Vapaus, June 3, 1927

              Sivu 2 Perjantaina, k e s ^ 3 p:iiä—Friday^ June 3 No. 64 — 1927
VAPAUS
Of»auffln suomalaisen tyoväeetön ainoa ääeenkannattaja,
O m e i t j y Sndbtirysca, O n t , Tpaanantaina, keskiviikkona
Ift perjaataica-
T o i z a ( t t a J a t : v
S. G. N E I L . ARVO V A A E A .
Begistered at th« I'ost Office Department, Ottawa,
M «ceond eiass matter^ ^ •
V A P A U S (Liberty)
The only organ of Finnlah Workers i n Canada. Puo-ffebed
ia Sadbory, Ont-, every Monday, Wednesday
M d Friday,
T I L A U S H L S N A T :
Ca-adaan yksi vk, M-OO, puoli vk. $2.25, kolme k k .
$1^0 j a y k d k k . 7&e.
YAdysvaltoiiiin j a Suomeen, y k r i vk. f5.5P, puoli v k .
l 8 X i j a kolme kk. |l-75. ^ . .
T i l a u k s i a , / o i t a ei seuraa raha, ex t e l i a labettamaan,
p i f g j asiamiegten Jojlja_j9n takaukeet.^
I L S f O T U S H I N N A T T A P A U D E S S A:
Naimailmotukeet $1.00 kerta, $2.00 kalcn kertaa.
Avioltittoonmeno ilmotukset 60e palatatanma.
Nimenmautosilmotnkaet 60e kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2-00 3 kertaa.
AvioeroilmotukBet $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Kiitosilmotnkset $1.00 kerta. ,^ _ ,
Koolemanilmotuiaet $2.00 kerta, $50c lisämaksu
UUMlsuseelta tai mnistovärsyltä.
Halataantiedot ja osoteilmotokset 50e kerta, $1.00
kolme kertaa.
Ttlapaisilmottajien j a flmotnsakenttaonen on, vaa»
attaeasa. lähetettävä ilrootushinta etokäteen.
General advertbtn; rates 76e per eoL inch. Mi-
BiiBani eharge for »ingfe insertion 76c. The Vamiiä
b the best advertisins medium among the Hnalsb
fedtie in Canada. '
Joa ette milloin tahansa saa vastausta enalmäiseen
kajeeseenne, kirjottakaa nndelleen liikkeenhoitajan per-gooä^
ihtUA ttimelUL
J. \, K A N N A S T O , LJikkeenhoitala.
Kommunistipuolueen julistus Cana­dan
työläisiUe ja köyhille
maanviljelijöille
Paksut sotapilvet ovat nousemassa poliiuiseen näkö­p
i i r i i n , ^uurbrttannian ennenkuulumattomien imperia*
listbten arsytystekojen sarja Neuvostoliittoa vastaan on
saavuttanut huippunsa Englannin konservatiivisen hal­lituspuolueen
taantumuksellbimman siiven voitossa Ja
diplomaattisten suhteitten katkaisemisessa neuvostohal­lituksen
. kanssa. Neuvostoliiton kauppalähelystotaloon
löytämättä jääneen laruperäisen «valtion asiakirjan»
etsimiseksi tehdyn hyökkäyksen jälkeen on Baldwinin
hallitus koonnut muutamia joutavanpäiväisiä asiakir­joja^
joitten väitetään todistavan Neuvostoliiton syy­pääksi
kauppasopimuksen rikkomiseen, pari sähkösa­nomaa,
j o t k a— kuten surkeankuuluisa Sinovjev-kirje-kin
— kantavat väärennyksen leimaa, ja käyttäen näitä
verukkeittensa tukena, rikkonut dipl'^maattiset suhteet.
Tämä on Locamon henkeä, sitä henkeä, jonka pää-apostoleista
yhtenä oli Suurbritannian ulkoasiain v i ­rastoa
johtava sir Austin Chamberliain, joka tästä pal­kittiin
Nobelin rauhanpalkinnolla! Neuvostohallitus ja
laoailnum kommunbtipuolueet leimasivat Locamon so­pimuksen
manööveriksi ty(»läisten tasavallan eristämi­seksi.
Meidän analyysimme on osottautunut liiankin
paikkansapitäväksi.
Baldivinin hallituksen toimenpiteen takana lepää sen
kykenemättömyys edessään kotona ja ulkomailla ole­vien
vaikeitten kysymysten ratkaisemiseen. Baldwin,
tämä pääministeri, joka tuli kuuluisiaksi itsensä ympä-roimlsBstä
«viattomuuden» ilmakehällä ja «O herra,
anna meille rauha aikananxme»-ruikutuksistaan, on
johtanut hallitusta, joka en käynyt Suurbritknnian työ­väenluokkaa
vastaan kiivaampaa luokkasotaa . kuin
mikään brittiläinen hallitus tämän miespolven aikana.
Kaivostyöläisten palkkoja on alennettu. Heidän työ­päiväänsä
on pidennetty. Siedettävän elintason säilyttä­miseksi
tehty yleislakko murskattiin. Mutta laloudel-lincn
pula jatkuu ,yhu, ja turkotuksella halvata työläi­set
ja rujot 3 heidän toimintansa, sekä poliittisen että
teollisen, o.'i Baldtvinin hallitus ajamassa edustajahuo­neen
läpi ammattiliittovastaista lakia, joka hävittää
kurin ammattiliitoista, kieltää kaikki myöiatuntoi&uus-lakot,
tappaa iakkovarliointioikeuden ja kieltää ammat-tiliittolntsien
verottamisen poliittisiin tarkoluksiin.
