Vapaus, May 16, 1922

              Tiistaina» toukok 16 p. - fnesday, May ISth.
(Banfidan esomalalseD tySväestSn sanenksnoattaJB, Qmes'
lyy Sndboryssa, Oat., joka tiistai, toretai JaJauantau •
H. PURO, J. W. SLTJP
jyftBtaava toimittaja. ToimitnsBihteert.
V A P A U S
(Liberty) „ ^
The only oigan of Finnish Workera In Canada. ?nh-liBhed
in Sndbnry, Ont., every Toesday, Tbnrsday and
Bflfairday.
AdvertisJng rates 40c per col. Inch. Minlmum charge
for s i S X & o n 75c. bisconnt on standing advertw^
ment The Vapaus is the best advertising njcdium among
fte Finnish People in Canada.
Dmötnshinta 40e palstatuumalta. — Alin binto kerta-
IhnotKta 76c. - ^uolcmanUmotnteet ?2.00 (mnisto
Tärsyista 50c. kaitakin »isäksi). - Kihlaus- ja aviolutto
ilmot. alin hinta $2.00, ntacnmautosUm. (muuten kun
avlouittoamotusten yhteydessä ?2-00 kerta. --Av^oeroil
«BOtukeet 12.00 kerta 2 kertaa ?3.00. — Syntymailmo-tokset
$2.00 kerta.— Halutaan tieto ja f oiteJmotukset
$1.00 kerta (8 kertaa $2.00). — Kaikista ilmotuksista,
leiflta ei ole sonimnstn, tulee rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT: , ,
Canadaan yksi yk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
81.50 ja ylcsi kk. 75c. , . , * r r « v i
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
§«.00 ja kolme kk. $1.75. ^ , , „
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla mhettämään,
si asiamiesten joillg ön takaukset.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Mrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeöhoitajan per­soonallisella
nimellä. ...
. 3. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Iiome St., Puhelin 1038. - Postiosot*: .
Box 69. Sndbnry.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
Mcond class matter.
„Tosiso8iali8tista" talouskurjuutta
Itävallassa
Itävallan kapitalistis-sosialidemokratisen hallinta­järjestelmän
nelivuotiskautenaan harjoittamasta tuotan­to-
ja finanssianarkiasta saa jonkunmoisen käsityksen
vertaamalla «vallankumousvuoden ja -kuukauden»
hintainnousuprosentteja vastaaviin lukuihin tämän vuo­den
helmikuulla.
Hinnat olivat nousseet marrgk. 1918 helmik. 1922:
prosenttia prosenttia
-7,500 40,000
2,300 120,000
4,000 ' 137,500'
1,700 80,000
10,000 200,000
5,000 160,000
1,600 250,000
1,700 ... 240,000
400 125,000
1,000 112,500
250 67,000
2,500 200,000
Vielä selvemmän kuvan hintahuijauksesta saa ver­taamalla
kolmen ajankphdan menomä^rää, henkilöä
kohti (helmikuussa täiiiä vuonna lopetettiin elintarve-säännöstely,
mikä merkitsi, kuten taulukosta nähdään,
huimaavaa hinlainnousua).
Yhden henkilön välttämättömät menot nousivat
jouluk. 1921 tammik. 1922 helmik. 1922
kruunua kruunua kruunua
9,633:- 16,723:30 25,372:08
5,535:42 7,855:- 10,200:42
7,746:58 11,275:82 17,303:02
sanomal. ym. 1,670:. 2,320:- 2,870:-
jauhojen
sokerin
rasvan
silavan
riisin
suurimoiden
perunain
kananmunain
hiilen
polttopuiden,
kaasun
kangastavarain noin
ravinto
vaatteet
vuokra
yhteensä 24,615:- 38,174:12 5^,745:52
Mutta vastaavain kuukausien keskimääräinen palkka
nousi vain 8,000 — 10,000,14,000 — 18,000, 20,000 —
30,000 kruunuun. Millä siis sai tyÖläis/)erAe tyydytet­tyä
kaikkein alkeellisimmatkaan tarpeensa?
Ja edellä on mainittu vain yksi puoli elämänkalleu-desta.
Lisäksi tulee hallituksen suunnittelema asun­tovero,
joka uhkaa kahdeksakertai^ella vuokrainnousul-la.
