Vapaus, June 24, 1922

              Lauantaina, keäk 24 p, - Saturday, Jime 24th.
tl-
V
i
r
Hua&i&n enomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes-tey
Sudburyssa, Oot., joka tiistai, torstai ja lauantai,
H. PURO, J. W. SLUP ,
I?8sta8va toimittaja. Toimitussihtegn.
VAPAUS
(Liberty) ^ ^ ^
The only organ of Finnish Worketa in Canada. Pub-öslied
in Sudbury, Ont., every Tuesday, Thursday and
Sfttprday.
Advertising rates 40e per col, inch. Minimum charge
for sinrfe insertion 75c. Discount on standing advertise»
ment. The Vapaus is the best advertiaing medium araong
tiie: Finnish People in Canada.
e
Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuksiBta 40c.
palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista,
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset ?2.00 kerta ja 50c. Iisaa
jokaiselta muistovärsyltä; niraenmuutosilmotukset 50c,
kerta, $1,00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
$3.00 kaksikertaa; syntymäilmotukset ?1.00 kerta; ha-lutaantieto-
ja osoteilmotukset 50c. Jcerta, |1.00 kolme-kertaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu­kana,
•
TILAUSHINNAT: , /
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk, $2.25, kolme kk.
81,50 ja yksi kk. 75c. ,. ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
13.00 ja kolme kk. $1.75. .
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joilb on takaukset^
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimäiseer
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
Boonalliseila nimellä.
J, V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
LorneSt., Puhelin 1038. >-Postiosote:
P^vfio Sudbury, Ont.
moninkertaiset niihin tuloihin nähden, mitä saavat työ­väenluokan
kehnoimmin palkatut ainekset. Nämä työ­läiset
voivat useissa tapauksissa tehdä suhteellisen suu­ria
säästöjä, ja muutenkin on heidän elämänsä jär­jestynyt
sellaiseksi, ettei huoli huomispäivästä ole lä-
(Jatkoa^ edelliseen num.)
Tämän jälkeen uhattiin Venäjän,
proletaarista tasavaltaa kuolemaUa | ^"^ana esittämää häpeällistä osaa.
uusia imperialistisia sotia. Koko ma. ä!liH>fll>ll""il"U<9lliIIHIHIIIItrraiilillilUlilllIIIUillini||||Htinni.,
ilman kehittyneemmät työläiset ei- s ^ ^ \ ^ _ """»"IHllIl||
vät milloinkaan tule unohtamaan ei­kä
antamaan anteeksi 2 ja 2J In-temationalen
Genuan konferenssin
heskään yhtä raskas, kuin mihin on alituisesti totuttu pj^eyjg^ pääryhtinaalla. Nalku-12 ja 2J Internationalen kannanot-varsinaisten
joukkojen keskuudessa. Suurten teolli-j
tettiin ja ulvottiin, mutta sitten j Genuan konferenssin aikana to-suusmaiden
työväki on vähemmän kehittyneiden mai- rauhoituttiin ja näytettiinpä jopa
den työläisiin nähden yleensä ollut näihin asti tällaisen tyytyväistä naamaa. Mailmanporva-työväenluokan
kermakerroksen asemassa. Ja mitä kor- ri^to oli kylliksi luja kieltäytyäkseen
keammalle asteelle jonkun maan teollisuus on- kohon- f"^"»f.^ Venäjän Proetaarise^
. . . . tasavallalle lainaa, tasavallalle, mitä
nut, sitä parempaan taloudelliseen asemaan on myöskin
noussut sen työväenluokan määräävin osa. Amerikka­lainen
työmies on elänyt leveämmällä jalalla, kuin hä­nen
länsieuroppalainen veljensä, tämä taas paremmin,
kuin itäeuropaiainen palkkaorja, ja huonoimmassa ase­massa
on ollut kiinalainen kuli, sekä vielä tämänkin
alapuolella siirtomaiden musta raataja.
Begistered at the Post Office Department, Ottawa, as
fiecond class matter.
Chilen työläiset liittyvät Moskovaan
Chilen Työväen Unioitten Liitto äskettäin pitämäs­sään
yleismaallisessa 'konventionissaan, joka pidettiin
Rancaugassa, päälll 106 äänellä 12 vastaan liittyä Pu­naisen
Työväen Unioitten Internationaleen, perustellen
päätöksensä sillä, että se edustaa työväenluokan etuja
parhaimmalla tavalla. Tässä konventionissa olivat voi­makkaimmin
edustettuna sellaiset Chilen liniot kuten
60,000 saltpietarileollisuuden työläistä ja 30,000 hii-lenkaivajaa.