Suurbritannian hallitsevan luokan asema Kiinassa
osottaa brittiläisen valtakunnan epävarmaa asemaa.
Kiinan kansan vallankumouksellinen sota vapaudesta
ja itsenäisyydestä, pelkäävät Suurbritannian imperialis­tit,
tulee leviämään kaikkiin toisiin-siirtomaihin, joissa
miljoonia värillisiä työluisä ja maanviljelijöitä riiste­tään—
Intiaan, Egyptiin, Irakiin j a nmuatle. Olles­saan
tällaisessa asemassa kotona ja ulkomailla on
Baldvvinin hallitus koettanut peittaa onnettoman poli­tiikkansa
jäljet hyökkäämällä Neuvostoliittoa vastaan.
.Kääntääkseen huomion pois vihatusta ammattiliitto-vjistaiscsta
lakiesityksestä kotona-^on Baldwinin hallitus
kiihdyttänyt sotaa Kiinaa vastaan. Saadakseen rauhas­sa
jatkaa provokatsionitekojaan Kiinassa oh se hyö­kännyt
työväenliikkeen kimppuun. Ja kääntääkseen
Imcmion pois näistä molemmista on se tehnyt hyök­käyksensä
Neuvostoliittoa vastaan. Se on saattanut it­sensä
sellaiseen vaikeuksien suohon, että se hakee nyt
toista sellaista vaalivalttia kuin oli Sinovje\'-rkirje, jol­la
konser\atiivit kukistivat Suurbritannian «työväen­hallituksen
». —
Neuvostoliiton ja Kiinan vallankumouksen mieli­puolisessa
vihaamisessaan ovat brittiläiset imperialistit
heittäneet tuuliin kansainväliset lait^ diplomaattisen
loukkaamattomuuden y.m. Neuvostoliiton Pekingin
lähetystöön tehty hyökkä>-s oli hyppy raakalaisuuteen
valtojen rauhanaikaisissa toimenpiteissä. Neuvostolii­ton
Lontoon kauppalähetystötaloon tehty hyökkäys o li
samsa lajia. Tällä tavalla kayttäyty\'ät «Englannin
hienot miehet», siitä joukosta, joka irfjopyhasti selittää
liiflaneensa maan sotaan siksi, kun Saksa kohteli
Belgian puolueettomuutta «kuin roskapaperinpalosta».
Canadan hallitus on jäljitellyt 6ald\vinin hallililkscn
huonosti peitettyä sodan julistamkta. Nyt tulisi kaikil­le
olla selvänä viimeisen valtdkuhnankonferenssin pää­töksien
onttous, sillä senhän piti antaa alusmaille
enemmän kansallista «asemaa», arvoa. Mackenzie King
j a hänen Ijberaalisen hallituksensa jäsenet osol-tsulara:
sellaisiksi plkkmmperialislejksi, joska tyydyl-f
täväl Toronto Glcibe-lehteä- Olfei vcitu toivoa, että
I Canadan hallitus searaisi ilsenäjstä poliliikkaa suhteis­saan
N«iTostöIiiltooa, aivan samaten kuin se kieltäy­tyi
hyväksymästä Churchillin johtoa Chanak-kriisissä,
kun uhkasi sota Turkin kanssa. Mutta tuonlainen toivo
on kujienkin osottautunut peSiSxSksL Canada on yhä
Suurbritannian siirtomaa, joka on automaattisesti so­dassa
silloin, kun Suurbritaimia on sodassa j a jonka
tuhansien työläisten ja maamiljelijäin kohtalosta ja
elämästä päättää Suurbritannian ulkoasiain virasto.
Kommunistipuolue tulee lisäämään poliittisia tar-moaan.
Me varotamme Canadan ty^äisiä j a maanvil­jelijöitä,
että Baidwiniri toimenpide tulee johtamaan
onnettomuuteen. Se on askel tiellä toiseen maailman­sotaan.
Me yhä kärsimme viime sodassa tdidysta ve­lasta.
Canadalaisxa kaaderiin Flandersin kentillä im­perialististen
rosvojen sodassa. Joukkojen täytyy rien­tää
tukemaan maailman ainoaa työläisten ja^ maanvil­jelijäin
hallitusta — Neuvostoliiton hallitusta. Meidän
täytyy jännittää «kädet irti Kiinasta»-kamppailuammc.
Meidän täytyy kehottaa koko ammaUiyhdistysliikcttä
olemaan varuillaan ammaUjliittojen oikeuksiin sekaian-tumisiin
nähden täällä sen jälkeen, kun ammattiliitto-vastainen
laki hyväksytään Suurbritanniassa. Meidän
täytyy vaatia kauppa- ja diplomaattisten suhteitten
täydellistä uusimista Neuvostoliiton kanssa. Meidän
täytyy järjestää työläiset tulevaa sotaa vastaan.
Canadan kommunistipuolue ehdottomasti kumoaa jo-
Icatsen selityksen siitä, etlä se on «Neuvostohallituksen
asioimisto». Me olemme osasto Kommunistisesta kan­sainvälisestä
— vapaaehtoisesta yhdistyksestä, jossa
maailman vallankumoukselliset työläisten puolueet seu­raavat
yhteistä oppia. Me tulemme vastustamaan kapi-talistilehdistön
ja viranomaisten jokaista yritystä pa­kottaa
meidät muuttamaan toimintamme maanalaiseksi.
