1922-06-27-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
TJigtaina, kesäk. 27 p.«- Taesday, Jane 27th, {[^dan enomalaisen työväestön gänenkannattaja, flmea* l7y Sodburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai. yastaavHa. PtUoEimO, ittaja. ^^y^fo-in.uFtas^sihite eri. V A P A U S (Liberty) The only organ of Finnisfa WorkeT8 In Canada. Pab- Bsbed in Sndbury, Ont., every Tnesday, Tfaursday and Sfttnrday Advertising rates 40c per col. fnch. Minimum charge ioT singJe iiisertlon 75c. Disconnt on standing advertise» xsent The Vapaus is the best advertising medium among the Finnish People in Canada. Dmotnshinta kerran j palstatuumalta. Suurista ' julaistuista ilmotuksista 40c, Imotukiista sekä ilmotuksis.ta tk«e>rt^a . «?11. 0n0n kkoollmmeekkeerrttaaaa;: aavviiooeerrooj,l mmoottuukksseet t??2. .00 kerta, 83.00 (kaksikertaa; syntyraailmotukset jl.OO i lutaantieto- ja osoteilmotukset 50c. (kerta, ^ i - - ] S ö ; ; n - TilapäisilmotukBista pitää raha seurata mu kaneC kerta; ha ,00 kolme TILAUSHINNAT: Canadaan yksi vk. $4.00. puoli vk. $2.25, kolme kk Ick. 76c. ^ ' * ? h ? y Ä Ä ' suomeen, yksi vk. $5.50. puoli vk. ^ ' ' T i / Ä jot ei-I^iraa raha. ei tulla lähettämään aftiamiesten jotlly on takaukset. Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen Krjeeseenne, kirjottakaa uudelleen Inkkeehoitajan persoonallisella nimellä. J. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja ^ i ^ ä ^ n konttori Ja toimitus on Liberty Buading Loininice St., Puhelin 1038.^- Postiosote: Bbz 69, Sudbury, Qnt Registered at the Post Office Department. Ottawa, as aecond class matter. Kapitalismin hyökkäys saa työläiset yhdistymään Kapitalismin häikäilemätön raailraanlaajuinen hyökkäys järjestynyttä työväestöä vastaan on saanut aikaan ihmeteltävän suuria heräämistä vanhojen ammattiuni-oitten jäsenistön keskuudessa. Riistäjien raakamainen sorto ja riisto näyttää saavan vihdoinkin anunattiuni-öitten jäsenistön syvät rivit luokkatajuntaan, herättäen heissä voimakkaan työläisten keskisen solidarisuustun-nelman ja lujemman yhteenliittymispyrkimyksen. Toivottomiksi ja parantumattomiksi luokitellut ammat-tiuniot ovat kautta mailman tehneet alotteita työväen voimien kokoomiseksi kiinteämmän 'ja laajemman yhteenliittymisen kautta. Niinpä suurta huomiota her^t^ tanyt monimiljoonaisen Chicagon kaupungin työväen ^järjestöjen keskusneuvoston päätöslauselma, jossa esitetään American Federation of Labor liiton ammatillisesi jjärjestyneittenunioitten muodostamista teollisuus-unioiksi^ on saanut lämpimän kannatuksen Milwau-keen, Wi9. ja Ojgdenin, Utahin y;m. huomattavilta A.F. of L:n keskusneuvostojlta. Amalgamated Clothing Worker8, yksi voimakkaimpia itsenäisiä unioita Amerikassa, äskettäin pitämässään puolivuosikonventionissa Chicagossa velvoitti toimeenpanevan komiteansa ryh-tyinään neuvotteluihin muiden vaateteollisuusunioittein kanssa, näiden järjestöjen täydellisesti yhteenliittämi-seksi, saman keskustoimeenpanevan komitean alaiseksi. Veturin kulettajain ja lämmittäjäin uniot, kalcs; voimakkainla rdutatietyöläisten järjestöä Amerikassa ovat kumpikin konventioneissaan hyväksyneet ajatuksen näiden, kahden järjestön yhteenliittämisestä ja valinneet yhteisen komitean valmistelemaan esitystä asiasta kura- .mankln järjestön jäsenistön yleisäänestykselle. Kysymyksen johdosta kirjoittaa «Locoraotiv^ Engineers Journalissa» veturinkulettajain presidentti W. S. Stone, kannattaen yhteenliittymistä lämpimästi, joten on aivan todennäköistä että yhtyminen tulee yleisäänestyksellä hyväksytyksi, sillä esim, seilaigon henkilön kuin Sto ifen vöikutusvalla jSsenisiöÖn ön huomattavan suuri. New Yorkin ja sen ympärillä olevan 50 mailin alueella ovat 20,000 jäseniä käsittävät kirjaltajain osas tot muodostaneet kirjaltajain piirineuvoston, tarkoituk sella koota kaikki kirjapainotyöläiset tähän järjestöön |a tehdä samanlaiset ja samanaikaiset palkkasöpimuk \^ Hawaiin, ehkä meidän mielestämme takapajulla olevat työläiset, ovat perustaneet «The United W^orkers of Hawaii» (Havvaiin Yhdistyneet Työläiset) nimisen uni-on, ^rkotuksella muodostaa teollisuusumonistisen koko maata käsittävän työväen järjestön, johon kaikilla teollisuusaloilla työskentelevät työläiset tullaan järjestämään, ilman ammatti-, väri-, rotu- tai muita eroavai ; suuksia katsomatta. Äskettäin Winnipegissä pidetyssä Canadan postityö-läislen erinäisten unioitten konferenssissa, rauodostet- .