Työväenliiton konventionin jälkeen pidettiin Chilen
Työväenpuolueen konventioni, joka yksimielisesti päät­ti
liittyä Kommunistiseen Internationaleen.
• Nämä päätökset, toteavat, että Chilen järjestynyt
työväki on kauttaaltaan punaista- Chilen työväen anta-rt\
a esimerkki Amerikan mantereen muitten valtioitten
työläisille on suuremmoinen. Siellä käsitetään, että
työläisten on väUtämättömästi järjestyttävä kansainvä­lisiin
yallankumouksellisiin järjestöihin. Koska Ameri
kaih muitten valtioitten työläiset käsittävät tämän näin
selvastr? -
Erilainen taloudellinen asema on pannut työläiset
ajattelemaan eri tavalla — otettuna huomioon, etfeivät
kaikkein kurjimmassa asemassa olevat ole ajatelleet
yhtään mitään, mikä ilmiö on havaittavissa eri maiden
työläisluokkain sisäisiäkin kerrostumia tarkastettaessa.
Työväenluokan ylimmät kerrostumat käsittävät sen to­siasian,
että heidän suhteellinen hyvinvointinsa, vaikka
he itsekin ovat riistettäviä, nojautuu — riistojärjestel-mään.
Amerikalainen työmies on tietoinen siitä, että
niin kauan kuin uuden maailman kapitalismi voi menes­tyksellisesti
harjoittaa nylkemistä vähemmän kehitty­neissä
maissa, on hän, hänen suhteellisesti hyvä ase­mansa
turvattu. Kapitalisti tarvitsee häntä niin kauan
kuin kapitalistilla on myyntimahdollisuuksia, joita taas
tarjoavat vähemmän kehittyneet maat. Eikä hänen,
amerikalaiseu'työmiehen tarvitse pelätä äkkinäistä mu­sertavaa
kilpailua teollisuuden määräävillä aloilla sen
työvoiman taholta, mitä vähemmän kehittyneissä mais­sa
on saatavissa, sillä korkealle kehittynyt teollisuus
edellyttää sellaista työläiskulttia, minkä ainoastaan tä­mä
teollisuus itse on voinut luoda. Tämän .työläisen sopimuksen Neuvosto-Venäjän kans-
. . . . . . . . - . . . . . . . CQ "Xr/VVIninVk -1- O n l r n n » —^nni" T% ^
mailmanporvaristo itse on neljän
vuoden aikana mitä hävyttöraimmäl-lä
tavalla rosvonnut ja koettanut
johtaa perikatoon. Mutta kansain­välisen
proletariaatin onneksi osoit­tautui
porvarillinen Europa jo siksi
menehtyneeksi, ettei kyennyt pakol­la
asettamaan ensimmäiselle prole­taariselle
tasavallalle uusia velvol­lisuuksia,
ei kyennyt sitä purista­maan
uudelleen pystyttämään vie­raan
yksityisomistuksen sortolinnaa.
Porvarillisen Europan hampaat ovat
käyneet viallisiksi ja heiluviksi, niil­lä
ei voida enää purra Neuvosto-
Venäjää.
Sopimus Salcsan kansan kanssa.
Neuvosto-Venäjä on tehnyt sopi
muksen porvarillisen Saksan tasa
vallan kanssa. Saksan ruorissa seiso
vat «demokraatit» ja «sosialidemo
kraatit» vastustivat pitkän aikaa liit­toa
NeuvQSto-Venäjän kanssa, vaik
ka koko Saksan työväenluokka kah
den vuoden ajan yksimielisesti vaati
tätä liittoa. Vain niiden 'koronkis
kurien ehdoton leppymättömyys
miksi «voittajavallat» . Genuassa
osoittautuivat Saksaa kohtaan, kyke
nf jopa nykyisen Saksan halituk-sen
saamaan siihen, että se tek
Järjestyneen työväen voimain
kasvaminen
• Yhdysvaltain hallituksen työdepartementin «Month-ly
Labor Review» nimisessä julkaisussaan julkaisemat
tilastot työväen dnioitten kasvusta sitten vuoden 1913,
osotlavat järjestyneen työväen suuremmoista voimain
kasvua. Ensimäisellä sijalla on Saksa, jossa työväen
unioittta jäsenmäärä v; 1920 oli' 13,000,000. Iso Bri­tannia
on seuraava, ollen siellä unioitten jäsenmäärä
8,000,000. Venäjällä 5,179,000 (myöhemmän tilaston
mukaan lähes 7,000,000). Yhdysvalloissa 5,000,000,
Italiassa 3,627,000. Ranskassa 2,500,000. Tshekkoslo-
,Vflkifl888 2,000,000, ja Puolassa 1,037,000. Kahdes-
*^Aymmenes8ä kolmessa muussa maassa on alle mil­joona.
