i)äivää. Punaista päivää, ja
silloin tulee kaikkialla, pienimniil-läkin
paikkakunnilla nostattaa työ­läiset
ja työtätekevät talonpojat
laajaan solavastaiseen taisteluun
kommunistisien puolueiden lippu­jen
alla. Jokaisen lyöväenluokan
jäsenen on oltava valveilla,~ sillä
hetkeä ei voi edeltäpäin sanoa, mil­loin
nyt j«» uhkaavina nousevat so­dan
myrskypilvet laukeavat sala­moimaan
— salamoimaan kuole­maa
ja kärsimyksiä maailman
työtälekevälle luokalle
Ole valveilla työläisnainrti ja
-mies!
PunainetvKiina elää edelleenkin
pitkän aikaa ovat'"tiedot Kii
nKta kapitalistien tiukan sensuu
rijbi vuoksi olleet niu^I;oja, multa
ä ^ f n on kuitenkin j ä l l e e n saapu­nut
häivyttäviä tietoja, jotka osoil-tiUiit-
*"Hä punainen Kiina elää.
cl^äif ja taistelee voitokkaana va­pautumisestaan
kapitalistisesta
ikecf lä.
^ i i m e viikon loppupäivinä saa-p|
5t^et^ vi Killiset tiedot kertovat.
SthJnprliai. Kiinan lahlariken-riSl1ie||^\^
dniii linnake, on uhattu
riiS^ pBpHislen joukkujen taholta
V^ie?^e^i tietojen mukaan oi is
»IJlSnilJ^y suurkaupunki jo pitänyt
jiit^taa sotatilaan uhkaavan tilan-toeK
johdosta.
^^aailraan luokkafielt.|iselle tvö-v
i i S t ö l l e ovat tuollaiset vit'stit roh
kiii^evia. Ne ovat siitä mlik.iise-
V j ^ ' e t t ä ne osoittavat, työläisien
kjtn^ainvälisen rintaman, kaikissa
xnai5sa etenevän voitokkaasti, ker-r
^ ' lopullisesti murskatakseen
iirafftJ.li]asta kapitaJi&tisep.^. järjes-t
^ A ^ i i verisen ikeet^-^*Punainen
Kiina elää ja taistelee. Mc täällä
toisissa kapitalislimaissa seuraam­me
myötätuntoisina kiinalaistoii
toverienune taistelua sortajaansa
vastaan, jona esiintyy tällä hel-kellä
koko maailman kapitalistit.
Me tiedämme, ellä kiinalaisten to­verienune
antama i.sku vastustajil-lt"
en on samalla isku kaikkien nii-
Luokkasota Karjalassa 1918—20>
Pohjois-Karjala jdutal Suomen
iyöväenvallankumoukfeen pyörtcrtäflft
alkuvuodesta 15118. Suomen vilökl-
.len hallitus Vaasassa ryhtyi sijörlt-
;amaan karjalan valtausta. Tota^l-te,
puolen kiinnitti tänne'huonrilonsa
punainen hallitus Helsingissä. Sil.
:oi oli Suomen vallenkuniousjohdöl-
'.a näet tarkoitus saada sekä Aunuk.
vestä että Pohjois-Karj^Oasta^ käsin
iftrjestetty hyökkäys' yalköjsltep Suo­meen.
Sitä varten koottlip Karja,
laan Suomen Punaisen kaartin joiik.
!coja ja tuotiin tänne^.ättllH'määi^t
aseita ja ampumatarpeita. Karja­lan
välitöntä llittämm • Punaisen
Suomen yhteyteen ei Suomen v*l-lönkumoushallltuksen
taholta volnii.
en. heikkouden; takia kuitenkaan voi.
ttr äjätelltt; vaikka sHheft" Buantaan
kehoittavia lausunnolta annettiinkln
venäläisten Johtavien toverien ta­holta.
Yritys Aunuksessa meni myttyyn,
mutta Pohjois-Kärjalaan Kantalah.
teen ja Knäsäön saatiin sensijaan
'scottua pari tuhatta mie^ilntjslijpita
Icäsln järjestettyä rintaiha Suomen
valkoisia vastaan. Maallsttuuik puo-livälissä
1918 tehtiin '{iä«tt&>Alll;jl£ilr.
tlnkylän kohdalta hyökkäysretlä val­koiseen
Suomeen, imiitta Ulvälasisa
ollut taistelu keskeytti- retkeft.'.^: Scn-jälkeen
käytiin laajalla alueella tais­teli!
ja vaihtelevalla ohnttld. Puttjd-seri
kaartin jdukok^rpitiVät sitkeäi^
hallussaan • "Peteaindsta VfenanV ^ i f t i;
mlih saSkka u^öttiivaa valtavaa älu-,
et ta, torjirdn montnkettaisen vlhÄÄl-scn
kaikSi yritykset Pohjois-Karja.
la n ja Muurmannin rautatien vaU,
taamiseksi.