• tiin Canadan postityöläisten yhtenäinen järjestö, ni-i mellä Canadian Federation of Postal Employes. Brittiläisten kalastajain unio päätM hiljakkoin pitämässään konventionissaan 3932 äänellä 7 vastaan ; liittyä «Transport and General Workers Unioon (Ku- \, letustyöläisten ja yleisten työläisten unio). ' Ruotsin lihanleikkurit, leipurit, piirakkain valmis i tajat, keittäjät y. m. samanlaisissa ammateissa työsken- ( televät työväen uniot* ovat päättäneet liittää kaikki nämä. järjestöt yhdeksi «Ruotsin Elinlarveteollisuuk-sien unioksi». Sama -en tapahtunut Italiassa näiden ammattialojen työläisten kesken. Äskeisessä konferenssissaan Norjan hallituksen ; työläiset, sellaiset kuten tullivirastojen työläiset, asema- ja rautatietyöläiset, sähköttäjät ja telefoonityöläi-sel ja seitsemän muuta siviililyöläisten ammattiuniota perustivat yhteisen komitean, jonka tehtäväksi jätettiin lopullsesti siviililyöläisten yhtenäisen union perustaminen. Saksan siviilityöläiset niinikään ovat ryhtyneet järjestymään yhteiseen siviililyöläisten unioon. Tähän järjestöön kuuluvat sekä hallinnolliset virkailijat, henkisen työntekijät ja valtion palveluksessa olevat Tuumiillisen työntekijät. Tämä järjestö on antanut myöskin kehoituksen valtion rautatie- ja kulelusliiken- Detyöläisten järjestölle liittyä heihin. , Edellä on lueteltu ainoastaan muutamia piirteitä näytteebi siitä, minkälaisia yhdistymishankkeita vanhoissa ammattiunioissa on meneellä ja kuinka unioitten pohjajoukkojen keskuudessa vihollisen hyökkäysten ahdistaessa, on herännyt ennen kuulumattoman voimakas solidarisuuden tunnelma. Samallaisia tapauksia ja piirteitä voitaisiin luetella paljon. Tosin on meidän muistettava, että vallitsevan luokan provo-katsioni, ammatti unioitten taantumusjohtajien petollisuus ja työväen suurten pohjajoukkojen oma luokka-tiedottomuus, joka on vielä valtava, tekee tämän solidaarisuuden kypsymisen ja yhdistymispuuhat paljon hitaammaksi ja luonteeltaan heikommaksi kuin mitä me toivoisimme. Mutta samalla kertaa me voimme lohduttaa itseämme sillä, että me elämme vallankumo uksellista aikakautta ja erikoisesti proletaarisen vallankumouksen aikaa, jolloin suuret työväen pohjakerros joukot pakostakin vetääntyvät mukaan tähän vallankumousliikkeeseen, joutuessaan taisteluihin ensiksi pelkästään tämänpäiväisistä etukysyrayksistä yhdistynyttä pääomamahtia vastaan. Näissä taisteluissa herää ja edelleen kypsyy sen luokkatietoisuus, josta taasen on seurauksena sen solidaarisuustunnelman kirkastuminen ja voimistuminen ja perusteellinen ja luja yhteenliittyminen. Niinpä me saammekin olla toivehikkaita, että vielä tänään rajattomasti orjuutetut, sorretut, riistetyt ja tietämättömyydessä uinuvatkin pfoletaarimassat sitten kin heräävät ja tulevat käsittämään luokkamme historiallisen tehtävän — proletariaatin vapautuksen kapi talismin orjuudesta. ystariippi ?aistei?iiieieii George Bernard Shaw reformisosia listeista Sosialidemokraattien «asteettaisesta kehityks^ sosialismiin pikkuparannuslen kautta» sanoo George Bernard Shaw eräässä äskeisessä kirjotuksessaan m. m. seuraavaa: «He eivät voi saada nykyistä politillisla koneistoamme saamaan aikaan sosialismia enempää kuin he voivat saada neulomakonetta tuottamaan paistettuja munia. Sitä ei ole tehty sellaista varten. Ja ne, jotka käyttävät tätä koneistoa, vaikkakin he voivat vaatia parempaa palkkaa ja parempia olosuhteita — ja Saadakin niitä käyttävät sittenkin kapitalistista koneistoa, joka ei voi tuottaa mitään muuta kuin kapitalismia. — Kapitalistiseen järjestelmään mahtuu niin paljon sellaista, joka näyttää edistykseltä, että pintapuoliset ajattelijat helposti voivat uskotella itselleen että se lopulta kehittyy sosialismiksi, mutta sitä se ei koskaan voi tehdä kääntymättä nurin niskoin. Orjuus kehittää aina itseään järjestelmänä. Se voi alkaa sillä, että se liiallisella työllä saattaa orjat ennenaikaiseen hautaan. Sitten se havaitsee että huonosti kohdellut orjat eivät tuota omistajilleen niin paljon rikkauksia kuin hyvin kohdellut, paitsi siinä tapauksessa, että kuluneitten orjien tilaile saadaan uusia hyvin halvalla. Tällöin havaitaan paljon inhimillistä edistystä. Myöhemmin, kun kekaitään nykyaikaiset teollisuusriiston menettelyt ja kehitetiäni niitä, !havaitaankin että yksi ja sama herra ei voikaan pitää orjaa jflikuvasti työssä. Kun saavu-täinttähän asteeseen, haluas herra oikeutta vapautua orjastaan, kun hänellä ei orjalle ole työtä, ottaakseen hänet jälleen työhön, kun teollisuus vilkastuu — hän ei myöskään halua olla edesvastuussa orjasta, kun tämä on tullut vanhaksi jä työhön kykenemättömäksi. Ja heti kapitalistinen valtio innostuu