Jättämällä sivuun yhdeksän maata, joista tilas­toja
ei ole saatu, on työväen unioitten yhteinen luku­määrä
kaikissa maissa 45,037,000* v, 1Ö20.
Jos tämä jättllälsarmoija olisi luokkatietoista ja
vallankumouksellisen innostuksen ja hengen läpäise-mää,
kykenisi se hallitsemaan mailraaa työläisten hy­väksi.
Ja meillä on syytä toivoa, että tämän suuren
tuottaja-armeijan järki nopeasti kirkastuu ja että sille
selviää sen historiallinen tehtävä aivan lähiaikoina. Ja
tällöin kun tämä tapahtuu, kapitalistisen sorto, riisto­ja
orjuusjätjestelmän päivät ovat luetut.
Proletariaatin kerrostumat yhtenäi-
5 syyden esteenä
p • , • •
Yksityinen miljoneeri voi olla sosialisti, köyhä
palkkatyöläinen voi olla sielultaan täysverinen porvari,
yksilö saattaa olla mitä hyvänsä, mutta yhteiskunta­luokkain
ja luokissa löytyvien kerrostumain mielipi­teet
ja maailmankatsomus ovat heijastusta niiden ta­loudellisista
oloista ja tulevaisuuden mahdollisuuksista.
Yksilöt ovat poikkeuksia, multa luokat ja ryhmät muo-dostavat
säännön.
Kapitalisliluokkaa ei ole käsitettävä yhtenäisenä
massana. Sen keskuudessa on runsaasti kerrostumia,
joilla kaikilla on omat harrastusvivahduksensa. Aino­astaan
työväen nylkemisessä ne ovat yksimielisiä, mutta
luokan keskuudessa vallitsee alituinen sisällinen sota.
Tämä sota puhkeaisi^ hyvinkin kiihkeäksi, ellei kaikilla
eturyhmillä olisi yhteinen vihollinen, proletaraatti. Tä­mä
se pitaa kapitalisteja koossa ja panee heidät harras­telemaan
linnarauhaa. Heitä kiinnittää toisiinsa riis­ton
johtava* periaate ja ryöstösaaliin kokonaismäärä,
minkä saaliin jakaminen koetetaan toimittaa sovussa
'— joka muistuttaa kissan ja koiran keskinäisiä välejär
Osalta taloudellisen kehityksen vaikutuksesta, osalta
kapitalistien tarkoituksellisesti oloja siihen suuntaan
järjestämällä, on työväenluokan keskuuteen niinikään
muodostunut huomattavia, kerrostumia- Jokaisessa
maassa on työläisryhmiä, jotka yleiseen keskitasoon
verraten nauttivat tuntuvasti parempia taloudellisia
etuja kuin toiset, ryhmiä sellaisia, joiden tulot ovat
edut käyvät siis jossakin määrin yhteen kapitalistien
etujen kanssa. Työmiehestä on tullut gompersilainen
joka katselee karsain silmin Amsterdamin ammattijär
jestöä ja jolle bolshevismi on kerrassaan kauhistus.
Amerikan kapitalismi jos menettää europalaisen ot­teensa,
putoaisi amerikkalainen leöllisuustyömies myös
suhteellisen hyvästä asemasta, ja köyhälistön Venäjä
jos pääsisi nousemaan taloudellisen kukoistuksen ti­laan,
tulisi hänestä täysin nykyaikainen proletaari, kur­jimus,
sillä tällöin romahtaisi kasaan Amerikan talou­dellinen
maailman mahti, sen erikoistunut teollisuus,
minkä kukoistustila on riippunut alemmalla asteella
olevain maiden tarpeista.
Siistyessämme :Europaan, huomaamme, että \. sama
on asian laita suurin piirtein katsoen täällä. Europan
teollisuus on myös merkittävältä osalta erikoistunut,
palvellen alenimalla asteella olevain maiden tarpei­ta,
edellyttäen siis vissiä työläiskulttia. Tämän teolli­suuden
jatkuva menestyminen riippuu siitä, että on
olemassa maita, joihin voidaan myydä. Sellaisia mai­ta
ovat siirtomaat, ja niinpä imperialistiset harrastuk­set
ovat osalta käyneet yhteen teollisuuden määrää-vimmän
osan palveluksessa olleiden työläisten omakoh­taisten
etujen kanssa- Tämä seikka selittää länsi-Euro-pan
työläisten, lievimmin sanoen penseän kannan maa­ilmansodan
syttyessä. Ja siitä löydetään niin ikään
ielitys siihen haparoimiseen, mitä vanhan maailman
suurten teollisuus maiden työläiset ovat näinä sodan
jälkeisinä hulluina vuosina eri tilanteissa osoittaneet.
