Vapaus, March 30, 1929

              No. 76 — 1929
Lauantaina, maalisk, 30 ptnä—Sat, March 30 Sivu 3
- . _ I«ningradista tulee yhä enemmän
C*na«Un «uon«Ja«eM« tyoTEe«l5.«a ei liene yktiSa nun paatunutta »euvostotiloja ammattitaitmsella tvö-i
h m i t i , i o k . ei Idintymyl^lU lukUi tit^M^ RutaLn k ^ o t!
tamaa, enko«e.l, C^«*«lan j * YMy.valtain .uomalai.£lle meiatyöULUiUe
omistettua ktrjaa.. Heti lorjan avattuaan, avacipa sen nultä kohdalta ta-hansa,
huomaa, ^ettäametla on käsitellyt kirjaiUja, joUa on syvä antaumus
tehtäraausa, «Ita ehea tuntemus, oikeastaan — sielulUnen side nuden
ihmi.leu_elamaa«. joita kn-jassa tuodaan esille. Ilmaa pitemmittä puh-veitta.
«uiaa^ tov.RutMenlarj^^^ kaikiUe työläisille
ja tnetsatyolaiset sita tulevat kaksinkerroin ahiiuen lukeraaan- Sudburyssa
myytiin kirjaa ensimäisenä päivänä yU « t a kappaletta. Kirjan hinta
ainoastaan 45 senttiä. Tilatkaa osotteella on
VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont.
jelijäin osuxistoimintaa, ja mehän
tiedämme miten kommunistien tu­lee
sohtaantua osuustoimintaan.
N i i n että, " s a i n a t k a a " vaan. Viiden
\-uoden kontrahti ammattitoverin
kanssa (vaikkapa se olisi porvaril-linenkin)
on sentään siedettävämpi
kuin elinaikainen kontrahti vii ja-keinottelijain
kanssa. — I. Wester.
Farmarien 'liyvinvoin-ti"
Yhdysvalloissa
Sellaisesta t o i n h3?vinvoinnista ei­vät
tämän maan maanviljelijät tie-ctä
mit-ä^'", -mutta, sitäkin enemmän
siitä puhutaan porvarilehdissä j a j u h ­lapuheissa.
Tosin nyt jo myönnetään
voimalla varustava, keskus, l^hän
mennessä on kuluvana vuonna Lenin­gradista
otettu viljataloukslen jjalve-lukseen
250 insinööriä, teknikkoa, ag-ronbomia
ja sen lisäksi huomattava
määrä muita teknillisiä työntekijöitä,
lifiningradin työi)örssistä on otettu 200
safööriä. , .
RAKENNUSTARPEIT.% L E N I N -
GR.\DILLE
että takavuosina, esim. vv. 1921—1924
vallitsi Yhdysvaltaan maataloudessa
pulakausi, mutta se on kuulemma s i ­vuutettu
ja nyt näemme päivittäin
Yleisöltä
Erään kirjotuksen
johdosta
Industrialistin n: K a 46 " o l i paikkä-kuntakifjoitus
Chase Riveristä B. C : -
stä, jossa sangen hävyttömällä tavalla
tietoja mitenkä .farmarien asema "vuo.
si vuodelta paranee". Viime vuoden
sanottiin jo olleen paremman kuin e-deHisen
vuoden j a tämän vuoden väi­tetään
ylittävän viime vuodenkin.
Mutta kuinka ollafcaan, juuri sa­maan
aJkaan, k u n porvarilehdistö p u ­huu
farmarien hyvinvoinnista, on
päätetty kutsua vihne marraskuussa
valittu kongressi ylimääräiseen is­tuntoon
käsittelemään maatsäouskysy-mystä
ja. farmarien avustuskysymystä.
Jos tämän maan farmareilla tosiaan­kin
oBsi seBBJnen "hyvä, aSka k u i n v o i ­si
porvarilehtien uutisten j a tiedonan­tojen
perusteella otalisQa olevan, niin
TPinTfä vuoksi täytyi sitten kutsua
kongressi käsittelemään maatalous-kysymystä.
Tämän yhteydessä mainit­takoon,
että farmarien ei tarvitse t u ­levalta
kongressilta odottaa mitään
asemansa parantamiseksi, sHIä se on
kokoonpantu edustajista, jotka jo e-tukäteen
/ovat sitoutuneet vastusta­maan
farmarien avustamista.
Siinä hyvinvoinnin kuorossa, jonka
porvaristo on virittänjft farmarien, t y y ­tyväisenä
pitämiseksi sattuu kuiten­kin
silloin tällöin joku soraäänikin.