' Jälleen nostetut rahtimaksut korottavat hinnat
entisestäänkin. Raitiotielippu maksaa Wienissä 100
kruunua. Ja viimeisenä huippuna ,uhkaa tavaravaihto-vero,
mikä on omiaan nostamaan ennestäänkin huimaa­vat
hinnat uneksimattomalle korkeudelle.
Tällaista on «tosisosialistinen» talouskomento her­rain
ja sosialidemokratien Itävallassa.
sessa, niin luovuttaa englantilainen kapitaali sille osan
arabialaisesta saaliista. Jos Europan proletariaatti
vaieten aritaa tämäi) kaiken tapahtua, tullaan kaikki sen
rakkaat isänmaat j^hdistämään yhdeksi suureksi isän-maabi,
johon tulee lukeutumaan ne 300 perhettä, jot­ka
Europan ja maailman kapitaalimahdilla on kouras­saan.
Kapitaalin ylivalta m vielä syvästi järkähtynyt.
Ja sen ylösnouseminen lujittuneena ja nuorentuneena
pakottaakseen rautaisella nyrkillään koko maailman
kuuliaiseksi riippuu siitä, tuleeko proletariaatti pysy­mään
nykyisenään.
Toisen Internationalen herrat, jotka ovat hajeittä­neet
proletariaatin te|(emällä sodan aikana liiton porva­riston
kanssa, ja jotka ovat herpaannuttaneet työväen­luokan
ainaisella laulullaan työyhteisyydesta, he soi­maavat
meitä kommunisteja siitä, että olisimme syypäi­tä
proletariaatin hajaannukseen. Pyydämme heitä luo­maan
katseensa Englantiin, Siellä ovat kommunistit
vähemmistönä. Ja mitä nähdään tässä Tom Shavin,
Thomaksen ja Hendersonin luvatussa maassa? Prole­tariaatti,
voimattomin maailmassa, hajaantunein maail­massa,
proletariaatti, minkä hyvin palkattu työväen-aristokratia
kavaltaa työväestön alimmat kerrokset, jot­ta
eivät vaarantaisi, kuten nämä uskovat, näiden var­maa
asemaa. Ja huomenna ei liiku yksikään sormi;
jos tämän työväenaristokratian on uskottava, ettei kapi­taali
tahdo edes kylliksi ruokkiakaan orjiaan.
. Europan proletariaatin hajaannus on johtunut siitä
tosiasiasta, että yksi osa siitä tahtoi taistella mutta
toinen osa toivoi voivansa suoriutua ilman taistelua.
Hajaannus on jatkuva niin kauan kuin proletariaatin
yksi osa ei taistele. Eikä tämäkään ole hirvein :}ä
surullisin tosiasia. Surullisin' tosiasia on, ettei työtä­tekevän
luokan enemmistö öle taisteluvalmis, ei valmis
taistelemaan edes leivänkannikastakaan.
Pidimme äskettäin kolmen toimeenpanevan komite­an
edustajain konferenssin. Se jätti jälkeensä surkean
palan paperia, joka sisälsi jotakin sellaista kuin kol­men
toimeenpanevan komitean lupauksen yhteisesti
osoittaa mieltään jonakin päivänä työväenluokan al­keellisten
vaatimusten puolesta. Sts. lupauksen, että
yhteftä päivänä ei taisteltaisi, vaan sanottaisiin, että
mielitään taistella. Ja tämä riitti, jotta Friedrich Ad­ler
palavan hyväuskoisessa sydämessään jo näki kajas-tuben
tulevaisuuden maasta. Ja hänen miehensä yh­tyivät
yhdestä suusta laulamaan Kansainvälistä, laulua,
jonka Toisen Internationalen niiehet sodan aikana tu­hannet
kerrat vaimensivat hoilaamalla «Deutschland,
Deutschland Uber alles»-laulua (saksalainen «Maam­me
läiilu») taikka «Pitkä pitkä on matka Tippera-ryyn
»>laulua. Ja me, jotka edustimme kansainvälisiä
puolueita, joiden jäseniä kuoli tuhansittain ja jälleen
tuhansittain nämä laulut huulillaan, ^eitä jääti sy-dänjuurta
myöten kuullessamme Kansainvälisen soin­nun.
