Vapaus, August 27, 1921

              ©VU KAKSI
¥ Ä P A I I S linoaa Ganadassa ilmestyvää lehteään,
Canadan fijopala^en J*5v2est5n leivätljä avusta sen levittämisessä ui. tSÄÄ fopuoleJIa sosialistista liikettä olevil
itai. le tyoläistovereilleen, eivät ole mi-set
sosialistit, jotka eivät tilaa omaa; auttamiseksi.
Ja tämä miljoonaisen proletaarilau
lauantai.
H. PURO, J. W. SLUP,
Vastaava toimittaja. Toimitussihteeri
VAPAUS
(Liberty)
The only organ of Finnish Work-
«T8 in Canada. Pablished in Sud-bnry,
Ont., every Tuesday, Thursday
find Saturday.
Advertising rates 50c per eol.
inch. Minimum charge for single
insertion 75c. Discount on standing
advertisement. The Vapaus is the
best advertising medium among the
Fintiisb People in Canada.
Umotushinta 60c palstatuumalta,
w Alin hinta kertailraotuksesta 75c.
—Kuolemanilmotukset $2.00 (muls-tovärsyistä
50c kultakin lisäksi). -
Kihlaus- ja aviol. ilmot. alin hinta
82.00, nimenmuutosilm. (muuten
kuin avioliittoilmotusten yhteydessä
92.00 kerta. Avioeroiliti. $2.06
kerta (2 kertaa |3.00 Syntymä-
Dm. $2.00 kerta. — Halutaan tieto­ja
osoteilrootuksetr $1,00 kerta (3
kertaa $2.00) — Kaikista ilmotuk-edsta,
joista ei ole sopimusta, tulef
nhan seurata mukana.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli
vk. $2.25. kolme kk. $1.50 ja yksi
kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, . yksi
vk. $5.50, puoli vk. $3.00 ja kolme
Mt, $1.76.
Tflauksia, joita elBeuraaTaha, ei
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
joills on takaukset.
••Vapauden konttori ja toifnitus on
Liberty Building, Lome. St, Puhe-
Iin 1038.
Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont.
- Jos ette milloin tahansa saa vas­tausta
ensimaiseen kirjeeseenne, kir-jottakaa
uudelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella nimeltS.
J. V. KANNASTO, liikkeenhoitaja.
Registered at the Post Office De­partment,
Ottawa; as second class
aaattcr.
tärkeä asia!
.Järjestömme sihteerin raportissa,
joka julaistiin. äskettäin lehdessäm­me
käy selville, että jäsenmäärämme
on kasvanut viime puolen vuoden a-jalla
huomattavasti ja on yhä kasva-
' massa. Tämä: on ilahuttava ja ro^kai
seva merkki. Mutta toiselta puolen
-meidän on pidettävä tarkoin mfeles-
: fiämme, ettei työväenluokan voima rii
pu yjcsinomahn seu paljoudesta, vaan
yhtä paljon jäsenmäärän laadusta.
Niimpä vaikka me onnistuisimme koo
ta suuret joukot riveihimme, jos nä­mä
joukot ovat mitä sattuu, eivät ne
merkitse työväenluokkataisteluvoimi-
: ,€n kasvamista. Siksi meidän on samal
k kun kartutamme joukkomme luku-määrilä,
kartutettava - niiden tietoi­suutta.
Meidän on harjotettava jokai
sesta jilsenestänime tietoinen luokka-taistelija.
Eiku ainoastaan jäsenistäni
me, vaan meidän ,on pyrittävä kas­vattamaan
monin verroin laajempia
työtätekeviä jpukkoja järjcstömmo u i
kop«ok'lla. , -
Tämil vallankumoukseliinen kasvn-tustyö
käy parhiiiten, jatkuvasti ja
tauHoamntta oman sanomalehden vä­lityksellä.
Vapauden kautta me voim­me
harjoittaa Canadan suonialaiätaii
työtätekevien ainesten kasvatustyötli
maaseuduilla, .rautateillä, kaivos- ja
: metsäkänipikölHä sekä: kaupungeissa
ja yleensä kautta koko laajankaan
yhtenäisesti, samanaikaisesti ja ko-koovasti.
Tällaisessa laajassa maassa
kuin Canada on,qi Järjestömme piene
nä järjestönä kykene milloinkaan pa
• Tiemaan liikkeelle kyllin paljon pubu-javolmia,
koska uiiden kyytit tulevat
äärettömän kalliiksi. .Sitävastoin o
man lehtemme Vapauden välityksellä
"tulee agitationi-. ja valistustyö kaik­kein
halvimftiäH|i. Mutta Järjestöpi
me osastoti ^vat' viimeisten vuosien
ajalla laiminlyöneet tärkeän asian,
nimittäin Vapauden tehokkaan levi-tystyön.
Osastoissa on jätetty suurel
ta osalta aivan leväperäisyyteen tämä
tärkeä tehtävä. Asiamiehet, jos heillä
on sattunut olla itsekohtaista; innos­tusta
tai pontevuutta toim. Vapauden
levittämiseksi, ovat saaneet yksin rai­vata
tässä työläässä tehtävässä, saa-
Uiatta tukea ja avustusta osastoilta
ja jäsenistöltä. Vieläpä osastojen jä
senet ovat omalta kohdaltaankin lai­minlyöneet
tilata Vapautta, saatikka
että olisivat innostaneet ' sitä ti­laamaan.
