Vapaus, April 4, 1922

              Sivu 2 Tiistaina, huhtik. 4 p. - Tuesday, April 4tli.
Canadan suomalsisen työväestön äänenkannattaja, ilmes­tyy
Sudburyssa, Oti., joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PURO, J. W.SLUP .
Vastaava toimittaja. Toimitussihteeri.
VAPAUS
(Liberty) ^ _ ,
The only organ of Finnish Worker3 in Canada. Pab-
Hshed in Sudbury, Ont., every Tuesday, Thursday and
Sflturday. •
Suomen sosialidemokratian ohra-noimmen
Dmotushinta 40a palstatuumalta. — Alin hmta kerta-fliDotuksesta
75c. — Kuolemanilraotukset $2.00 (muisuo-värsyistä
50c. kultakin lisäksi). — Kihlaus- ja avioliitto
flmot. alin hinta ?2.00, nimenmuntosUm. (muuten kuin
aviuinttoilmotusten yhteydessä $2.00 kerta. — Avioeroil-motukset
$2.00 kerta (2 kertaa |3.00. — Syntymailmo-tnkset
S2.00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilmotukset
51.00 kerta (3 kertaa $2.00). — Kaikista ilmotuksista,
joista ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana;_^
et
Advertising rates 40c per col. inch. Minimum charge
for sinde insertion 75c. Discount on standmg advertise-ment.
The Vapaus is the best advertising medium among
de Finnish People in Canada.
TILAUSHINNAT:
Cfanadaan yksi v)c. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
01.60 ja yksi kk. 75c. .. i i- t
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
Oa.OO ja kolme kk. $1.75. , ^ .
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla'lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
Boonalliselia nimellä.
T V ifANMARTO. T.iikkenhoitaia.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lorne St, Puheiin 1038. Poetiosote:
Box 69, Sudbury, Ont.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
eecOnd class matter.
T^öttömäin työläisten liikehtiininen
\ Että työväenpohjakerrokset kaikesta epätoivoisuu-desla
ja hitaudesta huolimatta Canadassakin sittenkin
heräävät, siitä on pettämättömiä merkkejä näkyvissä.
Vancouverissa on kaiken talvea ollut työttömillä yh­teistoimintaa,
joka on kehittynyt kiinteäksi järjestöl-lisebi
toiminnaksi, jonka kautta työttömät ovat esit­täneet
yhä tiukempia vaatimuksia vallassaolijoille. Ja
jonkinlaisia tuloksia on saatukin jo näiden toimenpi­teitten
kautta, nimittäin aineellisessakin suhteessa.
Winnipegissä niinikään on muodostettu kiinteä työt­tömien
järjestö, jossa on edustettuna työläiset kai­kista
työväen järjestöistä kuin myöskin järjestymät­tömät
työläiset. Torontossa ovat työttömät työläiset
jo kahden viime talven ajan pitäneet jatkuvaa yhteis­toimintaa
yllä, pitäen suuria joukkokokouksia, joissa
on vaadittu <!;täyttä ylöspitoa tai työtä viallitsevalla
union palkalla». Torontossa ovatkin työttömät on­nistuneet
voimakkaitten toimenpileittensa avulla pa­kottamaan
kaupungin viranomaiset suurempiin aineel­lisiin
myönnytyksiin ja suurempaan työttömäin huolen­pitoon
kuin missään muualla, Canadassa.
Mutta ei ainoastaan näissä työväenliikkeen pää­paikoissa,
missä vuosikausien valistustyön , hedelmät
ovat työläisten kesken nähtävissä ole työläiset ryhty­neet
esittämään vaatimuksiaan työttömyyskysymyksen
suhteen, vaan niissäkin paikoin, missä ei paljon ole
luokkatietoisen työväen liikehtimisestä kuultu. Mont­realissa,
Hamiltonissa, Kitcherierissä ja monissa Etelä-
Ontarion pienemmissä teollisuuskaupungeissa on työt­tömät
panneet toimeen mieleiiosotuksia ja esittäneet
jyrkkiä vaatimuksia työttömyysavustuksesta.
Tämän kaiken lisäksi jopa nähtiin Sudburyssakin
työttömäin tyÖläismassain likehtivän, josta käy ilmi,
että tämän ympäristön liikkuvan metsä- ja rautatie-kämppätyöläistenkin
mielissä alkaa kajastaa aavistus,
että heillekin kuuluisi ihmisoikeudet ja rikkauksien
luojina edes niukka toimeentulo. Sudburyn piirin
englantilais-ranskalaiset työläisjoukot nimittäin näyt­tivät
viime viikolla ihmeitä. Monikerlaan tehtyään
vaatimuksia kaupungin hallinnolle työttömyysavustuk­sesta,
ja kun sitä ei tullut, marssivat ravintoloihin ja
ottivat ruokaa. Tämä toimenpide oli tietysti alkeel-lisimpia
-toimenpiteitä mitä nämä työläiset ymmär­sivät.
