Vapaus, December 6, 1926

              Maanantaina,^ joiduk. 6 p;nä—Monday, Dee. 6
VAPAUS
Canadan suomalaisen työväestön ainoa öanenltannattaja.
Ilmesty Sudburyssa, Ont., maanantaina, keskiviikkona
• Ja - perjantaina. ,....„•.••..:•"•
T o i m i t t a j a t :
S. G. NEIL. ' ARVO VAARA.
- Ee&Lstered at the Post Office Department, Ottawa,
as eecond class matter.. •
M.
VAPAUS (Liberty)
^^^^^ .'T^ oi'gan of Finnish Wotker8 in Canada. Pnb-
Uabed in Sndbury, Ont., every Monday, TVednesday
add Priday^^ '
IL310TUSHINNAT VAPAUDESSA:
• NaimäilmotDkBet $1.00 ierta,: $2.00 kaksi kertaa.
ÄvioKittoonmeno ilmotnkset 50c palstatnuma.
Nimenmuatosflmotnkset 60c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
^^Avioe«)ilmotnkset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
- IKnölemanilm $50c lisämaksa
kiitoslause^lta tai muistovärsyltä.
Halataäntiedot ja osoteilmotnkset 50c kerta, $1.00
fcolnie .kertaa.
1 ^ ja ilmotosakenttuarlen on, vaa-aittaCTsaTlähetettävSilmotqahinta
etukäteen.
General advertising rates 75c per: col; inch.;, Mi-nimom
charge för single insertion 75c. The Vapaus
b ' tiie best^ä^^ the Finnish
Feovle in Canada.' '
TILAUSHINNAT--
^ Canadaah ykä Vk. $4.00; pooli vk.,,$2.26,' kolme kk.
81.50 ja yksi Uc. 75c.
' TÄdysvaltoihin jä Saomeen, vk. $5.50, puoli vk.
- f8.06:ja kolme kk. «1.75. , ... :
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei talla lähettämään,
paitsi; asiamiesten jqJJUa on täkggtoefe
Vapauden-konttori j a toimitna f Liberty Bldk Lome
St, PuheKn 1038. Postiosote;. Bo» 69, Sndbury, Ont.
Maanantain lehteen- alottujeä iInliotnBten pitää olla
konttorissa lauantaina, keskiviikon, lehteen tiistaina ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 päivallS.
^ ;)fos''ette milloin,ta£ansä saa vastousta ensimaiseen
kirjeäeenne;-kirjöttakaa ttudelleen; Ui&keenhoiCajan per-coonallisella
a i n e M ; , • - r • -
. . . J. V . KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
Mm
ryhtyneet tätä kirjotusta lainaamaan, kirjottaa sen joh­dosta
seuraavaa r ;
Oiemme monasti viimeisten vuosien kuluessa L V / .
W:n kokemuksiin osoUaen huomauttaneet, mihin tu­loksiin
työväenliikkeen johtaa kieltäytyminen harj ottaa
ankaraa itsekritiikkiä. Industrialistin taholta on sitä
kuitenkin pidetty «roskasena hyökkäyksenä», jonain
majesteettirikoksensa kaikkein pyhintä vastaan.
Se ei sitä kuitenkaan ole ollut, .sillä itse teollisuus-unionismin
ajatusta ei ole haluttu, eiA» o/is£ voitukaan
arvostella. Kysymyksessä on oUuU mitenkä tuo asia
on saatettava joukoille ymmärretyksi siten, että ne sen
omaksuvat itselleen myöskin teoissa.
L W. Wfn johdossa olevat ainekset ovat väittäneet,
V'-
i
Itäehäiset ammatti- ja ti^llisiiiisliitot
' uuden ammattijärjestö
perustamispuiihassa
i Puolueemnfe pää-äänenkannattaja; kertoo viime kuun
22 ja 23 päivänä Prince George-hotellissa, Torontossa,
pidetystä neuvpttelvkokoukseslai joka sen nii}kaan «voi
lieiida historiaa». Neuvottelukolöous oli niiden suurem-piea
itsenäisten ammatti- ja teollisuusliittojen välinen,
jptka Uitot olivat päättäneet kokoontua keskustelemaan
maan kaikkien itsenäisten ammatti* y.m.. Hittojen yhte-näistyttämlsmahdoUisuuksi^
ta.
