Vapaus, October 28, 1927

              •Ani.
Maailman ensimmäinen sosialistinen Neuvostotasavalta kymmenvuotias!
' V e n ä j ä n köyhälistö yapautti
itsensä vallankumouksen kautta!
Vallankumous antoi maat ta*
lonpojille; tehtaat työläisille!
No. 133 — 1927 Federated Pressin jäsen Perjantaina, lokakuun 2S p:nä—Fri., Oct 28 Membdr The Federated Press XI Vuosik. VoL Xl
ivesleliilös
TänEpäivänä ovat kaikkien nj.iidca työläisten ja talonpoikain
mielet kiintyncsi cecraatnaaa maailman ecsimliisen Neuvostotasa-valtan
saavutuL-sia, sen vailanltamoastaistelujen historiaa, voittoja
ja tappioita. Sentä.tdea on paikallaan ottaa huomioon myöskin
muutamia nnm^rolictoja Neuvostoliiton sosialistirea rakennustyön
edistymisen osoiiiiksaksi, vaikkakin täytjry rajoittua vain mahdolli-
OTipnian auppeaaa esitykseen.
1- Teollisuuden kehitys I läkertaa eniten kuin missään muussa
^ . • _ , „ [maassa maailmassa. -Sosialistinen
I^uodessamme silmäyksen ^euv ^^^^^ rakentamaan näi-tolnton
teollisuuden kehitykseen, ha- taloudellisten edelljtysten ne-vaitsemme
suna tapahtuneen suu- *
ria muutoksia edistymisen hys^äksi. j
Viime elokuun kokonaistuotantoja- Uusia kauppalaivoja on raken-valtion
suurissa teollisuuksissa tekij nettu ja entiset korjattu käyttökun-yhteensä
352.2 miljoonaa kultarup-| toon. Leningradin telakalla valmis-laa,
pitäen perustana ennen sotaa ^ tui hiljakkoin uusi ruokatavarain
vallinneita hintoja; kun sensijaan | kuljetpslaiva, jolle on annettu ni-viime
heinäkuun tuotanto oli vain' meksi 'Alexei Ryikov". Sitä on jo
301.5 Biilj. ruplaa, joten lisäys teki. koeteltu ja on sillä saavutettu hy-
16.8 prosenttia. I viä tuloksia; se voi kulkea 17 virs-
Polttoaineen tuotanto on kohon- ^O.;?^'™-) ;„"°"^^^^^
nut seuraavasti. Viime elokuussa
tuotettiin kivihiiltä 2,433,100 ton­nia,
eli verrannollisesti 25 prosent­tia
enemmän kuin samaan aikaan v.
; 1926. Öljyä tuotettiin viime elo­kuussa
855,000 tonnia, eli 9 pro­senttia
enemmän kuin viime vuonna
samaan aikaan.
Neuvostoliiton tvölälsDaisten
osMS terveydeiiuom
PunaiBcn^tori Moskoy4s*&> erään juhlatilaisuuden aikana.
Jättiläismäisiä jäähdytyslaitoksia
on rakennettu suuriin kaupunkeihin.
Moskovassa on rakennettu tätä tar­koitusta
varten 4-kerrbksinen ra­kennus,
johon mahtuu tavaraa 3,000 i
tonnia.
3* Neuvostotilojen kehity*
10 vuotta pliariaatin Kirj. T. N. CARLSON.
Sosialistisen rakennustyön kehi­tyksestä
maataloudessakin, antaa
hyvän kuvan neuvostotilojen edistys.
lisättiin
. . .... .. , . ... neuvostotilojen kautta kylvettyä
tuotettiin 200 t.o nn i.a v- iimj.a e ehloeiknuäuksusau ssa3 032,8410,0'- 1 I „p„eult«o'ail uettt.4a . i1c6i1 ,«05-5r jd es•j- a itu.n- anll a.