Niimpä esim. nyt kun Jär­jestön
jäsenmäärä on kasvanut, ei
Vapauden tilaajamäärä ole kasvanut
samanaikaisesti, päinvastoin alentu­nut.
Kuvaavana esimerkkinä voisi mai­nita,
että muutama päivä sitten tuli
konttoriimme eräs Vapaudelle suo­siollinen
liikemies, joka oli inatkustel
lut Pohjois-Ontariossa, jonne \iime
kuukausien ajalla on muuttanut pal­jon
suomalaista työväkeä. Hän pai­nosti
että meidän pitäisi saada sinne
pontevia ja tarmokkaita asaimiehiä.
Sanoi ettei Vapautta tahdo löytää
mistään. Tavattomasti hän ihmetteli
leväperäisyyttä millä siellä suhtau­dutaan
Vapauden tilaamiseen ja le­vittämiseen
nähden. Ja kuitenkin
Pohjois-Ontariossa on useita voimak-^
kaita s.s, osastoja, joiden jäsenmäärä
Olit huomattavan korkea; Mutta sellai
tään eoEialisteja,
Ja näin ei ole laita ainoastaan
Pohjois-Ontariossa, vaan.monin pai-koin
muualla. Tämä surkuteltava asi
ain tila olisi kaikin mokomin korjata
tava, taikka muuten saamme, nähdä
uusiintijvan sen, mikä on monasti en­nenkin
tapahtunut, että kun tulee ko
ettelemuksen hetki, niin silloin me
huomaamme etteivät meidän jäsenem
me ole olleetkaan taisteluun uskalta­via
sosialisteja, vaan korttisösialiste-ja,
jotka hajoavat ensimäisessä myrs­kyssä
kuin tuhka tuuleen. Korjatak-semme.
tämän lainiinlyönnin, olisi o-sastojen
kaikkialla pantava käyntiin
luja puoluekuri. Me emme tarvitse
sellaisia jäseniä, jotka eivät halua tul
la tietoisiksi taistelijoiksi, lukemalla
omaa sanomalehdistöä ja kirjallisuut­ta.
TyÖlSistoVerit, kapitalistinenjärjes
telmä ön. Iuhi8tamiskaudes8a:an. Me
elämme vällankumouskaudessa, jol­loin
mailmaa järkyttävät suuret ta­pahtumat.
Voidaksemme koota voi-mamme
ja valmistua tehtavääm;ne
tällä tärkeällä hetkellä, meidän on
kasvatettava suuret työläisjoukot ym­märtämään
proletaarisen vallanku­mouksen
tehtävät. Meidän on kasva­tettava
ja kouluutettava suurista poh
jajoukölsta kunnon luokkataisteluso-tureita...
Ja ainoastaan kumouksellisen
sosialistisen filosofian ymmärtämi­nen
tekee työläisistä sosialistisen ku-riiousliikkeen
urhoollfeia ja horjumat
tornia kannattajia ja puolesta taiste-lijofta.
Tätä sosialistisen mailmnkat-somuksen
ymmärtämystä voidaan
juurruttaa joukkoihin pariiaiten o-man
sanomalehdistön kautta, joka jat
kuvasti saapuu oppilailleen, innosta­en,
elähyttäeni muistuttaen ja kasvat
taen häntä, jatkuvasti yhä laajemmin,
yhä täydellisemmin, yhä hedelmälli­semmin,
yhä kirkkaammin tajuamaan
kommunistisen sosialismin periaat­teet,
taistelutavat ja tehtävät.
Siksi, kaikkialla-tarmokkaaseen työ
hön, koko jäsenistön ja osasitojen auk
toriieetin joukkovoimalla avustamaan
asiamiehiämme Vapauden ja muiden
työväenlehtien levittämiseksi, Ja mei­dän
canadalaisten velvollisuus on en
si kädessä levittää Vapautta. Sitä on
kaikin keinoin tuettava ja voimistet­tava
sekä aineellisesti että henkises­ti.
Niin — henkisestikin, sillä kun
joukoissa elää ja leviää rypäs ja ak­tiivinen
vallankumouksellisen toimin­nan
hehki, silloin voi lehtikin sitä voi
makkaammin ja elävämmin tätä hen­keä
tulkita ja levittää. . y.
Nyt syksyn lähestyessä on varsin
oiva ja otollinen aika lehden levityk­selle.
'Siispä kaikki koneistot käyn­tiin,
kaikki pyörät'pyörimää.nVapau
den levittämiseksi tuhansille Canadan
suomalaisille maalais- ja kaupunkilais
raatajille sekä raatajille metsien ja
vuorien onkaloissa!
.. • . • ' .—o——-—•• • •
Kongressin käsittelemistä kysy-1500 kappaleesta 'koetettakoon saada
myksistä on kaikkein tärkein menette korvaus tai muuten sovittaa fixpressi
man käsi, vaikkakaan ei se yksilöinä ilytapakysymys, sillä sen ratkaisussa yhtiön kanssa; joista kuitenkin lopul-voi
paljon antaa, on kuitenkin kart-tuisa.
Sen apu on omiaan rohkaise­maan
Venäjäft kovia kokenutta ja ras
kasta taistelun taakkaa kauan yksin
kantanutta proletariaatin esitaisteli-jajoukkoa.
Se on näkevä, ettei se e-nään
ole yksin, vaan satamiljoonai­nen
mailman työtätekeväin luokka'on
heidän kanssaan, jölloih. ankarimmat
kaan hyökkäykset, ankarimmatkaan
koettelemukset ja maanvaivat eivät
voi sen valtaa kaataa.