tavattomasti vapautta puoltamaan — ja kun on jonkun aikaa agitgerattu loistavilla puheilla ja itkunsekaisilla runoilla, päästetään orja vapaaksi tekemään tyÖlä niille, jotka häntä tarvitsevat, näkemään nälkää, kun kukaan ei häntä tarvitse, kuolemaan köyhäinhuoneessa ja kuuntele maan että tämä kaikki on hänen oma syynsä. Ja kun taas pian huomataan että tämä «edistys» onkin ollu taka-askel, pannaan edistysmieliset reformistit työhön laimentamaan tämän uudenlaisen orjuuden pahinpia seurauksia tehdaslainsäädännöllä, vanhuusvakuutuksi llT j.n.e. j.ii.ft,- jotka kaikki ovat osottavinaan että elämme kehityskaudessa. Mutta tällaista edistystä sai lilaan vain silloin, kun työläiset tulevat tehokkaam miksi orjina ja heidän herransa sitä mukaa rikkaammiksi riistäjinä,» Siinä on loistava kuvaus siitä, mitä reformit ny kyisessä järjestelmässä ovat ja mihin ne johtavat. BolthevHut mnka tehneet linna* rauhan kapitalistien' kantta. Läpinäkyvällä laihuudella joudu-tettuaan karille proletariaatin äskeisen mailmanrintaraahankkeen ja jo ennen äskeistä 9-henkisen komitean konferenssin istuntoa sovittuaan noskelaisinternationalen kanssa omasta oikeistoiais-<mailraan!kong-ressistaan », }or!k& alkuunpanijoina ovat kaikki sosialidemokratiset kuninkaiden ministerit, Versailles'n väkivaltarauhan allekirjoittajat ja kommunistimurhaajat, ovat 25 in temationalelaiset v a r o v aisuuden vuoksi ryhtyneet yleishyökkäykseen Kommunistista Internationalea ja Neuvosto-Venäjää vastaan koettaen siten saada mahdollisesti vielä vanavedessään liiJdkuvat työläisjoukot uskomaan, että he, 2i intematio nalelaiset ja heidän henkiset heimolaisensa, 2 internationalelaiset, he vain todella tahtovat työläisten yh teisrintamaa mutta eivät kommu nistit. Kommunistimurhat jatkuvat Rumaniassa Toveri Filipeskun murhaa on nyt Rumaaniassa seurannut toinen. Tällä kertaa ovat sotilaat raaka maisesti tappaneet niinikään 300 kommunistin juttuun sekoitetun toverin, Aleksandra Cherean. Suoritettuaan verityönsä pakenivat pyövelit uhrin huutojen johdosta Jättäen tämän menehtymään verivirtaansa. Tämän kauhuntapauksen johdosta on 155 samassa vankilassa viruvaa toveria tehnyt nälkälakon vaalien vartijain poistamisia, jotka koska tahansa voivat lappaa kenen haluavat. Tehtyjen tiedustelujen johdosta on linna päällikkö vastannut, että tämä oA ainoa oikea tapa kommunistien kohtelemiseksi — kyynillisyytlä, joka ei jää suomalaisille Aatuille velkaa. o— — — Toukokuun 21 päivänä järjestivät Tukholman työttömät suuria mielenosotuksia, joiden huippukohtana oli tuhansiin nouseva joukkokulkue valtiopäivätalon ohi. Pääkokous pidettiin Pohjoisella rautatiellä. Tääl lä samoin kuin eri kaupungin kolkissa pidetyissä mielenosoituskokouksissa pidettiin suunnattoman pakollisen nälkätilanteen aiheuttamia puheita, teroitettiin yhteisen esiintymisen tärkeyttä ja hyväks>ltiin .päätöslauselma, joka on samaa sisältöä kuin aikaisemminkin pidettyjen joukkokokousten. Pohjoisella Rautatientorilla takavarikoivat poliisit standaariin, jossa seisoi: «Armeijan ja laivaston sotilaat! Jälläkää kasarmit! Hävittäkää mur-hakbjeet! Olkaa solidaarisia!» Samaan aikaan kuin Adlerit ja Bauerit hyökkäävät vieniläisessä lo kaviemärissään Kommunistisen In ternatronalen 'kimppuun syyttäen tätä siitä, että olisi hajoittanut henkisen komitean,- valhe mikä kompastuu omaan mielettömyyteensä, on saksalainen «riippumaton», Cris-pien, berniläisessä keskustalaisleh dessä tehnyt kaksi mielestään erittäin painavaa syytöstä bojshevikeja vastaan. Ensimäinen näistä kuuluu, että neuvostohallitus, solmiamalla Genu-assa 7-kuukautisen aselevon porvarillisten hallitusten kanssa, on tehnyt saraan kuin oikeistososialistit vuonna 1914! Seisauttanut vallankumouksellisen luokkataistelun ja ryhtynyt yhteistoimintaan kapitalistien katissa! Ja siten pettänyt proletariaatin asian! Riippumattomain, sts. no^elaisis-ta riippuvain mielestä on neuvostohallitus tehnjrt petoksen sitoutuessaan olemaan hyökkäämättä kapitalistisia valtioita vastaan ja samalla näiltä sitoumuksen, etteivät nämäkään hyökkää,.' Neuvosto-;Venäjää vastaan. Mutta tätä seikkaa pohdittaessa on palautettava mieliin, että riippumaton 'lehdistö, puhumattakaan nyt varsinaisesta noskelaises-ta, on pitänyt jokaista Neuvosto- Venäjän aseellista esiintymistä, vaikkapa sellaisen tai^oitukiena olisi ollut ilmeinen proleta^rimaah etujen suojeleminen, kommunistisena imperialismina.» Neuvosto-Venäjä ei saanut millään: ehdolla hyökätä kapitalistisia vältioitia; Vastaan, tämä kun mei*kitsi kommunismin tuomista vieraaseen