Vapaus, June 30, 1926

              : VAPAUS
*aiiitt*yy Stidbnryssa, Oat., maanantaina, kcskivuldcona
j a p ^ a n t a i n a . , ^ _ .^^^^ ^
S. G. NEIL.
T o i m i t t a ja A ^ V O V A A f t A.
, f V A P A U S ( l i b e r t y ) ,
VUha only ozsan of Ftnnisb Wqrkers i n Canada. P a b -
^Itsbefl i n Sudburyr O n t . , cvery Monday, Wednesday
fViday.
^j' V R ^ i s t e r e d a f the Post Office Department, Ottawa,
as seeond class matter.
T I L A U S H I N N A T :
f Canadaan yksi vk. $4.00, pooli vk. ?2.2S, kolme kk.
?1.50 j a yksi kk. 7 8 c - ^ , ^ , ^ ,
i ^ ; Yhdysvalta vk. $5.50, pnoh vk,
$3.00 j a kolme kk. $1.76: - _
' ' 1 ^ joita ei senraa raha, e i t a l l a lähettämään,
ipaitai agianaie8tffl_. j o i U a on^t^
'^General odvertiäing rates 75c per c o l . incb. M i -
niimam charge f o r single insertion 75c. The Vapaus
i s the best advertising medium among the Finnish
"Peoi^e i n Canada.
Maanantain lehteen aiottujen ilmotasten pitää olla
konttorissa lauantaina; keskiviikon lehteen tiistaina ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä^
> - Vapauden konttori j a toimitus: Liberty B l d g ;I<ome
St. Puhelin 1038.vPostio80te; Box 69, Sudbnry,iOnt.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-
. soonallisella . nimellä.
J . V . K A N N A S T O , Liikkeenhoitaja.
— Torstaina olevan laillisen juhlapäivän takia i l -
n i ^ y y lehtemme seuraava numero vasta ensi maanan-
.fainik
Imperialistien vehkeilyt Kiinan
^ansaa vastaan
i^VattankumoukselUsteri johtajia mui-hataan tuomioitta
Kun Kiinan kansa ei enää vastaan ponnistelematta
•i alistu imperialistisen sorron ja riiston alaiseksi,' ovat
•"sortajat; konekiväärienpä kanuunoittensa avulla,ryhtyi
neet siellä pitämään voimassa annettuja väkivaltaisia
lakejaan. Tuloksena on, että satoja j a tuhansia kiln9-
n laisia työläisiä ja taloppoikia on surmattu sekä salaa
eitä jtilklsestL
Näiden kylmäverisien murhien uhreiksi joutuvat etu­päässä
kansan herättäjät ja johtajat; Esim. viime vuo­den
marraskuussa englantilaisen poliisin käskystä
yhtaddä vangittiin Shanghaissa, n.k. kansainvälisessä
< kaupunginosassa; Shanghain ammattiliittojen presldent
:ti Liuhua, joka ' o l l johtanut työtaisteluja Shanghals!>a
viime vuoden toukokuusta alkaen. Hänet jätettiin kir
vnälalsensotllaspäälllkön haltuun j a tapettiin myöhen^
min (ilman kuulustelua ja tuomiota. Kului useita päv
viäiennenkun kiinalaiset sanoroddidet saivat asian tie­toonsa
j a sittenkin vasta englantilaisten sanomalehtien
kautta, jotka ilakolddi asiasta ilmottivat;
tapahtui myöskin vihne mar­raskuussa^
kun eräs talonpoikien j ärjestäjä ja. välistäj a
Juauiping vangittiin ollessaan järjestämässä^ talonpoir
kia. Hänen työnsä- johdosta kirjotti. amerikalainen
lehti €WnaPress^ että «kömmunbml on-jo tunkeutunut
syvälle Kiinaan;; Sisämaassa eräs oppinut' kiinalainen
opettaa talonpojille, että maa kuuluu vuokraajille eikä
heidän pidä sen viljelemisestä veroja maksaa. Hän on
saanut muodostetuksi maanvuokraajien lihon, johon
• kuuluu • jo 1,500 jäsentä. , Propagandistin ovat maan­omistajat
löytäneet sekä vangituttaneet hänet»
; : Samaan aikaan eräs englantilainen lehti saman asian
; yhteydessä selitti kommunismin pesineen jo monessa
Kiinan maakuntaplirissä^v Ja imperialistisen sanoma­lehdistön
agitatslönin tuloksena o l i , että Jusuiping mää­rättiin
tapettavaksi. . Taaskin imperialistinen sanoma-
-lehdistö tiesi tapahtuman,' ennenkun kiinalaiset lehdet^
Kiinassa on pääasiassa määräävinä kaksi lakia: laki
rosvoja' vastaan' ja polilsisuojeluslaki. ; Nnmä lait
laati jo v; 1914 Juanshikal, joka toivoi pääsevänsä,
Kiinan keisariksi j a käytti noita lakeja. Kuomintangln
johtajia vastaan. Näiden lakien nojalla on nyt ulko­maisen
ryöstöpolitiikan kestäessä tapettu lukuisia la-fconjohtajia
ja talonpoikien.sekä kaivos-, kutoma- y.nu
työläisten 'järjestäjiä.'