Työväenluokan kermakerrokset ovat kapitalismin ku­koistuskautena
nauttineet järjestelmän turvissa suhteel­lisen
suuria etuja, ja nyt, vaikkakin näyttää kyllä i l ­meiseltä,
että järjestelmä on jo suorittanut historiallisen
tehtävänsä, kuormittavat nuo nautitut edut tajuntaa vie­lä
siksi paljon, ettei tahdota käydä kohti välttämättö­myyttä,
vallankumousta, semminkin kun ollaan selvillä
siitä kiertämättömästä tosiasiasta, että kumouksen en­simmäinen
kausi aina tietää yleisen elintason melkein­pä
katastrof imaista laskua.
. Tuollaisia ovat yleismaailmalliset työväenluokan
kerrostumat ja niiden vaikutukset luokkataisteluun,
kuvattuina lyhyesti. Lisäksi, kuten jo on mainittu,
muodostuu työväenluokassa kussakin maassa vielä si­säisiä
kerrostumia. Osia luokasta nousee parempaan
taloudelliseen asemaan sillä edellytyksellä, että toiset
osat kärsivät sitä suurempaa kurjuutta. Nämä parem­paan
asemaan nousseet luovuttavat työstään lisäarvoa
suhteellisesti vähemmän, kuin mitä tietää sen keski­määrä,
josta johtuu, että toisten osain täytyy luovuttaa
tätä riistosaalista sitä runsaammin. Työläisten asema
on sitä surkeuteltavampi, kuta enemmän hänen työstään
lisäarvoa kiskotaan. Ja niinpä sitten niillä, joiden
työstä otetaan lisäarvoa vähemmän, on silmäinsä edes­sä
putoamisen vaara, joka panee heidät ajattelemaan
loisin, kuin ne, joilta otetaan lisäarvoa runsaammin.
Tässä on ns, suuntariitojen perusaihe, minkä totuuden
jokainen voi henkilökohtaisesti saada selville tekemällä
havaintoja lähimmässä ympäristössään. — Eteenpäin.
sa. Venäjän ja Saksan välillä Ra-pallossa
tehty sopimus on mitä suu­rimmasta
historiallisesta merkityk­sestä.
Suuri Venäjä sataanviiteen-kymmeneen
miljoonaan nousevine
asukkaineen ja ylivoimaisen agraa-risluonteineen
liitossa Saksan kans­sa,
jolla on ensi luokkainen teol-lisuustensa
— siitä on syntyvä niin
voimallinen yhteistyöskentely, että
se on uurtava uransa yli kaikkien
esteiden. Sopimuksen on ' Saksan
puolelta allekirjoittanut nykyinen
porvarillis-menshevistinen hallitus.
Mutta .kaikki käsittävät, että tuota
tai tätä kokoumusta oleva porvaril­lis-
menshevistinen Saksan hallitus on
ohimenevää laatua kun sen sijaan
Saksan työväenluokka on jäävä jäl­jelle.
Saksan työväenluokka on
kerran vastustamattomasti valtaava
vallan maassaan. Saksasta on siitä­kin
tuleva neuvostotasavalta. Ja sit­ten,
kun saksalais-venäläinen sopi­mus
koskee Jcahta suurta neuvosto­tasavaltaa,
on se tarjoava todelli­selle
kommunistiselle uutisrakennus-työile
sellaisen horjumattoman perus­tuksen,
ettei vanha, loppuunkulunut
Europa voi edes muutamaa vuotta
seisoa niitä vastaan. Tässä mieles­sä
on Saksan työväenluokan me­nestys
määräävä ihmiskunnan his­torian
lähitulevina vuosina. Saksan
proletariaatin voitto <omasta» por­varistostaan
on merkitsevä milloin­kaan
ennen näkemätöntä mullistusta
koko Europan taloudellisessa raken­teessa.
