Vapaus, March 9, 1927

              SIVU.4 Keskiviildiona, maalisk> 9 p;nä—Wed., Ma^^ No,28 —lagy
VAPAUS
ts^TtBHfin Boomalaisen työväestön ainoa äänenkannattaja,
Dmestyy Sndboryssa, OnL, maanantaina, keskiviikkona
i a perjantaina.
T o i m i t t a j a t :
S. G. N E I L . * ARVO V A A R A.
Begistered at the Post Office Department, Ottaw&,
MB aecond clftsa matter.
V A P A U S (Liberty)
The only organ of Finnish Workers i n Canada. Pub-
Uehed in Sndbory, Ont., every Monday, Wedneflday
and Friday. • ' • •
Maanantain lehteen aiottujen flmotosten pitää'olla
konttorissa iauantaina. keskiviikon lehteen tiistaina ja
perjantain l e h t e ä torstaina kello 12 päivällä.
Vapauden konttori j a toimitus: Liberty Bldg Lome
St. Puhelin 1038. Postiosote; Box 69, Sndbnry, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen IxiSkeenhoitajan per-aoonalHhella
nimellä.
J . V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja.
Sotalaitoksen ylläi»toon myönnet­tävän
rahamäärän li^äminen
Ensi kertaa maailmansodan jälkeen tullaan liitto-parlamentilta
pyytämään Iisaa rahaa kansallista puo-lustusta
varten. Menoarviossa esitetään tähän tarko-ttdcseea
tilivuotena 1927—28 käytettäväksi kaikkiaan
viisitoistaniiljoonaa dollaria, mikä on kolroemiljoonaa
dollaria' enemmän kuin viime >'uonna myönnettiin.
Jos tuo esitys hyväksytään, tulevat sotalaitoksen kaik
ki osastot saamaan enemmän rahaa tänä vuonna. II-masotalaivasto
on kasvanut ja se pyytää ohjelmansa
toteuttamista varten 13,800,000 viime vuonna myönne­tyn
^1300,000 ^asemesta.
«Canadan kuninkaallista laivastoa» on sodan jäl­keen
pidetty pelldcäiiä sotalaivaston luuratjkfttlä. Kahta
hävittäjälaiy^ ja muutamia miinoja kok^^yia aluksia
on liidetty, liikkeellä, ja suurin osa siit^. $1,500,000,
mikä on Vuosittain myönnetty sille, on käytetty vara-väen
iharjottamiseen sotalaivastoa varten; .|T|nä viipnna
pyydetään sotalaivastolle $1,750,000. '
Sodan j äHceen on sotaväen härj ottahlilsee^ 'vlibsit-tain
kulutettu noin $1,500,000, mutta tänä vuonna pyy­detään
enempää kuin $2,000,000.
Edellämainituista arvioista selviää, että liberaalinen
hallitus,, jonka ei enää tarvitse paljoa nojilta progres-siivien
kannatukseen, on ottanut taantumuksellisen
suunnan ei vain tulo- ja menoarvion, vaan myös sota­laitoksen
rahastamisen suhteen, lausuu ' konununisti-puolueen,
pää*äanenkannattaja ja lisää; että on tarpee­tonta
ihmetellä, vaikka liberaalit täten osottavatkin
olevansa kelpo militaristeja. Lukijoillemme tuskin
tarvinnee muistuttaa^ että liberaalinen hallitus on yhtä
hyvä riipomaan nSdcoja kuin konservatiivinenkin.
Postityoläiset- voivat todistaa siitä. Liberaialit pyt usj
kovat, .e^,h«4an^'.y^^
ja katsovat it^Ueen ^ p i y ^ jP*l!f^ llivif^ ^Sn-.
tiensä^; kapitalistia jaj iinpenia^^ eduistsu: <^
sa tulee'olemaan uusia lflUcpja,j heidän'ratinentyo-mJnJBteftntta
». Jamw I^nrdodc, kerran julisti lUttoparla-mentissa,
eikö. julistanutkin, imä^sotat^l^
sempi sisäistä vihollista (työväenluokkaa) kuin .ulkois­ta
vihollista vastaak . \ .
Hän kuoli maaltsknun 2 päivä 1927 leikkat^csen jäl­keen
äillisen mnpisuolentuldididcsen johdosta,
kehittyi vatsakalvon tulehdukseksL Viimeiseen sa^cka
hän uhrasi nurkumatta kaiken parhaan itsestään Ame­rikan
työväenluokan ja kansainvälisen proletariaatin
lopullisen voiton eteen.
Toveri Ruthenberg oli vasemmistosiiven ja sotaa
vastustavan liikkeen johtaja Sosialistipuolueessa vuon­na
1917. Eniten juuri hänen ansiokseen on laskettava
Sosialistipuolueen- kuuluban St. Louisin manifestin
laatiminen ja hyväksyminen. Se oli toveri Ruthenberg,
joka johti taistelua Hillquitia, Bergeriä ja muita oikeis-tojc^
tajia vastaan, sekä kiinnosti ja järjesti vasemmis­ton
voimat Sosialistipuolueessa \-uonna 1919. Vähän
myöhemmin toveri Ruthenberg tuli syyskuulla 1919
perustetun Amerikan Kommunbtipuolueen johtajaksi.