V Koska murhatut kansan johtajat j a ' vallankumouk­selliset
ovat enimmäkseen oppinutta väestönosaa, ovat
kiinalaiset ylioppilaat, professorit j a muut oppineet
alottaneet julkisen taistelun ulkolaisten imperialistien
; kiinalaisten sotilasdiktaatlorien avulla Kiinassa har-j
ottamaa hirmuista terroria vastaan. '
Englannin valtiopankki tukee Kiinan valtausta^
Englannin työväenpuolue on onnistunut hankkimaan
todisteita siihen, että imperialistien hyökkäys Kiinaa
vastaan on suurvaltojen ^ etupäässä Englannin ja
Japanin — etukäteen perinpohjin suunnittelema ja
että Englannin valtlopanldci tukee sitä aineellisesti.
' Tähän suunnitelmaan kuuluu 100,000 miehen suUr
ruisen, cvalkoihoislsta» kootun armeian Kiinaan' hankr
kiminen sekä Kiinan rannikkojen saartaminen suur­valtojen
sotalaivoilla, joka viimeksi mainittu osa suun­nitelmasta
on jo suureksi osaksi - toteutettu. Tällä ta­voin
on kiinalaisille vallankumouksellisille tehty mah­dottomaksi
kuletlaa itselleen,meritse aseita ja muita va­rustuksia.
Asia on etukäteen harkittu perinp^ohjin. Perusteel­lisesti
varusteltu 100,000 miehen suuruinen armeia
maksaisi päivittäin % ^miljoonaa dollaria. Kiinan val­tauksen
lasketaan kestävän 2 vuotta, joten se tulisi mak­samaan
% biljoonaa dollaria. Tämä summa ja 200
miljoonaa siihen lisäksi kerättäisiin suurilla kansain­välisillä
lainoilla. Näiden lainojen korvaukseksi anas­tettaisiin
käytettäväksi kaikki Kiinan rautatiet, joita
parannettaisiin j a lisättäisiin niin paljo, että niitä tulisi
yhteensä olemaan 12,000 mailia nykyisen 7,000 mailin
sijasta. Tähän taikotukseen suunnitellaan käytettä­väksi
yllämainittu 200 miljoonaa dollaria. KiiiTSkn ran­tateiden
haltuunsa ottanusen kautta suunnittelevat im­perialistit
saavansa puristukseensa koko Kiinan maan
j a kansan. ;
Englannin ^ valtiopaiddu on' suostunut järjestämään
j a takaamaan iuAo varojen jliankklmisjutun. Sillä on
ybijTsäteenB idän kanssa Hongkong-Shan^bai. pankki^
liikkeen puheenjohtaja, j < ^ . on brittiläisen pääcnnan
edustaja kaukaisessa idässä - seka samalla Englannin
valtiopankin; tiedetään tähän -mennessä siirtäneen K i i ­nan
edustajalleen ainakin 3 m l l j . dollaria vastavallan-komoidcsellisen
propagandan harjottamlseksi Kiinassa.
Kuinka paljo enemmän sinne on samaan taikotukseen
varoja siirrelty ei kukaan tiedä, sillä suuikapitali^it
pitävät kaikki tietolähteet kontrollissaan niin, ankarasti,
että vain pieni osa beidän suurisuuntaisista veldceilyis-tään
pääsee yleiseen tietoon. ; --y
' Tulevabuus tulee näyttämään missä määrin imperia­listit
menestyvät Kiinan valtauksessaan.
Jäfjeslyneitten työläisten voimat
Yhdysvaltain teollisuustyöläisistä on järjestynyt? 18
pros., sanoo A. Yoytinski eri maitten työväenliikettä
koskevasi tilastoselostuksessaan.. Etutllalla tyiläis-ten
järjestyneisyydessä on Neuvostovenäjä, missä teol­lisuustyöläisistä
lähes 100 pros. on järjestynyt. Tilas­tojen^
esittäjä laskee työväestöön -kuuluvaksi kaildci ne
työläiset, jotka saavat toimeentulonsa palkasta, lukuun­ottamatta
liikkeenhoitajia, hallinnon jäseniä ja kor­keampia
virkailijoita. : ;
KIrjotus koskee: 23 en maata ja käsittää se 35,710,-
829 järjestynyttä työläistä. Kaikkiaan on edellämainit­tuun
yluokkaan kuuluvia työläisiä näissä maissa 120,-
674,000. Tästä määrästä työskentelee 69,397,000 teol­lisuuden,
kaupan ja kuljetuksen palveluksessa, loput
maanviljelyksessä, professionaalien toimissa ja yleis­ten
laitosta palveluksessa.
Nämä numerot pohjaksi ottaen käy selville, että
ammattiunionistiseen liikkeeseen' on järjestynyt noin
29 pros. koko työväenluokasta ja noin 51.5 pros. teolli­suuden,
kaupan j a kuljetuslaitoksien palveluksessa ole­vasta
työlälsmäärästä.
