Vapaus, June 8, 1922

              4t
i
0 e leDameiiei, mmm
fiUnadan enomal^D tySväestSn Sänenkannattaia, flmeo*
^ Sodbaryesa, Oat., joka tiistai, torstai ja lauantai.
H.PUBO, J.W,SU5?
J7asta8va toimittaja. Toimitnssihteeri.
ten eduille vastakkaiseen suuntaan. Mutta tämä onkin
luonnollista, sillä puliuvathan be luokkaetujansa puo'
•lesta.
VAPAUS
(Liberty) , „ ^
only orgon of Finnish Worbere in Carado. Pub-
Ushed in Sudbury, Ont., every Tuesday, Tbursday and
Satarday. •
Advertising rates 40c per col. Inch. Mjmmum cnarge
toT alngie insertlon 76c. Discount on standing advertise.
aaent The Vapaus is the best advertising medium amonf
tiie Finnish People in Canada. '
TILAUSHINNAT: „^ , , • ,
Canadaan yksi vk. ?4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
yh^yOTaÄ'in> Suomeen, yksi vk. $5.B0, puoli vk.
03.00 ja kolme kk. 11.^6. »,«„8s«
TUauksia, joita ei seuraa raha, el tulla lahettÄmäSn,
paitsi asiamiesten joill» on takaukset.
SlmotuIcseBta 76c. Kuolemanilmotukset (2.09 (muisto
Ilmotushinta 40o palstatuumalta. — Alin hinta kerta-
Järsyistä 60c. kultakm lisäksi). ~ Kihlaus- ja avioliitto
flmot. alin hinta ?2.00, nimenmuutosilm. (muuten kuin
aviviiittoiSmotusten yhteydessä $2.00 kerta, — Avioeroil
Eaotnlset $2,00 kerta (2 kertaa $3,00. • - Syntymäilmo-
4uksek $2.00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilmotukset
11.00 kerta (3 kertaa $2,00). — Kaikista ilmotuksista,
Igjata^ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukiana.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
birjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
Boonallisella nimellä. / ,
J. V, KANNASTO. Liikkenhoitaia.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lomo St, Puhelin 1038. - Poatiospte: ^ .
Box 69i Sudbury, Qnt
ftejpstered at the Post Office Department, Ottawa, as
«econd dass matter.
Käyttävät parlamentin puhujalavaa
järjestyneitten työläisten
mustaamiseen
Hallituksen rahaministerin tulo- ja menoarvioesi-tykeen
jälestä seuranneessa keskustelussa Dominion
parlamentissa, on porvarien edustajien toimesta eri­koisesti
hyökätty järjestyneiden työläisten kimppuun,
syyttäen heitä siitä, että canadalaiset tuotantolaitokset
eivät ota päästäkseen normaaliin, josta on niin paljon
puhuttu ja johon porvarit sahovat kaikilla keinoilla,
kuten palkkojen alennuksilla, työpäivän pitentämisellä
y.m. pyrkivänsä.
Eräs McCrea-niminen, Sherbroolcen edustaja, on eri­koisesti
kunnostanut itseänsä järjestyneitten työläisten
parjaamisessa. Tulo- ja ©enoarvipkeäkustelun yh­teydessä
otti tämä herrasmies puhuakseen .rautateiden
nykyiisistä korkeista tavarain kuletushinnoistaja kan­san
otnistuksen mahdottomuudesta. Mitä tulee rahti­hintojen
alentamiseen, oli herra edustaja sitä mieltä,
että niitä kylläkin voitaisiin alentaa ja että rauta­tieyhtiöt
tekisivät sen hyvinäkin mielellään, jos vain
työläiset puolestaan suostuisivat vastaavassa määrässä
alentamaan palkkojaan. Ja juuri tässä kohdassa se
olikin, jossa herra edustaja pääsi oikein mieleiselle
alalleen, ivaillen miten rautatieyhtiöiden mukamas pi­tää
lakkikourassa pyytää rautatieunioitten päämiehiltä
Indianapolista, josko palkkoja saadaan alentaa. Ja
kun hänen mielestään eivät pyynnöt oikein nopeasti
auta Indianapolissa, niin konservatiivisia kun uni-öitten,
johtajat siellä ovatkin,*niin oli McCrea sitä
mieltä, että olisi heti laadittava laki, joka estäisi työ­läisiä,
menemästä lakkoon ennenkuin sovintolautakunta
olisi tutkinut riidanalaisen asian ja että sovintolauta­kunnan,
päätös olisi sitova kumpaankin riitapuoleen
näh^Pfl §iJ9 laki, joka tekisi lakkoonmenon laitto-
Kantateiden hallituksen haltuun ottamisesta oli her­ra
edustaja sitä mieltä, että kaikki hallituksen omis-tusoikeiis
on järjettömyyttä ja puheensa todistukseksi
hän toi esille sen tosiasian että kaikki ne rautatiet,
jotka nykyään ovat Canadan hallituksen kontrolloita­vina,
tuottavat huikeita vuositappioita. Herra edusta­jalta
vain jäi sanomatta toinen tosiasia, se nim., että
nuo rautatiet tuottivat tappiota silloinkin kun ne pli-
'vat yksityisten komppanlsin omaiäuuteha, sM huoli­matta
että hallitus oli niille tehnyt suuria lahjotuksia,
etenkin maaluovutuksia ja siitä huolimatta, että kun­nat
melkeinpä poikkeuksetta antoivat niille verovapauk­sia.