Sillä me.' tiedämme, että Pottierin laulun —
Kansainvälisen — henki on vieras ja vihattu niille,
jotka vallitsevat suurissa työväenjärjestöissä ja jotka
oli tukasta laahattu Berlinin konferenssiin ja jotka
konferenssissa ajattelivat vain yhtä: miten tekisivät
sen jo heti alkuunsa tyhjäksi. Ja tänään ajatellessam-.
me kapitaalin ylösnousemusta ja työväenluokan ylös­nousemusta,
tänään sanomme me: ei ole olemassa vielä
merkkiäkään siitä, että työväenluokka maailmansodan
ristiltä hautaan laskettuna alkaisi liikahdella noustak­seen
ylös. Eikä sen haudalla istu surren ja toivoen
yksistään Maria ja Maria Magdaleena vaan myös Juu­das,
joka mielii pidättää hautapaatta paikoillaan.
Ylösnousemus
Kapitalismin ylösnousemus on mahdollinen — kir­joittaa
toveri Radek Rote Fahnen pääsiäisnumeros-sa
—, jos Europan proletariaatti ei nouse. Multa jos
kapitalismi nousee, on se nouseva koko maailmaa kä­sittävänä,
maailmaa riistävänä kartellina. Ihmiskun­nan
maailmanorganisationi-unelma, jonka ovat syn­nyttäneet
jokaiset aivot ja aikakausi, jotka ovat luul­leet
hautoneensa jotakin suurta ajatusta, tämä unelma
tulisi tällöin todellisuudeksi maailmantoimiston muo­dossa,
joka määräisi miljoonain hengestä ja elämästä,
suuren vaivastalon raaka-ainejakelupaikkana, missä
vaivastalossa saisivat kuolla ne, jotka eivät voi työs­kennellä:
ja kuritushuoneena, missä saisivat oikaista
koipensa ne, jotka eivät talido tehdä työtä. Tämä
suuri kuritushuonesuunnitelma kohtaa kuitenkin vielä
suuria vaikeuksia tiellään. Yksityisten trustien ja
kartellien välisistä ristiriidoista saattaa vielä puhjeta
maailmansota. Diplomaattisten kanslioiden ja Genuan
suuren teatterin kulissien takana punovat laukojaan
ne suuret hämähäkit, jotka mielivät imeä koko maail­man
kuiviinr Amerikkalainen naftatrusti ' taistelee
englantilaisen naftatrustin kanssa maailmanpaloöljy-lähteistä.
Ja katso, molempien yritysten konttoreissa
sovitaan kiihkeästi kamppailtujen paloöljylähteiden
yhteisestä käyttämisestä. Englantilainen kapitaali te­kee
sen johdosta myönnytyksiä Mesopotamiassa: jos
amerikkalaiset auttavat sitä Venäjän kansan riistämi-
Proletariaatti on nouseva ylös. On vapahtava maa­ilman.
Mutta kysymys koskee vain: milloin? Kysy­mys
kuuluu: onko sen vielä vuosikymmeniä maattava
kapitalististen loiseläjäin rehuna vai nouseeko se nyt,
jolloin kapitalistinen maailma on vielä heikko, puo­lustautuuko
se nyt yrityksiä vastaan, joiden tarkoituk­sena
on sen pidättäminen kolkossa haudassa, tokko se
kerran ylÖftiloUBseena käy hyökkäykseen maailmaa vas­taan,
joka menetettyään kaikki inhimilliset ihanteet
pysyy pystyssä vain yhden nojalla: loisolijain ihanteen
nojalla, jotka loisolijat mielivät turvota muiden ruu­miilla.
Ja me kommunistit sanomme: ei ole vielä
noussut suuri kansainvälinen proletariaatti, maailman
lunastaja. Se on siis herätettävä, herätettävä uupumat­tomalla
työllä työpajoissa, vuokrakasarmeissa, ammat­tiyhdistyksissä,
joiden tulee olla proletaarisen taistelun
temppelejä eikä rahanvaihettajain peliluolia. Ja kun
me tänään sanomme: se ei ole ylösnoussut, niin li­säämme
me samalla: se on ylösnouseva. Me tulemme
sen herättämään kaikesta ja kaikista huolimatta.
Kommunistisen naisliikkeen
kehitys
Itävallan kommunisessa naiskongressissa selosti to­veritar
Sturm naisliikkeemme kehitystä eri maissa.
Toinen kansainvälinen naiskonferenssi saattoi todeta
kommunistisen naisliikkeen kehityksen ja lujittumisen
mutta tämä älköön olko kylliksi meille. Me tahdomme
ja meidän täytyy saada aikaan enemmän. Kun ajat­telemme,
että naiset muodostavat tuotannossa työläis-enemmistön,
ja sen jälkeen luomme katseemme järjes­töihimme
ja ryhmiimme, on meidän sanottava, että
olemme vasta suorittaneet varsin pienen osan jättiläis-työstämme.
