Vapaus, March 20, 1923

              . (Lfterty) ''u
The only otgan of FinniBh "SVerkera fc Canada. Pab-gsSied
in Sndbury. Ont., every Tuesday, Tfauraday and
Advertising ratea 40c per col. Inch. Minimum cnarge
Sor sinrie insertion 76c, Discount on standing advertise»
ment The Vapaus is the best advertising medium among
tfie Finnish People in Canada.
Canadaan yksi vk. 14.00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
01.60 ja yksi kk. 76c. . .
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yks» vk. $5.50, puoli vk.
08.00 ja kolme kk. $1.76. _
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
81 asiamiesten joillg on takiaakset.
flmotushinta kerran julaistuista ilmotulisista 40c; Jittlstatuumalta. Suurista i mptuksista sekä ilinotuksistn,
olden tdcstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c. lisää
Jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmötukset 50c,
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukaet $2.00 kerta,
9800 (kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-
Intaantieto- ja osoteilmotukset 50c. kerta, $1.00 kolme-brtaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu­tana.
; . -
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
iSdrjeeseenne, kirjottakan uudelleen liikkeehoitajan •per­soonallisella
nimeUä.
J. V, KANNASTO, Liikkenhoitaja.
ReeJstered at the Post Office Department, Ottawa, as
t^cond clays matter.
mieheltä? Ei. Työnlekrjälle'raadannan tulokset Se
on rehellisen talonpojan lakL
«T^Ji^ooko Suonien työmies ruotsalaisen tai venä­läisen
palkan? Ei. Tahtoo palkan omasta työstään.
Eikä hän myöskään anasta talonpojan maata. Se on
toisen työn raivaama, ja se, joka sen ryöstää, ei ole
reJielHnen.
«Riitaa käyvät eri maiden herrasluokat keskenään
riistoalueista. Heidän mahtavuutensa riippuu siitä,
miten paljon talonpoikia ja työläisiä heillä on hallit-tavinaan.
Heidän tulonsa riippuvat työläisten ja kyn-löraiesten
työstä. Senvuoksi kaikkien maiden herras­luokat
pitävät työläisiä ja talonpoikia riidassa keske­nään.
Eripuraista joukkoa on aina helppo hallita.
Siksi kirjottaa yläluokka historiaansa valhetta, luulo­tellen
talonpojille, että erämaan nuijamiesten jälke­läiset
jo ovat nousseet.
hilkan ja Poutun pojat eivät ole nousseet!
«Yläluokka käytti v. 1918 talonpoikain vapauden-rakkautta
ja hänen haluaan puolustaa kotikontujaan,
herrojen omiin tarkoituksiin. Juhlii sitä, että sai kur­kistella
kellarista, kuinka • työläiset ja talonpojat tap­pelivat
keskenään.
«Kun Ilkan ja Poutun pojat no^sevat eivät he lyo
työläistfl. 'Työmies ja talonpoika yhdessä työskenVele*
vät herrasvaltaa viastaan.»
Tiistain lehteen aijotut ilmotukaet pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3. >
\
Ovatko Ukan ja Poutun pojat jo
nousseet^
Tällaisen kysymyksen t^ee eräs kirjottaja Suomen
Työmiehessä Suomen talonpojille «vapaussotajujilien»
mietelmässään. Kysymys-^ on sitäkin merkitsevämpi
nyt näinä päivinä, jolloin nykyaikaiset Flemingit Kuo-veineen
varustautuvat fascistiterforiinj uu^en «apuhar-
/vennukseen», jossa talonpoikainkin varalle on suun­niteltu
osansa. ,
Lainaamme kirjoliifaen, sillä se on erittäin mie­lenkiintoinen:
«Valtakunta on joutunut jälleen vapaussotajuhlien
vuodenaikaan. Tämä vuodenaika kestää säännöllises­ti
jokaisen tammikuun loppupuolelta seuraavan tou­kokuun
puoliväliin. Viime kansalaissodan yoittajat
suitsuttavat itselleen — ihailevat oniaa «urhoollisuut­taan.
» Yläluokka juhlii itseään «Suomen Jro/Mon va­pauttajana.
»
«Kirjotetaan tälle «vapaustaistelulle» historioita.
