Vapaus, June 24, 1930

              Sivu 2 Tiistaina, K c ^ l j S A ä — Tues., June 24
Pr
VAPACS t U U r t f i ,^ .
Toi* OJfit» iHtattmtMt, Oti«w», •»
4 1
kensS. Tappelijat olivat »uoma-
^ Jainia. Jieti kun tieto murhenäy­telmästä
ehti por\arilehdille, teki-i
vät närnä iiitä tavallista suurem-tm
iucs. I — t i — rt^ '^Itnun jutun, raivoten, että "punai-
' ; ne/l" on lappanut "valkoisen",
- "seurauL^ena siitä l^öUhevististen
• oppiefj levittämisestä, jota Cana-
' (la^sa harjoitetaan".
J i i l t u on rrelvä-iti tähdätty suo-
' malaisia järjeityneilä työläisiä vas-i
(aan. .Sillä tahdotaan osoittaa
U J i o T u s H U ^ A T Viu-AUOESSA. . • . ^ i ">'«^'-''"«^ mielipiteelle" kuinka
Kirt«.at.a«*a4-nx«,k«T^ k«t«.^- {junaiset muka ovat
— ^iJB*Ma^t<,llaMdI•iwet Ute L « u . 11X10 3 IKIU*-
^HWHjm»j» oa, »»«<timi| p i . 'il»c(etU>i ijib</<«»i<iau ctuUtccfl.
„ | 2 . » i « t . . « 3 / * k^k- ^ ^ ^ i i l ^ - ^ ^ i i ^ ^ i v i i l m l i t a i l m a n mu
« j jw L » w k«ft44>, — TiUp»i»ii»»i«Ii^ J* j w t » » - . v ; i - f u - l a j a n . » a t i i a is
luta tappamaan
suuden sattues-i-
a.
, TUJIIISHINNAT.
i «MlM, « kk. I kk. r.TS is I kk. tlJUO. — Tk4f*r*It«IUa )•
- 1 rk. MAO. 6 kk. » 3 Ä J. 1 kk. %\ta.
wa to U « j a t C M c d i V<(>«u. i'.0. Box (9. SadLarf, Oat.
'a* «(M «Jn*:» utusM a u futaaat* mdaiiMmi kirJccMcm. klrj*tt«k«« « » d » ! ! » lUkk*»
•**' ( fi^rvarilehdet kuitenkin hyvin
; lirtävät, että järjestyneet työläiset
inhoavat kaikkia murhia, tapah-t(
jipa ne miltä puolelta tahansa.
KomnujnJslinen työväenliike ei hy-i.
, , , . | „ . . | | . . ^^'''^y mitään terroritekoja, sillä
Kansanvaltaisessa'^ Canadassa ei työlätstUa-.. taistelee koko kapitalistisen jär
je-telmiin kumoamiseksi, eikä tur­vaudu
mJHfeään tapauksessa yksi­tyisiin
terroritekoihin. Tämä pi­täisi
kaikkien porvarirakkien pai­naa
mieleensä.
näytä olevankaan vaalivapautta
Canadaa sanotaan porvarillisel­ta
ja sosialidemokraatliselta tahol­ta
hyvinkin kansanvaltaiseksi maak­si,
jossa on kuulema työläisillä­kin
"täysi vapaus" toiujia niin po­liittisella
kuin myöskin taloudelli­sella
rintamalla.
Nyt on kuitenkin taas uudestaan
osoittautunut todeksi, että tällai­set
puheet ovat suoraa lörpötystä
ja tarkoitettuja vain työläisten har­haanjohtamiseksi.
Viimeksi ilmes­tynyt
kommunistipuolueen äänen
kannattaja "The Worker" nimit­täin
kertoo, että Torontossa on
tuomittu canadalais-sveitsiläinen
työläinen, nimeltään Fritz Talla-mona,
kolmeksi kuukaudeksi f3ur-ivashiin
ja senjälkeen karkoitelta-vaksi.
Mainitun toverin, joka kuu­luu
kommunistipuolueeseen, van­gitsivat
poliisit Torontossa Mas.
sey-Harris-tehtaulta, kun hän oli
levittämässä puolueen vaaiijulis-tuksia.
Huntu ei pantu syyttee­seen
näiden julistusteii levittämi­sestä,
vaan "irtolaisuudesta". Ja
sen perusteella hänet sitten tuo­mittiin.
Maassa kun pitäisi vallita
"vaalivapaus", niin eihän silloin
ole sopivaa tiio/nita poliittista
va>tusiajaa vaalijuli^lnsten levittä­miseltä.
Killan toki! "Kansanval­ta"
saisi siitä k<ivin suuren ko­lauksen.
Mutta "irtolaisuudesta",
siilä on hyvä antaa tuomio kenelle
vain, sillä kaikki työläisethän ovat
tavallaan irtolaisia lain kirjaimen
mukaan.
.\ii/i, Can-jdassa vallitsee "kan­sanvalta",
jonka niukaan vaalitoi-mlnlukin
on aivan luvallista —
multa vain porvareille itselleen ja
heidän nöyräselkäisille tukijoil­leen,
keltaisille "työväenjohlajil-le".
Tavalliselle työläiselle mer­kitsee
vaalitaisteluun osallistumi­nen
työväenluokan vaatimuksineen
vaaraa tulla suljetuksi vankilaan
— irtolaisena! Ja kaupanpäälli­siksi
karkoitettavaksi maasta. Sel­laista
se kapitalistisen järjeslel-män
"kansanvaltaisuus" on.