To%'eri Ruthenbergin rohkean taistelun kautta michi-ganilaisessa
o&eudessa, jossa hänet asetettiin syyttee­seen
osanotosta Amerikan Kommunistipuolueen kon-ventsionKn,
voitettiin Amerikan Kommunistipuolueelle
8en laillisuuden tunnustus.
Syntynyt Clevelandissa, Ohio, heinäk. 9 päivä 18^
satamatyöläisen poÄcal 'Torw ft^ oli tdidas-työläinen,
kauppatyöläinen, sanomalehtikirjeenvaihtaja
ja vihdoin antoi kaiken aikansa proletariaatin vallan­kumoukselliselle
liikkeelle, alkaen toiminnallaan So-sialistipuolueen
ograniseeraajana ja sihteerinä Cleve­landissa
1909—1919. Amerikan Kommunistipuolueen'
ja sittemmin Workers-kommuni5tipuolueen toimeenpa­nevan
komitean jäsenenä hän oli näiden puolueiden pe­rustamisesta
saakka. Hän oli Kommunbtipuolueen toi­meenpanevana
sihteerinä sen perustamisesta saakka,
kunnes hänet vangittiin New Yorkin valtiossa. Heti va
paudiittuaan New Yorkin valtiovankilasta hän tuli
Workers4:omttuinistipuolueen sihteeriksi ja on oUut
tässä toimessa kuolinpäiväänsä saakka. Vuodesta 1924
alkaen toveri Ruthenberg on oljut Kommunistisen In
teiTiationalen toimeenpanevan komitean sekä puhemie-luston,
siis kansainvälisen kommunistisen liikkeen kor­keimpien
orgaanien jäsen.
Vallankumoustyon tehtävbsään toveri Ruthenberg
osotti horjumatonta päättäväis)7ttä ja talttumatonta
rohkeutta. Hänen vankilatuomionsa Cantonissa, Ohios­sa,
suuren imperialistisen maailpiansodan vastustami
seni johdosta ainoastaan kannusti hänet luokkasodassa
entistä voimaperäisempiin ponnistuksiin kapitalismia
vastan. Ne pitkät kuukaudet, jotka hän sai viettää Sing
Singin loiritushuoneella siksi, kun esitti johtavaa osaa
vasemmistoliikkeen järjestämisessä Sosialistipuoluees
sa, antoi yain uutta terää hänen vallankumoukselliselle
innöstiikselleen. Hänen tuoznits^pnufeti^;
valtion oikeuksissa«>i)<^ asia vedottiin ja on parhail­laan
Yh.dysvaltain ylioikeuden harkittavana, oli toveri
IRlu^enliergille Ja kaikille hänen s&uraajilleen yaroitus-
«metkkinä^ja sytykkeehä^^niisUi si^änlniällef-ta
Amerikan kapitalismin tyrahniutta vastaan.
C P. R:n työläisten talisi seisoa
lujina
Canadian Pacific-yhtion palveltdcsessa olevat viisi­tuhatta
rautateiden ja höyrylaivojen kirjuria, rahdin-käsittelijää,
ekspressi- ja asematyoläbtä ovat juuri saa­neet
opettavan läksyn sovittelujen luonteesta, lattduu
kommunistipuolueen pää-äänenkannattaja. 'Heidän ja
työnantajansa välistä palkkariitaa ratkaisemaan nimi­tetyn
9ovittelulautid(unnan eneinmistö ei «^tanut»
heille niin paljoa kuin he olivitt pyytäneet, mutta päät-tif
että heidän tuntipalkkojaan olisi korotettava nel­jällä
sentillä -r- mikä korotus on kyllin piieni. Mutta
tämäkin on enemmäii kuin C. P. R. on hä^^^^
maan. i*yonantajat puhuvat arvostavasti sovitteluista ja
ovat valmiit' alistamaan työriidat sovittelulaut^damnan
ratkaistaviksi: hilloin, kun iiis ovat varmoja, etta sovit-telulaufcakuimiftt-
päätös' tuI(M oleinaan työläisille epä-;
edullinen -^r sil|oin, kun he odottavat sovittelun tuot­tavan
työläbillc! vähemmän kuin Idckoutumisen. Tässä
on tapaus, jossa yhtiö törkeät kieltäytyy alistumasta
sovittehslautakunnan päätökseen, joka on edullisempi
työläisilk kuin se pii ödbtt^ --ja tekee näin siksi,
että se ei usko työläisten tulevan lakkoutumäan.
Työläistoi palkankorotusvaatiimiusUi käsitellyt sovit-telulautidninta
nähtävästi ajatteli myöntämänsä pienen
palkankorotuksen olevan ta|loudellisfm tilanteen vaati­man.
PajatyÖläiset ja radankorjaajat ovat saaneet pie­nen
korotuksen palkkoihinsa. Canadian Pacific-yhtiö
on 4cehunut voittojen Ibaäntymistä. Ei ole siis kysy­mystäkään
siitä, etteikö yhtiö kykenbi suostumaan so-vittelulautdninnan
hyväksymään palkkojen korottami­seen,
vaan yhtiön mdiettelyn takana on usko siitä, että
työläiset tulevat olemaan liian hyväsopubia Iddcoutu-akseen.