Sudburyn kaupungin viranomaisetkin selittävät,
ettei kaupunki kykene elättämään työttömiä työläisiä,
mutta lisää poliisivoimaa on kyllä kannattanut pal­kata,
olemaan .varalla näitä työttömiä työläisiä vas­taan.
Pitkäaikainen työttömyys ja sen synnyttämä kur­juus
on lietsonut siis mitä suurinta tyytymättömyyttä
työläisten pohjakerroksissa kapitalistista järjestelmää
vastaan. Tarvitaan vain kykeneviä selostajia, jotka
osottaval näille työläisjoukoille mitä heidän on teh­tävä.
Asia ei parane menemällä köyhien kiinalaisten
tai muitten ravintolain pitäjien pöydiltä syömään. A i ­noa
keino tilanteen parantamiseen on järjestynyt jouk-kotoiminta.
Canadan Työläispuplue kehottaa ohjelmassaan työ­läisiä
kaikkialla vaalimaan «työtä union palkalla tai
täyttä ylöspitoa» ja avustaa se työttömiä työläisiä
kaikkialla, sikäli kuin sen voimat riittävät, ajamaan
lävitse näitä vaatimuksiaan. Porvarilliset vallassaoli-jat
tietysti taistelevat kaikin voimin näitten vaati­musten
täyttämistä vastaan, mutta näiden vaatimusten
yhteydessä harjoitetun agitationin merkitys on suuri.
—Pariisin työläiset ovat uudelleen vajinneet Mus­tan
meren sankarit Martyn ja Badinan Pariisin val­tuustoon.
Joku kuukausi sitten valittiin heidät, mutta
heitä ei vapautettu vankilasta. Nyt on Pariisin työ­väki
uudelleen valinnut luottamusmiehikseen nuo pu­naiset
sankarit, jotka kieltäytyivät taistelemasta Neu­vosto-
Venäjää vastaan, tehden kapinan miehistöineen,
joiden upseereina he laivastossa toimivat, joutuen
tästä syytteeseen maanpetoksesta.
Ärtyneenä Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen
nopeasta kasvusta ja työväenluokan solidarisuuspyrki-myksistä,
on Suomen Sosialidemokraatti rientänyt aut­tamaan
ohranaa, tekemällä katalan ja vääristellyn ilmi­annon
vallankumouksellisia työläisiä vastaan, julkai­semalla
erään kommunistien levittämän salaisen kierto­kirjeen
repäisevin otsikoin lehdessään, yäittäen sitä
Sosialistisen Työväenpuolueen julkaisemaksi. Tällä te­olla
oli suoranainen tarkotus saada Suomen valkohur-tat
yllytettyä entistä kiivaammin Sosialistisen Työväen­puolueen
niskaan. Tämän katalan santarmipalveluk-sen
johdosta kirjoittaa Suomen Työmies seuraavaa;
«Valkoinen Suomi on ^ärtynyt taloudellisten ja
poliittisten vaikeuksiensa johdosta. Sitä tukahduttaa
raskaat velkataakat, suhteeton paperirahojen liik­keellelasku,
kasvavat varustelurasitukset. Tuotantolai­tokset
pysähtelevät, liikelaitokset romahtelevat. Elin-tarvekysymys
ei osoita parantumisen merkkejä. Kar­jalan
«kansan nousu» teki vaikean tilanteen vieläkin
vaikeammaksi. Porvaristo etsii ulospääsyä — «puo-lustussodasla
» ja työväenliikkeen ihurskaamisesta.
Samalla aikaa työtätekevien hätä niin kaupungcis
sa kuin maaseudullakin kasvaa. Työttömäin lukumäärä
ei vähene, multa päinvastoin pyrkii lisääntymään. Ta­loudellinen
ehdinko vitkalleen, multa varmasti kasvaa
ja ylenee jo porvariston keskiluokkaankin.
Tällaisen yhteiskunnallisen elämän vaikeuksien
keskellä selvenee helpoimmin työtätekeville kapitalis­tisen
järjestelmän kurjuus ja julma luokkasorto. Kun
vatsa tyhjenee, niin täyttyy pää. Niinpä on voitu
todetakin, että työläiset kautta maan ovat heränneet,
ja niin järjestyneissä kuin järjestymättömissäkin sekä
eri puoluesuuntiin kuuluvissa on yhteenliittymisen
tarve kohonnut valtavaksi haluksi. Työläisten hajal­laan
olleiden voimien kokoomisen etunenässä on kul­kenut
Sosialistinen Työväenpuolue.