Työläiset ja farmarit! Tarmok­kaaseen
vaalitaisteluun kommunis­tipuolueen
asettamien vaatimusten
pohjalla. iNe ovat työtätekevän
luokan taisteluhaaste 'porvarillisel­le
järjestelmälle. -1..
Mutta eihän porvareilta voi re­hellisyyttä
odottaakaan. Tässäkin
jutussa he hyvin tiesivät, että mur­ha
oli tapahtunut hillittömän juo­pottelun
seurauksena, asianosais­ten
ollessa sellaisessa tilassa, jol­loin
minkäänlainen harkinta ei tu­le
kysymykseenkään. Mutta por-vaiilehdet
välittivät siitä viis'.
Heille on karkki kaikessa ee, että
saavat lyödä punaisia, vierittää syy
järjestyneiden työläisten niskoille,
on
keltainen ammaiillinen intematio-nali
muodostunut järjestöksi ilman
l^nsainvälistä taistelusolidariteet-
Tätä kansallista rajoittuneisuutta
koettavat Amsterdamin Internatio­nalin
johtajat selittää hyvänä puo-
•ena Profintemia vastaan! Keltai­set
reformistit koettavat selittää
ij;aa=.aUi5ta "riippumattomuutta" kii-,
tc£ta ansaitsevaksi tekijäksi, unoh­taen
kokonaan, että työtätekevien
käymän luokkataistelun päätunnus
on aina ollut: "Kaikkien maiden
työläiset, yhtykää." Kapitalistien ja
•isänmaan", etujen. puohaminen on
reformisteille kaik^ kaikessa. —
Amsterdamin internationalista vie-tustajaansa
vastaan. Luokkana me j^ä enemmän oikealla on pan-ame-
I !• .- . -.. - . 1 rikalainen työväenfederatio. joka
nousemme kap.tahstista J a r j e s t e l - j ^ f ^ ''^^^^.^ että kan-mää
vastaan, ertmeka tartu puuk- ..ajnvälisyyden.
koon yksityisen vasUistajararoe, Mjin hyvin Amsterdamin inter­national!
kuin amerikalainen fede-ratiokin
hylkäävät kokonaan im­perialistien
riistämlen siirtomaiden
. työläisten taistelun elinehtojensa
tään tiedä missä liike sijaitsee.
eUä nämä muka ovat tällaisiin' kaa- teeristöt hajosivat maailmansodan jotka tulee Timmtnsitn; jA el ennes-huntekoihin
syvllisiä; valkoiset « ^ * > ' ^ ^ - Sodan päätyttyä
sensijaan puhtaita kuin pulmuset.
Me emme välitä »iita oliko mur-haäja
punainen tai valkoinen mie- :i2.
lipiteiltään, sillä järjestyneet työ­läiset,
kuten edellä jo mainitsim­me,
tuomitsevat jyrkästi murha­työt.
Jos tihutyöntekijä on itseään
nimittänyt, "punaiseksi", niin sur-kuttfelemme,
kun hän' ei ole kyen­nyt
pääsemään niin pitkälle työ­väenliikkeen
periaatteiden tunte­misessa,
että biisi käsittänyt kuin­ka
suuren rikoksen hän. pp tehnyt
koko työv^nluokkaakphtaai},, ryh­tymällä
veritekoon poliittista vas
Mikael Rutanen:
TAISraUN SXVH
. ' LAUSUTTAVIA RU.VOJ.'
Uusi nmokokoelma on juuri tullut i Mutta tai
painosta. Se on Llikael Rutasen' Sormusen ji
Taistelun säveliä".
Mikael .Rutasella on oma paik­kansa
suomalaisessa työväenkirjalli-suudessa.
Hän on Amerikan suo-
Timminsin ja ympäristön suoma-laisiUe
työläisiUe ja kuluttajille huo- _
mautetaän ensi ^^"f™|^!^ malaisteh työläisten oVoje'n"la"kam^
pailujen kasvattama meille kaikille
tuttu proletarilaulaja. Parin vuosi-murhaamiseksi,
olkoon hän kuin­ka
valkoinen tahansa. Kun kukis­tamme
koko järjestelmän, niin sil
lom kukistuvat myös sen nvoi-• ^ ^ ^ j ^ ^ ^ Työtätekevien vapaus-mimmatkm
puolustajat. Työväen-Luistelu Kiinassa. Inti>ssa, Indo-liike
ei ole mitään salamurhaajien neesiassa, Etelä-Amerikassa jJi.e.
liikettä, vaan rehellisten taisteli-icn amsterdamilaisten ja pan-ame-joitten.