Seuraava taulukko osottaa työläisten järjestynelsyyr
den suhteet eri maissa:
KominfeniDi te«t avät 'CN. kp:a «dostajiaton'laatimuta Ja fCominternin lasjennetnn
bjrvSksymist» teeseistajT^
tp. fcm
Järjestöjen
voimat
Itävallassa
Belgiassa
Tshekkoslov.
Tanskassa
Ranskassa
Saksassa
Elnglannlssai
Hollannissa
Italiassa
Norjassa
Puolassa
Neuvo^ollit.
Espanjassa
Ruotsissa
Sveitsissä'
Jäsen­määrä
1,117,192
44,990
• 1,504,923
302,904
1,495,847
9,193,359
5,405,000
544,900
2,234,520
90,497
769,811
6,859,000
452,936
400,022 •,
. 298,901
Työv. koko­naismäärä
2,000,000
2,265.000
3,775,000
959,000
10,000,000
19,500,000
16,330,000
l,900,00bf
8,200,0000
590,000
4,000,000'
Teollisuud.
ja kaupassa
1,200,000
1,655,000
2,280,000
435,000
4,240,000
12,960,000
11,860,000
1,070,000
3,715,000
285,000
1,170,000
3,400,000^^
i;300,000 480,000
'1,155,000 825,000
Muis. Eur. maissa 480,534 8,800,000 2,778,000
Yhdysvalloissa 3,815,485 -^30,500,000 21,000,000
Taulukossa on Neuvostoliittoa koskevissa sarakkeissa
mainitsematta työläisten kokonablukumäärä, samoin
kuin teoUbuuden j a kaupan palveluksessa olevairi työ­läistenkin
lukumäärä. Yoytinski sanoo, että vv. 1920—
21 oli Venäjällä kysymyksessäolevaan luokkaan kuu­luvain
työläisten lukumäärä 6,000,000; mutta että sen
jälkeen on Hikumäärä huomattavasti noussut. Paitsi
Neuvostovenäjää, on Itävalta ainoa maa, missä enem­män
kuin puolet maan työväestöstä on järjestynyt. Siel­lä
on nimittäin järjestynyt 58.6 pros. Teollisuuden
palveluksessa olevasta työväestöstä on maassa järjes­tynyt
97,7.v
Työskennelkäämme näiden voimien lisäämiseksi ja
niiden yhtenäisyyden saavuttamiseksi!
Todellista tahtoa puuttuu
Europan ja Amerikan suurvaltojen imperialistit ovat
taas tänäkin vuonna ilvellleet aseistariisumisella. Sa­maan
aikaan, kun suurvaltojen viisaat polltlköt pitävät
konferenssia ja muka suunnittelevat, miten vähään' sota­varustelut
kussakin maassa oikein määritellään, samaan
aikaan jokaisessa maassa kiihkeästi pyritään mahdol­lisimman
uusiaikaisiin Ja mitä laajempiin varustuksiin
uuden sodan varalta. Ja vain jäytävä pelko silta, että
mahdollisesti tuo toinen j a nuo kaikki muut suurvallat
voivat ja ehtivät paremmin varustautua saa kaikki
noiden suurvaltojen johtavat politikot ja valtiomiehet
puuhailemaan sellaisilla kuin aselstarlisumlskonferens-seilla...'
Saamme olla varmat, että piakkoin Genevessä pidet­täväksi
suunniteltu aseistariisumiskonferenssi muodos­tuu
tuloksiltaan samanlaiseksi livepeliksi kuin v. 1921
Washingtonissa pidetty samaa asiaa ajava konferenssi.
Siellä myöft 'olivat kaikki maailman suurvallat edus­tettuina
ja 'rauhanaatteen kannalla olevien mieliä loh­duttavia
päätöksiä tehtiin sotavarustusten vähentämises­tä
koko maailman mittakaavassa.
Mutta mitä sen sijaan on tehty sen jälkeen? Was-hingtonin
aseistariisumiskonferenssin sopimusten alle-kirjottamisen
jälkeen ovat allekirjottajina esiintyneet
vallat rakentaneet yhteensä 53. suurta risteilijää, joista
yksinään Englannin suuryallalle kuuluu 23. Sanotun
konferenssin jälkeen syur\''aItojen rakennuttama lai­vasto
tekee yhteensä seuraavan määrän erilaisia mur-halaivoja:
2 superdreadnoughtia (sUurinta lajia pans­sarilaivoja)
v 4 ilmalaivojen kuljettajaa, 53 suurta ris­teilijää,
144 torpeedohävittäjää ja 154<vedenalaista,
eli yhteensä 357, joka l u k i i n i i n erinomaisesti osottaa
maailman Imperialistien teeskenneltyä halua vähentää
sotavarustelujaan. Ja tietenkin maa- sekä llmavarust-lulssa
pyritään variptautumaan samassa suhteessa eikä
yksikään suurvalta halua jäädä toisista jälkeen näissä
sotavarustelupuuhissa.