Harkkorautaa tuotettiin elokuussa
245,100 tonnia, tehden lisäys .vii­me
vuoden elokuuhun verratuna, -v, i ^ j
- > ... * • i. . . . . . Kuluneen vuoden aikana
2o.9 prosenttia. Martenm-terasta
tonnia. Levymetallia tuotettiin elo­kuussa
219,200 tonnia, tehden lisä­ys
vuoden aikana 14.4 prosenttia.
Pumpulilankaa tuotettiin elokuus­sa
tänä vuonna 23,208 tonnia, teh­den
lisäys vuoden aikana 14.1 prö-Änttia.
Elokuussa valmistettiin
valkaisematonta kangasta 196,800,-
000 metriä ja hienompaa kangasta
176,200,000 metriä; villalankaa tuo­tettiin
3,278 tonnia, eli 26.9 pro­senttia
enemmän kuin' viime vuoden
elokuussa.
Verrattuna kokonaistuotantoa vii­me
vuoden elokuuhun, on tuotanto
lisääntynyt tämän vuoden elokuus­sa
13.5 prosenttia. Huomioon otta­en
iknluvan talousvuoden 11 kuu­kautta,
on kokonaistuotanto kohon­nut
edelliseen \-uoteeri verrattuna
18.96 prosenttia.
Raskaan teollisuuden tuotanto on
kohonnut 10.25'"/r, metalliteollisuu­den
16.4%, ja kaiklcein eniten on
kohonnut Martensin-teräksen ja le-vymetallin
tuotanto. Kevyestä teol­lisuudesta
on kutomoteollisuus ke­hittynyt
kaikkein, nopeimmin. Puu­villateollisuus
on kohonnut 35.79^,
villateollisuus 49.2% ja liinateolli-suus
44.3;^, edelliseen vuoteen ver­rattuna.
Tupakkateollisuus on ko­honnut
64%. Muissa teollisuuk­sissa
on tuotannon kohoaminen vaih^
dellut 4—20%.
Teollisuustuotteiden kauppa on
ollut kuluvana vuotena 29 suu­rempi
kuin edellisenä ^oiotena.
2. Rautatieliikenteen kehitys
Seuraavat numerotiedot osoitta­vat,
miten Neuvostoliiton rautatie­liikenne
on . kehittynyt sodanjälkei­sestä
kaaoksesta. (Tonniluku tar­koittaa
1,000 tonnia)
(Jatkoa kolmannella sivulla)
Taaskin mennään "rii­sumaan"
aseita
Geneve. — Virallisessa Kansain­liiton
tiedossa sanotaan, että valmis­tavan
komissionin kokous tulee ko­koontumaan
marraskuun 30 p:nä,
Sen tehtävänä tulee olemaan har­kita
edelleen aseiden "riisumista",
sekä Ranskan edustajien herättä­mää
kysymystä, turvallisuutta kos­kevien
tekijäin harkitsemisesta.
istelu jätkau
TYÖLÄISTEN RINTAMA EHYT — ISÄNNÄT KOETTAVAT JÄRJES­TÄÄ
HAJOITUSKOKOUKSIA — HERRAT NISKUROIVAT
PALKA^NMAKSUSSA — TYÖLÄISET SAAVUTTA-
* NEET OiSITTAISIA VOITTOJA
(Sähkösanoma Vapaudelle)
Drumheller, Alta, Jokak. 26.^—
Jokainen yritys särkeä lakkolaisten
rintama on epäonnistunut. Työnan­tajain
taholta on koetettu kutsua
koolle kaivostyöläisten kokouksia
kaivosten pesulaitoksiin, mutta näis­täkään
ei ole ollut mitään tuloksia.
"Western Gem"-kaivoksen isän­nöitsijä
Henderson on kieltäytynyt
suorittamasta lakkolaisille lauantai­hin,
lokak. 22 päivään asti maksetta­vaksi
langenneet palkat. Tämä toi­menpide
seurasi syytöstä, että mie­het
olisivat laiminlyöneet jonkun so­pimuksen
määräysten noudattami­sen.
