Vapaus, April 23, 1925

              . 1''
mmkmmmm
VAPAUDEN KONTTORI
A^miestemme' ei tarvitse olla asiaiaiehll IcaildUe erikieliiine
teSväen leb&le, vaao voivat meidän asiamlesvaKapkriUamnie ot­taa
tOaoksia kaikille allaoleville tjrSväen tehdille i a läbettaä kontr
toriimme maksan »earateau mokana.
VilitinoM tUaokiia sminuvflle trSvicskbajIU!
D A I L Y WORKER, l^dväenpaoloeen päivälehti. TOanshlnta
- vuosikerta ,....-„.......46.00, % vuosik. 13.60, 3 kuok. $2.00
P A K U E I U L A B O R VOICE. 2 kertaa koossa ilmestyvä. T i ­laushinta.
Vuosikerta $1.25, 6 kuuk. .69
T H E YOUNG WORKER. Nuorten Työläisien Liiton kuu­kausi
Julkaisu, Chicagossa. Tilaushinta vaosikerralta....$1.00
T H E YOUNG COMRAOE/TySväenpuolueen lastenlehti, Chi-eacrossa.
Tilaushinta vuosikerralta .50
WORKERS MONTHLY, Chicago; vuosikerta $2.00, ^ vuosifc. $1.25
P O H J A N VOIMA, Oola, päivälehti; vuosik. $10. puoU vuotta $6.00
TYÖN J U N L Vaasa, 3 kertaa viikossa; vuosik. $6.00; % v, $3.50
SAVON T Y 0 , Kuopio, 3 kert. viikossa; vuosik. $6.00, % v. $3.50
TIEDONANTAJA, Helsinki, päivSIehÖ, vuosik. $10; % v. $&,00
L I E K K I , Helsinki, viikkolehti; vuosik. .........,......$3.00; ^ vk. 4 1 . 75
TYÖMIEHEN V I I K K O L E H T I , Helsinki, vuosik. $2.50; % .v $1.60
UUS ILM, virolainen Tydväenpuolueen lehti, ilmestyy New • -
Yorkissa. Tilaushinta vuosikerralta $6.09
N Y T I D , Työväenpuolueen ruotsalainen lehti,'ilmestyy Chi­cagossa.
Tilaushinta «vuosikerralta $2.60
TYÖVÄEN U R H E I L U L E H T I , Helsinki. Tilaushinnat vuosik.
$8.00, puoU vuotti ;;^..,„................;.....„..................;......... $1.75
NORRSKENSFLAMMAN, ruotsalainen lehti, Lulea, Buotsi^
' vk. $12.00, puoli vuotta . $6.00
ITÄ J A L X N S I , 2 kertaa kuukaudessa ilmestyvä kuvalehti,
Helsinki, Tilaushinta vk. $4.00, % vk. $2.00
T U I S K I / , Suomen vasemmistolaisten.pilalehti^ ilmestyy kerta
kuussa lO-sivuisena, Tilaushinta vuosik. $2,50, % vk. $1.60
KOMMUNISTI, Leningraa, ,vk. $4.00, ^ vk. $2.00
' Kaikkien ylläolevien lehtien tilauksista asiamies voi pidättSfi
palkkioksi 10 pros. lehden hinimsta.
^ ; ' VAPAUS,
, 'Boa 6 » , S y O B U R Y , ONT.
itfaikäisten pafickatyössi VkjtUm-t
2 . Ja jätä sitten h d t i kiAtalon
haltnan, vaan neovostohaQttu^ i^oi-miensa
J a v^o^emk jaDkaab, huol'
m.. I Lasteiisuöjelus niuualla
ja Neavostovallassa mm KatnUustinen voitonhimo «i .iyjr»
. riistäinlUin ainbastalm täyfiki»-
, vnistri työvoimaa.' Päinvastoin «e
pyrkii kkmila mahdoIlisUla tuMan-nonaloilla
sUrtSmUn'alkuilta ty&*
' vdima^ tyOttdihfen B)nneUiian ja a^n
llllig^/^tilalle^-^ottamaan '.keskenkas^nutta,
halvempaa työvoimaa, s.o. lapsia.
^Verratjboman «simeritin tässä auh*
||l*!p:|^'tes8a ^ antaa meille Amerikan Y h -
' ^ntvaÖiit, lonka' ptkkuporvariUlnen
'^•^"^''-•'XkMt^idne»: on ••. niin sanomattoman
ylpeä "sivistyksestään" Ja «loje^r
<; «a fcehittjrheisyydestä.
mmM; M., YhdysvaHobsa ont kahdenlalflta
;U lapsityötä tehtaissa, ikai^
iaC pauvilla^?lantaa»ema
^||«kft;/'jMkip8jatyatä?«, ^o..slt4 että
,*.,.'4kpBet kotonaan, valmistavat^ tuot-
Iplltetta. työnantajan laakuun..
%> ' ''Vfralllsen .taastojen mukaan ölI
m§M 1920 i;000,868>8ta Mr:16:ik8-
ÄäKVÖosien. väima ttiotaotoiaitok«l#«i
tehtaista, kkivofcsisM, osäst&kaa-ipg^
ppiasa. Ja maailviUelyks^asä; ' Nä-n
^ ^ eivjii ole riittäviä.
^Todelltsundeua ne ovat paljon suu*
kammat.