Koetetaan etsiä sen juuret mahdollisimman kaukaises-ta
menneisyydestä. Sen sijaan kuin kuusi seitsemän
vuotta sitten tahdottiin osottaa tämän kansan aina ol­leen
jumalaapelkäävää, lairtkuuHaista ja «iyallalle
uskollista kansaa ~ joka. kirkoissaan rukoili ja vei­sasi
ruhtinaansa puolesta — tahdotaan: nyt osottaa
saman kansan olevan tyypillistä vapaudenrakkaiiden
kansaa.- • ,v. ^
«Vapaudenkaipuu, joka todellisen vapaustaistelun
synnyttää, edellyttää, että sitä bipaavilta ihmiskunnan
osilta puuttuu tärnä M/jflu*. Edellyttää, että tämä
vapautta köipaava väestö elää sörronalaisuudessa.
Suomen yläluokka ei elänyt tsäarivallan alaisena ol­lessaan
sörronalaisuudessa samassa merkityksessä Icuin
maan muu väestö. Herrat. olivat silloinkin herroja.
Heille tuotti kumarleleminen ja mateleminen itämais­ten
satraappien edessä valtaa, mainetta ja ennenkaik­kea
orjavuodin paikkoja «isänmaassa.» r
«Sfe oK yläluokka,joka kirjotti tsaarinaikuisen
Suomen historian. Herroille oli silloin edullista, että
kansa laille kuuliaisena ja esivallalle uskollisena antoi
loisluokalle kymmenyksensä. Sen vuoksi teki se näis/
tä vapaustaistelulle sopimattomista käsitteistä ihantei­ta.
Sen vuoksi se antoi taloi\pojan «jumalaapelkää-väisenä
» veisata kirkossaan: o, herta siunaa ruhti-
• naamme! ' • •
«Mutta kun Nikolai toisen jälkeen tuli ruhtinaak­si
vapaa Venäjän knasa — iyo7ä•we^/c /a/onpo/^
alkoi herrasluokka kirjottaa «vapaustaistelun» histo­riaa.
Se tiesi idästä tulleen vapausviestin pian kii­rivän
«erämaan nuijamiesten» jälkeläisten korviin ja
synnyttävän siellä vastakaikua.
«Herrasluokka kiiruhti harhaanjohtamaan talonpoi­kia.
Siinä se onnistuikin. Talonpoika Unhotti, että
juuri herrat olivat hirttäneeet nuijamies Ilkan,
«Talonpoikaisluokka unohti, että sen kunniakkaat
esi-isät taistelivat huovjjoukkoja vastaan, joita hilloin­kin
talonpojan olisi pitänyt elättää, muica siksi, että
oltaisiin siten rauhassa itäiseltä naapurilta. Vuonna
1596 selitettiin talonpojille, että: «tätä rahvaalle kyl­läkin
kiusallista tilannetta ei kestäne kauan ..ainoas­taan
siksi, kunnes rauha ryssän kanssa on lopullisesti
saatu Nyakiinnutetuksi ja rajat käydyiksi.» (Katso «Erä­maan
nuijamiehet» siv. 48.)
«Tätä «lopullista rauhaa» on Suomen herrasluok­ka-
tämän jälkeen tehnyt kohta neljäsataa vuotta. Ja
' vielä tänäkin päivänä se saa osan kansasta uskomaan,
että suojeluskunnat y.m. ovat samasta syystä tarpeel-
. lisiä..
«Ketä olivat nuijasodan aikuiset huovit? Talon-potkaiston
poikia, joita aatelisnulikat johtivat heidän
omaa luokkaansa vastaan, he olivat aseita herrojen
käsissä, kuten tämän päivän 5Uo/'e7a$A-unn<i/.
«Kun nuijasodan talonpoika pui riihtään, odotti
ryttäri säkkineen ulkona, saadakseen herroille tule­van
osan. Eikö samoin ole laita nyt?
Tahtooko Suomen talonpoika ryöstää Venäjän tai
Jonkun toisen maan maanviljelijän pellot? Ei! Tahtoo
elää rauhassa omalla konnullaan. Nauttia oman työn­sä
tulokset Samoin tahtovat kaikkien maiden talon­pojat
.