Se toivoo, etteivät työläiset olbi - laisteluhalui-siä.
Raut^oi kaikkein hu<moimmih palkatut työlmset
, tahdottaisiin pdcottaa IiK>pumaan vaatimuksistaan ja
siitä palkaxdcorotuksesta, miniä «ovittelulautakunta on
heille myönt^ytv C P. R:n ^meuden tyyäyuaznisdel.
LopiAsi lausua .lainaamamm/ l<^iti, että me emme voi
tehdä muutä^^kuih kehottaarnäitä'' työläbiä seisomaan
lujina ja, tiAittamaanyhti^^ pettymyksen.
''Salk^^a^minne, rakentakaa
puoluetia''--~C. F. Ruthenberg
Kuolema on ribtänyt vallankumouksellisen liikkeen
riveistä Amerikassa toverimine C. E. Ruthenbergin,
jbnelrätan proletariaatin etujoukon, Workers-kommu-nistipuolumi4'
johtajan.
Eniten tunnettu oli toveri Ruthenberg kommunistina,
kkpitalistbenribtöh ja sorron leppymättömänä vihol­lisena,
ja siksi Amerikan kapitalistit vihasivat eniten
häntä.
'Amerikan Woikers-koinmunbtipuolue on tietomeit
tphtäv&täätt Amerikan työväenluokan etujoukkona.
Toveri Ruthenbergin kuoleman johdosta tunnemme mi-
"tä raskaimmin menettäneemme. Hän voimakkaimmin
kykeni- ohjaamaan kamppailuamme Labor Party-liik-keen
ja unioissa vasemman siiven rakentamiseksi. Kaik­kia
näitä tehtäviä vannoudumme: jatkamaan entistä
suuremmalla tarmolla, r »
Toveri Ruthenberg oli bolsheyiki, jonka sisältörikas
elämä ja ponnistelut ovat olleet innostamassa Ameri­kan
militanttisia ja vallankumouksellisia työläisiäi Hä­tien
kuolemansa tulee vain karkaisemaan vallankumo-uksellbta
tadkoitustamme ja tiivistätnäjui, .rlyi^^^
teluun, kunnes Amerikan fyövaeriluoläin^ voitto"öhtaat^
tu >— kunnes OQ perustettu Yhdys\'altain työläisten ja
farmarien Neuvostovalta. ,
Toveri Ruthenbergin viimeiset sanat Workers-kom-munistipuolueen
jäsenille kuuluivat:
«Kehbittakaa tovereita yhdistämään rivinsä, raken-tamsj^
n puoluetta. Puolueemme ja Kominternin. johr
dol la Aitnetikan työläiset tule\'at voittamaan. Taistel­kaamme
yhdessä». .'
Workcrfi-jkommunistipuolueen keskustoimeenpaneva
komitea itsensä ja Wbrker8-konmiunistipuoIueen koko
jäsenistön puolesta lupaa jatkaa taistelua, samalla va­kaumuksella
ja päättäväisyydellä kuin edesmenn\-t Joh­tajamme,
toveri Ruthenberg. - ^i-i'•: ?
Poliittisesta komiteasta:. ; ^i-
Max Bedacht
Alex Bittleman
J. P. Cannon
J. Louis Engdahl - '
Wiliiam Z. Fost^^'" ?
Benjamin Gitlow
Jay Lovestone, sihteeri järjestäjä.
WORKERS.KOMMUI^STIPUOLUEEN KESKUS-TOIIVIEENPANEVA
KOMITEA
LUmperjakkien edusta­jakokouksesta
Maaliskuun viidentenä päivänä
avattiin Port Arthurin Workers-haalilla
Ontarion j a Quebecin "lum-perijäkkien
parlamentti" — Cana­dan
puutavaratyöläistec teollisuus­liiton
konventsioni.
Siitä on kulunut noin vuoden ver­ran,
kun Sudburyssa viimeksi ko­koonnuttiin.
Sen jälkeen on union
toiminta mennyt oikein roima-aske­l
i n eteenpäin. Jäsenmäärä on l i ­sääntynyt
yli kahdella ^sadalla pro­sentilla.
Voitettu pari työtaistelua.
Pohjoift-Ohtariossa j a melkoista suu­rempi
taistelu Port Arthurin alu­eella.
Viimo keväänä ryhdyttiin
rohkeeseen toimenpiteeseen, kun
otettiin, sifateerirahaitorihoitaja uni­on
palvelukseenr sillä silloiset' saa-vutukset"^'-'
«ivat edellyttäneet vaki­naista
virkailijaa. Mutta uniomme
"palkkatyöläinen" Alf. Hautamäki
on -työskentelyllään edesauttanut
viimekeväisen optimismin toteutta­miseen
käytännössä.. Ollut siis hyvä
työmies.
Kokouksen osanottajissa oli mo­niaita
vanhastaan . tuttuja naamoja.