Venäjän kansan suuresta hädästä,
sen sijaan että se merkitseisi köyhä­listön
sosialistisen neuvostovallan ku­kistamista,
merkitsee sen lujittumis­ta,
ei ainoastaan Venäjällä, vaan kaik
kien maitten sorrettujen ja vapautta
rakastavien kansanpohjakerrosten
keskuudessa.
oli kongressin päätehtävä. Jos emme
Palkkain alennusta seu­raa
^öpäivän piten-täminen
Proletaarisen luokkato-veruuäen
suuruus
Venäjän työväanluokan joutuessa
ankaran koettelemuksen alaiseksi ny
kyisen nälänhädän ja sitä seuraavien^
ruttotautien alaisena, näyttäytyy uu-denj<
erran nopeasti heräävän mail­man
proletariaatin hiokkatovovuudon
suuruus kaikessji laajuudessaan, laa­jempana
kuin milloinkaan ennen. Sa­malla
kuin kaikkien maittön kapita­listit,
riistäjät, •nylkyrit ja imperialis
tipedot kiristelevät kaikellaisilla eh­doilla
Venäjää ja toivovat edullisen
tilanteen tulleen. Venäjän työtäteke­vien
sosialistisen tasavallan murskaa­miseen
j a tsaaristis-kapit^listisen riis
tovallan uudestaan luomiseen, rientää
kaikkien maitten köyhälistö, ei yksin­omaan
kommunistiset järjestöt, jos­kin
etupäässä he, kättään ojentaen,
ilman mitään tinkimisiä, ilman mi­tään
ehtoja, tarjoomaan apuaan,pro­letaarisille
sankariveljilleen ja sisaril
leen Venäjällä, jotka ovat suoritta-rieet
ensimäiset ja ehkä suurimmat
taistelut proletaarimailman ja liittou­tuneen
kapitalistisen mailman välillä.
Suomen työväki, joka ei vieläkään ole
voinut täysin toipua verisen lahtaris
min suoneniskuista, rientää Sosialis­tisen
Työväenpuolueen, Sosialistisen
Nuorisoliiton ja Suomen Ammatti­järjestön
välitybellä ja naiden toi
mikuntien alotteesta antj<m. kaiken
minkä vöj, venäläisille aatetovereille.
Tuo Suomen kovia Icokenut työväki,
joka yhäkin on verisen taantumnk-sen,
lukuisten Itiolckataomioitten ali-distamana
sekoainefellisesti ettälifen-kisesti,
se'rientää nnrimniätta, "kan­tamaan
roponsa Venäjän köyliälistön
uhriarkkuun. Niimpä myöskin Sak­san
sankarillisesti köyhälistön taiste­lua
käynyt, joskin aina lyödyksi tul­lut
köyhälistö rientää etumaisissa ri­veissä
keräämään vähiä varojaan ve­näläisille
tovereille. Heihin yhtyy Un
karin hortilaisen verilöylyn uuvutta­ma
työväki, ja niin kaikkien maitten
vainotut ja sorretut, piinatut ja kidu
tetut, puutteen ja hädänalaiset ovat
ensimäiset tiedot saatuaan Venäjän
kansaa kohdanneesta suuresta hädäs­tä
ja koettelemuksesta, ryhtyneet te­kemään
kaikkensa hädänalaisten vel­jiensä
ja sisariensa tukemiseksi ja
Sodanaikana upporikkaaksi paisu-niit
suurkapitalistiluokka on rikastu-mishulluudessaah
käynyt rajattoman
ahnaaksi. Mitä enemmän se rikastuu,
sitä enemmän se valittelee «huonoja
aikoja», mitkä painavat teollisuuden
ja liikkeenharjottajia. Muuten olisi
kaikki hyvin, miitta työväki «kiristää»
niin mahdottomia palkkoja, että ka-pitalistirukat
ovat aivan konkurssin'
partaalla, ja ainoa keino on panna
liikkeet kiinni, ellei työväki «järkiin-ny>
ja suostu alentamaan palkkojaan.
Tämän valituksen rinnalla kapitalis­tit
urisevat, että työläiset ovat lais-kiintuneet,
eivät enään tuota yhtä
suuressa määrin kuin ennen. Sitten
kun markkinat alkoivat ehtyä ja
teollisuudeh suuret reserviaarmeijat
ilmestyivät alati kasvavan työttö
myyden vaikutuksesta tehtaiden 'por­teille,
alottivat kapitalistit jättiläis-offensiivin
työläisten palkkojen a-lentamiseksi,
suunnattomasti lisäten
keinotekoisestikin työttömyyttä, jot­ta
nälkäännääntyväih; työläisten olisj
pakko alistua palkkojen alennukseen.
Ja tässä palkkojen alennustaistelus-saan
ovatkin riistäjät täysin onnis­tuneet.