Pääsemättä tältä taholta päämää­räänsä,
järjestivät Suomen lahtarit
retkikunnan etelämpää, nimittäin
Uhtuan kautta Kemiä vastaan hiih.
tlkuun 9 pnä, mutta lyötiin sen ve-näläisten
ja suomalaisten punakaär.
tilaisten toimesta verisesti' takaisin.
Saman vuoden lokakuussa karkotttl
radan varrella olleteta karjalaisista
muodostettu "Karjalan legiona" vaK
köiset suomalaiset lopullisesti rajan
taakse. Täten vapautui sillä kertaa
Uhtuan kihlakunta Suomen valk^i-r.
ista. samalla kuin pohjoisempaiiä-kin.
kuten sanottu, puolustettiin n^.
nestyksellä punaista aluetta lahCä-reita
vastaan. ,
SiiJÄ välin olivat englantilaiset
kesäkuussa 1918 vallanneet Miiur.
männin ja alkaneet edetä rataa pit­kin
etelään. Suomen puolelta hyök­käykset
toistaiseksi lopetettiin. Sll.
lä saksalaisen sodanjohto. Jonka i
kanta oli niihin aikoihin Suomessa
määräävä, katsoi, että sen tarkoitus­perät
olivat sekä liittolaisvaltoja et­tä
Neuvosto-Venäjää vastaan tois.
täiseksi saavutetut, sen seisoessa
Karjalan kannaksella lähellä Pieta.
senaan luonnolUsesti kuitenkin .suuri
pöÄittlnen vtehe, mutta pysyivät isa.
Jioitrt' Joukot sötl koko ajan täysin
uskollisena' pröletaarfeelle vallanku­moukselle,
vi01äpä osa heistä edisti
valkoisen selkäpuolen heikontamis.
ta. syyskuussa IMfl slirretthn tegio-iiä
Siiöiöeen (Josta'mautehj» alku-talvesfa-
1920 heitä karkasi noin 400
miestä takaisin Karjalaan, ^ taist^l:-
laksefn ^ ^.^nmninlst^ina valkoisia
vastaani. • . . j
a^t on. meidän luotava lyhyt y.-
leiskatssus liittolaisten' sotatoimiin
pohjoisrintamalla Jä niiden lopulli.
seen häviöön.
kesällä 1918 laskettiin lllttolais.
jotrkkoja mäihin Muurmannin alu­eelle
yli lO.ÖCO miestä Ja Arkange-llhS
yU 13.000. pjiriaista JouSibj»'*oll-:
näillä laajoilla alueilla vain ndlii
4j06ö miestä. Eikä Punaisen ArmfeL
Jäh Johto toistaiseksi'^ kiirehtinyt-*
fcään mihlhkääh ratkaisuun tällä,
pöhjoiseäa rintamalla, koska viholli­sen
eteneihlnen täällä oli hidasta, ja
kOska nilhiri' aikoihin Neuvosto-V^i
näjKä^tit&&Si> Suurempi vaara idästä
•• ituja
mennessä
Jaetfelästä.- ^•
Vasta keskit^ilyeen
lölfr—W oif 'l>miaisen Armeija
Joukkoja Icoottuna Arkangelin rinta-mane
niin ötmrfet Joiikot (yli l(>,00a
itiil»stä)-, että ne saattoivat tarjsfxi-käussa'
1919 aloittaa laajan hyökkä-yslilklfteti'
Arkangelin -rintaman llk.
vidcimfeelcsi. Se 61 Kuitenkaan el^ti:?
hyi tajMkhtua sen talvikauden kttlu-i:
essa.
Keväällä 1919 alkoivat liittolaiset
etenemisen Mutwmannin radan
ätitmnalla» Jolloin punaisten joukko.
Jen täytyi toukokuulla luovuttka
niille Karhumäki ja Poventsa. V.
1919 alttssa näet oli ptrfijolsen rln-taniian
painopiste ollut crfkealla sil-
<vellä. missä Arkangelin rintaman
liittolaisjoukot yrittivät päästä yh­teyteen
Permin suunnalla etenevien
Koltshakin Joukkojen kanssa. Rai.
voisilla tafeteliiilla torjuivat Punai­sen
Armeijan Joukot kuitenkin liit­tolaiset
"Ja murskaten Koltshakln.
