Vapaus, May 13, 1929

              in
f .
l i / : ]
Im
<
SiTO 2 Maanantaina, tonkok. 1 3 p;nä—MOIL, May 13 No. 112 — 192Q
VAPAUS i a B i i j « t t p a 2 J a U a p S i n s Z.
— — T "
s. C . N E I L ,
T O I M I T T A J A T .
A . V A A S A ( t i o I u J a i a a ) . D. A . T E S H t J K E ? * . , K - P E H K O X E ! } . U . POHJAKSAU»,
B « c u l e r e d at & • OfCe* DepaztBcat. O n a v a . aa a e c o a J cbaa B a u e r.
^ VAPAUS (LibcTtr)
n * otgta pt F u m l A tF'arfcen ia C a a a i a , Psblöiied at SB<S>t>r7. Ostajrio.
. . ' T O A U S H I N N A Ts
' » » k , » « A » . . 6 tt. nJO. 5 tt. «1.75 J a 1 t k . — •nirmito^ i* SBoa»«a aekZ s u a a Ha
A o o a i B e : 1 V k . «6Utt. 6 k k . P J C . 3 k k , tSM i a 1 k k . flM.
II.MOTUSHn.NAT V A P A U D E S S A]
K l i e r a i b K Q l a c t s k a e t t l JOO kerta. 124» k a l u i kertaa. — A»»oliiuooo tnenneirU oonmUiItMafaet SOe
^alataiaama. — Ninjeojooottoilmoiokaet tOe kerta. ««.OO 3 k e t u a . — Sy«ttjr»»iJrootak»«» « Ä » k o t a -
tZM 3 k e n a a . — AaaBtoeroilmotBktet 112.00 kerta. <3XlO kakai kertaa. — KiiKMHsiotokaet SIXO kerta.
— KooteisaaSlDoiukaet. $2X0 kai*, SOe tiaimakaa kiilo«!aeae«IU tai miuato*är>}itä. — HalstaaatiedoI Ja
•antcilmotakiet SOc k e r t a , SI .00 kolcie kertaa. — T^lapjusiUsottajiea Ja i l m o t a t a c e s t t a s n c a oo, n a d ir
' ' liketeuäiri na»toahiaU ctakätees.
Lehteea a i o t t a j r n Slmotiuten p i t ä ä o!Ia k o a t l o r l u a k e l l o 4 tp. iIiae«rm>«päiTäii edelUaenS arkipiiTänS
Vapasden taimUoa: HBoceiuito 207. M a e k e f B s U d i e x . 4 Durfaaai S t . P u k e l i n S^SV/
Vapauden k o t i i l o r i : I J b e r t r B o i l d i o e . 37 L o m a S». P u t e l i a 1038. Po«t{(Mot«: B o x (O, SuSbrnty» O "
Vapaodea p a i D O Ja t a t o a o : LiLerty B o i U i o f , 37 L e n a S t . P o k e l i o 2 i H i W.
C e o e r a l a d v e r t i u o s raie*. 7Sc col, incfa. M i n i m e o ckarxe for alsgla inaertioD» 7Sc. T k e Vapsaa
! • t M ikeat «dirertiuBs n e d i am assooz tfae Fiaoiafa *c»ple fa C a n a i U.
l a a ette «aitloia tahansa aaa r a t u i u t a enaimäiaeea kirJeeaceBae. klrjottakaa oadelteea liikkrenlr>Itajaa
• a n o o B a l l i i e l U v\oMi: i. V . K A N N A i i T O . l i i k k e c n b o i i a l a . '_
Karkotttsvaara torjuttava
Joe Farby ja Sam Langley tullaan varmasti karkottamaan, elleivät
Canadan työläiset ilmaise paheksumistaan ja pane voimakasta vastalauset­ta,
lausuu kommunistipuolueen pää-äänenkaimattaja. Koko työväenluokka
on vaarassa, jatkaa lehti, sillä milloin tahansa luokalleen uskollisia ja
rehellisiä työläisiä vangitaan työläisien oikeuksien puolustamisesta, voivat
he tulla karkotettaviksi, jos viranomaiset nyt aikeessaan onnistuvat. Ca-nadassa
on tuhansia ja tuhansia työläisiä, jotka ovat tulleet Suurbritan-niasta
ja monista Europan maista. Nämä työläisiet on järjestettävä. Järjes-tämtstyö
tulee nostattamaan vihaa tämän tärkeän työn suorittajia kohtaan.
Työnantajat tulevat ilmiantamaan tällaisia työläisiä ja hallitus tulee ole­maan
valmis karkottamaan heidät.
Työläiset tulevat lakkoilemaan teollisuuden kapitalistista *'järki-peräistyttämistä"
vastaan. He tulevat vartioimaan lakkojaan; työnanta­jain
toimesta tullaan hakemaan estetuomioi^a. Edistys* ja taistelumieli-simpiä
työläisiä tullaan vangitsemaan ja nämä työläiset tulevat karkotus-vaaran
alaisiksi.
Työväen luokkaliike on vaarassa. Sen on taisteltava luokalleen us-kollbten
työläisten karkottamista vastaan, Joe Farby ja Sam Langley
ovat tulleet Englannista ja jos viranomaiset saavat aikeensa toteutettua,
tulevat he karkotettua takaisin Englantiin. Miksi? Mikä on rikos, josta
heitä syytetään? He puolustivat työläisten oikeuksia; he taistelivat työ­väenluokan
puhe- ja kokoontumisvapauden puolesta* '
Tulevatko Canadan työläiset sallimaan tällaisen' terrorismin käyttä­mistä
luokkaansa vastaan? Tulevatko he sallimaan parhaimpain toverien­sa
riistämisen riveistään?
Vastalause karkotuksia vastaani Farby^ ja Langley täytyy jättää kes­kuuteemme.