; 1. Objektiiviset ehdot sosdalismin
voitolle s Enropassa kypsyvät yhä
enemmän^ • Thä suuremman merki­tyksen
saa eobjektiivinen tekijä, s-o.
kyiOrmys siitä, missä määrin työ­väenluokka
tiivistyy, missä määrin
l u j i t t u v a t Icommunistiset puolueet,
missä määrin, niistä tulee todella
bolshevistisia puolueita, missä mää>
rin ne osottavat olevansa tilanteen
tasalla. Nähden (kapitalismin o ä t -
taisen vakiintumisen yhteydessä)
proletaarisen vallankumouksen v i t -
kall^semmankin kehityksen mahdol­lisuuden
pitää kommunististen -puo­lueiden
kuitenkin yalmistaa itseään
n i i n , että ovat. valmistautuneet v a i -,
lankumoniksen'' nopeampaankin kehi-tystempoon^
Mitä huomaavaisin
kommunistipuolueiden vaaliminen,
työ niiden • poliittisesti kasvattami­seksi,
karkaisemiseksi, organlsatoo-risesti
tiivistämiseksi, aatteellisesti
lujittamiseksi, vallankumouksellisen
päättäväisyyden j a massoihin lähes-tymistaidon
kehittämiseksi — siinä
Kommunistisen intemationalen tär­kein
tehtävä lähivuosien aikana.
2. Nyt, "jolloin sarja Europan
tärkeimpiä kapitalistisia valtioita,
kapitalismin osittaisesta "vakiintu­misesta*?
huolimatta, on joutumassa
taloudelliseen umpikujaan; jolloin
kapitalistisen Europan tuotantovoi­mat
taantuvat t a i tallaavat paikoil­laan;
jpnoin työtätekevien laajojen
massojen . elintaso alenee^^- jolloin
Amerikan imperialismi yhä enem­män
muuttaa Europan kapitalismin
vasallikseen; jolloin työväen/laajat
massat, niiden joukossa sosialide-mokraattisetkiny
työläiset etsivät
ulospääsyä; syntyneestä tilanteesta,
tullen kokemuksestaan vakuutetuik­si;:
siitä, että fosdemien "koalitsioni-^
p o l i t i i k k a ' ' , yhteistyö porvariston
kanssa ei tuo yhä sekasotkuisam-maksi
käyvän pulan ratkafsua —
tällaisessa tilanteessa on; kommunis­tisten
puolueiden tehtävänä: ava­rammin,-]>
3ätt^vämmin' j a sitkeäm-min
kuin milloinkaan ennen levitet-tää
kansan laajojen massojen eteen
ohjelmansa Europan pelastamiseksi
- r - proletaarisen vallankumouksen
kautta, proletariaatin diktatuurin
kautta, Europan sosialististen yh­dysvaltojen
; kautta (tunnussana,
j o n k a Komintern hyväksyi<^ j o v.
kansainvälisten konferenssien (ta-
1923), totenttamahft tunnuslau­seen:
"Kaikl^ien maiden proletaarit
j a maailman ^sätretut kansat, l i i t t y ­kää
yhteen!" -
Propageerattaessa Europa'n yhdys­valtojen
aatetta, 'keinona Länsi-Eu-
T O p a n proletariaatin ja: kansojen va­pauttamiseksi
'kaksinkertaisesta sor­rosta,
kansallisen pääoman j a Poh­jois-
Amerikan pääoman sorrosta, on
pidettävä mielessä seuraavat seikat:
Ensiksi, Europan ^yhdysvaltojen tun­nussanaa
on pidettävä Europan
maissa" käyvän voitokkaa», proletaa­risen
vallankumouksen- tuloksena
synt3rvien Europan sosialististen
neuvostotasavaltojen valtiollisten
keskinäissuhteiden poliittisena ilmai­suna.
Toiseksi, voitokasta proletaa­rista
vallankainousta Länsi-Europas-sa.
tunnussanan Europan yhdysval­lat
yhteydessä ei pidä ymmärtää
proletariaatin ; ehdottomasti yhfai-l
o n d e l l ^ n j a aseistariisumiskonfe*
renssin) yhteydessä kommunistiset
puolueet^ lähtökohtanaan Kominter.
n i n yleiset ^ohjelmakohdat, kehittä­vät
työtätekevien l a a j o j ^ i massojen
eteen konkreettisen ohjelman Euro­pan
pelastamiseksi kapitalistivastai-'
sen politiikan tietä.
