Vapaus, September 30, 1929

              Maanantaiifa, gyysk. 30 p. — Moiu, Sept 30
VAPAUS U a M f a
•r rfanUb VarfMf»'!»V AGPnMuJdS* . OJPbacbr&tTb)a d iMOr at S o A s t r . Oa_t Bto.
|U«IaM(«ri at tk* tcm Offiea I>•p*mMS^ Ouawa. «• teeoad tUm Bstujt
a. C. NQL, A. VAAS>
T O I M I T T A J A T :
B. TENHUSEJt M. POHJANSALO. A- PAIVIO.
TXLAOSHOlNATt
t «k. I » » . « tt. HJ», « kk. t l . tS ia I kk. t U » . — Tkdm«b»iWa ta Soo
< 1 «k. IC40. £ kk. t3J«. • kk. » » (a I kk. 1140.
•akS
nJKOTUSHINNAT VATACOESSAi ^ ^ „
rfritnttfanainfntaif t I M kota. » J O O kakal kcrtta. - - A»toUittooB «MBaania
•MO s totaa. - A.«Uaef«UaM>fa>kaal «U» k«ta. $340 kaki» ^ T ^ ^
• - i C M l a a a a U M a k a M KM kota. BOe liiZaakra kfltealaaaaflta tai onMmrSmrlta. — Baiotaaatla^fet Ja iJiSSSSTso^^ kotaa. - Ta.p»laiI»o«ali«i Ja a » o . a a a g « « l » w « « « a * ! -
M M . UfcatanlTl ilMtMfalsta atakltac». ' -
C a M f i l adrmSaSac tuaa. TSe paf eol. fadi. IU»tea«i^efc«»a h . a3»sl* toaartfam, T5e. T i i a Vai«ma
l i M »•« a4lTartJii»f «adiaa aaaac «M Fia«M 'tepU i » Caaaja. ^
Jaa atta mlDciB tahaaaa aaa «aatatMU aaafallaaea kirlaati
•aaMlliacUa nlBuUl'! J . V . KANNASTO. Uikkaaakoltaia.
Urjattakaa BB^abaaa lUkkaaaMuJa»
Uktaaa alottajea UmMort» p i t » oUa koaKoriiaa k»lla « »». nawftynl^>lfaC3 aJrillaaal a t k t p t t r l a l.
Tbaadaa t«rfm5t«. Haooaaata 307. Kaekay B o f l i i a c 4 Oarhaa St. fakall»
Tapaadea koaltailt t4b«nr Baildlac 87 Un— St. Pobdla I0S8. FaaHoaotai Bo« 69. BadbcfT. Oat.
Vaaaadaa aalao ta latoae» LUxrty BalMin». «7 U a a a gt. Pakalla tSKlW^ •
Intian työläisten valveutandnen
Inlian tärkeimmässä teollisuus- ja kauppakaupungissa Bombayssa
on vallinnut laaja kutomotyoläisten lakko, Lakkoliike on laajentunut
myöskin toisiin tekstiilikeskuksiin. Nämä lakot kuvaavat mitä selvim­min
niitä räikeitä ristiritoja, jotka ovat olemassa Englannin imperialis­min
ja Intian välillä, niitä ristiriitoja, jotka ovat olemassa kutomateolli-suuden
kasvun ja rajoteUujen sisäisten" markkinoiden välillä. V. 1913
Intia kulutti 4,210 miljoonaa yardia kangastuotteita, mutta v. 1928—29
vain 3.'656 miljoonaa yardia. Intian köyhtynyt maaseutu ostaa yhä vä-
' hemmän ja vähemmän. Jatkuvasti supistuvista sisäisistä markkinoista
käyvät kiivasta kamppailua, Englannin, Japanin ja Intian kapitalistit-
Englannin osuus Intian ulkomaakaupassa on pienentynyt 59 prosentista
(v. 1927—28) 52 prosenttiin y. 1928—29). , ;
jliulta taistelu on käynnissä muuallakin kuin vain kutomoteollisuu-dessa.
Chamshadpurissa on jatkunut jo yli kolme kuukautta 3,000 nje-tallityöläisen
lakkotaislclu.
Mutta Intian vallankumouksellisen kriisin syvyyden paljasti sel­vimmin
vasfa Kalkullan hampputeollisuuden työläisten lakko. Yksi­tyisiä
lakkoja puhkesi Intian hampputeollisiiudessa jo viime vuonna.
Multa Kalkuttan jätliläistaistelu alkoi vasta tämän vuoden Jheinäkuun
lopulta, jolloin työnantajat pidensivät työaikaa ja samanaikaisesti vä­hensivät
työpalkkoja. Aikaiseraniin työläiset työskentelivät viikossa 54
tuntia, multa heinäkuun 1 päivästä lähtien tuli työviikko 60 tuntiseksi,
Samaan aikaan suurenivat työläisten työnormit niin, että työläiset tienä
sivat pidennetystä työajasta huolimatta vähemmän kuin ennen.
Reformistinen kansallinen ammattiliitto yritti jo heti lakon alussa
, saada sitä murretuksi. Liiton johtajat yrittivät kaikin keinoin salida työ­läisiä
palaamaan tehtaisiin. Hampputeoflisuustyöläisten' va/emmistolai-ncii
ammattiliitto käsitti silloin ainoastaan 3,000 työläistä ja kaikki sen
johtajat olivat vangitut. Ainoastaan muutamat liiton johtavista jäse-,
nistä kävivät agitatsionia lakon puolesta. Lakko muodostui silti niin
laajaksi; että ae??viimein käsitti jo yli 200 tuh. työläistä. Seurasivat van­gitsemiset
ja provokatsioni. Koronkiskurit ilmestyivät tehtaiden' por­teille
ja vaalivat työläisiltä lainojen maksua. Työläiset ajoivat heidät
hiiteen. Viranomaiset vastasivat tähän ampumalla joukottain työläisiä.