Työläisten'jokaisen järjestön, jokaisen ammattiyhdistyksen,
kaikkien työväenlutfkkalaistei^ tiilee esittää vastalause. Entä te Canadan
maanviljelijät? ^Sallittcko te niitten, jotka teitä riistävät ja ryöstävät,
menetellä omalla makealla tavallaan? Yhtykää tähän vastalauseeseen'.
Antakaamme yhteisen vihollisemme tietää vastustuksestamme.
Vastalause työläistoverietnnie karkottamista .vastaanf.
Hifi TaliDista?äa Ina
(Jatkoa edelliseen ntlmeroon)
Fraksionityön jär jestöminen
Nykyisin on meillä ollut Jo käytän­nöllisesti
toiminnassa fraksionit a m -
mattiunioliikkeessä ja, ukrainalaisten
Ja Juutalaisten keskuudessa myöskin
' Eräs syy oppositsionin syntymiseen
Yhiysvallaissa
Puoluettamme ja järjestöämme vastaan syntynVt ja kehittynyt oppo-sitsioni,
joka, nyt on liikkeestämme^ ulkona ja elelee Raivaajan liepeillä
kituvaa/.elämäänsä, kirjottaa toyerUeKti^^^^^^^^^^ on selittänyt monia
Bjritä syntymiseensä, mutta visusti salaten 'erään syyn, joka sen syntymi­seen
on vaikuttanut enempi kuin ehkä mikään muu- Tämä syy on kom­munismin
pelko, jatkaa lehti. Kun Yhdysvalfain Kommunistipuolue on
tullut yhä selvemmin kömmuniistiseksi, kiin ei ole mitään takeita siitä,
milloin porvarillinen demokratia turvautuu erikoisen räikeisiin kommu­nistivainoihin
Yhdysvalloissa ja järjestömme ystävälliset suhteet kommm
nistipuolueeseen pvat seli^iset, etteivät nekään mitenkään turvaisi järjes­tömme
toimitsijoille häiritsemättömiä toimintamahdollisuuksia noiden
vainojen aikana, niin nuo:^anhat koetellut toimitsijat'* laskivat, että piisi
ennen tulevia "pahoja päiviä" muutettava järjestömme sellaisilla perus­teille,
että sen toimitsijat säilyttäisivät koskemattomuuden noina "pahoina
päivjnäkin*'. Jos järjestömme muutettaisiin puhtaasti kansalliseksi heippa-rallajarje3töksi,:-
aiin silloin, vaikkapa se harrasteljsikin jonkunlaista aat­teellista
kommunismia, kun se ei olisi IcäytönnöUisesti sidottu mihinkään
työväenluokan taisteluihin, se voiigi kriitillisinäkin aikoina saada rauhan,
sen toimitsijat olisivat turvatut vankila-uhalta, jne- Tämä ihanne oli yksi
pohjimaisimpia/ syitä oppositsipnin syntymiseen. "Vanhat ^oetel lut toi­mitsijat"
tiesivät, että jos he toimivat puolueen ja järjestön puplesta, voi­vat
he kyllä saada toimitsijapaikkoja niinkuin ennenkin, mutta ne paikat
eivät ole turvaillisia, kapitalistinen vaino voi ulottua niihin milloin ta­hansa;
ja sitäpaitsi, olivathan he niistä juuri sen pelon vuoksi aikaisem­min
l^teneet karkuun, mikä historioimaan ja mikä mitäkin tekemään.
Sentähden he vaativat, että järjestön asema on muutettava sellaiseksi, että
heillä ei ole mitään pelkoa astua sen toimitsijoiksi. Järjestö on tehtävä
sanan täydessä merkityksessä itsenäiseksi, -mitä eivät sido mitkään puo­lueen
taikka internationalen-päätökset. Ensi askeleena tähän, puolueen
fraktioilta «d kiellettävä toimintamahdollisuudet työväenyhdistyksissä. Si­ten
syntyvät ne "luonnolliset suhteet", joiden vallitessa 'Vanhat koetellut
toiittitsljatkin" voivat ojtaä vastaan järjestöh toimitsijapaikkoja. Se oli
oppösitsionijohtajain ajatus; mutti se tuli' murskatuki ja jär­jestön
jäsenjouldcojen voimalla. Siitä itku ja hammasten kiristys nyt oppo­sitsionin
leirissä; ' .
' Tämä oppositsionijohtajain pyrkimys soveltuu hyvin yhteen sen im­perialistisen
pyrkimyksen kanssa, jonka tähtäysmääränä niinikään on. tur­vata
itsensä sodan y.m. kriitillisten aikojen varalta. Imperialististen jouk­kojen
selkäpuoli on turvattava ja iskettävä alas sellaiset työväenjärjestöt,
joika edustavat työväeniupkan vallankumouksellista päämäärää, ei ainoas
taan sanoissa, mutta myöskin teoissa. Ei ole väärin sahpttu, jos isanom-me,
lettä oppositsionin asia ön kytketty yhteen imperialistien asian kanssa.
Mutta onneksi suomalaisetkin työläisjoukot näyttävät sen oikein ymmär­tävän
ja siksi tuomitsevat oppositsionistien touhuilut, lopettaa toverileliti.
Joukiojärjestöissään, mitä heillä on.
Ammattiuniotoimintaa koskeva fraksio-ni
tarjoaa meille tilaisuuden käytän­nölliseen
puoleen tutustumiseen. Puo­luejäsenet
kussakin >uniossa muodos­tavat
fraksionin, joka neuvottelee ja
valmistaa toimintaa, ottaa vastaan
ohjeita ylemmiltä puolueen orgaaneil­ta
j a sovelluttaa nUtä työssään unios-sa.