Tämä viime aikojen ilmiö ei ole jäähyt huomaa­malta
porvaristolta, enempää kuin sos.-dem. herroil­takaan.
Porvariston lehdistö on synnyttänyt luok­kaansa
«kommunistikauhun». Se on pelottanut itse­änsä,
väliin raivostunut aivan mielipuolisuuteen saak­ka.
Iltalehti, Suunta, Hufwudstadsbladet y.m. ovat
tehneet parhaansa keskittääkseen vallassaolijain huo­mion
työväenliikkeen väkivaltaiseen kukistamiseen. Ja
ohrana on huolehtinut siitä, että paine tässä suh
teessä on pysynyt jatkuvasti yllä.
Sosialidemokraattisten lehtien herrat ovat «komj
munistivaarassa» yrittäneet parhaansa auttaakseen por­varistoa.
Lakkaamatta ovat he puolestaart terävimmän
älynsä mukaan koettaneet, herjata toisin ajattelevia
työläisiä, tehdä, heistä konnia, työläisten pettäjiä ja
saattaa heidän toimintansa mahdottomaksi.
Ei voi olla siis mikään sattuma tai paljas keksintö,
että sos.-dem. herrat ryhtyivät sellaiseenkin poliisimai-secn
tekoon kuin minkä he suorittivat viime lauantaina
«S. SosiahVIemokraalissa». Itse asiassa eihän se «pal-jasttis
» merkitÄC mitään, sillä kerrotaanhan siinä vain
asioista, joista on aikoja sitten paljon puhuttu työ­väen
yleisissä kokouksissa, kokousten päätöksissä, ja
sanomalehdissä, mutta s^ onkin tehty tarkoituksilla
ja tarkoitus'säinoinkuin «paljastuksiin» liitelyt selityk­set
tähtäävät tarkasti vissiin päämäärään, samaan
päämäärään kuin porvaristonkin.
«Paljastuksillaan» sos.-dem. herrat eivät tarkoita
enempää eikä vähempää kuin estää työtätekevien yh­teisen
rintaman kasvamista, hajottaa proletariaatin voi­makkaasti
kasvanut joukkovpima, painaa proletariaa
tin pää alas, masentaa sen lalilo ja sitoa se hajallisena
toimettomuuden kahleilla, helpoiltaakseen täten porva­riston
taantumijksellisten suunnitelmien toteuttamista.
Tämän jälkeen olisi sos.-dem. herrain helppo kaarrella
itsensä vapaaksi siitä raskaasta edesvastuusta, mikä on
kasaantunut heidän päällensä, sekä välttää tuomiotaan,
että he pvat pitkin malkaa osoittautuneet halutto­miksi
toimia työläisten etujen ja tarpeiden mukaan.
Ja onpa ehkä «paljastuksiin» ryhdyttäessä häämöit-tänyl
toivo siitäkin, että herrat voisivat säilyttää saa­vutetun
tarkoituksen jälkeen etuasemansa.
«Paljastusten» hetki oli kieltämättä hyvin valittu.
Onhan taantumus verrattain raskas työväenluokkaan
nähden, sen hengitysreiät ahtaalla niin poliittisella
kuin taloudellisellakin toiminta-alalla. Ja että sos^-
dem. herrat ymmärsivät tilaisuuden, näkyy siitä rauk­kamaisesta,
innoittavasta ja kopeilevasta sanonnasta,
mikä «paljastusten» selityksissä ilmenee. Ohranan sel­kä
on heille leveä.
«Paljastusten» selitykset ovat mitä kirkkainta rai­voa
kapitalismin puolesta ja kärsivää proletariaattia
vastaan. Niissä todistetaan mitä puhtaimmalla taval­la,
että sos.-dem. herroille on kapitalismin läheisyys
tärkeämpi kuin kaikkien työtekevien yhleenliillyminen
ja proletariaatin asian eteenpäin vieminen.
Tämä paljastus tuli sos.-dem. herrain «paljastuk­sesta
» selvästi ilmi. Ja tämä on proletariaatille mitä
suurimmasta merkityksestä. Työväen viholliset teke­vät
suuria palveluksia ja edistävät työväen asiaa sil­loinkin,
kun ne luulevat jo perusteellisen pökerryllä-
Keskitetty tGnninta ja laokkataistelo
Toveri J. V. N—kk. kirjoitti leh­temme
edellisessä numerossa kritii­kin
siitä keskitetystä toiminnasta,
johon Järjestöramekin nyt on pyr­kimässä.
Ja me emme epäile suin­kaan,
etteikö edellämainittu toveri
tee sitä täysin lojaalisessa mielessä
ja vakavalla tarkoituksella järjes­tömme
etua silmällä pitäen, sillä
tunnemme edellämainitun toverin
siksi kauan toimineen veteraanina.