maahan pistinten turvin, ja mitä vastaan riippumattomat eivät; koskaain ole lakanneet protesteeraämasta. Mitä siis merkitsee riipijumattoniain nykyinen syytös? Ovatko he huijanneet aikaisemmin soimatessaan neuvostohallitusta imperialismista, vai huijaavatko he nyt leimatessaan työväenluokan etujen pettämiseksi sen, että neuvostohallitus sitoutuu olemaan hyökkäämättä kapitalistisia valtioita vastaan? Itse' asiassa ovat riippumattomat huijanneet aikaisemmin, samoin Ocuin nytkin. Sillä ja muiden maiden kommunisteja, että nämä muka elivät rosvotuilla venäläisillä varoilla. Tähän astihan ei riippumattomain mielestä ole ollut mitään suurempia rikoksia kuin bolshevikkien kulta ja Moskovan propaganda! Ja kaikille tunnettua on kuinka Saksan noskelais- ja riippumattomat lehdet Saksan maaliskuun nousun jälkeen kuorossa huusivat, että se oli Moskovasta järjestetty. Mutta nyt tekee neuvostohallitus raskaan rikoksen, kun se ei järje«ta vieraitsa maitta noutuja. . Mutta, kuten sanottu, kaikki tämä on vain paksua ja tylsää veru^ kettä, jolla muka osoitetaan, etteivät kommunistit lainkaan tahdo mitään yhteistä rintamaa, neuvostohallitus kun on sopinut kapitalististen hallitusten kanssa. Mutta Shei-demannit, kommunistijahtaajat, ja vieraiden maiden syndJkalistiluovut-tajat, kas he riippumattomain kanssa ovat omiaan järjestämään ma-ilmanköngressin. Herra Branting, Ruotsin kuninkaan kuuliainen palvelija, kuten saksalainen toverilehti huomauttaa, hänellä on vapaat kädet proletaarisen mailmankongres-sin järjestäjäksi. Mutta Lenin, tuo rakas kapitalistimailman ystävä Ja kompromisseeraaja, hänestä ei ole minnekään. 2iiniiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiifiiiinuiin»«iiiiiiiiiiiinHiiiiimf^^ Ja (kuitenkaan ei neuvostohallitus Genuassa tehnyt mitään kompromissia kapitalistisen mailman kanssa. Päinvastoin: Genuan neuvottelut jäivät tuloksettomiksi sen takia, että kapitalistinen mailma vaatii neuvostohallitusta luovuttamaan takaisin kansallistetut tuotantolaitokset, mutta neuvostohallitus hylkäsi tämän vaatimuksen. Genuassa ei tehty mitään kompromissia, koska neuvostohallitus kieltäytyi sälyttämästä Venäjän työtätekevän kansan harteille kapitalistisen mailman vaatimaa pakkoveroa. Mutta kun ei tähän mennessä oltu solmittu mitään muodollista rauhaa, diplomaattinen taistelu kun jatkuu, niin tehtiin 7-kuukautinen aselepo. Mutta tuon 7-kuukautisen aselevon jälkeen? Ehkäpä silloin alkaa ennenkuulumattoman ankara kapi-tajistimailman rynnäkkö Venäjän proletaarivaltiota vastaan, sen hallitus kun ei Haagissakaan :.tule: suostumaan Venäjän palauttamiseksi kapitalismiin, ja täten sillä oh en-istä suurempi syy- ratkaisevain LÄHETYSKUSTANNUKSET; Postissa 15c kaikilta rammata. SähköaanomaUa ?3.50 kaiidita Kysykää erikoiskurssia suurille Bummille. Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A T Hin o-^ r, view Ave. * Bro Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänii< Tiedustelkaa hintoja y. m. Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies. E BOX 69, SUDBURY, o VAPAUS, PUettiliike tehtävä J, V. Knnnaiton nimessä. iiiiiiniiniiiniiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiH,,,,,,,^^ letaarisen mailmankongressin, ko-koonkutsumiseksi mailman työläis-rintaman järjestämiseksi proletaarisen maansa etujen suojelijaksi. Mi tä järkeä olisi niinmuodoin siinä että Kommunistinen Internationale jota noskelaiset ja riippumattomat aina ovat väittäneet neuvostohallituksen välikappaleeksi, luopuisi .yhteisen rintaman ja mailmankongressin tunnuksesta? Täten ovat Crispienin ja kaikkien muiden riippumattomain ja nos-kelaisten nämäkin viimeisimmät Kommunistisi^ Internationalea ja neuvostohallitusta vastaan vain huijausta, valheita, joita onttoutensa takia juuri toitotetaan niin äänekkäästi, mutta joka toitotus juuri on omiaan avaamaan niidenkin korvat, jotka eivät tähän asti ole kur-jain petturijohtajainsa valheita epäifleet. Ja kommunistien tehtävänä on näiden valheiden oikea rankaiseminen pitämällä kaikesta huolimatta kiinni ajatuksesta, että työläisten on puolueisiin ja katsantokantoihin puuttumatta kansallisesti jä kansainvälisesti'-'yhteiseni pohdittava hetken päkottavfmpia tehtäviä ja niiden läpiajamiseksi luo- I favä tödiellinen proletaarisrintama taistelujen varalta ponnistella pro- kapitalismia vastaan. S. Ammattijärjestön jäsenluku vuoden 1 neljänneksellä lut' runsas. Mutta kalaa ei tai ei voida tarpeeksi hyvin tää. Useissa suolatuissa tynr oli jo pahentaneen hajua. Knäsössä löytyy joku van rakki, josta korjaamalla ; väliaikainen asunto. Osuus edustajat täällä hankkiutuvat laan siirtämään paikalle lau m. rakennustarpeita, jotta peräinen työ tehtaan, asunti m. rakennusten rakentamiset täisiin saada käyntiin heti kunnan muiden jäsenien saa Mineraalien ulosv Karjalassa on selvää, että proletaarisella valtio- olemuksella on proletaaristen etujen näkökannalta oikeus hyökätä kapitalistisia valtioita vastaan, jo> «illä on Toimia «iihen, aivan samoin kun työläisillä on oikeus sopivan tilaisuuden, tullen ryhtyä lakkoon puristaakseen kapitalisteilta lisäpalkkaa. Mutta yhtä selvää on myös että proletaarisen valtion edun mukaista on, niin kauan kuin se ei ole vahvempi kuin kapitalistiset valtiot, pitää yllä rauhaa ja turvata se diplomaattisilla sopimuksilla. Toinen riippumattomain ylen kauhea syytös, minkä Crispien vislkaa esille, on se, että neuvostohallitus (ei Kommunistinen Internationale) on sitoutunut olemaan harjottamatta mitään propagandaa kapitalistisia valtiojärjestyksiä vastaan ja luovuttamatta mitään varoja tämän propagandan harjoittamiseksi kapitalistisissa maissa. Mutta tälläkin väitteellä jouduttavat crispieniläiset itsensä omaan virittämäänsä satimeen. Sillä ensiksikin sitoutui neuvostohallitus jo Brestin pakkorauhassa olemaan harjoittamatta propagandaa Saksassa, ja toiseksi vaativat juuri itse Saksan riippumattomat ministerit Ditt-man, Haase ja Barth suhteiden sol-miamisen ehtoina neuvostohallituksen kanssa loupumista Scaikesta propagandasta! Ja kohtalon ilkeydestä oli Dittman tällöin juuri, saman riip- .pumattoman lehden, Freiheitin, päätoimittaja, joka nyt pitää petoksena sitä, että neuvostohallitus sitoutuu luopumaan propagandasta! Ja lisäksi: satoja kertoja on juuri ""reiheit-lehti syyttänyt neuvostohal-itusta siitä, että- tämä olisi luovuttanut cMoskovan ruplia» agitatsio-nin harjoittamiseksi muissa maissa, TyoltSmyytajatta huolimaita hiukan liekliptynyt. S. Ammattijärjestön' alaiset liitot ovat nyttemmin lopullisesti tilitt^-^ neet veronsa • Ammattijärjestölle. Kuten allaolevasta taulukosta näkyy,' on Ammattijärjestön jäsenluku vuoden ensi neljänneksellä lisääntynyt 256 jäseiiellä,- ollen koko JääenlulkU 48,845. Liiton nimi 0:to Täys. luku maks. LasiteoUisuustyöv. 3 120 Tie- ja vesirak. työl 22 924 Puutyöni .„..; 83 3,090 Sukeltajaip — 44 Saha-, Kulj.- ja Sekät. .,..286 11,710 PaperiteoUisuustyöv. 45 561 Jalometallityönt. 7 176 Elintarveteollisuust 28 614 Kivityönt. 32 1,024 KutomoteoUisuustyönt..,, 22 600 Metalliteollisuustyönt. ....103 6,337 Kijratyöntekijäiri 31 1,534 Muurarien, R. ja U. .. 35 1,129 Nahkateollisuustyönt. .... 3J! 916 Vaatetustyönt. ,..„ 33 837 Maalarint ..„........>..... 23 900 Rautatieläisten amm 11 280 Ajurien 12 632 Merim. ja Lämm. Unio .... 5 512 S. W. R. Konep, työnt 8 489 .Liike- jä taloustyönt. .... 43 1,088 Puoliksi malks. 161 388 4,302 1,815 98 650 30 1,510 2,071 1,376 133 795 743 70 20 153 1,013 Jäseniä yht. 120 1,085 3,478 44 16,012 2,376 274 1,264 1,054 2,110 8,408 2,910 1,262 1,711 1,580 970 300 632 512 642 2,101. X lisäys Niistä •— väh. maks. vap. 73 486 — 64 — 73 — 1 —385 1,416 xl78 X 2 Olemme jo aikaisemmin neet,Karjalasta löytyvän mi rikkauksia. Näiden jalost käyttöarvoiksi ja lähettäniine totavarana mailman markkint päivän kysymyksiä. Karjala ryhdytty voimaperäiseen työ lyyn ja Amerikassa oleva K toimisto hanikkii markkinoita Micaa eli kissankultaa on Karjalasta löytyvän suunni määrät. Hyvällä paikalla, kuljetusvälineitä, löytyy koki saari täynnä tätä arvokasta raalia. Sitä käytetään Ami paljon erinäisiin tarkotuksiir ta arvokkainta lajia käytetä; koalalla, koska se ei johda ja on ehdottomasti tulenki Vaikkakin heti on alettu maan ja valmistamaan ulosvi si micaa, niin tarvitaan täss jalalle apua. Työvälineet ov, gen alkeelliset ja työvoimaa riittävästi tälle alalle, Mica-leikellä määrätynlaisiin koko lajitella ja tässä kysytään taitoa ja tottumusta. Karjal laan lähettämässä amerikaia Perttejä, mutta mieluummir taisimme suomalaisia; Tämän tähden allekirjoita misto ilmottaa, että se on i deita läfaettiiniaän rajattoma ran mican «trimmaajia», laji ta ja louhijoita Karjalaan. x503 — 17 xl20 —117 x234 — 66 X 5 — 17 — 12 —127 — 72' — 19 — 73 x257 81 .124 '''^ 1 kykenevaitille olemme tilait maktamaan matkakuttannul korvaamaan muutenkin. Te olisi, lähdettävä viipymättä, s lä tämän kesän aikana tu sitä Amerikaan suuret määr Karjalan Työ Oiuuik K:tta Aar* Hj o Kuzbassen tied< 450 130 12 72 110 30 32 /19 Yhteensä «7133.517 15,328 48,845 x256 3,112' Ammattijärjestön taloudenhoitaja Aatu Halme, joka ylläolevan