4. Mutta tämän propagandatyön
ohella pi^ä kommunistipuolueiden
osata päästä lähelle; työväen laa-:
j i m p i a massoja sarjalla konkreetti­sia
osittaisvaatimuksia, toimintaoh­jelmalla
lähimmäksi ajaksi, minimi­vaatimuksilla,
j o t k a vaihtelevat kus­sakin
maassa kunakin ;hetkenä, nos­taen
kulman kärkeen 'sellaiset vaa­timukset,
jotka ;poivat saada ja
osaksi jo- saavat sos.-dem. työväen
j a puolueettoman 'työväen kanna­tuksen
j a j o t k a ovat työtätekevien
elintason parantamisen linjalla ja
edistävät proletariaatin vapaustais-.
telua. -
5. Pyrkimys yhtenäisyyteen —
se on peruspiirre, joka luonnehtii
työväen nykyisen mielialan miltei
koko maailmassa. Yhä tiukempi
tahto: yhtenäisyyteen: tietoisuus s i i -
täi että j o l l e i yhtenäisyyttä työväen
riveissä saada aikaan, tulee asema
yhä enemmän j a enemmän huono­nemaan
; yhtenäisyystunnuksen po­pulaarisuus,
eritoten ammatillisen
yhtenäisyyden tunnuksen populaari­suus
työväen massojen keskuudes­s
a — s e on. nykyhetken peruspiirre
työväenliikkeessä.
6. Tällä perustalla pitää nyt e r i ­koisen
laajasti kehittää yhteisrinta-mataktiikkaa.
Yhteisrintamataktii-kan
; yleisempi soveltaminen on vas­t
a alkamassa. Tätä taktiikkaa, joka
ensi kerran peruspiirteissään julis­tettiin
Kominternin > kolmannessa
kongressissa, on konkretisoitu nel­jännessä
j a viidennessä kongressis­sa
. sekä laajennetun tp. k :n istun­noissa,
yaikka se on proletaarisen
etujoukon -taktiikka kokonaiseksi
aikakaudeksi, /aina siihen saakka
kunnes' olemme vallottaneet puolel­lemme
työväenluokan enemmistön,
pitää yhteisrintamatäktiikan saada
konkreettinen sisältönsä : j a muut­taa
muotoaan muuttuvassa tilan­teesta,
riippuen paikan j a .ajan m u ­kaan.
siellä • voida ottaa yhsaän vakavaa
askelta yhteisrintamatäktiikan to-tenttamistekrä
eikä massojen me-,
nestyksellä vallottamisessi. Kan­sainvälisen
p r o l e t a r i a a ^ yhtenäi-syystaistelnn,
eritoten ammatillisten
luokkaliittojen f yhtenäisen intema­tionalen
: luomistaistelun kannalta
tulee Komintern' kaSdn: voiminsa
tukemaan Englannin j a Neuvosto­vallan
ammattiliittojen yhtenäigry»-
komitean työtä, samoin k u i n -j^kais-
Upton Sindair
Nykypäivien -hnöniatnfTnn^nifgj p p i '
varillisekBi knjallisnuden arvoutelil
j a k s i tunnustettu tanskalainen
George Bramd^ kuvaa amerikalai».
t a työläiskirjallijaa, Upton Sinclai-rea:
seuraavasti:
' Upton Sinclair kuuluu n i i h i n - ^
r a t t a i n harvalukuisiin kirjailijoihin,
j o t k a ovat pyhittäneet elämänsä^
. , ^_ , sialistista oikentta vaativaan valiR.
ta r e h e m s t a ^ t e t t a samaan'«uun- tustyöhön ja asettaneet t 4 e ^
taan. Komintern pn horjnmattoy ^ valitUmansa t a r k o t u ^ T^
masti vakuutettu riit^ että ^a^il- '^nSenf S ^ l ^ i ^ : "
man ^mmatiUisen luUceen yhtenm- intomielisenä i n e T J S ^
syyden aate viittaa a m a f a n t o p a u k - ^ ^ j ^ uhraamia S
sessa^ ettei Engtenmn ja Nenvo^ ^ s a a v S k t S "
tovallan ammattUuttojen yhtenai- . ^ i i r i , ; ^ e«^w^« «-^
syyskomitea jostain ^ s t ä onnistu. J ^ ^ ^ J » ™ ^ ameeUista «enes-y
S ja yhä laajeptaiaan ' työtään. kuluttanut an-
Samalta näkökannalta tulee Komin-, summat^ yrityksiin, joi-tem
täydelleen kannattamaan aika- tZ*- tonroi torjuvansa vää-
' ryytta ja edistävänsä inhimillistä
onncä. Toistuneista pettymyksistä
huolimatta häh on -uskoaan ja ugi.
kailtistaanimenettämättä aina aiot-tanut
uudestaäi. :
Vakaumukseltaan -sosialistina ja
innokkaana yleisesti omaksumatto­mien
aatteiden . kannattajana, sei.