Edustajia oli saapuvilla Canadan rautatietyöläisten
, veljesliitosta, Canadan kaivostyöläisten liitosta, Cana­dan
sähkölennätintyöläisten kiitosta, Canadian Pacificin
» ekspressityoliisten järjestöstä, Canadan työväenliitosta
' j a Canadan puutavaratyölä teollisuusliitosta. Näi-
'l depL Järjestöjen arvioidaan edustavan kaikkiaan nel-
' jäaiikymmentätuhatta,työläistä. .^^
' Lehti kertoti saaneensa ymmärtää,^ "että 'neuvottelu-iplcojis
oli taysih yksimielinen kaikissa tärkehmnissä
köhdissai Kaikkien,itsenäisten ammatti- ja teo lisuus-
' liittojen cdustajakokousoli päätetty kutsua kooll^ Mon­trealiin
maaliskuussa. NeuvdttelulooiKms. la.au, ääri-iriivat
perussäännöille, joiden pitäisi olla paljoa suju­vammat
ja edistysmielisemmät kuin Canadan ammatli-
' järjestön perussäännöt ovat. Nämä perussäännöt tul­laan
alistamaan maaliskuussa pidettävän edustajakoko-uksen
hyväksyttäväksi.' Neuvottelukokous päätti esittää,
että tämän uuden ammattiliittokeskuksen nimeksi tulisi
«Yleis-canadalainen ammattijärjestö» (*The All^Cana-dian
Congress of Labpur»). Canadan työväenliiltokin
on valmb uhraamaan itsenäisyytensä laajemman yhte­näisyyden
vuiksi ja liittymään, uuteen ammattijärjes­töön.
Itsenäisten Uittojen taholta lähteneen yhtenaistjttä-misUikkeen
tällainen kristalloituminen oli välttäi^ä-tön,
lausuu lehti. Canadan ammattijärjestö on kameli-kurkimaisen
itsepintaisesti, kieltäytynyt tekemästä alo-iOXa
itsenäisten ammatti- ja teollisuusliittojen yhtenäis-tyttämiseksi
omien siipiensä suojaan. Se,ei ole ottanut
vakavalta kannalta yhtenäistyttämisen tarvetta toimin­taa
varten. Vuosi vuodelta on ammattijärjestö käynyt
vanhoillisemmaksi ja vanhoillisemmaksi; se ei ole tun­tenut
Canadan työläisten yhä li6äänty\'ää itsenäisyyden
(anlonomy) tarvetta. Tämän seurauksena on se myös
ollut kykenemätön estämään eroamisliikkeen kasvua.
Ammattijärjestö ei ole halunnut olla mitään enempää
kuin «lainlaadinnallinen äanitoni». On paljo mah­dollista,
että tämä Canadan itsenäisten liittojen kes­kuksen
järjestäminen tulee saamaan aikaan sen, mitä
ammattijärJQstön politiikan pelkällä arvostelemisella ei
ole kyetty saavuttamaan. Ammattijärjestö tulee mah­dollisesti
lopultakin käsittämään kansallisen yhtenUi-syyden
ja kansallisen autonomian tarpeen.
Tojiasia kuitenkin on, että ammattijärjestö voi jou­tua
mitä suurimpiip vaikeuksiin, ellei se lähde liikkeel
le. Canadan työläisten edessä on polttavia kysymyksiä
-— ra-m. liittoutuminen, teollisuuksien kansallistultarai-neri,
ammattiyhdistysliikkeen kansamväVmen yhtenäi­syys,
järjestyraättiinuen järicstäniinen ja joukkojen ko-l^
aihinen Canadan työväenpuolueeseen Me terieh-dämme
tätä uutta liikettä itsenäisten ammatti- ja teolli­suusliittojen
yhtcnäist>ttämiseksi vain siksi, koska me
toivomme sen auttavan maan kaikkien ammatillisesti
ja teollisesti järjestyneiden työläisten yhtenäLstjtlamistä
54itccn kansalliseen ammattijärjestöön.
«I. w. w:läisen Itsekritiikkiä"
YIläolevalla otsikolla varustetun^; Industrialistin en­tisen
toimittajan ja I. W. W:n moni\'uotisen jäsenen,
Väinö Pellon, kirjottaraah •artUckoliaarjan ensimäinen
osa julkaistiin IcJitemmc viime numerossa. Aikomuk­semme
On julkaista koko sarja niin pian kuin lehtem­me
rajotettu .tila sen sallii.
joka on
.-ottanut kirjotussärjan julkaisjavabeen jälkeen, kun.
i i W. W:ir suoinalainen ääaeukaim Lndustrialisti
Ideltaytyi antamasta'sille^^ ja josta olemme
että <koska vanhat uniot ovat aikansa yli eläneitä, eivät
vastaa nykyaikaisia teollisuuselämän vaatimuksia, niin
on ne murskattava ja tilalle on rakeimettava alusta pi­täen
puhtaita teoUisuusjärjestöjä». Tuo ajatus ei ole
ollut L W ; W : n keksimä. Se syntyi Amerikassa jo
nelisenkymmentä vuotta sitten: Mutta L W. W. on
ollut sen perijä ja sen ajaja.
Kommunistit ovat; sanoneet viitaten historiallisiin ko^
kemuksiin: «Työläiset eivät luovu ^ vanhoista järjes­töistään.
Jos suuria työläisjoukkoja aijotaan saada
ajamaan teollisuusuhionismin ja vallankumoidcsen
asiaa, on meidän työskenneltävä vanhoissa uniolssa j a
saatettava työläisjoukot itse muuttamaan ne teollisuus-järjestöiksi.
»
L W. W. on sanonut: «Se on mahdottomuus siksi,
että taantumukselliset ovat ammattiunioissa vallassa.»