Lakkolaiset kieltävät olevansa tie­toisia
mistään sopimuksesta. Ai­noa
peruste syytöksille on kolmen
miehen allekirjoittama paperi. Mai­nituista
allekirjoittajista on' kaksi
Ipsunut, että ne asiakirjat mitä
Manoil^sculta on saatu, ovat todella
nykyisin Englannissa ja kolmaskaan alkuperäisiä, jotka prinssi itse on
ei ole paikkakunnalla. Asiakirjan
inukaan olisivat kaivosmiehet sito-
1923— 24
1924— 25
1925— 26
1926— 27
1927—28
Tonnia
67,489
• 83,484
116,736
134,420
156,600
Lifeäys
neet itsensä * töihin ensi vuoteen j pinnalla vatn monarkistien palatsi-saakka,
mutta paikallisen union pre-i vallankunioukcen tapahtumat, niin
sidentti, Metcalf, ilmoittaa, etteivät j silti syyt ovnt cyvominällU. Ruma-miehet
ole koskaan tefineet moista jnian
"Kapitalistisen ja kommunisti­sen
yhteiskunnan välillä on aikai-kausi,
joJloin edellisestä siirry­tään
vallankumouksellista tietä
jälkimäiseen. Sitä vastaa myös
poliittinien ylimenokausi, j'onka
valtiomuoto ei saata olla mikään
muu kuin köyhälistön vallanku­mouksellinen
diktatuuri."
Marx, 1875.
Tuo knstallikirkkaana loistava
teoreettinen lauFe on tullut maa­ilman
ensimäisessä köyhälistön val­lankumouksessa
käytännölliseksi to­dellisuudeksi;'
Tuo lause oli tosin
vuosikymnieniä ollut haudattuna s6-
sialidemoki-aattisten johtajien pöytä-laattikoihih.':
r:Sen perusteella ei oltu
opetettu Xatxiäii vuosisadan proleta­riaattia
v;allankumouk3elliseen toi­mintaan
yfeensä.;
Mutta olFöle'masW kuitehki^^^^^
tä tosivallankumouksellisia henkilöi-,
tä, jotka olivat tomuisista kätköistä
ja suurten kirjastojen kirjakasoista
kaivaneet päivänvaloon mainitun­laisia
Marxin ja hänen työtoverinsa
Engelsin teoreettisia lausuntoja ja
ohjeita. Sellajsta työtä suorittivat
johtavasti venäläiset vallankumous--
miehet ja heidän bolshevistinen puo­lueensa.
. ;.
Tämä ei kuitenkaan riittänyt. Sa­malla
kun bolshevismin vahvimpia
puolia on teoreettinen selväpäisyys
ja taistelu pikkuporvarillista sana­helinää
vastaan, on sillä vielä eräi­tä
Voittamattomia erikoisominai­suuksia..
Teorian sovelluttaminen
löiytäntöön vallankumouksellittMa
taisteluissa. Siinä on bolshevismin
ydin, siinä sen erikoisuus, jota mil­lään
toisella poliittisella aatesuun-nalla
ei ole ollut. Vain tällaiset
ominaisuudet omaten kykeni Venä­jäni
vallankumouksellinen bolshevii-kipuolue
johtamaan suuren - vallan-l'.
umoultsen - jättiläisliikkeet oikeaan
Uomaansa.
Siten todellistui proletariaatin
diktatuuri, jonka kymmenettä vuosi­juhlaa
me tänäpäivänä vietämme.
Venäjän keisarihallitu."^ kukistui
lykkien jy-skeessä, kuularuiskujen
cyöläifzt ja talonpojat ovat iutinä'i?ä, prioetariaatin ^'a sotilai-
Rumania edelleen sota­lain
alaisena
Wien, 'lokak. 26. -— Ainoa tieto
mitä Bukarestista saapui maailmalle
viimeisen 48 tunnin sisällä oli se,
että koko maa on edelleenkin sota­lain
alaisena. Hallitus ort äärimmil­leen
asti varovainen pienimmänkin
kapinaliike kun ilmenemisen varalta.
Vangittu ministeri Manoilescu, joka
on ollut sotilasvankilassa,, tultanee
aivan piakkoin tuomitsemaan maan­petoksesta,
mahdollisesti kuolemaan.
