Vapaus, October 13, 1921

              ^ lummnmmmiimmMYEmm. M M O N ÄtNOASTAAi EÄH^EMNE mmsmmm&iAEom SIAIMA vorrEnÄVAiA!
»AUTUS TAPAH-ENSÄ
KAUTTAI
VAIN JXRJESTYNEENJI VOJ
TYÖVÄENLUOKKA VOITTAA!
TORSTAINA LOKAKUUN 13 P. — SUDBURY, ONT.. CAN. ~ THURSDAY, OCTOBER 13. 1921 V VUOSIKERTA—VOL V
ten kulatus
normaaliaikoina voi
eriaa paivai koh»
rl tyytyä yhteeo
rista teöllisuuske^
Montrealista ja Tp-et
tiedot osottavat,
jn jatkuvasti kiris-seurauksena
puut-nnosta.
Jo; yk-selittävät,
että^tyo-culuttaa
huomatta-mmän
elintarpeita
sitten. Sen, että
tus on niin suuresti
it elintanre-kapitai
(rkyään vallitsevas­ta
työttömyydestä,
erään torontolaisen
lan, Canada JBreaä
»ja Mark Bredln Ss-ä
iiän ei kulutuksen
1 nähdä mitään muu
että työläisillä ei 6-
Ilen heiltä puuttuu
i tai muita elintarpei
set ovat työttömät
iti makaavat aamu-a
kuittaavat päivän
illa jopa yhdelläkin
n, että söisivät koi-lalioloissa
on taval-yottomyyttä
kärsi-kulutetaan
leipää
tä ei jäisi jät;
edin edelleen ja 1i-n
oman liikkeensä
misestä tullut edel-
:en huomaamaan. -
> menekki «anovat
Ilarit
alaiset, jauhomylly^
littävät, . että koti-kulutus
on vfihen'-
uskomattoman suu-
Normaaliaikoina se-syövät
työläiset va­ivan
henkeä päälle
oin nyt oleva kulu-viikköa
päälle riit-
Tämä osottaa: sa
KIINA KIELTÄYTYY NEUVOT-LUISTA
'
vähentää kahdella
. • •••
uhojen pienestä ku­ivat
myllykapitalis-en
alentaa jauhojen
)pusta tähän men-
• Vähittäismyyjät,
joitain suurempia
nkaan ole hintojaan
illiset numerot Yh-ttavat
samaa alas-
•peiden kulu^kses-anaisesti
asetettava
rksi. ', • " '
ituisena ilmiönä täs-apitalistit
selittävät
lutuksen vähenty-imyyden
seuraukse-ihtaa
työttömyyteen
uihin työläisille.kur-lanteisiin,
sen jattä-isti
sanomatta, ja
että he siten ilmai-ja
myöskin, että vai
1 ori kehno. He sa-iisen
työttömyyden
rtyy tyytyä kaksi-ihempään
ravintoon
ma, mutta he eivät
. ovatko he itse, tai
uokkaan kuuluvat
neet elintarpeiden
lenneet maata syö-yhden
aterian päi-
' Tolrio — Vastauksessaan Japanin
ehdotukseen koskeva, riianalaisena o-levaa
Shantuni^n kysymystä, on Hiir
nan hallitus vastannut ei tulevansa
ottamaan osaa neuvotfeluun sanotus
sa kysymyksessä. Vielä ei ole mitään
varmuutta 9iitä,:minkälai§en askeleen
aapani tuke ottamaan Kiinaa kieitäy
tymisen johdosta.
Montrealin kirjapaino<
lakkolaiset turyatttu-^.
vat porniestarin
apuun
Ontarion työministeri
menee ehkä Gene-
Montreal -— j^<^ntreali8sa ovat ki^
jap^inotyöläiset «lleeV jonkun iaikäa
-lako^, vatien 4iiunnin'ty5M^
käytäntSSn ottanui^tai; t y o l i ä Ä ja
työnantajain väliseyneuvottelut; joK
ta on koetettu kSj^ä ovat i^^
neet'tqloksettom^, siliä kapitalisti^
pitävät jyrkästi äintii pitemmästä tyd
viiko9ta.A Viime kes^^
määnsä kokoukseteu; pyysivät ^
laiset kaupungit maiuria puhumaani
joka sitten noudattikin kehotUBta.