Me kommunistit olenmie vastanneet: «Se on mahdol­lista.
Käytäunön kokemukset osottavat, että vanhois­sakin
unioissa' liikkuvat työläiset eteenpäin, kunhan;
vallankumoukselliset pysyvät niitten' keskuudessa ja
ovat sinä käyttövoimana, joka vetää ne taistelutm uni-oittensa
omaakin lahonnutta johtoa vastaem. Joukkojen
asiallemme- valtaaminen on pääasia, eikä tuo mätä ko­neisto.
»
Kymmenet,: sadat, jopa tuhannet I. W. W :n jäsenet
ovat^ kommunistien; kanssa tulleet tässä kysymyksessä
samalle kannalle. Mutta L W. W :n johto itse on kai-:
vautunut. niin lujien muurien taakse, että se ei ole
omassa keskuudessa suvainnut arvostelua. L W. W:n
jäsenmäärä on säännöllisesti viimeisten vuosien ku­luessa
laskenut, mutta syytä tuohon laskuun ei sen' vi­rallisissa
julkaisuissa ole sallittu tuoda esille. '
Lisäksi on tullut L W . . W : n nurjamielinen suhtautu­minen
maailman proletariaatin vallankumousliikkee­seen.
«Koska se ei mennyt L W. W:n: piirustaman
kartan mukaan,, ei se ole oikea vallankumous. L W.
W:n on sitä vastaan taisteltava». Ja I. W. W, kävi sitä
vastaan taisteluun puhujiensa ja julkaisujensa kautta.
Mutta maailmanvallankumous kulkee eteenpäin. Neu­vostoliitossa
se yhä vain lujittuu. Sen yhdeksänvuoti­nen
olemassaolo, jo sinänsä lyö häpeäpaaluun kaikki
sen vastustajat. Mutta L W. W :n keskuudessa ei vain
ole sallittu tästä n urinkurisuudesta lausua arvostelevaa
sanaa, vai}dca siinä lon porvareitten kanssa ajauduttu
samalle linjalle — Ja kaikissa muissa kysymyksissä
samalla tavalla. V
N a 142 — 1Ä26
jestpäftöoien järjestHes
tav»' ja
Puolueemme tp. komitean "jul­kaisun"
kautta selostetaan pnolaef
elimille toiminnan kehittämisen pe­rusta,
edistysmielisen vähemmistö-liikkeen
voimistuttamiselcsi Ja lu-jittamisekä
Canadan työväen unio­nistisessa
liikkeessä.
Samalla myöskin osoitetaan unio­nistisen
liikkeen heikkous., tärkeim­millä
perusteollisuuksien aloilla, ku­ten
puutavara-, kaivanto- ja rautar
tiet. : Puutavarateollisuudessa ollen
järjestyneiqrys.. .heikointa. Kaivos­teollisuudessa
myöskin on British
Columbian.kivihiilen kaivajat aivan
järjestymättömiä, sekä melkein sa­maa
voidaan ^ sanoa vielä Ontarion
metallin kaivajiin- nähden.
Näillä aloiHa siis :ön tärkeimpänä
kysymys järjestymättömien järjes­tämisestä,
jossa vaaditaan meidän
puolueeltamme aloitekyvyn nostat­tamisen
välttämättömyyttä.
Pääoma on jatkuvasti hyökännyt
työväen elintason polkemiseksi^ se­kä
onnistunut: siinä viimeisten, vuo­sien
kuluessa pitkin linjaa. Saman­aikaisesti
ovat työnantajat pyrki­neet
hajoittamaan työläisten -. puo-lustuskykyisyyden,
heidäu järjestö­jensä
murskaamisella, jossa, ovat
käyttäneet < työväen taanhimukselli-sen
johtajiston vaikutusvaltaa. Taan;
tumuksellisten yhteistoiminnanpo­litiikka
merkiten ehkäistä ja pidät­tää
joukkoja taistelusta po>-variston
eduksi, josta seurauksena työläisissä
vuorostaan on syntynyt epäluotta­musta
ja kasvanut välinpitämättö-msryden'
tunne.
Puutavarateollisuuden alalla, sa­moin
kuin- edellä mainituilla kaivos­aloilla,
ei ole ollut työväen järjes­tynyttä
vastarintaa, joka ' olisi - voi­nut
merkitsevästi vaikuttaa. Tulok­sena
siis palkkatason, työehtojen ja
työolojen äärimmäinen kiristyminen.
Työläisiltä riistetään kaikki elämän
energia pienessä ajassa, ja tehdään
heistä ruumiillisesti ja henkisesti
raihnaisia^ eikä sittenkään ole min­käänlaisten
'. vakuutuslakien'-f y.m.
turvaa, koska järjestyneisyyden
heikkous pitää työläiset kykenemät­töminä
puolustautumaan ja vaati­maan.
••
Puutavarateollisuudessa pirstoutu*
neitten. järj esto voimien nostattami­nen,
keskinäisen taistelun synnyttä­män
epätoivoisuuden voittaminen ja
taistelu luottamuksen kohottaminen.