^ , \
Mutta vielä on työläisillä monill^
teollisuuksien aloilla jälellä taistele­mansa
8-tunnin työpäivä., Taas kapi­talistit
alkavat valituksen «huonosta
pärjäämisestä», joka johtuu siitä, et­teivät
työläiset työskentele kuin kah­deksan
tuntia päivässä. Saisipa vain
työläisen uudelleen tekemään 10-
tuntista päivää, hiin liikkeenhärjotta-jairi
asema parantuisi siinä määrin,
että työläisillekin voitaisiin tarjota
jatkuvasti työtä ja «täysinäinen tiner-peili
». Edelleen kapitalistit etenkin
Cänadassa valittavat kuinka saksalai­set
tavarat tunkeutuvat ei ainoastän
Canadan markkinoille^ ulkomailla,
mutta vieläpä Canadaankin, joka joh
tuu siitä, että saksalainen .työmies
taipuu työskentelemään halvemmalla
kuin canadalainen. Taaskin siis ca-aadalaisen
työläisen oma syy, että
hän on työttömänä, Niimpä onkin
alettu ankara taistelu yhdistyneitten
työnAiitajain taholta 10-tuntisen työ­päivän
ja aivan .«avonaisen^työpajan»
puolesta. Tämä merkitsee että työ-
Iäiset tullaan alistamaan multiniitjoo-neri-
teollisuuspohattain voiman pa­kolla
entistä suuremman, säälimättö-mämmän
ja ankaramman.riiston alai
seksi. Samalla kun työpäivää piten-täniällä,
ja työläisten työn tuottavai-suuden
miiärää kaikin puolin lisää­mällä.,
..ja palkkojen, alentamisen
kautta työläisten kulutuskykyä vä­hentämällä,
yhii enemmän lisätään
työttömyyttä ja seh aiheuttamaa
kurjuutta sekä suunnattomia kärsi­myksiä
työväenluokkalaisille.
•— ' 'O^——'— .
Kommunistisen Inter-nationalen
3 kongressi
Ägkettäin pidetyn Kommunistisen
Internationalen 3 kongressin johdos­ta
kirjottaa «Nuori Työläinen» seu­raavaa:
Kolmannen Internationalen maail­mankongressi,
joka nyt ön päättynyt,
oli suurin, mitä Internationalen his­toria
tuntee. Kongressissa oli enem­män
knin^ööö iedostajaa ja 4Ö0 vie­rasta
4S eri maasta ja kaikista maan­osista.
Kohgrfessi todisti todella sitä
hjaa yhteyttä, mikä on saavutettu.
Kommuni^Stihfen .Internationale ei ok
mikään «piehoinen yhtymä vallanku
möuksellisia taistelijoita», kuten iso-sialidemoktaatit
ovat huutaneet, vaan
kasvava kansainvälinen mahti, prole­tariaatin
kaikkein voimakkain taiste-lujärjestö.
Mikä Oli erikoisen -mer­killepantava
seikka tässä kongressis­sa,
oli se, että siinä oli ensi kerran
saapuvilla kaikki mailman huomätta-vimmt
sosialistiset, kommunistiset ja
syndikalistiset järjestöt, oikealta, I-talian
sosialistipuolueesta alkaen A-merikan
I,W.W.:hen vasemmalla.
Tässä mahtavassa voimainkeskityk-sessä,
jota vielä lisäsi punainen am­mattiyhdistyskongressi,
jossa oli edus
tettuna 17 miljoonaa ammatillisesti
järjestjTiyltä työläistä, olikin kong­ressin
suurin merkitys.
ota lukuun ollenkaan pientä tanska
laista kommunistista äkkijtyrkkää ja
ammattiyhdistysliikettä vierovaa lah-kdlaisuutta,
joka tahtoo kuulua inter-nationaleen
ainoastaan vain sentäh-den,
että se täyttää vissit ehdot, niin
oli menettelytapakysymystä käsitel­täessä
havaittavissa kaksi pääsuWtaa
— «oikea» ja «vasen» — joiden kes­ken
väittely tapahtui. «Vasenta»
suuntaa, joka kannatti äärimmäisen
ankaraa taistelua keskustalaisia ja
puolikeskustalaisia vastaan, jossa oli
havaittavissa taipumusta lahkolaisuu­teen
ja vallankumouksen, proletari­aatin
väsyttämiseen ja repimiseen lii
an aikaisilla ja proletariaatin suures
sa joukossa juurtumattomilla liikeh­timisillä,
johti pääasiallisesti Saksan
yhdistynyt kommunistipuolue /sekä
Italian ja Unkarin kommunistiset
puolueet. «Oikeaa» sivustaa johtivat
venäläinen puolue «ennenkaikkea Le­nin
ja Trotski) sekä ranskalainen
puolue. Kahdessa juuressa, mestari!
lisesti - esittämissään ja erinomaisen
vaikutuksen omaavissa puheissaan,
asettuivat Lenin ja Trotski niitä vas­taan,
jotka tahtoivat tehdä taistelus­ta
keskustalaisia vastaan urheilua, jot
ka ainoastaan taipumuksessa oike­aan
päin, mutta ei liiallisessa vasem­mistolaisuudessa
näkivät vaaran pro­letariaatille
ja vallankumoukselle. Ta
vattomalla terävyydellä vardittivat
he mihin hintin tahansa ylläpidettä
västä vallankumouksellisesta hyökkä-ystaktiikasta,
varoittivat hajoittamas
ta vallankumouksellisen proletariaa­tin
voimia huonosti suunnitelluilla ja
liian aikaisilla joukkoliikkeillä, ja lop
pujen lopuksi varoittivat he istutta­masta
kommunistista uskoa työläisiin
seikkailuilla ja tuhmuuksilla ja sen
kautta hävittämästä tulevan voiton
mahdollisuuksia..