Niin Suomen kuin muil-i kiltalaisten sUmissä rikos "kulttuu-
„oiL^:=„f iria Ja järjestystä" vastaan. Refor­mistien
teoreettinen ja käytännöl­linen
ammattiyhdistysliike nojau-kokonaan
"teollisuusrauhaan",
neet itsensä veriiien kuuluisiksi
faaoilla salamurhillaan.
desta, että saapuisi valistustilaisuu­teen
joka pidetään suomalaisella
kaalilla. Siellä saa kuulla uusia kymmenen ajan on tämän kirjotta-suunnitelmia
ja .Jiikketnmenoa. Joh-jj^ seurannut tov. Mikael Rutasen
tokUnnan jäsenet -puhuu, samoin ,^^^,^^^0^^ kehitystä. Ja nyt jul-jchtaja
puhuu ja myös kuluttajat jj^^jy kokoelma osottaa entistä suu-puhuu
mainitussa tilaisuudessa. P u - | tempaa kypsyneisyyttä. Kurjuuden
hujat ja aiheet on jokapäiväistä, kuvaukset ovat saaneet tov. Rutasen
ei mitään työläisUle käsittämätöntä, i ^ ^ j ^ ^ ^ selvemmän taistelumielen,
vaan- juuri sitä jota me tarvitaan . j ^ muotojen muovaUu on kehittynyt
ja ylnmärretään. Muu ohjelman puo-ly^j^j^j^j^
lionrunsas. Kaikki on vapaata. Tar- ^^^^ runokokoelma, joka,
vitaan vaan suurta innostusta, että ^^^^^^ kokoelman nimessäkin jo sa-saavutaan
haalille naapurikyliä myo- ^ ^ ^ ^ ^ köyhäUstön taistelun sä-ten.
Ihmisiä on kyllä lähtenyt kesä- veliä, sisältää lausuttavaksi erino-lomilleen
ja toisia vleraUumattoille. ^ ^ ^ ^ '^^^^^^ ^^^^^ ^ ^ ^ ^ ^ ^yg.
mutta on vielä _ jälelläkin l^yttäd ^i^isten juhlatilaisuuksia varten. Mut-haall
viimeistä tilaa myöten. —K.
Toronto
j o i l l a jtuu
ovat koettaneet työväenliikettä tu-'joka heidän mielestään on taatta-,'
kahduttaa, multa koskaan ei työ-jva, jotta kapitalistien ^'konjunktuu- '
väenliiokan taisteluriveihin kuulu­vat
saa lähteä samalle tielle. An­namme
murhamiesten "kunnian"
pitää juuri niiden, joiden puoles
rit" tulisivat pelastetuiksi. Näin
kehittyvät reformistit sosialifas-cistelksi
ja sosiali-Jmperialisteiksi.
jotka tukevat kapitalistista valtiota
työtätekeviä vastaan, avoimeen fas-ta
edelläkerrotussa tapauksessa cistiseen väkivaltaan saakka,
porvarilehdet ovat ruokotonta kii-j tällaisen "l^riteen vallitessa ^o^
hoitustaan järjestyneitä työläisiä
vastaan harjoittaneet.
Yhdysvaltain kommunistipuolueen seitsemäs
kansalliskonventsioni
Yhdysvaltain kommunistipuolu­een
seitsemännen kansalliskonvent-sionin
juhlalliset avajaiset suori­tettiin
Madison Square Gardenissa
perjantaina, kesäkuun 20 p:nä. Var­sinaiset
konvenlsionin työistunnot
sitä seuraavina päivinä. Tuma kon-ventsioni
tulee olemaan käuntccn-lekevä
merkkitapaus puolueemme
ja samalla Amerikan kommunis­tisen
liikkeen historiassa, kirjoit­taa
Työmies. Puolueen keskusko­mitean
laatimat teesit tulle kon-ventsionille
muodostavat sellaisen
kokoelman asiakirjoja, joissa on
luonnehdittu bolshevistisella tavul­la
kapitalistisen talouden kriisin
eri muodot ja ilmaukset, osoite­taan
mihin tämä kriisi johtaa ja
mitä tehtäviä se asettaa taistele­ville
kommunisletlle ja Amerikan
työväenluokalle yleensä.
JEritläin suuresta merkityksestä
bn puolueen jäsenille ottaa tarkoin
huomioon puolueen seitsemännelle
konventsionille valmistetut teesit
taloudelliselta ju poliittisesta ti­lanteesta,
päätöslausunto Trade
Union IJnily Leaguen rakentami­sesta
ja monet inuut tärkeät asia­kirjat.
Ensi syksyn valtiollisia
'S^'^tp^ vaaleja koskeva työ tulee saamaan
* ^ huolellisen käsittelyn, ja laaditaan
suunnitelma suurta vaalikamppai­lua
varten.
Varsin ilahduttavana ja rohkai­sevana
seikkana voidaan pitää
puolueemme toiminnassa sitä, että
kaikissa piireissä on keskuskomi­tean
teesit ja poliittinen linja tul­lut
hyväksyttyä yksimielisesti, Sen­sijaan,
että vielä kuudenteen puo-luekonventsioniin
valnnstauduttiin
"ryhmä-yksimielisyydessä", niin
oeenva
essa
Kapitalismin^ulakausi syventyy jä
Kapitalistiiiiokkä ja sen pplitikoitsijat
heittävät taäk^ki ty^täisbh
kiantiettavaksi
*R7*> tule
seitsemänteen kansalliskonventsio-niin
voitiin lähettää edustajisto
bolshevistisella lavalla valittuna,
sekä ilmaisemaan sen tosiasian, et- kappaletta jaettavaksi kalkissa tär-
Canadan kommunistipuolueen po­liittinen
komitea hyväksyi joku päi­vä
sitten lopullisessa muodossaan
kommunistipuolueen työväenluokan
vaaliohjelman tiilevia Ilitt<q)arla-mentin
vaaleja varten ja se tutee
pian levitettäväksi ympäri Canadaa.