Mutta vaikka liikummekin hiljaa, pää­semme
silti aina eteenpäin. Näemme, että kommunis­tinen
naisliike edistyy ei ainoastaan maissa, joissa on
suuria kommunistipuolueita, vaan että myös niissäkin
maissa, missä kommunistinen propaganda on vasta alus­saan,
työskentely naisten keskuudessa osoittaa menes­tystä.
Melkein kaikissa suuremmissa maissa, joissa on
kehittyneitä kommunistipuolueita, on muodostettu nais-sihteeristöjä,
jotka ovat jatkuvassa yhteydessä kansain­välisen
naissihteeristön kanssa. Eräissä maissa, kuten
Englannissa, Saksassa, Ranskassa ja Tsekkoslovakiassa
on jo pidetty naiskongresseja — yhtaikaa Itävallan
naiskongressm kanssa on sellainen koossa myös Ame­rikassa.
Mitä tulee yksityisten maiden naissihteeristöjen toi­mintaan
on Saksassa kiinnitetty erikoista huomiota
työläbnaisten värväämiseen työpaikoilla ja ammatti­yhdistyksissä.
On pantu toimeen erikoisia valistusilto-ja
sekä julkaistaan kansanomaisia, vilkkaastitoimitet-tuja
kirjasia, joissa käsitellään erityisesti naista koske­via
kysymyksiä. Tsekkoslovakiassa liitettiin vastikään
yhteen kaksi erillään ollutta kommunistista liikettä,
minkä ohella kaksi erillään toim^utta naissihteeristöä-kin
sulatettiin yhteen. Paitsi kolmen naislehden väli­tyksellä
kasvattavat naissihteeristön toverittaret toi-mitsijattaria
erikoisen ilmoituslehtisen avulla, jossa
käsitellään kaikkia tärkeitä kysymybiä- Holbnissa
on muodostettu naismaakomitea propagandan harjoit­tamista
varten naisten keskuudessa ja pidetty naiskon­ferenssi,
missä päätettiin vallankumoubellis-sosialis-tisen
naisliiton hajoittamisesta ja sen jäsenten siirtä­misestä
kqnununistipuolueen riveihin.. Liiton äänen­kannattaja
muutettiin puolueen naisäänenkannattajabi.
Vielä selvemmin esiintyy kommunistisen naisliik­keen
ripeä kehitys maissa, joissa vasta äsketläm on
suoritettu esityöt, kuten Ranskassa, Englannissa ja Beh
gMssa. Ranskassa on pidetty maata käsittävä naiskon­ferenssi,
jossa päätettiin naislehden julkaisemisesta.
Englannissa on niinikään järjestelty organisatoorinen
propaganda naisten keskuudessa, samoin Belgiassa,
missä naispuolisten puoluejärjestön konferenssi pe­rusti
erikoisen naiskomitean. - Kaikissa näissä maissa
työskennellään laillisesti. Mutta paljon on saatu ai­kaan
myös missä toiminta on laitonta, kuten «^un Ru-maniassa.
Kaiken tämän nojalla voidaan todeta, että kommu-nistmen
naisliike on kautta Europan laajentunut, sen
päämäärä ja tiet selventyneet, sen organisationi lujit­tunut
ja sen voimat varttuneet. Tämäkin o^ kokj}^ Kom­munistisen
Internationalen yhtenäisen taktiikan tulosta.
SMälaisie tyiäisilk ja tyMen-
•Koska Amerikan suomalaisen työ­väestön
keskuudessa ollaan eri miel­tä
tämän maan vallankumouksellisen
työväenliikkeen aineellisen avustuk­sen
ja tukemisen suhteen kuin
myöskin avustusmuotojen suhteen,
katsoo Suomen Sosialistisen Työ­väenpuolueen
puoluetoimikunta vel­vollisuudekseen
antaa' kysymykses­tä
lausuntonsa.
Kun kansalaissota Suomessa v,
1918 .päättyi työväenluokan tappi­oon
lakkautettiin kaikki järjestötoi­minta,
työväenjärjestöjen omaisuu­det
takavarikoitiin ja lähes 100,000
työläistä teljettiin vankileireihiri.
Noin .30,000 teurastettiin tai tapet­tiin
nälkään vankihelveteissä. Mitä
raakamaisimmin yritettiin.- työväen
luokkaliike kukistaa ikuisiksi ajoik-
61. .