Tavalliiesti' on fraksionllla unIon
kokouksissa määrätyt toverit, jotka
esittävät asiat j a selostavat niitä. N i i ­den
toverien tehtäväksi* jää johtaa
puoluefrakslonin esiintymistä myöskin
sellaisissa asioissa joista ei ole vielä
ratkaistu fraksionin kokouksessa. Tois­ten
jäsenten tulee seurata heidän v i i ­toittamaansa
linjaa, mutta katsoes­saan
heidän ottamansa kannan vää­räksi
on mieluummin yritettävä saa­da
siirretyksi asian lopullinen r a t k a i ­su,
jos se on luonteeltaan tärkeä, ja
seuraavaan kokoukseen mennessä a r ­vostella
nämä johtavat toverit vää­rästä
kannastaan j a t u l l a harkinnan
tuloksena päätökseen minkä puolesta
on näidenkin johtavien esiinnyttävä
seuraavassa unlon kokouksessa, jos n i ­mittäin
heille vielä jätetään esiinty­mis-
j a johtamisoikeus, tai mahdolli-sesli
valitaan toiset toverit siihen teh­tävään.
Sitten on meillä Canadassa kaksi
imlokeskustaa j a niillä unio-osastoja
Ja paikallisia keskusneuvostoja kum­mallakin.
Taaskmne edustajat, jotka
ovat edustajia unioistaan keskusneu-voetoon,
muodostavat ixeuvostossa puo­lueen
fraksionin. Joiden on toimitta­va
samalla tavalla kuin edellä v i i ­toitettu.
Myöskin voi olla useampia
ammattialoja eri teollisuuksissa. Täl­löin
on näillä amlnatellla olevien puo­luejäsenten
toimittava yhdessä, jos
tulee esiin kysymyksiä mitkä koskevat
koko alaa tai t a k t i i k k a a koko teol-
Jauksen alaiseksi. Tälle komitealle jää
suurelta osalta yleisen valistustyön o h ­jaaminen
paikiakun., sekä muodostuu [ tulee
se rinnalliseksi vastuunalaiseksi ~-
paan kohtaan. Kaikessa muussa toi­minnassa
on fraksiotoiminnalla mo­ninverroin
suurempi merkityksensä.
gaaniksi paikallisessa fjsastossa valis­tustyön
alalla. Näin ollen näissä e l i ­missä
olevien iJuoluefraksionien on t o i ­mittava
yhdessä. Vielä on muistettava,
että 8. J : n osasten näytelmäkomitees-sa
on myöskin puoluefraksioni, sekä
voimistelu- j a urheUuseurassa j a sen
johtokunnassa. Kaikkien näiden on
toimittava erikseen sellaisissa kysy­myksissä
mitkä koskevat vain heidän
alaan-a. (Tässä on vaikea määritellä
tarkkaa rajaa mitä heidän alaansa
kuuluu, sillä e-im. urheilujuhlien Jär­jestäminen
pakostakin on koskeva toi­siakin),
mutta kysymyksissä, mitkä
Juuri näiden kautta puolueen ohjeet
valmistettua joukkojärjestöissä
or- soveltuvana esitettäväksi. sekä nämä
llsuutta käsittävässä' mittfikaavassa.
Cookin petos
Amerikalainen kapitalistilehdistö on koettanut saada kaksinkertaisen
hyödyn kapitalisteille Arthur J. Cpokinj brittiläisten kaivostyöläisten jär­jestön
sihteerin 'petoksesta, minkä hän t ^ Britannian työväenluokkaa
kohtaan, kirjottaa Daily Worker. Kapitalistilehdet näet väittävät, jatkaa
lehti, että Cook oli kommunisti. Tosiasia on, että Cook ei ole koskaan
ollut Britannian kommunistipuolueen jäsen. Hän on aina vastustanut
kommunismia.
Samoin kuin monet muut- brittiläisen työväenliikkeen n.s; vasenx-mistojohtajat
(Purcell, Bramley, Swales, Smith y.m.) siirtyi Cook myös­kin
vähitellen oikeistoon Britannian suurlakon jälkeen sekä sen urhean
, taisteltm jälkeen, jota brittiläiset kaivosmiehet kävivät suurlakon pää­tyttyä,
.
Britannian kommunistipuolue ensimäisenä tuomitsi sen "yököttävän
orjaJmasiuuden*', jota Cook.psotti ryömiessään Walesin prinssin jalkojen
juuressa siinä armeliaisuuspelissä, jolla koetettiin saada hallitukselle arvo­valtaa
työläisten joukossa. Tämä se vei Cookin mukanacn niin, että hän
on julistanut: ''Olen luopunut kumpuksellisista mielipiteistäni."
paikallisesti tai kansalU^esti. Kysy­myksessä
olevan - alueen laajuudesta
myös riippuu kuinka l a a j a tällainen
yhteinen fraksioni-konferenssl tarvit­see
olla. Esim. Torontossa on toiminut
melko < säännölliseni rakennusalan ja
vaatetusalan unioiden puolue-fraksio-nit.
Sen UsäksI,'että keskusneuvostos-sa
oleva fraksioni joutuu käsittele­mään
koko yleistä työtä j a olemaan
keskus-fraksionina. voidaan f i l l o l n täl­löin
pitää tärkeiden asiain käsittelyä
Ja voimien mobiUseerausta varten koko
uniotoimlnnan fraksionl-konferensseja
paikkakunnalla;
Nyt kun olemme ratkaisevasti y l e i i -
tjrttäneet suhteiden muutokset Suoma­laiseen
Järjestöön nähden, n i i n tulet
meidän kehittää fraksionitoiminta s a ­moin
kuin ukrainalaisetkin toverit o-vat
kehltäneet Ukr. ' Labor Tempie
Assn'iin Ja Benevplent Assn'iln, nais­ten
jaostoon, nuorten Jaostoon y.m.
nähden.'