Kalkutta julistettiin piiritystilaan. Hampputeollisuuden tuotantolaitos­ten
osakkeiden hinta aleni pörssissä ja hampputeollisuuden tuotteiden
hinndt kohosivat korkfealle. ' , ' , ^, ^
' Jos Bombayssa taloudellinen tilanne oli työläisille epäedullinen,
niin Kalkuttassa se oli > edullinen. Mutta siitä huolimatta uskoi Mac-
Donaldin hallitus, että murhien, vangitsemisien ja reformistien avulla
•een onnistuu murtaa työläisten rintama. Silloin, kun kysymys on Eng­lannin
kapitali$tien ja Intian tilanherrojen voitoista, ei Englannin "työ­väenhallitus'*
tinne mitään sääliä. Mutta terroriin, piiritystilaan ja työ­läisten
murhiiff antoivat Intian työläiset hyvän vastauksen. Eri puo­lilla
Intiaa pidikesi solidaarisuuslakkoja. naftateoUisauden
työläistä Julistl^^sodilarisuuslakon, sangoin^^^^^^
'työläiset.' ' ' r ' _^ ,,. .
> Työnantajat alkoivat perääntyä. Meillä ei ole vielä sopimuksen
kaikista yksityiskohdista tietoa, mutta käytettävissä olevat tiedot puhu­vat
siitä, että tehtailijat olivat pakoitettuja suurentamaan palkkoja työ-'
päivän pidennystä vastaavaksi. Saatuaan täten lakon likvidoituksi, alot-tivat
tehtailijat lakos^aolleiden työläisten vainon. Mutta tämä sai aikaan
uusia lakkoja hampputeolUsuudessa.
Bombay: ja JKalkutta muodostuivat vakavien lakkotaisteluiden ken­tiksi.
Samanaikaisesti alkoi maaseudulla valankumouksellisten talon-poikaisjärjestöjen
vaino ja joukkovangitsemisdt. Vainot muodostuivat niini
räikeiksi, että kansallisen kongressinkin oli protesteerattava niitä vastaan.
, Nyt Intiap • työläisten sankarillinen taistelu herättää jo talonpoi-kaistoa-
Ja kun Bombayn ja Kalkuttan työläisten ääni pääsee Intian
laafojen talonpoikaisjoukkojen Jcuuluville, alkaa Englannin imperialis­min
historiassa uusi osa. MacDonaldin hallitu^en ei onnistu pysäh­dyttää
tätä prosessia enempää reformististen manöövereiden avulla kuin
raajalla terrorillakaan vallankumouksellisia työläisiä vastaan.
Tov. Rykovin sielostus neuvostojen viidennelle edustajakokoukselle
Tämän IV Bdustajakojrouksen anta­man
i&äohieen toteuttamiseen onkin
työmme kansainvälisen, politiikan a-lalla
tfthrtSnnyt. Samaan aikaan, kun
Eenglannin kenservatiivlen hallitus
valmisteli diplomaattisten suhteiden
katkaisemista Ja suoritti räikeän
murron Lontoossa t o ^ v a n kauppae-dustajistoi^
e huoneustoon, samaan
aikaan, kun Englannin politiikan
Johtajat Järjestelivät neuvostovastais­ta
finaxusi- Ja taloudellista saartoa
— esitti Neuvostoliiton edustajisto Ge­neven
kansainvälisessä* konferenssissa
ohjelman Jossa selitetään mahdolli­seksi
"kahden kansantalousjärjestel-
(Jatkoa edelliseen numeroon)
sain Liiton eri elimien työt asclstaili-suutumiskysymyksestä'
sasiicävät pai­nettuina
kaikkiaan 14,000 sivaa (nau­rua).
Kun hiin siitär^eUär sotavarus­telut
kaikissa maissa kasvavat, nim
män — kapitalistisen Ja sosialistisen
Järjestelmän — rauhallinen, rinnak­kainen
olemassaolo".-^Tätä kahden
kansanfelousjärjfistehnän "rauhallisen
rinnakkaisen olemassaolon" ohjelmaa
on Neuvostohalhtuis — yhtenä Neu­vostoliiton
sosialistisen rakennustyön
välttämättömänä edeUytyksenft
horjumatta käytännössä toteuttanut
Neuvostojen IV Ja V edustajakokous­ten
väliaikana.
ajattelin: eiköhän yahi tämä lienekin
lannoltusaiceena siilo maaperälle
Jossa tykit, konekiväärit Ja myrkky­kaasut
kasvavat? Tällaiseen komissi-cniin
joutuivat edustajamme taistele­maan
rauhan puolesta. Luulen, että
hyvin harvat, läsnäolevista kadehtivat
heidän työtään tuollaisessa seurassa
(naunia). Tähän asti ei ole vielä yh­täkään
sotilasta, ei yhtäkään tykkiä
ei yhtäkään ristelijää eikä ainoata­kaan
pabruunaa onnistuttu supista­maan,
mutta on^an 14,000 siviia kir­joitettu
täyteen ja hukattu suurella
tj^öntouhulla mahtava määrä paperia
< i i 8 i u r u a ) .