Osana Canadan työväenliikkeestä on meillä ja me vaa­dimme
samat oikeudet lausunto-, järjestämis-, valbta-mis-
ja toimintavapauteen kuin työväenliikkeen jokai­nen
muu osa.
C A N A D A N KOMMUNISTIPUOLUEEN TOLMEEN-P
A N E V A KESKUSKOMITEA.
Järieslöii asioäa
C A N A D A N • S U O M A L A I S E N JÄR­JESTÖN
J A TYÖLÄISNAISTEN
U I T O N JÄRJESTÄJÄIJ T O V .
S A N N A K A N N A S T ON
M A T K A O H J E L M A
Toalzclraalla:
Kaivoksen päällä häaeJle sanottHn
|tM|AAf|Ef niinkäverran hänelle mafcsetasn
* w J ö v U i ; työstä j a kauppaliikkeessä sanotaan
kamka paijcn hänen on maksettava
työprddmista! Koska tulee hinezi
occa. •scFcaxa miiräti &lcfa?
Hän^n hämmästykEecsä faavittaa
siihen määrään oppaina toimivia,
meikälliHiä mainareita, että he
päättävät lainata hänelle rahaa,
1 j o t t a täa pääsee kaivokseen näke-
} mään uusia ihmeitä- Siellä hän
I kohtaakin niitä loppnmattomiin:
Jos mies pudottaa riippuvan kiven
Wetaslc:ven, Elspeth, E c k v i l l e . E e s - sen paikan yläpuolelta, jossa hänen
olisi tySskenneltävä, sanotaan hän­tä
laiskaksi Ja erotetaan työstä. Jos
hän yrittää puhalluttaa pois silmiä
sokaisevaa savua j a häkää, käske­tään
hSntä ryhtymään työhönsä ja
D e e r ' i a ^uekomitean kanssa _ cäi-1 ^^^^^ auttamaan heikom-pero
j a Codner, toukokunn 22 päi­västä,
kesäkuun 2 päivään.
(Toverien yllämainituilla paikka­k
u n n i l l a on toimittava yhdessä E ed
Puukko Daily Workerin kurkulla
Saamamme tiedon mukaan on nevvyorkilainen oikeus­laitos
rientänyt tottelemaan kapitalistien viittausta ja
«havainnut syyllbiksi» Daily Workerin taloudenhoita­jan
Bert Millerin, ja saman lehden toimittajan W. F.
Dunnen «epäsiveellisen» kirjallisuuden levittämiseen.
«Epäsiveellisen» kirjotus oli eräs runo, josta aikaisem­min
olemme huomauttaneet, /runo, jossa eräs työläinen
kuvaili tunteitaan tämän maan vapaudesta. Kumpikin
toimitsijatoverimme on pidätetty ilman takausta tuo­mion
antambta varten kesäk. 3 p.
Mitä se tarkoltaa? Se Urkottaa, että lehtemme Daily
Workerin kurkulle hiotaan puukkoa. Se pitäisi tappaa.
Se on ehtinyt tehdä suorastaan uurtavaa palja^ustyötä
kapitalistisesta suurkeinottelusta sellaisen määrän, että
se alkaa herättää huomiota «korkeissa piireissä». Siksi
pitäisi lehti lopettaa. Mutta — työväenlehtiä ei voida
lopettaa, jos niiden ilmestymistä vaikeutetaankin. Ve­näjän
työläisten «Pravda» ilmestyy tänäänkin — tab-teltuaan
mustaa taantumusta vastaan. Se täytti 15:sta
ikävuotensa toukokuun alussa. Mutta kopekoista muo­dostuikin
summia, joiden avulla lehti pysyi pystyssä.
Meidän Daily Workerimme pysyy, pystyssä samallai-scn
kauniin uhrauksen avulla. Siksi on jokaisen luok-katietoisen
työläisen ja ennenkaikkea puolueen jäsenen
riuskasti noustava puolustamaan sitä linnansarvea, jo­ta
enimmin uhataan ja se on Daily Worker, puo­lueemme
lehti, meidän lehtemme! — Työm.
den 12 päivän tilaisuuksien järjes-tSffliseksi
paikallisia oloja silmäUä
pitäen).
KeMkttoIIa:
L a k e Cateau . .7, 8, 9, 10 j a 11 p.
Cateaa H i l l ..12, 13, 14, j a 15 p.
New F i n l a n d . . 17, 18, 19 j a 20 p.
Mesdow Portage
- ^ . . . . . , . - . 2 3 , 24, 25 j a 26 p.
F i n l a n d , Ont. ..28 j a 29 p.
P o r t Frances 30 p.
Heinäioialla:
"Sammakko"-joki -.1 p.
Conmee i2 j a 3 p.
M i l l a r ....4 j a 5 p.