Edelleen häneltä jäi sanomatta se tosiasia että
yleensä ne rautatiet, jotka nykyään ovat Canadan hal­lituksen
hoidossa ovat rakennetut sellaisten alueiden
lävitse, joilla alueilla ei vielä ole juuri mitään. liike-elämää
ja jo yksistään tämän syyn tähden on niiden
tappio luonnollista. Ja loppujen lopuksi sanomatta jäi
vielä sekin tosiasia, että juuri noiden rautateiden hal­lituksen
haltuun ottamisella on voinut alunpitäenkin
olla tarkotus saada hallituksen omistus huonoon va­loon
ja tämän tarkotuksen saavuttamiseksi on sitä pa­rempi
mitä suurempia vuotuiset tappiot ovat.
Me sosialistit emme ole mitään valtiokapitalismin
ihailijoita, mutta tosiasia voidaan siitä huolimatta tuo­da
julkisuuteen ja tosiasia on se, että kun minkälai­nen
tahansa hallituksen omistuksella oleva tuotanto-haara
saadaan huonoon huutoon voidaan sillä valtilla
vastustaa yleensä kansan omistusoikeutta.
Järjettömyytenä piti puhuja myöskin sitä, että työ­läiset
ovat alkaneet vaatimaan työpäivän lyhennystä.
Hänen mielestään kaupunkityöläisten pitäisi tehdä vä­hintäin
kymmenen tuntia kovaa työtä, koskapa farma^
rit ovat pakotettuja raatamaan neljätoista tuntia päi­vässä.
Miksikähän ei noille herroille tule milloinkaan
mieleen sanoa, että ^ i m . farmarin pitäisi saada ly­hennystä
työaikaansa, koskapa kerran kaUpUnkityö-läiset
tekevät ainoastäah kymmenen tunnin työpäiviä.
Heidän esimerkkinsä -aina johtavat tuloksiltaan työläis-
Eiköhän tuo tapahtune ihnan yiit-tailujakin
Eräs canadalainen englanninkielinen porvaripilli on
alottanut oikein hurjan vairankumouksellisten sosialis­tien
vainoamisen, tarkotuksella että viranomaiset ryh­tyisivät
erikoisiin toimenpiteisiin Workers Partyn ni-
.messä harjoitettavan hallitusvastaisen propagandan lo­pettamiseksi.