«Tahtooko Suomen talonpoika viedä leivän typ
Ranskalainei)! toveri raadin edessä
pariisilainen toverilehti kirjoittaa:
Viisiviikkoisen tulkintovankeuden jälkeen on vih­doinkin
kuulusteltu Hanskan kommunistipuolueen
yleissihteeriä, toveri Albert Treinliä. Tässä tilaisuu­dessa
antoi hän seuraavan selityksen: v
Tämä oikeusjuttu,on luonteeltaan poliittinen. Hal­litus,
joka on nostanut tämän jutun meitä vastaan,
ei itsekkään usko kommunistiseen salaliittoon, mistä
se syyttää meitä. Hallitus toimii vain teoUisuusporho-jen
käskyläisenä^ koska v ^ e proleetariaatin nimessä
nousemme rikollista provokationipolitiikkaa vastaan,
joka saattaa johtaa vain uusiin verenvuodatuksiin,
politiikkaa vastaan, jonka ainoana tuloksena on kan­sainvälisen
työväenluokan-kurjuuden kasvaminen. Täs­sä
tutkitaan ja tuomitaan Kommunistista Internationa-lea,
kansainvälisiä työväenluokkaa. Mutta täten ei
meitä suinkaan estetä jatkamasta taisteluamme kapita­lismia
ja varsinkin Versaillesin rauhansopimusta Vas­taan.
Tulemme edelleenkin taisteleniaan hallituksen
ulkopolitiikkaa vastaan sellaisena, kuin se ilmenee
Ruhr-in valtauksessa. Tämä'politiikka on vihamie-
Iistä työväkeä kohtaan niin maan rajojen sisä- kuin
ulkopuolella. Työläismurhat Hävresisai aseellinen se­kaantuminen,
Pfalzin lakkolaisia vastaan, työläisten
vangitsemiset Ruhrin alueella oya^ tämän politiikan
etappeja. Tämä juttu on luokkaoikeusjuttu, jota käy­dään
meidän persoonaimme kautta itse Internationa-lea
vastaan."^, A'^
Minä ja minun puolueeni'jiidäminesu^^
niäna ja lausumme sen ääneen^ rttä liikeUdumnie Kom^^
munJstiseen Internationaleen, j6ka taistelee kaiklcien
maiden työläisjoukkojen johdossa kapitalistisia halli­tuksia
vastaan. Kommunistipuolue on luokkapuolue,
Internationalen ranskalainen osasto esiintyy, kuten
kaikki muutkin sen osastot, koko työväenluokan etu­jen
pUolesta, koska ranskalaiset työläiset eivät mil­lään
ehdolla voi nousta muiden maiden työläisiä vas­taan..
Tässä side, joka kytkee ranskalaiset työläiset kaik­kien
maiden proletariaattiin. Olemme 'solidaarisia
Saksan työläisille, koska heillä on kannettavanaan vä-kivaltarauhan
taakat, Italian työläisiin, joita uhkaa
niurhaava fascismi, Keski-Europan ja Puolan työläi­siin,
joissa maissa vallitsee valkoinen terrori, Ameri­kan
työläisiin ja lopuksi Neuvosto-Venäjän voittoi*
saan proletariaattiin nähden, joka on pitänyt kurissa
vihollisensa. , ,
Kommunistinen puolue on kansainvälinen puolue,
kuten kapitairstinen riisto, kuten proletariaatti, sen
kurjuus, sen vapaudenkaipuu ja Venäjän vallankumous
maailmanvaliankomouksen edelläkävijänä ovat kan­sainvälisiä.
Sotavastaisen toimintakomilean jäsenenä,
kommunistipuolueen valtuutettuna Essenin konferens­sissa
ja lopuksi puolueen yleissihteerinä otan minä
vasthtakseni kaikista minulle uskotuista tehtävistä.
Olan myös kaiken persoonallisen'vastuun . Essenin
(meidänkin lehdessämme julkaistun) manifestin sa­namuodosta,
samalla kun selitän, etten voinut ottaa
ösna Ruhrin alueen^ työläisten" kokouksiin, joissa to­verini
puhuivat.— ^ —
Yhtä miehekkääsli ovat porvarillisen luokkaoikeu-den
edessä esiintyneet myös punaisen ammattiyhdis-tysliiton
yleissihteeri Monmousseau ja Pariisin kom­munistisen
piirijärjestön sihteeri 3/arrane, joita tähän
mennessä on ehditty kuulustella.
Ranskan työväenluokan kommunistiset esilaisleli-jal
osoittautuvat pyhän asiansa veroisiksi!
, Yhteisen rintaman muodostami­nen,
ei ainoastaan metsätyöläisten
keskuudessa vaan koko työvänluok-kaa
käsittävässä mittakaavassa, sai
alkusysäyksien Kommunistisen Inter­nationalen
ja Työväenunioiden Pu­naisen
Internationalen V. 1921 kon­gressilta.