JBCatka on järjestetty yhteistoi­minnalla
Canadan Työläisnaisten
l i i t o n kanssa. Liiton osastoja ja
jäijösbomme osastoja, sekä, y k s i t y i ­siä
tovereita pyydetään järjestä­mään
tilaisuudet j a avustamaan
järjestäjän työskentelyä paikkakun­n
i l l a a n . Iltaisin voidaan järjestää
yleisiä puhetilaisuuksia j a päivän
a j a l l a Työläisnaisten liiton osasto»
j e n , toimikuntien y.m. kokouksia,
sekä oppi- j a keskustelutilaisuuksia,
j o i h i n tulee innostaa mahdollisim­man
paljon osanottajia;
Toverien olisi huomioon otettava
myöstdn se tosiasia, ettei Työläis­naisten
l i i t o l l a ole varoja, eikä järr
jestömme rahavarat salli järjestä­jän
liikkeellä pitämistä. Monilla
'2dbeilL»>^«ttatl naisten osastot .erilc9)-^
sesti luvanneet huolehtia matkan
aineellisesta avustuksesta, joten y h ­teistoiminnalla
voidaan saada hyvät
tulokset tässäkin suhteessa.
R i i p p u a etukäteen valmistelusta
j a yhteistoiminnasta yleensä jär­jestäjän
työskentelyn onnistuminen.
Älkäämme laiminlyökö mitään, mil­lä
voidaan auttaa tämän matkan
yhteydessä asiamme edistämistä.
Laokkatalstelutoveruudella,
Canadan' S. • J . toimeenpaneva
komitea,
K : t t a A. T . H i l l , siht.
Löytyykö Mars-tähdes-sä
ihmisiä?
Huomioita ja huomautuksia
Lontoosta saapunut tieto kertoo Baldwinin konserva­tiivisen
hallituksen kärsineen raskaan tappion^ Bos-
H-orlhissa keskiviikkona toimitetuissa täytevaaleissa,
kun tässä vaalipiirissä, josta aikaisemmin oli edustaja-huoneessa
konservatiivi, annetuista 31,000 äänestä an­nettiin
konservatiiviselle ehdokkaalle vain 7,685. Va­lituksi
tullut liberaali sai 11,981 ääntä ja työväenpuo­lueen
ehdokas 11,710 eli vain 271 ääntä vähemmän.
Tiedossa mainitaan, että tämän täytevaalin tulosta odo­tettiin
merkityksellisenä, koska se tuli toimitettavaksi
näin pian sen jälkeen, kun Baldvvinin hallitus rikkoi
Suurbritannian välit Neuvostoliiton kanssa ja esitti
ammattiliittovastaisen lakiesityksensä. Tuloksen arvel­tiin
tulevan osottamaan äänestäjien mielipiteen halli­tuksen:
näihin toimenpiteihin nähden.
Eräs porvarislchti kertoo, että sähköllä ohjattava
traktori kynti kaksikymmentä eekkeriä maata ilman
ihmiskäsien ohjausta lähellä Lincolnia, Neb., ja lisää,
että «täydellinen» renki näyttää saapuneen. Nain on
tapahtunut ja tapahtuu useilla muilla aloilla, mutta
kaikkein suurimman hyödyn tästä niittää riistäjä, joka
omistaa tuotantovälineet. Mitään ombtamaton renki
ja työläinen ei tule hyödystä osaansa saamaan, enncn-kun
hän ottaa tuotantovälineet omiin käsiinsä ja käyt­tää
niitä omaksi hyödykseen.
.\yatcssaan Canadan Icgionan Ontarion jaoston vuo­tuisen
edustajakokouksen Peterboro'ssa keskiviikkona
lausui sen puheenjohtaja, prikadikenraali J . A . Gann
m.TO., että «me emme hpäksy jäseneksi ketään aseelli­seen
vallankumoukseen uskovaa». Mainitussa järjes­tössä
leivotaan brittiläisen valtakunnan pönkittäjiä
aseelliseen vastavallankumoukseen uskovien irapcrialis-tien
johdolla.
. ' . * • * - ' * •
Suurbritannian ja brittiläisen valtakunnan nykyisen
aseman s}-nkillä väreillä kuvaamisesta huomatuksi tul­lut
Dean Inge sanoo, että «ainoa keino todella oikea­oppisena
olemiseen on o l l a kokonaan ajattelematta».
Siinä on kysymys, jossa monen
tiedemiehen aivot askartelevat. M i ­nä
puolestani arvelen, että on hyö­dytöntä
vaivata päätään toisten t a i ­vaankappaleiden-
asukkailla, kun
kerran on niin paljon miettimistä
jälellä tämän meidän maamme
asukkaiden kohtaloissa. Mutta sil­tikään
ei ole terveellistä aina aja­tella.
On virkistävää toisinaan hiu­kan
haaveillakin. Senverran kuiii
työläisen kova elämä salliikaan.
Minäkin olen toisinaan haaveillut,
että Mars-tähdessä on ihmisiä ja
että heillä mahdollisesti on n i i n hy­vät
kulkuneuvot j a muut keksinnöt,
että heistä joku, jonakin kirkkaana
päivänä lentää lehahtaa tämän mei­dän
maamme pinnalle. Se olisi vie­lä
somempi tapaus kuin minnesota-laisen
Lindberghin saapuminen P a ­riisiin
lentokoneellaan. Ajatellaan­pa
meidän hämmästystämme sellai­sessa
tapauksessa, niin, ja ennen
kaikkea tuon marslaisen hämmäsr
tystä! Olettakaamme, että tuo
marslainen olisi ammatiltaan, esi­merkiksi
kaivosmies.