taulukon on eiliselle S. Sosialidemokraatille kiikuttanut, (korostaa erikoisesti sitä seikkaa, että suurempien liittojen, metalliliiton ja cKolmiliiton» jäsenluku on pienentynyt, kun taas pienempien liittojen (riippumattomuutta edustavienko?) jäsenluku on lisääntynyt. Mainitessaan tämän olisi hra Halmeen kuitenkin pitänyt huomauttaa samalla, että esim. Kol-miliitosta on tänä aikana eronnut useita osastoja, yhteensä n. 400 jäsentä, liittyen Elintarvetyönteki-jäin ja muurarien liittoihin sekä et-antoja. Itä työttömyys, joka metalliteollisuuden alalla on, kuten tavallista talvikuukausina, tänäkin vuonna ollut niin suuri, että liiton on täytynyt ensi neljänneksellä maksaa jäsenilleen työttömyysavustusta yhtä paljon kuin koko viime vuonna yhteensä, on vaikuttanut metalliliiton jäsenluvun vähenemiseen. Herra Halmeen tarkoitus onkin ilmeisesti ollut tässäkin harjoittaa sitä ammatillista liikettä hajoittavaa I'toimintaa, jonka eräs sos.-dem. kop-lakunta,^ jonka yhtenä sieluna Halmekin on, on ottanut päämääräkseen. tiedonantoja Amerikalainen kalas-tusosuuskunta <Karjalan Kommuunin» toukok. 23 päivän numerossa kerfotaan: <Amerikalaisen Kalastttsosnuskun-nan edustajat, toverit Anttila ja Mattila ovt äskettäin palanneet Petroskoihin t u t k i musmatkaltaan Vienanmeren rannalta. Toveri Anttila kertoo havainnoistaan ja mahdollisuuksista seuraavaa: Kannutustehdas ja kalastuskeskus aijotaan sijottaa Knäsön kylän luo. Siellä on pienoinen joki, josta saadaan tehtaaseen tarvittava voima. Paikka on muutenkin kaikin puolin sopiva. Itsessään knäsön lahdessa on kalansaalis runsas ja sitäpaitsi on siitä mukava pistäytyä pitemmälle, hallita koko Kuolan niemimaan etelärannikon kalastusta. Knäsön pikkusiili, joka muistuttaa «vanhan maan» silakkaa on mitä parasta kannutuskalaa. Sitä voidaan kan-nultaa sekä sellaisenaan että paistettuna ja palvattuna. , - - „ Sillin tulo on tänäkin keväänä oi-' ^"'''PyJ^^^ Lauantaina kesäkuun 1' lähti täältä Amerikasta joukäcue työläisiä Kuzbasseer taen 103 henkeä. Joukkue o dostunut 16:ta eri kansali ta joista suomalaisia oli 3( tä Amerikasta on jo lähter Iäisiä ja insinöörejä Ku? kaikkiaan 276, niistä suo 112. Tämän joukon, samoin ku lisienkin,, tarkoituksena ja : ränä tuntui olevan sama i luokan yhteisenasian autt Venäjän vallankumouksen minen ja sen edelleen ke nen, rakentamalla sen teoliii mä sellaiselle pohjalle että tarvitse turvautua kapitaiist joaraaan apuun, jonka lof tarkoituksena on Neuvostova kistaminen ja voitonhimoise talismin rakentaminen. (Kuzbas suunnitelma tuli; entistä tarkemmin ja tarmi min kaikkialla työläjsten ke; sa, haifannan alaiseksi; onu akseen. Juuri näillä alueilla leiliä ja etelä-Siperiassa, mis bas alueet sijaitsevat on ' huomatuimmat luonnonri! jossa voidaan kehittää, ei taan yhtä teollisuuden a!a kaikkia mitä konsanaan hyvi sa yhteiskunnassa tarvitaan on mailman suurimmat kirii räs-, metsä- ja maanviljelj jotka ovat yhteiskunnan vai
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 27, 1922 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1922-06-27 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus220627 |
Description
Title | 1922-06-27-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
TJigtaina, kesäk. 27 p.«- Taesday, Jane 27th,
{[^dan enomalaisen työväestön gänenkannattaja, flmea*
l7y Sodburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai.
yastaavHa. PtUoEimO, ittaja. ^^y^fo-in.uFtas^sihite eri.
V A P A U S
(Liberty)
The only organ of Finnisfa WorkeT8 In Canada. Pab-
Bsbed in Sndbury, Ont., every Tnesday, Tfaursday and
Sfttnrday
Advertising rates 40c per col. fnch. Minimum charge
ioT singJe iiisertlon 75c. Disconnt on standing advertise»
xsent The Vapaus is the best advertising medium among
the Finnish People in Canada.
Dmotnshinta kerran j
palstatuumalta. Suurista '
julaistuista ilmotuksista 40c,
Imotukiista sekä ilmotuksis.ta
tk«e>rt^a . «?11. 0n0n kkoollmmeekkeerrttaaaa;: aavviiooeerrooj,l mmoottuukksseet t??2. .00 kerta,
83.00 (kaksikertaa; syntyraailmotukset jl.OO i
lutaantieto- ja osoteilmotukset 50c. (kerta, ^ i - -
] S ö ; ; n - TilapäisilmotukBista pitää raha seurata mu
kaneC
kerta; ha
,00 kolme
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00. puoli vk. $2.25, kolme kk
Ick. 76c.
^ ' * ? h ? y Ä Ä ' suomeen, yksi vk. $5.50. puoli vk.
^ ' ' T i / Ä jot ei-I^iraa raha. ei tulla lähettämään
aftiamiesten jotlly on takaukset.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Krjeeseenne, kirjottakaa uudelleen Inkkeehoitajan persoonallisella
nimellä.
J. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja
^ i ^ ä ^ n konttori Ja toimitus on Liberty Buading
Loininice St., Puhelin 1038.^- Postiosote:
Bbz 69,
Sudbury, Qnt
Registered at the Post Office Department. Ottawa, as
aecond class matter.
Kapitalismin hyökkäys saa työläiset
yhdistymään
Kapitalismin häikäilemätön raailraanlaajuinen hyökkäys
järjestynyttä työväestöä vastaan on saanut aikaan
ihmeteltävän suuria heräämistä vanhojen ammattiuni-oitten
jäsenistön keskuudessa. Riistäjien raakamainen
sorto ja riisto näyttää saavan vihdoinkin anunattiuni-öitten
jäsenistön syvät rivit luokkatajuntaan, herättäen
heissä voimakkaan työläisten keskisen solidarisuustun-nelman
ja lujemman yhteenliittymispyrkimyksen. Toivottomiksi
ja parantumattomiksi luokitellut ammat-tiuniot
ovat kautta mailman tehneet alotteita työväen
voimien kokoomiseksi kiinteämmän 'ja laajemman yhteenliittymisen
kautta. Niinpä suurta huomiota her^t^
tanyt monimiljoonaisen Chicagon kaupungin työväen
^järjestöjen keskusneuvoston päätöslauselma, jossa esitetään
American Federation of Labor liiton ammatillisesi
jjärjestyneittenunioitten muodostamista teollisuus-unioiksi^
on saanut lämpimän kannatuksen Milwau-keen,
Wi9. ja Ojgdenin, Utahin y;m. huomattavilta A.F.
of L:n keskusneuvostojlta. Amalgamated Clothing
Worker8, yksi voimakkaimpia itsenäisiä unioita Amerikassa,
äskettäin pitämässään puolivuosikonventionissa
Chicagossa velvoitti toimeenpanevan komiteansa ryh-tyinään
neuvotteluihin muiden vaateteollisuusunioittein
kanssa, näiden järjestöjen täydellisesti yhteenliittämi-seksi,
saman keskustoimeenpanevan komitean alaiseksi.
Veturin kulettajain ja lämmittäjäin uniot, kalcs;
voimakkainla rdutatietyöläisten järjestöä Amerikassa
ovat kumpikin konventioneissaan hyväksyneet ajatuksen
näiden, kahden järjestön yhteenliittämisestä ja valinneet
yhteisen komitean valmistelemaan esitystä asiasta kura-
.mankln järjestön jäsenistön yleisäänestykselle. Kysymyksen
johdosta kirjoittaa «Locoraotiv^ Engineers
Journalissa» veturinkulettajain presidentti W. S. Stone,
kannattaen yhteenliittymistä lämpimästi, joten on aivan
todennäköistä että yhtyminen tulee yleisäänestyksellä
hyväksytyksi, sillä esim, seilaigon henkilön kuin Sto
ifen vöikutusvalla jSsenisiöÖn ön huomattavan suuri.
New Yorkin ja sen ympärillä olevan 50 mailin
alueella ovat 20,000 jäseniä käsittävät kirjaltajain osas
tot muodostaneet kirjaltajain piirineuvoston, tarkoituk
sella koota kaikki kirjapainotyöläiset tähän järjestöön
|a tehdä samanlaiset ja samanaikaiset palkkasöpimuk
\^ Hawaiin, ehkä meidän mielestämme takapajulla olevat
työläiset, ovat perustaneet «The United W^orkers of
Hawaii» (Havvaiin Yhdistyneet Työläiset) nimisen uni-on,
^rkotuksella muodostaa teollisuusumonistisen koko
maata käsittävän työväen järjestön, johon kaikilla teollisuusaloilla
työskentelevät työläiset tullaan järjestämään,
ilman ammatti-, väri-, rotu- tai muita eroavai
; suuksia katsomatta.
Äskettäin Winnipegissä pidetyssä Canadan postityö-läislen
erinäisten unioitten konferenssissa, rauodostet-
.• tiin Canadan postityöläisten yhtenäinen järjestö, ni-i
mellä Canadian Federation of Postal Employes.
Brittiläisten kalastajain unio päätM hiljakkoin pitämässään
konventionissaan 3932 äänellä 7 vastaan
; liittyä «Transport and General Workers Unioon (Ku-
\, letustyöläisten ja yleisten työläisten unio).
' Ruotsin lihanleikkurit, leipurit, piirakkain valmis
i tajat, keittäjät y. m. samanlaisissa ammateissa työsken-
( televät työväen uniot* ovat päättäneet liittää kaikki
nämä. järjestöt yhdeksi «Ruotsin Elinlarveteollisuuk-sien
unioksi». Sama -en tapahtunut Italiassa näiden
ammattialojen työläisten kesken.
Äskeisessä konferenssissaan Norjan hallituksen
; työläiset, sellaiset kuten tullivirastojen työläiset, asema-
ja rautatietyöläiset, sähköttäjät ja telefoonityöläi-sel
ja seitsemän muuta siviililyöläisten ammattiuniota
perustivat yhteisen komitean, jonka tehtäväksi jätettiin
lopullsesti siviililyöläisten yhtenäisen union perustaminen.