Majuri Martin puhui ja kehoittit^Sr
Iäisiä sopimaan fiyonantajain kanssa,
joka fneiiiaa samaa jninlop lak-1
ko tyonantajain'ehdoillä. Jos kUiten i
kaan tj^oläiaet eivät voisi, siilien eh^j
clotukseen suostuia; voisivat he vaikka
vaihtoehtoisesti; perustiaa kirjäpaino
liikkeitä ja älottiia ;Itjrjapaih^
subtta atsenäiseati^ '^t^^ti^i'! ^err^
jätti sanomatta miten; s6 kävisi päin­sä.
Olisiko hän,' Märt^^ 'joku
muu mahdo|lilnen- vbiö
teollisuuden ' käynnissä'^^'^^p^^^
tarvittavat kall!8arvt>i^at<;k6ne^^
lakossa olevien ptovan - tilaisutdessa
tuota liikehaaraa.pnliinhiiminsä^'
tamaan.::v. /;
. Mönttealin ja .kaikkien inuittenkih
palkkain lakkolaisten oUsilääit^ttäv.,
että rahayhtymäin; virkaan runnaat,
mat pormestarit eivät voi lakkolais­ta
työläisen on täy.[j;en hyväksi mitään toimia, sillä por­mestarienkin
toimenpiteet määrää
rahanvalta. Paljon paremmin tulisi­vat
työläiset asioissaan toimeen, jos
he vain yksinkertaisesti ymmärtäisi­vät
olla turyafiitumatta kaikenlaisten
porvareitten apuun ja sen sijaan että
pyrkivät heidän kanssaan , sopusoin­tuun,
ryhtyisivät miettimään keinoja
miten nykyinen tuotanto järjestelmä,
joka on voittöai>arten voitaisiin; hel-pomtiiin
muuttaa järjestelniäksi käyt
töä varten;/ Vaiö sellainen menettely
joljtaisi'ti(lt)ksiin, joka takaisi työläi­sille
olotilan, jossa taistelu olemassa­olostaan
ei olisi ainaisena painajai­sena.'
Neuvostovallan saÄo-taan
edeUeeh i^hkaa-yanRumaiiiaa
lutatietyöläi-syneet
paik­annuksen
lO-päiväisen konfe-autatietyöläisten
ja
edustajat, jotka o-tuomari
F: S. Mac-pääsivät
myöhään
iliaikaiseen sopimuk
ar rautatietyoläiset
10—12 prosentin
ksen, minkä rauta-toimeen
viime hei-
'ntyvät saman palk­een
toistaiseksi. •
ivat rautatietyölaio*
e yhtiöitten ilman
neenpanemalle pai*
myöntymyksensä,
täneet laittomaksi.
Riika — Kostan uutistoimiston mu
kaän pitäisi neuvostohallituksen lä­hettäneen
Rumdnian hallitukselle uu­den
nootin, jossa varoitetaan Ruma-niaa
ja uhataan punaisen armeijan
Bessarabiaan lähettämisiellä, jos Ru-manian
hallitus ei estä vastavallanku
mous-kenraali Petrulan ja muitten
Neuvosto-Venäjän vihollisten vasta
vallankumouksellisia toimia. . Petru­lan
ja hänen esikuntansa sanotaan
saapuneen Jassyyn'. Rumaniassa^ jos
sa Petrulan sanotaan yrittävän jär­jestää
uutta Ukrainian hallitusta, f
veen
Ottawa.— Edustajistoa, joka* Ga-n^
dasta^ lähtee kansainväliseen työ­väen
konferenssiin (pettureiden Ka­pitalistien
ja keltaisten konferenssi)
Geneveen,^ ja joka konferenssi alkaa
25 pvä lokakuuta, tullaan mahdolli­sesti
lisäämään, siten että Ontarion
työministeri Walter Rollo» tullaan
ottamaan edustajiston teknilliseksi
neuvonantajaksi. Dominion halli­tus
on kääntynyt Ontarion maakun­tahallituksen
puoleen, kehottamalla
tätä nimittämään edelläsanotunlaisen
neuvonantajan, ja maakunta-hallitus
on suosittaniit sellaiseksi Walter Rol-lon.