J a koska ei kukaan voi estää
meitä olettamasta mitä haluamme,
n i i n oletamme edelleen, ettei Mars-tähdessä
tunneta; liikevoittoa eikä
koko riistcjäfjestelraää, vaan että
siellä tehdään työtä ainoastaan
työntekijöiden, lasten, vanhuksien
j a mahdollisesti sairaiden hyvin­voinnin
ja onnen hyväksi. Kun
marslainen mainarimme olisi mei­dän
muista ihmeellisyyksistämme,
kuten, esimerkiksi, siirtolais- j a .po­liisiviranomaisista
selviytynyt, päät­täisi
hän, arvattavasti, pistäytyä
myöskin joissakin fcaivoksistamme.
Ensi-mäisiilä käynneillä _ häntä
tuskin "onnistaisi" saada työtä,
matta käytyään t a r j o l l a kuukauden,
pari ja jos hän sattuisi olemaan r o ­teva
ja nuori, hän kenties voisi
saada luvan t u i l a huomenna työhön
4.25 dollaria päiväpalkalla. Sitten
hänen olisi —-' toisten neuvosta —
lähdettävä ostainaan "overhaaleja"
ja kUiTäsaappaita. Kaupassa esitte­lee
mj-yjä näitä tarpeita hänelle ja
ilmottaa samalla hinnan, joka niis­tä
on maksettava- Marslainen i h ­mettelee
suuresti, kuinka kukaan
voi ruveta työhön, k u n sitä - ennen
j o tarvitaan sellaista, jota vasta
työtätekemällä saa, nimittäin r a ­haa!
Eräs toinen asia Jkummastut-paa
toveriaan jossakin ylivoimai­sessa
ponnistuksessa, käsketään
häntä hnc^ehtimaan ainoastaan
omista tehtävistään! Mitään sellais­t
a ei hän ole" koskaan tavannut
M a » i n kaivoksissa! Hän heittää
työkalunsa ja lähtee kankaiseen
kotimaahansa. Siellä hän ilmottaa
ihmetteleville tovereilleen, että M a a
on suuri hnllojenhuone, jossa me­tallipitoiselle
kivimöhkäleeHe anne­taan
suurempi arvo kuin satapäi­selle
joukolle uutteria ihmisia.
M u t t a työ kaivosten savuisissa
kuiluissa k i i h t y y päivä päivältä, s i l ­lä
me jäimme sinne tottelemaan j a
uurastamaan. Uhrien luku lisään­t
y y jatkuvasti, huimaavasti, kenen­kään
kysymättä minkitihdep ja
k a l n k a Itatuui, sillä me emme vielä
ole väsyneet olemaan hullunkirjois­s
a ! Jalkamies.
S. T. Y. näyttämöliiton
tiedonantoja
Seuraavat uutuudet on saatava­na
S. T. Y - Näyttämöliitolla:
"kreivitär ja Ulceijo. 3-näytöksi-nen
näytelmä. Kirj. August
Strinberg. Suom. Henkilöitä 1
mies j a ' 2 naista. Kansajoukkoa
näjrttämön ulkopuolella. Kulissit:
keittiö kreivillisessä talossa. Sa­ma
jokaisessa näytöksessä. •. S i v u ­j
a 66. Vuokra $5.00.
Näytelmää "Kreivitär j a l a k e i j a ",
August Strinbergin mestariteosta,
on näytelty\ ehkä enemmäri kuin
mitään muuta kappaletta. Sitä on
esitetty puhelunäyttämöllä ja f i l ­missä
k a i k i l l a kielillä. Terävästi ja
sattuvasti kuvaa Strinberg tässä
näytelmässään ihmisluonteen syviä
ominaisuuksia, kahdesta kokonaan
erOaisestä luokasta. Kreivitär joka
perintönä saadi^n turmeltuneen
luonteensa tähden omaa v i l l i n ha­l
u n "laskeutua alas" huvittelemaan
palvelusväen kanssa. Toiselta puo­l
en lakeija, joka intohimoisesti ha­luaisi
"päästä ylös", j a uskoo voi­vansa
sen tehdä kunhan vaan pää­sisi
"ensimäiselle oksalle".
haimpana helmenä- TraagiBinen sä­vy
j a suora sanontapa tekee sen
v i l k k a a k s i , joten vaikka näytelmäs­sä
on vaan kohne henkilöä, ei se
ole pitkäveteinen. Esitys ottaa noin
pari tuntia. Sopiva haijbtella ja
esittää kesäkuukausien aikana.
«Talisia hiiiiä"- 1-näytöksinen i l ­veily.
Enctsinkielestä suomensi
F . Hyrske. 3 miestä j a 2 naista.
K u l i s s i t : seurusteluhuone meren­ranta-
hotellissa. Sivuja 39. Vuok­r
a $2.00.
T u l i s i a hiiliä on hauska kuvaus
kahden pariskunnan kesälomanvie-tosta-
Pariskunnat ovat mitä eri­laisimmissa
suhteissa toisiinsa.
Nappisen perheessä on ukko toh­v
e l in alla j a Harppisen perheessä
akka- Nappinen on kerran vähän
"hjrpännyt y l i a i d a n " pyytämällä
erästä nättiä" tyttöä kanssaan naa­miaisiin.
Kuitenkin kaikeksi onnet­tomuudeksi
hän t e k i sen k i r j e e l l i ­sesti
j a k i r j e joutui miehen "oman
vaimon" käsiin. K u n siinä oli se­lostettu
kuinka kumpikin pukeutuu
naamiaisissa tunteakseen toisensa,
o l i vaimon helppo ottaa miehensä
rakastajattaren i>aikka. Mitä kaik­kea
siellä naamiaisissa taipahtui,
jääköön selittämättä, mutta sen
irön jälkeen alkoi .mies elää vai­monsa
" a r m o i l l a " , o l l a k u i n t u l i s i l la
hiilillä. Näytelmässä tapahtuu niin
paljon kaikkea hanskaa, että ylei-,
sö, käyttääksemme puhvauskieltä,
ön "haleta naurusta'' katsellessaan
" T u l i s i a hiiliä".