- Prinssi tunnustaa salaliiton
Pariisi, lokak. 26. — Prinssi
Carol, joka on maanpaossa Rans-
•kassa, on eräälle haastattelijalle
PIKAJUNA SYÖKSYNYT VUORIS-
' TOSSA JYRKÄNNETTÄ ALAS
TUHOISASTI
Lontoo, lokak. 26. ;—: Ex. Tele-graphin
kirjeenvaihtaja on ilmoitta-nut
Wieni8ta, että Juigo-Slaviassa on
tapahtunut erittäin tuhoisa jiina-rikko,
kun pikajuna on syöksynyt
jyrkäqnettii alas Vuoristossa, Sara-jeyon
ja Mostarin vKliUä. Ilmoite­taan
etiä 260 ihmistä on saanut
surmansa.
Tämä rautatie kulkee kapeita vuo­rensolia
pitkin ja useissa kohdin sy­vien
rotkojen ylitse. Samalla ee
kulkee pitkän matkaa Ivan-Planinan
vuoren rinnettä pitkin. Tämä vuori
on 3,172 jalkaa korkealla meren­pinnasta,
ollen vedenjakajana Ad­rianmeren
ja Mustanmeren välillä.
Kuljettuaan useiden tunnelien läpi
ja jokien poikki, alkaa rautatie las?-
keutua alas villin Marenta-laakson
läpi. Lähellä Mestaria rata kulkee
\elez-vuoren jyrkännettä, jossa on­nettomuuskin
tällä kertaa on tapah­tunut.
LAPSI PUDONNUT KOLMANNEN.
KERROK.'/EN KORKEUDELTA
allekirjoittanut.
Vaikkakin -tässä tapahtumansa on
Toronto, lokak, 20. -— Kuuden­toista
kuukauden ikäinen Thehna
Price putosi kolmannenkerrokscn
korkeudelta tänään, leikkiessään
talon puutarhakatolia, johon äitinsä
oli hänetf jättänyt päivänpaistetta
saamaan. Lapsukainen el kuiten­kaan
vaikeammin loukkautunut.
Lokakuun 10 p:nii oli Moskovassa koolla koko Neuvostoliiton
työliiis- ja talonpoikaisnaistcn edustajakokous. Tälle kokouksella
on toveritar Semashko valmistanut otsikossa mainittua kysymystä
varten aineistoa ja Seuraavassa on hänen artikkelinsa ^samasta
asiasta. Siinä on tavattoman paljon jokaisen maan työläis- ja
talnopoikaisnaisille arvokkaita tietoja, millä tavalla voidaan sosia­listisessa
yhteiskunnassa asiat järjestää toisin kuin kapitalistisessa
yhtei*k}innassa.
SATAMATYÖLÄISTEN LAKKO
TORONTOSSA
lupausta. Tämän on täytynyt siis i ehkä sltt-3n':in kaik^äen suurimpana i clen iiikehticssä. Tämä historian yk-olla
salakähmäinen yritys kirjaili-j tekijänä näissä tapahtumi.';Ea, VEikka suui-in-.pia tapauksia sattui maa-sesti
sitoa miehet ruumiineen ja sie-i täydeilL^iä tietoja emme vielä ole .inicnsodan kolmantena vuotena, v.
luineen työnantajaan, sanoo Met-l saanut.
V.'ier., lokr.k. - 2G. — Belgradista
saapuneat tiedot kertovat, että. Su-
,calf. ... _
i Kaivosdepartementti on ilmoitta-
^^''^inut asettavansa Hendersonin sj^yt-l
teeseen vastoin kaivoslaina tap*h^
tuneen nalkanmakäun kiellon joh-
12.0 • dosta. Wheatley, Canadan kaivos-
Samaan aikaan on tavarajunien työläisten liiton johtaja lausuu, e.t-i
kulkema matka lisääntynyt huomat- Hiton toimeenpaneva komitea tulee
tavasti. Kun v. 1913 oU tavaraju-; huolehtimaan siitä, että kaivoslakia
sovellutetaan työnantajiin yhtä hy­vin
kuin työmiehiin.