Vaaliohjelmaa painetaan 150^0
keiromissä työläiskeskuksissa, mutta
p^äa^^.lj^emmin niissä piireissä,
j p l s ^ , . ^ y^alilistalla, työväenluokan
. = Kapitalismin pulakauden . syventy­minen'
ja laajeneminen, mikä käy
päivä päivältä selvemmäksi, pal­jastaa
työläisille vaalien yhteydessä
o!evat peruskysymykset. Kapitalisti-luokka
aikoo heittää pulakauden
taakan kokonaisuude.ssaan työläisten
ja työtätekevien farmareiden har­teille;
työväenluokan puolueen poli­tiikka
perustuu ohjelmaan yhdlsty-nestä
vallankumoustaistelusta kapi-talistUuokkaa
ja heidän politikoitsi-joitoan
vastaan.
Viimeinen romahdus osakemark­kinoilla
paljastaa kapitalismin po-liitti.<
iten ammattlvalehtelijain val­heet.
Miljoonia dollareita pyyh­käistiin
pois viimeisten päivien ai­kana
osakemarkkinoilla; hinnat ro­mahtivat
vaikuttaen volmakkaimpl-enkin
osakkeiden arvoon Ja todis-
Ruokotonta kiihoitusta järjestyneitä työläisiä
vastaan harjoitetaan porvarilehdistössä
Jokaiselle vähiinkin yhteiskun­nallisista
asioista tietoiselle työ­läiselle
on tunnettua se tosiasia,
että kapitalistien rahoittamat sa­nomalehdet
eivät haikaile käyttää
mitä ruokotlomimpia valheita,
kunhati niistä on vain jotain hyö-tyäl
sille luokalle, jota iw edusta­vat.
.
Poikkeusta valehtelemisen täi­tä
puolueemme on nuiodostunut
yhdeksi lujaksi kokonaisuudeksi al­haalla
ylös asti. •' ^ "\
Monta lujaa ,olelta".on Kommu­nistinen
Internationale joutunut
suorittamaan kuudennen konvenl­sionin
jälkeen, lakaislakseen pois
periaatteettoman ryhmäkuntaisuu-deii,
arvostellen puolueemme vir­heitä
ja vaatien niiden korjaamis­ta.
Ja täydellä luottamuksella
voimme todeta, että puolueemme
keskuskomitea on tehnyt tässä suh­teessa
sankarillista työtä. Vanho­jen
ryhmäkuntaisten jätteiden pois­taminen
ei ollut helppo tehtävä.
Multa sitä valoisammin ja sitä
suuremmalla rohkeudella voimme
katsoa tulevaisuuteen, kun näem­me
että puolueellamme on kyvy-,
käs johto, joka Kominternin lä­heisen
ohjauksen avulla voi joh- taen ratkaisevasti kommunlstlpuolu-luu
puohieenmie jäsenistön todel- een tekemän analyysin totuuden, et-liseen
joukkotyöhön Amerikan ku-h^.. kapitalismin pulakausi im
, ...... , , , määrätty johtamaan voimak­kaaseen,
koko maailmaa käsit­tävään
katastrofiin. Osakeromahdus
ainoastaan vahvistaa sen totuuden,
että työttömyys on tänä päivänä
suurempi kuin koskaan eimen, ja
että työttömyys lisääntyy nopeasti
kymmeniätuhansia työttömiä heite­tään
kaduille ilman mitään toi­meentulon
mahdollisuutta. Suiuma-ton
lasku vehnän hinnoissa näyttää
selvästi köyhille farmareille, mitä
heillä on edessään, mitä helliä on
tulevaisuudessa odotettavissa kapi­talistiselta
järjestelmältä.
Tarkatessamme näitä totuuksia,
on aivan selvää, että Kingin Ja
Bennettin selostukset vaalitaiste­lussa
on kapitalistiluokan erikoises­ti
keksimiä valheita syötettäväksi
Uudelleen työläisille ja työtätekeville
farmareille. King sanoo, että kriisi
ei ole iskenyt Canadaan yhtä anka
rasti kuin muihin kapitalistisiin
maihin. Tämä on vaUie. Työttö­myys
ei ole koskaan ennen Cana­dan
historiassa ollut kesäkuussa
niin suuri kuin mitä se on tällä
hetkellä.
Bennett selostaa, että hänen po­litiikkansa
"pai^ntaa" kriisin. Tämä
on valhe. Ei ole olemassa pienin-mouksellisen
työväen keskuudes­sa.
Työväenluokan radikalistuini-sen
aika antaa [niolueellenime ti­laisuuden
laskea juurensa teoUi-suustyöväen
keskuuteen ja siten
luoda entistä lujenipi pohja kom­munistiselle
liikkeelle Amerikassa.
Seitsemännen kansalliskonvent-sionin
jälkeen tulee jokaisen jäse­nen
ja jokaisen toimitsijan kaksin­kertaisilla
voimilla tehdä työtä
puoluet^mme rakentamiseksi. Lisää
proletaarisia joukkoja on vedet­tävä
puolueeseen ja innolla raken­neltava
taistelevia unioita osallis­tumaan
tuleviin luokkataisteluiliin.
sellistä työväestöä kohtaan kohdis­tettu
raivo on niille vilteistä, eikä
mitään tilaisuutta jätetä käyttä­mättä
tätä raivoa osoittaaks<H'n.