Niinpä sellainen porvarien huomattu
mies kuin Wisconsinin yliopiston pre­sidentti
Glenn Frank kirjoitti joku
päivä sitten, että maanviljelystilanne
Yhdysvalloissa ori oHut kaaostilassä
aina vuodesta 192i alkaen ja on e-deUeerikin.
joskin liänehkin mieles­tään
on nsrt havaittavissa kääntymistä
parempaan päin. Trank osoittaa että
V. 1921 tämän maan farmarit saivat
keskimäärin 1.2 prosenttia sille ^ i ä o -
malle minkä he öUvat farmeihinsa
kiinnittäneet. V . 1923 oli vastaava l u ­ku
32 eikä se ole myöhempinäkään
vuosina siitä sanottavasti kohonnut.
K a i k e l l a tällä haluaa Frank osoittaa,
että Amerikan farmarin asema ei
ole vieläkään kehuttava.
Mielenkiintoista, on tietää, että tuo­tanto
on aina vuodesta 1921 alkaen
jatkuvasti lisääntynyt, mutta farma­rien
asemaa se ei ole parantanut n i ­meksikään-
Tuotantokustannukset ko­hosivat
vuosi vuodelta ja fanhituot-teiden
hinnat farmareille eivät ole ko-hoimeet
sanottavasti ollenkaan.
Maatalouspulasta on ollut seuratikse-ne
verrattain voimakas järjestymis-liike
Yhdysvaltain farmarien keskuu­dessa.
Järjestyminen on kohdistunut
e t u p ä ä ^ tuotanto-osuuskimtien ja
farmareiden unioiden penistamiseen,
mutta liikehtimistä pn havaittavissa
myöskin valtioUisella alaUa, joskin s i ­tä
on porvarien kätyrit yrittäneet joh­taa
sellaisiin uomiin joka ei hyödytä
työtätekevää farmariväestöä.
hyökätään Hannes Mäki-nimi§en hen­kilön
kimppuun, silminnähtävällä tar.
kotuksella saattaa hänet toverijoukon
keskuudessa epärehellisten "kirjoihin
Tämän vuoksi katsomme, koska tun­nemme
mainitun Hannes Mäen ja
tiedämme hänen oleskelevan mainitul­la
paikkakunnalla, velvollisuudeksem­me
hänet jo Suomesta lajJsuudestaan
saakka tuntevana vakuuttaa, että mai­nittu
henkilö on rehellinen työläinen
j a toiminut aina rehellisesti työläisten
joukkopyrintöjen eteenpäinviemiseksi.
Sudburyssa. maalisk. 26 pnä, 1929.
Fanny j a Jukka Lehtelä.
Lopullisesti laaditun rakennussuun-nitelman,
mukaan tullaan tänä vuonna
valmistamaan Leningradia varten 51„
348,000 punasta tiiltä, 10 m i l j . kappa­letta
silikaattitiiltä, 500,000 tynnöriä
sementtiä yjn. rakennustarpeita.
Rakennuskauden alussa tulee tosi­asiallisesti
olemaan valmiina 1732,-
pappien ja f ascistien haffit^
semasta Virosta
SOSIALIDE3IOKRAATEILLE MAKSET.<lu\N H Y V I N V . U . K O I S E K V A L L EN
T U K E M I S E S T A . — P C O L U E E N J O H T A J A MARTNA ^TRON O H -
R.*NAN P A L K A T T U AGENTTI
Eräs ulkomaalainen lehti on äsket­täin
haastatellut muuatta \'irolaista
nykyisten olojen johdosta Virossa.
Haastateltu on kertonut, että n y k y i ­sen
sotilasdiktatuurin ylläpitäjät V i .
rossa eivät saata ainoastaan tuhansia
ihmisiä Viron kansasta ennenaikai­seen
hautaan, vaan he osaavat teh­dä
rahaa myöskin sellaisesta kuin van­kien
nälästä. Virossa o n nykyisin kaik­kiaan
n. 3.000 vankia, sekä poliittisia
että kritninallsteja. Oikeusministeri on
saattanut vankiloissa käytäntöön ruo-kajärjestelmän,
jolle on vaikea löytää
000 kappaletta punaista tUltä. 2.100.000 vertaistaan. Ministeri saUU esimerkik-kpl.
silikaattitiiltä, 247,000 tynnöriä si, että pilaantunutta lihaa hankitaan
sementtiä j.n.e. Muu osa rakennus- vangeille täysiar\'oisen hinnasta. Jos
tarpeista tullaan valmistamaan iiää- nyt lasketaan, että lihakaupoissa jou.