Puheenjohtajana huiski Soon seu­dun
komein kuusenkaataja Urho
Kataja, joka .sai kunniakirjan va­paasta
käyttäytymisestä, johtaes*
saan. puhetta sukkasillaan ollen.
Evald Tuomaala oli tässä^ kiiten
edellisessäkin kokouksessa, edus­taen
seitseinää osastoa. Tämä uut­tera
j a tarkka pohjoisen alueen sih­teeri
oli mahtavin edustaja, sillä
hänet varustettiin neljällä, äänellä.
Kalle Salo oli tässäkin kokouksessa
saapuvilla, vaikka ,ei edustajana.
Tälle kunnolliselle delikeitille arjtoi,
kokous tunnustukseksi kunniav-irah
kokouksen jäijestysmiehenä. Han­nes
Sula : Sud(>uryn alueen edusta­jana
oli myös .vanhoja tuttuja^ Oli
Katajan kanssa kokouksen kova­äänisin
ja ruokahaluisin mies, j'ota
Kataja puheenjohtajana yritti pi­t
ä ä kurissa. •
Port Arthurin seudulla on uUion
kasyu'" olliöt : iraitrfvinta. * Sfe ilmeni
jo edustajien' lukumäärästäkin, sillä
Jal&sen 'Mätiin viimetalvista tilaa
t i ^ ^ m ä ä n oli valittu A. Korpela,
Wt; Tohmo, V . Järvi, E. Salo j a O.
^^ttala,'. ednataen noin, puolta; union
jj^ai^määrästa.>< Edustavimpia- edus-
^ i a heistä, o l i mainio Korpela, joka
^ n .'kirjottajana tuttu tämän ^ h d en
lukijoillekin. J ^ r v i . o l i puhelias, ku-tjen
Salokin.
.Uusina tuttavina havaitEimme ko-ho..
laajan 'Quebecin; maakunnan to­verillisen
edustajan^J: Kutasen. Sa­moin
Sudburyn alueelta . totisen
Kalle .Jalonen; nuoremman ja.: N i p i -
g^n M.;Karppisen,>y-'"'' vi . >
Kokous sujui .kauttaaltaan hyvin
ja. hyvässä sovu8sä>.-i ^ Siitä on. kuvaa­vana
merkkinä se, \ e t t ä ei tarvinnut
äänestään missään .^T-asiassa sunnnn-tai-
iltaan mennessä.
Mielenki}ntoisena^:-:as!ana 'on .-sel-kistisen
vehkeilyn tukijoita. Kaikki
sellaiset ministeristöt, jotka lähin­nä,
tulevat koskemaan työväenluo­kan
elinehtojen järjestelyä, ovat
natsionalististen suurkupitaalin edus­tajain
hallussa. Poliisilaitos, oikeus­laitos,
kulkuneuvot j a «lintarveasi-oita
järjestelevät laitokset ovat nyt
kaikkein mu^timpien työväenliik­keen
vihollisten hallussa. Porvaris­ton
hyökkäys työväestöä vastaan
tuleekin varmasti entisestäänkin
kiihtymään.
So^lidemokraatit, jotka ovat
v i i n i ^ l t t u n o n omistajan, joka- on
nyttemmin ktiollut, havaittiin mak­saneen
250,000 dollaria aatelisar­vosta."
Mehevää juttua. Mutta Dai­l
y Heraldille sietää huomauttaa
keksilsivostehtailija Sir. Alexander
Grantista, joka osti arvonimen Bam-
_pääministerinä. £ | k ä tämänkään -ar­vonimen
kauppahinta ollut aivan
mitätön summa. MacDonald sai
Grantin tehtaasta osakkeita 150
000 dollarin arvosta j a Eolls Royce
auton. Grant oli konservatiivi,
porvariston kanssa käsi kädessä Lloyd George ei ole viiAkantit ha-työskennellen
toimineet Saksan ta­savallan
muodostumisen jälkeen jö
kaikin keinoin koettaneet. tukee ka­pitalistisen
järjestelmän linkittä­mistä,
jäivät siis vaille ainuttakaan
ministeripaikkaa. Sosialidemokraat­tien
kehurna "tasavaltalainen jär­jestys
ja ärvovaltaisuus" on Sak­sassa
saamassa ankaran kolahduk­sen
ja- taantnmuksellisimpien por-varisainesten
yhteenliittymisen ja
hyökkäyksen kiihtymisen niin tuota
"tasavaltalaista järjestystä" kuin
myöskin työläisjoukkoja kohtaan.
Saksan junkkeriporvaristo on pyö­rittänyt
sosialidemokraatteja sor­missaan
kuin leikkikalua ja nyt on­kin
maassa suurempi monarkistisen
liikkeen vaara kuin koskaan eiinen
j a työväestöllä on edessään entistft
ankarampia kapitalistien hyökkäyk­siä.
Tämän jälkeen eivät Saksan
sosialidemokraatit voi aikoihin saa­da
"oppositsionillaan" mitään ai­kaan,
sillä yhdistynyt taantumusr
porvaristo. pitää huolen noskeren-kiensä
kurissapitämisestä.