Täöian Jälkeen tali Sitten tärke^lm-pl,
missä lilttölaisjoukot olivat ke.
sään 1919 mennessä saavuttanet
; Kumpikin hyökkäyskolonna pääsi
aivSri' ."käden ulottuville" päämää-rästätt'sH,
liotinapellosta ja Petros-kolsträ,-—
Ja tuli verissäpäin lyötyä
takaisin. Aunuksen retki päättyi sii,
höh' e£tä Punaisen Armeijan Joukot
tekivät laivaston tukemana maihln-
:^ousuh Viteleeseen, jolloin valkoiset
pakenivat rajan yli takaisin. Pet-
^öskolta vastaan hyökännyt kolonna
taasen kärsi muutaman kilometrin
päässä tästä kaupungista, Sirolus-in&
6ss^, perinpohjaisen tappion.
Elökmilla 1919 heitettiin sitten Siio-mert
valkoisten viimeiset jätteet ra.
jsöi -yh. jä Etelä-Kaxjala oli jälleien
Vapaa-- (Joutumatta enää sen' jälkeen
Sotatantereeksi).
Jo kevää*l{4 l.vil9 alkoi Arkangelin
rintaihaUa hajaaiihus ja kapiij^J; yäj^ ^^MmM^^'" >pJ5«maisia:
joukko-osastoja, Jopa kerran kok^^
nainen ryj3t^tti^j[},.^iirt^i P^^f^^^^
teh puolelle. ;;f.^p|^^vi5tinen "tar,
tuhti^"' teki.^^lgiaba^ta tyc^tä ,llit.
töfaisten joukoi^a^' "ja näille tuli
kiire kuljettaa ne pois koko ••pohjoi­selta
. rintamalta. Peittänen peräänty.
mlsensä valkoisen venäläisen strmeL.
Jän:^.:,e;iene|aii5S
liittolaSsdoukofi Arkaiigelista syysk.
?7^.pr\,^ ja Muurmannista lokak. 1
iroä- i9i9.
; Miileirin vajlkpl^eila pohjoishalli-tukseUa.
joi;9cisy%y^- Arkangelissa,,
bU,,t.älli»nibl^lä j&«ite»kiitoylf 23,0(»/i
P^tDtä :vi»oilisä}«}i£|»aUsQsuomal»i$6tf
^mkok {Boradän«Ilä;^i(liepola!5(^
tJhtuälla, minne ne olivat uUdeöö^ai
\?9Biift,yn&Gti££S/l\iita rintamarilteelkä-i>
Tio}eH&^hjdl*aniiikolla fcäviotyö-iälsten'
ja talonpoikain keskuudessa
Vallankumousliike. Ja kun Punainen
Armeija helmikuun alussa 1920 ryh.
f "yi ylelshyökkäyksellä kiiruhtamaan
Valkoisten romahdusta, pakeni' val­koinen
hallitus Arkangelista, ja hel-mlk;-
19 pnä nousi Muurmannin työ-väieätö
kapinaan pystyttäen siellä
uudelleen Neuvostovallan. Valkoi­set
joukot pakenivat, kuka pakoor
liiäsir valkoisen . Suomön puolelle.
tJhtualta ajoivat Punaisen ArmeijaK
suomalaiset joukot Suomen valkoL
set rajan yli, jolloin punaisia avus.^
livat tehokkaasti punaiset karjalai-set
metsäsissit. — Pora järveltä ja
Repolasta poisti valkoinen Suomi
Joukkonsa Tarton rauhansoplmuk-sett
perusteella 1920.
I i ' - • •' •
I UIMARANNASSA
A l l i : — Kesti 10 päivää, ennen-
Mäfei pohjedsen rihtanMin vasen «sll- l*atn--Antti sai minut (^pimaan uhi-ti^
altoa.
! Sal]d: — Se lurjus!
karhuöiäeh. ' ViholHiien pyrki 113^; opetti kahdessa päivässä.
Minut hän
Vai ihan viralSnen olirana
Tuli tässä pyhän seutuna lugs-Vsölälsia työväenlehtiä lukiessa. Niis-keltua
noitakin lehtiä eri läjä. Af- isä kerrotaan joka päivä pitkä rimp-deu
työläisten puolesta, jotka vie­lä
kärsivät pääoman orjuudessa ^ä'^'"su^TnlKaVj^an'raj^^
.Neuvosloliilttia lukuunoUamalta dellisessä asemassa "pitämässä sil-kaikkialla
maailijtijiSjSa^,.- .