Nyt ei kuitenkaan kenenkään pidä
luiilla, että Lenin ja Trotski olisivat
puolustaneet keskustalaisia. Kaukana
siitä! He hyväksyivät Levyn eroitta-misen
ja tuomitsivat ankarasti Serra
tin politiikan, mutta he vastustivat
sisäistä hajoittamista ja liian aikaisia
kumousyrityksiä, jotka vahing'aitta-vat
asiaamnie useasti enemmän kuin
hyödyttävät. Me voimme supistaa ve­näläisten
toverien laatimat ja kong­ressin
hyväksymät menettelytapaa
koskevat/teesit seuraavaan lausee­seen:
Kommunistien tehtäv. on kaik­kialla
tavattoman tarmokkaalla, pää­määrästään
tietoisella ja uskoa lujit­tavalla
työskentelyllä, — joka ei hal­veksi
pieniä, työläisille, heidän elä­mälleen
ja taistelulleen tärkeitä päi-vänkysymyksiäkään
—' voittaa kai­kissa
maissa työläisten enemmistö
kommunisinille.. •
Toinen tärkeä,' kongressin käsitte­lemä
kysymys oli Kommunistisen In­ternationalen
suhde punaiseen amma­tilliseen
internationaleen. Se yksimie­lisyys,
mikä täällä. saa,yutettiin -näi­den
molempien suurten työläisinter-nationalen
kesken, merkitsee Amster­damin
keltaisen: ammattiyhdistysin-ternationalen
kuolemaa ja on oleva
vahvana lainana mailmaivallankunio-uksen
lopullisslle voitolle.
Suurinierkityksellinen oli myös kon
.gressin tekemä päätös järjestökysy-niyksessä.
' Asiasta..hyväksytyt teesit
tulevat olemaan, tavattomasta merki­tyksestä
kommunistiselle liikkeelle ja
koko meidän taistelullemme. Kokonai
39n vallankumousajan kokemukset o-
\;t niissä koottuina yhteen ja se, että
Leninin terävä silmä on ne hyväksy­nyt
on todisteena siitä, että ne Vas­taavat
elämää ja todellisuutta.
Puolueen. suhieestaT^^risoliikkee-seen
"tyydymme •-vain"--r.MMwisftmaan
tällä kertaa sen, että se vastaa fcysin
meidänkin maamme vallankumoukse
lisen proletarinuorison kaijtaa sekä
ennenkaikkea Kommunistisen Nuori
sointernationalen kantaa; ^ . :
' Lopuksi huomautamme vain hiille,
jotka yhä vielä uskovat juttuihin
kommunismin «haaveellisUjUdesta», et
tä eikö jo tällainen mahtava kautta
mailman kokoontunut kongressi kyl­lin
selvästi todista näidien väitteiden
valheellisuutta, eikö se puhu kyllin
selvää kieltä kommunistisen työväen­liikkeen
elinvoimaisuudesta. Päätty.
nyt Kommunistisen internationalen
kongressi on takeena siitä, että ai­noastaan
sen hyväksymien tnnnuslan
seiden turvissa on yleismaailmallinen
proletariaatti .vapaiistMstelunsa voit­tava.,
^'
—--—o
LJäRISTÖN
PÖYTÄKIRJA
telity S. S., Järjestön toimeen
panevan komitean kökotik'
sessä elok, 15 :p. 1921.
Saapuvilla öHvai l^rttinen, Keski­nen,
Rautiainen, Latva ja Hill, myö-^
heinmin 'Kiiösälätfeli. Puhetta johti
Latva.
Luettiin edellitenkokoakten pöy­täkirja
: ja hyväksyttiin sfellaisenaan.
Luettiin kirjeenTaihtoa Työmiehen
ja Vapauden välisessä "riidassa ja pää
tettiin, että Vapauden liike suoritta­koon
«Työmiehen Joulun», liikkeelle
jääneestä 1,500 kappaleesta veloite­tun
hinnan ja takaisin palautetuista
lisesti vastaa Työmiehen liike, sekä tä
hän päätökseen nojaten velvoitetaan
Vapauden liike järjestämään suorituk
sen tekeminen Työmiehen liikkeelle ti
leissä. Jotkuvaan liikeybteyteen näh
den toivomme kummankin. puolisesti
tiukkaa sopimuksien noudattamista
ja toveriliikkeitten välistä normaalis­ta
yhteisymroärryksellisyyttä.
Luettiin Timminfin S. S. Osaston
kirjelmä, koskien järjestömme lehteä
Vapautta, ja keskusteltiin sen mu­kaan
lehdessä ilmenevistä epäkohdis­ta
ja vaillinaisuuksista. Vaikkakaan
emme voineet yhtyä kirjeeseen siinä
kohden/ jossa mainitaan periaatteel­lisesta
heikkoudesta, niin kuitenkin
päätettiin velvoittaa toimitusta huo
lehtimaan enemmän sisällön monipuo
lisuudesta ja eritoten antamaan pa­rempaa
huomiota maan olojen seuraa
naiselle, kuin myöskin tarkistamaan
korehtuurin lukua. Johtokunta pää
tettiin. velvoittaa tiukemmin huoleh­timaan
painovirheitten poistamiseksi.
Timminsin osastolle päätettiin toimen
piteistämme tiedotuksen yhteydessä
oikaista väärinkäsitys artikkelilähtei-^
siin nähden,
Salmon Armin osastolta oli saapu­nut
näytelmä luettelo ja pyyntö uu­den
yhteisen luettelon laatimisesta.