Saksan uusi taantumushalHtus
on sosialidemokraattien petturipoli-tiikan
uusin lahja Saksan työtäteke­ville
joukoille^ Saksan luokkatietoi-sella
proletariaatilla, ja sen kom­munistisella
puolueella on edessään
suuri tehtävä työläisten ietujen puo­lustamisessa
voimistuvaa taantu­musta
vastaan ja työläisten kokoa­misessa
ja järjestämisessä lopulli­seen
voittoon johtaviin taisteluihin
porvaristoa j a sen apureita vastaan
Punainen Karjala
ennen pitkään liikemiehettHv i«
vaan-Vapauden lukijat ottevat sea
omaksi asiakseen. — Eräs u ^
•
J££p>nope!ia Canadan mestartas
j a "Allan Cup^ kiertopalkinto, joi^
on ollut arthnrilaisilla kaksi vuotta,
say MacDonaldata, kun tämä oUj^n nyt siirtymässä Fort Willia£
na5rr,mf<=t«.rtn3 Kikä-joukkueeUe, joka voi1« a r t i i o r f^
viimeisessä pelissä. Willamin jonk-kue
joutuu nyt vielä ottefeoasä
itäläisten ^ joukkueiden kanssa; jos
Williamin joukkue selviytyy voitta­jaksi,
niin' Canadan mestaruus jää-pallopelissä
siirtyy Arthurista Wil.
liamiin. K i ^ n k i n on willianiil^
silla vielä ankaroita otteluita itä-
Iäisten kanssa. Näiden ottelojen
jälkeen vasta nähdään, kuka on
voittaja. Arthurin nuorempi joak-kue
taaBen voitti" Willianiin tänä
vuonna, tullen sillä tavalla
maan tittelin itselleen.
laistua sanaa arvonimien myyntiä
vastaan tehdyistä syytöksistä. Ja
miksipä hän sen t e k i s i ; - h ä n ^ n on
perinyt sievoset rahat. Toiset ka­pitalistiset
puolueet ja niiden etu
miehet ovat tehneet aivan-samoin
Äskettäin mainitsimme, että ku
luttajain osuustoiminta on Cana-daasa
vielä lapsenkengissään. Mutta
osuustoiminnallinen myynti on tääl­lä
- sitävastoin .varsin pitkälle kehit-
' ^ y t . Canadan maanviljelystuot-teiden
osuustoiminnallinen markki­noille
saattaminen on näet ehkä pi
temmälle. kehittynyt kuin maanvilje-lystuotteidcn
oaijjismyynti missään
muussa maassa. Tehtyjen arviolas-kujen
mukaan Canadan 700,000
farmarista rtoin 430,000 myy tuot*
t e i t ä än yhden tai toisenlaisen myyn-tirenkaan
kautta. Vuoden 1925 ai
kana lasketaan myyntirenkaiden
myyneen farmituotteita noin 300,
000,000 dollarin arvosta, jonka mu
kaan' siis noin 50 tai 60 prosenttia
Canadan farmareista myivät mai
nrttuha vuonna ^osuustoiminhallis-ten
myyntirenkaiden kautta' 30 pro­senttia
kaikista tuotteistaan
Pikku juttuja
KolcoHIvt- F i l i t u NaUius
Lenin — neuvostovallan rakentaja
Lenin oli erikoisen suuri kumousten Jofatäja, mutta
yhta jsuuri oli Han myös uuden valtion rdcentajana.
Koko joukko valtiollisia kys\-mykisa: oli bänellä aina
silmien^^essä. mutta vaivatta ja vii^ieeilä välity
kullekin hetkelle tarkeimn^ niiata j^jf^verrattom
tarmollaan ryhtyi -«niorossa olevaa tehtävää täyttämään.
Aivan poikkeuksellinen tietomäärä ja todellisuuden
tuntemus auttoi häntä aina vaHteemaan ne tiet, ne kei­not,
joita inaa ja puolue kykeni käyttämään. Ihmis­tuntemus
auttoi häntä muovaamaan päivän tunnussanat
sellaiseen muotoon, että jokainen ne ymmärsi ja omak­sui.
Siksi oli hän jokaiselle tyomi^el?e ja talonpojalle
niin läheinen. *
Erikoisen tärkeänä piti Lmin sitä, että .joka ainoa
toimenpide selvitetään laajoille joukoille, ja sitä, äillä
tavoin hallituksen kunkin määräyksen ottaa vahaan
t\'5mies ja talonpoika.
Leninillä oli erinomainen kyky rakentaa työväenval-tio
siitä matejriaalista ja niillä voimilla, jodca käsillä
olivat jä kypsj-ttää ne omalla kuumeisella ja väsymättö­mällä
työllään ratkaisemaan yhä vaikeampia ja vai­keampi*
tehtäviä . — A. I. Rykov.