' - , ^jMbtta lasten ;'hlklpaJatyÖ8tä'-el-
.vSt hfOUtaksen Vii^Uiset tilastot pu-
. Ä h ä :mltään. Siltä .el ole ollut mui- itlOkato tietoja. ' ; ' '
Tiimani^ftarimmäisen kapitalistisen
' ' ' TiöltonMmon ^uhreina ovat tletftmät-fömät.
maan Sdeltä'taitamattomat,
l ^ l ^ e t t ä i n maahan tulleet siirtolais*
< , perheet. Jotka" ^vat tyMtänlän' voi
matiomia ^puoluat^aan etujaan\tc^
^-:;;tp)llhttUiika|it«ll8^^
=§1; ; ';Kjnniöenvuotiaita nuoremmat lap-
«)Bt' tyflskentelevät varhaiseste aah
mtiflta myöhään iltaan,, istuen .koko
jAlväti s,8<^ma8sa asennossa, nälkäisi*
. ' , , " nä^ puolialastomina Ja lUcaiäna,
^ l i l v i e s l m . i m e l i e n hehniä kalliisiin ilta-s
Jepinkelhin, joilla, ylhäisön naiset
komeilevat juhll[8f«aö» ' Tästä työ»*
|||i|Stä" heille maksetaan aivan mitätön
korvaus. Työn kestäessä näitä iap-pSp^
iBityöorjia alituiseen kiirehtivät hei-
- dän raa'at, likaiset Ja lukutaidotto­mat
vinhempansa. Heidän " täytyy
i5lgl:§|tyttö oli/saanut sibnltaudln. Se
Ä ^ s % o n , i jota tyttönen kätensä selkä-aiheutti
lakkaamattoman "märkävuo-
Eräskin {talialali^en 6-^-vuotias
puolelll 'aUtuiseen pyyhkeiU.". ' Nä-mä
lapset '-»vat keskenkasvuisia,
| i f ' ; * : \yäÄiräselkäisiä ja aikaisin vanhen-tuneita
eläessään lakkaamattomassa
raadannassa pimeässä, kosteassa Ja
/> likaisessa ^okrakasarmi-'^kodi8-
^||||/|'^;SMn*^: joka; <i ;ole^ mitöto
t|ityl^)aja r ja sekin surkeinta {laatua.
He ovat monin kerroin kuihtuneem-man
näköi.siä kuin etelän puuvilla-
^|iff •:;j^älueilla.: :ty5skentelevät; v4r-10-vuotU'
aat lapset. . v .
Tällaista tapadvai ammattijärjes­töjen^
valitsemat tarkaslajäi
' ' Yorkin kaupungin köyhälistö^osissa.
Samat tarkastajat tekivät tutkimus-s^
atkan New Jerseyn valHoon sä-
, manntriiseen kaupunkiin, joka el
, oI(p kuin parin tunnin matkan pääs*
'*'"'1iilrt6ä New .Yorkista. . . ,
New Jerseyssä taattiin jopa alle
' G—T-vuotiaita lapsia hikipajatyös-sä.
He m.m. ompelevat pieniä tee«
pppp? säkkejä maan suurille teeliackelUe.
j ; ^ ' " Useissa tapanknssa koko perhe —
^^S^;>lähe»^ 10 henkeä ~ istun puoliynipy-
'j- , • Tässä lattialla oiunellenv verratto­mat
jpalla nopeudella ' noita teesakkejä.
l l l l 5 Usein piendcaiset kiireesätän pistä-vät
neulaUir Ws«eenEa. Veri VU<H
Ä i f U a , hBtanJi^^, .usein. tqlee ve^.
ttsnmyikyty^;,» haavaan pääsee
mm
m.
faxisei^ vaotta ätten otet­tiin
tällaisissa hikipajoissa. työsken-televistä
lapsista n i . verikoe Ja
huomattiin tutkimuksen alaisina o l ­leet
lapset 100 pros. syfilistandin
saastuttamiksi.
tällainen asiaintila saa koko'yh*
fceiakunnan /Vaaraan <en kautta, et­tä
noita teesäkkejä ei edes pestä ta-vaUiseasa^
pesussa «nnen.^een niihin
pakkaamista, puhumattakaan, että
hiitä deMnfirioitaisi, a.t.a. kemiaUi
silla aineilla puhdistettaisi,
Siveellises9ä suhteessa ovat nämä
koko perheet mitä alhabimmalla as­teella.
Heidän keskuudessaan on
suuri .prosentti lukutaidottomia, Ja
siitä tietenkin Johtuu mitä surkein
tietämättömyys heidän keskuudes­saan.
Honet.tytöt ovat äitejä jo
14.ila ikävuodellaan eivätkä luon­nollisestikaan
tiedä' yhtään mitään'
äidin tehtävistä Ijfasvattaessaan unt^
ta hikipaja-työläispolvea. i
tällaiseen tiliinteeBeen ajaa Icäpl-tällstinen
^, järJestehnä ^suuren osan
työväenluokasta. Elinkustannukset
(^at^jkol^OAneet Ja^yhä dcohoavat niin
korkealle, että perheen isäii on
mahdoto;)ta palkkojen yhä laskiessa
ansaita elattista koko' perheelle.
Y^dj^valloissa ^ käydään paraikaa
ankairaä kiistaa lapsityölain voi­maansaattamisesta.
' Hiditavimmat
'tuotan^laitosten omistajat vastus^
tavat' perustuslain lisäystä, joka
suojelisi pie|iokaisIa työn riistän-nähä.
muka sillä perusteella että sa;
nottu < lainsäädäntö rajoittaisi asu­kasten
"yksilöllistä vapautta".' V.
