Vapaus, July 18, 1927

              Sivu Maanantaina, heinäk. 18 p:iiä—Monday, July 18 No. 82 ^ 1927
VAPAUS — Sodomaa ei hävitetä. Kadcana siitä. Kiinalaiset
ollsvct vain settlemenlit «ulkomaalaiikorttelit). S^ÄÄ?^ ^S:^:äÄ^"i£'^rÄ I - Mutta «t..ai.<,jen i ^ , . . o. ka^3ikymme^Äu^a^
ia periantaina. ! ta englaiitilaista sotilasta. Uskaltaisivatko kantonilaiset
T o i m i t t a j a t : |ottaa itselleen sellaisen riskin, eUä ryhtyisivät i l m i -
a G. N E I L . A R V O V A A R A . R. P E H K O N E N ^^^^^ ^ ^ ^ ^ ^ .^
Mitä on sola? Englannin sota Kiinan kanssa.
kuinka pitkälle se ulottuu? Tarkalleen niin kauas kuin
tykin ammus. Mutta meidän sotamme kantaa kauem­mas.
Se merkitsee halvausta amniuksien sijasta, ^
merki-see boikottia, lakkoa ja sitä, että me teemme
Shanghaista karanteenipaikan.
Eegistered at the Post Office Department, Ottawa,
r c c c o n d class matter. - .
V A P A U S (Liberty)
The only organ of F i n n i s h Workers i n Canada. P u b -
Uebed ro Sadbary, Ont., every Monday, Wedne»day
snd Friday.
T I L A U S H I N N A T :
Ca-adaan yksi vk. $4.00, pnoli vk. (2.25, kolme kk.
f UCQ j a yksi kk. 7 5 c ^ „
y«dyevaltoihin j a Suomeen, yk5i vk. $5,50, pooli vk.
ta.Cj i a kolme kk. $1.75. ^-
Taäukria, j o i t a c i seuraa raha, e i t n l l a lähettämään,
paitsi asiamiesten joUla on takaukset.
I L M O T U S H I N N A T V A P A U D E S S A:
Naimailmotakset $1.00 k e r t a , $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmeno ilmotukset 50e palstataoma.
Nimcnmoatosilmotnkset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotokstt $4.00 kerto, $2.00 3 kertaa.
AvioeroiJmotokset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Kiitosilmotukset $1.00 kerta- ,. - ,
Knoleroanilmotakset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
kfltoslaoscelta tai muistovärsyltä.
Halataantiedot j a osoteilraotokset 60c k e r t a , $1.00
kolme kertaa. ' , ^
Tiiapäisilmottojlen j a flmotosakenttuaricn on, vaa­littaessa,
lähetettävä ilmotushinta etokäteen. •
Maanantain lehteen afottajen ilmotusten pitää olla
kODttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina Ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä.
Vupaaden konttori j a t o i m i t u s : Liberty B l d g Lome
6L Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury, O n t
Gener£l advertlsing ratcs 76c per c o l . incb. M i -
idmnm eharge for s i n ^ e insertion 7 5 c The V a p a tu
b the best advertlsing medium amöng the F i n n i sh
Peoole i n Canada. ' • ' •
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
feBjeeseenne, kirjottakaa andelleen liikkeenhoitajan per-
«ooaallbella nimellä.
J . V . K A N N A S T O . Liikkeenhoitaja.
Teoliismispiila horjuttaa Englannin
maailmanvaltaa
Englantilainen maailmanvalta sai vauhtia laajentu­miselleen
koneteolHsuudesta, jolloin Englanti oH maa­ilman
tySpajä. Siellä valmbtettiin koneita, kuljetetliin
raaka-aineita, vietiin valmiita tuotteita ja kiskottiin
voittoja. Tämä kehityskausi murtui siten, että loiset
raaat kehittivät koneita valmistavan teollisuuden, siten
kilpaillen Englannin kanssa. Myöhemmin lähettää Eng­lanti
koneita toisiin maihin, kuitenkin kilpaillen ko­neiden
valmistajana niin hyvin laatuisuuden kuin hin­nankin
kannalta katsoen.