Ka[)ita 1 ististenjöjäiKeu^r-LviiläiseA^^^ hahkkeita.
tukevat- kii\v.ffr,4<ti^n '^-W<ÄrhmL[j Et<meTÄ.ti.,*iJglan«lateet eivät koh.
laisiehia paihaileii ,.si,|^n>, tf^ lii-*
vistävät rivejään •'iiniair:»taani3ai ka-
{»ilalisteja va.slann- I.<ku."'- jonka'
työläiset antavat kaj>itali-;tiselle
järjestelmälh- Kiinassa, on isku
kaikkien maiUcu kapitalisteille.
Samoin, jos aurianuiie iskun kapi-daaueeiuKastariJitaai
sniä Kantalah­den
vvsuotatlajset pmialsen kaartin'
joukot Iiitt>-ivä*.'iÄUBäämmaksi osaksi
onglantUaigiin .."Mnurmaniiln tegk>-
nan" nimellä.-eikä. muutakaan vas-ti:
5ta ollut ennenkuin pieni ryhmä
samcla punakaartilaisia särki radan
}ä räjäytti siUat Ontajoelle asti. yh­tyen
Karhumäessä muodostuvaan
lalisteille Canad>iss;i. merkitsee e:uuteen suomalaisten punakaartilais.
o.-ialtaan voittoa niin kiitudaisillrjten rintamaan- Englantilaisten ete.
kuin nivö^kin kaikkien maitten !"^"^"^^" pysähtyi täten Ontajoella.
t \ ö l ä i ~ i l l e '•'^^ ryhtyivät varustautumaan, mutta
" ' , ' , , ,,. Ivarsinaiset sotatoimet alkoivat vasta
Antakaannne mahdollmen »n-^keväällä 1919. - Mitä tulee niihin
kemme luokkalai^leluliikkeelle {punakaartilaisiin. jotka liittyivät
kuikissa maissa. Sen \oinnne par-r*Mmirmannin legioonaan", kieltäy-haiten
tehdä nnöskin täällä ra-!^-"^'^* Jo alimperinkin taistele.
nadas.^a liiltvmäUä kommunismi-.^^f^'*"^^^^^. "^^t»"^
tuen taistelemaan ainoastaan Siio.
valkoisia vastaan. Imperialis­tien
armeijaan Uittyminen oli sellai.
.«ecn puolueeseen, sen t a i ^ t e l u l u n - v a l k o i s i a vastaan. Imperiall^-
nuksia tukemaan.
I
kena ei tahdo oikein joutaa mdu-ta'
kuA hotasemaati vain kaikkein
tärkeimmät kirjoitukset ja pääasias­sa
niistäkin vain näitä omia öl-kunta-
aluelta käsittävät. Mutta sun­nuntain
aikaan kävimme läpi oikein
tarkasti jokaisen puustaavin lehdis.
tämme ja niistäpä sitten huomasim­me,
että Thdysvaltoihin meinataan
perustaa ihan varta vasten ohrana-laftos.
^ietiskeUmme. asiaa ja tulimme
seJUdfeeen päÄtSkseen, että siellä taL
taaklti kommanistinea. liike levitä
huimalla nopeudella, kun herrojlle
on ttjllut hätä' perustamaan ihan
erikoista hurttakänklä hiokkatict öis­ten
työläisten Jahtaamiseksi.
Noskdaiset ja tuplaveeläiset ovat
viime
dän lehtiään
seet. puhua pullistaneet, että kom-munlstineij
liike Yhdysvalloissa heit.
tää tuofea paikassa härän pjUyä,
jotta sitten siitä riettaasta päästään.
Mutta kun lukee potvarilehtiä. joisi
sa puhutaan väkihaisen ohranalM-toksen
penxsfamisesta. niin niistä
pääsee atnäkln ihan päinvastaisiin
tuloksiin.' KiommunJstinen liike voi­mistuu,
vieläpä oikein jättiläL=;aske-sb"'
kuinka siellä ja siellä on taas
tuomittu niin ja; niin monta toveria
^^rmmeniksi vuosiksi. vankiloihin
;vätn i^^siitä syystä, että ovat uskal!
taneet- nostaa äänensä yhä häikäl.
ileniäittömäksi käynyttä riistokomen-taa
vastaan.