vinnyt, "että vaikfiläunioUa. on noin
satapäinen edustaja-: eli delikeitti-armeia>-
niin ei huolimattomia.', ja
kelvoUomia delikeittejä ole ilmen-njrt
lainkaan. On :kuitenkin totuu­den
vuoksi mainittava, että eräs
delikeitti lähetti:-asiakirjansa ja ti^
lityksen,.mutta ei rahaa. Asia sel­viää
Varmasti, sillä se on Vain osit­tain
selvittämätön. - -
"Kun vertaamme. t ä t ä O. B. U:n
j a i : W. W:n huoiimattomien deli-keittieh
. suuireen iuettelöon, niin
csöttäa se sitä erinomaista kuntoa,
missä union asiat r ovat. Metsätyo-l
ä i ^ t " ovat tunnustaneet -Canadan
'puutaVJu-atyoIäiste^ teoUisuusunion
>ii^sf . järjestökseeri, liittymällä
"siihen suurin joukoin. Samaan ai-
Icrfan; Wtelee I. ,W. Wi. Ontariossa
viimeisiään. Sen ' pomomiesten me­nettely
Port Atthurin lakossa on
suuresti' johtanut siihen,; puhumat­takaan,
nyt i.w^w4äisten kelvotto­mista
menettelytavoista ja . "peri­aatteista",
" r ' " ^ ' . . • • "
S ä l i e Koltiainen.
(äceistoläinen hallitus
Sakissa
• Saksana sitke^ vih­doinkin
päättynjHfc Pulasta ei sel­viydytty
lähesk^n alla tavalla
kuin sosialidemokraatit pari kuu­kautta
sitten, ollessaan päätekijöi­nä
hallituksen kaatamisessa, ajatte­livat
ja siiiinnittelivat. * Sosialide­mokraateilla
rehgintoita teettänyt
porvaristo ei öttaiiutkaan enää hei­t
ä mukaan hallitukseen, vaan jakoi
haUituspaikat porvarillisten paria-menttiryhmien
Kesken.
Hallituksen päänä on katolilainen
tohtori Marx, joka johti aikaisem­paakin
. hallitusta i Ulkoministerin
paikalle: j ä ä samoin edellisen halli­tuksen
mies Stresemann. Kaikki uu­det
iniiiisterit kuuluvat natsionalis-tiseeii
puolueeseen j a ovat äärimai-sen
1 ' oike&toläiaa m'onarkistejä.
Kaikki He ovat' fiindenburgin uskol­lisia.
kannattajia j a taattuja monar-
E t t ä vatikaanin j a Mussolinin vä­linen
äskeinen poliittinen tappelu
Oli vain tuhkan viskaamista ^kansan
silmille, voidaan,, nyt., vannuud^lla
p ä ä t t ä ä siitä kiitosläuseesta, minlcä
vatikaanin , virallinen . ^nenkannat'
t a j a Osservatoro . Romano on jul­kaissut
paavista j a fascistijohtajas-ta^
Lehti kuvaa näinä arvoisat hu-malankauppiaat
. maailman suurim­miksi
henkisiksi johtajiksi,^ eikä to­dennäköisesti
ole ottanut yakavalta
Icannalta äskettäin liikkeellä olleita
juttuja siitä, että miljoonien £ato-likkien
henkisen vangitsijan j a mil-jck>
nien italialaisten työläisten ja
talonpoikain ajallisen vangitsijan
välillä olisi riitaa.
Koko maailma iloita mahtaa siitä,
etteivät rosvot voi -'pidättyä' aja­masta
erimielisyyksiään äärimäiseeh
rajaansa saakka.. Tarkotamme tällä
ierikoisesti Shanghaita "puolusta­v
i a " rosvokenraaleita, jotka kaha­koivat
keskenään,;^ kun Icansallinen
,armeia lähentelee Shanghain port­teja.
'Kahakka johtuu vallihautain
käyttämisestä. Yksi sotilasklikki ei
sallisi-toisen sotilasklikin käyttävän
omia .juoksuhautojaan. Tätä tapah­tuessa
kiristävät imperialistit ham­paitaan;
J a valtava kansallinen ar-meia
kokoo kiinalaisia joukkoja an­taakseen
viimeisen potkun rosvoille,
jotka^ ovat imeneet Kiinan työväes­tön
verta monien miespolvien ajan.
* » *
Levottomia ovat useat niistä brit­tiläisistä
aatelismiehistä, joiden aa­telisvaakuna
on ostettu poliittisilta
puolueilta, joiden rahastot ovat -ol­leet
yhtä tyhjiä kuin niiden jäsenet
kunnioituksesta omaa järjestelmään­sä
kohtaan. Ja aatelisilla on syytä
levottomuuteen. Loordi Roseberry,
jonka a ^ l u u s on yläpuolella .epäi­lyksen
—- se tahtoo sanoa, minkä­laisia
konnankoukkuja sen hankki­misessa
on mahdettu käyttääkin,
niin ne on tehty jo kaiilc&isessa
keskiajassa — - on näet ryh^nyt
.-eotajalaile^^r^ja- ^heiluttaa- -kuristussil<.
mtikkaansa niitten aatelisvaakunbit-
-ten päällä, .mitkä on viime vuosina
ostettu viinaliikkeestä tienatuilla
cahoilla. Ja -tittelien, arvonimien
myynti ei ole suinkaan ollut mitaan
nappikauppaa. Niiden myynnillä on
esim. Lloyd Georg» tienannut viisl-mUjoonaa
dollaria. _
Käsitellessään tuota arvonimien
myyntiskandaalia, esittää oikeisto­lainen
työ-väenlehti Daily Herald
muutamia;. lähemmin asiaa koskevia
numeroja, joita työväen puolueen
tutkintotoimisto oli hankkinut muu­tama
vuosi sitten. Tutkintotoimisto
oli havainnut, "että 140 aatelis-miestä
kuului finanssipiireihin, 53
oli rautatieporhoja, 30 kaivosten
omistajia, 18 oli kosketuksessa lai­vauksen
ja 15 hotellien ja panimo­jen
k a n s s a . . . Äskettäin tuotiin jul­ki
seikka semmoinen, että erään
"NaapurukMt" Esitetään talomme
näyttämöllä 12 p:nä maaliskuuta.