Tuo kapitalistien äänitorvi näkee äsket­täin
perustetussa Työläisten pdolueessa, Canadan ka­pitalistien
eduille vaarallisimman vihollisen mitä tnil-loinkaan
Canadan työväenliikkeen historiassa on ollut
Varsinkin pitää lehti vaarallisena toimenpiteenä Työläis­ten
puolueen maatalousohjelmassa julistamaansa suh­detta
maanviljelijöihin, maan huomattavimpaan väes-töosaan,
josta juuri kapitalistit ovat toivoneet kriitilli­sinä
hetkinä itselleen tukevaa apua. Mutta le^ti ei ole
jättänyt huomioonottamatta Työläisten puolueen har­joittamaa
aktiivisuulta yleensä työläisten keskuudessa
yli koko Canadan, Se seikka, että puolueen taholta
on erikoisella tarmolla lähdetty yhteisen kapitalisteja
vastaan tähdätyn rintaman muodostamiseen, on prob­leemi,
joka ennemmin taikka myöhemmin* tulee tuot­tamaan
kapitalisteille ja koko Canadan kansalle turmi
ollisia seurauksia ja siksi kaikkien lojaalisten ja nykyi
selle, hallitusmuodolle uskollisten Canadan kansalais­ten
olisi tiivistettävä toimintansa uhkaavaa vaaraa vas
taan- ,
Lehti selittää avoimesti, että tähänastinen cana­dalainen
työväenliike, olkoonpa, että se on ollut po
liittista tai taloudellista laadultaan, on ollut ainoastaan
hyvin vähäisessä määrässä merkitsevää, sillä yleensä on
aikaisemman työväenliikkeen johdossa olleet «viisaat»
miehet, joiden tarkotuksena on ollut rauhallisten kei­nojen,
äänestyslipun ja sovittelun avulla erinäisten ky­symysten
ratkaiseminen. Lehti tosin myöntää, että ka­pitalistien
ja työläisten välillä on vuosikymmeniä ol­lut
kahnauksia, jotka ovat johtuneet taloudellisista
syistä, multa aina sellaiset on voitu ratkaista kum­paakin
puolta tyydyttävällä tavalla, ilman että koko
järjestelmää, olisi asetettu vaaranalaiseksi. Eräässäkin
kohden kirjotustaan sanoo lehti seuraavaa: «Silloin
kun maamme rajain sisälle alettiin kuljettaa iww tiai­sia
oppeja, olimme me suuresti huolissamme, mutta
kokemus on meille opettanut, ettäituo liike ei ole ol­lut
meidän huoltemme veroista, sillä taistelu lWW:n
oppeja vastaan on meille ollut varsin helppoa; help
poa sentähden, että sen ajamiin oppeihin ei ole sisäl­tynyt
pienimmässäkään määrässä valtiota uhkaavaa
pohjaa,» Ja edelleen selosta lehti, että «OBU, joka
synnytettiin Canadan IWW:n sisarjärjestöksi, on ollut
meille yhtä vaaratonta ja sen vaarattomuus on parhai-tien
selitettävissä siinä, että se ei ole saanut milloin­kaan
huomattavampaa kannatusta maan varsinaisen ai­neksen
keskuudessa, ollen jäsenet tuossa järjestössä
melkein kokonaisuudessaan ulkomaalaisia- Tuon järjes­tön
ulkomaalaisuus on johtanut siihen, että järjestöstä
ei ole'kaan enää juuri muuta kuin muisto jälellä ja
se ei ole yksipuolisen taktiikkansa omaamana pystynyt
tekemään enempää kuin yhdysvaltalainen lWW:kään,»
«Workers Partyn taktiikka, joka nojaa kaikenlais­ten
taistelukeinojen käyttämiseksi nykyisen järjestel­män
ja hallitusmuotojen hävittämisebi, kommunisti­silla'perusteilla,
on liike, joka tulee olemaan maal­lemme
monin kerroin vaarallisempaa, mutta se ei tule
työläisillekään tarjoamaan mitään muuta kuin nälkää
ja kurjuutta, eli sitä samaa mitä Venäjän esimerkki
meille tänäpäivänä niin selvästi osottaa.»
Edelläolevat lainaukset osottavat mitä selvemmin
sen ajatuksen mitä kapitalisteilla vallankumoukselli­sesta
Työläisten puolueesta on ja siksi lehden hätä­huuto
on täydellisesti ymmärrettävissä. Se, että Work-ers
party kehottaa jäseniään pysymään vanhoillisissa
unioissa ja tekemään kommunistista kasvatustyötä van­hoillisten
ainesten keskuudessa on lehdelle kauhistus
ja huudahtaakin lehti sen johdasta, että «Canadan työ­väenliike
ja varsinkin taloudellisen työväenliikkeen
«viiaaostl» tolmineitten johtajain olisi kiinnitettävä mi­tä
vakavin huoiiiionsa järjestöjen sisälle pesiytyneitten
kommunistien hajottavalle taktiikalle ja toimittava sii­hen
suuntaan, että asioita edelleenkin voitaisiin kum­paakin,
niin työllisiä itseään kuin työnantajiakin hyö­dyttävässä
merkityksessä ratkaista, eikä saattaa maas­sa
olemassa olevaa rauhallista tilannetta samanlaisen
kaaoksen alaiseksi kuin Venäjällä
Siinä sen nyt kuulitte. Porvarillinen lehti tahloö
Venäjän asioista sanoa, että ne ovat kaaosmaiset, mu­ka
sentähden, että kommunistit sieltä ovat jffh,dossa.
Mutta mitäpä muula Voisi odotlakaaa-n ka:pitaiistien
etuja puolustavalta porvaripilli^tS, iillä eihän hei­dän
kannaltaan öle olkhkadh edullista lahtea selosta­maan,
että Venäjällä ValllitseVään kääöfeeeh, jotö ktii-kessa
tapaiiksessa ei olekaan, ovat juuri ei aihoastaäh
Europan, mutta koko mailman imperialistisudet syyl­lisiä.