Neuvostoliittoa pyydettiin osallistu­maan
valmistelevan koinissionto työ­hön
Ja V. 1^5. Vastasimme silloin
ettemme kieltäydy minkäänlaisesta
aseistariisuutumiskysymyksen'° käsitte-jlystä
ja että olemme vainot osallis-
1927 marras-joulukuusta lähtien niin
ovat kasvanneet miehiksi: iQrt uhkaa
uusi sota. entistä hirveSmpSnä. £fel-dän
nuorukaisiksi ' varttnneitten p d -
kalnmie veri on muutettava Hiltä-kans^
nvSlisen talouskonferenssto kuin
myös aseistariisuuntxunista valmiste-van
komisdoninkin työhön.
jjomlssionin IV täysistunnossa v.
19^1 lopulla-esitti tov. Utvinov SNT-L
- n hallituksen nimessä ehdotuksen
yleisestä ja täydellisestä aseistariisuu-tumisesta,'
jonka, mukaan:
"sopimukseen liittyvät' valtiot tun­nustavat
juhlallisesti, että jalnoa rea-linen^
rauhan säDymlstä edistävä kei­no
on ^lemeh Ja täydellinen kaikkisn
aseelUsten voimien hävittäminen. Ja
yhtyvät valtiot tähän keskinäiseen so­pimuskirjaan,
nimittäen tätä varten
omat valtuutettunsa, jotka tarpeelli­sessa
ja asianmukaisessa muodossa
vahvistettujen valtutiksisnsa vaihdon
Jälkeen päättävät seuraavaa: tämän
Rauhan puolesta käymämme taiste-j tumaan tuon komissionin työhön. Mut-lun
politiikka on kyluneena aijtana e-j ta tämän me voimme tehdä vain sil-rilcoisella
selvyydellä havainnollistu-1 tapauksessa, että komissioni ko­rut
valtuuskimtamme toiminnassa a-
.?elistariisuuntimlsta vaStobtelevan ko­koontuu
sellaisessa paikassa, minne
mc voimme matkustaa. Osoitimme, et-mlssionin
istunnossa, suhteessamme temme voi osallistua Sveitsissä ko-n.
s. Kelloggin sopimukseen J a n.k.
Moskovan pöytäkirjan yhteydessä.
Jonka viimemainitun allekirjoittivat
koontuvan komissionin . työhön, kos­ka
siellä aivan poikkeuksellisissa olo­suhteissa
murhattiin Italiassa toimi-
SNTL:n kanssa rajatusten sijaitsevat, va lähettiläämme tov. VorovskiJ, Jo-valtiot
meidän aloitteestamme. j ka oli saapunut Sveitsiin maan hal-
Kuten tummettua, on Kansato Lilt-j utuksen pyynnöstä osallistumaan Lau-to
harrastanut äselstarilsuuntumisky- sannesta , konferenssiin. Emme ha-symystä
Jo 8 v. ajan. Kansain Lii­ton
V täysistunnossa jakoi meidän
valtuuskuntamme kaikille Istuntoon
csallistuneiUe ainebiston jossa ^osoi-lupneet
lähettää uusia Lokakuun val­lankumouksen
jpoikia surinan suuhun.
• Tov. Vorovskin.: murhan johdosta
Sveitsin kanssa syntyneen konfliktin
lettiin, että tänä aikanti ovat Kansain; selvittäminen pitkittyi, mutta syy tä-
Lllton tri elimet pitäneet 121 istun-; hän ei ollut meidän: Selkkaus tuli sel-soirimuskirjan
voimäanastumisiÄlvSstä
lähtien ttUlaan ryhtymään täydelli­seen
aseistarilsuuntumiseen, joka p i ­tää
olla loppuunsuoritettu neljän vuo­den
sisällä siinä järjestyksessä, jonka
tarkoituksena on aseellisten yhteentör­mäysten
mahdollisuuden pienentämi­nen
jo enslmälsen vuoden aikana-
Tällainen oli ehdotuksemme. Jo sen
esittämisaikana moitittiin meitä sii­tä,
että teemme ehdotuksen,. Joka e
de vakavaluoiltoinen Ja Joka porvaril­listen
hallitusten hyväksyttäväksi on
ylivoimainen. Vastasimme, että Jos
haluaa tehdä sellaisen ehdotuksen.
Jonka porvarilliset hallitukset mielel­lään
hjrväksyislvät. niin tehköön eh­dotuksen
ei aseistarUfsuuntumisesta.
vaan aseistusten lisäämisestä, sillä
sellainen ehdotus vastaisi todellisuut­ta.
— mutta tehtävämmehän onkin
taistella kaikkea tuollaisia vastaan.
Neuvostohallitus oli täysin tietoinen
siitä, että tähän mitä radlkaallslm-oaan
aseistariisuuhtuihi&kysymyksen
vaksi kullaksi kapitalistini kassoholr
veihin — —. Paljon, paljon on teke­mätöntä
työtä edessämme. Enempi o-lisi
pidettävä jarotestikokoukäa, ja
kaikenlaista sotavastalsta. agitatsiania
olisi levitettävä erittäinkin nucnison ja
lasteur keskuudessa.