Canadan Työläisnaisten liitossa (suo­malaisissakin
osastoissa) on jo tällä
hetkellä huomattava määrä puolueen
ulkopuolella olevaa Jäsenistöä, sekä
yhä edelleen suoritetaan työtä laa­jojen
nalstyöläisten kokoamiseksi tä­hän
Y^ ^ ^ i ^ ^ ^ l u ^ s ^ m i l l a olevaan
rekryyttijärjestöön. Jollainen se puolu­een
kannalta on. Sambm käsitetään
Suomalainen Järjestökin. Edellä esitet­t
y unloissa frakslotoiminnah linja
on puoljuetyön edistämisen j a näiden
JoukkoJärjestÖJe^ kehittämisen kan­n
a l t a välttämättömäsU kehitettävä
kaikkialla. S. J . kuuluvan puolueen
jäsenistön kullakin paikkakunnalla t u ­lee
muodostua S. J : n paikallisen osas­t
on sisällä fraksloniksi, joka kokoon­tuu
yhteisiin kokouksiinsa Ja käsitte­lee
koko tolmmtaa j a tehtäviä kosr
kevät kysymykset, määrittelee niUiin
koskevat j o yhteisiä asioita j a koko
paikallisen toiminnan alalle kuuluvia
järjestelyjä tai toimintataktiikkaa, on
heidän käsiteltävä yhdessä. Näin t o i ­mii
nämä kaikki fraksionit yhteisten
kokousten Ja suunnitelmien kautta.
Jokainen voi käsittää, että tällainen
tyf^ tulee poistamaan monet väärin­ymmärrykset
eri toimintamuotojen a-lalla,
sekä kalkki asiat ymmärretään
kaikissa Joukkoelimissä samalla t a ­valla,
eikä synny kinasteluja j a r i s ­tiriitoja,
jotka monta kertaa ovat h y ­vin
vahingollisia näille JoukkojärJes-töllle,
sekä kokonaan v-atakkaisla
puolueen pyrkimyksille, taisteluiUe Ja
ryntäyksille.
joukkojärjestöt vedettyä yleiseen luok-kataistelutoimintaan
käytännölliseksi
osanottajaksi j a avustajaksi Puolueen
poliittinen komitea teeseissään myös­kin
lausui, että suomalaisten taholta
ilmenee "puolue-esiintymisen hukutta­minen
joukkojärje;töissä työskente­lyyn.
Kykenemättömyys ymmärtää
puolueen tehtäviä joukiojärjestöissä
niiden:-'vetämisenä pääasiallisimpiin ja
tärkeisiin Canadan , työväenluokan
taisteluihin. Työssään täytyy fraksio-nlen
taistella sellaisia tendenssejä vas-,
taan, mitkä pyrkivät asettamaan suo­malaisella
työvainiolla olevat tehtävät
yläpuolelle puolueen kokonaisetujen,
j a jättävät painostamatta ensikädessä
yleistä puoluetyöskentelyä, mikä vaa­tii
yhä enemmän suomalaisten toverl-emme
huomion."
Osuusliikkeitä, imioita y.m. ei voida
laskea suomalaiseksi työvainioiksi,
mutta juuri kaikissa näissä p n meillä
paljon työtä jo tehtynä, kunhan muis­tettaisiin
fraksiotoimlnta näiden
järjestöjen kehittämiseksi Ja ymmär­tämiseksi
välineiksi laajojen joukkojen
vetämiselle jä voittamiselle luokka-taistelumi-
"Polättinen komitea katsoo välttä­mättömäksi
painostaa tällä hetkel­lä
koko puolueemme edessä olevia
suuria tehtäviä. Kasvava sodan vaara,
lisääntyvä Neuvostoliittoa vastaan
imperialistisen hyökkäyksen vaara a -
settaa puolueellemme suunnattoman
tärkeitä tehtäviä. Puolueemme tulep
pitää yllä voimakasta agitatsioni- Ja
järjestämistyötä tässä yhteydessä. E r i -
itoisestl Juuri joukkojärjestöissä on
puolueen tehtävänä valmistaa laajat
puolueettomat työläiset vallankumouk­selliseen
taisteluun tulevaa sotaa vas­taan
Kommunistisen puolueen leni­niläisellä
johdolla. Tämä tehtävä tulee
asettaa ensitilalle kaikessa puolueen
työssä. Jokapäiväiset puolu6frad£sionIn
tehtävät suom. järjestössä (ja muissa
joukkojärjestöissä) tulee suoranaisesti
yhdistää tähän koko puolueemme e-desHä
olevaan suureen tehtävään."
"Puolueellamme on huomattavia
tehtäviä Canadan työläisten taloudel­lisella
alalla kärjistyvien taistelujen
seurauksena, "^^nä tuo puolueellemme
suuren tehtävän Järjestymättömien
työläisten järjestämisessä, Ja asettaa
välttämättömäksi koko puolueen jäse­nistön
•" aktiivisen osanoton tässä
työssä."
Port Ardmrin uutisia I
T H U N D E B BASS PAPEEDlTLLr
joka on viimeaikoina tuottanut paperia
ainoastaan vähennetyllä työvounaiia
pantiin toukok. 7 p:nä jälleen käyn-tiin
täydellä voimalla. J a tehtaa.T jofal
don taholta o n ilmoitettu, että -o
säilä olevat tilauk-et takaavat tehtaan
käynnissä olon pitemmäksi aikaa. Tiis.
sä tehtaassa on kaksi sanomalehtipa­perin
valmistuskonetta, ollen niidfin
yhteinen päivittäinen tuotantomäärä
225 tonnia. Sanomalehtipaperin pääa­siallisin
vientipaikka täältä kuuluu o-levan
Chicago. Umotetaan että täl­tä
tehtaalta tulee tämän kesän aikana
kaksi laivaa säännöllisesti kuietta-maan
paperia Chicagoon, tehden hum-
Työskentely maanviljelijäin ^keskuudessa
AlkeelUsimpfa tehtäviä frakstoniUe
Tietysti o n seUaisiakin tovereita, jot­ka
ovat vahnllt sanomaan, että mitä­pä
puoluefraksioni voi tehdä esim
näytelmäseurassa j a näytelmäkomites-rST^
Li^Sän^ri^^^tiL^^ «^ai^cseria halvat
t f rahan ^ t e o s t a . . . Nyt ovat kaikki suurvUjelljäin k a n -
kuitenkin o n otettava huomioon, että
tulevat kuitenkin kärsimään, ei vain
yhtenä vuonna mutta jatkuvasti.