Jos 'Saksan proletariaatti
omassa maassaan tekee tyhjäksi 2
ja 2J Internationalen vaikutuksen,
niin ihmiskunnan historiassa alkaa
uusi luku.
distaa ehdottomalla varmuudella, et­tä
jos tämän vuoden heinäkuussa
toistuisivat vuoden 1914 heinäkuun
tapaukset, tulisivat 2 j ^ 2i Inter­nationalen
sosialidemoltratiset her­rat
johtajat jälleen kehoittamaan
työläisiä <isänmaan puolustukseen,
sts. keskinäiseen teurastukseen, ku­ten
Scheidemann ja Vandervelde
tekivät ensimäisen imperialistisen
mailmanteurastuksen alkaessa.
Genuan konferenssin loppuessa
olivat ententen edustajat kylliksi
julkeita vielä kerran yrittääkseen
pitää ääntä kommunistien «turmiol­lisesta
propagandasta). Kommunistir
sen Internationalen toimeenpaneva
komitea selittää: kansainvälinen to-verius,
minkä Kommunistiseen In­ternationaleen
organisoituneet työ-läiskommunrstit
muodostavat, ei an­na
eikä tule antamaan minkäänlais­ten
velvollisuuksien sitoa itseään.
Olemme porvarillisen yhteiskunnan
perivihollisia. Jokainen rehellinen
kommunisti on viimeiseen hengen­vetoonsa
sanoin ja teoin, ja, jos se
on välttämätöntä, ase kädessä tais­televa
porvarillista yhteiskuntaa vas­taan.
Niin, kominternin propaganda
on kylläkin «iturmiollista» teille, her­rat
imperialistit. Kommunistisen In­ternationalen
historiallinen tehtävä
on nyt kerta kaikkiaan olla porva-rillisen
yhteiskunnan haudankaivaja.
Älkää panko pahaksenne, herrat
imperialistit. Niin kauan kuin te
olemassaolollanne loukkaatte jokai­sen
luokkatietoisen työläisen tuntei­ta,
niin kauan kuin te mädällä hen-gityksellänne
myrkytätte koko ma^
ilman, niin kauan kuin kourallinen
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
Postissa 15c kaikitta summilta. Sähkösanomalla $3.50 kaiuilta
Kysykää erikoisknrsia suurille summille. ^"^^
Rahanvälityksemme on numero 1023 asti kaik'-i r •
vastaanottajille. Helsingistä, viimeiset helmik. 18 p.
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill 957 p
view Ave. • • < m;
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
= BOX 69, S U D B U R Y , or
VAPAUS,
5 Pilettiliike tehtävä J. V. Kannasten nimessä.
liiiiiiiiiiiniiiiiiiiiniiiiniiiiiiniiiiiiniiiinimiiiiiiMiiiiiiiiiiiiniiiiiiuiiiii
set kuin aikaisemmat. Avustuskomi­tean
johtaja otti tov. Juvosen esi­tykset
sangen vakavalta kannalta.
Lopputulos oli se, että noiden ai­kaisemman
19 laatikon sijasta lah­joitti
Avustuskomitea Karjalalle
lääketarpeita, joukossa sangen ar­vokkaitakin,
noin 30 puutaa, saip­puaa
110 laatikkoa a 60 naulaa laa­tikko.
Sairaalapeitteitä 500 kappa­letta,
y.m. Tavarat luovutettiin heti,
mutta vaunurisaanti vaikeuksien
vuoksi on niistä • suurin osa vielä
Pietarissa.
Avustuskomitean johtaja lupasi
saapua kesän kuluessa Karjalaan lä­hemmin
oloihin tutustuakseen, jonka
jälkeen ollaan toivossa saada Avus-
Karjalan Kommuuni.
o
Kesälomat Karjalassa
— Tanskan järjestyneen työväen ja pienvilejlijäin
voimakkaan painostuksen edessä on Tanskan parlamen­tin
täytynyt supistaa armeijan miesluku ll,500:sla 6,-
500:taan. Tanskan työläiset ja pienviljelijät eivät us­ko
että suuri armeija olisi omiaan turvaamaan rau­hanaatetta.
He käsittävät myöskin, että kapitalistinen
valtio nylkee armeijan ylläpitokustannukset työtäteke­viltä.
— Ranskan hallituksen alotteesta on Pariisin kri-rainaalioikeus
hajottanut yksitoista siviilityöläisten uni-ota
ja sakottanut lukuisia näiden järjestöjen virkaili­joita
lain rikkomisesta, joka kieltää perustamasta työ-sväen
unioita «yleisön palveluksessa» olevien työläisten
keskuuteen.
2 ja 2} lutöifH&tiftnBleB petos.