Aktiivista organisztsionityotä suo­tuun
tavarankuljetukseen, on kulu- ritetaan Waynes£a, ja näyttää siitä,
"«^an vuoden määrä 126.3 «7^ edelli­seen
verrattuna.
nien kulkema 'fnatka - 496 kilometriä,
oli se "v. 1926—27 keskimäärin 612
km. Verrattuna v. 1913 suoritet-että
ellei lakkoa sasda xpäättymään
viikon loppuun mennessä, tulee
'Searl^^vien'"'^'iden vuoden ~a?kana Waynen kaivoksat vedetrlksi tais-tullaan
rakentamaan uusia rautatei-i teluun. Paikallisten lakkolaisten
tä yhteensä 12,400 Mlometriä, josta j Järjestöjen miehet ovat toivonkkai-määrästä
1,700 k-m. on jo raksnteil-1 ta senjohdosta, että Eobbin paikal­la.
Rahasumma, joka on myön-i ii=en canadalainen umo oh alleicir-netty
uusien ratojen rakentamiseen, Joittanut sopimu^en tyonantajam
vanhejen korjaamiseen ja laajenta-j kanssa kahden viikon lakon jaUeen.
Sopimus myöntää korotettuja pau-koja
ja suljetun työpaikkasystee-miseen,
käsittää 3,920,000,000 rup­laa.
Koko ;;maan sähkiistäminen on e-karestissa
on järjestetty tiukka .sen­suuri.
i 017, maaliskuussa.
TäilGin ei kuitenkaan vielä jou­tunut
valta proletariaatin käann.
Valta jäi porvareille ja pikkupor-
Ainoastaan hallituksen säh- variilisille työväenjohtajille. Tuota
kösanomat saapuvat Rumanian pää- vaI!ank;:niousta, kutsutaankin hyväl-kaupunglsta.
Carolistien
kaappausliiks on kuitenldn sazvutiz-
-ut e r i U i i n vakavan käänteen. Pal­jon
Carolin kannattajia on vangit­tu.
. . ^
Toisen tiedon mukaan, olisi
Balrarssticsa puhjennut väkival-taisuuksia-
EI OLLUT
iä syyliä yallankumoushistorlasEa
•'norv-ar»:iis2k3i valiankumoukselcsi".
El silcsi, että sen olisivat porvarit
yks: n suorittaneet. Vaan siksi, että
valta vielä jäi porvariston käsiin.
— Näjn tulee ^ia ymmärtää, tai
;iii:uto:r., crcro-o vei käsittää prole-i
tariaai.'r. lokakuun vallankumousta.
\ Tistöir.en luokkataiistelija voi il-
ENSIKERTALAINEN; va:::.udetta ymmärtää, että
• valiankvrnouekautc-iia
Toronto. Täällä lakkoutui jo­ku
päivä sitten 600 satamatyöläistä,
vaatien parempaa palkkaa. Heidän
tuntj-palkkansa on ollut hyvin al­hainen
ja he vaativat siihen 10 sen­tin
koroitusta. Heillä ei ole olemas­sa
mitään unioa, rnutta yhteistunne
on johtanut miehet lakkoon. —
Tämä o-sojttaa/ että paljon on mah-dolli.
suuksia Canadas.?a työläisten
järjestämiselle, kun vaan siitä pi-dettäi.
siin huoli.
terissä. ' Täicä ci^ tuoli ^alaatik-ssa "presidenttiä", joka tuohon so-
• : • :„i • d _-fi*_ . _« - 1
min käytäatöönottamisen, eli j'arje5-1 lujasti.
on narua eliä r::r.ti2 köyttää minut \\ pusoLntuun tavallisesti kuuluu.
distySi"^««tL 'uusia"sihköteh- t ^ tunnustamisen. Robbin päätös ^_ Eräs^ rc.vo^^ zz^oU^ T l 1 £SS''SSe!;
teft,-.'w^«V^««.«:«pri-«^ -.»iestä; Tabenssa alle- tatte olevan tottunut t:.!lajE,m tv. -f?