Myöskin Manitoban ja^ Quebec­in
maakunnat tulevat Jähettamaan
tuohon konferenssiin teknillisen neu
vönantajam " - ^
: Kapitalistit kokoontuvat G(wiiöw^
konferenssiin, jossa sitten työläis­ten
nimessä tehdään päätöksiä; joilla
päätöksillä työläiset sidotaan entistä
lujemmin riistäjien orjuuteen. JCuinr
ka kauantyöläiset antavat vetää Itf
ään nenästä.
; v ; ; . - .
SAKSAA KEHOITETAAN PYRKI
MÄÄN »KANSOJEBI LIITTOON»
Beriiin — LLoooorrdiii Robert Cecil, Ge­nevessä
tapahtuneessa haastattelussa,
erään ^saksalaisen lehden kirjeenvaih­tajalle
painosti vqiniakkaasti sitä seik
kaa, että Saksan olisi esitettävä ano­mus
päästä' kansojen liiton Jäseneksi,
johon uskoi äaksan nyt pääsevän jos
vsiftjlj^luaa. :
Jnieliaian muuttumisen siihen suun
tMnÄ'§älSMnj^Tis^
van kelvollisen kansojen liittoon sa­notaan
johtuneen siitä luonnollisesta
toiminnasta mitä brittiläinen valtio­mies
on kysymyksen eteen tehnyt ai­van
kansojen liiton perustamisen a-joilta
asti.
' —o——^ [ '•. .
Mielenosotuslakko
prinssin vierailun
ajaksi Indiaan
Työväenehdokas valit­tiin
parlamentein
Lontoo — Uusintavaaleissa, jotka
pantiin toimeen kuolleen parlamentti­edustaja
Tyson Wil80nin paikan avo­naiseksi
jäätyä Länsi Houghton pii­rissä
Langashiressäf valittiin työväen-edustaja
R^ J. Davies saaden hän vas
tustajastaap yli lieljäntuhann. äänen
enemmistoii. Hänen vastaehdokkaa­naan
oli kokoomuspuoluelainen Ja­mes
Tonge. D^aviesin äänimäärä oli
14,876 ja Tongen 10^67 ääntä. Kuol
Int edustaja oli< myöskin työväenpuo­lueen
miehiä. .
köi^a aopimuSsen mukaan palkkain
muutoksesta aina edeltäisin on neo
voteltava.
Bombay — Koolla oJeva Indian tyo
väenliitto on hyväksynyt päätösla
Selman, jossa kehotetaan Indian työ­läisiä
kaikkialla kautta maan pane­maan
toimeen mielenosotuslakko sinä
päivänä jolloin Walesin prissi saa­puu
maahan. Edelleen päätöslausel­ma
kehottaa eri maakuntain toinieen
panevia komiteoita järjestämään poi-kotin
kaikissa niissä kaupungeissa
missä prinssi vierailee.
Trotski Neuvosto^Venä-jän
uiko
asemasta
Odessan kaupunginneuvoston, am­mattiyhdistysten
ja tehdaskomiteain
yhteisessä istunnossa selosti -Trotski
Venäjän kansainvälistä asemaa; Ka­pitalistiset
hallitukset mielivät käyt­tää
hyväkseen Venäjän nälänhä^.
Porvaristo tietää, että raailmantalout
ta ei voida rakentaa uudelleen ilman
Venäjää. Siitä syystä pyrkivät ne nyt
lähestymään Neuvosto-Venäjää, mut­ta
mihinkään aktiiviseen apuun Län-si-
Europan ja Amerikan taholta ei
voida luottaa. Kansainvälisen avus­tuskomitean
johdossa on Neuvosto-
Venäjän vannoutuneet viholliset Nou
lens, Pau ja Girot. Tämän jälkeen
selosti Trotski Rumanian yiime vuo­sien
ilvepolitiikkaa. Nyt tukee Ruma
nia Petljuran rosvojoukkoja, jotka
koettavat tuhota sadon Länsi-Ukrai­nassa.