1022 Yhdysvaltain ; suurkapitalistit
tappoivat j o voimassa olleen lapsi-työlain,
joka jossain määrin suojeli
työväenluokan, lapsia Joutumasta
raatamaan .suuromistajien hyväksi.
/ O n sangen'mielenkiintoista rin­nastaa
edellä keirottua Neuvostolii­ton
työlaklsäädännön kanssa, i Neu­vostoliiton
työlakikokoelmassa löy­tyy
tarkkoja pykäliä lapsityön r a -
joittamlsekid teikä työnantajien ole
hyvä mennä näitä jlafeiasetuksia rik­komaan.
.'Alaikäisten ottamisesta ipalkka-työhön
sanotaan työlaissa,- että IB
vuotiaita nuorempia «i saa ottaa
työhön erittäin rakkaisiin ja tervey­delle
vaarallisiin teollisuuksiin eikä
maanalaisiin töihin. , Nämä erittäin
vaaralliset ja raskaat työt; luetteloi
Työasiain Kansankonäsariaatti yh­dessä
Ylelsvenäläisen Ammattiliitto­jen
Keskusneuvoston kanssa. ,
. Myöskään 18 vuotta nuorempien
yö.työ ei ole sallittaa.
Aivan äskettäin, poikkeustapauk-
, ses^a^ on Donin . Bostovin . ammatti-^
liittojen - ;nenvostO:'päättänyt eallia
16-vuotiaitten työskentelyn kaivok­sissa.
Tämä::päätos;Johttii- ammatti­taitoisten
työläisten puutteesta näil­lä
kaivoksilla. ..Tämä toimenpide on
tietysti vain väliaikainen.
Myöskään el: saa minkäänlaiseen
työhön ottaa 16 vuotta nuorempia.
Ainoastaan poikkeustapauksissa an-netäanl
työntarkastajille oikeus eri­koisten
ohjesääntöjen perusteella,
joita 'julkaisee Työadain Kansanko-noisariaatti
sopien Yleisvenäläisen
Ammattiliittojen ; Keskusneuvoston
»kanssa, myöntää työhön pääsylupia
alaikäisille, ei kuitenkaan -.14 vuot­ta
nuoremmille.
. Työpalkassa jo työskenteleville 16
vuotta nuoremmille henkilöille sää­detään
4 tunnin työpäivät , .
- Siinä on lyhyesti ja. täsndllisestl
sanotta, et@ 14 vuotta nuorempia
«i saa ollenkaan käyttää säännölli­sessä^
palkkatyössä. Ja aina 10
^vuoteen saakka on säädetty eri­näisiä
rajotuksia nuorten vpaBckar
ty,ös^ käyttämisen srdtteenl, \ ;
Neuvostovalta- t^ee' vneläldn
^ ja tarraa vanttomlm afail^lis-ten
«läjnän.
NeovostolHtoesa OD nykyään yb-tetdcotnt^
Ilisia» Itnoltolaitokifsaa
yli kaksi mOjoonaa slaikäistil. Las-tenkoddssa
saavat, lapset oSa aina
17::gen ikävuoteen tatädta. Ennen
sieltä pois siirtymistä heille hanki­taan
.ammattiopetusta «loilla. Joihin
heil{ä parhaiten on taipumusta-'Ja
muuten tilaisuus hankkia Juuri sitä
ammattiopetusta. Johon kullakin, yk­silöllä
«n enimmän halua j a taipu­musta.
Täten on heidän elämänsä
turvattu vielä yhteiskunnallisen
huoUdh jälkeeniSn.
Tietenkään ei tässä suhteessa
Neuvostollitossar olla päästy kuin
vasta aBcuun. Vasta ollaan niin
pitkällä kuin niukat varat Ja yleen­sä
yhteiskunnallinen tilanne täällä
on sallinut Mutta parempaan päin
ollaan menossa,- vaikkakin hitaasH,
mutta kuitenkin varmasti. - /
Tästäkin pitäisi epäilijöiUe selvi-tä,
että kun työväenluokka ottaa
valtiovallan käsiinsä käyttää se si­tä
koko yhteisku^inan etua silmällä
pitäen, 8.t.s. valvoo, että kasvavaa
työläispolvea ei kuihduteta työpen-kin
ääreen^ vaan annetaan sille t i ­laisuus
varttua täysikasvuiseksi ja
sitten vaate ryhtyä työhön yhteis­kunnan
vaurastutt^iseksi. -
Punainen Karjala.
m«Dta j n ^ ^ aahdolKscutta, JOT- j
den änOkiao pisaratartunta fevit-iää
toliciJciiloosia.
Sltjofadaeni tarkoitua on lyhyes-ti
tämä: liieidäh on opittava MetS^
määi^ mikä vaafa piilee simä, «ttä
ivpimattomiaia i a v a ^ ^ditään.
Meidän on opittava yskimään o3»in.
Ja tämä^llcoskee kaikkia ämisiä ei­kä
suinkaatf vain keuhkotautisia.
yskänpuuskan tullessa on poistut­tava,
vähintäin noin käsivarrenmitan
päähän mnjste henldlöistä, Tuokatar-peiste
j.n.e.,^: on käännettävä pä^
poispäin rja Joko yskittävä sun kiin­ni
tai pantava' neifiliina tai vasem­man
käden selkäploli* i^nun eteen
yskänkohtauksen aj^csi^' Käsiä on
usein jtestäväT sekä tästä, syystä et­tä
muutenkin. ( ' : ,
On opittava, että tämä kuulun yk-fjnkertaiain
X käyttäytymistapoihin,
Oppikaa yskimääii*
oikein!