Niin pian, kun koneteollisuus jossakin maassa pää­see
vauhtiin, niin se merkitsee kilpailijaa tuolle van­halle
saarimaalle. Näin kohosivat Amerlka, Sakda y.m.
Europan seka vihdoin Englannin puolisiirtömaat.
. Virallisten /tietojen mukaan b n Englanti koneiden
valmistajana viime vuosina joutunut alakynteen. Mai­nitaan,
että Englannista vietiin tämän vuoden ensi nel­jänneksellä
vain 30,223 tonnia kutomateollisuudessa
tarvittavia koneita ulkomaille, sensijaan, että edellisen
vuoden vastaava vienti oli suurempi. Mainittuja ku-tomakoreita
vietiin pääasiassa Neuvostoliittoon, Kii­naan
ja Australiaan. Vienti Europan maihin, Itä-Inti­aan
ja Et^ä-Amerikaan,huomattavasti pieneni.
Englannin koneiden viennin pieneneminen ei merkit­se
kutomateollisuuden pienenemistä tai pysähtymistä;,
vaan erotuksen tekee se, että niissä maissa, jotka ennen
loivat koneita Englannista, on kehittynyt koneidenval-mi5'
ustcoliisuus. Amerika valmistaen tarvittavat ko­neet,
jopa tuottaen koneita ulosvientiä varten.
Mutia koneiden kintereiltä kohoavat lakkoliikkeet,
kansanliikkeet ja kamppailut imperialismia vastaan.
Viime vuosina vietiin A^arsinkin kutomakoneita Kii­naan,
koska siellä oli halpaa työvoimaa. Mutta sitten
puhkesivat lakot ja lakkoliikkeet; ne paisuivat kansal­lisiksikin
liikkeiksi, kuten nykyisin on Kiinassa.
Tästä johtuu, että imperialismi bn voimakas niin
kauan, kun sillä on laajenemismahdollisuuksia ja kos­kemattomia
maailman kolkkia. Mutta niin pian, kun
6 ? saavuttaa maailmanlaajuuden, niin sen laskukausi
alkaa. — Nykyisin ollaan tuon laskukauden, varsinkin
englantilaisen imperialismin laskukauden alussa.
Pilsudski venäläisten valkokaarti­laisten
suojelijana
Puolassa toimii kenraali Gorlovin johdolla erikoi-nen
venäläinen valkokaarti laisjärjesto, joka saa vä­littömät
ohjeensa entiseltä suuriruhtinas Nikolai Niko-lajevitshilta.
Mainittu järjestö saa säännöllistä avus­tusta
Puolan hallitukselta.
Varsinkin viime aikoina on Puolan hallituksen ja
venäläisten valkokaartilaisjärjestöjen välinen yhteys
Icaynyt entbtä ilmeisemmäksi. Viime toukokuusta 'pi­täen
on Puolan hallitus antanut entistä suurempaa tu­kea
kaikille sellaisille järjestöille, joita mahdollisen
sodan syttyessä voitaisiin käyttää apuna taistelussa neu­vostovaltaa
vastaan. Aivan äskettäin on muuan petju-ralainen
järjestö ollut salaisissa neuvotteluissa Puolan
ballitiJ^sen edustajain kanssa. Näissä neuvotteluissa kä­siteltiin
vakoilutoiminnan tehostamista Neuvostoliitos­sa.
Mielenkiintoista on panna merkille, että maini­tuissa
neuvotteluissa on ollut mukana myöskin Varso­vassa
oleva Englannin edustaja.
Viimeisten tietojen mukaan on Englannin edustaja
kieltäytynyt tukemasta erästä ukrainalaista Puolan alu­eella
toimivaa taantumuksellista järjestöä raha-avulla
sen takia, että se ei ole osottanut kyllin aktiivista toi­mintaa
järjestellyssä vehkeilyssä neuvostovaltaa vas­taan.
Ammatillinen liike
jjärjestäytyEiisellä ole mitään mer-j S o l l i s u n t t a olojensa korjaaaiseea
^kitystä. fsellaisissa paikoissa, jois- k u i n liittyä sankoin joulcoii: omaan
'sa. ei ole järjestyneitä, sattuu t i - metsätyöläisten taloudelliseen iär.