Rumaniassa, Bnkovinassia ja
Bessarabiassa suunnitellaaA vifaollis-toimintoja
Neuvosto-Venäjää vas­taan.
«Me emme halua mitään so­taa
» — selitti Trotski — «koska meil
le on tärkeintä maan talouselämän el
vyttäminen. Mutta meidän on suo­jeltava,
lounainen rajamme. Me huu­damme
koko mailmalle olevamme kyl
liksi voimakkaita j että jos joku käy
meidän kimppuumme, tulemme me is
kemään niin, etteivät rajat Jää siihen
missä oe nyt ovatt
Sosialistisia sunnuntai-
Viimei>tet| tietojen mukiBaElvpn regi»*
teerattuja t y ö t t ö m i ä , t , ^ , 0 00
Konununismi^leviSa ty^l^itton
keskundetss B<
Lontoo -> Regiateerai
miä ja naisia ollen l',608i
niaa vastassa on suurin
probleemi kuin miUpj ;^nnen
sen, historiassa. ^ ,T<oa{n ^^taiiniasaa
varsinkin Englannii8a|f^ on aina
ollut jossain määrin .tj^nömyyttä.
Mutta.ämä ennen %kuuro^m
BQim^työttdmyys Icyayyjojt^ erikoi­sen
tarmokkaita toiDiienp|t»itä. Tä­hän
asti ovat teollisuuskaäitalistit oU
ieetr mielibyvilläänj; <^^^^
työttömyydestä; siliä kun on aina oi*
lut tarjolla tuoreita työvoimia hal­voilla
palkoilla, milloin joikin koh­din
maata on lisätyövoiniQ^ tarvittu,
on työttömien armeija alAa sitä t&r^
jonnut.' Mutta nyt on asiAnlaitia toi­sin.
Tämä suunnaton työttömäin
loukko käy uhkaavaksi fajco yhteis­kuntajärjestykselle.
; j
Viralliset ammattinnipijtten tllasr
tot viimeisen 20 vuoden^^jalta osot-tavat^'
jatkuvaa työttömyyttä sjellä
täällä^ mutta ei mitään sellaista kum
nykyisin.
Työttömyyden laytta : laojuutta ei
tDnnetavV;.
So viralliset tilastotkin^ oiettavat
työttömyyden olevan hirveän suuren,
mutta oA mahdoton saada työttömien
koko lukumäärä tarkoin sisällytettyä
numeroihin, työttömien älitu^^en, pai
kasta toiseen liikkumisen takia. Seka
työläisten ja yleensä an>mutittomien
työläisten, jvtka myöskin ovat joko
kokonaan jii.-jestymättömiä tai h^i-ko^
ti järjestyneitä, asema on kaikki­en
ankarm. '
Varsinaisten työttömien lisäksi löv
tyy maassa patoja tuhansia, jutki
työskentelevät ainoastaan osan aikaa
ja siten saavat töiif tuskin toimeen­tuloaan.
Ammatittomat työläiset,
nekin jotka ovat töissä, saaden aino­astaan
"O—50 shll!i'ij,'iin viikplta, jn;
ka huolimila r!)ntiri)'.')ien hintim
alentumisesta, ei hi^l-inkään riitä per­heen
ela*uks<!c n.
Näistä tyoM';niion Lyölä«3ten suun­nattomista
armeijoista muodostuvat
jättiläismäiset työttömien paraatit,
joita tämän tuosta näemme Lontoos-
. • Kommunistipuolueen agitaatto­rit
ovat ahkerasti toimessa työttömi­en
keskuudessa. He panevat toi­meen
joukkokokouksia. Lontoon kai­kissa
osissa, idässä, lännes^,' eteläs­sä
ja pohjoisessa, kaikissa
kaupunkia yhtaikaa. .