Näin ollen tulee pu<riueemme eteen
tällä kertaa kysymys tehtävänsä o i -
Maataloudessakin on järkiperästyt-tämlnen
tapahtunut viimeisten vuo­sien
kuluessa hyvin huomattavassa
mitassa. Työtä säästävien välineiden
käytäntöön ottaminen viljankorjuun j valtamisesta; maatalouden,palkkatyö-alalla
tapahtuu pääasiassa "yhdistetyn J iäisten järjestämisestä, köyhälistöläls-puimakoneen"
kautta. Viime vuosien | talonpoikain kokoamisesta, j ^ keskiva-c
« o i ^ i f » 1, 1 M hyvät sadot j a niistä samoin kuin, rakkaiden tyytymättömyyden kristal-
? ^ \ i h H t i W r f f ja kilpailusta lisoimisesta 4istelumi ^urviljeUJÖItä
H . i . ^ 5 ^ « M f Ä » markkinoUla, sekä Yhdysvaltain t a r i f - j a rahapääoman korppeja j a valtiota
vastaan. Ensinmainittuun on puolu­eemme
kiinnitettävä erikoista huomio­ta
maanviljelijäin vasemmistovoimien
Ja teollisuustyöläisten vasemmistoliik­keen
yhteisillä voimilla, koska näiden
ainesten lähentyminen vain voi vas­tata,
niitä vaajtimuksia mitä edelläosof-tettu
ehdoton kehity£prosessi tulee
vaatimaan. E r i vuodenaikojen erilaiset
suhteet,' suoranaisten palkkatyöläis­ten
suhteessa, aavikkojen köyhälistö-viljelijäin
ja pienviljelijäin suhteis­sa
kuin myöskin muiden maakuntien
pienvlljelliäin suhteissa, tulee tässä
yhteydessä otettavaksi huomioon. K u i ­tenkaan
ei voida aavikkojen köyhälls-ta
voidaan puristaa kaikki. Köyhät
, , , , , „ i . . I talonpojat, jotka ovat kamppailleet
ohmmn kun riykyishi Uman snuxvnl- maksamiseni v i i -
^S^^l.!- meisten vuosien aikana, joutuvat p u -
puolueen kannan, ottaa olijeita k o r -
kelmmilta elimiltä kaupungissa, j n e : ,
sekä sovelluttaa nUtä käytäntöön ;3.
J : n osastossa, täten vetäen Järjestön
osastonkin Jäsenistön o^Uistiunaan
n i i h i n ryntäykdin j a taisteluihin m i ­tä
puolue kulloinkin Järjestää Ja j o h ­taa.
Olkoonpa nämä ryntäykset m i n ­kä
luontoisia tahansa. Paikallisen S.
Järjestön osaston johtokunnassa ole­van
puoluefraksibnin täytyy olla k a i ­kelle
tälle työlle johtavana sieluna.
Hsrvin usein voidaan- tämän fraksionin
päätöksiUä j a johdolla tehdä tavatto-nian
paljon työtä kysymyksessä ole­vassa
Joukkojärjestössä. On kuiten­kin
otettava huomioon se, että S.
J : n osastoissa tullaan läheisessä tule­vaisuudessa
viimeisen Järjestön edus-tajakokoiiksen
päätöksien mukaisesti
muodostamien n.k. vallstuskomitea.
Puolueen agitpropkomitean tulee y h ­distää
tämän komitean työ ohjauksen-s;
a j a kaupungin ägitprop. jaoston o h -
kata rahaa tekemästä ^ a tämän puo­len
valvonnasta, mutta kysymys on
valvoa, että esitettävät Mytelmäkap-paleet
ovat esittämisen arvoisia j a e t ­tä
sovitetaan luokkanäytelmiä vähem­män
rahakappaleita . oikealla tavalla,
kuin myöskin oikealla tavalla työsken­nellään
niidenkin tekemiseksi raha-kappaleiksi
samalla kuin ne ovat v a -
listusvälineitä. Mon^s^esitetään näyt­tämöltämme
sellaistakin mitä e i ollen­kaan
tarvitseisi esittää, eikä ole k y -
S3rmy.3 siltäkään onko se rahakappale,
mutta vaJn ajattelemattomuutta, pelk­kää
harkltsemattomtiutta. Sitteh vielä
eräs- tärkeä s i l k k a , joka hyvin harvoin
muistetaan:, Näyttämöillemme vede­tään
arvottomien Ja arvokkaiden kap­paleiden
mukana paljon nuorta j%
vanhaa väkeä, näyttelijöitä, pienem-^
mille tai ^suuremmille rooleille. Mikä
pn heidän k e h i t y k s e n i , tulevatko he
yleisten kysymyksien käsittelyyn vä­hääkään,
kehitetäänkö heitä siihen
suuntaan, että heidän ylemen aatteel­linen
j a eslihtymistasonsa kohoaisi?