Äidit,* vetoan teihin, ottakaa sy­dämen
asiaksi kasvatustyö. Kylvä­käämme
puhtaat siemenet uuteen, hy­vin
muokattuun peltoon, niin varmas­ti
saamme hyvän sadon. — Valittu.
to;""asälstusten' rajoIttaml^ys3;;;;;;k^ | Ä ^ ä ' ' ^ ! ^ mennel- Ä^^SSS.iSft^^ <;,Z?,*°°°
sen Johdosta ja niissä on hyväksytty I sä. Ja tämä seikka antbikta Neuvos- ewät imperialistiset valtiot suostu,
kaikkiaan 11 päätöslauselmaa. Kan-^tolIitoUe mahdollisuuden osallistuti v. (Jatk.)
f t Willkiiin uut^
Vierailnlle. «—' Kuten toisessa piai-^
kassailmoituksessa nälcyy, yierailee
Ft^ 'W:n näyttämö lauantaina lokak.
6 päivä klo 9 ip. Branchih haalöla e-sittäen
perillä mitä monipuolisemman
ohjelmailtaman. liausim^^ esittää
Lyydia Tiiomi, laulua juiiri W111lamiin
: £aJi;araltehnffS)^iliftof /a varnstelttpropagania
:^MinääiUf yllätyksenä ei paljastu se propaganda, mitä Yhdysvaltain
heräät huomattavimmat avoimen' työpajan laivarakennusyhtiöt ovat har­joittaneet
sotalaivaston laajentamiseksi.. Asiaa tutkivan senaatin ala­komitean
edessä on todistettu,'mitenkä kolme uniovastaisfO" laivaraken-nuttajayhtiötä,
nimittäin Brown-Boveri, Belhlehem ja Newport News,
ovat maksaneet $150,000 n.s.IobbisteilIe ajaakseen kongressissa lävitse
Jones-While laivaston laajennuslain. Samoin ne ovat lähettäneet Gene­ven
laivastojen rajoitteina määrittelevään konferenssiin v. 1927 "asian­tuntijana"
W. B. Shearerin maksaen hänelle 825,000. Sheajer toimi
Genevcs^ varustelupropagandistina lähettäen ^'saavutuksistaan" sähkö-sanomatiedot
isännilleen, mainituille laivarakennusyhtiöille.
( Mitenkä paljon laivarakennusyhtiöt ovat uhranneet laivastovaruste-
Ippi^opagandaan, bn tuntematon asia. Mutta edelläoleva antaa pienen
kiljaisun siitä, mistä päin on tuullut laivastovarusteluinnostusla lietsot­taessa
ja sen pohjalla hyväksyttäessä lakeja kongressissa^ Kaiken kau­niiksi
väritetyn patrioottisen propagandan takana piilee raharuhti­naiden
yksityisedut. Proletariaatia on syytä aina tarkistaa aasioiden
perusteita, joiden puolesta se innostuu, ettei joudu innostumaan miljo­näärien
etukys^ysten puolesta. >
KiinmndKtaristieh^^^^^ri^
Kiinan työläisten ja talonpoikain suuri pettäjä Tshankaishek on jat­kuvasti
vakuutellut Kiinan yhtenäisyydellä. Sita häh ^on vakuutellut
erittäinkin sen jälkeen, kun Neuvostoliitolta anastettiin Itä-Kiinan rau­tatie.
Mutta noissa .vakuutteluissa ei ole mitään perää- Ristiriidat: K i i ­nan
militaristien keskuudessa ovat niin suuret, ettei niitä mitaikään ul-konmisten
imperialistien lahjuksilla voida pettää. Todisteena siitä on se,
,että nyt ilmoitetaan kokonaisen armeijadivisionan. Jonka johtajana on
.kenraali Chiang Fokvrei, kääntyneen Nankingia vastaan. Kun ennes­täänkin
on Kiinassa ollut armeijoita, jotka eivät ole hyväsyneet Nan-löngin
komentoa, ja kun nyt' nämä armeijat ovat yhtymosisS talstellok-saäpuhut
Aino Turunen, hupaisen sa­volaisesi
kaskurt "Akat pyykkirännas-sa"
Väinö Kääriäinen, laulua Impi
Jtlaine,,.viulusoolo.^^aiiri: Koski, du­ettoja
Alho iTurtmeh ja Vämö Kää­riäinen.
Sitten vleiä mainio 1-näy-töksihen
murhenäytelmä "Altl". joka
on alallaan v parhaita ja täällä Willi-omin
näyttämöllä esitettynä sai kalk­kien
suopean - arvostelun. .,v Lopuksi
on vaivattu tanssillekin aikaa. Ohjel-^
ma on koitettu saada mitä vaihtele^
vammaksi ja siksi vetoammekin
Branchin .smipäristön yleisöön ja toi­vomme
haalin täy^tyväifi vilmeisUi s i ­jaa
myöten. Luultavasi tämä vierailu
öh kin viimeinen tänä syksynä.
Sitten: voixnme Jo ennakkotietoilna
mainita F t . W : n näyttämön harjoi­tuksen
alla olevasta enri-iUasta.
nimittäin harjoiteltavana
"EräioMian ritarit"^ jonka ensI-lltiFon
samana uden johtajan Wäinö Kaip­aisen
tulialsnäyt&itö lokiaikuun 12 l ^ i -
yä.Ön syytä pitää tämä tilaisuus y-leisön
visusti mielessään. Ruotsalaf-sen
laulunäytelmän 'TTärkkelälset"
lauluja harjoitellaan myös parhail­laan.-;'--.
Pt. W:n näyttämön uutisia kirjoit­taessa
oli tullut sellainen virhe, että
oli mainittu laulunäytelmä uutuus
"Neiti Pöntisen aviolUtto" piti olla:
laulunäytelmä ''Närkkelälset" ja hu-rinäytetaaä
uutuus, "Neiti Pöntisen
avioliitto". Jonka tässä nyt oikaisem­me.