I - ;
toimintakuntoon, muistaa että alku
on vaikeaa, mutta varmat askeleet
avaavat tien saavutuksiin, uudel­leen
taisteluinnon kohoamiseen - ja
järjestyneisyyteen.:
,Nyt on jo Ontario tullut siihen
asemaan^ että kykenee auttamaan
järjestämisessäv järjestäjien lähet­tämisellä
y.m. Yksistään: järjestäjä
ei kuitenkaan riitä tämän työn suo­rittamiseen.
Tarvitaan toverien tosi-työskentelyä.
Tätä vaaditaan juu-^i
nyt B. -Crn itäisessä ja myös ran-nikkopiirissä.
;vPuQlueemme . sääntöjen Luku 4,
pyk.Fi; kohta 1 määrittelee: " . . .
Missä tahansa kolme tai: useampia
jäseniä työskentelee - samassa työs­sä,
' muodostavat he^ puoJUeen ryh­män-—
eli työmaakomitean. Tämä
ryhmä valitsee sihteerinsä sekä toi­mii
yleensä. samoiif kuin tavallinen
puolueen ryhmä niinkauan kuin i sa­nottu
tyo kestää ja vähintäin kolme
puoluejäsentä on työssä. •
"Siellä missä on.vähemmän kuin
kolme :puoluejäsentä, tai kun joku
jäsen työskentelee yksin, maksetaan
jäsenmaksut suoraan keskusryhmän
sihteerille. Jokainen jäsen on kui­tenkin
velvollinen ottamaan osaa
yhteyden välttämättömyyden. iMitä
on, sitten toiminta jota on edistet­tävä?
Suunnitelmallisesti työsken­telyn
edistäminen merkitsee, ci som-mittaista
huitomilta ja siten itsel­leen
ja tovereilleeo^ asemansa tuka­laksi
tekemistä, mutta kiinteää to­verien
välistä keskinäistä neuvotte­lua
työsohteitten,: ; kämppäolojen,
palkkojen, työnantajain ja työnjoh-tajain
suhtautumisen, y.m. .suhteen.
Näistä seikoista johtuvana_ha.vkitun
ja; toverien kesken jaotellun asiain
edistäminen, unio-osaston järjestä­miseen
ja jatkuvan toiminnan te­hostamiseen
koko työmaan työläis-;
ten vetämiseksi mukaan. Tästä joh­tuvana
edelleen työläisille oman sa­nomalehden
ja kirjallisuuden .levit­täminen,
työmaanutisten huolehti­minen,
luoldcavalistuksen tekeminen
työtaistelujen pohjalla ja sen tiivis-
^minen vajlankumouksellisen luok­kapuolueen
" kokonais-pyrkimyksien
selventämiseen ja tunnetuksi teke­miseen^
sekä edelleen < sitä 'tietä
myöskin puolueen ryhmän jäsen­luvun
li^miseön. Työmaan työ-
Iäisten järjestyneisyyden tunteen ja
taistelu-pyrkimyksen kasvainiseji
kanssa .rinnan^ lujitetaan täten: puo^
lueen eturintaman i — ; rivejä; xiu-silla
voimilla.
.Kaivantoalueilla on työskentely
yleensä vieläkin liarkitumman; suun­nittelun
. kantta vietävä . eteenpäin,
mutta linja toiminnassa täytyy olla
sama. Puolueen jäsenten täjrtyy
käsittää että he työskentelevät ;olo-puoluetehtäviin
ollessaan sanotuUa | jen ja työnantajain mielivallan alai-työpaikalla,
ja jokaisen ryhmän sih­teerin
(tai yksityisen 'jäsenen, sil­loin
kun ei ole ryhmää), on ilmoi­tettava
vähintäin kerran kuukau­dessa
keskusrylimälle työpaikkansa
toiminnasta."
. Täten viitoittaa säännöt puolue­toverien
toiminnalle tehtävän, sekä
sena olevain työlaistoverien kanssa, ...„ , . , i
jotka vain heikosti ilmaisevat tyy- eP^JI^i^^ I- W. W«sä olevan.
' Jos julkinen arvostela tdlloia es­tetään'liian
kireän Eensnurin, "ma-sinoim^
sen*^ y-m. avulla, ei Jäsenistö
yleisesti pääse aikoinaan (selville
epäkohdista, jotka sitten ssilyx^ ja
käyvät 'yhä räikeämmiksi. löyty­mättömät
lamaantuvat, muuttuvat
pessimisteiksi, tai tulee heifetä en­tisen
j järjestönsä vastustajia.
" :'^^ '^:-^ v.;.^'Cv..^-' ' • -y-. ••
Isui uskovaisQudsne
\ •
- Yksilö on vain yksilö. suare<sa
joukkoliikkeessä. "Sota ei yhtä
miestä kaipaa", sanotaan. , Mutta
jos olisi . opiksi , joillekis jäiJMtö-uskovaisille
ja «ttäminua paxiemmin
ymmärrettäisi, kerron lybyesU mi­tenkä
sokea : järjestöuBkovaisQiis hi-oontui
minusta pois..