Ja hänen mielipiteensä ei epäile­mättä
ole vain yksilömielipide,. vaan
on samaa henkeä, samaa oudoksu­mista
uusia toimintamuotoja vas­taan
Järjestömme jäsenistössä laa­jemmaltikin.
Kysymyksen esille ot­taminen
ja pohtiminen näin ollen
onkin sangen tärkeä, jotta päästäi­siin
selville minkälainen toiminta­muoto
käytännöllisessä järjestö- ja
luokataistelutoiminnassa on todella
tärkeä ja hyödyllinen.
vän iskun työväenluokalle antaneensa.»
~ British Columbian maanviljelysminisleri sanoo
Canadan tarvitsevan ahkeria maanviljelijöitä, mutta
jättää mainitsematta että ahkerat maanviljelijät Cana­dassa
kärsivät mitä huutaviiita puutetta ja tuhansit­tain
häviävät tiluksillaan joka vuosi, maaparoonien,
koronkiskurien, rautatie- ja viljatrustien kyniessä hei­dät
puhtaaksi.
— Nova Scotian hiilenkaivajain sihteeri Mac-
Lachlan sanoo työläisillä olevan oikeuden tehdä työtä
«takki yllään». Työministeri Murdöck kutsuu tätä
Baboteesiksi.
— «Eteenpäin» toimituksesta erosi äsketläui tove­ritar
Anna Leppänen, hänen sijalleen valitsi johtokun­ta
toveri T. Ranlasen, joka on toiminut lehden koreh-tuurin
lukijana. Nyttemmin ilmoittaa Eteenpäin toi­mituksestaan
eronneen myöskin toveri Wesmannin,
jonka paikka oii julistettu hakukelpoisten puoluetovc:
rien haettavaksi.
Edellämainitun toverin kirjoituk­sen
ytimenä on, että pyrkimys.-kes-kitettyyn
toimintaan ainakin mei­dän
Järjestössämme tällä hetkellä
on liian aikaista, että joukot eivät
ole siihen vielä harjaantuneet ja
että se niin ollen synnyttää enem­pi
vahinkoa kuin hyötyä, myöskin
hän väittää, ettei köyhälistön dik­tatuuria
voida sovelluttaa köyhälis-tÖjoukkoihin
itseensä nähden, kos­ka
«pohjajoukot ovat vapaaehtoisia
harjoittelijajoukkoja ja niin ollen
voivat kääntää toimintansa anka­ruutta
vastaan» jne. Me emme tah­do
loukata edellämainittua toveria
emmekä niitä jotka ajattelevat näis­tä
asioista samalla tavalla kuin
hän, mutta meidän täytyy - sanoa
suoraan, että toverilla on aivan
samat käsitykset keskitetystä toi­minnasta
ja järjestökurista kuin
pikkuporvarillisen kansanvaltahar-han
sokaisemilla sosialidemokraa­teilla,
jotka tahtovat asettaa köy­hälistön
diktatuurin, keskitetyn toi­minnan
ja puoluekurin tilalle «va­paaehtoisuuden
» ja «kansanvaltai­suuden
», Edellätehdyt väitteet osot-tavat
kuinka vähän vasta ovat tie-toisimmatkin
toverimme syventy­neet
kommunistisiin toimintamuo­toihin
ja kuinka syvästi heihin on
istunut kiinni «demokratian» harha.
Mutta saadaksemme selville, on­ko
keskitetyn toiminnan pyrkimys
pohjaltaan oikea tai e^ tarkastam­me
ensinnä onko niillä pohjaa yh­teiskunnallisessa
kehitykse.-isä.
Vanhan ajan sukuyhteiskunnassa,
jolloin esivanhempamme asuivat
ryhmittyneinä samoihin leireihin,
jolloin heidän elinkeinoinaan oi;
metsästys ja kalastus yksinkertai-sine
työvälineineen, ja jolloin kaik­ki
suvun jäsenet tiesivät lähimain
yhtä paljon kaikista asioista, oli
mahdollista! demokratian toteutta­minen
sen ' sanan täydellisimmässä
merkityksessä. Silloin oli kaikilla
suvun täysi-ikäisillä; jäsenillä yhtä­läinen
ja samanarvoinen äänestys­oikeus.
Ja kun suvulle tärkeitä ky­symyksiä
ratkaistiin, kokoontui ko­ko
suvun jäsenistö niistä päätfi-mään^
ja äänestämään. Ja kaikkien
suvun jäsenten kokoontuminen oli
silloin mahdollinen,sen takia, ettei
suvun jäsenistö ollut laaja, että
he asuivat samoilla leireillä ja , il­man
vaikeuksitta saatiin äkkiä ko­koon.