\ iinie viikon ajalla on jälleen
tuore esimerkki, niihin kaikkiin
tarkoituksiin porvarilli-ia sanoma­lehtiä
käytetään. Äskrttäin niin.
eräällä metsiikänipällä Pohjois-
Ontario.ssa olivat miehet niaksu-dossa
ja kaikenlaisissa ruokolto-{ päivänä alkaneet juopotella ja sen
jxiaiilcsissa eivät tee Canadankaan seurauksena sitten syntynyt tap-kapitalistilehclet.
Vallankimiouk- pelu, jossa yk=i mies menetti hen-täkään
eroa kapitalististen • puoluei­den
politiikan välillä. Valheellisten
fraasien takaa löytyy se tosiasia,
että molempien kapitalistipuolueiden
tarkoitus on asettaa yhä suurempi
ja suurempi taakka työläisille Ja
työtätekeville farmareille. Ne liit­toutuvat
hajoittaakseen työttömien
työläisten joukot, murskaamaan
työsiäolevien taistelut huonoiuvla
olosuhteitaan vastaan kaikilla teol­lisuusaloilla
Canadassa. Niiden po­litiikka
.on todellisuudessa yksi al-no^
y Canadan,, k^pltaljstllupkän yh­teinen
politiikka. Kotaannen ^Ij^r
pitalistfpuolueen, työväenpuoiifeto,
ohjelma on vieläkin vaarallisempi,
koska, sen tarkoitus ja todellinen
luönjie on paremmin hämätty, miit-ta
kuka hyvänsä, työläinen voi näh­dä,
ett& lilOklcaräuhapoUtiikka, mitä
esittävät' työväenluokan petturit ja
polltlkoit^jat, jotka avoimesti liit­toutuvat
kaikkiin työväenluokkaan
kohdistettuihin hyökkäystoimenpitel-siin,
on tarkoltettii taaimuttamaan
Ja tekemään mitättömiksi työväen
luokkalllkk^en päämäärät.
Kommunistipuolueen vaaliohjel­ma
esittää työväenluokan ja köy­hien
farmareiden pikaiset välttä­mättömyydet,
minkä ]mipärllle on
työväenluokka mobilisoitava taiste­lemaan.:
KapltallstUuokan väsymä­tön
vihollinen, kommunistipuolue,
näyttää selvästi ohjelmassaan, että
ainoa olkea tulos tästä imperialis­tiseen
sotaan Johtavasta pulakau­desta
selviämiseen on työläisten Ja
farmareiden vallankumoukselliiien
hallitus. Nykymen pulakausi mer­kitsee
sitä. että työläisten ja työtä­tekevien
farmareiden elinehdot vai­puvat
yhä alemmaksi ja alemmalt-sl.
Työläiset ja työtätekevät farma­rit
tulevat tilalle nykjisen pulakau­den
seurauksena, koska ne eivät voi
sallia kapitalistiluokan hallita e-nään
kauemmin. Vallankumouksel­linen
työläisten Ja farmareiden hal­litus
murskaisi nykyisten kapitalis­tien
-vallan; ottaisi haltuunsa kapi-tallstUuokan
käsistä tehtaat ja te­ollisuuslaitokset,
pankit ja maat;
muodostaisi initä volmäkkaimman-luontolsen
liiton työtätekevien far­mareiden
kanssa ja alkaisi raken­tamaan
sosialistista yhteiskuntaa,
missä työttömyys olisi tuntematon­ta
ja työväenluokan ja nykyisten
köyhyydessä elävien farmareiden
elintaso kohoaisi yhä korkeanimalle
ja korkeammalle.
kansainvälisen proletariaatin kaik­kialla
tehtävä voitavansa vallanku­mouksellisen
ammattiyhdistysliikkeen
lujittamiseksi. Kaikkialla on toi­meenpantava
jäsenvärväyskamppal-luja
samalla kuin järjestöjen aJitii-visuutta
on tehostettava. Tarmok­kaasti
on ammatillisten taistelujen
avulla vaadittava työläisten palk­kojen
koroituksia, työajan lyhentä­mistä
ja käytävä tehokasta taiste­lua
työttömyyskirousta vastaan.
! Jotta tämä taistelu voidaan rae-
{nestykselllsesti suorittaa, tarvitaan
entistä enemmän proletariaatin
murtumatonta, kansainvälistä yh­teistoimintaa.
Tätä tehtävää var­ten
on vallankumouksellinen työ- nee.— väestö perustanut PAI:n, joka käy
säälimätönt;ä taistelua kapitalismin
fmanssidlkatuuria ja sen apureita
vastaan. Nimenomaan nykyisessä
tilanteessa, jolloin imperialistiset
rosvovaltiot valmistavat sotaa Neu­vostoliittoa
vastaan, on PAI:n toi­minta
entistä tärkeämpää."
OSUUSUIKKEEN UUTISIA
Nyt jo, näin pian osuusliikkeemme
tta samalla ovat runot arvokkaita
I runoutta rakastavalle lukijalle yk-sikseenkin
lueskella. Huolimatta ko­koelman
pienuudesta — 93 sivua —
sisältyy siihen varsin vaihteleva ai­heisto,
nykypäiväisteft aiheitten o-hella
on siinä historiallinen aihe-puolikin
edustettuna. Viimeksi mai-alkamisen
jälkeen, voidaan sanoa nittua alaa edustaa vaikuttava runo
että "se kävelee", tai paremmin se-{"HurttavoutI ja Sormunen", missä
lltettjmä: osuustoiminta menestyy jrunoillja kuvailee muinaista linnan-
Torontossa. Eipä sillä, että sitä ku-j herran orjain kapinaa orjuuttajaan­kaan
on koskaan vastaan vängän- sa vastaan.
nytkään,, mutta on sentään paljon j Linnanherran Hurttavoudista sa-mukavampi
sanoa, että: "katsokaa, ^noo runoilija:
se menestyy", kuin että "kyllä se al-
Eli ennen HurttavoutI
kuultu hirmu laajan alan,
linnan aittoihin hän nouti
alusväen leipäpalan.