Pääasiassa kahta tietä keuhkotau­tinen
henkilö sirottelee ympärilleen
tautinsa tartanta-ainetta, tuberkeli-basllleja;
Ensiksikin näitä on, toisi­naan
suunnattomat määrät, keuhko­tautisen
, ysköksissä. £i H^neuskal-l
«(ttua väittää, että yskösten tuotta­ma
vaara on alkanut pienentyä, että
toisin sanoen jo hiljaUeen on opit­tu
näitä oikeaUa tavalla käsittele­mään.
Alkaa Jo kuulua ^tavalliseen
kansalaläslvistykseen,; että el '^nää
lattioita J.n.e. ysköksillä liata. Katu-kult^
uurimme on tässä kohdin kyllä
Adeläkin vaiUlnaista. KaduUa ei sai­si
syljeksiä ollenkaan, korkeintaan
sitten katuojin, mutta el jalkakäytä­välle,
missä kuljetaan, missä pleno-kalsMrnme
tallustelevat Ehkä tässä­kin
hiljalleen opimme parempia ^ta^
poja.
Tarkoitukseni ei nyt ole puhua
yskösten oikeasta kasltteletaisestä.
Siinä ovat /ohjeet niin . yksinkertai­set:
yskökset on' aina 'tarkoin koot­tava
ja sitten hävitettävä, mieluum
min poltettava.
Tahtoisin sen sijaan puhua hiu­kan
tuosta toisesta iuberk'^libasilli-en
leyittämlstavasta, eräästä muo­dostaa:
Joka on sitäkin vaarallisempi,
kun se, on niin sanoakseni näkymä­tön.
Asia on iämä: kun yskimme
taikka aivastanim^, sinkoilee suus­tamme
pieniä limaplsafoita. Tie­dämmehän,
että jos muutaman ker­ran
yskäsemme käteemme, tämä tu­lee
kosteaksi. Tällaiset, miltei näky­mättömät
llmapisarat voivat lentää
noin metrin päähän, ne leijailevat
hetken Ilmassa j a painuvat- sitten
alas.^ Juuri näiden pisaroiden muka­na
pääsevät monet erilaiset taudin-siemenet
leviämään. Niissä' keuhko­tautinen.
levittää \ elinvoimaisia tu-berkelibasilleja,
influ^ssaa sairasta­va
. tautinsa - siementä, tuhkarokkoa
ja, hinkuyskää sairastava niinikään.
On \eslm. aivan helposti voita ko,e-eläinmeen
Istuttaa keuhkotautia ^si­ten,
että se "bn pantu hengittämään
ilmaa, jossa leijailee tällaisia yski­västä
keuhkotautisesta lähteneitä
pisaroita.
Olemmeko yleensä selvillä tästä
tartunnaii vaarasta? Tuskin vähää­kään.
Kun kuljemme junassa tai r ^ -
tiovaunussa tai istamme tatu^sa
eeorassa,\ niin ei katsota juuri eop-mattomaksi,
vaikka joku siinä pärs-kytteleekin
suustansa limapisaroita
suoraan iiaapfurinsa kasvoille; Tässä
Mddän <>n epittava mielikuvitakses-samme
näkemään nuo - näkymättö­mät
tendinsieqjeDet ja lakattava n i i -
tä levittämästä, kun se kerran ei
taon vaikeampaa ole. Lapset on jo
kouluissa pienestä pitäen tähän ope-t^
ettava. Käytännöllisen tuberkuloo­sityön
kannalta tämä «n kysymys,
jonka merkitystä ei ole väheksyttä­vä.
••.— Suomen Toberknloo^ehdes-sä.
S. Savonen.
KALEVA SUOHALAim MKI
Kaikki meidän suomalaiset kotilaäkkeemme ovat valmistettu Suo­men
yliopistossa käytännössä olevain oppikirjäin mukaan, seka
K G. K Nyman'in erikoiskatsannon alaisina. ^Me käytämme ai­noastaan
parhaita rohtoja valmistukseemme. '
K U H M I T A V A R O I T A :
Kunmavesipussia, hinta $1.25
$2.00, $3.00, $4^00 ja $5.00
Kunmavesipussin letkuja/
hinta — ...^.....$1.00
Hoffmanin tippoja, ^dän—
aluskipuun ........SOe Ja $1.00
.35
.50
.50
Karjalaisia lemmen-nostotaikojä
Vielä nykyäänkin Karjalassa, kun
syntyy tyttölapsi, niin jo ensikertaa
^pestäessä aletaan sille nostaa "lem­peä"
eli lukea loihtuja. "Lemmen-noston"
toimittaa lapsen äiti,! vaan
siinä tapauksessa jolloin hän ei osaa
haetaan loIHtujeh Jukija kylästä.
Taikatemppuja, joita silloin teh­dään
on kaikenlaisia. f^STksi niistä
tehdään seuiteavasti: Vasklkattilas-sa
keitetään vettä. Ellei sellaista
ole kotoi)8 niin haetaan se kylästä.