5e^ei siitä huolimatta ole
mikään Moskovan bolhsevikien eri-kojskeksinto,
vaan on se Ameri­kan
ja Eiiropan työläisille ehdo­ton
välttämättömyys. Seuraavassa
koetamme käsitellä metsätyöläisten
suhdetta''yhteisen rintaman toteut­tamiseksi
Canadassa.
Täkäläisten metsätyöläisten jär­jestyminen
on tätä nykyä melkein
tuntematon:luku. Vaikkaldn v. 1920
järjestömme jäsenluku oli lähes kak­sikymmentätuhatta.
British Colum­bian
rannalta lännessä Quebegiin
saakka idässä ulettui järjestömme
toiminta-alue. Mutta tästä nopeaan
nousseesta jäi^estöstä on nykyään
ainoastaan sitkein osa jälellä järjes­tössä
cLuraber, Workers Industri.il
Union of Canada>, joka on liitty­nyt
Punaiseen Työväen Unioiden
Internationaleen. Äskettäin on täl­le
järjestölle ilmaantunut kilpaili
ja.' Vancouverissa esimerkiksi on
IWW:n\toimesta avattu metsätyö­läisten
järjestön päämaja viime hel­mikuun
alussa, huolimatta siitä että
siellä, entuudestaan on LUmber Wor-kers
Industrial Union of Canadan
päämaja. Asiain tilanne lieneee sa­ma
yli Canadan. Paitsi, edellämainit­tuja
järjestöjä on OBU:n rippeet
idässä ainakin nimellisesti näyttä­möllä.
Järjestöjen ja niiden virkai­lijain
lukumäärä ja kustannukset
ovat suuret. Niiden jäsenluku, toi­minnan
tiiveys ja taistelukunto •. tii­visti
järjestynyttä metsäparoonien
ryhmää vastaan on nollan arvoinen.
Yhteisen rintaman asemasta me
hUoniaamme: epäjärjestyksen, sol­vauksia
ja taistelua eri järjestöjen
virkailijain ja 'feri järjestöjen jäsen­ten
.kesken. Omistavan luokan elin-ikiiinen
tunnuslause jä sen elämisen
ehtoV chajota ja hallitse», on met^
sätyöläisten järjestymiseen nähden
täydeUeen voimassa. Tapahtuuko tä­mä
työnantajain alotteestä ja toi­mesta
tahi työläisten tietämättö­myydestä
niin se ei muuta asiaa.
'Metsätyöläisten järjestyminen on
todellakin, surkuteltavassa tilassa.
;Mntta svrkutt^ennjsella eivät asiat
parane., Ön.. j^o , ailoi ottaa yhteis­rintaman
muodostaminen keskuu­dessamme
keskusteltavaksi, käsitel­täväksi
ja toimeenpantavaksi. Sillä
ainoastaan . keskitetyi^i, tiivistetyin
voimin, jättämällä, syrjään hataran
kansanvaltalavertelun, voidaan met-säparooneja
vastaan taistella onnis-
Osastojen kirjeenvaihtajille
Järjestön äskettäin pidetj^ssä edustajakokouksessa
annettiin Vapaud«n toimitukselle määräys karsia pit­kät
näytös- ja muut iltamapuhvit kansankirjeistä. Var­sinkin
velvoitettiin tämä karsinta sovellutettavaksi sei-labten
osastojen puhveihin nähden, jotka eivät ilmoita
iltama- ja juhlatilaisuuksistaan tehdessämme. Tämä
tehtiin lehden kalliin tilan säästäniiseksi tärkeimmille
asioiller Pyydämme näin ollen osastojen kirjeenvaihta­jien
ja toimihenkilöiden ottamaan tämän huomioonsa
eikä innostumaan kirjoittamaan liian pitkiä puhyeja.
päiväistä leipääi, lyhempiä työ'päi-viäj
y.m. Nykyään ovat puutavara­markkinat
vilkkaat Takokaamme
siis silloin kun rauta on kuumaa.
Jos kaikki metsätyöläiset kuului­sivat
jäseninä yhteenkään edellä­mainituista
järjestöistä, niin yhtei­sen
rintaman muodostaminen olisi
helppo alottaa. Mutta kuten ennem­min
huomautin, suurin osa' metsä-työläisistä
on niin porvarillisen mail-mankatsomuksen
humaltumina ettei­vät
kuulu minkäänlaiseen työväen-jäi*
jestöön. Mitenkä siis voimme al­kaa
muokkaamaan maaperää yhtei­sen
rintaman muodostamiselle?