Tosin Venäjällä on naikaa ja kurjuutta, tautia
sekään ei olisi niin suurta ilman käpitälistivältoj^h
Venäjän saartoa, ja aseellisia hyölckäyksiä, joifetä ei
kapitalistit mielellään luopuisi. Jos Venäjän prole­tariaatti
olisi saanut ilman kapitalistisusia rauhallisesti
jatkaa taloudellista uudelleenrakentamistaan, niin kaik­ki
puheet vallitsevasta kaaoksesta olisivat jääneet sa­nomatta
ja nyt proletaarivaltio olisi huomattavan jou­kon
lähempänä lopullista päämääräänsä, kommunistis­ta
yhteiskuntaa,
. Eräässä loisessa kapitalistisessa lehdessä, jopa suo­ranaisesti
annetaan virkavallalle kehotus, että sosia­listit
Iässä maassa voidaan asettaa syytteeseen maanpe­toksesta
aivan samalla tavalla kuin Neuvosto-Venäjä
on syyttämässä eräitä sosialivallankumouksellisia, joit­ten
jutun käsittely piakkoin alkaa. Kirjoitus on toi-mitusartikkeli
ja varustettu otsikolla «Kommunistit
tervetulleita». Tuossa kirjotuksessaan lehti sanoo,
että samanlaista rikosta kapitalistisissa maissa kutsu­taan
valtiopetokseksi ja jos kerran Neuvosto-Venäjän
toimesta voidaan sosialisteja syyttää valtiopetoksesta,
niin miksi ei samaa voitaisi tehdä Canadassa, Yhdys­valloissa,
Suur-Britanniassa ja muissa maissa, sillä
edustavathan sosialistit kaikkialla samaa pyrkimystä,
hallitusten väkivaltaista kukistamista.
Tietenkään lehti ei ota huomioonsa, että hallitukset
kapitalistisissa maissa ja taas hallitus Venäjällä ovat
toisistaan eroavia. Onhan tiettyä, että hallitukset ka-pitalbtisissa
maissa edustavat riistäjäluokkaa ja taas
Neuvostohallitus edustaa työväenluokkaa. Sosialistival­lankumoukselliset
Venäjällä ovat t^neet itsensä syyl­lisiksi
valtiopetokseen, jonka tarkoituksena oli syrjäyt­tää
proletaarinen hallitus ja tilalle luoda joko eri puo­lueista
muodosteltu kokoomus tai puhtaasti porvaril­linen
hallitus. Ja yrittäessään toimia vastavallankumo­uksellisen
liikkeen edustajana, enemmän tai vähem­män
kapitalistiluokan eduksi ja työväenluokan, toisin
sanoen proletariaatin häviöksi, on sosialivallankumo-,
ukselliset tehneet itsensä syylliseksi rikokseen suurta
kansan enemmistöä vastaan. Sama ei ole laita sosia­listien
kapflalistisissa maissa. Jos heidän taholtaan se­litetään
hallituksen kelvottomuutta ja keinoja kansan
suurta enemmistöä vastaan toimivan hallituksen syrjä­yttämiseksi,
niin eihän sitä oikeudelliselta kannalta
voida kutsua valliopetoksebi, vaikkakin kapitalistit
oman etunsa mukaisesti niin tahtovat asiaa tulkita.
tä, kumpi on enemmän oikeutettua, mutta kysymys on
siitä, että porvarilehtien taholta tahdotaan Venäjän EO-sialivallankumouksellisia
vastaan nostetun jutun varjos­sa
hyökätä työväenluokan vallankumouksellisia järjes­töjä
ja niiden toimitsijoita vastaan, saattaa järjestöt
kykenemättömiksi tekemään vallankumouksellista kas­vatustyötä
jä toimittaa toimitsijat kapinallisina kiihot-tajina
lukkojen taakse. Mutta työväestö kaikkialla tu­lee
ottamaan taisteluhaasteen mitä varminmialla päät­täväisyydellä
vastaan. Se ei tule sallimaan järjestönsä
hajottamista, eikä johtajainsa tyrmiin sulkemista. Ja
jos sellaiseen virkavallan taholta porvarilehtien kehoi­tuksen
mukaan ryhdytään, tulee se olemaan vain enem­män
tuulta vallankumouksellisen työväenluokan pur­jeisiin.
Sillä toimenpiteellään vallassaoleva luokka
osottaisi vain sen, että meidän liikkeemme kimppuun
hyökätään vain siksi, että se on liian katkera pala
kapitalistien purtavaksi ja ellei sitä voida nujertaa, on
kapitalismi Canadassakin vaarassa menettää johtavan
asemansa maan taloudellisessa elämässä.