Yhdyin ,1. W. W:bea ^v. 1914.
Menetin : korttini viranomaisille
(jouduttuani kiinni rautatiekyydin
"varastamiseeta"). Otinnoden jä­senkortin
.heti ensimäiseiksi tapaa­maltani
työmaalähetiltä, :b«nakaas-sa
v. 1916. Sehi^Jiälkeen olen jat­kuvasti
. ollut; hyvässä; jäsenyydessä.
Nyt myönnän^ . että ^^lihea VQoä-kymmenen
- olin: iiskovain^ i.- tp.
vr:läinen. .JSamanlaisel^ fcShkölla
kuin' - nykyäänkin ^iU^kovaiset.:
-W:Iäiset .hyökkäsin. v.^niitä. .vastaan,
jotka arvostolivatil. V W . , W:tä, Ä U U -
luivat työväenjärjestöihin,, antoivat
kannatnksensa.: ..£äalitoiminnoille,
osuustoimintaliikkeelle ja yleensä
kaikelle' sellaiselle,; joka ^ pilat
puhdasta :työmaatoimintaa j a teolli-suusunionismia.
Tietysti - tein par­haani
myöskin., peittääkseni niitä vi­koja,.,
joita tahtomattanikin tulin
tymättömyydensä ja kaipuunsa, mut­ta
juuri siinä sittenkin lepää se k i ­pinä,
jonka liikeh^mään saattami­seksi
on puhallettava, kouraantun-tuvasti
ja aina lisääntyvästi.-
A. T. Hillr
1 w. w:läisea it^bitikiä
K i r j . Väinö Pelto (Kortti n:o 235,723)
(Indattrialisti
Lopulta on seurauksena ollut sisäinen hajaantuminen..
Arvostelu voidaan kieltää, mutta arvostelun aiheuttaja,
vallitsevat: epäkohdat — ne tekevät työtään. Ja ken
niitä kieltäytyy näkemästä, ajaa täysin purjein kohden
tuhoutumistaan. -
Väinö Pelto, entinen Industrialistin toimittaja, yritti
kohottaa, arvostelevan sanan näistä I. W:: W:n elinky­symyksistä
Industrialistissa. Se ajoi hänen erottami­seensa.
Antaaksemme I. W. W:n proletaariaineksellc
mahdollisuuden tutustua tuohon itsekritiikkiin, jonka
tarkotukseiia on saattaa jäsenistö tietoiseksi L W. W:tä
uhkaavasta tuhosta, julkaisemme palstoillamme tuon.
artikkelisarjan. Ja* konmiunistisille aineksillekin on
kiintoista tutustua siinä esitettäviin faktoihin.
Lenin ja työläisnaiset
Leninin luokkataistelua koskevasta katsantokannasta
johtui .—- kirjottaa hänen leskensä, Krupskaja —- hä­nen
suhtautumisensa naiskysymykseen. Yleisten elin-ja
työsuhtetdesga pohjalla muodostavat työläisnaiset
työväenluokassa kerroksen, joka on alemmalla luokka­tietoisuuden
tasolla kuin; muut kerrokset. Lenin ko­rosti
aina, että tähän työväenluokan kerrokseen olisi
kiinnitettävä mitä suurin huomia ja että puoluetoiminta
proletaarinaisten keskuudessa oli äärettömän tärkeätä.
Prolctaarinaisten oli opittava ymmärtämään, että heille
on paljoa helpompaa kuin miehille harjottaa agitatiota
työläisnaisten, perheenäitien, talonpoikaisnaisten ja
kaikkien työtätekevien naisten keskuudessa ylipäänsä.
Proletariaatin on johdettava miljoonia, sen takana täy­tyy
olla kaikkien työtätekeväin suuret joukot, vasta sil­loin
onnistuu se pääsemään eteenpäin. Sen vuoksi
ilahutti Leniniä aina, kun toiminta naisten keskuudessa
tuotti hyviä tuloksia.
• '
Oli vuosi 1921. Olimme Leninin kanssa menossa
aimnattiyhdistystalolta Kremliin. Tällöin kohtasimme
me muhamettilaisten naisten valtuuskunnan. Joillakin
näistä oli vielä huntu, minkä tarkotuksena oli kätkeä
silmät vieraiden miesten katseilta. He tunsivat Leni­nin,
syleilivät häntä, repivät huntunsa ja itkivät. Lenin
oli huomattavan liikutettu. Hän piti pikku puheen
muhamettilaisille naisille ja sitten jatkoimme me edel­leen
matkaamme. '
on vaatinut sitkeimpien aineksien
jatkuvan huomion viimeisten kol­men
vuoden ajalla. Vasta puolu­eemme
uudelleen järjestämis-kysy-myksen
tullessa esille^ voitiin saada
puolueemme jäsenistökin antamaan
vakavan ja todellisen käytännöllisen
huomion työmaatyöskentelylle käm­pillä
y.m. ' Vasta silloin kuin uu­delleen
järjestämis-päätöksen sen»
.rauksena työmaakomitjBain tehosta­minen
ajoi puolueen, toiminnan ko-miteain
ja uniojärjestön kaksipuoli-
.sen painostuksen ja yhteyden vält­tämättömyydestä
työskentelemään,
saatiin uniotyön elpyminen vaikut­tavaksi
radikaalisten ja taisteluha-luisten
työläisten vetämiseksi mu­kaan.'