Iäisten yhteiskunnallisten olosuhtei­den
paljastajana^ jotka olisivat
muuten voineet jäädä salatuiksi
nutta työväen edustajaliikettä U S S -
Bään, millä o n oleva'yhä suurene­va
merkitys taistelulle kansainväli­sen
proletariaatin yhtenäisjryden
puolesta!;
8. Yhteisrintamatäktiikan ajami­sessa
käjrtännössä on usein tullut
i l m i kaksi, virhettä.
a) Kääntyessään sos.-dem. työ­läisten
puoleen ovat-* puolueemme
asettaneet yhteisen esiintymisen ^ h : suurelta yleisöltä, hän saa yleensä
doksi sellaisia -raatimuk^ia, joita vastustajikseen' maansa vaikutiisval-mielialaltaan
vielä reformistiset työ";
Iäiset eivät tiettävästi voineet hy-
•väksyä. Esim. Ranskan puolue, eh­dottaessaan
Rapskan sosialisteille
yhteisrintamaa taistelussa Marokon
sotaa vastaan, asetti yhteisen esiin­tymisen
ehdoksi sen, että on hy-
-röksyttävä tunnussana Ranskan
joukkojen evakuoimisesta j a veljei-lystä
riffien kanssa.
b) Yrittäessään saada sopimusta
sosdemien kanssa ovat järjestöm­me
joskus antaneet sitoumuksen,
ettei-röt sanallakaan esiinny sos.-
dem. puoluetta vastaa»», s.o. kiel­täytyvät
kommunistisesta agltatsio«
nista (hiljattain eräässä Saksan
kommunistipuolueen paikallisista
järjestöistä).
Nyt eritoten on välttämättä muis­tutettava
.kolmannen kongressin
taktillisista: päätöksistä, j o i t a '^itten
neljännessä j a viidennessä kongres­sissa
kehitettiin ja täydennettiin.
Näiden kongressien perustavat takr
tiiliset teesit ovat edelleen paik­kansa
pitävät eikä niitä ole tarvis
millään -tavalla 'revisioida.''
7. Pääpaino ^hteisrintamataktiik-kaa
ajettaessa on nyt pantava am­matilliseen
liikkeeseen'. Nyt ^ eri;
maiden työv^nliikkeessä muodostu­vien
"vasemmistosiipien" luonteen­omaisena
piirteenä on niiden am­matillinen
luonne. ^ Siksi yhäkin tär­keämpää
kommunistien toiminta
'ammatti^itoissa. Auttaa ammatti­liittojen
vasemmistoaineksia, tukea
niiden ^ pyrkimyksiä työväenluokan
voimien tiivistämi£feksi, taistella am­mattiliittojen
yhtenäisyyden aikaan­saamiseksi
j o k a , maassa, taistella
kaisena voittona koko Europassa,' luokkaliittojen yhte-
' »konaisena vr ^
mullistuksien
vaan kokonaisena vallankumouksel-[ internatii)nalen luomisen
listen
jonka kuluessa proletaarinen val­lankumous
voi voittaa aluksi erinäi­sissä
tai yhdessäkin Europan maasr-sa,
voittaakseen sitten kaikissa E u ­ropan
maissai Kolmanneksi, tun­nussana
yhdysvallat tietää "sitä, että
Europan vapautuneet kansallisuudet
voivat liittoutua vain täydellisen v a ­paaehtoisuuden
pohjalla j a ehdolla,
että täydelleen tunnustetaan kan­sojen
itsemääräämisoikeus. s.Neljän-neksi,
tämä tunnussaila, tultuaan
proletariaatin diktatuurin tunnussa­naksi^
merkitsee siirtomaiden ja
puolsiirtomaiden kansojen -vapaiksi
julistamista j a yhteistyön järjestä­mistä
niiden kanssa täyden vapaa­ehtoisuuden
pohjalla.
Suurta hyötyä tuottaa tunnussa­nan
"Europan: sosialistiset yhdys­v
a l l a t " tai "Europan työläis-talon-poikaisten
tasavaltojen yli/dysvallat"
propaganda, kun: se- järjestetään o i ­keille
raiteille (tunnussanan " y h ­dysvallat"
matalan pasifistisen tul­kinnan
arvostelu j a ivaaminen, i>or-varillisen
ajatuksen voimattomuu­den
paljastaminen).
Samalla on useissa Europan mais­sa
(Ranska, Italia, Balkanin maat.
Puola, Tshekkoslovakia, Saksa) eri­koisella
voimalla työnnettävä esiin
tunnussana "työväen ja talonpoi­k
a i n hallitus".
Europan sosialistiset yhdysvallat
liitossa USSRrn kanssa, liitoapa maa­ilman
sorrettujen kansojen kanssa.
aikakautena, | puolesta — siinä voimävipu yhteis­rintamatäktiikan
toteuttamisessa.
Komintern vakuuttaa, että yhtenäi­syyden
saavuttamiseksi ' k a i k k i kom­munistit
antavat suostumuksensa
itsenäisen toimivan • P r o f i n ternin
lakkauttamiseen , j a . seii sulattami-seen
yhteen Amsteruamiii. i n t e m a ­tionalen
kanssa molempien amma-.
tiilisten . internationalien >yhteisen
-maailmankongressin perusteella eh­dolla,
että kumpikin puoli säilyttää
agitatsionivapauden. On ilman muu­t
a selviö, että siihen asti; kunnes
tämä yhteensulattaminen käy mah­dolliseksi,
' jokaisen kommunistin vel­vollisuus
on k a i k i n voiminsa tukea
Profinternin ,työtä- Komintern hy­väksyy
täydelleen N. k p : n (b:n)
kk :n lausunnon siitä, että -USSR :n
ammattiliittojen,. j o t k a ,ovat P r o f i n -
ternin osa^ liittymisestä . ^ s t e r d a -
miin ei voi olla puhettakaan, sillä
Amsterdamin internatsionale, joki
nykyisessä muodossaan on imperia­listisen
.Kansainliiton ase, e i aja
proletaarista luokkapolitiikkaa, sa-boteeraa.
työväen yhtenäisyyttä
j.n.€.. .