— nen.
ja niin paljon taas uutta maata va­rattu
pelloksi, että kun sen nyt hyvin
muokkaa ja sitten kylvää puhttiat sie­menet,
.niin on ihme Jos el tule hyvä
sato. Samaten on 'laita lasten ja
varhalsnubrison kasvatuksessa: Jos
siihen kiinnitettäisiin :puoIetkaan s i ­tä
huomiota jtiiltä farmarit kfinnittää
peltoon^ niin liskonpa^että sato todel­lakin,
olisi hyvä. Jos -ja^r vanhemmat
joskuskaan keskustelic^oSie i e ^ m^
ja' nuorison 1 kasvatuksesta yhtä yä-paästl
kilin .färmauksesta, niin siinä
myös kehittäisimme' itseämme oike­ako
kasvattajaksi, k t i ^ ^ usein kuu-leekaian
farmarin sanovan, että mi­nun
pellossänf ei kasvu en^ä juuri
miiuta kuin viiliä ^ i i r a a ja Canadan
tissellä, tai Jotain muuta vaaralUsta
sellaista keinoa, koskaan keksitäkkään
muussa muodossa kuin meidän omassa
kasvatuksessamme. Sillä 'seilaisteh
keinojen kekslmlnien tuottaisi vahin­koa
kapitalistiluokt^e. Meidän tulee
tehdä tämä - myös nuorisolle '. tunner
tuksL
Usein kuulee farmareiden sanovan
toisilleen, että: kuule naapuri,^ siinä
sinun V pellossasi, siinä meidän .rajalla
bn ^tä ja sitä rosl^^ enkä ollenkaan
roskaa, enkä ymmärrä miten ne vois)
hävittää — etkö sinä naapuri voisi
tietää jotain keinoa Jonka:yoisit.neu-::
voÄ minulle? — — Vaan ei koskaan
kuule heidän sanovan; että mimm
poikani on niin paha väkijuomaln uh­ri,
että esUntyy-hyvin usein '
neenä, ja että d ja
poikani yhtään väUtä työläisten yh-telspyrlzmölstä,
btkö sinä^^ v^ lieuvoa
miten voitaisiin kitkeä nuo rikkaruo­hot
pois nuorisctöta, ja missä on vika.
että nuorisomme k e h i t y tällaiseksi
väUpItämättÖm^, alkohotin . tur­melemiksi
raukoiksi. - - E L TäU
la puheeUa, tulisi ioidcattua se mei­dän
oma iöiinämme. Itsekasvatuksen
avulla on meidän kehitettävä itseäm-ten
Ja nuorison kasvattajia. Meidän
täytyy muistaa, että nuorison kasva­tus
täytyy alkaa jo kehdosta. Jo tuu­tulauluissamme
t ä y ^ : meidän tuoda
tykkäisi että se meidän uusi pelto sii­nä
vieressä saisi rioskaja siementä; et­kö
Voisi mitenkään ehkäisi rik­karuohojen
leviämistä. Ja v naapuri
kohteliaasti lupaa tehdä parht^msa;
pyjrtäen- vielä toisen neuvoa. Vaan me-neppä!.
hänelle sanomaan, että hsnrä
toveri, sinä joka olet jo vanhenunal-la
puolen ikääsi ja vielä järjestön Jä­sen,
'koeta. hilUtä, itseäsi..eihän kel­paa
puolueen jäjseiielle esiintyä v&Hx-tyneenä:
V olet huono erimerkki kasvar
valle nuorisolle. Etkö mitenkään voi­si'heittää
pois'alkoholijuomien nautti­mista.
Tästäkös naapuri vihastuu,
vaikka tämä hänen .paheensa on pal­jon
vaarEdlisempl .jauorisoUemme kuin
koko paikkakunnan 'rikkaruohot pel­loilla.'..
. _ . .^.
Sitkeää itsekasvathista t a r v i t a an
vanhemman \ väestön - keskiidessa. "Me
naiset voimme olla suurena apimae-lämän
. toverillemme tässä itsekasva-tustyössä,'
samalla kuin kehitämme
myös omaa itseämme.. Vanhempain
henkilöitten tulisi kehittää itsensä niin
me. että voimme olla kminollisia las- ,vapaiksi, että vaikka (»liäyatkin itse
jo niin alkoholimyrkyn saastuttamat
että eivät voikan siitä enää Itse va­pautua,
niin selittäisivät kuitenkin
niforlsolle missä ikänä tilaisuus, myö-
PO¥TAKIBJA , J
tehty Newaygo CO. kämpällä no
35. A. C. Ry. mile 266, syysk. 22 p.
1929.- ^
1. Ko)(ouksen avasi 'Urho Kataja,
Joka myöskin valittiin puheenjohta-jaksL
Pöytäkirjan laati" aUekhrJoitta-nut.
2. Päätettiin vaatia isännistöltä yh­den
dollarin ylennys koordille kat­kaisusta;,
siis $5.00 8-Jalkaisista puis­ta
koortilta.
3. Päätettiin että ruoka on paran­nettava
Ja vanhojen ruokailuväUnel-öen
tilalle on laitettava uudet, koska
vanhat ovat epäterveelliset.
4. IsännistöUeähnettilh aikaa vas­tauksen
antemiseen 3 päivää. Siis en­si
keskiviikkoon asöL y .
5. Millä tavalla aletean näitä pää­töksiä
ajamaan lävitse, päätettiin Jät­tää
siksi kimnes saadaan työnjohtajan
vastaus. .