Nämä ovat kysymylcsiä joille lainataan
hyvin vähän hi^omiota j a kuitenkin o-llsi
yksistään tässä suhteessa suunnat­toman
päljpnr työtä puoluefraksioil-lemme
näytelmäseurassa. Monella
näyttämöllä harjoituksien aikoina täy­tyy
olla pitkät illat, rooU e i vaadi k o ­ko
iltaa. Väliajat ilvehditään j a koe­tetaan
jotenkin olla, kpkeillaan Jos­kus
vetää savut sikuretista, naisetkin
tekevät tämän, vieläpä joku tuo j o l ­l
o i n k in muutakixi suiinmaistimiksi, t y ­töt
j ä tK>Jatkaan eivät ota sitä, Jpku
Pttaa pikkusen vain "fonin" vuoksi
Jj3.e. Sitten kerran kuri timtuu her­mostumista
pelkäävän, ottaa itse e-nemmän.
Sopimaton puhetapa tapah­tuu
Icaikkl huomaamatta. Näytelmä
ristukseen suurviljelijäln, lalnayhti-ölden,
rautateiden, maatälouskqneyh-
:tiöideh j a pankkien yhteisen painos­tuksen
alla. Wheat Pool, (vlljanmyyn-tirengas)
on menettänyt kaiken mer­kityksen
köyhien talonppikain etujen
kannalta j a muuttunut edellämainit­tujen
voimien välineeksi.- Tällaisenaan
on selvää; että kiinnitys-maanviljeli­jäin
asema käy jatkuvassa mitassa t u ­kalammaksi
j a monet ajautuvat vuok­raviljelijän
asemaan, • sekä toiset jou­tuvat,
kokonaan puristetuksi ulos
^^maanviljelyksestä.
Viimeisten vuosien kuluessa o n puo­lueemme
joutunut /ratkaisemaan t o i -
mintasuhtautumisensa pääasiassa
kehittyvien maanviljelijäin ^rjestöjen
kehlttynUsen mukana työskentelsrssä,
asettamalla vasemmisto-ohjelman
köyhälistölälsetujen ^pohjalla järjestö­jen
oikeifitölaisvoim^ vastaan, joiden
tarkoituksena on ollut suoranainen
yhteistoiminta rahapääoman j a val­tion
' voimien kanssa. Edistysmielisten
Maanviljelijäin Valistusliltto on o l -
liit £e keskus, jonica ympärille on py­ritty
kokoamaan köyhällstölälstalon-poikain
suuret joukot, paljastemalla ja
osoittamalla heille järjestöjensä joh­don
todelliset pyrkimykset, sekä ke­hittämällä
toiminnan ohjelman sitä
vastaan taistelussa. Tässä yhteydessä
on tehty hyvin vähän, t a i tuskin m i ­tään
maatalouden palkkatyöläisten
järjestämiseksi, samoin kuin pienvil­jelijäin
järjestämiseksi. Pienviljelijät
löytävät osan vuodesta työtä omalta
maaltaan, mutta elämän välttämättö-xayys
ajaa heidät joko muihin seka-töihin
t a i syksyisin aavikoille v i l j a n -
töviljelijäin järjestöksi yrittääkään so­velluttaa
palkkatyöläisten uniojärjes-töä
muuten kuin siinä määrin kuin e-delläviitbitel3i>
a prosessi vaikuttaa.
Mu(Jta näiden "itsl»näisten' maanvilje­lijäin
tulee löytää Thä edölleen paik­kansa
maanvlljeUjäIn järjestöissä,
taistelussa Wheat Poolin paljastami­seksi
suurviljelijäin jä pankkien suo­ranaiseksi
puristusvälineeksi, sekä y -
leensä taistellen kaikkia maanviljeli­jäin
järjestöjen taantumuksellisten
johtoelimien luokkayhteistoiminnan
pyrkimyksiä vastaan, tapahtukoonpa
se viljan käsittelyssä, lajittelussa, k u l ­jetuksessa,,
myynalssä, tai yleisessä
suhtautumisessa lainaskiimlen, k i i n n i ­tyksien
ulosperinnän y j n . yhteydessä.
Maanviljelijäin vasemmistoliike on
jatkuvasti pyrktoyt kehittämään Oh­jelmaansa
viime mainitussa ^össä,
sekä pyrklnjrt sitä tulkitsemaan ää­nenkannattajansa
"The, Purrow" leh­den
avulla. Voidaan sanoa, että v i i ­meisessä
Sask. maanviljelijäin järjes­töjen
konventsionissakin esiintyi E -
distysmiellsten Farmarien Valistuslii-ton
ohjelman ympärillä j a ohjelmal­la
toimivat joukot melko onnisttmees-tL
EdistysmleUstjen farmarien valistus-liitto
kuitenkin on vielä todellisuudes­sa
vain runko, jonka kehittäminen
pikin kaksi matkaa kuukaudessa..
TÖITÄ SANOTAAN OLEV.^X
T U L O S SA
..Kaupungintalolta on tämän tästä
viime aikoina ilmotettu, että tänä ke­sänä
tullaan Arthurissa teettämään
n i i n j a n i i n monen kymmenentuhan­nen
dollarin edestä yleisiä töitä, ku-ten
llkavlemärl- j a vesijohtohtittei-den
laajennuksia y.m. Tätä summaa
bn aina joka tiedotuksessa lisätty jol­l
a k i n kymppituhannella, ollen nyt vii­meisen
tiedotuksen mukaan 100,000
dollaria.; Eihän sitä tuoliakaan sum­malla
paljon töitä tehdä, mutta olisi­han
sekin jotain kunhan nekin työt
pantaisim käyntiin. Työntekijöitä
tääUä kyllä olisi.
, Bailauksen työnvälitystoimiston hoi­t
a j a k i n ' varoittaa työläisiä tulemasta
tänne työnsaannin toivossa. Ilmoitta­en
työvoiman tarjonnan olevan huo­mattavasti
suuremman -nykyistä ky­syntää.