Suositellako sitä tahi tätä järjestöä,
ainoana oikeana, vai miten? En us­ko
että yhdenkään edellämainitun
järjestön jäsenistö on yhteisrinta­man
muodostamisen toimenpiteitä
vastaan. Sitä ei voi sanoa kaikkien
edellämainittujen järjestöjen johta­jista.
Tiedän ainoastaan että Lum-ber
'Workers Industrial Union of
Canadan johtokoneisto pyrkii täy­dellä
tarmolla edistämään yhtei­sen
rintaman muodostamista, Luon^
noUisesti minä kehotan järjestön
ulkopuolella olevia metsätyöläisiä
liittymään isiihen. Mutta me emme
saa katsella tilannetta siinä valos­sa,
kuin me haluaisimme sen ole­van,
vaan sellaisena kuin se on.
Edessämme on tosiasia että tällä
teollisuusalalla on kolme kilpailevaa
järjestöä: OBU:n rippeet, IWW ja
fiUmber Worker3 Industrial Union
of Canada. Ja metsäparoonit oVat
tyytyväisiä, päättäen syöttää mar-kariirlia
keskenään riiteleville ja
järjestymättömille orjilleen, Toinen
tosiasia: olimmepa tämän tai tuon
jäi^*estÖn jäseniä eli sympatäseeraa-jia,
niin joka tapauksessa meillä on
yksi vihollinen ja sama.. taistelu.
Sentähden meidän täytyy luoda kes­kuuteemme
yhteisen rintaman ja
yhden union.
/Jos yhdenkään edellämainitun
järjestön johtokoneisto kieltäytyy
työskentelemästä yhteisen rintaman
edistämiseksi, niin sitä ei voida aut­taa
.jäsenistön vaikenemisella tai
tykkänään järjestöistä pois pysymi­sellä.
Ei! Teidän täytyy järjestyä.
Jos ette ole tilaisuudessa liitty­mään
yhteisj-intamaa eteenpäin aut­tavaan
järjestöön, niin liittykää sii­hen,
johon on tilaisuus. Mutta' ym­märryksellä
että yhteisrintamaa vas­tustavat
unioiden johtajat,' porva­riston
kätyrit, potkitaan menemään
sinne missä he eivät voi jarruttaa
työläisten välillisiä eikä ratkaisevia
taisteluja.
Arvo Vaara. .
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle ?30; 50c lähetyks. J3(U
40; 60c lähetyka. $40—160; 75c lähet $60—$100. YU jj.
dan dollarin 25c sadalta doUarUta lisää. — Sähkösanoma,
lähetyksille $3.50 lisämaksu.
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 957 Broad-view
Avo.
paettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
Tiedustelkaa hintoja y. ra.
Suurimpien valtameriluijojen valtuutettu asiamios.
BOX 69. ^ ^ ^» SUDBURY. ONT.
V Pilettiliike tehtävä J, V . KannMton nimessä.
!
suinmantais'
tehinsa vaiheilla
LUKIJOILLE.
Suom. JSrjeaton tisiä namerotta julkaUtaan pöy­täkirjaan
ei Ehtinyt pöyt&kirjan turkattajain allekirjoi-tukiet
siihen mennetti kun le o*a lehteä oli jo painetta.
Vatta ten jälkeen ilmoitti Järjestön sihteeri sihkosano-maila,
ettik tarkastajain nimet saa panna poytalurjan
alle, niin etta pöytäkirja on kuitenkin tarkastetta ja
hyväksytty.
Eng lännin amniattiyhdistysliik-keen
hyökkäyskeskUs on tällä haa­vaa
rakennustyöläisten liitto. Tä­mä
järjestö on valittu ottamaan vas­taan
ensimmäisen suurrynnäkön työ
Iäisten taholta. Kaivostyöläisiä, ko­neenkäyttäjiä,
kauttakulkutyöläisiä,
kaikkia on uhattu, riiutta taistelu
suunnataan nyt rakerinustyöläisiä
vastaan.
Nämä' ovat paremmin kuin mi­kään
muu ryhmä työväenliikkBessä
säilyttäneet sodan aikana ja heti
sen jälkeen saaivutetut tuloksen
Heitä mainitaan työväenluokan ylä­luokkalaisiksi.