Tuollaisiin porvarile'hlien viittailuihin on vastattava
selvillä teoilla, sillä paljaat sanat ovat liian heikkoja.
On käytännössä osotettava, että pelotukset eivät voi
murskata valankumouksellista työväenliikettä, eipä
edes sekään, että johtajiamme suljettaisiin vankiloi­hin.
Jokainen työväenluokkaan kohdistettu vainotoi-menpide
porvariston taholta on vastattava työväestön
kiinleämmällä järjestymisellä vallankumouksellisiin
järjestöihin, Workers puolue on sellainen järjestö ja
jos vallassaolevat tulevat iskemään sen kurkkuun, niin
työläisten toimenpiteet tulevat sen vapauttamaan en­nemmin
taikka myöhemmin, kohdistamalla koko voi­mansa
yhteisen rintaman luomiseksi tukemaan kapita­listista,
järjestelmää vastaan hyökkäämään perustettua
Multa tässä nyt ei olekaan niin paljon kysymys sii- Workers puoluetta.
G. Sinovjev.
Yksityiskapitaalin jälleenilmesty-minen
ja konsessionikapitaalin esiin>
tyminen ovat luoneet työläisryhmiä,
jotka eivät tee työtä työläisvaltion
hyväksi suorastaan, vaan työnosta-jien
hyväksi. Näitä tällaisia työ­läisryhmiä
on aika paljon. Nykyisin
käy noin 50,000 työläistä Moskovas­sa
ykstiyisliikkeissä töissä ja yli 10,-
000 Pietarissa, Siihen katsoen, mi­ten
paljon työläisten lukumäärä on
vähentynyt Pietarissa ja Moskovas­sa,
havaitsemme me, että yksityis-liikkeissä
palveleva osa työväestöä
on jo nyt sangen suuri. Ykaityis-työnantajain
riistämän työväestön
prosenttimäärä tulee epäilemättä
vielä nousemaan. Konsessionipääö-ma
tulee myös työssään pitämään
huomattavan osan työväestöstä.
Ammattiliittojen asiana on tar­mokkaasti
valvoa työtätekevän luo­kan
etuja. Työehdot yksityisliik-keissä
näyttävät olevan suotuisat
liikeapulaisille, käsityöläisille ja
muillekin työläisille. Ennenpitkää
tulevat kuitenkin yksityistyönosta-jain
töissä olevat käsityöläiset ja
työläiset älyämään, että jollei työ-läiaval^
io ja ammattiliitot heitä suo­jele,
ovat he jätetyt alttiiksi riistä­jäin
armolle ja mielivallalle, sillä
näitä vastaan he ovat yksinään voi­mattomat
Ammattiliittojemme on luotava
uudestaan lakkorahastot ja valmis­tauduttava
johtamaan taloudellisia
taisteluja uusien olosuhteiden valli­tessa
valvoakseen yksityistyönosta-jain
ja konsessionien haltijain töis­sä
olevien työläisten ptuja. Tämä
ei merkitse sitä, että me yksityisissä
ja konsessioniliikkeissä yhtenään tur­vautuisimme
lakkoihin. Ammatti­liitot,
jotka toimivat neuvostomaas­sa
ja joita koko valtiolaitos on täy­dellisesti
tukemassa, k y k e rPe v ä t
useimmissa tapauksissa ilman lak­koakin
taltuttamaan yksityiset työn-ostajat
ja konsessioninhalttjat
Tämä kaikki on päivänselvää.
Paljon pulmallisempi on, kysymys
lakoista valtion omistamissa, s.o.
meidän omissa neuvostoliikkeissäm-me.
Kuten kaikki tietävät, on sel­laisia
lakkoja sattunut neuvostojär­jestelmän
nelivaotiäaifeana.
Niin kauan kuin me olemme vie­lä
köyhät, niin kauan kuin tfte vielä
joka askeleella tunftemwe, «ttä mei­dät
on perikadon päirtaalle syössyt
ulkomaalaisten impefrialistien talau-dellinen
saaYto ja interventsioni se­kä
spesialistien kehnoimman osan
saböteeräUs, niin katffih täytyy mei-;
diän ottaa liikUun -lakkojen mähdol-;
lisiiiis valtionliikkeissä. Kun ensim-niäiset
lakot nelivtötöjärjestelmän
aikana sattuivat, s. o., kUh 'ttie tu­limme
ensimmäi^teh rakkdjten todis-!
tajiksi työläisvaltiossa, tulivat men-shevikit
ja sosiälivältänkuinöukselli-set
siitä ilosta melkeinpä mielipuo­liksi
uskoessaan, että nämä lakot
ehdottomasti kukistavat neuvosto­järjestelmän.