canliEiin?—-^" Ainakin nrtä
canädalaisen union sooimus, joka sillä tämä on jc neljäs TOSVO'.-'3 ly, li^f>lshcvm:ipriolue, toveri
1 hyen ajan sisällä," vastasi E, R-s.jPäattavalia ja tarmokkaa;
:maniMeltl ön mas voimaan joulnk. lp mä- 1 vot veivät kiisran; $44.
taita on rakennettu eri puolille maa j _ ,
ta. Käyttövoimana näissä laitok- Mrioltettiin myoskm samanlainen
sissa on pääasiallisesti vesivoima, canadaiai
kiviMai-ia turvepehkn. Näitä voi- käsittää 200 miestä, ja astun =op>| hyen ajan si
Tiina aikana varustautui vallan-proletariaatti
rat-taisteluun
vallasta. Kun
cV.c • ^'^ otollinen, antoi Venäjän
Leninin
lila johdoi­lla,
ipistelcmcriin. Valtiollinen val-
Fort William, Ont, lokak. 26. —
Lake of the Woöds-aiueelle on il­maantunut
suuri määrä muistia alas­kalaisia
susia, joita pidetään Cana­dan
villeimpinä petoeläiminä. Pe­dot
tekevät suurta, vahinkoa metsän
riistalle.
tä vallattiin työläisten, sotilaiden ja
talonpoikain neuvostoille. Tämä ai­nutlaatuinen
tapaus hiaaifanan his­toriassa
tapahtui lokak. 25 p:nä
(vanhaa lukua), -vuonna 1917. Vain
Pariisin kommuunia (v- 1871) voi­daan
lähimmin verrata tähän 20-
vuossiadan suureen vallankumouk-ceen.
, .
Heti vallan jtiu4uttaa proletariaa­tin
käsiin, muodosti se hallitusmuo­don
pohjaksi neuvoBtojärjestelmän,
köyhälistön' diktatuurin muodossa.
. (Jatkoa kolmannella siviiliä)
NeuTOstoliiton työläis- ja talon­poikaisnaistcn
edustajakokous tulee
epäilcniättu antamaan uuden sysäyk­sen
naistemme omaperäisen toimin­nan
kehitykselle. Nyt jo voimme
sanoa, että naiset tulevat olemaan
entistä enemmän osallistuneina käV-killa
työaloilla. Tätä kehitystä Jou­dutaan
ehdottomasti edistämään pi­dettävässä
kongressissa.
• - ^ • . ,
On olemassa erikoisesti eräs työ­ala,
missä naisten omaperiiinen toi­minta
on erikoisesti saavuttanut ja­lansijaa;
se on: kolco kansan tervey­den
suojeleminen. Että naiset o-vnt
erikoisesti innotunect tähän työ­hön
osoittaa jo se, että heidän kes­kuudessaan
bn yleisesti suur^ halu
tulla lääkäreiksi. Lääketieteellisis­sä
yliopistoissa naiset muodostavat
nyt jo enemmistön oppilaiden kes­kuudessa
ja eräissä ryhmiss he muo­dostavat
jo T0%. Tämä on elävä­nä
todistuksena siitä, että naiset ha­luavat
tulla tuntemaan lääkctiedctä.
Mutta vieläkin suuremmasta yh­teiskunnallisesta
merkityksestä on
se, että naiset ja varsinkin työlUis-ja
talonpoikaisnaisct, vedetään mu­kaan
jokapäiväiseen työhön järjes­töjen
keskuudessa, kansan terveys
'den turvaamiseksi^ Se työ, joka
on yhdistettynä äitiyden ja lasten­huollon
kanssa nykyään, ei ole ai­noastaan'
lääketieteen, vaan mySa-kin
tavallisten työläis- ja talonpoi-kaisnaisten
käsissä. On, erittäin
merkillepantava ilmiö, että yksi
kaikkein • vanhimmista ja parhaista
äitiyden jo lastenhuollon osastpista,
ori erään Ivanovo-Vozenskjn kutojan
käsissä. Hän on toveri Shustova.