6. Päätettiin valita 3-henkInen ko­mitea
viemään vaatimukset työnjoh­tajalle.
7. Komitieaan valittiin Nestor Koski,
Jussi Marttila Ja R. McKenzie,
8. Päätettiin joukoUa seisoa näi­den
kolmen miehen takana Jos heihin
kohdistetaan vainoa Isännistön ta­holta.
9. Pöytäkirja lÄätettUn julalsta In-dustrialistissa
Ja Vapaudessa..
10. Pöytäkirjan tarkastajiksi valit­tiin
Peter Kauppi Ja Armas Ylinen.
. Vakuudeksi A. Marttila.
Tarkastettu:
Peter Kauppi. Armas Ylinen
FOYTJiKlBJA
tehty kämppäkokouiksessa Newa-ygo
Co. kämpäflä no 36, mile 26
• A. C. Ry. syysk, 22 jp. 1929.
1. Kokouksen avasi Urho Kataja ja
valittiin hän myöskin kokouksen pu­heenjohtajaksi.
PöylSkirJuriksi valit­tiin
aUekirjoittanu^^ ^ '
2. Luettita käinppä|35:llä.teht3r pöy­täkirja
jä päätettiin ^ylityä siellä teh-tyihih
vaatimuksiin, sillä lisäyksellä
että • komppaniavaaditaan' korjaa­maan
tie, jota kuljetaan' metsään.
3. Valittiin 3-miehInen komitea, jo­ka
esittää vaatimukset isännistÖUe.
VaUtukai tulivat Emil Kotila,, Matti
Penttinen Ja A. Kulkkola.
4. Päätettiin julkaista ' pöytäkirja
sanomalehdissä edellisen pöytäkirjaa
yhteydessä.
5. VaUttiin pöytäkhrjah tarkbstajiksi
Eino Toivonen: ja E. Latu.
Kokouksen puolesta-Otto Kauppinen
Tarkastaneet
E. Latu E. Toivonen.
, Avustuksia kommunistisen kuufau»
siiehtemnip f^esön" perustanjisra.'
hastomi SMipuu jatkuvasti päivittäin.
Joskaan ei nito nopeassa tahdissa taS
pttälist
Ennen tiletttyjen lisäksi on Suoma­lainen
Toimisto saanut vastaanottaa
lahjotuksia ' seuraavilta yhdistyksutä-
• SIOJOO
.. IOJOO
.. im
•• lOiM
100
Greene, R. I. . — . . . . . . .
Spencer, N. Y,
Fitzvrilliam, N. H . . . . . . .
Qulncy, tSäss ............
Pine River. Minn . : . . . . ..
Rudyard, Mlch _
Pittsburgh, O a l ^ . . . . . . . i^j^
Worcester, Mass IQ(JQ
Winlock, Wash JQ^JQ
N. y. Aluetoimikunta lo oo
N. Y,^ Työvlten Y h d i s ^ ' 25!oo
CommoiivrtalthV TVis S^QQ
Inwood, L. I, N- Y . . . . , .. io!oo
Ludlow, Vermont — . . , SJQQ
Astoria, Ore IO_OQ
Ennen julkaistu tilitys . . . . . . . . ^'JSQ
Yhteensä $21150
Ylläolevan Johdosta
Useiden tovereldei^ kehoituksesta Ja
itse myöskin halukkaana näktoiään
minkälaiseen tulokseen päästään olin
cämpällä ma^ahtaiaamuun asti. Jol­loin
vaatimukset työnjohtaJäUe esitet­tiin.
Kämppä no 35 "paari" sanoi 3
Pieiiet yhdistykset edellä
Tähänastiset lahjoitukset ovat tul­leet
suurimmaksi osaksi pienimmistä-köyhimn^
tä yhdist^kristä, joka
soittaa niiden uhrautuvaisuutta Ja
valmiutta tukemaan kommunistista
alkakauslehteämnie. Tosin ovat monet
suuremmat yhdistyksetkin jo rien­täneet
lähettämään l^Joituksensa.
Jokaisen yhdisl^^^n suoritettava '
. bsaiisa •
Se. seikka, että pienet yhdistykset
ovat, etupäässä tehneet lahjoituksia
"Viestin" peiustamisrahastoon. olkoon
kehoituksena kaikille yhdistyksille
sxiorittaa osuutensa, jolloin on kertyvä-riittävä
summa "Viestin" perustamis­kustannuksiin
ja takaamaan sen mah­dollisen
ensi vuoden tappion.
Monet yhdistykset ovat ilmoittaneet
luvanneensa lahjoituksen, mutta ei­vät
öle vielä tilittäneet Suom. Toi­mistolle.
Kehoitamme näiden yhdis­tyksien'
rahastonhoitajia kiirehtimään
tilityksen konsssu
KP:n Suom. Toimisto ja "Viesti".
Kuten on ilmoitettu, on Viestin kus-tentaminen
atmettfu Eteenpäin-Iiik-keelle,
ja on puolueen' Suom. Toimisto
antanut EteenpäiUe takeet mahdollis­ten
tappioiden korvasimiseen Eteen-päjdle.
Voi olla mahdollista, että jos
hiukankin ponnistelemme Viestin le­vittämiseksi,
ei tappioita tule paljon
olemaan. Miitta suomalainen toimisto
tarvItsiBe varoja kommunistisen järjes­tämis-
ja valistustyön subrittemiseen.
J a ' epäilehiättä yhdistyksemme halua­vat
:äuttaa puolueen voimistuttamista
ja lujittamista suomalaisen työväen
keskuudessa. Joten lahjottamalla a-vustusta
Viestin perustamisrahastopii,
yhdistykset voivat samalla auttaa
kommunistista' valistustyötä.