NenYOstoliitosta
TYÖLÄISTEN ASUNTO-OSUUS­K
U N N A T
Ammattiliittojen keskusneuvoston
yhteydessä on oHut neuvottelukokous,
jossa on käsitelty uutta ehdotusta
työläisten liittymisehdoista asunto-osuuskuntien
jäsenyyteen. Ehdotuksen
tarkoituksena on, yhdeltä puolen hei.
pottaa pienipalkkaisten työläisten l i i t -
tjnnlstä asimto-osuuskuntiin J a , toi­selta
puolen lujittaa asunto-osuuskim-tlen
varallista asemaa, "rahan men­nessä
valtiolaihojen ' saantia varten
täytyi kaikilla osuuskunnilla olla omia
varoja vähintäin 10 prosenttia lai­naksi
pyydetystä summasta. Neuvot,
telukokous katsoi tarkoituksenmukai­seksi
määritellä Inotonsaantijärjestyk-sen
seuraavaksi: niiden osuuskuntien,
jotka yhdistävät 75 niplan kuukausi­palkalla
tahi siitä alle olevia työläi­siä,
on omattava varoja 5 prosenttia
pyydetystä lainasta, 75—125 ruplaan
— 8 prosenttia ja kaikille muille o-suuskmmiHe
jää iedelleenkin 10 pro­senttia.
asiassa huhtikuun ja syyskuun väli­senä
aikana.
Rakeimusainepula näkyy siitä, että
rakerinustrusti on saanut esim. tilU-tilauksia
n i i n paljon, että sen tulisi
ylittää suunnitelmaansa 6.000,000 t i i ­lellä.
Suunniteltua tlUen hinnan alen.
tamlsta 9.6 prosentilla ei ole voitu to­teuttaa.
Muitten rakennustarpeltten
hlimat tullaan alentamaan. Sementin
hinta tulee alenemaan 6 ruplasta 51
kopeekasta 6 ruplaan 20 kopeekkaan
C4.8 prosentilla), alabasteri 46 rup­i
s t a 40 kopeekasta 44 ruplaan (5.2
prosentilla), kattotarpeet 8.6 prosen-tlUa
j.n.e.
S I P E R I A N MEIJERITALOUTTA
K O H O T E T A AN
Meijeritalouden laajentamistarkol-tuksessa
on Siperiassa päätetty järjes.
tää joukko mallitiloja, jotka valmista­vat
vain voita j a multa meijerituot­teita.
Samalla on päätetty myöntää 800
tuh. ruplaa rotukarjan hankkimista
varten kollektuvisille talouksUle j a 500
tuh. ruplaa- sopimusehtoisen maidon-hankinnan
laajentamiseen.
Keskukselle on esitetty myöskin a-nomus
2 m i l j . ruplan suuruisen sum­man
myöntämisestä 400 luivettaraken-nuksen
rakentamiseen 40 tuhsinnelle
päälle suurta sarvikarjaa kollektiivisis­sa
maitotalouksissa.
UUSI LEPOKOTI
MAATALOUSKONEITA
R I K A S T A
A M E -
Keskusvakuutuskassa ryhtyy piak­koin
rakentamaan uutta lepokotia työ­läisiä
varten Hiekkarannalle lähellä
Petroskoita. Rakennussuunnitelma on
hyväksytty ja myönnetty 50,000 rup­laa
talon rakentamista varten.
Novorossiskin satamaan on saapu­nut
Amerikasta höyrylaiva, joka on
tuonut nStikanaan lähetyksen trakto­reita,
maatalouskoneita ja kevyitä au­toja
neuyostotUoja varten. Maalis­kuun
3 lÄlvänä odotetaan saapuvaksi
vielä joitakin höyrylaivoja, jotka tuo­vat
mukanaan viimeisen lähetyksen
niistä maatalouskone- ja traktoritila-uksista,
jotka ovat tarkoitetut neuvos­totalouksille
tulevaa kevätkylvöä var­ten.
UUSI KEKSINTÖ
N E V S K I N TEHTAASSA .
on valmistettu ensimäinen tankkive-turi.
Se voi vetää talvella 40 j a ke­sällä
45 vaunua 35 kilometrin nopeu­della
timnissa.
Canadalaisen kuunarin
upottaminen
Yhdysrallat mahdolDsesti voivat mak­saa
korvausta
S A D E AURINGON, John Doylen
sävellys Kössi Kaatran kirjottamaan
kauniiseen runoon. Nuottien ohella
julkaistaan myös runo kokonaisuudes­saan
niin että täten taas tarjotaan
laulukuoroille, soittokunnille j a muille
musiikin harrastajille työläisten kes­kuudessa
jotakin uutta j a arvokasta
kysymyksessä olevan taiteen alalta.