Tämä kantaa näkyvän hedelmänsä,
Joukojen tyytyniättömyys ja vaati­mukset
hallitukselle, kasvavat päivä
päivälti,
Hallitus on ilmottanut sillä olevan
•suunnitelmia» työttömyyden lieven­tämiseksi.
Mutta. mitään se ei ole
saanut aikaan, lukuunottamatta sitä
«avustusta», mitä maksetaan osalle
työttömistä, joka avustus kuitenk. on
aivan: riittämätön työläisten ja hei­dän
perheittensä edes niukaksi henki-pitimeksi.
trealissa
• Montreal •— Sunnuntaikouluja, jois
sa lapsille tullaan opettamaan sosia­listisia
oppeja ja histor. materialisti­sessa
valossa tullaan perustamaan tä­käläisten
sosialistien ja radikaalisten
työväenjärjestöjen jäsenten toimes­ta.
Tarkotukserta on antaa lapsille
täydellinen selvyys yhteiskunnallisis­ta
kysymyksistä ja erikoisesti juuri
tämänpäiväisestä työväenliikkeestä
eri maissa ja varsinkin Venäjällä,
jossa lapsista pidetään erikoinen liuo-li.
•
f ammoisen sunnuntaikoulun perus­taminen
on katsottu tarpeelliseksi ja
paremmin tarkotustaan 'Vastaavaksi
IcuinTiykyään käytännössä oleva muo>
to, jonka mukaisesti lapsille on ope­tettu
heidän kotonaan käymällä vai
lankun^oukaellista katekismusta.
Mitään vallankumoukseli^ia oppe
ja opettavaa sunnuntaikoulua ei lap­silla
Montreali^ssa' ole ollut kun kol­me
vuotta sitten, jolloiti sellainen'kou
lu lopetettiin, ja sanotaan sen silloin
lopettaneen toimintansa kannatuksen
puutteessa. New Yorkissa ja Glas-covirissa
sanotaan olevan lapsia, varten
so8Jialist\B^ kPUluja Ja niitten saavut­tamat
tuloicset ovat olleet hyvät,
Jos mikään, niin''juuri edelläsano-tunlainen
toimenpide .on' tavattoman
suuresta merkityksestä juuri täällä
Ganadassa, jossa työväenliike kituu
jä huokup eri nimisinä mitään merki­tyksettöminä
ryhminä, saavuttamatta
mitään todellista; ja maan taloudelli-seört
elämään vaikuttavaa kokonal
suutta. Ehkäpä lapset, jotka ovat
kasvatetut yhteiskunnallisista kysy­myksistä;
tietoisiksi suorittavat osan­sa
tulevaisuuden taisteluissa loista-
VartmlÄ£ön^6Wrfafl.vaiA9mp^^
. ; . . - : . ; • , . . „ V -o--'." -y-
TyöttJ)myys vailcuttaa
iltakouluihinkin
18,000 NIMIÄ KIELTOLAKIA VAS
TAAN WINNIP£GISSÄ
osissa
Kansainvälinen avus­tustoiminta
20/9 — Englannin kommunisti-
-puolueen itoimeenpanema keräys Ve­näjän
hädänalaiseten hyväksi on t.1-
hän asti tuottanut 330 puntaa.
New Yorkista ilmoitetaan, että
New York Call-lehden keräys on yh­tenä
ainoana viikkona tuottanut 470
dollaria.
Itävallan kommunistipuolue järjes
ti syyskuun poolivälbsä Venäjän a-vustamispäivän,
Jolloin pidettiin suu­ria
kokouksia ja mielenosoituskulku-eita.
Amerikabiset ovat Pietarissa ar­vanneet
ruokailuhuoneuston 600
lapselle, jotka täällä saavat 2 runsas­ta
raoka-äteriaa päivässä.
Ankaran työttömyyden ja kireän ajan
sanotaan vaikuttavan haitallisesti Ga
nadan suriminissa kaupungeissa toi­miviin
teknillisiin iltakouluihinkin.