Ja* tämän vuoksi pn lärkeää, että
jokamen yhdislys ^ täyttää velv<£lisuu-tehsa.
Uhraus yhdistystä kohti on mi­tättömän
plen^ mutta kim kaikki yh­distykset
; antavat j-,roponsa, karUiuu
siitä melkoinen summa.
TUItj^set Jnlaistaan
lahjotuksista sitä mukaan kuin niitä
saapuu. Yhdistyksien jäseniä ja vir­kailijoita
kehoitetaan seuraaman tili­päivän
ajan Olevan lUan lyhyen voi­dakseen
^hankkia, vastausta Port; Art­hurista,
jossa ylemmät kombuanian
Ihnl t&nän Järjestelmän mädännäi-l ten antaa, .ettei nuoijen pitäiri ottaa
syys ja yhteistoiminnan tärkeys. Mel-'eslnierkkiä heistä, vaan katsoa kuih-
Red Deer, Alta.
Me maanviljeUJät olemme kiintyneet
kasvatustyöhön, ainakin puheeste
päättäen, sillä olen merkhuoyt että
missä hyvänsä paxi kolm» farmaria
sattuu yhteen, niin puhelu kulkee 1-
käänkiun vanhaa latuaan peltoihin,
kuinka vilja kasvaa, ja että o n n i i n'
dän vanhempain, ^ttähi äitien, tulee
tehdä puorisoUe yinmärretyksi jo lap-,
senä väkijuomaln ttnmlollisuus, selit­tää
heiUe kuhika suuri vaara piilee
väkijuomissa heidän henkiselle ja riiU-miilUselle
terveydelleen; kuinka van­kilaa,
sairaalat j&niielisairaalat o-vat
täyimä niitä tiiuia mitä väkijuo­mat
ovat aikaan saaneet ja meidän
myös tulee nä3rttää lapsille ja var­haisnuorisolle
mikä luokka l^rötyy vä­kijuomista.
— On - keksitty Ja yhä
keksitään koneita. Jotka puhdistavat
rikkaruohojen siemenet viljasta^ ja
mc olemme hyvin 4nno6tuneet seuraa­maan
noitten koneitten kehitystä, sUlä
ka kurjia raukkoja he ovat. että älkää
hyvät niiorjÄaiset milloinkaan kos­tuttako
puhtaita huulianne tuolia ki-rotulla
myrkyllä. Vaan hjvUi harvas­ta
.löydämme niin vapaita juoppoja.
Enin' osa eivät salli että heidän pa-virkallijolsta
asuvat. Lupari; vastauk­sen
lauantahi tai tiiriaih -MutuvllM
paitsi mitä kuUluu. ruokailupuolelle!
sen sanot korjaavansa rdin p i a n - k i^
S9 on mahdollista. Sanoi siiheh itsel­lään
olevan ^aljiUudet.
Kämppä 36:llä el miehet olleet yhtä
varmoja esitatymisessään, jo sunnun-tahia
pidetyn kokouksen aikana 4—5
ne edistää Ja hyödyttää maanviljelys­tä,
vaan ei ole keksitty mitään znlkä
puhdistaisi nuori^unme alkoholipa-beesta
vaikka siitä olisi hyötyä koko
työtätekeväUe luokaUe. m& imitään
seenTshanUaishekia vastaan, niin näyttääpä Nankingin hallituksen kehu­ma
yhtenäisyys kokolailla uhatulta.
Sen lisäksi on oteltava huomioon, että Kiinan 'kommunistipuolue
mobilisoi työläisiä ja talonpoikia taisteluun Nankingia, Mokdenia ja
Cantonia vastaan häätääkseen niistä Kiinan työläisiä ja talonpoikia pet­tävän
hallituksen tukikohdat ja rakentaakseen Kiinaan työläisten j a ta­lonpoikain
neuvostotasavallan, jolla ei tulisi olemaan mitään ristiriitoja
Neuyostoliilon, maailman ensimäisen työläisten ja talonpoikain tasa­vallan
kanssa. Tämä militaristien rintaman murtiuninen merkitsee sitä,
että proletaarinen vallankumous saa paremman asonan kehittää voi­miaan-
Minkään Thankaishekin liittolaisena toimineen kenraalin nou-
^"1™ t * " ^ suuresti luottaa proletaarisen vallankumouksen
edistäjänä, mutta ottamalla huomioon militarist^^^ rikkoutu­misen,
voidaan toivoa ja luottaa Kiinassa jälleen proletaarisen vallan­kumouksen
pääsevän liikkeelle. Se oh Kiinan työläisten j a talonpoi­kain
pelastus, imperialismin loppu siellä ja >rakavii^ x a n h a n tae.
heesta^ Miskahdetaan ja, ovat val­miit
tarjoamaan ryypyn sattui koh­dalle
kiiihka nuori poikanen hyvänsä,
ollenkaan ajattelematta kuinka suu­ren
rikoksen hän tekee. Kaikkia näitä
vanhempain ihndsten/heikkouksia o-hsi
tuotova ilmi nuorille:ja lapsille.
Esimerkin avulla annettava heidän
ymm&iSä kuinka rumaa j a alhaista
oc tuollainen elämä ja myös tervey­delle
vaarallista.