Joitakin poikkeuksia lukuunotta­matta,
alkoivat työväenjärjestöt uu­delleen
toimintansa vuoden 1919 al­kupuolella.
Lehtiä alettiin herät­tää
uudelleeri^ henkiin mutta vain
kaikkein äärimmäisessä oikeistossa
olevat sosialidemokraatit saivat jul­kaisuluvan.
Ja kun käiicki vallan­kumoukselliset
työläiset olivat jo­ko
teurastettuna tai vankiloissa, oli
luokkataistelulle vieraille herrasso-sialisteille
helppo vallata useimmat
työväenlehdet. Jotkut lehdet suuri-arvoisine
omaisuuksineen ryöstet*'
tiin mitä törkeiramin pois niiden to­dellisilta
luojilta ja omistajilta, työ­läisiltä.
Ryöstäjinä olivat sös.-
dem, herrat valkoisen vallan avus­tamina.
Asiain näinollen, on- vallankumo­ukselliselle
työväestölle ollut mitä
vaikeinta, irtauduttuaan sosialipet-turien
johdosta, saada julkaistua
tinkimättömän luokkataistelun kan­nalla
olevia lehtiä. Puhteiksi nyl­jetyillä
työläisillä ei ole ollut riit­tävästi
varoja sanomalehtien paina­miseen
tarvittavien koneiden ostoon
ja porvarilliset sen kummemmin
kuin sosialidemokraattisetkaan leh­tiyhtiöt
eivät ole taipuneet paina­maan
vallankumouksellisia sanoma­lehtiä
kirjapainossaan paitsi jois­sakin
tapauksissa, mutta silloinkin
sellaisilla ehdoilla, jotka ovat olleet
mahdottomat.
Nykyään ilmestyy tässä maassa
puolueemme koiitrollin alaisena 3
kuusipäiväistä ja 2 kolmipäiväistä
lehteä. Joitakin aikoja sitten oli
meillä vielä 4 kuusipäiväistä lehteä,
mutta taloudellisen ahdingon pako­tuksesta
jouduttiin niistäkin yksi,
Kuopiossa ilmestyvä lehti, muutta­maan
kolmipäiväiseksi.
Vain kahta lehteä olisi voitu jul­kaista
jatkuvasti ilman Amerikan
suomalaisten työläisten rahallista
apua. Lehtiämme olemme voineet
julkaista Teidän Ihjoittamanne
miljoonanmarkan rahastoa avulla.
Ja lehtiemme kautta olemme voitta­neet
tuhansia työläisiä vallankumo­ukselliselle
liikkeelle temmanneet
heidät irti sosialistipetturien johdon-alaisuudesta.
Jos emme olisi saaneet miljoona-markan
rahastoa, olisivat jotkut leh­destämme
joutuneet selviytymättö-mään
pulaan, sillä tässä maassa ve­rottaa
porvaristo raskaasti kaikkia
vallankumouksellisia työväenlehtiä.
Painokanteista aiheutuneiden sakko­jen
määrä lukuunottamatta kymmo-niä
vankeusrangaistuksia nousee
100,000 markkaan. Monta paino-kannetta
olemme saaneet niistäkin
protestikirjelmistä, joita Ts tämän
maan hallitukselle, sen työväenlii­kettä
vastaan tähtäämien vainojen
ja sorron johdosta olette lähettä­neet.
Tosin Teidän lähettämillänne
rahoilla olemme voineet maksaa sa­kot
ja pelastaa lehtiämme vakavis­takin
tilanteista.
Lähettämänne miljoonanmarkan
rahasto, on ollut korvaamattomana
apuna vallankumouksellisen kasva­tustyön
teossa.
Amerikan suomenkielisistä työvä-enlehdistä
päättäen, ollaan siellä
eri ryhmien kesken eri mieltä'siitä,
miten tehokkaimmin voidaan avus­taa
täkäläistä vallankumouksellista
työväenliikettä. Sikäläisen «Indus-trialistif
lehti lukija- ja kannattaja-kuntineen
näyttää olevan sitä miel­tä,
että tämän maan köyhälistön va­paustaistelua
voidaan parhaiten aut­taa,
tilaamalla cindustrialisti» lehti
mahdollisimman usealle paikkakun­nalle.