• - Vaikka ohranalaitoksen perusta-ominen-,
ei mikään tervetullut asia
Ql6i.rkon- sitä katselee. siltä> kan^*
Utilta, että : työväenliikkeessä ioi^s-
•tavsrt. työ^Äisefeo^utttvaAcJtaöc hyprej.-
si£;sä pldm.ad|}..^i(jSk teiseH^iiOPanlesi
Injitenfejji -oikein^ mieli,
'että iupi;kataisteluliike in^ee .Yh­dysvalloissakin
eteenpäin oikein jät.
jti]Sisafikelin. Ohranalaitoksen perus,
itänjinen kommunismin .vastustami­seksi,.^
.Yhdysvaltain porvareilta on
aikoina, mikäli olemme hei-i Jormalainen todistus siitä, että ka-htlään
siUoin tällöin vilkab (^PÖällstjt alkavat tuntea järjesteU
mäjisä; perustuksien horjuvan ja si­t
ä "pn;;, pitänyt alkaa pönkittämään
keilatsellakin äärirnmäisellä toimen-
Sunnuntaina lojipuneissa Cana­dan
suomalaisten työläisten urhei­luliiton
kymmenottelu, ja viestiri-jucksumestaruuskilpailuissa
saavutt
Järnefelt uuden liiton ennätyksen
pistemäärän ollessa yli kaksikym­mentä'
pistettä edellistä ennätystä
parempi.
' • • «
Samoissa kilpailuissa juoksi Si­nisalo
uuden ikämiesennätyksen 1,
500 m:n Juoksussa. Jotta ei ne ikä-miehetkään
jääneet jälkeen ennä­tysten
rikkomisessa.
, • " • •
Ensikerran kai Jaettiin suoma­laisten
suuremmissa kilpailuissa Ca-nadassa
viime sunnuntaina palkin­noiksi
pelkkiä kunniakirjoja. Yksi­tyisiä
jeUiin-he-ovat hjrvin sopivat,
mutta niinkuin esim. viesteihin olisi
tämän kirjoittajan mielestä sen­tään
saanut, olla kilvet tai pokaalit.
Kunniakirja on hieman liian huo­maamaton
joukkuekilpailun palkin,
noksfe: '
.iUakarJlaksetkin näkyvät lyövän
•ähjt^Uen Itsensä "tapeetille" urhei-y?
Ri.j! Niinpä äskettäin pidetyissä
tJtodUuigsa Unkarissa saavutti Gerö
a^attft Vetrillä ajari' 10.6, 80O m:llä
B^fsU t55,8 ja pituushypyssä Ba-logfeij^
loksen 745.
• • ' *
Norjalainei\ Hoff on edelleenkin
iiyväissä seiväshyppykuimpssak. ^Äs,
ken Malmösgä^ pidetyissä "^ilpaflufe-sa'
yritti .hän rikkoa maäiimanen-nätystä,
kuitenkaan siinä onnistu-inätta.^
'415. . h ä n hyppäsi helposti
amita. 4'32.2 oli sentään liikaa.
rULrn uimari Lammin-p^
ä'*x>li jokii aika sitten uinut uu-röii
'ihttonsa erlriätyksen 100 m:n
nktftällä,' Aika oli 1.08,9, joka on
fo^Tflyikoiscrfi •fiyyä.
Pari völätoa sitten pidetyissä kil.
pailuissa Ranskassa saavutti rans­kalainen
Laiimimegue löistoajan 800
m:n mätltalla. Se oli 1.53,2. Kiek­koa
heitti Nbel 45,70.
•' •'• » *
Ruotsiailäen Palkenberg hyppäsi'
äskettälrt'pltuutta 742 ja kohnUoikkaa
14.'33. SvehsSoh juoksi " 60 metriä
6,9.
• Osaavat" nt! saksalaisetkin heittää
keihästäv [ Dresdenissä pidetyissä k i i :
pailuissa heitti Welssmaim nim. 65,.
59, joka on uusi-'Saksan ennätyä.
Bolthoist Juoksi 10,000 • m. ajassa
31.47,6.