L A U A N T A I N A T O U K O K U UN
PXtVX
IS
esitetään osaston näyttämöllä vaikut­tava
näytelmä "Elämän koulu", nel­jässä
näytöksessä. Näytelmä tuo sel­väpiirteisesti
esille .syyt Jotka ovat vai­kuttavia
avioUlttopurkauksissa. Eheän
kokonaisuutensa vuoksi ansaitsee näy-telmä
tunnustuksen. Siksipä jokainen
haalille toukokuun 18 päivän iltana
kello 9. .
SEURAAVANA ESITETÄÄN
K E V I A H U L L U J A"
'JXR-Hauska
karikatj^Ti farssi, j a ehkä
ainoa huvinäytelmä joka sisältönsä
puolesta a ruoskii yhteiskuntajärjestel­mää.
Näytelmä on uusi j a varmasti
ti^ee kaikkialla missä se esitetään
saamaan työväen loäyttämOiden ylei­sön
suosion.' Pitäkääpä arthurilaiset
mielessänne j a .seuratkaa Vapaudesta
ilmötusta, koska esitetään "Järkeviä
hulluja".
vNäytelmäkomitea/valitsi kilpailukap-paleeksi
yksinäjrtöksisen operetin
"Sorrentossa" joka "esitetään" kesäjuh­lien
yhteydessä. — S.
Vancouverin uutisia
TYöTTdMYYS
täällä Vancouverissa on sitten vii­me
vuoden lisääntsmyt puolella, aina­kin
kaupungin hätääpulautakunnan
seuran johtaja el vöi hallita, e i k ä . m o - ! ^ ^ ^ ^ ^ suhteessa toisiinsa.
nasti katso itselleen kuuluvaksikaan.
K a i k k i nämä kuuluisivat puoluefrak-sionille
ensikädessä j a sitä tietä v o l -
taisim tehdä näyttämöstäidn sellaisen
muuhun toimiiltaän mubdostanilsen-yälineen,
Jotavastoin nykyhetkälä
nuoret jäävät pois ^kommunistisesta
nuorisoilit. oltuaan muutaman kerran
näyttämöllä JjELe. Fraksionin tehtä­väksi
jäisi valvoa myöskin että näyttä-mötUäkin
oleville tovereille jäisi jos­kus
tilaisuus ottaa osaa inuuhtm t o i ­mintaan
ulkopuolellakm näyttämöä.
EH tietenkään ole taricoituksena ettei-köVkorjauksiln^^
o nytkin pyrittäisi e-räillä
paikkakunnilla, mutta puolue-fraksionien
työ on vain vähän o i v a l ­lettu.
Pnoloeen jäsenen on esiinnyttävä Ja
toimittava pnoiueen eduksi j a ase­tettava
pnolnetehtävät etatOaUe
Olemme joutuneet kajoamaan esi­m
e r k i n . vuoksi tähän kaikkein a r l m -
toimlvaksl yhtenäiseksi elimeksi Jää
korjuutöihm. Näin ollen nämä kaksi j läheisen tulevaisuuden tehtäväksemme,
viimeksimainittua voimaa ovat byvin Maanviljelysalueilla olevat puolueem­me
jäsenet nyt todellakin joutuvat lä-
TäUaisesta tilanteesta Jöydämme teisesti huomaamaan että sittenkään
lähtökohdan maanviljelijäin keskuu- €i ole tehty riittävästi työtä vasem-dessa
työskentelylle. Puolue Joutuu mistolilkkeen lujittamiseksi j a yhte-pohjistamaan
työskentelynsä siinä s a - ! nälstyttämlseksi, sekä "Furrow"rleh-massa
yleisessä mieleSsä k u i n yleensä öen levittämiseksi Ja tiinnetuksl teke­mänsä
lähtökohdan hakee. Käsittäen
Kommunistinen Kansainvälinen Ja miseksi. Ne o n kuitenkin sällytel^ ja
marxilainen luokkatalsteluliike ohjel-1 ^**e**y välttämättömäksi. Joka seik­ka
tulee moninverroin elävämmm o i -
yalletuksi tulevan kehityksen valossa
tehtäviä punnitessa.
The Canadian Labor Mbnthlyssa
(maalis- Ja huhtik. numerossa) j u l -
kaistita maatalouden pohjakehityksen
analyyseeramiseksl tilastoja y j n . huo-mattavastL
Tässä yhteydessä on ollut
tarkoituksena kiiimittää huomiota
pääasiassa n i i l l e tehtäviUe mitä tämän
proletariaatin luokkataistelun johta­vaksi
j a määrääväksi t^jäksl, sekä
köyhälistöläistalonpojat puoliproletaa-rlsina
läheisinä proletariaatin liitto­laisena
suurviljelijöitä. rahapaätunaa
j a kapitalistista valtiota vastaan tais­telussa.
Viimeisten vuosien, toiminnas­sa
erikoisesta t i l a n t e e t j a kehitys­suhteista
johtu^^na ei näiden seikkato
painostaminen ole voinut liikuttaa c a -
nadalaisla ^vikkoviljelijöitä, sen v a i -
Cookin petos, hrittiläistä työväestöä kohtaan suunnatun 'lisääntyvän
sorron hetkellä osottaa, että hänellä ei koskaan ole ollutkaan kumouksel­lisia
mielipiteitä. Samoin kuin moni muu luopio, kohosi hänkin huomat­tuun
asemaansa^ työläisjoukkojen tyytjTnättömyyden aallon harjalla —
pettääksieen työläiset hetkellä, jonka hän piti sopivimpana. Se seikka,
että hän odotti hiukan kauemmin kuin Purcell ja toiset, ei muuta tätä
tosiasiaa. Cookin peto» ilmeni äsken hänen kirjottaessaan prinssille ja
keholtae^aan häntä liittymään pikkuporvarilliseen sosialistipuolueeseen,
sekä kirjottaessaan artikkeleita kapitalistilehtiin "hoi)eapenninkinsä" saa­dakseen..