Näitten iltakoulujen luokat, jotka ta­vallisesti
ovat oppilaita täynnä ja lii­kaakin,
ovat nykyään'enemmän tai
vähemmän oppilaiden puutteessa. Y-leensä
ollaan taipuvaisia uskomaan,
että työttömyydestä johtuneena useim
mat kunnollisten vaatteitten tai muit
ten välttämättömyyksien puutteessa
eivät ole tilaisuudessa alottaa koulun
käyntiä. Jotkut työnantajatkin, ovat
kiinnittäneet tuohon puoleen huomio­ta,
sillä onhan heillä monessa suhtees-sa
hyötyä saada mahdollisimman op­pineita
työläisiä juuri teknillisten il­takoulujenkin
valmistamina ju ovat­kin
kaukonäköisimmät ryhtyneet työ-läisiään
kehottaman teknillisiin ilta-kouluihin
menemään, vieläpä jotkut
ovat luvanneet kustantaa tarvittavat
kouluvälineetkin kuin myöskin sisään
kirjoitusmaksun.
Siinäkin työnantajat toimivat oman
etunsa mukaisesti, sillä onhan juuri
työnantajalle hyödyksi, mitä kehit­tyneempi
.työntekijä teknillisesti- on
• o——-
PUOLAN RAHAN ARVO
Winnipeg —^ Manitoba Maderation
Leaguen vuosikonventionissa keski
viikko iltana ilmotottiin että 18,000
nimiä on jo kerätty yleisäUnestyksen
anomista varten hallituksen kontrol­lin
palauttamiseksi nykyisen kielto­lain
sijaan, .Leaguen 'presidentti e
verati William Grassie sanoi -tämän
olevan.jo ylitse siitä mitä tarvitaan.
Kuitenkin hän sanoi liiton toimeen­panevan
^komitean aikovan kerätä lis­talle
50,000 nimiä. ' '
Havaintoja Pietarista
Mfiktim Gorkin mielipid»
Tanskalalsesaa porvarillisessa Po-lltiken-
lohdessä kuvaa muudan sikä
Iäinen merikapteeni havaintojaan Pie
täristä. Hänestä Pietari muistuttaa
tervehtyvää potllasto. Kaikkialla nii
kyy Jälkiä parannustoimista. Tässä
silta, Jota on korjattu uudella puu*
aineella, tuolla joukko rautatievau
nuja, Jotka ilmeisesti juuri ^ovat tbl-leet
korjauspajasta, tääl(ä puusepät
Ja muurarit korjaamassa pakkahuo
netta, jne. ' ' . ^ '
«Pietarin satamassa «n 4iikeH^e suu
' • •1 ''4- •tn : . , • j.
rempl kuin mitä olisi odottanut. Roh
^enen sanoa, että 8iellä'pn yhtä vil­kasta
kuin-Köpfenhamlhanslitamasm
tätä nykyä. Purjehdimmo' yhtaikaa
erään saksalaisen Ja lättiläisen lai-,
van ikera; ja useita laivoja oU parai­kaa
lähdös&ä: pari saksalaista Ja, yksi
englantilainen höyrylaiva^ kolme neu*
vostokuunaria ja useita plonempiii,
saksalaisia ja suomalaisia nioottori-aluksia.
»
«Enäimäinen havainto Piotaristt et
ole niinkään huopp. ^^njetoisaa pido
tiB^n,^fl,unriunt8lshi^^^^
set ^äverevät'iiuortra'v^
ten naisten kanssa pitkin käytäviä; Jl
ma kajahtelee naurusta, lapan leik
kivat ruohikoilla».
Nykyisin sanotaan voivan 35 dol­laria
ostaa 100,000 Puolan markkaa,
Helsingissä sanotaan että tämä on
bolshevikien juoni, jarkottaen sabo-teerata
Puolan armeija taistelukyvyt-*
tömäksi^ Kerrotaan äskettäin erään
I}uolalaisen upseerin kieltäytyneen
ottamasta vastaan kolmen kuukauden
palkkaansa koska se ei riittänyt hän­tä
palkkaamaan kuorma-autoa vje-mään
tämän palkkansa kotiinsa.