Etelä-Amerikan maista kuulee
harvoin urheilutuloksia, mutta näy-tään
sitä urheiltavan sielläkin. Ke­säkuun
lopulla pidettiin San Pao.
lassa Etelä-Amerikan, mestaruuskil-;
pailut ja. saavutettiin hiissä melko
hyviä tuloksia. 800 m; juoksu Rasso
1.56.2. .Korkeushyppy Reisser 185.
seiväshyppy Castro 4,00, kiekko E l -
2» 43.03. Pituushyppy Berra 7,00.
iän tilaisuutern.
i!tp:j{ U-i/i--
Elck. .i) päivän vietto, • (Kansain-
/alinen sotavastainen päivä) tullaan
viettämään tänä vuonna Montrea­lissa
elokuun 1 p. koska se on lau­antaipäivä
ja jc^ainen cn ilta.
päivällä vapaa, joten tilaisuus saaJ
daan paremmin ormistumaan, ja e-tenkin
kun tänä vuonna tullaan
tämä joukkokokous pitämään Flet
cher kentällä, jossa muutoinkin on
:atoja työläisiä iltasin ja vapaa-aikoina.
Jokainen työläinen muistaa
Tjuhua tästä työkumppanilleen työ­maalla
ja missä vain työläisiä nä­kee.
Me näemme miten kuumeisella
'kiireellä kunkin riiaan kapitalistit
valmistuvat sotaan, salaisten diplo­maattisten
päätösten kautta teke.
vät sopimuksia keskenään, hyökä
täkseen Neuvostoliiton, työn tasaval­lan
kimppuun. Lontoon laivasto-
'sönfcrenssin salaiset sopimukset oli­vat
juuri niitä, joita et ole voitu
missään julkaista: ne ovat vain sen
komissionin tiedossa joka näitä oli
tekemässä. Miljoonien luovuttami.
nen kussakin maassa sotilas tar­koituksiin
y.m-5.. ne ovat selviä esi­merkkejä
kapitalistien valmistuksia.-
ta sotaan. Muistakaa kaikin saa­pua
kansainvälisen sotavastaisen
•Däivän viettoon, joka meillä Mont­realinsa
on 2 p. elokuuta.
Vihaa i:D{cma?.laisia vastaan. —
Paikallinen lehti Montreal Star jul.
kaisi 18 päivän lehdessä kuvan, jo­ka
oli ulkomaakanpasta, miten ulko-maakaupasta,
miten ulkomaalaiset
nyppivät pois dollarit Canadal-
'-.aV samoin myöskin kuvaus
Canadan työvainioilta. Tällä tavoin
saadakseen niin sanottujen cänada-laisten
työläisjoukkojen ymmärtä­mään,
että ne on ulkomaalaiset
iotka ovat tulleet tänne työyainoille
ia heidän suustaan leivän j(ifanään
ta sillä tavalla ratkaisten4«jiijft typt-tömyyskysymyksen.
Canadan jtPKjr,
Varisto ei uskalla suoranaisesti", tulla
ulos . ja selostaa missä on nykyi­sen
työttömyyden syy. Näin vaa.
lien aikana ori kuitenkin haettava
jostain syytä kunkin puolueen, sillä
omaa silmäänsä' el sovi puhkaista
ja; se olisi sitä jos he todellisen
syyn selostaisivat. Etenkin ;konser.
vatiivit koettavat lyödä nykyistä l i -
beraalihalUtusta nykyisellä työttö­myydellä,
uskottaen joukoille että
heidän päästessä hallitukseen piisi
paremmin asiat. Sitten piirustel­laan
kuvia ja koetetaan hankkia
sellaista ulospääsyä kuin mainittu
kuvakin. Tämän myöskin....,suuret
tietämättömät työläisjouljfttllin .us­kovat
ja tulevat seuraavl$ft8ö»nj.vaa­leissa
antamaan äänensä -jollekin
porvaripuolueen ehdokkaalle toivolla
paremman ajan tulossa, samalla
kasvaa heissä viha niin sanottuja
ulkomaalaisia vastaan, jotka ovat
Eri paik
Webster
' B
Osto. ja jako
kokous pidot r iin
naä fe^idan kauf
lut jo vi;meis.?i,
;a palkassa, .jiae
va^^ t % % i if
ty^ertömuiL^sta.
-a; eliesfa" cQiipt
-t:usta<, OE.tami-ie.T:
akia onkin oilm
^«"keskustelua ki
:5-' ÖSuustoi;r.:nna
•ce|n avonai-c:-:?i
saataisiin iava:l;
va^_ ost'ai=.sa. vaa
iäimyt.' ja niin
niimaan. en::.-c-t'n
nyEyy vielä fnV.-
kaa. kun tuii nä:
'fin, ettei voi i
t:äin pienellä pai!
oaikkakiinnan ens
kasiakin oli^^i hai
iä"5eneksi. ostDrenl
•Tk^essa oli kcsku
nemmistö oli heid
taan kaup.in täll
ten heitä ei hyv
S. J. kokous pii
oli keskustelua S
tilanteesta. Päätet
sessa. että lähe
Suomen lapualaL?
törkeä.stä menett
lahtarit harjottava
Vanccnvei-ilaiset
heinäk.- 5 p. e.sitt
"Yläluokan lapsi",
hainpia mitä va
esittäneet täällä p
leisöä oli näytelmä
kirtkertalsesti.