"RoUnlookkä". ' l-näyt. näytelmä.
K i r j . Percival Wild€. Suom. E e ­ro
Boman. Henkilöt: 4 miestä.
K u l i s s i t : hienosti kalustettu huo­ne.
Sivuja 15. Vuokra $1.00.
Rotanloukku on kuvaus 'Wall-ka-dun
pankkiirien huijauksista. Pank­k
i i r i , joka on käyttänyt keinotte­luun
sihteerinsä rahat, jotka tämä
on saanut perintönä äitivainajal-taan,
j a nyt kun s i h ^ r i haluaisi
rahansa takaisin, kieltäytyy niitä
maksamasta. Miten pitkälle raha­mies
todellakin menee, kun hänen
kukkaroaan uhataan, tulee tässä
näytelmässä hyvin sattuvasti esille:
K u i t e n k i n hän lopussa nolataan a i -
vian mestarillisesti j a joutuu mak­samaan
sihteerin vaatiman summan.
S U O M E E N
Markkaa
3940
Canadan Dollarista
LÄHETYSKUUJT:
tOe lähetyksKtä alle ^20.00, eOc j£.
letyksistä SE0.09—$49.99, gOc lä.
letyksistä $50.00—^79.99 ja $100
lähetyksistä $80.00—$100.00 S
iSc jokaiselta seuraavalta alkavalta
»adalta dollarilta- . ^|
Siliko««iioma!ähetyk«i>tä ovat {
letyskulut $3.50 Imetyksillä
Kaikki sähkölähettykset ;ahdääB
moraan Sadburysta Helsinkiin a.
s a n a päivänä koin saapuvat
Maiden konttoriin.
Sodbnryssa ja ympäristöllä asnnt
"Oivat käydä Vapauden konttcri«a
iedoatamassa erikolskunsia.
J^IVAPILETTEJX MYYDÄÄN.
riEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
Tehkää lähetykset osotteelU
VAPAUS,
Boa 69, S U D B U R Y . ONT.
Näytelmä on hyvä kokponpanol-taankin,
puhumattakaan siitä, että
Tällainen tilaisuus sattuu, sillä
kreivitär, joka kiukuissaan on pur­kanut
kihlauksensa jalosukuisen sul­hasensa
kanssaj suuressa seikkailu-halussaan
hurmaantuu komeaan l a -
kieijaan. Lakeija kuitenkin, tulles­saan
tuntemaan mitä siellä ylhäällä
on, alkaa inhoamaan ennen niin
kultaiseksi luulemaansa päämäärää.
Hän huomaa, että se olikin vain
pelkkää katinkultaa, joka heitä a l ­haalla
olevia oli sokaissut, ettei te
ollut tavottamisen arvoista.
Kreivitär on myöskin perinyt k a ­pinallisen
luonteen äidiltään, joka
alkuaan oli aatelintonta' sukua,
mutta kauneutensa tähden pakotet­t
i i n menemään kreiville. Kreivitär
on syntynyt maailmaan äitinsä v i ­haamana
rakkaudettomasta aviolii­tosta.
Äiti antaa tytön kasvaa kuin
v i l l i n luonnonlapsen. Äidiltään pe­r
i i hän vihan kaikkia miehiä koh­taan
j a vannoo äidilleen ei koskaan
tulevansa miehen orjättareksL Hän
l e i k k i miesten tunteilla, kunnes hä­nestä
alennuksensa tähden ei ole
enää jälellä mitään. Ei edes i n ­nostusta
elämään, sillä jos suhteen­sa
rengin kanssa joutuisi päivän­valoon,
niin olisi koko "aatelinen"
suku häväisty. Hänelle jää siis vain
yksi mahdollisuus, itsemurha, pitkä,
pitkä lepo, kuten hän sitä nimittää.
Miellyttävän kuvauksen^ näytel­mässä
luo Kristine, palvelustyttö.
Hänen käsityksensä elämästä ovat
oikeat. Hän.ymmärtää luokkarajat,
eikä pyri niitä sekottamaan, siksi
häii lausuukin tuomionsa kreivittä-r
e l l s ja lakeijalle, joka oli ennen
kreivittären lumoihin joutumistaan
hänen sulfcasensa.
Näytelmän jokainen henkilö on
varma luonnekuvaus, joten siinä
täytyy olla asianmukaiset tyypit.
Samaten täytyy näytelmä ehdotto-'
masti esittää hyvin j a hyvästi har-joteltunä;
ettei siitä tule kokonaan
väärä kuvaus. Näyttelijäin täytyy
kyetä syventymään osiinsa j a olla
täydellisesti tehtävänsä tasolla. Sik­si
emme ~kehotakaan paikkakunnil­l
a , j o i l l a ei ole kykenevää ohjajaa
"urheilemaan" tämänlaatuisilla näy-tielmillä.
Hyväi?ti esitettynä j a o i ­k
e i n tulkittuna on "Kreivitär ja
l a k e i j a " ehdottomasti hyvä j a on
sitä pidetty näytelmäkirjallisuudes­sa
Strinbergin parhaimpana j a eh-se
on k i r j a i l i j a n kynästä lähtenyt.