Päätettiin vastata että emme katso
välttämättömäksi kokonaan uuden lu
ettelon laatimista, koska entisiä on
vie^ varastossa, mutta tulemme myö­hemmin
laatiniaan lisälehden heidän
näytelmistään, kuin myös mahdollises
ti vielä saapuvista.
Luettiin Keski-Ont. aluetoimikun­nan
selostus $3,000.00 osake jaosta ja
I. Nurmiselta, Oopper Cliffistä saa­punut
yksityis kirjelmä samasta asi-asta.
Lähempien tietojen hankkimisek
si jätettiin kysymys seuraavaan koko­ukseen.
Keiki-Ontarion aluetoiniikunnan
kirjelmä, koskien Waters Townshipin
osaston pyyntöä saada, Cfean Hillin
entisen osaston taloa, käsiteltiin ja
hyväksyttiin aluetoimikunnan esitys,
että talo, ilman irtaimistoa, annetaan
Waters Townshipin osastolle $250.00
hinnasta kymmenen vuoden maksu­ajalla
ilnian korkoa ehdolla, että he
panevat sen pystyyn ensi kesän aika­na.
•
Luettiin Vapauden liikkeenhoita­jan
lähettämä Työmiehen liikkeen kir
je,. koskien Suomen Työväen Kalen­terin,
tilaamista ja päätettiin ehdot­taa
Vapauden johtokunnalle, että ti­lattaisiin
400—500 kpl. katsoen sii­hen
mitä sellaisilla on ollut menekkiä
edellisinä vuosina,
Työväen uutistoimiston Federated
Pressin kaikille jäsenliikkeille osoitet
tu vetoomus avustaa $100,00 liikettä
pääsemään jaloilleen, sekä Vapauden
johtokunnan kirjelmä samasta asi­asta,
käsiteltiin ja katsoen siihen että
lehtemme on ainoastaan, kolme ker­taa
viikossvlniestyvä j a vasta äsket­täin
liittynyt toimiston jäsenyyteen
päätettiin Vapauden johtokunnalle:
suosittaa ainoastaan. $50.00 bondien I
'ostoa mainitusta uutistoimistosta.
Järjestön prganiseeraajan tov. San
na Kannaston rapc^rtti: Toukokuulta:
tuloja kolehdeista ja ' avustuksista
§152.öö, menoja kyyteihin,y.m. $96.-
17 ja palkkaan $155;0Ö—. Yhteen­sä
?241.17. Vajaus. agitatsiohivaras-toon
$88.52; Kesäkuulta: tuloja
kolehdeista ja avustuksista $79.91 ja
kirjallisuuden myynti prosenttia $5.-
20, menoja kyyteihin y.m. $72.04 ja
palkkaan $110.00 — yhteensä $1.82.-
04. , Vajaus aitatsionivarastoon $66.-
93. Hyväksyttiin.
Järjestön organiseeraajan tovöri
A-. Hautamäen raportti matkaltaan
Port Arthurin ympäristöllä kesäkuup-
7 p. _ heinäk. 8 p. osoitti: tuloja
P. A. ja ympäristön aluetoimikunnan
kautta $127.00, kolehti Leibsterissä
$1.10 j ä kirjallisuus-myyhti prosent­tia
$6.30 — yhteensä $134.40, me­noja
kyyteihin y.m. $66.90 ja palk­kaan
$192.00 — yhteensä $258.90.
Vajaus agitatsioni varastoon $124.50
Hyväksyttiin. .
Vapauden liikkeen puolivu^^isi tili-kertomukset,
tilintarkastajain lausun
tö kesäkuulta ja liikkeenhoitajan se^
lostus luettiin ja hyväksyttiin.
Ltieitiin JarjestiSn .toimeenpanev^
komitean puolivuosi tilikertomus ja
hyväkystiin, sekä päätettiin lähettää
lehdessä julkaistavaksi,'
SÄVem ilmoitti osastojen puoli­vuosi
Taportit saapuneen muilta, pait
si Icolmelta osastolta. Päätettiin val­mistaa
toatheenlpanevan komitean ja
osastojen välinen puolivuosi Tapori;-
ti ja lähettää heti osastoille.
Luettiin Vapaiiclen jolitolmnnan
pSytäkirja heinäli. 2B p:ltä ja hyväk-syttfin
seilaisenaan.
Keäd-Ontarion aluetoimikunnan
pöytäkirja heinäkuun ID p:ltä ei an-tauut
aihetta toimenpiteisiin.
^dy«T«iltain S. S. Jarjeiton t. p.
koniite^n pöytäkirjat luettiin ja pan
tiin faileihin.
Port Francetin S, S. Osaston tie­dusteluun,
josko järjestön varoja voi
täisiin lainata osaston velan mak­suun^
hyväksyttiin sihteerin vastaus,
Huugo Falliille, Timmins, Ont, pyyn
töön saada puolet «Työkansan» toveri
laina-osuudestaan, päätettiin vastata,
että toimeenpanevalla komitealla ei
ole varastoa suorituksen tekemiseen,
mutta tullaan hänelle lähettämään tä
glllKKllllUniHIIIIIIimpilHIIUI^SIIillliiUlIllEIIilliH^
s f J * BJ® jra VO ffl ^ • • a
jCanadan
Dollarista
LÄHETYSKULUT OVAT SEliRAAVAt: 5
S 40c. lähetyksistä alle ?30;00; 60c. lähetyksistä S30—stjn «. £
s lähetyksistä §40.00-?60.00; 76c lähetyksistä $60;00-SioS S' S
E 1100.00 25c. jokaiselta alkavalta sadalta lisää. "' ^ 5
I Yhdysvaltain rahaa ostetaan. f
I Päivän parhain kurssi.