SOTAINVALIIDrr, kirj. V. R. K i r -
jbtus sisältää mielenkiintoisia nume­rotietoja,
jakautuen seuraaviin osiin:
" V a i n $30 kuukaudessa", "Sotilassal-raalakysymys",
"Sotalesket ja orvot".
'Veteraanilaki j a vakuutus", "Sotilai­den
boonus" j a "Erikoislakl komenta­jia
varten".
K A K S I VAPPUA, kirj. Kaarlo H.,
aihe Suomen luokkasodasta.
V I V A L A L I B E R T A ! Kirj. Väinö
P—m- Kirteä pakinapala latinalaisen
Amerikan oloista,. aatevirtauksista ja
historiasta. - •
. VANKIIJPRIN ' V A P P U , runo, kirj.
Magnus Raeus.
IJ5pmEIKKÄUS,:k^^^^ veL
keä kuvaus..' amerikansuomalaisesta
jHÖraporVäkste, i(&a irmostm poUtUk-kaan.
- ' , . • •
F A R M A R I N TOIVO, runo kirj. Chas
Asikainen.
Leningradissa olevaan työläisten kek­sintöjen
vastaanottotolmlstoon on t u l ­lut
keksintö nahkajättelden käyttö-keinosta.
Uuden keinon mukaan nah-kajätteet
jauhetaan hienoksi jauhoksi
jota voidaan käyttää peltojen lan-noitusaineena.
Tästä saadaan hyvän­laatuista
lannoitusalnetta, sillä nah­ka
sisältää paljon typpeä. Tämän I i ­sak^
nahkajätteistä voioaan valmistaa
massaa, joka kelpaa esim. nappien v a i .
mistamiseen.
USKONNON OPETUS JA SUN-NUNTAILAIT,
kirj. Evi Suvanto.
Kirjotuksessa tehdään selkoa kehitys­oppia
- vastaan tappelevien pappien
suunnitelmista j a kuvaillaan millaista
oli "sabatin" vietto niinä varhaisempi­na
aikoina, jolloin papeilla oli valta
sitä mielensä mukaan säädöstellä.
AmNI MUISTO, runo, k i r j . A. N .
ONNISTUNUT TYÖLAKKO, kirj.
V. K. Lakko ei ollut suuri, mutta —
kannattaapa lukea miten siinä kävi!
ON K Y L L I N JO K U M A R R E T T U,
runo, k i r j . Anni K .
euVTTYÖ. k i r j . Lauri Luoto, suora­sanaista
runoilua, lapsuusmuistojen
innnoittamaa.
OIKEUS TAISTELUUN, kirj. V
Pyötsiä.
SIELLÄ J A — TÄÄLLÄ, runo. kirj.
A. N. \. , •
METSÄSSÄ, runo, kirj. M . Ruta­nen.-
^
K U J i M A l i l S I A TAPOJA; kirj.
"Suoperän muori" omien kökeinustensa
perusteella.r-
L O U K K U ; k i r j ' A : ^ . Lyhyt j a yk­sinkertainen,
mutta' vaikuttava kur
OTTAWA, maalisk. 28. — Täkäläi-isissä
hallinnollisissa piireissä ei usko­ta
vakavampien kansainvälisten ris­tiriitaisuuksien
syntymistä kuunari
•"1'm Alonen" hukuttamlsen johdosta.
Amerikalaiset rannlkkovartlostoaluk-set
äskettäin upottivat tämän cana-tuu
maksamaan vaikkapa vain 50 pen­niä
päivää j a vankia kohti liikaa, kun
pilaantunutta lihaa otetaan hyvästä
tavarasta vastaan, niin se tekee jo
päivää kohti kaikkiaan 3.000x50 pen­niä
eli 1,500 markkaa, 45,000 markkaa
kuukaudessa ja 540,000 markkaa vuo­dessa
Tällä tavalla muodostuu vanki­en
nälkä kultakaivokseksi vallassaoU-joille,
jotka menettelyä harjoittavat.
K u n tässä vielä otetaan huomioon mä.,
dät perunat, kelvottomat silakat j.n.e.,
joita vankiloihin hankitaan, n i i n pääs­tään
huikeisiin summiin, jotka virtaa­vat
vallassaolijaln taskuihin.