2 ja 2ä Internationalen valitetta­va
vastavallankumouksellinen osa ei
vielä koskaan ole käynyt niin sel­väksi
kuin niinä aikoina, jolloin
Genuassa pidettiin mailraankonfe-renssi.
2 ja 2i Internationalen joh­tajat
ovat tehneet kaiken mahdolli­sen
ja-mahdottoman estääkseen ma-ilmanprolefariaattia
kutsumasta ko­koon
oman kongressiaan ja mail-manproletariaatin
nimessä esittämäs­tä
omaa proletaarista ohjelmaansa
Europan ja koko mailman uudelleen
elvyttämiseksi. 2 ja 2ä Internatio­nalen
johtajat ovat tehneet kaiken
mahdollisen ja mahdottoman helpoit-taakseen
porvariston johtajien,
Lloyd Georgen ja Barthoun, suun­nittelemaa
ensimäisen proletaarisen
tasavallan rosvousta. Kolmen Inter­nationalen
Berlinin konferenssissa
kieltäytyivät sosialidemokraatit tu­kemasta
Versailles'n rosvosopimuk-sen
tarkistaraisvaatimusta.
Yksistään tämän kautta ovat Sak­san
petolliset sosialidemokratit peit­täneet
itsensä lähtemättömällä hä­peällä.
Sen sijaan, että olisivat ke-hoittaneet
työläisiä vastalauseeseen,
sen sijaan, että olisivat ravistelleet
hereille sorretun luokan mielipiteet,
ja järjestäneet sen taisteluun por­varillisen
Europan vallassaolijoita
vastaan, raukenivat 2 ja 2S Inter­nationalen
johtajat — kukin «oman>
porvarillisen ministerinsä edessä —
nöyryydestä ja alamaisuudesta. Sor­mi
huulilla vannottivat he työläi­siä
häiritsemästä hiljaisuutta, ettei­vät
proletaariset totuuden ja suut­tumuksen
karkeat sanat vain juma­lan
tähden olisi entäneet Genuassa
kokoontuneiden herrain ministerien
jaloihin korviin, jotka olivat ko­koontuneet
sinne ryöstääkseen puh­taaksi
Venäjän ja valmistellakseen
tuskomitealta vielä runsaammin ta-miljaarmmiehiä
jatkaa, hyvinvointin- varoita,
sa rakentamista työväenluokan luil-'
Ie, lyhyesti, niin kauan kuin teidän
siunattu kapitalistinen yhteiskunta-järjestyksenne
on olemassa — ei
kommunistien «turmiollinen» propa­ganda
lakkaa.
Ranskan työläiset, teillä on suun­vuoro.
Tehkää kaikki, mikä on val­lassanne,
kukistaaksenne Barthoun
hallituksen, joka saattaa Ranskan
työtätekevät häpeään. Vaatikaa tili
taantumukselliselta koplalta, joka
johtaa Ranskan perikatoon ja ryös­täisi
puhtaaksi Neuvosto-Venäjän,
Englannin työläiset! Vuosikausia
Olette te tavoitelleet Neuvosto-Venä­jän
tunnustamista ja vuosikausia
on porvaristonne sosialistipetturien,
; Iend.ersonin, Macdonaldin ja kump­panien
myötävaikutuksella ripoitel-ut
hiekkaa silmiinne. Eikö Genuan
konferenssikaan ole aukaissut silmi­änne?
Saksan työläiset! Ettekö älyä
mahdollisimman nopeasti vallata val­aa
maassanne siten vierittääksenne
Hven mailmanproletariaatin sielulta
ja suunnattomasti jouduttaaksenne
listoriallista kehitystä. Teidän kä­sissänne
on proletaarisen vallanku­mouksen
kohtalo. Tunnussananne ol­koon:
Alas petolliset sosialidemokra­tit,
alas kapitaalin valta! Eläköön
työväenhallitus!
Venäjän työläiset ja puna-armei­jalaiset!
Jos te vielä tarvitsisitte to­distuksia
siitä, että vain neuvosto­hallitus
puoltaa kaikkien maiden
proletaarien etuja, niin olette te
saaneet jääväämättömän todistuksen
siitä Genuassa. Te elätte vaikeata
aikaa, mutta pahin on kuitenkin jo
ohi. Suojelkaa neuvostohallitustan­ne
kuin silmäteräänne. Te seisotte
proletaarisen mailmanvallankumouk-sen
etuvartiiossa. Kaikkien maiden
proletaariset armeijat tulevat rien­tämään
teidän avuksenne. Voitto ei
enää ole kaukana.