0 . 5
V A P A U S
Sudbury, Ont 1
'Torontossa ottaa rahalähetyksiä vastaan tov. A. T. Hill ]77 n n s
fair Avenue. ' ' ^^^^
illlllllllC
män vuoden osuus niin pian kuin lä-hinpitäen
kaikilta osastoilta osottau-tuu
saapuneen tämän vuoden maksu­osuus.
Lupakirjat linjoitti sihteeri saapu­neen
ja maksaneensa laskun $27,00,
Oiaitojen kuittikirjoja sihteeri il­moitti
tilanneensa Vapauden liikkeel­tä.
Hyväksyttiin sihteerin toimenpi­de.,
-v/V-Päätettiin
aloittaa Järjestön osas­tojen
kesken keräys Neuvosto-Venä­jän
nälänhätäisten avustamiseksi. Ke
räysiistoja painatetaan Vapauden
painossa ja lähetetään osastoille sih-^
teerin kiertokirjeen kanssa, joka ju-laistaan
myöskin Vapaudessa vetoo­muksena.
Varojen keräämiseksi voi­vat
osastot käyttää kaikkia keihoja
mitä katsovat edullisimmaksi asialle.
Kertyneet varat on tilitettävä toi­meenpanevalle
komitealle viimeistään
lokakuun 30 p:ään mennessä, sekä
toimeenpaneva komitea tulee huoleh­timaan
siitä että yarat tullaan par­haimmalla
tavalla käyttämään tarkoi
tukseen.,
«Tiede ja Vallankumous» teoksesta
raportteerasi Rautiainen lukeneensa
suomennos käsikirjoituksen ja antoi
lausuntonsa,'jonka perusteella päätet
tiin kannattaa sen ostamista, ehdolla
että painattaminen'voidaan tehdä
käyttäiiiättä yli työtä.
Puhuja päätettiin lähettää mat­kaan
syyskuun puolivälissä sekä tie­dustella
palkka- y.m; ehdoista Sanna
Kannastolta ja 'A. Hautamäeltä, 'ja
tiedot säätilamme järjestää matkan.
Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin
Halhna Kuosmanen ja E . Rautiainen.
Kokous lopetettiin.
Kokouksen puolesta.
Armas T. Hill, sihteeri.
Olemme tarkastaneet edelläölevan
pöytäkirjan ja hyväksymme sen sel­laisenaan.
Hanna Kuosmanen, E. Rautiainen,
Pöytäkirjan tarkastajat.
Oikeuden majesteetti
, Outo porvarillineix ääni Ruotsin
• «valtiopetosjutun» johdosta.
Tiistaina julisti Irlannin korkein
tuomioistuin päätöksen, jonka merki­tystä
ei eräissä määrin voida kieltää
meidänkään maass. Tuo pelkäs­tään
englantilaisista tuomareista ko­koonpantu
oikeusistuin Dublinissa
selitti nimittäin päätöksellään, että
-satiioikeuksien joukolle irlantilaisia
julistamat kuolemantuomiot sen, joh­dosta,
että nämä oii kapinaliikkeen
aikana tavattu ase kädessä, olivat
lainvastaisia, minkä vuoksi oikeus pe­ruutti
ne. Tuomion julistamisen jäl­keen
lausui oikeuden puheen johtaja:
. «Tämä tuomio näyttänee kenties
ankaralta korkeisiin sotilasviranomai­siin
nähden. Mutta laki, joka takaa
suojan kaikille brittiläisille kansalai­sille,
ei tunne mitään määräystä, jo­ka
oikeuttaisi sotilasviranomaiset rau
han saavuttamiseksi kapinan aikana
käyttämään keinoja, joita soidaan
sallia vain kun valtakunta on sodas­sa.
Löytyy seikkoja, jotka ovat pal­jon
suuremmasta painosta kuin lyhem
män tai pitemmän ajan kestävä ka­pina.
Näihin kuuhivat oikeuden ikui­set
periaatteet, joita .ei voida louka­ta
ilman että loukataan sivistyneen
yhteiskunnan periaatteita». :
Kolme päivää tämän brittiläisen
oikeusi^imen lui^nnon jälkeen ke&
kellä syoihta kapinaliikettä, minkä
vertaista ei Strarbritannia aindcaan
vuosisataan ole kokennt Tajainsa si-säpuolella,
sisälsi Ruotsin pääkaupun­gin
suurin porvarillinen lehti, mikä
luonnollisesti mielii käydä keskeises­tä
liuotsalaisesta Iculttuurisanomaleh-destä,
surullisen kuuluisan n.k. valtio
petosjutun oikeuskäsittelyn johdosta
hälytysartikkelin, missä sanomalehti,
odottamatta oikeuskäsittelyn alka­mista
ja vielä vähemmän loppumista,
toi esiin, että oli sovellutettava «oi­keuden
ankarimpia määräyksiä» näi­hin
koti- ja ulkomaista alkuperää o-leviin
«maankavaltajiin» nähden. Sa­malla
kun lehti valittaa, ettei näitä,
ifuten olisi laita, jos vuoden 1734 ri-
)£Oslaki vielä olisi voimassa, voida tuo.