Vankilat kultakaivoksia
On näin ollen vallan hyvin ymmär­rettävissä,
miksi ministerit ja h a l l i -
tusherrat ovat n i i n halukkaita raken­nuttamaan
uusia vankiloita, kun ne
muodostuvat tällaisiksi kultakaivok­siksi.
J a tämä selittää myöskin sen,
miksi vallassaolijat eivät halua antaa
amnestiaa. Joka vanki tietöä lisätu­loja
näissä kultakaivoksissa. Näin jär­jestävät
valkoiset vallanpitäjät asi­ansa,
j a tämä järjestelmiä taas vuoros­taan
tukee valkoista diktatuuria, joka
hankkii uusia vankeja.
Mitä sitten tulee Viron sosialidemo­kraattiseen
puolueeseen, jolla .tällä
kertaa on valta käsissään maassa, niin
mainittakoon siitä, että sen perustaja
on Martna; Mutta tämä puolue on
v a i n jonkinlainen västikepuolue. Viron
sosialidemokraattinen puolue perustet­t
i i n jo enemmän kuiri neljännesvuosi­sata
sitten. Mutta se meni v. 1917 bol­shevistisen
lipun alle. J a vasta vuo­den
1918 lopulla tuli Martna T a l ­l
i n a a n EnglaniUn laivaston mukana
englantilaisella sotalaivalla alottaak-seen
sodan vallankmnousta vastaan
maassa ja tehdäkseen Virosta Eng­l
a n n i n laivastoaseman ja tukikoh­dan
Venäjän vallankumousta vastaan.
Siis: pikkuinen Enghmöln-imperialis­tien
agentti, joka poliittisine kauppa-toverelneen
myy Viron sekä sen k a n ­san
vieraille imperialisteille sekä aut­taa
valkokaartilaisen komennon jär­jestämistä
maassa. Nyt he elävät val­koisen
terrorin j a englantilaisen tuen
t u r v i n Viron kansan hiestä j a verest.^.
V i r o n sosialidemokraatit ovat terrori-järjestelmän
agentteja
V i r o n sosialidemokraattien tehtä.-ä-nä
on koettaa heittää sumua ulkomai­den
silmille maassa vallitsevan kur­j
a n tilanteen salaamiseksi. He toltai-vat
valkokaartilaisen propagandan a-gentteina.
Tässä tulkoon sen varmem­maksi
todistukseksi mainittua vam
mentin jäsen j a sosialidemokraattisen
puolueen johtaja iei ollut sattumalta
ollut-kyliin-kuuliainen päällikölleen —
sisäministerille. Martna tunnusti r a ­hat
vastaanottaneensa, mutta selitti
ettei hän tiennyt niitä maksetun ohra­nan
määrärahoista. Hän sanoi, että
hän uskoi ne, suoritetun ulkoministe­riön
rarolsta valkokaartilaisen halli­tuksen
tukemisesta. Tämä Martna on
edelleenkin Viron sosialidemokraatti­sen
puolueen johtaja* ja matkustelee
puolueasioissa usein ulkomaillakin eh­kä
edelleen Viron ohranan kustanta­mana.
Viron valtiollinen poliisi on muodos­tettu
suorastaan vanhan Venäjän oh­ranan
Räävelin alaosastosta. Ja se
toimii tsaarinaikuisia tapoja noudat­taen
j a kehitellen. Venäjän vallanku-mouksen
jälkeen se vielä vahvistui
paljon, kun Pietarin ja mm"denkln
seutujen ohranat pakenivat, Viroon ja
saivat sieltä uuden työmaan.
I I intemationalen johtajat vaikenevat
Martna on n intemationalen pää­sihteerin
Adlerin luottamusmies ja us­kollinen
kirjeenvaihtaja hänen kans­saan.
Mutta n internationalen johto
ei ole Martnan edesottamislsta vähiiä-kään
tietävinään. Eikä se haluakaan
asiasta tietää mitään. Se kävi selvästi
Ilmi jo vuoden 1927 helmikuussa. S i l ­loin
jo Martnan edesottamislsta esi­tettiin
julkisesti tietoja, mutta Inter­nationale
kieltäytyi puuttumasta asi­aan.
Sosialidemokraatit hallitsevat nyt
Viroa erään papin. Lättikin kanssa.
Heidän ensimälsenA hallitustekonaan
oli sotatilan voimassaoloajan piden­täminen,
jonka avulla tätä "demo­kraattista"
valtakuntaa on hallittu a i ­na
vuodesta 1918 lähtien.
Helmikuun 24 pnä vietti "tasavalta"
valkoisen hallitliskomennon 11-vuotis­juhlaa.