Yleisölle uskotellaan,
että rakennustyöläiset ovat syypäi­tä
asuntopulaan, että korkeat ra­kennus-
ja korjauskustannukset kai­kin
tavoin estävät rakennusteolli­suuden
kukoi^uksen entiseen ta­paan
jne. Konetyöläisiä kehoite-taan
vertailemaan palkkasuhteitaan
rakennustyöläisten kanssa ja kysy­mään
itseltään, onko oikein, että
jälkimmäiset saavat punnan enem­män
viikossa vähemmistä työtun­neista
ja täten estäivät liikkeiden
uudelleen rakentamisen. , Kaivostyö­läisille
huomautetaan suurista kah­den
vuoden aikana toimeenpannuis­ta
palkanalennuksista ja heiltä ky­sytään,
eikö ole aika että myös ra­kennustyöläisten
palkkoja alenne­taan.
Tähän tapaan jauhetaan jut­tua,
minkä vuoksi alle^rjoittanut
kääntyi rakennustyöläisten johtajan
George Hicksin, puoleen saadak­seen
kuulla mitä rakennusytöläiset
pitivät tästä soitannosta ja miten
he aikoivat suhtautua työnostajain
vaatimuksiin.
Saapuessani rakennustyöläisten
toimistoon oli Hicks juhlatuulella
konferenssin jolbdosta, missä hän
"611 ollut edellisenä päivänä, ja oli
varsin altis kertomaan heidän orga-nisf^
ionisuunnitelmistaan.
— Loistavin konferenssi mitS
olemme koskaan pitäneet, vakuutti
Hicks, lisäten, etta tulipa sitten
lakko taikka ei, niin oli se mitä
suurimmasta merkityksestä raken­nustyöläisten
tulevaisuudelle.
Kysymykseen, mitkä tässä asiassa
olivat polttavimmat kohdat, vastasi
hän:
' • • f
— ij) Viime vuoden alussa onnis­tuimme
me ajaa läpi sopimuksen,
jolla vakautettiin teollisuutemme
palkat ja työsuhteet Tämä sopi­mus,
lakkaa voimasta maaliskuun
1 pnä tänä vuonna. Tietoisina ovat
työnostajat viime yhteisesti pitä-mässämme
kokouksessa jättäneet
ehdotuksen palkkain alentamisesta
20 prosentilla ja. viikkotuntien pi­dentämisestä
44 tunnista 47 kah­deksan
kuukauden aikana, 44 tun­tiin
kahden kuukauden aikapa j»
41i tuntiin kahden kuukauden aika­na.
' V
— Miten suhtautuivat. jäsenet
näihin vaatimuksiin?
— Heidän keskuudessaan ei val­litse
mitään epävarmuutta ja ha
eivät yksinkertaisesti kiinnitä ; mi­tään
huomiota näihin vaatimuksiin.
— Tästä seuraa, että teidän täy­tyy
olla valmiina taisteluun. Mitä
arjotte te tehdä taistelutapauksessa?
Tiedän,- että teidän liitossanne on
useita eri alaliittoja. Voitteko sel­viytyä
ammattitaitoisten ja näi­den
järjestöjen ammattihengestä?
Nämä kysymykset antoivat Hick-siile
aiheen kosketella edellisen päi­vän
konferenssia. Rakennustyöläis­ten
liitossa on yli kaksikymmentä
eri järjestöä, ammattitaitoisten am­mattiyhdistyksiä,
karkeistyöläisten
yhdistyksiä jne. Hicksiä mainitaan
teollisuusjärjestojen kannattajina
ja pyrkii hän' yhdistämään kaikki
rakennusteollisuuden työläiset yh­teen
organisationiin. Juuri siitä
syystä on hänen vastauksensa mfe-lenkiintoinen
niille jotka suosittde-val
«yhtä liittoa yhdessä teollisuu­dessa.
»
—•Olemme nyt tilaisuudessa huo­maamaan,
miten monien raskaiden
vuosien ponnistelujen tulos voittaa
jäsentemme ennakkoluidot Muista­nette,
että tehtiin yritys yhden te-ollisuusperiaatteelle
pfohjautuvan jär­jestön
muodostamiseksi. Se epä­onnistui.
Olemme yrittäneet jär­jestöjen
suoranaista yhteenliittämis­tä,
mutta tämä on varsin vitkallinen
prosessi. Liitto, joka nyt käsittää
kaikki teollisuusalan järjestöt, on
luontunut siitä tarpeesta, että yh­teisessä
toiminnassa tarvitaan myös
yhtenäisyyttä orgänisationissa. Vii­meisten
kahden vuoden aikana
olemme me joka tapauksessa otta­neet
huomattavia edistysaskeleita.