Myöskin demokratian periaa­te
ja sen käytäntöön sovelluttami­nen
oli oikea sen takia, että .kaik­ki
suvun jäsenet olivat samallaisella
tietoisuustasolla kaikista asioista, ja
siksi että kysymykset olivat silloin
yksinkertaisia, eivätkä vaatineet
erikoistuntemusta, eikä erikoista
syventymistä siihen tai tähän • yh­teiskunnan
elämän haaraan tai asi
aan. Mutta jo sukuyhteiskunnassa
valittiin suvulle johtaja, jonka kä­siin
uskottiin visseissä tapauksissa
suvun keskitetty tahto ja valta.
Tällaisia tapauksia olivat suurem­mat
metsästysretket ja sotaretket.
Suurella metsästysretkellä suvun
kokenein jäsen, joka useinkin joh­tajaksi
valittiin, tiesi lähemmin
minkälaisella metsästystavalla par­haiten
onnistuttiin, ja siksi suvun
muut jäsenet luottivat häneen, an­toivat
hänerf määrätä. Sotäretkillä
taas oli ihan välttämätön keskit­tää
komentovalta, ei jouduttu ää-nestäniään
eikä pitämään kokouk­sia
keskellä taistelun tuoksinaa, ko­kemus,
kuri ja totteleminen olivat
välttämättömyyksiä. Kun sitten
maanviljelys ja karjanhoito tulivat
esivanhempiemme tärkeiksi elinkei­noiksi
metsästyksen ^ ja kalastuksen
rinnalla, jouduttiin suvun johtajan
valtaa yhä enemmän lisäämään ja
siis yhteistoimintaa keskittämään.
Keskitetyn toiminnan välttämättö­myyden
kasvaessa kansanvalta jou­tui
yhä enemmän ja enemmän syr-jääntymään.
On eri asia, keskittyi­kö
valta aina oikealla tavalla ja
käyttivätkö yhteiskunnan johtajat
valtaansa oikein. Mutta tosiasia on,
että yhteiskunnan sekä taloudelli­nen
että valtiollinen monimutkai­suus
välttämmättömästi johti tähän.
Ja näin yhteiskuntaeläpän tullessa
monimutkaisemmaksi, Vaatiessa . eri
alain tuntemasta ja syventymistä;
kansanvalta siinä mielessä, että
äiniHIIHlll»HlllllI!IIIIIIIHillll||HHIIH||||H,ni|i||n,„,,„„,,,^^
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
Postissa 15c kaikilta summilta. Sähkösanomalla |3 50
Kysykää erikoiskurssia suurille summille.
Rahanvälityksemme on numero 1023 a«ti Vr.-n- i
vastaanottajille Helsingistä, viimeiset helmik. 18 p ^«tttty i
päättäneet yhteisesti kaikista asi­oista
suoranaisissa joukkokokouksis­sa
ja äänestyksillä, syrjäytyi yhä
enemmän ja enemmän, siitä vis­sillä
historiallisella aikakaudella ke­hittyi
yksinvalta — monarkia.
Kun sitten yhteiskuntaelämä yhä
moninaistui, erikoistui eri aloiksi
ja kaikin puolin laajentui, kävi il­meiseksi,
että yksinvalta oli ai­kansa
elänyt ja että se oli kykene­mätön
yksin yhteiskuntaa hallitse­maan,
syntyi etuoikeutettujen luok­kien
taholta vaatimus yksinvallan
rajoittamisesta ja yhteiskunnallisen
hallintovallan laajentamises,ta. Tais­telu
näitten vaatimusten puolesta
johti rajoitettuun yksinvaltaan, jos­sa
etuoikeutetut luokat pääsivät
enemmän tai vähemmän neuvoviksi
ja jossain suhteessa määrääviksikin 15
tekijöiksi asiain hallintaan. Porva- s.
rillisteh vallankumousten kautta =
pääsivät yhä suuremmat etuoikeu- s
. . m . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . nnmi.,,,,,,,,,.,,,,,,,..
etuoikeutetut luokat osallisiksi yh- '
teiskunnallisesta asiain määräämi-, . ^ ^ , ^ j.'. . .
sestä parlamenttien ja muitten lai-J-fJ^ffyt komiteat toiminnan ja j joka taas vuorostaan valitse,
tosten kautta. Historia opettaa n,eil. taistelun hetkillä kankeiksi, joita ei toimitsijat ja yleensä valvoTi,
le, että porvaristo nousi valtaan ^^^^^ P'^^'^.^, ^^^"ti.n Järjestömme ' toi^ntaa
= Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A T D-D
= fair Ave. ^' 177
I Pilettejä Suomeen ja Suomesta
Tiedustelkaa hintoja y» m.