On kuuiunut u
teitä Vancouverin
siitä, kun ne panii
ja poikajuiilansa
edellispäivinä, olle
juhlansa kolniipäii
tömyyttii* kannusta
iublat onnistuivat
^uhlai^ takia, sill
liian • piticään juhli
taa. Tästä saakin
käsityksen näin u
vancoiiverjlaisst kj
ta hyväkseen tassi
vleisten kesäjuhlaii
Ei ole asianmukaisi
-jmia juhliaan jut
juhlain' edellispäivi
Varkaita alkaa
täälläkin myötään;
^llut' Vauhallista pe:
teöfesa''rähän asti.
latfantä-i iltana —
räs Kiisri ' Laineert
aikä'a ktm he oli^
missä, ja oli viety £
Ei' ole enää hyvä j
tia piirongin laati
nes pois kotoa, kun
köjään- alkaa ha
maailman" tapDja.
yritys-, tapahtui tääl
Oli käyty S. J. ha
ja • .pantu kaikki
vaan ei ele vielä 1
kadonneeksi kuin r
ne oli viety kaapisti
ta kelpaamatonta
noastaan näyttärm
tulleet heidän leipänsä alas polke­maan,
kuten porvaristokin sitä syöt-;01iMat;.^kai ottaneet
rahat,,..että jos ne
m%an • menemään o
Varkaista ei ole ti
KcsäjolUat aijotai
Webster-;s Cornerissä
ta.elQk.,..iO pnä ja s
tana täällä luultavz
Näistä ilmoitetaan '.
nempana. — V. H.
Samulin"; kuuluisa "vapauden maa".
Kyllä on kohtalon ivaa! Maa, j o ­ta
on kautta - maailman pidetty
ikäänkuin inaHimaana kansalaisten­sa
vapauksiin nähden, perustaa lai­toksen,
jonka .pelkkä nimen mainit­seminenkin
saa kauhun väreet kul­kemaan
pitkin maallista tomumajaa.
"Toverilehti "Eteenpäissä" kirjoit­taakin
lehden kronikoitsija "Tähys­täjä"
. mainitusta hankkeesta seu­raavaan
nasevaan tapaan:
"Yhdysvaltain kapitalismi on jou.
tunut •snoraaafeeö'^- päriliknf.- oikean
pakokauhun >*aTtaan.«--EmlBe t ä i sä
tarkoita sitä"ta2^(l&U&ta)434isiäi>43ä'<
k a tässä ^laaasDa Tttl^äse^i^^iät taiui
koitammenidämäiDiTa&aajlie^rarttaorftäP
henkistä -.ipaaiäafiÄiOTjotalriion-^-sJaJ^ii
nyt siitäjijBBliiL&.an^xil^alaänen: «ititpu
Täenluokkgs-igtt30fit4t^ut ennenktmiv
Inmatont© toMMRMOhsuutta ja tais-teluhalua..^
; i
Tästä porvariston paniikista oh
selvänä kuvana ne tounenpiteet. joL
hin he ovat ryhtyneet työläisiä,
kommunisteja vastaan. ' Heitä on
hutkittu j a heitä on tutkittu. Heistä
on puhuttu j a heistä on pauhattu.
Yksi sanoo, e t t ä kommunismin vaa.
»•aa ei ole vielä olemassakaan, töi-
^ . ^ \rien sanoo, e t t ä se on hirveän suuri.
^ - i i J ^ mita on vensen ohra-Uoj^ias sanoo että se on rieläS
^ £ ^ ^ ^ ^ perustaminen. suurempi, jne. • vieiaion
-^Eöföljän pimeimmäi taantumuk- ; Se Ham Pishm komitea on jo
sen maat ovat aina kulkeneet^ etu- kaiuttanut 65.000 d o l l a r i a k o ^ u -
«epässä ohranalaifofcsien y l l ä p i t ä . «.uuuuu
mise.<;sä. joista yksi kuuhiisimmista
on "suloinen Suomemme", j a t ä h än
tää.