Veteen ipannaan kolme ; hopearahaa
ja luetaan seuraavat luvut:. '%uten
raha kulkee yhdeltä;' toiselle, puo­dista
puotiin^ kauppiaalta kauppi­aalle,
samoin kulkekoon tytön lem­pi
pojalta toiselle, tansseista tans-seihiij,
kädestä käteen". ;
tähän päättyy' 'ensimäinen noita-minen
tätä tarkoitusta varten. Lap­sia
kyllä sitten noidutaan teisten
kirouksia, tauteja y.m. Vastaan mel­kein
alitalseen. v
Kun tyttölapsi tulee kymmenen
vuoden vanhi^i Ja alkaa käydä
toisissa kylissä tansseissa eli n.k.
praa^näcolssa'' Ja ^1^1 t y ^ ä hiis-
B tanssiteta Ja^^btia taltuaafl' ker­too
tämän äidilleen,' itiin heti ruve­taan
taa noitamaan. Nyt noitumi­nen
toimitetaan tseuraavaan tapaan:
Kevätkesästä -on - /noita-akka tap­panut
sislllakon j a käärmeen joilta
on ottanut ]>ään j a pannut kuiva­maan.
Noita kutsutaan, taloon ja
tyttö pannaan "karsinaan*', se > on,
kuoppaan, joka karjalassa on Jokai­sessa'talossa
lattian* alla. Tytön
mentyä karsinaan menee noita-aidca
perässä; 'vesiastia Ja »vastavkädessä.
Tässä ' vesiastiassa kSärmeen ja si-siliskonpäät
^vat olleet kolme yötä
likpomassa. Kuoppaan: mentyään
tyttö riisuu itsehsä alasti ja; noita
alkaa "lemmennostousa". v Vastaa
kastaa hän vesiastiaansa ja kolmasti
huuhtoo sillä tyttöä ympäri korvien
ja lukee seuraavat luvut: ,"Kovin
olet kelvoton. Mene äitiisi takaisin
ja synny uudestaan"^ Tämä loihtu,
luetaan myöskin j kolmeen kertaan.
Vihdoin viimein j ^ k a kaataa noita-vetensä
tytön päähän j a lukee seu­raavan
loihdun: "Kijten vesi vyö­ryy
alaspäin samalla tavalla lemposi
nouskoon ylös palamaan'-;
.Tämän noitumisen jälkeen tyttö
panee vaatteet päälleen ja lukee
Huiskuja naisOle, hinta $3.50
Buiskuja miehille, hinta $1.00
Buiskuja lapsille, hinta J85
Korvamiskuja, hinta ~.. '.35
Nenäruiskuja, hinta .... .35
Varmuusesineitä naisille,
hinta .....i....$3.50
- Varmuusesineitä^^ehille,
hinta ....—....$3.00 tus.
^ y.m., y.m
Kääreitä,, Plaastaria,
Haavapumpulia 25c, 40e, 75e,
$1.50.
Haavakääreitä F 20c, 2' 25e
Exemasalvaa, hinta ............TSe
Selkäplaastaria
Bintaplaastaria
Mnnuaisplaastaria
Eettcritärpättiä, yskään
ja hengenahdistukseen .50
Halvausvettä, hinta .... .50
Hiusöljyä, hinta .50
Hammasdppoja, hinta.... .26
Hammaskittiä, hinta .10
Hammasharjoja, hinta 25e,
40c, 50c j a 75c- ,
Hemoroidesalvaa, hinta 75e
HajupHdcaa, hinta 25e unssi
Iniinfinjamenttiä, liinta .50
Snellmanin koliikkitippoja .50
Kamferttiviinaa, hinta .... .50
Kamferttiöljyä^ hinta .... .60
Emätippoja, koliikkiin jasy-dänaluskipnun,
hinta .50
Hammaspnlveria,. 25e ja 50/>
Diosalvaa, hinta ............
25e BiiBsi
Kamfertbhnjamenttia 50
KmnmiplaMtaria _ [25
Kolmenlaisia tippoja .... .50
Lunlinjamenttia .;, ... 5»
Nervin tippoja ;; '.50
Partanajosaippuoita 50
PäänKvistyspulveria ..... "KIJ
ra«öijyä
S^S^i^ ; 7 - v 50
Puhdasta Norjan kälän-nukläaöljyä,
..
. hinta ..—.....w...50c ja $.100
PrinssinÖppoja .50
Preserveeraavia tippoja .50
Bi^palsamia , 50
SUmävettä ,50
Silmäsalvaa .59
Snu- ja hammasvettä 50
T I L A T K A A meiltä liilcelnettelo. M e l l l i on Matavuis kailclda Saoi^en, Canadan j a Amerikan
lääkkeitä, Inimniitav«roiU, nia*keeraiumaaleja y . m . Me. maluamme postlralian kaildaU $5.00 tai
«ita UommUta tilaak«i»ta. — EiJkoUlaSIcelnettelot a«iami^3ulle.
KALEVA APTEEKI
K. G. K . N Y M A N , Omistaja.
Suomiessa Ja Canadassa tutkinnon suorittanut apteekkari. PORT ARTHUR, Ont
suhteessa on vielä kasvatu^essam
me törkeä puute. Tuolla tavalla es­panjantaudin
aikaila tuota tautia
leviteltiin ja sillä lailla keuhkotautia
levitetään tänä päivänä. Ottakaam­me
pieni esimerkkL On keuhkotau-tinqn
äiti ja hänellä pieqi.lapsi. Äi­ti
kantaa lasta käsivarrellaan j a yaj-k
i i yhtämittaa^ aivan vapaasti, suo­raan
lapseeiddn päin.' Lapsi tulee
olemaan ilmakehässä, missä tiiberke-libasillinpitoisia
limapisaroita leijai­lee^
^se hengittää niitä sisäänsä, huu­taa
e h k ä v vielä välillä vetäen tällöin
voimakkaasti ilmaa : keuhkoihinsa
ja ilman mukana ^. Kun
tällaista aikansa\jatkuu,.ei sovi i h ­metellä,
jos se ehkä kuolee aivokal­vontulehdukseen.