Useammalle arthurilaiselle lienee
vanhastaan tuttu mainittii kappale,
sillä sitä on täällä useampia kertoja
esitetty. Mutta niitä on muutamia
kappaleita, jotka eivät koskaan van
hene j a Naapurukset on yksi sellai
nen<- Onhan siinä luonnekuvaukset
«Iin kÄjftsiTOniai^'^a eheitä.
Kappale on sanan täydessä mer­kityksessä
huvinäytelmä, jota seu­ratessa
suu väkisinkin kiertyy le
veään nauruun. Kappaleen on. hom-jnannut
näyttämölle kp.> suomalai-joen.^^
lu n:o 10.
Näytelmästä txileyat ,vars^t-. Jae
taan tasan suomalaisen ; jlSxijestön
osaston ja, kp. täkäläisen kaupunld*
komitean .kanssa. Rienne,tään jou­kolla
viettämään rattoisa h^tkL
UklcojuUat. Detroitin ukkojuhlat
Yhdysvaltain puolella ovat -saavut­taneet'
kuuluisuutta, mutta Arthu­rin
ukkbjuhlista näytiää ' tulevan
sellaiset, e t t ä niistä puhutaan vielä
tulevaisuudessakin, kolmanteen ' ja
neljänteen polveen. Alkuvalmistelut
tuli tehtyä niin. laajat, e t t ä täytyi
lisätä .kolmas juhlapäivä, nimittäin
pii^atorstai.. Niinkuin muinainen
Vapahtaja selvisi voittajana^ samoin
Arthurin .ukotkin tulevat näyttä­mään,
e t t ä he, mil(ä piiteihman ja
mikä - lyhyemmän piinan jälkeen,
myösldn loppujen lopirila voittavat.
Jos nyt sattuisi Arthuriin tulemaan
joku vieras ihminen, niin saisipa
hän ihmetellä tätä hommaa. Hän
varmaan tekisi sellaisen huomion,
e t t ä t ä ä l l ä on tapana ukkojen- olla
Oma^ läjässään, akat taas omiin
nimiinsä ja tytöt ja pojat keske­nään.
Niinhän sitä nyt ollaan. Ukot
kun haluavat tehdä juhlistaan pe-°
rinpohjaisen , mahtavat,, ottivat he
kylliksi aikaa valmistautuakseen.
Emännät saadessaan sen tietoonsa
ovat kuulemma ottaneet «tuotteen,
pitävät J u h i s s a ennen ukkoja. Sii­nä
syy miksi he ovat kokoontuneet
eri joukkoon ja touhuavat, hitto
tiennee mitä. Yötä päivää ne vaan
oyat menossa. PojiUa' Ja. tytöillä
kuuluu olevan samat mainingit. 3iis
loppujen lopussa ukot saavat koko-nelsonilla
painaa koko sekulikängin
hartiat mattoon.
Silloin ukkojuhlissa saadaan kuul­l
a j a nähdä, e t t ä Iso-Villekin on vie­lä
elävien kirjoissa. Mitä kaikkea
siellä ..tulee olemaan siitä ilmote-taan
aikoinaan.: V
Eräs tärkeä seikka • olisi' ihiftislen
otettava nyt aikoinaan huomioon.
Ukko juhlien ilmötoksien jrhteydessä
juhlille' suosiolliset liikemiehet jul­kaisevat
omia liikeilmotuksraan tie­tenkin
omaksi hyödykseen. Siis
hurilaiset j a ympäristöllä olevat V a ­pauden
lukijat : myöskih tekevät
liikkeensä ja ostoksensa niistä liik­keistä,
mitkä Vapaudessa ilmotta-vat.
' Näyttää siltä niinkuin niillä
liiTcemiehillä, jotka kieltäytyväin ^^^i^^^^
mottamasta enimmän levinneessä
lehdessä, olisi jo k y l l i k d rahoja et­teivät
he enää paljon perustele
meikäläisten penningeistä. Niin ol­len
kun kerran tarvikkeita täytyy
hankkia, ottakaamme niistä liikkeis-~
t ä , mitkä haluavat m e i l l e n i i t ä myy­dä.