Parhain vastus meille on tällai.
seen propagandaan järjestäytymi.
nen, yhtyä canadalaisten työläis­joukkojen
kanssa yhdessä vaati­maan
itsellemme leipää ja elämän
mahdollisuuksia, he tämän huoma,
tessaan tulevat ymmärtämään, että
me olemme työväenluokan jäseniä
kuten hekin ja ijiyöskin tahdomme
taistella heidän rinnallaan itsellem­me
ja koko työväenluokalle mah-.
dollisuuksia elää. Kommunistipuo­lueen
rivit ovat ne jotka meidät
yhdistää taistelemaan yhdessä. Yh­tykäämme
kommunistipuolueseen.
J. .
ryöläinen! — Oletko
6Iatmiit jo Vapäiodien
lilla. Samaan tulokseen pääsee var- samaan luokkaan nyt astuu "Setä
nistitutkimuksiin. eikä mitään suu­rempaa
selvyyttä ole saatu, kuin
sellaista, mitä saisi jokaisesta Daily ^ ^
Workerin tai muun kommunistileh. joka voi säilyttää sisunsa. Senj»-
den numerosta. Ja se on: Yhdys­valtain
kommunistipuolue kuuluu
Kominterniin; että se oh etune­nässä
kaikissa työläisten taisteluis­sa;
että se ei ole koskaan pettä­nyt
työväenluokkaa ja että se jär.
kähtämättömästi johtaa taistelua
kapitalistista' järjestelmää vastaan
ja työväenluokan luokkaetujen puo.;
Iestä: •
Mutta tämähän onkin vaarallista
kapitalismille. Ja kun entisillä voi­makeinoilla
ei ole kyetty kommunis-te
ja vagtaaj^, taistelemaan kyllin, tc-
(h^£kaj|jyj,'.;iBn. ' suuniiiteltu. uusien
jrcmcdosl^misiia''''' Yhtenä, tällaisena
k^noM\rim^;t^^ ohranalaltok.
• en';^P!sföiMnV^oria ei olisi ml-
. S l n ^ Ö ^ tÄtävää. kuin taistella
jkil^MunKfeja vastaärH Tämän ky-sj^
yksen on tuonut esille tunnettu
korporätsicTuloijari Elinu Root, kir­jeessään
tunnetun rikkurijärjestcöi.
American CJivic Federsticnih joh.
tajalle, Easleylle. joka sen kiikutti
Fishin komitealle. Saattaa näin­ollen
olla melkein varmaa, että
Fishin komitea tulee suosittelemaan
kongressille ohranalaitoksen muo^
dostamista.
Seuraisi luonnollisesti kysymy.s."
että ketä tuohon ohranalaitokssen
otettaisiin. Siinä näet pitäisi olla
seUälsia äiskiä. joita kommunistit
eivät voisi viekotella. Kcmmunistit
näet kuuluvat olevan sellaisia, että
ne panevat kenen tahmisa porva­rin
pään pyörälle ja pitää olla" van­noutunut
kapitalismin puolustaja.
Long Lakei
T a i t e e l l i s e n lausi
vat toverit Lyyli ja
t.k.-is prnii. Lähti
mfh-' heitä .irvoste
vain rtiairita. että
oitky''c .kehitivncitä
Ilahduttava .-^tikka
että ohjeimi.=to on \
käsitf^^n- u.=.eita voj
kahenkeä uhkiiviae
tähädl- tuohon onra;
saada varmoja kapit;
Mutta mist-ä, niitä
vildt. ovat "o.-taneet
rikaiaisia tekiiikkoja
yksinpa rautatieporh(
ja^yehnäporho Tnom:
ovaVfnatkustai^eet. >
antaakseen airjr.an^
suurinaatalouksieii jä:
tälia:isiin olisi laorta
kinpa 'he viitslsirätki
ruy^etä.;
Mi&t^-Matthfiv.- W(
kraatit ja noskflaisi'
ehkä .voitaisiin' enu^e;
veiyicsequj?
v a a i t a Itkeneet.
ranoimisen' tiellä j3; ,
jotehVnäistähän sena
dc.titaisimmekio -'i^^'»
bijh''. .inurta. k-on ti
k'vilä-'-Förvan palvet
niin'iiatämme sen teä
tielä hUomaiitta'.£in
Fiihiir'komitean pitäi
disiamaän^ niitä joita
tisiä "'opporltsio-^usteji
tä*<S" joku kuukausi i
"paljastelemassa" ^om
mihtaä ncskelaisi^e. j
reiHe; Fishin Somtea ehkä enempi, kmn J
valkoporvarit voiva, n
Tähän meiim ei ol£
sättävää. Se on oikem
ta aijotusta "sins^
Seppä J