•
>. Tällainen pisaratartantavaara ön
ymmärrettävästi erikoisensunri mstös
Jos keuhkotautisen - kanssa samassa
vuoteesa nuldcuu Joku toinen henkir
lö. Ruoka-aineisiin voivat nämä, p i ­sarat
tietysti myös laskeutua. A j a -
teUcaammepa seuraavaa tapausta. Jos­sakin
talossa on lehmäin lypsäminen
keuhkotautisen huolena. Lypsäes-enemmaSu
Se ei ainoastaan xajota
^ n tämä saa yskäkohtatdcsen.^ L i ­mapisaroita
sinkoilee suusta, ne leiT
julevat aikansa ilmassa Ja ladceutu-vat
m.m; vastalypsettyyn «aait^fp.: den kuluttaa Ja vahvasti uskoo. Joa
seuraavat luvut: " •
; Riisun, sopia riitsittelen, A
^aitinpiutoihin' • panettelen, :
kirkkosopin kiiruhtelen.
Koko maakunta-'; kataokohon,
mieroknnta mielykohön
kirkkokunta kiittäköhä^ . ,
päiväseksi päitä myöden,
kuutamoksi kuhnia- myöden,
sirkaloiksi sihnii myöden.
Yllä olevan loihdun jälkeen tulee
tyttö kuopasta yl5s.-i Noita-akka tal­len
perässä pyyhkii tytön Jälestä
portaat ja lukee loihdun:; VSamoin
kuin -minä tulen tytön jäl^stä sa­moin
pojat amafeilkekoot jälestä".
: «Tämän noitumisen jälkeen tyttö
saa olla nontumatta siihen asti k^
katsotean*onko noituminen vaikutta­nut
Jos noitumisena ei katsota riit­täneen
niin Juhannidäena ^noidu­taan
lisää. Juhannusaamuna au'
ringon noustessa tytt^i menee sellai­sen
talon ruispeltoon-Jossa on poi­kia
ja josta toivoo kosijaa. Hän
juoksee myötäpäivään halki vainion
kolme kertaa tai sitten kofane yh­deksää
kertaa (27 kertaa);. Ja li&ee
*juöksennellessaan seuraavan" loih­dun:
"Kuten iShtä ^läcää irnkii^
taan, siten poikasi. minusta tykät^
köön". ' Tämän jä&een. lukee, hän
pellon laidasta kobne yhdeksää va­koa
ja keskimäiseCT ,pkoon panee
sitten Jonkin esineen^ijokp: hajusäip-pnaa
tai' ^k^niinhy*^' /^Tämän^ed-neen
hakee hän, I n ^ e n vnordcau»
hän - saippualla , pesee kasvonsa tai
silkkinauhalla, joka on ollut.vaossa,
sitoo hiukisensa, poika, varmasti hän­tä
rakastaa.
Toisinaan sattau siten,^ että toi­nenkin
tyttö on sattunut etsimään
onneaan samasta pellosta. ^ Tämä
heti huomaa, että. Joku on' ennen
häntä' käynyt pelossa. Silloin, hän
heti lukee kolme yhdeksää vakoa
pellon laidasta, hakee koskimaisen
vaon jaikalvaa toisen panemat tai­kaesineet
ylös ja lukee taaskin, loih­dun
sanoen: "Samoin^ kuin hän
tuhoia sinun taikaesineesi, samoin
tuhoutukoon sinun lempesi".' Tä­män.
tehtyään tyttö lähtee iloisena
•kotiinsa.
Kun sitten määrätyn. ajan pe^»stä
tulee tyttö hakemaan .taikaesinei-
_ tään vaosta, jonne on nel upottanut
ja huomaa että toiset ovat löytäneet
hänen kätkönsä, on tämä < sellmnen
onnettomuus, etjtä itse täytyy uu­della
noitumisella korvata. Seu­raavan
kerran kun hän menee^tans­siaisiin,
niin ön ^ hänen leäattova
osa tukastaan tai: palanen silkkises­tä
letlinauhastaan, jotic^ sitten pan­naan,
liikkumattoman laven ' alle ja
lukee hän seuraavanlaisen Mpihdup:
"Samoin kuin tämä ln|i o n l i i k k u -
matoin samoin olkoon 'sen ^ ö n
lempi liikkumatoin, joka edellä mai-nltustal
vaosta pn \ hänenl taikaesi­neensä
tuhonnut''. Oma lempi tä­män
tempun kautta tulee kaksin­kertaiseksi,
l '
fKun t3^ö saavuttaa sen iän,. että
häntä, aletaan' pitää vanhana piika
na eikä sulhasta' ole tiedossa,*'niIn
taas turvaudutaan hoitumisiin. Tä­mä
noitaus aletaan kahta viiklcoa
ennen Juhannusta. Tyttö menee
metsään ja »tekee vastan - kolmesta
yhdeksästä varvusta. Sert jälkeen
hän ottaa kolmen telon ruispellosta
kolme tai ,ktjme yhdeksää tähkää
Soo, Ont., Ilmoituksia
SAULT STE M ^ I E N SUOMALAISET OSTAKAA LEIPÄNNE
ANGOAN LEIPURlLnKKEESTA
27 ALBEBT ST. EAST. — PHONE 1230—J.
niaukset toimitetaan nopeaan. — Kirjeosote, (FINNISH BAEERY
Leipaa
ja leivoksia tarjoamme .summissa ja
vähittäin kovaa leipää Ja korppuja
lähetetään pyydettäessä.