Herpaantimut, mutta ei kuolr
lut, taistelun luottamus voitiin nos­tattaa
liikehtimiseksi.''
Koko maan teoUisuuselämässä i l ­menee
vaurastumisen merkit kaik­kialla
huomattavimpien liikeyrityk­sien
voitto-osinkojen huimaavassa
kohoamisessa, samaan aikaan kun
työväen osuus on jatkuvasti laske­nut,
varsinkaan järjestymättömiin
työläisiin nähden- ei ole mitään
poikkeusta eikä rajaa vajoamisessa.
Tämä merkitsee että työläisten
edessä on kysymys jatkuvasta alis­tumisesta
ja saamattomuudesta kai­ken
tämän nähdessään, tai lähtemi­sestä
liikkeelle, vaatimaan osaansa, j
taisteluun ja järjestäytymisellään j
taistelunsa saavutuksien lujittami- i
(Jatkoa)
Laajat työläisjoukot yleensä kir-jottelevat
sanomalehtiinsä ja jul­kaisuihinsa
melko paljon ja monen­laisista
asioista. Luonnollisesti näis­sä
kirjotuksissa myöskin arvostel­laan
työläisten järjestöjä, niiden
kokoonpanoa, menettelytapoja j.n.e.
Mutta tavallisesti tämä arvostelu koh­distuu
johonkin toiseen työväenjär­jestöön,
johon arvostelija ei koulu
jäsenenä. Oman järjestön heikko­uksia
ja epäkohtia koetetaan peitel­lä
ja kaunistella niin paljon kuin
mahdollista. ,
• Mistä tämä johtuu?.
Se johtuu ensiksikin siitä, että
kukaan ei mielellään halua istua
omilla pöksyillään tuleen kohda­ta
oman toveripii.< insä arvosteluja.
Vähitellen onkin meidän, työläisten
keskuutfeen vakiintunut ajatus että
oman. järjestön heikkouksien arvos­teleminen
on jonkinlaista petturuut­ta,
selkärangattomuutta, toisten työ­väen
ryhmien kannattajain suosion
kosiskelua j.n.el Työläisten sano­malehtien
toimituksetkin on vähitel­len
suljettu arvostelukiellon pakko­paitaan,
joka sallii vain vississä
määrin arvostella omaa puoluetta
tai järje'stöä. Tämä pakkopaita tun­netaan
sensuurin nimellä. Sensuu­rin
johdosta kohdistuu moite sano­malehtien
toimittajiin. Kuitenkin,
ainakin mikäli L t7. W :n sanomal.
ja julkaisut ovat kysymyksessä liian
kireSa sensuuria pitävät yllä ne,
jotka ahkerammin toimivat mieli­piteitten
muokkauksessa tai osak-kieltäytynyt
julkaisemasU)
Meissä i. w. w:läisissäkin on paljon
sellaisia, jotka sokeasti ajattelevat,
että toisin ajattelevat työläiset vain
/'piruuttaan" ovat ammattiunionis-teja,
sosialidemokraatteja, kommu-'
nisteja j.n.e., vaikka on selvä Jut­tu,
että 1. W. Wi on ainoa järjestö,
jonka.. avulla voidaan kukistaa ka­pitalismi
ja luoda uusi yhteiskunta.
: Järjestö-uskovaisuus on sangen"
vahingollista sille asialle, jota me^
edustamme. Esim. Yhdysvalloissa
ei ole yhtään työväenjärjestöä, jo­ka
nykyisellä jäsenmäärällään vois
kuvitellakaan kapitalismin kukista-r
mistä. Lisää jäseniä on saatava
raoninkertaistutettava nykyinen jä­senmäärä
ja: e>:i työväenjärjestöjen
yhtenäisyys tiivistettävä. Siksi r mei­dän
on harkitummin ja myötätun-toisemmin
suhtauduttava .toisin ajat­televiin,
mutta kuitenkin^ luokka-tietoisiin
työläisiin. Samoin luok-katiedottomiin
työläisiin
T.eoUisuusunionismin.. tunnustavak­si
tavallisesti luokkatiedoton työläi­nen
muokataan . kahdessa. erässä:
Enksiksi hänet saadaan tunnusta­maan
luokkataistelu; toiseksi 'hän
valitsee itselleen järjestön."^
Usko loppuu . jo«kus
Ennemmin tai myöhemmin sokea
järjestöuskovaisuus saa iskun, joka
osottaa asianomaiselle, että hänen­kään
jäifjestönsä ei jokaisessa suh­teessa
edusta täydellisyyttä.; Koke­mus
voi osottaa, että järjestön ra­kenteessa
on jotakin vikaa, sen me­nettelytavat
eivät ole ^parhaat, sen
keen omistuksen kautta ovat lehden edustamalla agitatsionityöllä ei kye-kontrollissa.