. k o i n i n t em vaatii, että Ranskan
kommunistipuolueen (tietysti -sopi-^
maila unitaarisen työväenliitoii
kanssa) j • Tshekkoslovakian kom­munistipuolueen
. (tietysti täydessä
sovinnossa punaisten ammattiliitto­j
en k k : n . kanssa) pitää paljoa tar­mokkaammin
kuin tähän saakka
ryhtyä toteuttamaan Kominternin
Kumpaakaan ei voi, sietää. Rans­kan
joukkojen Marokosta -evakuoi-misaatteen
tai Ranskan joukkojen
riffien . kanssa « veljeilemisaatteen
propageeraaminen on^ ehdottomasti
oikein. jMutta aivan väärin on
asettaa .'nämä tunnussanat yhteis­ten
toimintojen ehdoksi reformisti­sille
työläisille näissä oloissa. Pyr­kiminen
kaikin : voimin sopimuksiin
sos.-dem." työläisten kanssa yhtei­siä
esiintymisiä varten on ehdotto­masti
; oikein- Mutta aivan sietä­mätön
on itsenäisyydestään luopu-lAinen:
Tehtävämme-yhteisrintama-,
taktiikkaa toteuttaessamme sisältyy
siihen, että täydelleen säilyttäen
itsenäisyytemme j a propageeraten
sopivassa onuodossa aatteitamme me
samalla otamme alotteen sopimuk­sen
teossa sos.-dem. työläisten ja
puolueettomien - työläisten kanssa
vaikkapa alkeellisillakin työväen re­formistisille
ja puolreformistisille
kerroksille hyväksyttävillä tunnus­sanoilla,
kun nuo tunnussanat vain
ovat porvaristoa vastaan käytävän
taistelun l i n j a l l a ; Enimmäkseen tur
levät ne. olemaan 8os.-dem, työläis­ten
kannalta hjrväksyttäviä j a , t o i ­vottavia
vaatimuksia, mutta hjrrin
vähä toivottavia (tai vastahakoi­sesti,
joukkojen painostuksesta hy-äksyttäviä)
sos.-dem. johtajille.
Parhaana esimerkkinä voitanee esit­tää
taistelu Saksan keisariperheen
omaisuuden takavarikoimiskysymyk-sen
ympärillä. -
liitossa Amerikan proletariaatin so- taktiikkaa ammatillisen yhtenäisyy-sialistisen
osan kanssa -edustaisivat den k i r e y k s i s s ä . Komintern huo-n
i i n valtavaa voimaa, että sille e i , maiittaa, että konservatismi tässä
imperialistinen Amerikä mitään kysymyksessä tuo vakayia vaurioita
toiminnalle. Komintern katsoo, että ^
ellei tätä konservatismia Ranskassa'
^ "1
Se, ettei ymmärre'tä kommunis­tien
osuutta olevissa tai mahdolli­sesti
muodostuvissa työväenpuolu­eissa,
se aiheuttaa vakavaa vaurio­t
a . yhteisrintamataktiikalle.
E i ymmärretä sitä, että ei voi
tyytyä pelkkään "avoimen" kirjeen
(tai muutamien kirjeiden) lähettä-mis-
en sosdemeille; että ei voi rajot-tua
pelkkiin "yhteisrintaman" muo­dollisiin
puoliin; että yhteisrintama-taktiikkaa
oikein sovelluttaessa pitää
ajatella > paitsi agitatoorisia saavu­tuksia,
myöskin organisatoorista l u ­jittamista
— nämä virheet ovat vie­lä
perin yleisiä useissa Kominternin
sektsioissa.
Enemmän kuin ennen pitää kom­munistipuolueiden
, muistaa sitä, et­tä
yhteisrintamata'ktiikaila on myös
omat vaaransa; Kun sos.-dem. joh­tajat
vastoin -tahtoaan (joukkoien
painostuksesta) joutuvat^ tekemään
sopimuksia kanssamme, yrittävät he
joka. tapauksessa kaikin voiminsa
muuttaa kommunistipuolueen sos.-
dem. puolueen lisäkkeeksi, s.o. r i i s ­tää
kommunisteilta'itsenäisyyden, ja
ratkaisevalla hetkellä joko pettävät
käsmnissä olevan liikkeen taikka
kampeavat sen luonteen porvaris­tolle
edullisemmaksi.