Mielenkiintoinen jännittävän ai­heensa
puolesta. Pitnudeltaankin
se sopii hyvin ohjehnailtamiin ja
on arvokas lisä mihin tahansa j u h ­latilaisuuteen
ohjelman jatkoksi.
Kun näytelmässä on - ^ a i n n e l j^
miestä, sopii se erikoisesti- miesten
järjestämiin iltamiin, j o i h i n sopivia
näytelmiä on niukalta.
" K a i k k i aviomiehet ovat sokeita",
l-näyt. komedia. K i r j . Joseph
Szebenyei. Suom. Eero Boman.
3 miestä j a 1 nainen. ^ K u l i s s i t :
vierashuone perheessä. Sivuja 8.
vuokra $1.00.
Kuuman kesän aikana halutaan
kevyttä ohjelmaa i l t a m i i n j a s i l l o in
tulee "Aviomiehet ovat sokeita" h y ­vään
tarpeeseen. Näytelmä on m i ­tä
hullunkurisin j a samalla häm­mästyttävän
terävä. Nimestäkin
päättäen voi uskoa jo olevan kysy­myksessä
perhesuhteet, jotka ovat
rikkoutuneet "rakastajan" väliin­tulon
tähden. Aviomies on kuiten­k
i n tässä tapauksessa viisas j a tie­tää
keinot, miten syylliset rangais­taan.
Sohvan alla, kun rakastuneet
kuhertelee, onkin piilossa poliisi ja
tulee sieltä aviomiehen kutsusta
ulos. Nyt on riittävät todisteet ja
yleisö tulee varmasti tietämään, et­tä
" K a i k k i aviomiehet eivät ole so­k
e i t a " . Lyhyytensä puolesta on
näytelmä verraton kesäisiin ilta­miin,
joissa kuitenkin välttämättä
täytyy olla näytelmä, sille kun on
totuttu.
Musiikkia.. Nä3rtelmään "Pappi­lan
- r a k a s t e l i j s t " , Kaarlo Luodon
verraton huvinäytelmä, on nyt
saatu nuotit. Siis joka ei ole vielä
ehtinyt esittää tätä näytelmää ja
laulaa lauluja "vanhalla n u o t i l l a ";
voipi tilata sen n y t . Samoin lasten
näytelmään "Uusi elämä", saman
k i r j a i l i j a n kaunis keijukais- j a satu­näytelmä,
olemme saaneet musiikin.
Joten sitäkin voidaan edelleen k e ­hottaa
esittämään.
K a i k k i tilauktet j a lähetykset
tehtävä osotteella:
F I N N I S H F E D E R A T I O N,
1113 W. Washington Blvd.,
Chicago, VL
Tov. . Näyttämölutto.
Vapaudelle ottavat rahavälitrkiil
'«staen myöskm:
VAPAUS B R A N C H OFFl CE
316 Bay Street,
Pert Artbar. Oatario.
DAVID HELIN
•ripaikkaknnnilla Pohj.-Ontarioua.
A. T . HILL.
Toronto, Ont. —- T a v a t t a v i s s a ilti.;
»in 957 Broadview Ave., j a päiviaii
Soom 304, 9S King St, E .
taa häntä s e n ^ n - v i e l ä enemmän: kä koko näytelmäkirjallisuuden par-
SaD!tSte.Maiieiiinifeia
" A s a " , repäisevä työväen näy­telmä
nähdään lauantain, L k . 4 p.
i l t a n a s,j. osaston Tiqalilla. Asa on
kolminäytöksinen keko i l l a n näytel­mä,
kuvaus Suomen luokkasodan
ajoilta v. 1918, Kappaleessa esiin­tyy
paljon henkilöitä, joten se on
täysin katsomisen arvoinen. E r i -
rippu nousee täsmälleen 8.-30 i l l a l l a.
OsuQstoimmtailtamaii on osans-kauppamme
järjestänyt kesäkuun ö
päivän, siis ensi sunnuntain illaksi
Hussey-haalille. Ohjelmasta mainit­takoon
puheita, runoja, lauluja,
soittoa y.m. sekä kaksinäytöksinen
kappale "Oma lehmä ojassa'. Si­säänpääsy
tähän tilaiKuuteen on va­paa
k a i k i l l e sekä vapaat kaiivit ja
leivokset.^ Iltamat a-.kavat kello 8
i l l a l l a . Siis pitäkää mielessänne.
Menneet ovat ne kenttä juhlatkin,
j o t k a onnistuivat hyvin. ^Päiväila 1
ei niinkään, sillä oli vähä.i huono j
sää j a paljon oli työläisiä töissä,
vaikka oli j o i l l e k in vapaapäivä. L-l
a l l a esittivät s,j. Sudburyn osaston
näyttelijät haalilla näytelmän "Lvu-l
u vaaleanpunaisesta silkkipaidasta.''
Kappale oli erittäin miellyttävä ja
sen esitys sujui parhaimmasta pääs­tä
mitä työväen näyttämö'llii kap.
p a l e i t a . esitetään. Yleisöä oli haali
täynnä jonkun verpan oli neljäsataa
j a sitten vielä pienokaiset, joten
voi täydellä luottamuksella sanoa,
että ne juhlat onnistuivat hyvin.