• heään edeliämaiaitunlaisia tapah­tumia,
eikä työläisellä ole muuta
Pohjois-Ontarion metsäkämppiä kiertämässä
A i n a kun t u l i n jollekin kämpälle,
k y s e l t i in poikkeuksetta oloista toi­s
i l l a kämpillä. Siksi päätinkin a n ­taa
pienen selostnksen pobjois-On-t
a r i on kämppäoloista.
Järjestyneisyys Porcupinen alueel­l
a on k o k o l a i l l a hyvä. Kulkiessani
alueen läpi, laskin siellä työskente­levän
179 työläistä. L. W . L U -
nioon kuului heistä kokonaista 137,
L W. W . 16. Loput olivat järjes­tymättömiä.
Voidaan pitää jo n y t
varmana, että tuo alue on pian
sataprosenttiseksi järjestäytynyt.
Codtranesta ISnteen
K«pttska«insiin
SisJIä toverit heti tervetuliaisiksi
näyttivät minulle allaolevia kuvia.
Luonnollisesti vaadin heiltä selitys­tä,
jonka he a n t o i v a t k i n:
jär­jestöön,
L - W . - L Unioon. Järjes­tyneenä
joukkona sitten voimme
keinoa kain kuuntele päätös vas- j v a a t i a itsellemme meilie ihiaicfaS
taansanomatta. Mutta järjestövoi- j k u u l u v a t oikeudet. Hman laiste-man
avulla voidaan lakkauttaa lutta emme oikeuksiämme
tuonlaatuiset tap£uL*2t ja tehdä
kaikista nälkälölstä muukin eiltä
vain Nälkälä.
Metsätyöläisillä ei ole muuta mah-saa
ja
taisteluun tarvitaan hyvin järjes­tynyt
joukko. Siis: JokaL-.en
sämies L . W . L Unioon!
• E. T.
met-
Norjalainen lausunto Borodinista
Norjalainen kirjailija Nordal Grieg kuvaa «Dagens
Nyheterissä» kohtaustaan Borodinin kanssa Kiinassa.
Hän ei löydä kylliksi sahoja ylistääkseen Borodinia
mieskohtaisesi!. Lainaamamme lehti sivuuttaa kuiten­kin
kirjotuksen tämän puolen ja lainaa sen sijaan,
mitä Borodin lausui hänelle Kiinan vallankumouksesta:
— Tiedättekö, että Kiinan talonpoikain on luovutet­tava
vuosituloistaan 65=—80 pros. lääninherralle? Kii­nassa
on 300,000,000 talonpoikaa, siis kolmeneljäs-osaa
koko Kiinan kansasta saa joka vuosi suorittaa tä­män
määrän/ Talonpoika saa näinmuodoin käyttää
omaksi h}väkseen 20 pros. — voidaanko siitä mitään
kaappaa taikka teollisuutta pohjata sille?
Oletteko pannut merkille Hongkong-Shanghai-pan-kin?
Olette tuskin voinut olla huomaamatta sitä. Se
on jättimäinen rakennus. Temppeli, joka on maksa­nut
5 miljoonaa dollaria. Nuo 65—SO pros. ovat vie­rinet
siihen. \. .
Sellainen on nykjunen tilanne Kiinassa — kolme-sataamiljoonaa
ihmistä, joiden työ ei hyödytä heitä it­seään
eikä maatäi Kaikki puhe tulevaisuudesta euro-paläisessa
mieleissa on utopiaa. On ensin luotava jo­tain,
mikä'vuprpslaan luoda tulevaisuus.
Borodin antoi nyt maalaavan kuvan Shanghaista,
ryövärien Sodpnotasta-
— Siellä ön ainutlaatuinen kokoomus — lahjukset,
«suurenmoiset» suunnitelmat ja konnanteot kuuluvat
piiväjarjestylBeen. Ja Shanghain hotellin —- isäntä,
tuo ^vintiö — hänellä on oivallisia kouluja, missä kas­vattaa
luotettavia palvelijoita.