Mutta kiitos Viron sosialide.
mokraattlen, oli täriiä päivä sotatilan
.11-vuotlspälvä. sotatilan, jonka avul­la
vieraitten Imperialistien apurit ovat
hallinneet maata. Tämä paljastaa V i ­ron
sosialidemokraattien pelin, j a kun
II intemationalekin on siitä aina h a ­lunnut
vaieta, paljastaa se myöskin
tämän intemationalen.
Tästä saavat koko maailman työläi­set
tietää, että kun sosialidemokraatit
pääsevät valtaan ovat he valmiita so­tatilankin
avulla hallitsemaan sor­taakseen,
ryöstääkseen ja riistärikseen
kansaa. Sosialidemokraattisen halli,
tuksen aikana on V i r o n vankilat täy­tetty
poliittisilla vangeilla — työläi­sillä,
talonpojilla ja sivistyneistöllä.
Jos fasclstisessa Italiassa olisi nouda­tettu
suhteellisuutta tässä asiassa V I - j
ron kanssa, niin pitäisi siellä tällä
hetkellä olla ainakin 12.000 poliittista
vankia. Mene j a tiedä, mutta hirveisiin
lukuihin nousevat ainakin fascismin
uhrit.
99
Suomalaisten huvilaiva
taa*
SUORAAN HELSINGIN SATAMAAN
lähtee
New Yorkista, toukokuun 29 p. 1929
B O S T O N I S T A , T O U K O K U U N 30 PJNX, 1929
Matka tehdään taas kauniin
KIELIN KANA VAN KAUTTA
Huvimatkailijat taavnt tilaiauuden katsella mielenkiintoUia SaloMm
maiiiemia istuettaan höyrylaivan mukavilla kansituoleilla.
SUURI KEVÄTHUVIMATKUE
Maailman nopein linjalaiva
M A U R E T A N I A
Uhtee New Yorkitta
Toukokuun 1 p:nä 1929
Cunard Linjan puolesta tuleö New Y o r k i n konttori8.tQ toimiva
suomalainen edustaja, Mr. A . S A N D E R , tätä hnvimatkuctta oh­jaamaan.
Hänen tehtävänsä on valvoa maanmicBtensä etuja ja
mukavuutta Mauretanialla, Bomoin myöskin matkalla Engrlannin
läpi sekä suomalaisella laivalla HulHsta Helsinkiin. Tilaisuus
maksutta katsella Lontoon nöhtävyyksiU.
Lähempiä tietoja varten k u u n t y k i i i i - p a i k a l l L j -
oBiamiehemmo puoleen tai
CUNARD LINE
20 Hospital St Montreal, Qoe.
dalaisen kuunarin, jonka vältetään o i - että esim. Martna sai joltakin aikoja
leen salakuljetusaluksen Meksikon
lahdella. ^
On hyvin mahdollista, että Yhdys­valtojen
hallitus tulee maksamaan
jonkinlaista _ korvausta upotetusta a-luksesta.
Yhdysvaltain j a Englannin
välillä oleva väkijuomien salakulje­tusta
koskeva sopimus voi tulla uusit--
tavaksi eräiden seikkojen vuoksi, jot­ka
ovat ilmenneet tämän tapahtimaan
yhteydessä.
K i r j o t t a j a osottaa eräiden marxllais-leninilälstä
vadlankumousteoriaa vas­taan
tehtyjen syytösten hataruuden.
L I I A N K O V A U R A K K A , k i r j . " M a t ­ti".
Huvittava j a samalla opettavai­nen
kuvaus slitä^ m i t e n Matti koetti
käännyttää" pappia j a pappi Mattia.
LAPSUUSUSMUISTOJA, k i r j . A. S.
Monellalsia ovat lapsuusmulstonmie
vanhasta maasta, mutta kenelläkään
alkasemmln ISuomesta lähteneellä ei
ole sellaisia lapsuusmuistoja kuin k i r ­joittajalla,
joka lapsen- silmillä, joutui
katselemaan hänen kotinsa kimppuun
iskenyttä lahtaritörroria.
V A N H A A JA UUTTA, runo, kirj
H.
JUDAS, runo, k i r j . Ritolan Eljas.
I M P E R I A L I S T I N E N SODANVARUS-T
E L U JA PROIiETARIAATn, kirj.