. Siis vielä kerran, että kasvatiistyö
oc alettava kehdosta samoin* heidän
huomionsa on kiinnitettävä jo pie­nestä
kaikkiin työväen pyrinnöihin
Jos toivotaan saada heistä kunnon Jä­seniä
".luofckaHikkeeseen. Ja tätä o-petusta
ei saa laiminlyödä - tyttäriim-mekään
nähden, sillä sama sorto ja
viettelys vSIjj^ myös heitä ja.he ovat
yhtä tärkeitä''jSsenia luokkahikkeessä
kuin polkammeldn. Kuitenkin hsrvin
usein nähdään, että naiset ovat 2evä-peräisemplä
ottamaan osaa puolue­toimintaan
kulli jmifthet. M i s ^ on
Vika? Ehk^jä taas kasvatuksessa, sii-näf
että <m lyöty laimin se niin tär­keä
itsekasvatus t^gsSHn ygihtfy^sa-
M^^idän Tm-Tihpnipj^tn on myöskin
tehtävä voimakasta vosta-agitatsionia
jokaisessa kodissa sit& isänmaallista
humpuukia, vastaan. Jota lastemme
läihin päntätään kouluissa.
suomalaista oliyat .niin pelkureita ja
orjamaisia, että puikkivat pajaan ko­kouksen
aJaksL Sieltä käyäii^ muka
kieUtaidon perusteella pyytelemäs^
komifeaankto Kotilaa, joka siihen yli­tyksiä
ja tarkistamaan onko heidän
yhdistyksensä tilityksessä mainittu ja
onko summe oikehi merkitty, Ja el­lei
niin huomauttamaan' siitä KP:n
Suornalaiselle Toimistolle.
Money-orderit Ja rahalähetykset
tehtävä osbtteelia: H. Pturo, 43 East
125th Streel^ New'York City.
Yhdysv. K F : n Snom. Toimistd
Onko
^^^^^^^^^^^^^
mem suostuikto, huomauttaen k u l t a ­kin
että tulee atooastaan tulkiksi.
Mutta kun piti mennä työnjoiitajan
puheille, nihx hän siitä jyrkästi kiel-teytyi
ja nihiollen oU Kotilan tOaUe
valittava tohien mias. Valitokri\tuH
toveri E. Junkala. Työnjohtajan vas­taus
pU sen mukainen kuin miehet
sen pUvat ansainneetön /tarkoitan
näitten kätyrimäisten miesten esiin­tymistä,
toiset oUvat rehellisiä- luok-
15 vaotta onknhnxnfc kun \^meinen
maailman sota anöoL TSssä
vakamme, j c i t t a sOtcdnL olivat l a p ä a^
fcataistelijoita) röyhkeä, muun muassa
kieltäytyi hän korjaamasta metsään
vievää tietä. Tällainen raukkamainen
esiintyminen, Jota' näinä muutamat
suomalaiset tässäkto tapauksessa o-soitävat,
helkontaa työläisten taiste-lukykyä
ja on äärimmäisen ruma te-ko
työläistovereita kohtaan,
^Luokk^overuudella — Urho Kataja
Vapanden lukijat
ostoteen«a afnoäataan niii^ « JST*«feta nritka Vapista 5:
^öttea ja__kehottavat naapureitaan-kiT
» tekemään samoin. Siten mene-
» k a autamme «ta pahrelfemaan 3-
motta}ia rahansa edestä.
Yhteistyönä ofemme liikkeemmr
rakentaneet ja vain sen avuTIa me
TOfinme sftS MeHeenkra kehittää
Snta., syystä niihbtta]a>
Vapauden ilmottajia.
Äskettäin jätettiin Suomen eduskun­nalle
useita esityksiä kieltolain muut­tamisesta.
Niitä j;ierustelUm siUä. että
Avkyhieu laki oBsi epäonnistunut ja
aiheuttaa llsääntyyää alkoholipitois­t
e n aineiden .käyttöä sekä o n synnyt­tänyt
erikoisen / I ä l l i s t e n Joukon —
salakuljettajat, / Näiden esitysten ja
niiden Wu^luiden johdosta kirjoit­taa
Pohjan Voima: %
Yhdessä ed^lskunnalle jätetyssä e-si^^
essä esiietään että': kieltolakia
rikäli muutetiairihi, e1^ se sallisi ko­titarpeiksi
kS^tämällä valmistaa he­delmistä
ja /marjoista alkohoolipitoi-sia
juomia s ^ kuljettaa ja pitää nii­tä
varastossa. Siis ehdotettu muutos
edellyttää ^OlkohbUpitcdsten aineiden
kotona vOVnistamista — siis eräin ra-joitukshi
ironhaa kotipolttoaikakautta.
Tuntuu* suorastaan : koomilliselta,
että tällistäkin - lainmuutosehdotusta
perustellaan- sillä, että muutos olisi
tarpeen syystä, että kidtolaki muka
lisää slkoholipitoistäi aineiden käyt­töä,
^ että k.<ji;. muutosehdotuksen
torkoiias- olisi ritä vähentää. Tässä
tapaqSsessa on kuitenkin- asia niin^
että /muutoksen katitta tulisi ole-moojl
vain seurauksena entistä hel-pompl
ja suojatta juovutusjnomien
hankkiminen, Jokä seikka ei suinkaan
tul&l vaHcuttamaan väkijuramen
lälyttöä vähentävästi, vaan päinvas­toin.
^
Toinen ehdotus ^aas edellyfctää lain
muuttamista ; niin, että viinakaupat
jilleen- avBttaisifai;>nnitta *^ralttbiden
edistämiseksi'' asetettaisiin olkohiäi-
JeSttäsOi Juomat kmfeean verotuksen