Epäonnistuivat vielä kerran
Kun diplomaattisten ja kaupallisten suhteiden kat­kaisemisen
jälkeen Englannin hallitus kuin raivPpuus-kasta
selvinneen ihmisen tavoin oli pakotettu keskeyt*
tämään riehumansa ja jättämään tekemättä mekastuk­sensa
pääteon, sodan julistamisen, niirt ovat loordit
jo rientäneet uuteen hyökkäykseen neuvostovaltaa vas­taan.
Genevessä koolla olleessa Kansainliiton kokouk­sessa
on Englanti esittänyt yhteisen imnerialistien rin­taman
muodostamisen Neuvostoliittoa vastaan.
Mutta yritys on epäonnistunut. Kansainliiton ko­kous
on imperialistien keskebten ristiriitain takia.lop­punut
ennen aikojaan. Varsinkin Saksa on ollut vasta­hakoinen
kannattamaan Englannin suunnitelmia ja sik­sipä
loordien johdettavana oleva Kansainliitto päätti­kin
olla hyväksymättä Saksan perusvaatimuksia sotilas-kontrollin
poistamisesta ja liittolaisjoukkojen lopulli­sesta
poisviemisestä Saksan alueelta. Eivätkä muut­kaan
Kansainliittoon kuuluvat maat ole olleet niin vain
halukkaita alistumaan välittömiksi Englannin suunni­telmien
toteuttajiksi.
Tällainen imperialistien «perhekokoulöen» äkillinen
päättyminen ci ainakaan tule vähentämään niiden väli­siä
ristiriitoja ja lujittamaan Kansainliiton kehuttua
yhtenäisyyttä. Englannin vanhoillistenkin lehdet ovat
jo pakotetut tunnustamaan, että on mahdotonta muo­dostaa
yhteisrintama neuvostovaltaa vastaan. Saksaan
kyllä oli Englannin taholta harjotettu voimakasta pai­nostusta,
mutta ainakin toistaiseksi Saksan pon'aristo
näyttää kahdesti ajattelevan asiaa, ennenkun se menet­tää
mahdollisuutensa olla mukana neuvostovallan jat­kuvasti
voimistuvassa talouselämässä ja sen tarjoaman
vaihdon avulla taata omallekin taloudellensa normaa­liset
tervehtymismahdollisuudet.
Joka tapauksessa on Englannin vanhoillinen hallitus
vielä kerran epäonnistunut yhteisrintaman luomisyri-tykse^
ssään neuvostovaltaa vastaan. Saksan vasemmisto-porvariston
lehdet kirjottavatkin, että poissa oleva neu-vostovafia
voitti eniten Kansainliiton hajonneessa ko­kouksessa.
Loordien tämänkin yrityksen epäonnistu­mista
me tietenkin tervehdämme tyydytyksellä. Sen
sijaan meidän ei sovi uskoa samaisten Saksan por>'aris-lehtien
lausuntoja, että «jos ennen neuvostovallalla oli
pelon syytä yhteisrintaman muodostamisesta sitä vas­taan,
niin nyt ei ole pelkoon mitään syytä».
Me tiedämme, että koko maailman por\'arislo on
meidän verivihollisemme ja vaanii aina tilaisuutta käy­dä
kimppuumme. Siksi meidän onkin oltava aina puo-lustiisvalmiina
ja käytettävä tämänkin h ^ e n rauhan­tilanne
talouselämämme ja puolustuskuntoisuutemme
lujittamiseksi. «Punainen Karjala».
Älkää ampuko kiinalaisia veljiänne
Shanghaissa ilmest)'\'ät englantilaiset lehdet kertovat
hermostuneessa, äänilajissa, että jälleen on Kiinassa
olevien englahtilabten sotilasjoukko-osastojen keskuu­teen
levitetty salaa lentolehtisiä, joissa kehotetaan so­tilaita
vaatimaan asunto-olojen parantamista, suurem­paa
palkkaa, kurin lieventämistä ja pikaista lähettä­mistä
kotimaahan. Lehtisissä kehotetaan sotilaita tuke­maan
Kiinan kansan, vallankumousliikettä ja Kiinan
työläisten pyrkimyksiä.