H. P. Kirjottaja kuvailee nykyistä
sitten Viron valtiollisen poliisin r a ­hastoista
300,000 markan palkkion e-rään
kirjoituksen kyhäämisestä j a t o i ­mittamisesta
ulkomaiden lehtiin. K i r ­joituksessa
koetettiin tehdä k a i k i n v o i ­min
propagandaa Viron valkoisen ko­mennon
hyväksi j a sitä maalailtiin 1-
hanin värein. Entinen pääministeri
Einbund esitti kultin tästä sumimasta
kerran parlamentissa, kun Martna,
tämä ohranan salainen agentti. paria-
Ensiluokan takkiräätäli halutaan
heti. Lähempiä tietoja antaa
J. P. Matheson,
71 ii Spark» St., Ottawa, Ont.
maailman tilannetta, jonka ymmär-tämien
on taipeellista jokaiselle työ­läiselle.
K U V I T U S '
on Vappu-julkaisussa'runsas ja a i ­heiltaan
monipuolinen:
SISÄKUVA TERÄSTEHTAASTA
vaus kaivotyöläiscn kohtalosta kapi-, muodostaa julkaisun nlmilehden.
talistisen järjestelmän. vallitessa. j LENIN, uusi, miellyttävä kuva, jota
, TUTKrrTAVANA, k i r j . N—r H—n. 1 ei ennen ole tässä maassa julkaistu.
ERÄS'Ki'UVARTIOTAIi»i.JiLU2iIIN-! Kirjotxzksen aiheena kirjottajan. omat j A J A T T E L U A , runon otsikkoon so-
NESOTASSA, kirj- ^'Mies rintamaila", j kojjeniukset Suomen luokkasodan a i - j v i t e t t u kuva.
muistelmia iakkotaistelusta rauta-alu-1 tana. — 1 JANO. jäljennös Ludvig Cauerin jär-eella
V. 1916 j a viittauksia opetuksiin.
A M E R I K A N SUOMALAISTEN T I E -
N E S T I P A I K O L T A . kaksi erikoisen sel­vää.
pohjois-Idahon suomalaisille k a i ­vostyöläisille
tuttua näköalakuvaa.
H I I L E N L A S T A U S K O N E . kaavamai­sen
kuva, joka osottaa miten h i l l e n -
lastauskone toimii.
A T T I L A HUNNIEN KUNINGAS
jäljennös öljsryärimaalauksesta.
SURU, jäliennös marmoriveistokses­ta.'
K O M M U U N A "TYÖN" N E U V O S T O ­T
A L O U D E N EDISTYS käy selviUe
Vapulle sieltä lähetetyistä valokuvista,
joista seitsemän tyypillisintä julkais­taan.
CHELELÄINiai K A N S A L L I S T A N S -
S L Jfeirjotukseen liittjTrä kuva,
_ SANDINO,'hyvä kuva tästä maali­man
kuulusta nicaragualaisesta va­paustaistelijasta.
LABER6E LUMBER
COMPANY
Täydellinen varasto
rakennustarpeita
ERÄMAAN FILOSOFI, jäljennös,
maalauksesta.
K U P A R I N K A I V A J A TYÖSSÄÄN,
suuri, selvä kuva, josta näkee, miten
Butten kaivantojen "hotbox"el£sa työs­kennellään.
KEVÄTMYRSKY, jäljennös maala­uksesta.
S O T I L A A L L I N E t i TIEDONANTAJA
eräs. kuva Moskovassa olleesta tai­denäyttelystä.
LÖYTÖRETKEILIJÄT. herttainen,
lasten kesäisiä touhuja esittävä p i i r ­ros.
K U V I A LÄNSIRANNIKOLTA; U n i ­on
"känäri" Astoriassa, uistinpaatteja
laiturissa, j a lakkolaisten kokous Neah
Bay's5a, Wash.
LASKUTEHTÄVIK TYÖLÄISILLE,
poliittinen pilakuvasarja eräästä Neu­vostoliiton
lehdestä.
Suomen
Pääkonsulivirasto
koko Canadaa varten suorittaa kaik­kia
maan viralliselle edustakselle
kuuluvia tehtäviä, antaa paeseja
matkustusta varten kotimaahan tai
muualle, vahvistaa asiakirjoja, kään­nöksiä
y.m., selvittää perintö. Ja
muita Suomen kansalaisiin kohdis.
tuvia asioita.
Osoite:
Contulate General of FInlancl,
Room 918 ^
1410 Stanley Street, Montreal.
(Comer S t Catharine and Stanley)
AKSELI RAUANHEIMO,
päakonsulL
Lisäksi on Suomella eduäiajina
Cahadassa: Konsuli E r i c k J . Korte,
Port A r t h u r , Ont. — Adiel Saari­mäki,,
319 B a y St., Toronto, Ont. —
H. P, A l b e r t Hermanson, 479 Main
St.. Winhipeg, Man. — Thomas
Franssi, Box h., Copper C l i f f , Ont.