Ruoska vinkui kädessänsä,
säkenöivä säilä vyössä
riippui, kun hän väkeänsä
komenteli pakkotyössä.
kaa menestymään kun alkuim pääs­tään".
Nyt voidaan Jo varmuudella
sanoa siihen ensimaiseen alkuw
päästyn, ja siitä on kouraantuntu-1
vana todisteena liikevaihdon kohoa- J
minen, ja sehän on varma merkki. |
että lapsi elää ja voimistuu. Liike-vahto
on kohormut ensimäisestä päi­västä,
ja kuluttajain ja liikkeen hen­kilökunnan
on yhteisesti pidettävä
mielessä, että se "stötisti" nousee,
parin vuoden ajan, sitten voidaan
aikaa taasen lisätä. Vielä on paljon 'toistaiseksi sillä ei ole muuta kuin ,suuskaupa.sta ji
varaa pullistaa, silla vasta pieni osa I yksi myymälä, joka sijaitsee 448 ta. Kuoroa u
Toronton suomalaisia kulutta;jia on ^^^^^ w. (puhelin Trinity 2K6). 'taiteilijat Laak
liikkeessä mukana, on saatava kaik- Se on ainoa leipomomyymälä. jos-ki
ja kun kalkki on saatu mukaan. 1^ m y y d ä ä n Toronton Työväen o-niin
meillä onkin kuluttajain ^^^^ssä]^^^^^^^^^^ tuotteita, lukuunotta^
oleva ja- heidän etujaan .palveleva ' ^ t t a joitakin sekatavarakauppoja,
<...'n. jbfeta 'sitä On myöskiri saatavana.
nanjohtaja
aukeamalla
Oi, toverit,
näin suuria
Jos jatkum£
syy sinun o]
E! luonto I
mä olen crj
Vaan voudill
vaksi,
en väistä asl
Linnanherr;
Mutta' kapini
toilevat orja
tisajan kapir
kumouksellLse
deltäjiä. He
taisteluun 1
työläistaistelij
porvaristo ki
väärentäen s;
Suomessa pc
nuijamiesten
Jaakko Ilkan
Neuvostoliiti
letariaatin vc
kantaja. Se
läistaLstelijaa.
telijain tapp
nykyinen taisi
m. sanoo:
Jo kansain
on i]ma.s^:a
On tulta ma
ja tulta cn
Nyt tulta, tl
— on päätt]
Hankkikaa
tämä hyvien t
Ylläolevaa V
kilta asiamieh
keiltä.
Box G9,
suurliike.
Minkä liikkeessä, sen tavarain läa- J ä ainoastaan' edellämainitusta pal-
Timmins
Worfcers' Cb-opertitive Boardln«r
House niminen yhtymä perustettiin
Timmhisiin viime kuukauden alussa.
Yritys näyttää onnistuneen, sillä se
on saanut kannatuksen useamman
kansallisuuden kesken. Suomalaiset
on sen perustaneet ja on sen Joh­dossa,
mutta periaatteen mukaan el
Ulke tunne kansallisuusrajaa. Tilat
on ruokalassa suuret, joten sinne so-
Spil suuret määrät kuluttajia. Suoma­laisten
huomio ei ole niin suuri ollut
ruokalalle, kuin on alkuun ollut toi­vomus,
mutta luultavasti se Johtuu
suomalaisesta hitaudesta ja ehkä se
poistuu, kun hitaatkin kerkiää
päättämään että he haluaa olla Työ­läisten
Osuusruokalan kannattajia
jä jäseniä. Ei ainakaan nyt voi käyt­tää
hyväkseen sitä kuin teki aikai­semmin
yksityisruokalain kannatta- j
jat, sanomalla syyksi sivulla' oloon­sa
"poikatalon" kehnouden tilojensa
ja rakennukslensa vuoksi. Tässä mu­kana
kirjotusta seuraa talon kuva.
rehdysten välttämiseksi on yleisön
hyvä pitää tämä muistissa ja myös- totyöväenliikkee
dussa, palveluksessa. -joMossa tai j^^^a lähetetyt' ajurit jakavat liik-missa
muussa palkassa hyvänä, keemme ftiotteita. Ja tahallisten har-menee
epäkohtia, nim ne korjataan haanjohtamisien kuin myöskin e-sakilla,
ja se on helppoa, slUa eihän
ole ketään joka asettuisi poikkiteloin
'enemmistön etujen tielle. Ei tietysti
kädenkaäntessä voida,. jokäpaUck>.a
saada jokaista tyydyttäväksi, mutta
hissunkissun paikkoja Ja asioita jäS
jestelien tullaan lähemmäksi ja lä­hemmäksi
täydellisyyttä. Alvan ku­ten
pullien koossa ja maussa ja hin­nassa,
että niistä aikansa* yksi ottaa
hiukan pois, toinen hliikän lisää': Yk­si
pistää llÄää voitW, t^lÄeh 'kcikeria.