Saksan siviilityöläiset niinikään ovat ryhtyneet
järjestymään yhteiseen siviililyöläisten unioon. Tähän
järjestöön kuuluvat sekä hallinnolliset virkailijat,
henkisen työntekijät ja valtion palveluksessa olevat
Tuumiillisen työntekijät. Tämä järjestö on antanut
myöskin kehoituksen valtion rautatie- ja kulelusliiken-
Detyöläisten järjestölle liittyä heihin. ,
Edellä on lueteltu ainoastaan muutamia piirteitä
näytteebi siitä, minkälaisia yhdistymishankkeita vanhoissa
ammattiunioissa on meneellä ja kuinka unioitten
pohjajoukkojen keskuudessa vihollisen hyökkäysten
ahdistaessa, on herännyt ennen kuulumattoman
voimakas solidarisuuden tunnelma. Samallaisia tapauksia
ja piirteitä voitaisiin luetella paljon. Tosin
on meidän muistettava, että vallitsevan luokan provo-katsioni,
ammatti unioitten taantumusjohtajien petollisuus
ja työväen suurten pohjajoukkojen oma luokka-tiedottomuus,
joka on vielä valtava, tekee tämän solidaarisuuden
kypsymisen ja yhdistymispuuhat paljon
hitaammaksi ja luonteeltaan heikommaksi kuin mitä
me toivoisimme. Mutta samalla kertaa me voimme
lohduttaa itseämme sillä, että me elämme vallankumo
uksellista aikakautta ja erikoisesti proletaarisen vallankumouksen
aikaa, jolloin suuret työväen pohjakerros
joukot pakostakin vetääntyvät mukaan tähän vallankumousliikkeeseen,
joutuessaan taisteluihin ensiksi pelkästään
tämänpäiväisistä etukysyrayksistä yhdistynyttä
pääomamahtia vastaan. Näissä taisteluissa herää ja
edelleen kypsyy sen luokkatietoisuus, josta taasen on
seurauksena sen solidaarisuustunnelman kirkastuminen
ja voimistuminen ja perusteellinen ja luja yhteenliittyminen.
Niinpä me saammekin olla toivehikkaita, että vielä
tänään rajattomasti orjuutetut, sorretut, riistetyt ja
tietämättömyydessä uinuvatkin pfoletaarimassat sitten
kin heräävät ja tulevat käsittämään luokkamme historiallisen
tehtävän — proletariaatin vapautuksen kapi
talismin orjuudesta.
ystariippi
?aistei?iiieieii
George Bernard Shaw reformisosia
listeista
Sosialidemokraattien «asteettaisesta kehityks^
sosialismiin pikkuparannuslen kautta» sanoo George
Bernard Shaw eräässä äskeisessä kirjotuksessaan m. m.
seuraavaa:
«He eivät voi saada nykyistä politillisla koneistoamme
saamaan aikaan sosialismia enempää kuin he
voivat saada neulomakonetta tuottamaan paistettuja
munia. Sitä ei ole tehty sellaista varten. Ja ne, jotka
käyttävät tätä koneistoa, vaikkakin he voivat vaatia
parempaa palkkaa ja parempia olosuhteita — ja
Saadakin niitä käyttävät sittenkin kapitalistista koneistoa,
joka ei voi tuottaa mitään muuta kuin kapitalismia.
—
Kapitalistiseen järjestelmään mahtuu niin paljon
sellaista, joka näyttää edistykseltä, että pintapuoliset
ajattelijat helposti voivat uskotella itselleen että se
lopulta kehittyy sosialismiksi, mutta sitä se ei koskaan
voi tehdä kääntymättä nurin niskoin. Orjuus kehittää
aina itseään järjestelmänä. Se voi alkaa sillä, että se
liiallisella työllä saattaa orjat ennenaikaiseen hautaan.
Sitten se havaitsee että huonosti kohdellut orjat eivät
tuota omistajilleen niin paljon rikkauksia kuin hyvin
kohdellut, paitsi siinä tapauksessa, että kuluneitten orjien
tilaile saadaan uusia hyvin halvalla. Tällöin havaitaan
paljon inhimillistä edistystä. Myöhemmin, kun
kekaitään nykyaikaiset teollisuusriiston menettelyt ja
kehitetiäni niitä, !havaitaankin että yksi ja sama herra
ei voikaan pitää orjaa jflikuvasti työssä. Kun saavu-täinttähän
asteeseen, haluas herra oikeutta vapautua
orjastaan, kun hänellä ei orjalle ole työtä, ottaakseen
hänet jälleen työhön, kun teollisuus vilkastuu — hän
ei myöskään halua olla edesvastuussa orjasta, kun tämä
on tullut vanhaksi jä työhön kykenemättömäksi. Ja heti
kapitalistinen valtio innostuu tavattomasti vapautta
puoltamaan — ja kun on jonkun aikaa agitgerattu
loistavilla puheilla ja itkunsekaisilla runoilla, päästetään
orja vapaaksi tekemään tyÖlä niille, jotka häntä
tarvitsevat, näkemään nälkää, kun kukaan ei häntä
tarvitse, kuolemaan köyhäinhuoneessa ja kuuntele
maan että tämä kaikki on hänen oma syynsä. Ja kun
taas pian huomataan että tämä «edistys» onkin ollu
taka-askel, pannaan edistysmieliset reformistit työhön
laimentamaan tämän uudenlaisen orjuuden pahinpia
seurauksia tehdaslainsäädännöllä, vanhuusvakuutuksi
llT j.n.e. j.ii.ft,- jotka kaikki ovat osottavinaan että
elämme kehityskaudessa. Mutta tällaista edistystä sai
lilaan vain silloin, kun työläiset tulevat tehokkaam
miksi orjina ja heidän herransa sitä mukaa rikkaammiksi
riistäjinä,»
Siinä on loistava kuvaus siitä, mitä reformit ny
kyisessä järjestelmässä ovat ja mihin ne johtavat.
BolthevHut mnka tehneet linna*
rauhan kapitalistien' kantta.
Läpinäkyvällä laihuudella joudu-tettuaan
karille proletariaatin äskeisen
mailmanrintaraahankkeen ja
jo ennen äskeistä 9-henkisen komitean
konferenssin istuntoa sovittuaan
noskelaisinternationalen kanssa
omasta oikeistoiais- |
Tags
Comments
Post a Comment for 1922-06-27-02