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
30^^, VAPAUS, i
' SUDBURY ONT =
Pilettiliike tehtävä J . V. Kannaston nimessä. ' '
työväenluokkalaisten: avustamana>™«y^" }f^'^''^^T!l--^'^''^'^l' f^^^^^^^en väliajoilla =,oH.VeP«n fvKIHi.Ph tm.telfi-h^ksi jouduttim keskittamaau vai- kouksen ohjeitten, Järjeätön?
k ä ä n t ö j e n ja puolueen J
ohjeitten, Järjeätön ja i
. • .., I""""" ^^^"tojen ja puolueeni
Mutta meidän tovenmme näkee sen Toimeenpanevan Komitl
Sosialidemokratinen okakylvö.
ja saadakseen työläiset taistele
maan itselleen yhteiskunnallisia oi­keuksia,
käytti porvaristo kiihotti-, . , ,., ^ ^ . ,
mena «kansanvalta»-huutoa. Mutta P°P0J^ yksilöitten diktatuurm kas-niin
pian kuin'porvaristo on kyen- '•'^'"'f ^f; K y T O ei .ole toimm-nyt
itseensä nähden ajamaan m - . k e s k i t t ä m i s e s t ä yksilöitten ^h
vitse kansanvaltaihanteen, se on, 'äksi. vaan luokkataistelun tehosta-on
päässyt valtaan, huomaamme me ""^eksi. Ja toveri J- V. N--kk. kai
jatkuvaa «kansanvalta»-ihanteen ja h^yöntää, eitä työväenliikkeen ja
harrastuksen kuoleutumista ja hä- h" luokkataistelun johto on annet-viämistä,
.kunnes se on muuttunutjtava kokeneitten ja luokkatietoisten
kapitalistisessa yhteiskunnassa suo- toverien käsiin, eikä tietämättömi-ranaiseksi
kansanvallan tappamis-h" ainesten käsiin, jotka eivät ole
ihanteeksi. Kaikkialla on suurpor- -asemasta selvillä. Ja tähän, eikä
Variston pyrkimys lainlaadinnallis- hi^^-n^ään muuhun pyrkii keskitet-ten,
-pariamenttaaristen laitosten ty toiminta meidänkin. puolueessam-vallan
supistaminen ja vallan kes- ja Järjestössämme. Joukkojen
kittäminen ministeristölle, joka on valittava edustajakokouksiin ky-vain
kömpelösti peitettyä pyrkimys- penevimmät ja tietoisimmat toverif.
tä kapitalistiseen diktatuuriin. Tie-p^ämä päättävät sitten asioista ja
tysti porvaristo puhuu vielä suuri-1 valitsevat toimeenpanevan komitean, 1
äänisesti «demokratiasta», mutta- tä­mä
tapahtuu vain sen takia, että
voitaisiin uskottaa . että «kansanval-1
ta» hallitsee.
Ja kuitenkaan siihen, että kan-1
sanvalta todella hallitsee ja että
se olisi edullinen, eivät enään' us­ko
muut kuin sosialidemokraattiset Sitä mukaa kuin taantumuksen
hölmöt, ja mahdollisesti sen ihan- raivoisa hyökkäys työväenluokkaa
teisiin vielä kiteytyneet rehelliset vastaan kiihtyy paljastaa myös so-työläiset.
Saksassa esim. sosiali- sialidemokratia yhä peittelemättö-demokraatit
sanovat etteivät he us- rnämmin oikeat kasvonsa. Ei sillä
ko kumpaankaan, ei kapitalistiseen hyvä, että työviienluokka estetään
diktatuuriin eikä köyhälistön dikta- yhteisellä vastahyökkäyksellä teke-tuuriin,
ja kuitenkin he noskeineen, Liästä tyhjäksi verivihollisensa nu-eberteineen
ja scheidemanneineen jerrusaik^eet, puolustautumasta kaik-toimivat
täysin kapitalistisen dik- kein karkeimpiin keinoihin turvau-tatuurin
aseina köyhälistöä vastaan, tuvaa valkoista terroria vastaan,
Sama huuto on sosialidemokraateil- vaan vieläpä vaitiololla siunataan
la kaikkialla. Tämä on häviävän kostotoimenpiteet taistelevaa etu-pikkuporvariston
hätähuuto, jokai joukkoa vastaan taikka — mikä ei
näkee pohjan luisuvan altaan, mut- sekään enään ole harvinaista — suo­ta
ei tiedä miten toimia. rastaan ärsytetään niihin, minkä
Weil — meidän toverimme, joka jälkeen seuraa ruumiin ryöstö: so-tämän
kysymyksen on ottanut esil- Ujalidemokratia perii maahan lyö-le,
saattaa myöntää, että köyhälis- dyn vallankumouksellisen ryhmän
tön diktatuuri ja keskitetty toimin- maallisen jälkeenjäämistön,' kuten
ta on hyvä käytettynä kapitalismia L n tapahtunut Puolassa, Serbiassa,
vastaan, mutta ei työväkeä itseään Espanjassa ja paljon lähempänäkin.