—o —
Joe Knight Venäjän Pu­nainen
Ristin edusta­jana
Toveri Joe Knight, Joka äskettäin
palasi Moskovasta, missä hän oH edus
tajana Punaisten Unioitten Intema*
tionalen kongressissa, on nimitetty
Venäjän Punaisen Ristin Amerikan
osaston edustajaksi Canadassa.
Sen jälkeen kuvailee kapteeni käyn
tiään Maksim Gorkin luona. «Gorki
näyttää huonovointiselta, hänen pos­kensa
ovat sisäänpainuneet, hän yskii
paljon, ja vaikka väitetää»), että Iria-karit
ovat onnistuneet lääkitsemään
keuhkotaudin, joka uhkasi tehdä hä­nestä
lopun, näyttää hän yhtäkaikki
varsin sairaalta». Haa^ta^telijulleen
oli Groki lausunut m.m. seurnuvna:
«Venäjä oli päässyt pahimman krii
sin yli. ; Vallanikumous oli saavutn-nut
kokemuksensa j^ me olimme Juu
ri siirtymässä uuteen, parempaan ai-kaap.
Tie oli tasoitettu Venäjän uu-tisrakennustyölle.
Mutta silloin il­mestyi
niilänhätä, ja tämä onnetto-mui!:
vo:i kymmenen kortua hirvitiä-viimpi
l.<in mikään eao .uktiyneiit.i
koectcUniuksista.
Ulkomainen apu on välttämätön.
Mutta moni seikka on omiaan osoitta
man että lännestä ei tule apua aina­kaan
riittävästi ilman, että vaadittai­siin
neuvostohallituksen luopunfista
vallasta. Mu'iJ minfi sanon: Jds ncu
vostöhallitis nyt kukistettaisiin, mx-kitsisi
se inonikirtjiifia onnettomuuh
sia Veniji/.e. lutni.i miuttcl»!
loin kaa^M .'.yhfu^n to»
on tällä haavaa aino<^ mahdollinen
Venäjällä. Sen takia: jos lännen
kansat mielivät auttaa moitä — ja nll
den halua siihen en evhh — on nii­den
sysättävä syrjä/in kaikki vanhan­aikaiset
enn-i <ko'/ju-.ot ja rianiicitä-vä
Neuvosto-Venäjän" avuksi.»
Politikenin kirjoittaja oli käväissyt
myös «Tiedemiesten talossa» ja lausui
käyntinsä johdosta: «Tiedemiehet
kärsivät kyllä tavallaan hätää, he kär
sivät tietysti kovasti välineiden, kir­jallisuuden
y.m. puutteesta, mutta e-
Untarvekysymykseen katsoen ovat he
kuit€nkin*palJon paremmassa asemas­sa
kuin pietarilaisten enemmistö.»
, o • -
New Yorkin pukutyöläi-set
avustavat run­sain
käsin
Iäiset esit-
M vaatanabiaati.
Vaativat työttömille unidii palk!:aa,
ja kaoppaiuhteitten pikaista
avaamista Venäjän kanssa
Totontö — Täkäläisen Työttö'mäln
yhdistyksen toimesta pidettiin lau->
anteina iltapäivällä työttömäin jouk-kokous
Queen puistossa,'^ jossa puhu­jina
esiintyivät John MacDonaid, Mra
Armstrong, Mrs Kn!^'ht ja Maguire.
Puhujat 8elo8tlv,it ensinnä; Työttö­mäin
Yhdistyksen täksi talveksi jär-'
jestämää työsuunnitelmaa tyÖttömyy
den johdosta, Sitten itihujat selos­tivat
kuinka hullunkurisia ovat hal-lltusihe.
rrain puheot; Ja suunnitelmat
hätäaputöiden Järjoitämiäestd; koska
hallitus el kuitenkaan' kykene hank­kimaan
työttömille työläisille töitä.
Työttömäin yhdistyksen ohjelmaan so
llttlvät ipuhujat sisältyvän, pitää jat-,^
kuvasti työttömäin työläisten jouk­kokokouksia,
.tarkotuksella selostaa
joukoille yhdistyksen ohjelmaa, Joka
on «tuotannon välineitten yhteiskun­nallinen
omistusoikeus».