Nämä hupsut narrit
olivat tehneet laskelmansa seuraa­van,
sangen yksinkertaisen kaavan
mukaan: Työläiset lakkoilevat neu­vostojärjestelmää
vastaan ja tsaarin
valta kukistui. Työläiset lakkoili­vat
neuvostojärjestelmän vallitessa,
ja neuvostovalta samaten kukistuu.
He eivät olleet käsittäneet lakkojen
todellista merkitystä työläisvaltios-samme.
He eivät olleet käsittäneet,
että meidän lakoillamme on objek­tiivisesti
ja subjektiivisesti kerras­saan
toinen luonne kuin tsaarikau-den
Kerenskin aikaisilla lakoilla.
Me emme halua sanoa, että kai-ikilla
lakoilla, jotka ovat sattuneet
viime vuosina työläisvaltiosäamme,
on ollut kokonaan idyllinen, viaton
luonne. Ei likimainkaan! Näillä
laOcoilla oH monasti vissi vastavallan­kumouksellinen
luonne. Nämät la­kot
vahingoittivat aina äärettömän
paljon talouttamme ja senkautta
työläisvaltion olemassaoloa ylipään-
Siitä huolimatta ne eivät olleet
olemukseensa nähden mitään luok­kataisteluja,
kuten oli niiden laita
ennen neuvostovallan voittoa, vaan
kotoisia riitoja. Ajanjaksoina, jol­loin
vallitsivat erikoisen huonot elin-tarveolot
tahi jolloin tiukat raha-asiat
tahi polttoainepula aiheutti
erikoisen raskaita kärsimyksiä yh­delle
tahi toiselle työväen ryhmälle,
ilmaisivat nämät ryhmät vaätalau-seensa
laikoilla. Enimmäkseen oli
olemassa «työväenluokan erinäisten
ryhmien ja työläisvaltion erinäisten
laitosten ja järjestöjen välisiä kah­nauksia
ja ristiriitoja,» kuten puo­lueemme
keskuskomitean päätöslau­selmassa
sattuvasti näistä lakoista
lausutaan.
Nämät «kahnaukset ja ristiriitai­suudet
» ovat työläisvaltion ja sen­kautta
työväenluokkaa kokonaisuu­dessaan
paljon vahingoittaneet. Mut­ta
valitettavasti ei ole olemassa mi­tään
keinoa, jolla voisi poistaa kä­den
käänteessä kaikki nämät «kah­naukset
ja ristiriitaisuudet» aiheu­tuvat
pääasiallisesti kahdesta syys­tä:
1. Maailman imperialismin peri­kadon
partaalle saattaman maamme
yleisestä köyhyydestä.
2, Meidän työläisvaltiomme eri­näisten
laitosten ja elimien melkoi­set
puutteellisuudet ja virheet, jot-ika
keskusTcomitea päätöslauselmas­saan
suorastaan leimaa niiden vir-kavaltaistumiseksi.
Ei kukaan voi
likipitäenkään määritellä, miten suu­ri
osuus yleisellä köyhyydellä ja mi­ten
suuri «kahnau^en ja ristiriitai­suuksien
» osuus Virkavaltaistumisel-la
on näiden syntytniseeft.
Ammattiliittojen asia on hyvissä
ajoin asioihin tättiiokkaiisti piuUttU-malla
jo ennakolta käydä ehkäise­mään
virkäValtäistumisesta johtunei­den
latkojen puhkeamista ja avus­tamalla
talöuselimiämme käydä val­mistamaan
maan yleisestä köyhyy­destä
aiheuttuneiden laiskojen koko­naan
hävittämistä,
tämä jälkimmäinen tehtävä ei
ole helppo. Tämä työ vaatii luotta-mu^
enkilöitä, jotka, kuten jo mai­nitsemassamme
Keskuskomitean pää­töslauselmassa
sanotaan, ovat työ­väen
elämään syventyneet ja tunte­vat
sen perinpohjaisesti ja pystyvät
jokaisessa kysymyksessä ja joka het­ki
määrittelemään joukon mielialan,
sen todelliset pyrkimykset, tarpeet,
ajatukset luokkatietoisuuden mää­rän
sekä menneen ajan vaikutelmi-voimakkiiuden
vähimmälläkään ta­voin
niitä ihannoimatta, ja osaavat
valloittaa jouTckojen rajattoman
luottamuksen toverillisuudella ja
huolellisesti tyydyttämällä kaikki
joukkojen tarpeet
Entisenä «sotakommunismin» ajan
jaksona oli ammattiliittojen toimit­sijoillamme
vain yksi vastaus annet­tavanaan
lakkoihin nähden: Teillä
ei ole oikeutta tehdä lakkoa, teillä
ei ole mitään oikeutta ammattilii­toilta
vaatia, että ne valvoisivat tei­dän
etujanne työvoiman myyjinä.