kohtaan. Mutta Lenin sanoo, sa- ^^^^^^^ paljastettuaan oikeat
moin Sinovjev, 6ttä köyhälistön dik- K ^^^^^^^^ sosialidemokratia niitä
tatuuri merkitsee myöskin diktatuu- U ^ ä häpeäkään. Ilmiannot, porr
rin ja kurin voimaansaattamista l^^j^^^ tukeminen juokkovainoissa,
itse köyhälistön omissa riveissä. Jot: vallankumouksellisten tuomitsemi-ta
tämä tulisi ymmärretyksi, täy-1 '.^ ryöstäminen, se on yksinker-tyy
toveri J. V. N—kk. luopua su- L^jg^^^j ^^.^ demokratiaa, joka nos­ta
harhakäsityksestä, että tyovä-L^^ j^^j^^ nostettava rankai-raysten
ja päätösten mukaan. '
ma on suhde Järjestöinme piirej
ja muihin alajärjestöihin nähi
Eikä tämä ole meidän Järje^ösj.-
me syntyneitten «diktatuurihal'
ten» keksintöä, kuten toveri
tanee olettaa, vaan on nämä i
räykset ja ohjeet suoraan Kom
nistisen Internationaien taholta
nettuja ja sen taktiikan mh
sekä sellaisenaan on niitä nouda
tava ja toteutettava, ei niiden i
sijain mieliä noudattaaksemme, 1
sen takia, että ne ovat hyödyl
ja välttämättömiä työväen luo
taistelulle ja sille valniistas-harjoitustyölle,
jota meidin
edistettävä.
enliike olisi «vapaaehtoista». Melgyg kätensä «katuaineksia». vastaan,
elämme aikakauttö, jolloin yha kar-U ^j^j^g^jg^j^ kommunismia, «itä-jistyvä
sotatilanne vallitsee työva- ^^.^^^ tartuntaa ja roistoilua» vas-enluokan
ja kapitalistiluokan välil-L^^^^^ ^^^.^^ vanhasta Venäjästä
lä ja silloin ei enään ole kysymys kirvennefden kapitalististen nousu-jvapaaehtoisuudesta
», vaan täytyy j^jjg^^jjj^j^gjj g^gijjiijg^^j^jatja ^ar-olla
puolella tai-toisella. Ja tyo-i j^^j^j^^ ^^jj^^ ajojahdistaan kuu-väenliike
ei suinkaan ole mitään K j^^j^^j^ ^^^^^ syntymäsijoillaan,
mpaaehtoista», vaan «n syntynyt g^^^^^^^^ j^^^^jj^gg^^ ^. sosjaiiJ"'
työläisten luokka-aseman pakotuk--Ug^^j^^g^j^ j^^^ perjaatteeeltaan ole
sesta, eristettyinä ja sorrettuinaLjyg-j^^gj^j^gj^ kummempi. Seuraa-ovat
he välttämättömästi Pakoitetut I ^^j^^^ viimeisintä synkkää ta-järjestymään
ja taistelemaan sorta-L3yg|.3- ^^^^ ^ain kauan kestäneen
jiaan vastaan. Se että meillä on edelleen jatkuvan murhenäytel-nyt.
«harjoitusaika», ei suinkaan tee I välikohtaulcsia: .
lievennystä siinä suhteessa, etta ^
meidän olisi olla löllöteltäva ja mat- Unkarilainen ' toveri Schambauer
klttava vielä tarkotustaan vastaa- tuomittiin kahdeksitoistä vuodeksi
matonta sosialidemokraattista «kan- kuritushuoneeseen. Kahden kuu-sanvalta
»-harhaa. Meidän velvolli- kauden perästä tuomion jälkeen on-suutemme
on juuri käyttää hatjoi- nistui hän yhdessä erään Nagy-nimi-tusaikaa
hyväksemme ja harjoitet- sen toverinsa kera pakenemaan van-tava
joukot tulevien tapahtumien kilasta «demokraattisen. ja vapaan»
varalta, eikä ainoastaan joukot, Itävallan turviin. Vankilakidutuk-vaan
myöskin toimintaelimemme, sesta dli toveri Schambauer tullut
jotta ne eivät sitten toiminnan het- kuolemansairaaksi, niin ettei hän
cellä hapuilisi sinne tänne ja pel- enää voinut omin voiminsa saapua
kaisi, että astutaankohan tuossa tai «luvattuun maahan», vaan (, täytyi
tässä tapatiksessa «kansanvallan» LNagyn kantaa häntä selässään vii-harhaihanteitten
ylitse tai ei. Että meisen taipaleen. Toverusten pääs-käytännöllisessä
elämässäkin vielä tessä Wienin esikaupunkiin, Neus-vallankumöuksen
ensi taistelujen ja tadtiin, vangittiin heidät molemmat
voittojen jälkeen on oltu pakotet- ja heitettiin — jälleen vankilaan,
tuja toimintaa keskittämään, sen Tätä ei Schambauer enää voinut
toteaa meille Venäjän vällankumo- kestää: kärsimykset tekivät hänestä
us. Venäjällä oltiin pakotettuja lopun ja hän' heitti ristikkojen taka-tuotannon
kohottamiseksi palaamaan na henkensä kuolinhetkellään tode-kauheudesta
mikä suorastaan s
lideniokratian kehdossakin on
dollista.