Näin- ollen, liian kireä
sensuuri ei läheskään aina edusta
lehden kannattajain ja lukijain
enemmistön mielipidettä. .
Uskovaituutta
Tämän kirjotta ja ei suinkaan ole
seen ja takaamiseen. Tässä käy sillä kannalla, ettii sensuuria ei en-mahdolliseksi
työläisille yhä edelleen sinkään ta-vita. Mutta sensuuri,
osoittaa, että voitto-osingot ovat ! Jo'^* kieltää julkisuuden järjestön
heille kuuluvia maksapiattomiapalk- i yksityisten jäsenien ja jäsenryh-koja
j.n.e., joka synnyttää avartu-j " ^ ^n ^^^Jotuksilta, joissa arvostel-van
taisteluhalun ja laajemmat vaa-[ J^^»" Järjestön menettelytapoja, toi-timukset.
s niitsijain toimintaa j.n.e. asiallisella
Näille seikoille täytyy perustua s vaikkapa vähän hyökkää-puoluetoveriemme
tilanteen punnita j mämminkin, ei tulisi kieltää julki-seminen
ja pyrkimys järjestämis- »suutta.. Sellainen sensuuri edustaa
Astuttuaan joitakin minuutteja vaiti lausui Lenin:
— Katsokaa, nyt on työtätekeväin syvin kerros nous­sut.
• Nämä naiset ovat eniten sorrettuja. He ovat -viit
meisiä maailmassa. Nyt on varmaa^ ettS sosialismi
voittaa!
Ja on totta, että sosialismi on voittava, päättää Knip-.
skaja esityksensä.
työn edistämisenä. uskovaisuutta, josta ennemmin tai
Puutavarateollisuudessa on käsi- myöhemmin joudutaan maksamaan
tettävä juuri tämän tien varmaa 'kalliisti.;. L W. W:n suomen- ja
latua kulkeminen,- mutta eteenpäin
menon ehtona on myöskin puolueen
jäsenten tarmokas ja voimape-räi-nen
työskentely liikehtimisen al­kuun
saattajana ja iskujoukkona.
Ontariossa on vielä heikkoja paik­koja.
Yhteisesti bn : niihin nähden
rynnistettäi-ä. British Columbiassa
on vielä tovereissamme jäytävänä
epätoivoisuuden tauti ja seuraukse­na
siitä toimettomuus. Ei voida'
nähdä objektiivisia tekijöitä, jotka
jo ankarasti lyövät korvalle toivot­tomuuden
" j a odotuksen varjojen
kummittelua. Toverimme, eivät saa
jäädä , pttemmaUe töUistelemSän.
Nyt ^ n tullut aika saada koneisto
englanninkielisten lehtien ja julkai-ovat
' siitä selvimpinä todistuksina.
.A.S!aI]inen arvostelu on rakenta­vaa.
Se on omista kokemukaUt»
oppimista;
tä kokoamaan joukkoja riveihin,
toimitsijat \ eivät edustakaan jäse­nistön
tahtoa j.n.e. - Tällöin .hä­nelle
selviää se tosiasia, että pysy­väistä
täydellisyyttä ei työväenjär­jestöihin
nähden voi olla olemassa­kaan.
Työläiset muokkailevat järjestön­sä:
rakennetta, tekevät muutoksia
menettelytavoissa j.n.e. sitä mukaa
kuin luokkataistelu ja jokapäiväiset
kokemukset heille paljastavat epi^-
kohtia. Ja sitä mukaa mita keino­ja
riistävä luokka kulloinkin käyt­tää
riis^onalaista luokkaa vastaan
työskennellessään. Sen lisäksi on
jäsenistön huolehdittava siitä, että
toimitsijat edustavat työväenluokan
etua, ja mikä yhtä tärkeää, että toi­mitsijat
kulkevat: edellä tietä näyt­täen,
eivätkä esiinny kiviriippana,
, Oman järjestön-arvostelun kiel­täminen
johtuu myös tietomäärän
pienuudeetn. On tutkittn' viun niitä
kysymyksiä ja periaatteita, joita
oma > järjestö edustaa ja kaikelle
muulle on annettu palttua. Ei ole
kyniksi tutkittn työväenliikkeen his­toriaa,
niitä olosuhteita ja vaikutti­mia,
jotka yleensä luovat työläisiin
jonkunlaisen käsityksen luokka­taistelusta
Ja eri järjestösuunnista'.
sujen nykyinen asema ja : sisältö jota jäsenistön täjrtyy vetää per^s-nvat
aiii-3 enivimninn fnHiatiiVeinri ! sään. ; Elloivät työläiset niin tee,
oh heidän järjestönsä pian' tuuli­ajolla
J a lakannut öleniasta se, mik­si
se: on alunperin tiarkotettu.