Englantilaiset sotilaat ovat työväenluokan jäseninä
kiinalaisten työläisten veljiä — sanotaan julistuksessa.
Heidät on lähetetty Kiinaan taistelemaan kiinalaisia
työläisiä vastaan, jotka ovat nou^eet taisteluun pa­rempien
elämänehtojen puolesta. Samalla tahdotaan
käyttää englsuitilaisia sotilaita sotaretkeä varten Si­periaan
sen johdosta, että venäläiset työläiset lähettivät
miljoonan puntaa avustuksdcsi Englannin kaivostyöläi­sille-
Me toivomme, että englantilaiset työläiset eivät
ammu kiinalaisia työläisiä eivätkä tee mitään, mikä
voisi tahrata Englannin työväenliikettä.
oleva alue on järjestäytymisessä
h y v i n k u r j a l l a tasolla. Kävin sillä
alueella kaikkiaan 18:lla kämpällä,
j o l l a enimmäkseen katkaistiin pape­ripuita.
Järjestyneitä näillä k a h -
deksellatoista kämpällä oli kaiken­kaikkiaan
vain 66. — Cochranesta
länteen oleva alue kaipaa siis o i ­k
e i n kunnollista järjestämistyötä,
j o s se aiotaan saada edes sellai­seksikaan,
kuin muut alueet poh-jois-
Ontariossa. Järjestämistyön te­kemisessä
on i i n i on johdon siis k i i n ­nitettävä
ensitilassa huomionsa juu­ri
tuolle linjalle.
Kulkiessani Cochranesta länteen,
menin suoraapäätä Branderin val­takuntaan
mailille 45, jossa i l l a l l i ­seksi
sain pari paistettua ahventa,
j o t en heti pääsin siihen käsitykseen,
e l t e i täällä mies saa tarpeekseen
syödäkseenkään, vaikka päivän
poortista kuulutaan nyhkäistävän
dollari kymmenen senttiä. Lähdet­tiin
sitten Pitkäsen kanssa astuske-lemaan
hänen kämppäänsä kohden,
poilne saavuttiin »illalla. M a t k a l l a v a ­lehdeltiin
j a se täytyy tunnustaa, että
jappari Pitkänen oli kovempi pu­humaan
pehmoisia kuin minä. Käm­pälle
saavuttuani pisti silmääni he­t
i seuraavaa: pöydällä oli puolen­kymmentä
korttipakkaa j a p a r i kän-giä
pelaamassa. Edelleen siinä o l i
läjä "Saarijärven Paavoa", "Suo­men
Kuvalehteä" j a "Canadan U u ­t
i s i a " . Muita lehtiä sinne ei kuu­lema
tulekaan. Kämpällä asustaa
Työväen urheilu
VALLANKUMQUKSELLISEN TYÖ­VÄENLIIKKEEN
SUHDE LIIKUN-TOKASVATUSHARRASTUKSIIN
U r h e i l u n ybteiskannailinea merki ty« kapit&Ustuen järjestelmän
TsUitessa
V . k. 16—17 prvinä o l i miehen
kuva hirtettynä Kapuskasin^n pa­peritehtaan
portin päälle, portin,
josta työläiset kulkevat tehtaaseen.
H i r t e t t y o l i paikoillaan pari päivää,
j a 17 pnräh iltana o l i siihen ilmes­tynyt
toinenkin hirtetty kuva, k i i ­nalaista
esittävä, pää p o i k k i leikat­tuna
j a asetettuna alaspäin. Siitä
eivät toverit olleet saaneet otettua
kuvaa hämärän vuoksi. Kuten k u ­vasta
näkyy, on aitaan j a hirtto-t
o r n i i n asetettu tauluja, j o i h i n o li
k i r j o t e t l u : " R ? d l o o k ! — Punaset
k a t s o k a a " j a " i ' h i s is vrhat we are
going to do to r e d s ! *— Tämän me
tulemme tekemään punaisille".
Canada on " v a p a a " maa, jossa
saa tehdä mitä haluaa — nim. k a ­pitalistit.
Eikä lain- j a oikeuden-v
a r t i o i l l a ole heidän tekosiinsa no-kankopnttamista.'