Yksi lisää hintaa. ^Öi"e%" hal-ventai
ja lopulta istutaan pöytSän 'pistele-mään
poskeemme pullaa, joka on-
Pyydämme £
mään tilaisuu'
"VV—n en.
Lu
Vangittiinko
kin siitä sanottava naapurilleen, jot­ta
kaikki saisivat käsiinsä vain ku­luttajain
omassa liikkeessä valmis­tettuja
maukkaita tuotteita. — Ku­luttaja.
PortWiniam
kalkki, niin liike kuin kulutta!jatkin '
josta voi ne kuluttajat tuntea talon toiminnalle perustuva osuusliike, ja
Port^ Willlämin sekakuoro "Kaiku",
v i e r a i l i ' t.k. 27 p. klo 8.30 illalla
Port Arthurin S. J . haalilla antaen
.monipuolisen konsertin. Ohjelmaan
[kuuluu kuoro-, soolo- ja duettolau-luesityksiä,
samoin piano- ja viulu­sooloja.
Konsertti tulee olemaan ko­konaisuudessaan
sama jonka "Kai­ku"
antoi Fort "Williamissa joku ai­ka
takaperin tyytyväiselle kuulija­kunnalle.
Keholttamattakin on selvä että
sinne tulee haali täyteen laulutai­detta
harrastavaa yleisöä. Muim oh­jelman
lisäksi tulee yksi näytöksinen
huvinäytelmä "Kadonneet housut"
ja päälle kello 2reen yöllä tanssia.
Lippujen hinnat ovat 30 senttiä e-tukäteen,
35 senttiä ovella. Saata­vana:
Vapauden kirjakaupasta, o-ovat
tyyt3rväisiä.
Sitten eräästä asiasta. On nimit­täin
ollut liikkeellä sellaista kum­maa
juttua, että liikkeemme, nyt jo
hyvää nimeä jollain asiaankuulu­mattomalla
taholla käytettäisi yksi­tyisten
hyväksi. On nimittäin jätet­ty
ostaja siihen luuloon, että hän os­taa
Toronton Työväen osuusliikkeen
tuotteita, vaikka ostaja onkin saa­nut
kokonaan toisella taholla tehtyä
limppua. Torontossa ei ole muuta
kuin yksi kuluttaja-järjestön yhteis-
Klrj. M. JABLONSKIJ
PAI punaisen am­matillisen
liikkeen
esikunta
Kolmannen kauden kehitys on
saattanut päiväjärjestykseen poliit­tisen
joukkolakon. Kuluneena vuon­na
työnsi luokkataistelu poliittisen
Joukkolakon etualalle. Se on työn
ja pääoman, fascismin ja soslalifas-cismin
sekä kommunismin välisten
kehittyvien yhteentörmäysten nyky­vaiheessa
tapahtuvan joukkojen l i i -
kekaimallesaättamisen erikoisin ja
tehokkain väline. KI:n ja TPK:n
X täysistunto an t o i , tässä suhteessa
mitä rikkainta ainehistoa, vetämällä
yhteenvedon jo kootuista anksainvä-lisen
kommunistisen liikkeen koke­muksista
ja ennen kaikkea Saksan
Kommunistisen Puolueen vappu-kamppailun
loistavista kokemuksis­ta.,,
'"Eliittisen lakon tunnuksen esitti
Öatsah Kommunistinen Puolue ensi
kerran Berliinin sosialifascistisen po-liisipäällikönl
Zörgiebelin antaman
puolueen tunnuksilla. Zörgiebel el
perääntjT^t uhkauksistaan, mutta
myöskin Berliinin työläiset pitivät
sanansa. Vappuiltana sattui barri-daakitaisteluita
ja seuraavana päi­vänä
osoitti 20,000 työläistä myö-tätuntoaan
kommunistisen puolueen
päätöksille ja alkoi poUittisen lakon.
Berliinin työläL«.ten taistelu löytää
valtavaa vastakaikua koko Saksassa,
lakkolaisten lukumäärä nousee 50,-
O00:een. Se on kylläkin vielä vä­häpätöinen
luku. Epäilemättä as-näe,
että barrikaaditaistelujen yh­teydessä
puhennut poliittinen lakko,
Joka vallinneissa oloissa oli ainoa
olkea ja ainoa vallankumouksellinen
vastaus porvariston" ja soslalifascis-tlen
provokatioon, on lakkolaisten
pienestä luvusta huolimatta laadul­lisesti-
a.ivan - toisenlaatuinen. kuin
kaikki edelliset lakkotaistelut. se ei
näe, se ei tunne tätä perussuuntaa.
Ken ei käsitä, että barrikaaditalste-luitten
Johdosta puhjennut poliitti­nen
lakko Berliinissä puolestaan
luonnehtii luokkataisteluitteh koko
nykyisen kauden uusien barrikaadi-taistelulden
aatoksi, se el • käsitä
"kolmannen" kauden todellista si­sältöä
eikä sen erikoisia tehtäviä.
Sellainen on Saksan ensimäisen
poliittisen lakon .ulkonainen kuva,
lakon, joka muissakin maissa on
herättänyt myrskyisää vastakaikua.