Terastelida* on nyt paraikaa laa­jennuksen
alaisena. Ratakitkoiei
valmistus loppui joku aika tukapc-r
i n j a useita miehiä joutui pois työs­tä
kiskojen valmistusosastoilta. Toi­sia
heistä on päässyt laaje:inuksen
synnyttämiin rakennushemmiin,
vaan eivät kaikki. Muut osat ovat
käynnissä niin kuin ennenkin, pait­si
muutoksia on tehty useampia.
Laajennus tulee maksamaan tie-1
dotuksien mukaan $300,000 ja pi-j
täisi se olla valmistunut parin kuu­kauden
perästä.
Tähän asti ei mainittu tehdas ole
voinut valmistaa 33 jalkaa pitCTipin
kiskoja, vaan nyt kön se tulee uu- j
teen kuntoon voi se valmistaa 531
j a l an pituisia, jotka enin ovat ny-j
kyään käytännössä. Mainittu teräs­tehdas
on monissa suhteissa jälessä |
nykypäiväisestä terästeollisuudesta, j
Se ei niin ollen kykene valmista-j
maan niin monta eri lajia teräs­tuotetta
kuin nykyään tanitaan jaj
siksi se ei pysty kilpailemaan maa­ilmanmarkkinoilla.
Siitä on oUo;
usein seurauksena se, että toinen
puoli tehdasta oh oUat seisauksis^
suurimman osan ajasta. Liekö tätä-j
k i n teräsyhtiötä vaivannut samaj
tauti kuin "Bescöa" Nova Scotias-sa,
että tulot eivät muka riitä me-|
noille, kuten yhtiön herrut ovat se-J
littäneet, käydessään Ottajassa nii-|
kuttamassa tuUisuojelusta iu^ll*«-
Nuorison iltamat ovat -'^'^-"^f"
Ne ovat ensi torstai-iltana tt]
9 päivänä. Ohjelmassa on m-CJ-,
näytöskappale nimeltä "Kilpajoos-j
s u a " . Pitäkääpiä mielessänne.
K l a n i t k o taasen koettavat S2£f
karvansa esiHe! Siltä se ainaknj
näyttää, sillä kaupungin valtuustos­sa
on tuUut esille lakiehdotus, jolla
moraalisista syistä pyritään kieltä­mään
kiinalaisia ravintolain oisa^i
t a j i a van. keltaihoisia^_ pitämäj
valkoihoisia naisia työssä, Lakn«-j
kele o n ollut kovan kiistan alaisecs
kaupunginvaltuuston kokoa^i^ 1
vaan ei sitä liene vielä h r - ä ^ ^ l
Kiinalaiset ovat prote=teerar.ne€-l
m a i n i t t u a lakiehdotusta vastasi,!
sillä heidän mielipiteittensä
kaan' on se paikallisen ' ^ ^ - • • J ^l
tön alkuunpanema homma. j
laiset täällä Soossa ovat ,^*|
jestyheitä osaksi. He kuuluva- |
mintang^uolueeseen, joka - ^ ^ . . ^i
nan kansallisv3llank-umruh-?uir^
puolue j a j o l l a cn taa
osasto. ;
Noni pari vuotta sitten
iämä terva- j a sutijärjes:/ ^
U
Vapauden
kcenhoitaja. 1
suomenkieltä.
Konttorin yht€
hakijat voivat
Hakemuks
tuksineen on
valitun alettav
Lähettäkäi
!;«•*•
Siiomer
Vi
Suomen
•«Älkää Unohta
tynyt saman 3
hittakoon seur
P H K K I L A
I KÄRSIMY
; AIKAMM]
• VALTIOL
1 VANGIN
H I L M A 1
1 VANKIE^
K U U S E N
HISTORII
M E R K
P I E U L L IS
NQJJSUN
NUORET
KÄRSIMY
V E L V O L I
laistaa;
riaa jj
varusti
Julkaisusi
kJen avustamis
VA
Box 69.
^^^^m.m.M
Soohun. Alussa
salaisena. Sitten
koetti jo esiintyä
toi niitä j a näitä
oli sen voima si
veinatkaan panna
täntöön, sillä ul
on tälläkin peruk
-innita ihmisiä, jot
sadanprosentin hr
ka eivät' olekaan
sia. Saa nähdä
klaseilla on jalan
jntan yhteydessä.
Heillä on useir
paikkakunnan päi
sanotaan, että uus
taan Tasta*an, jos
tin brittiläisiä, se 1
lannm imperialism
Port M u
L. Hautamäki
Port Arthurin alt
bihden kuukauden
laan tulee hän n
suatta, ottamaan
lehtien tilaulcsia ji
sastoja iltamien
nuoriso-osastojen
aaisjaostojen pert
yleensä antamaan
työssä. Osastojen
lee ottaa huomioo
ohjelmansa, mikä
anttamaan hänen 1
hänen matkansa tu
Myöskin tulee osj
iltamat piirikomites
niatkakulujensa ko
joista. tuleva pros
ttään kaikki piiriko
M paiitki
KIRKLAND l
Kirkland Laken ,
' ^ t en poikatalo o
Bjalaisten työläist<
^^öpia saavutuksi
aineellisen edun
on poikatal
^ « taistelukilpi 1
.ia poUitt
aikana.:
^kyisestä laajr
. f ° W t a o_n PO
alkunsa noin
^ ' ^ e n saHsta, j,
fmen asuskeli es
? " P ^ ' ^ . J a laitte: ^
S S - " ^ " - " jäsen
ruokafinhor
antona ^ I - ,