Tehdäksemme alun oli meidän pois­tettava
erikoissopimukset eri järjes­töjen
kanssa jä luotava toimeenpa­neva
keskus. :Sen oletame nyt suo-rittaneeet
Liiton vuosikongressis­sa,
missä kaikki siihen lukeutuvat
järjestöt ovat edustettuina, vali­taan.
7-henkinen 'keskuskomitea, jo­ka
koritrolleeraa ja johtaa kaikki
sopimukset yli maan. Kuinka suu­ri
askel tämä on eteenpäin, voitte
käsittää, jos otatte huomioon, että
olemme kahdessa vuodessa saaneet
aikaan koko valtakuntaa käsittä-'
vän jftlkka- ja työehto sopimuksen.
Ennen oli joka piirillä 'oraat sopi­muksensa,
kuten nyt on laita vers-tasteollisuudessa.
Edellisen päi­vän
konferenssi merkitsee myös
askelta eteenpäin, ja siitä voimme
kiittää työnostafjia, jotka ovat aset­taneet
meidät naama naama vas-;
taan - tässä konfliktissa.- Ensi ker­ran
koko itakennustyöläisten histo­riassa
olemme me johtaneet yhteen
teollisuusalamme eri liittojen kaik­ki
paikalliset järjestäjät ja virkaili­jat.
He -öVat lähempänä kuin kos-caan
ennen tunnettaV että ovat
saman järjestön jäseniä. Ponnis­telemme
paraikaa saadaksemme pii­rit
lähempään vuorovaikutukseen
Jceskusjärjesiön kanssa ja konfliktin
vaikutuksesta voidaan tämä 'toteut­taa
varsin vähin vaikeuksin. Jo­kainen
alaliitto qn vedetty palkka-ja
työehtoriitaan, ja meillä on laa­jennettu
lii^tokeskuskomitea, jossa
on jäsen jokaisesta liitosta, niin
kauan kuin konflikti jatkuu..Ajam­me
sellaista politiikkaa, että liitot,
jotka ovat lähimpänä toisiaan, on
johdettava yhteen ja valmistettava
tietä suuremmalle yhteenliittym^le
ennen saatujen kokemusten .perus­teella.
, . ' •
— Kuinka monta työtöntä on
teidän Hitoissanne/ja mikä vaikutus
niillä tulee olemaan konfliktiin?
— Meillä ei ole mitään pelkoa
työttömiimme nähden, vaikka meil­lä
on 130,000 sellaista, enempää
kuin työttömiin nähden yleensä­kään.
Muutamia teoUisuustyöläis-liikkeen
parhaita taistelijoita. lukeu­tuu
työttömiin. Viime viikolla sat­tui
tätä kuvaava tapans. Eräässä
Etelä-Walesin pienemmässä kau­pungissa
ovat /työnantajat lisänneet
työaikaa useilla tunneilla jä alen­taneet
meikäläisten palkkoja 3—4
penseUä tunnissa. Näytti siltä, et­teivät-
työssäolevat aikön«et vastus­taa
tätä, minkä vuoksi piirijärjes­tömme
kääntyi seudun työttömäin
puoleen siUä seurauksella, että näi­tä
mobilisoitui muutamassa tunnissa
• — Mikä on seuraava askel?
— Se riippuu työnostajista. Mnt-ta
elleivät ^nämä neuvottele lais-samme
ennen, kuukauden loppua,'
pidämme me kyllä huolta siitä, että
syntyy yhteinen keskustelu, kosh
emme aijo suostua siihen, että ha
muitta mutkitta pakottavat meille
ehtonsa. , ,
— Ja mikä on teidän vailitoph
tonne työnostajain vaatimuksia va-taan?
..;
' — Mielimme saada nykyisen so-pimukseh
pidennetyksi vuoteen 19.
24. Sitten saatatame me tarkata*
tilannetta , silloisten olosuhteiden
valossa.
— Kuulutta jäseninä rakennus-'
ikyöläisten internationaleen. Olisi­ko
teillä mitään vastaan lausua a}a>
tuksenne internationalen kannasta
tähän työriitaan, samoin kuin sea
kannasta Punaiseen Ammatilliseen
Internationaleen?
-— Enpä tiedä, tuleeko rakennus­työläisten.