Kaikissa yhteisissä esiintymisissä,
kaikissa myönnytyksissä sos,-dem.
työläisten mielialoille pitää kommu­nistipuolueiden
pjrsyä uskollisina i t ­selleen,
pitää prop^ge^rata ohjel­maansa
kokonaisuudessaan, typistä-mättömänä,
niiden pitää kohottaa
taisimmat sanomalehdet. Vaikka
hän onkin aina ollut köyhä mies
eikä ole milloinkaan suostunut te­kemään
kustantajilleen lukuisien
painosten ja yleisen- kansansuosio^
edellyttämiä myönnytyksiä, hänet
on .kuitenkin kuvailtu radikalistikei-kariksi
j a sosialistimiljoonanneheksii
Hänen on täytynyt monet kerrat
vaihtaa kustantajaa, mikä seikka to­distaa,
ettei' hän etsi aineellista
voittoa.
Lpton Sinclair kuuluu niihin hy-kyaikaisim
kirjailijoihin, jotka an­saitsevat
erikoista' Myötätuntoista
mielenkiintoa. Hän ei osota ameri-kalaista
isänmaallisuuttaan yhty­mällä
Yhdysvaltojen laadultaan san­gen
ehdonalaiselle vapaudelle viri­tettyihin
ylistyslauluihin, vaan edus­taa
todellisen vapauden^, ihmisen
vapauden elämänv9imaa. Hän ei
tyydy kylmäverisesti ja hupaisesti
kuvailemaan oloja j a asioita sellai­sinaan.
Vetoamalla maanmiesten-sä
kunniantuntoon j a hyvään tove-rihenkeen,
hän avaa silmänsä nä­kemään
niitä kauhistuttavia olosuli-teita,
joissa sadattuhannet palkka-orjat
elävät. Hänen tarkotuksenaan
on parantaa näitä luonnottomia o-losufateita,'
hankkia kaikkien koy-himmillekin
hiukan vialoa j a onnea,
saada heidänkin kokemaan mielui­saa
hyvän olon tunnetta ja sitä
lohdullista tietoa, että oikeus on
heitäkin varten olemassa.
MontoD ootbia
{»KenttiUoUakomitea toimeenpanee
remakan ulkoilmajuhlan lauantaina,
heinäk. 3 p. Tämä juhla onkin
ensimäinen laatuaan tänä kesänä.
Donavan laakso, jossa tuo juhla
tullaan pitämään, on ennestään jo
tuttu paikka paikille. Urheilijat
ovat harjotelleet rajusti koko ke­vään
sekä kaivaneet j a kuokkineet
juoksuradankin hyvään kuntoon, jo­ten'
kelpaa V siinä juosta ja kelpaa
sitä katsellakin. . Naisurhelijat ovat
aina ennenkin olleet yleisön suo­sikkeja
kaikissa kilpailuissa ja niin
kai nytkin. -Kuuleman mukaan nais­sukupuoli
tulef olemaan runsaasti
edustettuna näissä kilpailuissa.
• Lapsia ei myöskään ole unhotet­tu,
vaan tulee heillelcin järjestettä­väksi
kilpailuja.
Sittpn se ruisleipä (pomppenikki) ja
kirnupiimä maistuu ulkoilmassa
mainiolta. Ja entäs sitten ne haus­kat
iltamat j a tanäsit iUalla haa-lUla.
Siinähän sitä onkin lystiä in­deksi
Iltapäiväksi. Toivottavasti
suomalaiset, työläiset Torontossa ot­tavat
tämän huomioon ja tulevat oi­kein
sankoin joukoin viettämään
hauskan j a toverillisen iltapäivän
vapaassa luonnossa.
Komitean jäsen.
-^•:^v .•.-•;•://.::.••; V
; Naisten iltama pidettiin tk. 19,
pi Aluksi oli arvokasta ohjelmaa,
kestäen noin kahden tunnin ajan
j a lopuksi tanssittiin. Yleisön puo-^
lesta oli osanotto tyydyttävä, joka
äntof alkavalle naistoirainnalle roh­keutta
j a intoa pyrkiä eteenpäin.
Canadan työläisnaisten Hiton »no-mal
«iinen osasto perustettiin täällä
tämän kuun alussa j a samalla teh­t
i i n alkuvalmistelut./ Tämän suo­malaisen
osaston J o i n e n kokous pi­dettiin
t.k. 22 p-, jossa valittiin seit­semän
henkeä käsittävä johtokunta
j a edustajat liiton kaupunkikomi­teaan.
JohtoTninta velvotettiin hank­kimaan
jäsenkortit j a merkit yJ»-
tarpeet liiton päämajasta, sekä htio-
.lehtiinaan niiden jakamisesta jase-mahtaisi.
< ,
' 3 . Eritoten on välttämätöntä, etr
tä Kansainliiton koolle kutsumien
liikettä yhä korkeammalle j a k o r - n i l l e.
j a Tshekkoslovakiassa voiteta,
keammalle menettämättä yhteyttään
massojen kanssa. - ^
• i XJatk.)
Myös päätettiin pitää iltamat tn-levan
leinäkuun ajaöa Ja velvotet­t
i i n johtokunta neuvottelemaan suo-