Jos työläiset oli­sivat
tuollaista agitatsionia harjoit­taneet,
olisi heille varmassa tie­dossa
useampien vuosien linnatuo­miot.
Joka tapauksessa osoittaa
, „ . . . „ . . ., . . . itämä. Kapuskasingin porvarien te-
28 V a l k a i s i j a a " j a 4 oikeaa A m ^ - h a v a i n n o l l i s e s t i , mitä työ-
S?" on heiltä odotettavissa. T o i -
vottavasti työläiset ottavatkin her­rojen
agitatsionista oppia.
j a p p a r i l t a , vaikkakin toisessa muo­dossa.
Ruoka muuten näjrtti ole­van
kämpällä oikein hjrvin sopivaa
sellaiselle kängillc, joten siinä puo­lessa
e i kunnon ihmisillä ole mitään
kadehtimisen syytä. Sellaisella
kämpällä en luonnollisesti saanut
mitään aikaan, lukuunottamatta
kahta jäsentä, jotka olivat, sanoi­sinko,
vahingon kautta joutuneet
tälle kämpälle.
Sen jälkeen jatkoin matkaa parille
muulle kämpälle j a olivat ne a i -
NälkSIän kontrille
Maanantai-aamuna lähdin jalka­patikassa
Nälkälän kontria katso­maan.
Päivälliseksi ehdin radan
v a r r e l l a olevalle Sarvimäen kämpäl­le,
jossa miehet tekivät j u u r i pois­lähtöä.
Ei kuulema tehnyt mieli
nälkään kuolemaan, kun kämpällä
on niin kurjat sapuskat ja niillä
huikea hinta. Seuraavana aamuna
nakin katkaisijoihin nähden kun- suurin osa miehistä toteuttikiri pää-noUisia.
Sitten jatkoin matkaani töksensä, lähtemällä pois.
Kuvaavana esimerkkinä jappar
r i e n tunnottomuudesta, kerron e-rään
. tapauksen: samana päivänä,
kun tulin tälle Sarvimäen kämpäl­le,
löi siellä eräs mies kirveellä j a l ­kaansa
niiir pahoin, että joutui läh­temään
. Cochranen sairaalaan, jo­hon
Nälkälästä on kahden j a puo­len
dollarin kyyti. Miehellä olisi
ollut jonkun verran tuloa työstään,
mutta kuitenkaan ei jappari anta­nut
senttiäkään. Kai Sarvimäki
a j a t t e l i , että joutaa mennä sairaa­laan
kävelemällä tai junassa piit­taamalla.
Varmaan olisi niin käy-n
y t k j i , elleivät jotkut kayerit olisi
ostaneet miehelle tikettiä.
Kuulosti muuten siltä kuin Näl­kälä
olisi kaikissa suhteissa nimen­sä
arvoinen. Järjestyneisjrys on
perin huonoa. Siellä on paljon sel­laisia
työläisiä, jotka sanovat, ettei
Yhä pitemmälle edelleenkin ke­hittyvä
konetekniikka on saattanut
työn suorituksen niin mekaaniseksi
j a yksipuoliseksi, että siitä r a s i t t u ­vat
vain harvat ruumiinosat; tois­ten
joutuessa käyttämättöminä alt­t
i i k s i surkastumiselle j a toisten kär­siessä
l i i a s t a j a suhteettomasta r a ­situksesta.
Kiihtynyt j a edelleen
kiihdjrtettävä työteho saattaa hengi­tyselimet
nielemään entistään, voi­makkaammin
työpaikkojen epäter­veellistä
ilmaa. Työläisten kurjat
asunto-olot j a monessa tapauksessa
suorastaan puutteellinen tai muu­ten
sopimaton ravinto saattavat
myöskin työläisten ruumiillisen k u n ­toisuuden
alttiiksi.
Kapitalistisen yhteiskunnan toi­mesta
on monissa e r i maissa toimi­tetuissa
tutkimuksissa todettu näi­den
seikkain vaikuttaneen teolii-suustyöläisten
j a vieläpä maaseu­dunkin'"
työläisten yleisen r u u m i i l l i ­sen
kuntoisuuden j a terveydentilan
huonontumiseen 4 j a keskimääräi­sen
eliniän laskemiseen.