Jonfabokokottksen pä&tösloitselinat Ja
jroatitoaubot '<\;.-.'';
Kuultuaan udeita pitkähköjä puhet'
ta, antoi Joukkokokous yksimiplli^ärJr^^i'
hyväksymisensä «enraavalle pääjSs^'!^
lauselmalle:
«Me Toronton kaupungin
mät työläiset, kusummq mitä jyrkim-mäh
tyytymättömyytemme hallitufc-sen
mitään aikaan saamattoman työt­tömyyden
lieyentäml»p9Uti,lkan Buh?^
teen, • Vaikkakin nje ,sydäme8tä>njj)&
hyväksymme sen, ettei armellaisuujtr
ta ole käytettävä työttömyyden lie-ventämlskpinona
Ja että sen sijaan ;
työttömille on> ^hankittava ty^tä,; nUn ;
IvlliiS! käsitä mitenkä nykyisen
! tuotfinnon - välineitten'' bmlBlusofteu-;''
den vallitessa ja Ttykylsen hallitusjär­jestelmän
vallitessa, Joka pyrkii'väis­tämään
koko kysyn^yksen, työttömil­le
voitaisiin hankkia,riittävästi töitä!
Siksi me esitämme seuraavan pää*
töslauselman pikaisia toimenpiteitä
vatten Ja vaadimme niiden käytän-töönpanoa.
«Olkoon edelleen päätej;ty, että jät
jennös tästä päätöslauselmasta läho-^
tetään pääministeri Drurylle ja To­ronton
kaupungin promestarille T. L.
Ghurchille, Jossa kiinnitetään heidän
huomiotaan seuraaviin vaatimuksiin
ja toimenpiteisiin:
«1. Työttömille on hankittava työ­tä
tai sitä vastaava < korvaus »maksa­malla
vallitseva union palkka. Jotta
tällainen rahasto voitaisiin koota, me
vaadimme ankarinta rikkauksien ve­rotusta^
kaikkiin yji 3,000 nouseviin
tuloihin nähden,
«2, Me vaadimme pikaista Neu-vosto'Venäjän
tunnustamista ja kaup
pasuhteitten alottamista sen kanssa,
jotta Canadan teollisuuselämä virkis-tyisl
ja siten lieventäisi työttömyyttä.
«3. Uloshäätämisen kieltämistä .
työttömyydestä johtuneen vuokran
maksamattomuuden takia.
«4. Huolellista lääkärinhoitoa työt
tornille ja heidän perheilleen sairaus­tapauksissa;
tähän rahastoon tarvit­tavat
varat kerättäköön Vakauttamal­la
enempien sota- ja hävitysvälineit*
ten rakentaminen».
o
Poliisivoiman lisäystä i
vaaditaan
New York — Amalgamated Clot*
hin WorkerB järjestö ilmottoa kerä­yksen
Venäjän nälänhätäisille tuot­taneen
Jo tähän mennessä 3160,00,
Jonka arvosta tavaroita lähetetään e-rikoiselta
laivalla hetimiten Pietariin.
Keräyatä Jatketaan, ^
Montreal — Noin kuudenkymme-»
nen eri yhdistyksen edustajat ovat
kokouksessaan Windsor hotellissa hy­väksyneet
ponnet, joista kaupungin
hallitusta kehoitetaan lisäämään po­liisivoimaa
500 miehellä ja olisi tuo­hon
ylimääräiseen poliisiarmeijaan.
palkattava entisiä sotilaita.«
... -o-
UNKARI El EHDI PAINATTAA '
PAPERIRAHAA KOTI- f
MAASSA «
:P4>i^rahan tarve Unkarissa on
niinj«uuri, etteivät kotimaiset kirja­painot
ehdi ipainattaa dit^ riittävässä
määrin/^oten Unkario ludlltn^
päättänyt paioattss lisää (ptperira*
haa Sveitsissä, iitaton sieltä M0Q,OO(^
kruunim arvosta p^riralio^a. Ss*
moio-oamiuri paperinhan;:psdnatoft
synoyttanyt paperipulan. ; ^