Charles E . Magnusson 54 Dock St.,
Saint John, N . B .
VALKOKAARTIN VANKINA, Väp-1 IMPERIALISMIN SYMBOOLJ. e.
joita taistelusta voitaisiin saada.
H E N K I V A K U U T U S KANNATTAA,
k i r j . N - V . Kirjotus antaa hyvän k u ­van
siitä, miten henMvakuutusyhtiöt
vähävaraisia "auttavat".
P A P P I E N PARISSA, k i r j . "Aamu-1iv s yttävästä veistokuvasta.
Rusko". Kirjottaja on tässä maassa] CHARLES E, R U T H E N B E R G , plir-syntynyt
suomalainen tyttö, joka fcaus- tänyt K- A. Suvanto Suomalaisen
kalla tavalla kertoo £iitä, miten hän-j Työväenjärjestön perustavan kokouk-tä
"käännytettiin".
KÄSnTEnS, kirj. K . Hokkinen.
J
sen aikana,
läsnä.
jossa Ruthenberg oli
pu-Julkaisulle piirtänyt K . Suvan-tb.
• J U S T U S J U R E N P E L A A GOLFIA,
kirjoitukseen liittyvä piirros.
P A R I K U V A A " M A A I L M A N R I K -
^ A I M M A S T A KYLÄSTÄ", osottaen
sen kehitystä.
P A L K K O J A ! Valokuvajäljennök-set
kahdesta tcrästrustin palkkashekis.
ta'vuodelta 1916.
J O H N ALARIN HAUTAJAISTI­LAISUUS
VlRGn«ASSA, MINN., v a ­lokuva
vuodelta 1916. Ktr»'as3a on usei­ta
tuttuja'kasvoja.
TYTTÖ JALKAPUUSSA, kirjotuk­seen
liittj-vä kuva.
"TTJLEEKO TÄNNE S E . . . " , eräs­tä
lakkotilannetta valaiseva piirros.
ELÄKÖÖN T Y öVSiENLUOKAN V A L ­T
A ! Kuvassa on Neuvostoliiton nuo-risca
juhlimassa Vappua.
rään suurkapitalistien lehden Hoove-rista
julkaisema, suurkaj>italistien
suunnitelmille tyypillinen kuva.
K A N S I K U V A esittää proletaarimies-tä
ja -naista työväenlucrican lippua
kantamassa, piirtänyt K . A . Suvanto.
J U L K A I S U M M E OVAT L A A J E N ­T
U N E E T
aste asteelta, joten täkyäkin juhlajul­kaisussamme
on 64 rivua. Siitä huo­limatta
on h i n t a P3^*t«tty mahdolli­simman
alhaisena. Se on ainoastaan
30 senttiä. Alhainen hinta on mah­dollinen
vain sen vuoksi, k u n menekki
on suuri- Vapun myynti tapahtuu
lyhyen ajan kuluessa, joten, jokais­ta
kehotetaan mahdollisimman pian
toimittamaan tilauksensa asiamiehille
•ai suoraan Vapauden konttoriin.
Mt. Roy Bfown
Hammaslääkäri
Eatonin ruokatavarakaupan
•ieressa
Vastaanottoa iltasilla
Sudbury - Ontario
, (TL
« D m
lämpimänä ja terveenä
talvella ,
puhdistaa ja rfkastol-taa
verenne
Ll«ii Mn klerroivolmaa, taottu kf-
•in, puhtaan Ja voimakkaan imrm,
miki pitfift teidiit byrio tarrmaä
a UmplmBnS tälveUa.
HINNAT
OVAT
SAMAT
KUIN
ENNENKIN
SELKÄKIVUT
tarkoittavat munuaisvikaa- Girt
PilJfiit antavat pikaisen Ja p y -
hyväisen avun, sillä ne toimi­vat
suoraan munuaisiin -r-, r a u ­hoittaen,
parantaen' Jä voimis­tuttaen,
niitä; 50c - laatikko
kaikissa rohdoskaupoissa;
UM
, . E E V I mm
«uomalamen oppisnrvönBa sooritt».
nut myyjä pn vä^j^.,teitä palvele-
'maan.,,;.:", ' ' ,
The Sudbur^ Drag Co.
Corner Elm and LUffar StreM
S U D B U R Y . O N T.
H. WICKSTRÖM1N
R A X T X L I L I I K E
22 Monk St., Box 1168, Sndbnty,
Silitys j a pmhdistiutyö tebdSSn boo­lella.
Puhelin 1871.