Vapautta ei, liikemiesten ä i ­mien
lummeeksi, jaeta .ilmaiseksi
kenellekään, sillä äe leviää Arthu­r
i i n j a ympäristöön* muutenkin y l i -
voimaisestL Sen kyllä huomaavat
saa-
S. j . osaston kokous pidetään
saston talolla t, k. , i 3 ^ v ä n . iflaU
la. Muistakaa kaikki, jäsenet saa­pua
kokoukseen; kukaan ei aaa jää.
dä pois, sillä jokaisen seuraamalla
toimintaa, pjrsyy toimintamme vilk­kaana.-
' •
TaomittitB IS vuodeksi. Dooinico
Priamo,;joka tappoi yaimonsa liha­veitsellä
jonlupäivän illalla, oli nyt
tuomari Rosen oikeudessa ja tuo­mittiin
15 vuodeksi kuritushuoaee-seen.
Tuomari tuomiota langettaes-saan
sanoi, e t t ä ' ^ n voisi tuomita
Pm . elinkautiseenkin, mutta ottaen
myös huomioon' eri seikat, ei häa
voi vähempää. 15 vuottakaan tuo­mita
hänelle.
Syytettyä oli puolustamassa K. C.
Dowler Williamista ja kruununsyyt-t
ä j ä n ä esiintyi arthurilainen laki-mies
Mr. Langworth. Syytetyn kol­me
lasta oli myös oikeudessa seu*
riaamassa i s ä n s ä ^ o m i o t a sekä jouk­ko
italialaisia täytti oikeustalon.
PaJjoD juoppoja. Fort Wllliamin
polibioikeudessa oli eräänä päivänä
paljon juopuneisuudesta syytettyjä,
joista jokainen sai kymmenen dol­larin
sakon ja kulut, paitsi erää
suomalainen, joka oli ensi kerralla
karannut poliisin käsistä ja sittem­min
kuitenkin joutunut kiinni, sai
20 dollaria ja kulut, joten sai mak-saa
kymmenen dollaria lisää polii-sin
juoksuharjotuksistia.' Pesoksi sai
kairkuri vielä erikoisnubteet poliisi-tuomarilta.
«
Viinakauppa ArthurliB. Lääkfri
Manion, joka on asetettu viinaksien
järjestelykomiteaan Ontariossa, on
luvannut myös Arthurille oman vii'
nakaupan.^ Ensrn a^^ e:ttä
kaksoiskai^ngit^ voisivat käyttäS
yhteistä viinq^kauppaa^ entistä hal-ituksen
välitysliikettä, joka on, Wii.
iamin puolella. Nyt tietenkin, sit­ten
saadaan sitä hyvää, raitista .ai­kaa,
mitä niin tanssimalla tänne
h a l u k i n . — J
AkkajuUal. Vapauden palstoilla
ön j ö iennehkin mainittu, että tääW
t ä Port Akhurista alkaa kuulu­maan
ihmeitä tänä .kevännä. Kyllä
siiliä Jutussa perää onkin, koska
akat ja ukot, rnyöskin tytöt ja.por:,
at ovat niin kovassa tohinassa, että
eivät kai-Ke yölläkään jOuda nukku­maan
kun he tuolla haulilla tohise­vat
vielä puolen yöiji aikanakin.
Olen ajatellut että kevätilmasto on
vaikuttanut vanhoihin niinkuin nuo­riinkin,
että ovat tulleet niin elä­mänhaluisiksi.
Mutta olen kuullut,
e t t ä on siinä jotain muutakin sisäl­l
ä siinä tohinassa. Ja akat tulle*
nevat ensiksi näyttämään: mitä sii­t
ä : tohinasta tulee.' Muistakaa vaan
pitää; silmällä Vapaiitta,^ siitä näette
ilmotukseh koska saatte tulla kom­munistipuolueen;
haalUle katsoinsas,
mitä akat ovat sinne laittaneet. >—
Silloin on jotain erikoista. — Akka.
Tönmtm natina
KaosainväUsta aaisten pilvii lie­t
e t ä ä n Toronton osaston huoneus-toilahiiaalislniijn
13 päivä. Naislii­ton
Toronton suomalainen osasto
ärjestää arvokkaan jjuhlian sunnun-tai-
Ulaksi; joten paikkakunnan nai­set
ja myös m i e h e t pitäkää muis­tissanne
tänaä arvokas k a n ^ v ä l i -
nen juhbL f Juh^^
ihehldieHsen^ alkaen kello aeliteemä^
lialla. ^ -
Iltapäivällä esitietään työväen näy­telmä
AsaV j a sen loputtua alkaa
tämä kansainvälinen naisteti juUa»
iotta saamme ensinnä nähdä ärvok-saah
työväen näytelmän, ja sitte_
sen jälkeen: jatkaa ohjehnait seu­raamista,
jonka naistoverit ovat
juhlaansa järjestäneet. Saapukaa
siis joukolla. Juhlaan on vapaa si­säänpääsy
kaikille. V
Näjrtelmääh mlyydään pilettejä e-tukäteen,
koska ei niitä pyhänä
saa myydä, mutta lahjakolehdin sai
ottaa. Älkää siis olko tulematta,
vaikka ettie saisikaan ostetuksi P»-
e t t e j ä etukäteen. Te voitte an­taa
ovella kolehdin muodossa. Näy­telmä
on hyvä näytelmä, jotta st»
itäisi liähdä mahdollisemman racf
net Toronton suomalaisista. ^
Lauantu-iltani^ maaliskuun 1-