-mfta «menettämään oikean kätencj.
mestattavaksi ja teilattavaksi» taiS
koska eivät ol#-voineet mitään vahis.'
koa aikaansaada, menettämään <hö!.
kensä, kunniansa ja: omaisuutena,'
(kahta jälkimmäistähän ei heillä por.
yarillisessa yhteiskunnassa voi olla.
kaan! - suom. huomautus), samalla
ön lehti epätietoinen, missä määrij'
he nykyisen lain mukaan voidaan tno-V
hiita. edes elinajaksi pakkotyöhön, se...
kä koettaa poliisiraportin avulla,,
minkä • paikkansapitäväisyydestä aii--
an todellisen laidan kanssa näyttää
olevan, välttämätöntä ottaa selvä,;
ennenkun ^e omaksutaan tuomionlaa-gettamisen
perusteeksi, todeta, että
sellainen todella on asianlaita, samal-la
kun lehti kehottaa oikeusistuimii
etsimään neuvoa- sotilasviranomai*
ta. «Suuremmalla-asiantuntemuksel-la,
puhkeaa tämä Ruotsin kansalai-mielipiteen
arvoisa äänitor\i kai-dennellakymmenellä
vuosisadalla pu- f
humaan, suuremmalla asiantuntemDi-sella
kuiu: eri oikeusasteet näyttäpi'
esim. pääesikunnan päällikkö voivan'^:
antaa pate;'in vastauksen kysymyk-'
seen:-Oliko .Vaara vähäirien?j Ta5.a
kysymyksestä nimittäin riippuu - o-lettaen,
että lehden mainitsema nkos- '
lain pykälä ollenkaan voi tulla huomi-oonotetukii
- voidaanko pienemöäa ,'
tuomiota kuin elinkautista pakkotyö-1
rangaistusta säätää. Tämän yhtey­dessä
on lehdestä luonnollista, että ,
oikeuskäsittely suoritetaan suljettu­jen
ovien takana.
.,,Näyttäisi itsessään jotenkin-saman- •
tekevältä, mitä joku yksityinen lehti
kirjoittaa, olkoon se sitten kuinka le­vinnyt
taikka vaikutusvaltainen -ta-,
hansa, joskin aina j ä ä sairaudenilnii-'
oksi, että - huomattava ' sanomalehti'
huonosti, salatussa puoluekiihko a
painostaa paraikaa toimivia tuomia
istuimia langettamaan määrätyn tuo-mion.
, M u t t a asia ei olekasn "laaT
s a m a n t e k e v ä , kun en.=^,i!cjikin nähdaiin,
e t t ä . Tukholman ' raastuvano ^ JS
muuttaa koko o i k e u d e n k ä y n n i n 3 3
seksi ja siten seuraa mainitun w<\ e\.
Viittausta, ja sen.jjilkcen on pakko
deta, ettei. ainoakaan p;i'ikaupuin
l e h t i P o l i t i k e n i ä luon.'io!!i.-c-?,ti !u Jui-ottaniacta
- voi tuhlata cdos yhcj a
noata r i v i ä ,suurinim:titn o.?.".!!.! h...-
nosti k ä y t e t y s t ä «,iia.=.:;ian vastala:-.
seen \ekemiseksi loko jullcsuJtn .
karttamista taikka taota virk5\
ään-"vastaan, joka näin julkealla -
v a l l a o r i ' k ä y n y t kä.=iksi kansala" -
keusturvan h ä v i t t ä m i s e e n jättäni^ i -
l a i n k ä y t ö n , sotilasviranomaisten ka-,,
siin. Ainoa' protesti t.as.y .^un-'-"^
on .näkynyt G ö t e b o r g s Kandelst.-inJ
gissa. Kaikki sosialidemokratiset y
det ovat vaienneet: eihän ollut kv-v- >
myksessä puoluetoverit! , . :
Olemme siinä varmassa töiV3S-=3, e'
tä yleinen mielipide maaseudulla ro
paremmin selvillä siitä mitä tässä C3
kysymyksessä kuin mitä pääkaunjj-gin
lehdistö on ollut. Tässä on M--
jiltaan kysymyksessä paljon en^'^
mänkuin Ruotsin kansalaisen oiie.
tulla tutkituksijulkisuuden vaJo^--
Tässä on itse asiassa kysymys laui^.
tön majesteetin pyhänäpitämis^ta,
läpnolella kaikkien puoluemnodo.^
main ja poliittisten tilanteiden.
neksi ei ole mitään syytä epaiUa,
täoikeusvaltuusmieslöisilaimjn^^
suurimmaUa-tarkkaavaisuudet-rata
niin onnettomilla ede''-^^^
aletun oikeudenkäynnin ke")-^^
Mutta myös yleisön on ^sm^^^^^^^^^
katseensa siihen. L"^ttem^^%.
sin oikeudenkäytön ^^f^^^'
jäänyt osaltaan ^^^i^^^f^^j^oio-l
tiojretosjutussa, missaf - -^^n,.
kendenpenisperiaate_-<i!n^^,.
omaista lainmääräystä_ei m
kosta»^ tuli kinna^nfei hmppa
myös korkeimmissa
kostaji kinnatuksi . . . ,
oikeusastebs^^
humattakaannyt. alimniasf
ampia tällaisia ^f^"^^
lainkäyttömme salli ' -Yj^^gaott^
kuunottamatta sita, =,.5^33
man korkeilla ranga.^^^.^,-,
todentotta suinkaan myo
oikeustilan lujittamiseksi-