Tämän lakon yhteydessä nousi Ber-sialidemokraatti
na, eli niinä ail
tit oli hallituksi
Vastaus:
Kyllä vangitt:
suurempien jut
siirtyi tämän h
seuraavan hali
nempiä juttuja
läpi. — Toimiti
Kolme SI
lan lu
FREDERICK,
Kolme miestä s£
loukkaantui täi
histöllä olevan
sortui. Silta o
sena, vaan k i i i tE
kenteelle.. Kanm
iso kuorma-auto
ka auto putosi :
veteen, niin aj£
tumatta.
tulvat vain edistyneimmät työläiset
" y . - ^ " ? ' * ^ ? 1923 jäi- liinin järjestössä,'"'jo" Vapim edellä
aivan itsestään joukko tärkeitä tak-
Punalsen ammattiyhdistysinterna-tionaUn
perustaminen oU esikunnan.
luominen vallankumoukselliselle am- ivappumielenosoituskiellon yhteydes-mattiyhdistysliikkeelle
kaikissa m a i s - Z ö r g i e l > e l kieltää vappumlelen-sa,
kirjoittaa "Die Rote Fahne". jat­kaen:
"Lenin, joka aktuvlsesti osallis­tui
ammattiyhdistysintemationalin
perustamiseen, osoitti useampaan
kertaan, että PAI:n perustaminen
on välttämätöntä kansainvälisen
ammatUyhdistysliikkeen saattami­seksi
luokkataistelun kaimalle. En­nen
maailmansoUa syntj-nyt Ams­terdamin
intemationali ja sen alai­set
kansainväliset ammatilliset sih-osoitukset.
Vastauksen tähän en-nenkuiilumattomaan
provokatioon
antavat metallitehdas "Askanian"
tj'öläiset — lyhyen, mutta paljon
sanovan vastauksen: jos poliisi us­kaltaa
köyttää aseita mielenosoitta­jia
vastaan, julistamme me poliitt
sen lakon. Kymmenet työpaikat
kannattivat tätä kutsua vallanku­moukselliseen
taisteluim. sadattu­hannet
työläiset ottivat osaa vap-pumielenosoituksiin
kommunistisen
keen avoimeen vallankumoukseUi-seen
taisteluim. Toiselta puolen ei
voi jäädä huomioonottamatta myös­kään
se seikka, että tämä lakkoliike,
joka puhkesi avoimen poliittisen
taistelun tunnuksilla, kesti vain kol­me
päivää, että se alkoi hetkellä,
jolloin ei voinut» olla puhettakaan
välittömästi vallankumouksellisesta
tilanteesta. Sitä suurempi on sen
vallankumouksellinen merkitys, sitä
epäilemättömämpi on se johtopää­tös
minkä olemme oikeutettuja siitä
vetämään: jos lakkoliike tulee kes­tämään
kolmen päivän sijasta kuu-tililisa
kysymyksiä. Nämä kysymyk­set
olivat välittömänä seurauksena
poliittisen joukkolakon vielä tunte­mattomasta
merkityksestä taistelun
nykyvjuheessa. Näillä kesktisteluilla
on kansainvälinen merkitys. Jouk­kolakon
osuutta kolmantena kau­tena
tutkiessamme alammekta juu­ri
siitä.
Mistä keskusteltiin? Ensinnäkin
oli kysymys siitä, millaisen luonteen
aimamme lakolle, jos poliisi uskal­taisi
ampua mielenosoitukseen osan-ottavia
työläisiä: onko lakon oltava
liittiseen joukko
onko lakon oli
(24 tai 48 tunti
ruttava" vihoUiS'
telu määräämäl
kon pituutta? K
telut näyttävät i
kuin eivät ne k
kreettisia kysyji
joita kommunist
edessään. Mutt£
kaän. e:tei.kö ni
taakse olisi kä
päästä .selville p
koisluontee>:3 u
na sellaLsLs-.T ol(
vallankumouk.'?elii
lä ole näkyvis.?ä
alkavat muodosti
tykset. Alusta la
selvää, että tav:;
tuslakkc" ei ke
liian "perustusla
rajoittaa taisteluJ
sitä laajentaisi. 1
hylättiin myöskii
lakko, koska ei ti
onnistuttaisiin •«
taisteluun, eikä i
V i l i ä lakkoliiaia
laajuudesta. Oli
kehityksen epäta
päsäsä se seikka,
tuvat proletariaat
osat ja me siten
suuden ravisteUa
"nukkuvia" jouk^c*
päin oli vaikea nä
nämä joukot jo
raavat edistyne*^
vallank!
°^'^^r vuosiakin, kasit- puhtaasti mielencsotuslakko vai on- reittensa. v a l ^
polutti- taa se siUom kymmenien tuhansien'ko sitä alusta lähtien johdettavajJoutJ^ons^..^''^.^
sijasta satoja tuhansia ja miljoonia
lakkolaisia. Siinä on vaUankumouk-sellisen
taistelun koko kehityssuun­ta,
se suunta, mikä on ^rpiUistä
"kolmannelle" kaudelle. Se, Joka ei
taisteslulakkona, lakkona, joka joh­taa
muihin keskesrtjmiättömiin tais­teluihin?
Onko meidän julistettava
"poliittinen suurlakko", vai onko
meidän rajoittauduttava "vain" "po-neuvotteluissa
ja
pujen lopuksi siih
vastaukseksi Zor
tloon on väittä^
toteuttaa "yoliita