Neuvostovaltio on työläisvaltio. Neu­vostovaltiossa
työläiset eivät tarvit­se
mitään erikoista taloudellisten
etujen suojelua.» ^
Tämä vastaus oli pääkohdissaan
oikea. Ylimalkaan on se myös nyt­kin
oikea. Mutta se muuttuu kuol­leeksi
saman lauseen uudestaanho-kemiseksi,
• stereotyypikaavakkeeksi,
jolleivät ammattiliittojen toimitsi­jat
ole työväen elämään syventy­neet,
jolleivät he sitä perinpohjin
tunne, jolleivät he hyvissä ajoin saa
meidän erinäisten valtioelintemme
virkavaltaistumista pois. Tcitketyksi
juuriaan myöten, jolleivät he pääse
siihen että jokikinen työ'mies älyää,
että on tehty ja tehdään kaikki,
mikä olevissa oloissa suinkin on
mahdtolHsta heidän hyväkseen. Ra­jalinja
tässä on hyvin kapea. Eikä
sen yli ole astuttava. Lakkoa työ­läisvaltiossa
koslkevan kysymyksen
oikea käsitteleminen muuttuu ku­luneeksi,
tehottamaksi iskusanaksi,
jolleivät ammattiliittojen toimitsi­jat
ole syntyneet työväenelämään
itseensä eivätkä onnistu saamaan
välttämättömimpiä parannuksia ai­kaan.
Luonnollisesti tiedämme me kaik­ki
hyvin, miten puutteellisia mei­dän
keinomme ovat, miten vähän
me nykyisin lykenemme suurenta­maan
todellista työpalkkaa valtion
liikeyrityksissä ja ylipäänsä paran­tamaan
työehtoja. Mutta olkaam­me
vilpittömät; Olemmeko me sit­ten
tehneet kaikkemme estääksem-me
terveydelliset olot olemasta val­tion
omistamissa liikkeissä niin huo­not,
kuin useissa tapauksissa on asi­anlaita?
Olemmeko me tehneet
•kaikkemme työehtojen parantami­seksi,
vaikkapa vain edes tärkeim­missä
valtion omistamissa liikkeis­sä
meidän raha-asiaimme nykyisten
kurjien olosuhteiden vallitessa? Em­me,
tuhatkertaa emme!
«Se määrää, jossa ammattiliiton
onnistuu estää joukkoristlriitaisuuTc-sia
valtion omistamissa laitoksissa
tyoväenjoukkojen etuja kaikinpuo­lisesti
ja tehokkaasti valvomalla ja
poistamalla oikeaan aikaan kaikki
ristiriitaisuuksien aiheet, on yksi
tärkeimmistä ja tarkimmista mitta­puina,
jolla mitataan ammattiliit­tojen
työn oikeaperäisyys ja mens-tykset.
»
Niin kuuluu keskuskomiteamme
päätöslauselma. Se on luonnollises­ti
oikeassa. Porvarillisessa valtios­sa
voimme me sanoa, että se am­mattiliitto,
joka oji voittoisaan lop­puun
saattanut useimmat lakot on
parhain ja taistelukykyisin olettaen,
että kaikki muut vaikuttavat ja rat­kaisevat
asianhaarat ovat samanlai­set
Neuvostovaltiossa ön asianlai­ta
päinvastoin. Varovaisen politii­kan,
joka tehokkaasti ja. kaikinpuo­lin
valvoo työläisjoukkojen etuja,
tulee vähitellen lykätä syrjään ja
lalikojen lopulliseksi Eelvittäa
si, jotka ovat monasti päässeet
loilleen juuri Neuvostovallan
keimpina aikoina.
Venäjän ylimenokauden nem
valtio ei voi nykyisin julkaista '
jolka kieltäisi kaikki lakot vi
omistamissa liikkeissä, vaikka
den lakkojen turmiolljsuuB, n
tömyys^ sekä taantumumeiline
monasti myöskin vastavallanl
uksellinen luonne on kaikille
tyneille työläisille itsestään
asia, Samalla ei voi luonnoV
työläisvaltiomme julistaa rajj
oikeutta lakkojen tekemiseen
on omistamissa liikkeissä, jot
keutta menshevikit ja soäialiv
kumoukselliset vaativat, por
ton etuja valvoessaan. Mitää
tiriitaa ei ole meidän menett
vassamme, vaan on ristiriita e
tä elämästä itsessään, siirtyra
den olosuhteiden synnyttämäss
tiriidassa.