Edelleen tuli viime kesänä 601 ta-lonpoikaisnaista
kylissä olevien lap-sihoitolain
johtojlksi. Tällriinen
suoranainen äitiyden ja lastenhuol­lon
turvaaminen työläis- ja talon­poikaisnaistcn
taholta, on pikemmin­kin
sääntönä kuin poikkeuksena.
Tämä ei voi olla mitään muuta
kuin luonnollista. Äitiyden ja lap­sien
turvaaminen tulisi olemaan jo­katapauksessa
erittäin suuresta mer­kityksestä
naisille ja varsinkin äi­deille,
vaikka tämä kysymys rajoit­tuisi
pelkästään lääketiceelliselle
pohjalle. Mutta kokemus osoittaa,
että kysymyksessä on myöskin tär­keä
yhteiskunnallinen puoli asiasta.
Meidän laitostemme tarkoituksena,
äitiyden ja lastenhuollon yhteydessä,
on myöskin turvata naisten vaikeiden
elämänehtojen ratkaisua. Naiset
saapuvat meidän laitostemme neu-vonantotojmistoihin,
saamaan lailli­sia
ohjeita perheasiainsä ratkaisulle.
He saapuvat myöskin saamaan ohjei­ta
lasten kasvatusta varten. Hyljä­tyt
ja kodittomiksi joutuneet naiset
tietävät, että he tulevat löytämään
turvapaikan ineidän läitoksissamme
itselleen ja lapsilleen, kuin myöskin
kunnollista hoitoa ja hyviä neuvoja.
Suurena osana laitostemme yhteis­kunnallisesta
huollosta on niiden an­tama
lääketieteellinen apu.
Tästä syystä on äitiyden ja , las­tenhuollon
kysymys niin kansano­maisena
asiana esillä naisten koko­uksissa.
Siksi nai-set työpehkkien
äärestä ja talonpoikaisnaisct auran-kurjesta,
ovat 'niin innostuneita tä-|
män kysymyksen käsittelyyn. M c i
.saamme olla yhtä ylpeitä meidän i
työmme menestymisestä ja' laJto.'5-|
temme laajentamisesta äitiyden ja'
la.^tenhuolIon hyväksi,' sekä kaupun­geissa
että maaseudulla. Me olem­me
iloisia saneessamme, että vaikka
etome saaneetkaan viime kesänä
paljoa apua keskuksesta, niin siitä
huolimata meidän avususlaitostem-me
verkko käsitti kaikkiaan 6,000
haoltolaitpsta maaseudulla, yli koko
Neuvostoliiton. Me toivomme voi­vamme
^koroitta tätä lukua kuluvan
uoden aikana huomattaasti. _^!Autta,
tämä kaikki on ollut /mahd<>lUsta
vain siksi että .työläis- ja talonpol-kaisnaiset
ovat olleet tässä työssä
mukana.'. '•;>:,
Nämä pienet ja yksinkertaiset lai­toksemme
kylissä, joissa hoidetaan
lapsia sen aikaa, kun äidit ovat pel­loilla
työssä, ovat erittäin tärkeitä
ei ainoastaan terveydeliiselta vaan
myöskin yhteiskunnallisen kulttuu­rin
kannalta katsoen. Nämä lai- .
toksct eivät ainoastaan pyri poista­maan
tsaarinaikaisia perintöjä, las-ten
tavatonta kuolevaisuutta var­haisessa
iässä, vaon myöskin äitejä
opetetaan kasvattamaan lapsiaan.
Siten voidaan oikealla tavalla kas­vattaa
nuoriso siirtj^ään tä}rsikas-vuistcn
joukkoon, ilman ennakko­luuloja
tai taikauskoisuutta, voidak­seen
muodostaa terveen perheen |a
yhteiskunnallisen elämän kukoistuk- >
sen.
On itsestään selvää, että namS
huoltolat ovat tarpeellisia, siUft ne
voivat antaa 20—30 .lapselle asun-.'
non jn turvota heidäri te?:veytens,ä.