Britannian kommunistipuolue tulee jatkamaan työtään paljas-taakseen
Cookin täydelleen työläisjoukkojen silmien edessä.
Britannian työväenluokan saama kokemus Cookin asiassa on varotuk-sena
amerikalaisille työläisille ollakseen varuillaan sellaisiin cookeihin^
purcelleihin ja maxtoneihin nähden, joita sen keskuudessa esiintyy täällä
•"^ "Muste-rvhmän" nimellä.
kutuksen semraukseha mikä väliaikai­sesti
Wheat Poolin muodostamisella
blL Nykyisessä tilanteessa sitävastoin
osoittautuu selviöksi luokka jakautu­minen
maataviljelevän väestön kes­kuudessa.
Huolimatta siitä, että y h ­distetyn
puimakoneen käytäntöön ot­taminen
merkitsee palkkatyöläisten
tarpeen vähentymistä, n i i n toisaalta
suurviljelyksen kehittymisen tapah­tuessa
yhä määräävämmässS mitassa,
•samanaikaisesti ktiin köyhät pienvil-kysymyksen
käytännöllisessä toteutta­misessa
on mielestäni pyrittävä puo­lueemme
konventsionissa ratkaise­maan
j a täysin oivaltamaan,
, Keskus.
(Jatkoa.)
SVEITSILÄISET ÄÄNESTÄVÄT
K I E L T O L A I S TA
n.s.
Jelijät puristetaan oman maansa v i l ­jelyksestä
kokonaan tai vuokravilje-lykselle,
on näiden ilmeisenä seurauk­sena
maatalouden palkkatyöläisten l i -
saäntsrmlnen.
Kapitalistisista ristiriidoista seura­uksena,
j o t o ilmenevät yllämainitun
Mlpailun. viljan hintain halventumi-sen
y j n . kautta, seuraa kriisitilan u u ­siutuminen
maataloudessa. Keskiva­rakkaat
talonpojat. Jotka eivät ensi-mäisestä
heilahduksesta huomaa näi­den
risäriitojen todellista luonnetta.
Geneve toukok. I L — Huomenna
tapahtuu Sveitdssä kansanäänestys
siitäs hyväksjrtäänkö maassa voimaan
v ^ j u o m a i n MeltolakL ÄäuKtys
määrättiin asiasta toimeenpantavak-puheenjohtajan
G. D . Irelandin anta­man
tilaston perusteella. Hänen tilas­tonsa
osoittaa, että viime vuonna huh­tikuun
kahtena viimeisenä viikkona
työskenteli kaupungin hätäaputöissä
"68 perheellistä miestä Ja maksettiin
heille i»lkkaa $1,111 viikolta, jotavas-t
om tämänvuotinen tilasto samalta a-jalta
osoittaa, että töissä o n oUut 116
perheellistä nilestä j a heille -makset­tu
palkkaa 2.014 viikolta. Kokonais­menot
kahden viikon a j a l t a . avustuk­seen
tässä kaupungissa on Ollut $W.-
915. SUs näiden numerojen perusteel­la
on tässä lähemmä kolmesataatu-hatta
asukasta käsittävässä kaupun­gissa
maksettu suoranaista avustusta
hädänalaisille yksi j a puoli senttiä j o ­kaista
asukasta kohden viikossa.
Tä,mä avustus p n ainoastaan pieni
osa verrattuna n i i h i n summiin joi­ta
tömän kaupungin kapitalistit j a l u -
kemiehet kuluttavat siihen niinsanot-tuun
kaupungm tunnetuksi tekemi-seen,\
Ja koettavat saada mahdollisim­man
paljon työläisiä tänne saadakseen
vielä halvempaa työvoimaa. Täytyy
ottaa t ä ^ se huomioon, että kaupun­k
i ei a n n a töitä muille k u i n niille jot­ka
omistavat kilntein^töä tässä kau­pungissa
Ja maksavat siitä veroa, jo­ten
sellaiset työläiset jpUca kuldcslvat
ympäri työnetsinnässä ovat täällä vie­läkin
kurjemmassa asemassa. -
Rakennustyöt ovat täällä. huomat­tavasti
vähentynet, sillä rakennus­konttorin
tilasto osoittaa, että viime
vuoden neljänä ensimäisenä kuukaute­na
otettiin rakennusluiÄa $8,434.717,
jotavastoin vastaavat luvut tältä vuo­delta
ovat ainoastaan $5,861,285. jo­ten
vähennys tekee $2,573,432, ollen
se melkein puolet tämän vuoden r a ­kennuslupien
summasta.-
Metsätöitä täällä bn jonkun ver­ran
enemmän; mutta niissä makse­taan
nUn huonoja palkkoja, että tus­kin
toimeen tulee, varsinkin jos on
perheelUnen, keskimäärätaen palkka­taso
ollen 4 d o l i u l a päivässä, josta
joutuu maksamaan $150 leivässä yh­se
sentähden, että 150,000 kansalais- tiölle takaisin ruuasta j. a asunnosta.
ta olivat allekirjoittaneet erikoisen a-^^asuniiot ollen lautahökkeleitä joissa
on n i i n suuria rakoja seinissä, että
sammakot voivat niistä hyppiä sisään.
Rac&a. on varstnkih kesanäikana huo­noa,
sillä suuriminalta osalta känipis-ei
kulje laivat k u i n kerran A-iikos-nomuksen
asiassa. Raittäusmieaset
harjoittavat suurta agitatsionia lain
puolesta. Hallitus sensijaan on "e-västänyt"
kansnlaisia äänestämään
l # : i a vastaan. Hallituksen kanta joh­tuu
siitä, että hallituksella o n ollut sa j a siUä a j a l l a eni^ttää^ j o - ruuat
suuret tulot
liikkeestä.
nykyisestä väkijuoma- märkänemään. nän että se o n kaikkea
muuta mutta e i ravfnncdicsi kelpaavaa