Toisilla taas näyttää olevan
se vakamtis; että tuloksellisimmin
tämän maan vallankumouksellista
työväenliikettä voidaan auttaa an­tamalla
rahallista tukea S. S.'Työr
väenpuolueelle täällä; parhaan . har-!
kinnan mukaan käytettäväksi
Puoluetoimikunnan ja' - epäilemät-i
tä koko vallankumouksellisen työvä­estön
mielipiteen mukaan, on ra­hallinen
tuki tehokkain. Sen avulla
voidaan laajentaa luokkataistelun
mukaista propagandaa, «^ndustria-listin
» tänne lähettämisellä, ei luok-kaliikkeen
kannalta katsottuna, ole
vastaavaa käytännöllistä merkitys­tä.
Sillä on vain oma kirjallinen
arvonsa.
Julistamalla tämä maa saarretuk-tuksi
sikäli, että lakkautetaan ra­hojen
lähettamlnen työväenjärjestö­jen
avustukseksi puna-orpojen ja
leskien sekä luokkasotavankien hä­dän
ja kurjuuden lieventämiseksi,
ei voida suurestikaan vaikuttaa tä­män
maan ulkolaisen valuutan tar­peeseen.
Tosin hyötyvät pankkiirit
ulkolaise^ valuutan tänne lähettämi­sestä,
mutta enemmän hyötyvät sii­tä
ne joille rahat on lähetetty. Jos
raha-avustuksen lähettäminen työ­väenjärjestöille,
puna-oii)ojen ja
leskien sekä luokkasotavankien avus­tamiseksi
lakkautettaisiin, olisi • se
pieni tappio pääomalle miittä or­voille,
leskille ja vangeille ankara
isku.
Ylläaolevan, S. S. Työväenpuolu­een
ja tämän maan köyhälistön kan­nanilmaisun
sikäläiseen apuun ja
tukeen nähden, toivomme siellä tu­levan
ymmärretyksi. Samalla lau­summe
vieläkin. Suomen vallanku­mouksellisen
työväenluokan puoles­ta
sulimmat kiitokset korvaamatto­masta
miljoonanmarkan rahaston
lahjoituksestanne. •
Tämän maan puna-orpojen ja les­kien
sekä luokkasotavankien kiitol­lisuutta
heidän hyväkseen lahjoit­tamastanne
rahaeristä, ei voida sa­noin
tulkita. Sanomalehti tuskin
olisi siinä määrässä heidän hätään­sä
ja nälkäänsä voinut lieventää.
Toivomme, että yhteiset ponniste­lut
ja yhteinen taistelu tämän maan
ja koko maailman köyhälistön va­pauden
puolesta kaikissa muodois­saan
jatkuisi, kunnes voitto, työ­väen
yksinvalta on saavutettu.
Helsingissä, huhtikuun 21 paiä
1922.
Toveruudella:
Suomen Sosialistinen Työväenpuolu­een
Puoluetoimikunta.
Niilo Wälläri K. L. Kulo
(puheenjohtaja) ^ (sihteeri)
»• •
Karjalan keräys perillä
teiden ja tuskien ahdistamaa Karja­lan
raataja rahvasta kohtaan.»
Toisessa kohtaa on kertomuben
muotoinen kuvaus tavaroiden purka­misesta
ja säilytyspaikkaan kuljet­tamisesta.
Säilytyspaikkana on en­tinen
valtion — viinatehdas. Suu­ret
oliva talkoot kehnoilla kuljetus­välineillä
ja kestivät kokonaisen
sunnuntaipäivän. Hauskuuden vuok­si
mainittakoon, että vetämässä oli
m. m. neljä paria härkiä ja kaksi
kameelia, jotka olivat kulkeutuneet
kauas pohjoiseen sotilasosastojen
mukana.
Lahja-tavaramme joutuivat Kar­jalaan
mitä parhaaseen aikaan, huo­limatta
siitä että viivytyksiä mat­kalla
tuli. Laiva, joka tavarat kul­jetti,
joutui Itämerellä vallinneiden
jääsuhteiden ruhjottavaksi, mutta
saatiin tavarat pelastetuibi Kö-penhaminaan.
Lahtarien jättämille
kauheille jälille tuli lähetybemme.
Odotamme Karjalasta virallista
tiedotusta näinä päivinä, jonka lä­hetämme
kaikille suomalaisille leh­dille
julkaistavaksi, jotka jotenkaan
ovat palstoillaan ja muutenkin aut­taneet
keräyksen onnistumista.
Tavaroiden jako on suunniteltu
tapahtuvaksi siten ^ että lahtarien
hyökkäyksistä suurimmin kärsineille
alueille jaetaan suurin osa lahjas­tamme."