E n t ä toinen tapaus, missä
san sosialidemokratinen oikeusii
teri Radbruch esittää varsin
mattavaa osaa: Saksan niin
tupladeniokraattinen ,hallitus
vutti espanjalaisille verinorva
usein mainitsemamme Fort-j
; kunnan, jonka päi-itä maks
ruhtinaallinen palkinto. «Salt
ta» levisi ulkomailla tieto, ett
sialidemokratiset ministerit oi
olleet luovutusta" vastaan. 1
tosin, e t t ä tässä oli haudattuni
ranraato, mutta varmemmak-kuudeksi
teki muudan koninii
toveri välikyselyn oikeusminisi
Ja tämä ei suinkaan haikaillut
tää oikeita kasvojaan: Sosiali
kratiset ministerit olivat pä
toin olleet luovuttamisen kar
Siliä nähkääs, selitti M
asyylioikeus on yksi p.vhänä
t ä v ä asia, mutta koskee se va
liittisia rikollisia. Mutta
murha • ei ollut mikään poli:
murha. Se ei «välittömästi» j
lut maanpetostarkoitusta. J
tarkoituksena oli poliittinen
mutta ei poliittinen pääniäär
siksi toiseksi, esitti herra Kac
oli riikinhailitus lausunut «
hallitukselle juhlallisen toivoa
ettei luovutettuja tapettaisi!
' Kas tässä aito sosialidemoii
sanain väännellystä, yhtä
kuin valheellista. Sillä eni
tietää koko mailma, ettei f
riskunta ole lainkaan niur
Datoa. Daion murhaaja on
sitten ollut Moskovassa ja
jaksain seloManut ja onis
teon. Ja toiseksi sopii kysyä,
cheranitziläinen toverilehti:
on sitten poliit-inen rikos,
kun marburgilnisL-t.ylioppia
tehtaissakin tomiteavallasta yhden­miehen
johtoon; samoin on ollut lai­ta
punaisessa armeijassa, monimut­kaiset
sotilaskomiteat, joissa kan­sanvaltaa
vastoin nopeaa toimintaa
kysyviä taisteluvaatimuksia koetet­tiin
säilyttää, osottautuivat nämä
ten, ettei ollut suurta eroa Horthyn
helvetin ja tuplademokraattisen Itä­vallan
välillä. Ja kun -nrieniläinen
toverilehti tapauksen johdosta ky­syy:
Missä oli mahtava Itävallan
sosialidemokratinen puolue? saamat­ta
luonnollisesti mitään vastausta,
pavat mitä eiäimellisimmälla
t y ö l ä i s e n ja tulleiievat oi
poliittisista rikoksista tuo
s ä ä d e t y s t ä armahduksesta,
ei muka Daton murha, jonk
uttajana olivat ne sadat P'
murhat j a ' s ä ä l i t ö n ajojahti,
Dato oli ryhtynyt Espanjan
kumouksellista tvöväenlaoki"
taan! Ja kolmanneksi: o'
toivomus pyöveleille.
paisi luovutettuja. Kaa"'^
J ä n tarvitsisi näitä teurast
s ä ä n n ö l l i s e m m i n 1^"'" . '
muitakaan uhrejaan. _ W ^
jalaisten valkoterronstien
muuta kuin noudattaa j an
s e p t i ä ä n : - P - ^ ; ^
ten lopettaa he at J
käden kautta, JoUom Kau^
tein ja V ^ f ^ J ^ t
oikeusistuin harjoit^
sosialistiministenen
Severinin kaunis toivomj^ _
detyksi ja Fort-pan-'^"-''^
ei
kaikki yhteiskunnan jäsenet olisivat Kansanvaltaihanteitten» mukaisesti niin saa aavistuksen kaikesta siitä nien napea
mv