. S T E E L T O N B A K E RY
Puhelin 789 J .
Matti Ketola.
304:W4lUagf0a S t W. Soo^ Ont
Tämä vast^ Ja mkiintähkät pan­naan
muurahaispesään kolmeksi
vuorokaudeksi. Sen jälkeen kae>
taan- tämä' vasta muurahaispesästä^
jolla- tyttö ^kylpee Ja ^kylpiessään l u ­kee
loihdun f - {'Kuten muurahaiset
ovat kiertäneet tämän väistän • ym­päri;
niin. pojat •hiertäkööt hänen
ympärillään":
. d^ämä viimeinen, noftatemppu on
niin ärvossay pidettjr, että jo" sen
takaa pitäisi'sitten sulhanen löytyä
vaikka kivenkolosta.
Kun tyttö miehelään v saadaan;
niin joutäu hän kirjaimellisesti or­jan
asemaan. Miniää eli neve&kää
kateoo talonväki pienimmästä suu­rempaan
oikeudekseen -käskeä: Hä­nen
täytyy tehdä kaikkia töitä mitä
saattaa ajatella. Jos jokin vahinko
sattau kenelle tahansa talonväestä^
niin se luetaan miniän syyksi tavalla
tai toisella. Talon .vanha akka taV;^-
sestihauldcun miniää kuin koira ta­kana
päin vaikka' edessä koettaakin
^makeilla. Kesällä vaonkin -miniän
täytyy olla lia^eeDäpäivän^^^ n
aikana. Ja kaikld kotityö on teh­tävä
siksi .kunnes muu talonväki
nousee ylös^ Kun töiUn^ lähdetään
niin taas miniän kannettavaiaa .i<an-:
naan kaikki. Mahdolliset ^väät ja
työaseet - l^öissäV täytyy häneh rie­hua
ensimäisenä. ^
Kotia tultua töistä, tojset kun
menevät nukkumaan,, niin - miniän
Gore St Apteekki
Liikkeitä; töllettitarpelta^ «Ikaare^a
j a «igaretteja. '
Lääkäri palveluksessa.
Me valmistamme je kehitämme fil­mejä
24 tunnin sisäUä.
Suomalainen kauppa-apulainen.
H. S. äoehmer
Kemiiti j a Apteekkari.
SAULT ^ E MAEDS; ONTARIO
J ; A . ilaclnnes. B.Ai W.H.G. Bner
^ M a c l N N E S & B R I EN
Lakimiehet,' Asianajajat, Notoriot
' 363 Queen S t r . ,
Saalt Ste. Marie, , , Ontario
Konttori vastapäätä ^aalt Streettiä
Rii>tftn Iftinntann tialvimmRlIn IcrtroH»
T
BARNES DRU6 CO.
Saonalainen' Ulkolahety* apteekU
Canadan Soossa
Ainoa Sooi«a oleva apteekki. Jo­ka
ilmottaa Vapaudesta.
McFadden&Mclflao
Asianajajat,, lakimiehet, aottriot
y. m.
Konttori:
S A U L T STE. M A R I E . ONT.
Uriah McFadden. K. C.
E. V . McMillan.
kahde&an 4irsta^ ;kotoa heinäniityl­le
nainen sai lapsen; Häiden oli pa^
lattava' takaisin . syntyneen lapsen r
kanssa. Hänellä silloinkin oli eväs-kontti
' selässäänsä, eikä muistanut
tätä. ottaa selästään'pois. Muu vä-r
ki joutai sen päivän syömättä ole­maan.,
niityllä, jillalla palattaaan
heinästä lapsen" isä katsoi velvolli­suudekseen
sanoa lapsen äidille:
"Jos tällainen^ tapahtau , toisen ker­ran,
niin ^nal^vyötä tulet saa­maan".
Anoppiakka papatti' pitkin
kylää kuinka ? heillä miniällä' on hy­vä
olla. Ei poika ole isänsä poika,
koska ei selkään antanut. Jos hän
olisi niin .tehnyt, niin olisi pojan
isä häneen henkeä jättänyt.
VAIHTELUA IKÄVÄSSÄ
MESSA
TOI-täytyy
lähteä. käsikivillä jauhamaan
leipajauhoja-seuxaäviksT iiäiviksL : >
{Tällaisestä .^^ö^.'Kaijalassa el
armahdeta, raskaiden aikanakaan.
Noin kdEsi/vuotta sitten tepahtal
seiiraavakin tapanst y Xnljettnaan
Pariisi. -~. Pienen Brevesin Jcau-^
pungin virastotalossa oli kaupun­gin
kirjuri Ernest Oebruers vietta-nyt
neljäkymmentä pitkää Vuotta isi
taen kirjotaspöytänsä ääressä. Hä­nen
tehtävänsä oli ikävä ja* yksitoä-koinen:.
hautauslupien Idrjottami-nen.