Mutta myöskin siinä suhteessa ne
ovat tärkeitä, että niiden kautta an­netaan
havaino-opctusta ympäris- ;
tösdä oleville kylille lasten kosvo-y
tuksessa, puoskarien hoidon slvuut- '
tamfscssa, pappisvallan jo helvotln-opln
hylkäämisessä. Koulujen o-pettojisto
on meiUo osoittanut, «ttft
havainnollinen opetus on monin ver- ;
roin chokkonmpaai, kuin teoreettis­ten
luontojen pitäminen, Xopsl-huoltolot
ovat uuden yhteiskunnan j
kouluja.'
Äitiyden ja lopslhuoltoloin ole-
. massaolo on erittäin suuresta mer­kityksestä
myöskin eri konBalllsHlo
naisille. Siellä tulevat laitoksemme
olemoan naisille, jotka ovat olleet
vuosisatoja orjuudessa, porttina vo-:
pautccn ' ja uuteen eläniään. Arkth-^
luontoisille ja orjuutetuille' Idän.,
naisille on paljoa vaikeampaa mennä .
jonnekin yhdistykseen kuin länsf-maislllo
naisille. Mutta sensijaan '
on paljon helpompaa ykslnljertai-sempaa
ja luonnollisempaa saada
heidät saapumaan naisten avustus-laitoksiin.
Tästä syystä nämä lai­tokset
ovat niin rakastettuja ja /kun­nioitettu
ja,'etenkin konsallisten ryh­mien
keskuudessa. Ja siksi myöskin -
koikenlaiset puoskarit ja keinotteli­jat
sanovat pelkäävänsä näiden lai­tosten
valtaa enemmän buin oikeus­laitoksia.
]
Meillä- on olosuhtftisiin katsoen
tyydyttävän laaja verkko laitoksia ,
tehtaiden, työpoikkojen ja kylien
keskuudessa. Näiden työn tulok- •
sena näkyy se, että lasten kuolevai- ';
suus alkaa vähenemään nojieasti.
Tsaarin-aikana lasten kuolevaisuus
oli 26''/;, mutta nyt enää vain 21%,
Laitoksiemme lukumäärä ei kuiten­kaan
ole vielä riittävän suuri. On
itsestään selvää että 6,000 tai S,000
huoltolan ei ole vielä-riittäviä maa­seutukylissä,
kun asukasluku (maal­la)
' on noin sata miljoonaa ihmistä.
Tätä työtä tulee edelleen' laajen­taa.
Jokaiseen tehtaaseen, ja työ­paikkaan,
välittämättä niiden suu­ruudesta,
tulee muodostaa laitos ä i - '
tiyden ja lastenkasvatuksen turvaa­miseksi.
Ei tulisi olla ainoatakaan
volostia (kuntaa), missä ei olisi täl­laista
huoltolaa, j— N, Semashko.
KYSYMYS NAISTEN ÄÄNI-OIKEUDESTA
Ottawa. — Eräs naisten yhdistys on j
anonut Canadan hallitukselta, että
»e myöntäisi naisillekin äänioikeu­den
Quebecin valtiossa." Pääminis­teri
King on vastannut, että Dorain-;
on hallituksella ei ole oikeutta poifv
keta lain määräyksistä ja myöntää <
nal-sille äänioikeutta Quebecissa tai
missään muissalcaan maakunnissa.
DRAMAATTINEN AUTO-ONNETTOMUUS
Wakefield, Que. — Viim^ Ä n -
nuntaina ajoi eräs täältä kotoisin:
oleva Bufus Chamberlain, autollaazt
hurjaa vauhtia erään jyrkänteen
reunalla olevr-n lankkuaidan lävitse,
jonka jälkeen anto matkustajineen
syöksyi 40 jalkaa alas Toikoom
Auto meni rikki niin pahoin, .että
sitä ei kannata rotkosta ylös noi­taa,
mutta kaikki matkustajat pää--
sivät tapaturmasta melkein pelkällä
säikähdyksellä, -^Tuollainen tapaus
kelpabi vaikka valkealle kankaalle
kuvattavaksi.
i
M:
m
'-m