Yksimielisempänä kuin milloin­kaan
ennen kohottavat kaikkien
maiden työläiset äänensä:
Alas porvaristo!
Alas sen henkipalvelijat, sosiali-petturit!
Eläköön Neuvosto-Venäjä!
Kommunistisen Internationalen
toimeenpaneva komitea.
——-o •
Meuvosto-larjalaii
Amerikalaiset avusta­vat
Noin viikko sitten (toukokuun al­kupuolella)
oli Karjalan Tervey­denhoito-
osaston sekä Yhteiskunnal­lisen
huollon edustajat Pietarissa
raalatarpeilla amerikalaisen avustus­komitean
ARAm kanssa. Neuvotte­lujen
tuloksena lahjoitti ARA (Ame­rikan
Relief Administeration) san­gen
pienen määrän lääketarpeita,
kahdeksantoista lääkelaatikkoa. Kar­jalan
Toimeenpanevan komitean
edustajana saapui myöhemmin neu­votteluihin
tov. P. Juvonen (Enti­nen
detroitilainen. — Toim. huo­mautus.)
Näiden uusien neuvotte­lujen
tulokset olivat kokonaan toi-neuvottelemassa
Karjalan sairaaloi­den
avustamisesta lääkkeillä ja sai-J-Su suoritetaan viimeistään kuluvan
Karjalan työosaston ja Karjalan
ammattiliiton neuvoston pakol­linen
määräys toimitsijain ja
työläisten kesälomista
. V. 1922.
1. Kaikki työläiset ja toimitsijat,
jotka ovat työskennelleet laitoksis­sa
virastoissa tai yksityisillä henki­löillä
keiäkeytymättä vähintäin kuu­si
kuukautta, ovat oikeutetut vuo­den
1922 kuluessa saamaan yhden
kaksiviikkoisen loman säilyttämällä
kaikki raha- ja elintarvetulonsa.
Huomautus 1. Lomaa annettaes­sa
on loman saajalle suoritettava
etukäteen loma-ajalle kuuluva palk­ka
sekä rahassa että elintarpeissa.
Huomautus 2. Kuusikuukautisek­si
palvelusajaksi luetaan se, että
henkilö on jatkuvasti työskennellyt
toisissa laitoksissa, virastoissa tai
muilla työaloilla. ;
Huomautus 3. Demobilisoidut pu­na-
ja työarmeijalaiset, jotka ovat
palvelleet punaisessa armeijassa vä­hintäin
vuoden ja heti demobilisoin-nin
jälkeen astuneet johonkin lai­tokseen,
virastoon tai muifliun työ­hön,
ovat oikeutetut saamaan loman
kolmen kuukauden kuluttua siitä,
kun ovat työhön ryhtyneet.
2. Vaarallisissa ammateissa työs­kenteleville
samoin kuin. alaikäisille,
alle 18 vuotiaille, määrätään taval­lisen
loman lisäksi kahden viikon
lisäloma.
Huomautus 1. Lteälomia vaaralli­sissa
ammateissa työskenteleville
annetaan kuluvana vuOnna pilkku,
työasiain kaasankomisariaatin ja
ammattiliittojen ylimmän neuvoston
vuonna 1920 vahvistaman luettelon
mukaan,
3. Palkka loma-ajalta maksetaan
keskipalkan mukaan siinä kuussa,
jolloin loma nautitaan. Keskipalkkaa
määrättäessä otetaan huomioon voi­massa
oleva tariffi, sekä ylityöstä
ja premienä «uritettava maksu ja
palkka suoritetaan sekä tavalliselta,
että lisäloma-ajalta,
4. Loma myönnetään koko kulu­van
vuoden kuluessa siinä järjes­tyksessä,
minkä terdaskomitea ,ja
paikallisjärjestö määräävät sopimuk­sen
mukaan laitosten, virastojen tai
työpaikkojen hallinnon kanssa.
^ Huomautus 1. Kaikki työläiset ja
toimitsijat, jotka eivät työpaikan
vuoksi saaneet lomaa viime vuon­na,
ovat oikeutetut kuluvana vuon­na
saamaan sen lisälomana, jos ei­vät
ole saaneet korvausta loma-ajalta.
5. Tomitsijat ja työläiset, jotka
eivät työpaikkansa vuoksi voi naut­tia
lomaansa kuluneena vuonna,
ovat oikeutetut saamaan 3 kohdassa
määrätyn korvauksen. Korvausmak-ten
laitoksiin ja virastoihin,
kollektiivisen sopimuksen pei-la
on sovittu yli k a h d e n'
lomasta tai yli yhden kuukaud
mästa alaikäisille ja e r i t t ä in
rallisiäsa ammateissa t y ö i k e n;
le.