:; Mutta järjestöuskovaisuus voi e*-
tääy näkemästä:! epäkohtia omassa
järjestössä ennenkuin se on jo liian
myiöhäistä-; Ja aikaansa seuraavaan
ja toimivaan jäsenistöön nähden tu­lee
;epä1uhtien sumnrnjoskua täysi,
ellei häitä epäkohtia aflcdinaan käy­dä
korjarnnaän. Silloin loppuu us­ko.
1'yytymättömät alkavat arv<«^
telia j&rjestöään rehellisessä^ raken-,
tavassa tarkotuksessa^
Pääsyy, oli siinä, että minä en
lmrjottannt.jtsekritiikkia ja eriksi en
päässyt täydellisesti selville^ onko
järjestöänivastaan tähdätty arvos^
telu asiallista; vaikö' arvotonta.
L W i W m' 16.»sä' yleisessä kon-ventsionissa,
syksyllä v. - 1924 tapah­tui
'hw'aannns. 'Muodostui; kaksi
ryhmää, jotka kumpikin vieläkin
väittävät edustavansa todellista I.
W. 'W:tä; - Hajaannuksen yhteydes­sä
tapahtui :jäi^'estömme sisäBä sel­laista,
jota en; voinut hyväk^ä. Sen
lisäksi paljasti" 'kumpikin -riitapuoli
toistensa heikkouksia kursailematta.
.Hajaannuksen: aikana työskente­lin
. "Industrialistin" toimituksessa,
jossa olin paremmassa tilaisuudessa
seuraamaan järjestömme sisäisten
asioiden kehitystä kuin yleensä jäse­nistö,
josta euurin osa ei vieläkään
ole selvilläj miksi . hajaannus jär-jestpssämme'
tapahtui. Kiitos sen-suuri^
e j a - : - sanokaamme se suo­raan,—-
masiinoimiselle. .
- "Industrialistin-.'-:^toimitilana
luonnollisesti minunkin olisi pitänyt
heti sokeasti antautua järjestön
kontrollissa olevien puolelle ja niitä
vastaan, jotka olivat ryhtyneet ka­pinoimaan.
Omalta; yksilölliseltä
kannaltani katsoen se olisikin ollut
viisainta —- leipäpaikan kannalta
katsoen. Toimitsija, jolle leipäpaik-ka
on kallis, antautuu aina kontrol­lissa
olevan: enemmistön pnolelle.
Minä en kuitenkaan jaksanut hy­väksyä
sitä, että päämajaa arvoste­levan
vähemmistön kirjotuksilta
kielletään julkisuus "Industrialistin"
palstoilla. Samaa mielipidettä oli­vat
useat muutkin silloiset toimitta­jat
(Helen Vitikainen, ManU Porre,
John Korpi ja William Carey). Ja
niin meidät kaikki leimattiin- hajot­tajiksi,
"rowaiiilaisik3i". Paljon pu­huttu
solidaarisuus unhotettiin ja
meitä toimittajia iskettiin Ikeinoista
välittämättä kummankin riitapuo­len
taholta. Se oli kuumanlaistfi
"aidalla istumista". — Mutta siinä
leikissä katosiallekirjottaneestii vii­meisetkin
oskovaisuuden rippeet ja
aloin katsella I.W.;'Vy:tä ja yleen­sä
työväenliikettä vapaammin, ava­rammalla
silmällä.
Edellämainitut neljä toimittajaa
erosivat toimituksesta omasta tah­dostaan.
Korpi ollen viimeinen. Hän
erosi Anime joulukuussa. Intoilijain
taholta meidät kaikki varmasti olisi
erotettu toimituksesta, mutta "In­dustrialistin"
heikkenemään alkanut
taloudellinen asema pakotti intoili­jat
vähän ajattelemaan.
Onko syytä kritiikkiin
hilloin kun järjestö voimistun ja
sen käymät taistelut tuottavat tu­loksia,
ei maallikon mielestä ole
niinkään paljon syytä itsekritiikkiin.
Mutta silloin kun järjestön jäsen­määrä
huomattavasti laskee ja toi­minta
heikkenee, silloin on kaivet­tava
esille ne tekijät, jotka järjes­töä
heikentävät.
Me olemme aina vakuuttaneet, et­tä
aikansa keMtystä vastaava työ­väenjärjestö,
i.' W. W. voimistou
taisteluiden pyörteissä. , Taiston on
sille . elämää, jotavastoin takapajui­selle
järjestölle; kuten A. P. o£ 1.-
liitoUe, taistelu merkitsee heikenty­mistä,
tappiota. " L W:n historia
asettaakin, että' aina kun järjestöm­me
on ollut'taistelussa, on jäsen­määrä
lisääntynyt ja yleinen, jär­jestötoiminta
vilkastunut. , &eUoaet
kuin McKee Rockin,' LaTT-ceneen,
Patersonin ja Mesaba-renssin. lakot,
satamatyöläisten taistelut iti^ ja
läneirannikollä, sekä lännen pöv^-
varatyöläisten taistelut ovat tetaleet
L W. Wm. kuuluisaksi ja yleSSMti
lisänneet jlbrjestomme elinvoinuo^