Internationale sanottavas­ti
puuttumaan asiaan. Tosiasia ni­mittäin
on, että meillä on ollut mi­tä
suurimmat vaikeudet suostutel-lessamme
jäseniämme liittymään in-ternationaleein.
Ymmärrätte, ettei
ra:kennusteollisuude.s6a t|iällä olla
niin alttiita kansainväliselle lakko-rikkuruudelle
. ja sensellaiselle kuin
mannermaalla. Pohjanmeri pelas­taa
meidät tästä. Johdonmukaises­ti
tämän kanssa tuntevat jäsenem­me,
että heillä, on tilanne oraissa
käsissään eivätkä ole niin riippuvai­sia
kansainvälisestä sekaantumises­ta..
Mitä taas tulee Punaiseen Am-ma'tilliseen
Internationaleen, ' mm
luulen, ettemme me paljon tunne
sitä, koska venäläiset, järjestöt lu­keutuivat
Punaiseen Internationa­leen
eikä niidfen sen" vuoksi sallittu
liittyä rakennustyöläisten. internati­onaleen.
Mutta tällä emme tar­koita,
että olisimme venäläisten työ
Iäisten vastustajia, vaan merkitsee
se, että: rakennustyöläisten säännöt
eivät salli, että jäsenet ovat sa­maan
aikaan jäsenenä kahdessa in-temationalessa.
Päästäksemme täs­tä
vaikeudesta, keholtamme me ve­näläisiä
rakennustyöläisiä lähettä­mään
valtuutettunsa vieraiksi kon
ferensseihimme, vaikkei heillä tässä
tapauksessa ole mitään äänioikeut­ta/
(ja viskataan heidät parhaassa
tapauksessa kadulle, kuten sattui
Wienissä!). '
- Kannatatteko te Venäjän val­lankumousta
vai vastustatteko kom­munisteja;
— . Luonnollisesti kannatamme
me Vönäjän vallankumousta.
—.,No sittepä ette voi väittää mi­tään
niitä. vaaltimuksia vastaan, joi­ta
Punainen Ammatillinen Interna­tionale
on tehnyt Amsterdamin ID
ternationalelle saadakseen tietää,
miten politiikkanne suhtautuu edel­liseen.
— Enpä juuri voi sanoa, että voi­sin
mitään; väittää vastaan. Mut­ta
olisin iloinen,, jos voisin joskus
toiste, keskustella kanssanne inter-nationaie-
kysymyksestä.
Keskustelimme tosin tästä k}'S]-
myksestä vielä rupeaman, mutta ei
vastaa tarkoitustaan puhua siitä
tällä kertaa enemmän; saamraehan
olla tyytyväisiä siihen, että olem­me
tutustuneet rakennustyöläisten
tuhatkunta, ja marssivat nämä työ- ,^ ' ' '7: ... , r , - . . -aia
paikalle 'j a p^a kottivat kaikki t/y ö- ^n^e^m^m^.^e^ "^in tejarnrjaetiso noaolne- kysymyJk^s^e^en^
kinl . ,•
J L- Murptf-
. " . . - r ——o •
Komissiimi viljakaup­paa
tutkimaan
Ottawa. — Jrikoisen parlamentl.-!
nimittämän mahnviljelyskomissioniD
suosittama (komissioni tultanee koh­dakkoin
nimittämään, joka tulee toi­mittamaan
tutkimuksen viljakaupan
suhteen. Komissionin nimittäminen
tulee kuifceitkm jonkun verran vii­pymään,
isillä oikeusdepartementin
mieUpiteei mukaan tulee komissio­ni
nimittämään ybteistoiminnalhses-ti
maakuntahallitosten" kanssa.
Iäiset seisauttamaan työn. Työnos­tajat
antautuivat ja vanhan valta­kuntaa
koskevan sopimuksen mää­räykset
otettiin uudelleen nouda­tettaviksi;-.
^.;;^.-v. •. ,
• — Mitä laatua tukea odotatte
muiden alojen järjestöiltä?
, — Toistaiseksi vain moraalista
tukea sopimuksille. Ammattiyhdis­tyskongressin
keskusvaliokunta on
antanut manifestin, missä .kehoite-taan
kaikkia 'järjestöjä tukemaan
sopimusta ja olemaan vakniina te­kemään
yhteistä vastarintaa tälle
työläisten elintason alentamisekd
te/hdylle hyökkäykselle. Tässä tar­kalleen
mitä voimme odottaa tässä
takauksessa.