9.' Lomien myöntäminen v
•1922-alkaa tämän määriiyk.--
kaisemispäivästä.
Karjalan työosaston johta;
Karjalan a m m a t t i l i i t t o nrj
sihteeri: p . •;
Työsuojelusosaston johtai,v.
OSHEXK
Julkaisu «Karjalan Kumn!
sa» 16 p. toukok ]922.
o ^
Mm kasvalle];
Kirj. Annie Ruissalo..
vuoden joulukuussa sen keskipal­kan
mukaan, mikä on voimassa kor­vauksen
suoritushetkenä.
6. Loman nauttiminen on merkit­tävä
vastakirjaan tai muuhun vas­taavaan
asiapaperiin.
7. Tämä määräys ei koske lomia,
joita on annettu sairaustapauksissa
lääkärien tai kontrollikomiteain
paätöki
Tuo pieni tyttö, joka niin :
asti menee kulketta kohti, on
jaloin ja repaleisissa, likai.sissa
teissä. Samoin kasvonsa ovat
sun lian tahraamat... Hän 01
tänyt kadulta taitetun ruusun,
on jo puoliksi näivettynyt. T
tuo lapsi haluaa antaa jc
noista viecaista... Kova, olei
olonsa puolesta taisteleminer
opettanut pienokaiselle tavan,
saisi jonkun pennyn, osoit)
la pientä kohteliaisuutta k
kulkijoille, että ei häntä si
hienommasti puetut ihmiset, jo
voi heitä jollain tavalla pa
etteivät antaisi kuparilanttia
ojennettuun kätöseensä. Niinpi
kin halusi lapsi olla kohtelias
näki niin komeita vaunuja j i
kuja. Tyttö meni suoraa päätä
vaunun vierelle, ojentaakseen
tämänsä kukan siinä istuvalk
selle. Mutta poliisi riensi pa;
temmatakseen mokoman likaLst
sun pois ihmisten häväisty!
Mutta nainen ojensi kätensä
äia kohden ja sanoi käskevästi
takaa lapsen olla!
Koko vaunujono pysähtyi
'kohtauksessa. Ja poliisi tehden
niaa, poistui häpeissään väk
koon. Hieno nainen otti lakasti
kukan lapsen kädestä ja pudot
pearahan ojennettuun käti
Vaunut alkoivat taas saman 1
kulkunsa, väkijoukon hurri
tuosta hienon naisen «laupe
osoituksesta» pientä tyttöä koi
Lapsi tuli niin iloiseksi niin
resta aarteesta», etten voi ko
sitä unohtaa. Mutta lapsen il
lyhyt. Kun hän pujotti itseää
kijoukon läpi, niin oli hänelL
pearaha peukalon j a etusorme
Iissä, jota hyvillä mielin nä
jokaiselle. Väkijoukon takana
soi rääsyihin puettuja poikia,
ta kun lapsi pääsi poikien luo,
näytti hän saalistaan myös 1
Silloin yksi, hyvin kurjan J£
han näköinen poika sieppasi
lapsen kädestä ja pudotti sen o
taskuunsa. Lapsi parkasi itke
mutta poika lähti laahusta
pois siitä, vieden lapselta ryös
rahan mennessään... Mieleeni
tyi^ liian mma kuva pojasta 1
likaisine kasvoineen ja syvissä
pissa olevine silmineen.... Y l h
joukkue kävi museossa myös, ,
sisäänpääsy oli kielletty muilta
siaikaa kuin he siellä olivat.,
taas lähti seurue liikkeelle, me
yhteen kaupungin hienoirapaar
telliin. Hotelli on rakennettu,
hienointa aistikkuutta silmällä
en.... cKivijalka> on ruskeata
lättyä marmoria. Hotellin e
on laitettu niin kauniiksi pui
kukkaistutuksineen ja suihkuli
neen, että ei vertaa! Käytävät
kapenkkien välissä, ovat sannoi
ja puhtaat, että neulan siitä hei
löytäisi jos se sattuisi sinne tip
maan. Mutta kaiketiki kärtävi
ko johtaa etuovelle, on cHian '
käveltäväksi, koäka pehmeät si
timatot on levitetty siihen, jota
ten ylhäinen seurue kävelee r
sen mukaan.
8. Tätä pakollista määräystä ei ^"n sisälle. Kun seurue saa
uloteta niihin valtion tai yksityis-''»in alkaa orkesteri soittaa he