Me puolestamme lausumme vilpit­tömän
kiitoksemme kaikille niille,
jotka avustivat tämän keräyksen on­nistumista.
Tuskastuneisuutta on
jonkunyerran synnyttanyt se,. että
tietoa ei tavaroiden perille saapumi­sesta
ole ennemmin tullut, ollen sii­hen
moninaiset syyt. Onpa joita­kin
viittailiiitakin tehty lähetyksen
suhteen. Nyt on tavarat kuitenkin
perillä vastaamassa sitä' tarketusta,
johon ne keräsimmekinv
Me viittaamme samalla nykyiseen
keräykseemme, joka kohdistetaan
Karjalan talouselämän elvyttämisek­si.
Emme ollenkaan usko sillä lo­pullisesti
kysymystä ratkaistavan
mutta voimme suuresti auttaa sitä!
Parhaillaan on sisällä suuri konei-d'en
tilaus ja niihin tarvitaan enem­män
rahaa kuin nykyään on käytet­tävissämme.
Jokainen dollari on nyt koneen­osa.
Siis näyttakäämme kerran vie­lä
tosisolidarisuuttamme Karjalan
tovereille.
Soviet Karelian Relief Committee
Yrjö Halonen.
• o
«Karjalan Kommuni» nimisessä
Karjalassa ilmestyvässä lehdessä on
parikin kirjotusta, jotka käsittele­vät
Amerikasta saapuneen lahjalä-
,hetyksen sinne saapumista. Maa­liskuun
30 p. saapui ensimäinen 8
vaunulastia käsittävä erä lahjastam­me.
Tavaroiden määrästä ja laadus­ta
on jo ennemmin tehty selkoa.
Lasketaan tavaroita olevan yhteensä
18 vaunulastia, mutta huonon lii­kenteen
vuoksi ei kaikista yhdellä
kertaa ole voitu saada perille. Otak­sutaan
myöskin, että pieni erä tava­roista
olisi vahingossa kulkeutunut
Volgan varsille, nälkäisille. Lai­naamme
lehdestä loppulausunnon:
«Ilon aiheet näinä raskaina aikoi­na
ovat harvinaiset. Siksipä onkin
vaikea sanoin kuvata sitä kiitolli­suuden
tunnetta jonka tunnemme
sydämemme syvyydestä nousevan
kaukana olevia Karjalan Kommu-nin
ystäviä "kohtaan. Vilpitön kii­tos
vierii näinä päivinä Karjalasta
Amerikan suomalaisille työläistove-reille,
jotka näin arvokkaalla tavalla
ovat osoittaneet solidarisuuttean
Suomen lahtarien raatelemaa, puut-
Keski-Ontarion p i i r i j ä r jestön
(Entinen aluejärjestö) edustajako­kouksessa
tehtiin päätös jonka mu­kaisesti
jokaisella paikkakunnalla
missä on olemassa piiriin kuuluva
osasto, on toimittava mahdollisim­man
tarmokkaasti juuri äänenkan­nattajamme
Vapauden levittämisek­si.
Tuota päätöstä on piiriimme
kuuluvissa osastoissa tuskin muis­tettukaan,
sillä mitään erikoista
rynnistystä siinä suhteessa ei ole
tapahtunut. Tosin tupaagitattori
Helin kierteli toiset paikkakunnat
ja onnistui tehtävässään mainiosti,
mutta vielä on useita paikkakuntia
joissa hän ei voinut käydä ja joissa
paikallisesti ei ole paljoakaan leh­den
levittämiseksi toimittu. . Nyt
varsinkin kun Vapauder/ levittämi­seksi
on järjestetty erikoinen punai­nen
kuukausij^joka kestää kesäkuun
15 päivään olisi toimeen ryhdyttävä
mitä suurimmalla innostuksella.
Toiset piirijärjestöt ovat juuri pi­täneet
edustajakokouksiaan ja mi­käli
tiedämme on useissa sellaisis­sa
kokoubissa tehty päätös, että
puoluelehtlä on ryhdyttävä entistä
tarmokkaammin levittämään.