Kuta voimakkaammaksi neu
valtio tulee, kuta paremmallj
nestyksellä taloutemme elpyy,
nopeammin me parannemme
ja vastavallankumouiksen aikai
mat haavat, kuta perinpohjaist
me kerta kaikkiaan kiskomm«
julkisesta elämästämme mens
min ja sosialivallankumoukse
den mätäspaiseet, kuta nopea
ammattiliittojen välitysmiehen
vä ristiriitojen ratkaisussa 1;
tuu, kuta korkeammalle siviä
teelle työväenluokka pääsee i
maan, kuta pienemmäksi yk
ten valtio- ja talouselimien
valtaistuminen tulee, sitä no
min häviää tämä ristiriita,
käsitys ammattiliitoille mel!
suuria oikeuksia, mutta asetta;
le myös melkoisen suuria ve
suuksia. Keskuskomitean päät
Selmassa edellytetty sotaretki
useampikuukautista tj^ötä.
päätöslauselma ei käsittele vai
sistään — sanan ahtaammassa
kityksessä — suorastaan amm;
ta liikettä koskevia kysymyks
käsittelee myöskin työväenli
asemaa nykyisenä ajanjaksona
kevaa kysymystä ylipäänsä.
Ammattiliittojemme täytyy
tua ^toisenlaisiksi. Lähiaikoina
tapahtumaan ammattiliike-e,
melkoinen elpyminen ja vilkas
nen. Puolueen on seistävä
«rintamaasennossa». Suunnato
on suoritettavanamme. Am
liittojen on oltava hinnalla mii
hansa uusien, sangen monirai]
ten ja sangen tärkeidten teht
sä tasolla.
Port Murin uiiii:
en, ennakkoluulojen ja jätteiden poistaa kaikki muut keinot niiden
4000 dollarin takuulla va
ensi käräjiin asti laskettiin i
Koski, suomalainen farmarin
joka V, k. 26 p. ajoi autollaa
ve McDaid-nimisen pikku tyt(
Kuolemansyytä tutkimaan ki
tunut lautakunta löysi Kosker
liseksi huolimattomaan ajoon
m.m. ei ollut soittanut varoi
naalia kääntyessään kadulta
maallepäin. Tiistaina olleessa
tavassa oikeuskuulustelussa ti
0'Brienin edessä asetettiin
syytteeseen miestaposta. Kosk
kimiehenä toimii Mr. J. i
jonka toimesta Koskelle my
tiin $4000 takuulla vapaus ei
keudenistuntoon asti. — Ikäv
tu nuorelle miehelle, joka vas
ri viikkoa aikaisemmin oli o
itselleen auton„ jota hädin
ehti oppia ajamaan ja huoma
kaikkia ajurille kuuluvia v(
suuksia.
4200 henkeä konsertitta,
•tiistaina Port Arthurin sotila:
millä kuninkaallisen Scots G
soittokunnan antamissa ka
konsertissa oli yleisöä yh
4200 henkeä, eli. enemmän !:ui
loinkaan ennen on ollut yht
saman katon alla näissä ki
geissa,. Soiton tuntijat ari
soittokunnan esityksen vienee
nillisessä suhteessa ja esi
puhtaudessa voiton amerika
ylistetyltä Sousan soittokunna!
Ollapa järjestyneillä työläis
tuontapaisia soittokuntia, niin
kös olisi panna toimeen juhlia
sa meikäläinenkin saisi tiiai:
nauttia todellisesta taiteesta,
ta eiväthän ne ole. vielä täni
yän työläisten nautittavissa
ämmälle kehittyneet taiteen
set
Poikastea ilkeitä vallattom)
Viranomaisille on ilmoitettu
viimeaikoina kai poikasten tf
ilkeyksiä, heidän naulatessaa
vosenkengännauloja puihin,
ovat asetelleet maantielle aut
jien kiusaksi. Viime sunnunta
särki muuam. ajuri siten kaikl
jä__ «taijeria», autostaan, erää
taijeri-setistä irrotettiin
ta naulaa. — Olisiko tuo se'
sena hyvästä, «kunnon kasvat
ta», vai lapsellisuudestako joh*
Jos tuollainen «leijitys» sattui.