Nyt sattui päivä, ettei ketään
tallut. hautauslupaa pyytämään, ja
hänellä oli erikoisen ikävä. . *Mikä
pitikin olla, ettei ketään tänäpäivä-nä
kuollut?
Juuri - kun kirjuri valmistautui
lähtemään poBcupyöiallään kotiinsa,
niinkuin hän oli tehnyt joka päivä
jieljäkymmentä vuotta. Juolahti uusi
äjatas hänen mieleensä. Hän anka­si
juiväMrjansa J a kurjotti ^ e n
oman nimensä.; Sitte hän otti mus^
tareunaisen virallisen kaavakkeen, Ja
samalla huolellisen pyöreällä käsi­alalla:
kiirjotti. adanomaisen luvan
omaa hautaustaan vartenu Sen'^^hän
pisti faskuunsa:Ja 4joi kÖiäijBsa^
sa ampui kuulan'päähänsä.
Charlie Häyrinen
A U T O N A J U R I L I I KE
Phöne 1^67
354 Albert St. W.i Soo, Oat
E R I K O I N E N HUOMIO ANNE­K
A A N SUOMALAISILLE ^
, Drr A; B. WEST
Selkarankatohtori
Tarkastetaan X-sähkösädekoaeells.
217 Gloneester St. Soo, Oat
— Phone ,1306 —
Kymmenen ? vuoden kokemus «u>
malaisten keskuudessa.
^Täydellisen kurssin
. suorittanut
Hieroja ja Sairasvoi-misteUja
K. A . L E i N O,
336 Albert S t , . Soo, Ont. Caa.
Huom.! IjO' vuoden kokemus sai­raala-
Ja *vlQntyishierojana.
HAUTAPATSAITA
Kun haluatte hauta- eli muistopat­sasta,^
neuvotelkaa sMtä kanssamine.
Meillä on pairhain varasto koko kso*
prmgissa. *
Lake Snperibr Granite Bc Marble Wk«
W. 3, McPherson Mgr.
Soo. Ont Phone 624.
S|AULT S T E MARIEN
Suomalainen Osnus'
kairopa
välittää kaikehlUst/ensilnokan ro**
kätevän» sekä kafteiflaista elihn
ten T^bna^' Linjalfai olijat tehkää o»
toksemut osnUkanpaata.
36» WdBa^dM S t , West 0^
Cfta. <^ 1810 F.
mm,
K^ymyScsen alus
Isla, selostaen laaj
sen työfcoimiston la
olosnliteita, joissa
sekä Suomen amms
tajakokouksien kär
myksessä.
Kun tämä kysym
keiran ammattijär,
lokonkaessa käsite
edustajakokous, ett(
töllä ole syj-tä lä
riistäjien konferens
työtoimiston konfe
kin muodostuvat.,
alakäi noudatettiink
tä on kaksi kertaa 1
'pidetty «dustajakok
tilanne ole suinkaai
laiseksi, että se aih
qfmyksessä päätöki
ja niinpä edustaja
kin pyeyi edellisen
nalla. Kun ijyt ni
jo kahdesti rikotta
edellytä sitä, että
rikottava. Kokouk
Väistävä, onko nyt
lähettää, Kansaim
tb ei ole vielä suin
muuttanut. .Siellä
kolme porvaria- yW
tassa eikä sieltä s
tään erikoisia tultfl
ollen odotettevissBj.
Alustuksen johdt
keskustelu, jonka j
heenyuorpjen käyi
edustajan lähettära
vat, että sellainen
tomasti edustaj
vastainen,. Kokou!
ta seuraavat ponne
1) Kokous :tuo
menettelyn, että
järjestön edustaja
päätöksiä on läl
kansainvälisen' tyc
renssiin ja varoitti
tön toimikuntaa ja
edustajakokouksen
mistä, , V '
2 ) Jos täs'^, tai
sissä anunattijärje
menettelee edusta
tösten ja hengen '
kokous välttämätti
aattijärjeston et
mahdolHsimAian ^
sääntöjen mäarääi
kutsuttava.
Seuraavana kys;
käs*it€ltäväksi .;.
uanatiUUen ' liikl
«yy»kyi
Alustavan puh
tov. 'M, Rosenber
jasti kapitaihstia
luonnetta ja niitä
ja, joiden alaisen
taen erikoisesti ett
lanteen kehitys Ja
tavat myöskin •
toimintaan ja n
suuntaan. Main
jEnglannin ammati
hityksen ennen n«
läkin oli selvästi
aattitaitoisteni ty
, J«n huomattava '
J»aan aikaan, kun
»an väestön elin
-Tämä johtui siitä
Itapitalistien kann
'«attitaitoiselle
vaatii^ parempia p
talouaellisten koi
den,omaa voittoa
^ fBibtämäUä
- ja valtaamalla yi
markkina-aineita^,
uhrattiin \
suunnattomista V
tartoisten työläisti
^antamiseksi. Täi
*ena, että anuriati
/iran eracoisen, ei
luonteen. Sama^
>i3sa Saksassa. - .
Xun sitten .mu
.sa tilanteessa tapi
.ttatiUisen liikkeen
iloiansote, joka «
loudeHisen tihmh
B»nod«9tai eräähla
änimatiilisesskkin-
*5sittiTät, että k
tou selviytyä sia
ittamastä ^ktasti
sen Tuoksi a
"^oea entisten olo
• - '., - ; .V.'