Keski-Onterion piirijärjestö on
vanhin sellainen järjestö ja jos
entisiä merkkiä tahdomme seura­ta
on piirijärjestöön kuuluvien osas­tojen
toimesta taas tartuttava van­halla
kurssilla tuohon Vapauden le-vittamistyöhön
ja katsottava, että
piirimme tässä suhteessa tulee ole­maan
ensimmäisellä tilalla verrat-
»atta siitäkin. ettäsuS^
«amme olevista mS- '
f'»änä.iosvai't"ilt"
todelliseen t o i S , ^
nattajamme tilaaSS' «!«ek3i. Siis k a i K S
P>mjärjestöön kuul„var
on otettava ^
»»ys ensimmäisessä^. I
menpiteisiin aletaan he?*
on otettava huomioon 1
tam päätöksiä tehdään t
valvottava, että ne J^i
J«.!tf kirjaimiksi.
;'"^tä olisi saatava t
J5 uutta tilaajaa ja kaikki
^«I"neet ja kuluvat t a l
ajna a.koinaan uudistetta
rit. osoittakaamme niille
«ovat että meidän p i i ^
provoseerattu Vapauden^
syniykses^, että tämä p,"
s>ttenkin vielä nä.ttämS
Joka,nen toveri
S S " asia;
koittakoon toimia yhden u
laajan saamiseksi Vapaudet
jon pn olemassa vielä suc
Keski-Ontariossa joille ei
teamme ja siksi sitä on r
«uus levittää. Kaikkien lu,
tyy käydä ja kaikille selitt
ensimmäinen velvollisuuteni
Iäisenä ja työväenjärjestön
on levittää lehteä, joka ed,,
vaa proletaarista mailmanl^
ta ja joka ajaa yksinomaa,
taariluokan asiaa. Muistal
että tamä vetoomus ei jää
osastossa huomioon ottamat
virkailijain velvollisuus on
tämä osastojen kokoukselle
sessa osastossa.
Sotahuutomme olkoon Yi
tilaajamaärä Jtorkealle. '
Keski-Ontarion piiritoimi
. K:tta J. W. Slup
• M •
ja jarje
ä$ioi(a
PÖYTÄKIRJA
tehty S. S. Järjestön t
panevan komitean kok«
huhtik. 20 p. 1922.
Saapuvilla olivat kaikki t
panevan komitean jäsenet
teeri. -Puhetta johti tov.La
Luettjin tov. Sanna Kani
tullut kirjelmä, koskien nuoi
lasten järjestämistä ja kurss
jaksi tiedusteluun vastaukser
täytyen ottamasta tointa \
Koska yrityksessä, saada a
kursseille ohjaaja, epäonnii
päätettiin sivuuttaa kurssit
meenpaneminen' tänä kevääi
hoittaen sensijaan osastoja
tön edustajakokouksen pä
mubisesti järjestämään n
toimintaan osaston alaosast
lapsille toimeenpannen kesä
Edelleen päätettiin kirjoitti
Sanna Kannastolle pyytäen
koulujen järjestäjäksi ja ohj
Copper Cliffin Finniih So(
cietyn huhtik. 5 p. kokouksen
kirja, lähetetty Vapauteen,
tiin jättää julkaisematta, koi
nä hyökätään vääristellen '\
puolueen periaatteita ja toi
sekä sensijaan että olisi r;
järjestämään puolueen osasto
mintaa vetäydytään järjest;
joukkotoiminnasta sitä vastaa
televaksi itsenäiseksi paika
raksi, joten sillä ei katsota
mitään puolueoikeuksia. i
ilmoitti kirjoittaneensa vaati
hetettyjen puolueen välineid
lauttamista_ joka hyväksjttii
Sihteeri esitti Järjestön
seeraajan A. Hautamäen maa!
toiminta- ja tiliraportin, joi
väksyttiin, kuin myöskin matl
pettämisen järjestely, jota (
seeraaja toivoi.
Toiminta- ja tiiiraportit
matkoiltaan selostelieii eduJ
•kouben päätöksiä, oli saapu
Järveltä, Sanna Kannasteitä^
Bohmilta, L Westenltä ja A.
karilta, jotka hyväksyttiin si
naan.
Pöytäkirjan tarkastajiksi
tiin. Hill ja Latva.
Kokous lopetettiin.
Kokouksen puolesta,
A. T. Hill, sih
Olemme tarkastaneet edellä
pöytäkirjan ja hyväksymme sf
Iäisenään.
Jussi Hill. ^
Pöytäkirjan tarkastajat.
Tilatkaa Vapaus,
veri, Tova-itar, Et<
päin, Työmies ja Pu:
ki! Tilatkaa am
taan selviä luokkat
telun kannalla .ol«
lehtiä»