V a i k k a k i n yleinen kapitalistisen
yhteiskunnan terveydenhoito on
jossain määrin edistynyt, niin ei
se ole kuitenkaan kyennyt voitta­maan
toisaalta niitä seurauksia, jot­ka
aiheutuvat yhä k u r j i s t u v i s t a ja
ruumiillisen kuntoisuuden laskemi­seen
vaikuttavista olosuhteista.
Tästä on johtunut, että kapitalis­tinen
yhteiskunta on Joutunut kek­simään
keinoja ihmisrodun rappeu­tumista
vastaan taistellakseen. Täs­sä
mielessä on se tarttunut kaikis­sa
maissa urheiluliikkeeseen. Mel­kein
kaikissa "sivistysmaissa" har­rastetaan
kapitalistisen valtion toi­mesta
urheilua- " v a l t i o n avustuk­s
e l l a " . Tässä kapitalistinen yhteis­kunta
yrittää lyö^ä kaksi kärpästä
yhdellä iskulla. Samalla kun y r i t e ­tään
parannella kapitalistisen: jär­jestelmän
ihmiskunnan fyysilliseen
kuntoisuuteen aiheuttamia haavoja,
voidaan tämän urheiluliikkeen y h ­teydessä
vetää työväenluokan nuo­risoa
pois työväenliikkeen k a p i n a l l i ­sista
harrastuksista j a saattaa hei­dät
"puolueettoman urheiluliik­keen"
kapitalistista yhteiskuntajär­jestelmää
p ongittavaan ilmapiiriin.
Täten kapitalistinen yhteiskunta
käyttää urheiluliikettä — liikunto-kasvatusta
— yhtäältä, toivotto­maan
ihmisrodun fyysillistä kuntoi­suutta
koskevaan vaikean yhteis­kunnallisen
epäkohdan paikkailemi­seen
; j a toisaalta, yleiseen kapita­listisen
järjestelmän pöngittämi-seen.
Tässä on l y h y i n vedoin yri­tetty
luoda katsaus urheilun yhteis­kunnalliseen
merkitykseen kapitalis­tisessa
yhteiskunnassa ja sen jär­jestelmän
vallitessa.
Urheilun merkitys työväenliikkeelle
J o kehdostaan saakka on ihmis­kunta
tuntenut luonnonvoimain p a ­kottamaa
halua kisailuun. Se i l m e ­nee
meissä eritoten selvästi vielä
n y t k i n lapsuusvuosinamme. Vain
kapitalistisen järjestelmän synnyt-
Tässä |>itäisi taas päkistää paki­nan
tapaista. Mutta vaikeaahan se
bn. Varsinkin näin alkavalle paki­nanikkarille,
j a k u n lisäksi vielä
luonto on alkanut meitä täällä t o i ­mituksessa
kurittamaan kunmuu-
'della. Nytkin oh n i i n p a l j o n l i i k o ja
lämpöasteita, että ihan teMsi mieli
riisua itsensä ilkosilleen, mutta —
ei uskalla. Tääilä vierailee ninu
joskus sitä hienompaakin sukupuol­ta,
j a mikäli arvelemme, he voisi­vat,
tavatessaan toimituksen ilko­sillaan,
nostaa siitä kuumaakin k u u ­memman
protestin. Sikä täytyy
tyytyä kohtaloonsa j a alkaa vain
Idukkuisesti sysämään sielunruokaa
yhteiselle kansalle, v a i k k a kuumuus
porottaisi päätä k u i n k a hikisesti t a ­hansa.
Se torontolainen paastoojataitefli-j
s k i n ön j o kuollut, s Kävi kunlem-erään
mustalaisen hevoselle, että
j u u r i kun parahiksi oppi olemaan
syömättä — kuolikin.
Tämä torontolainen paastoojatai-t
e i l i j a oli valkoryssiä. J a se seik­k
a kai selittääkin, miksi hän aina
h a v i t t e l i mahdottomuuksia. Ensin
hän tietysti toisten valkoryasien t a ­voin
rellesti j a porsasteli Venäjän
työtätekevän luokan kustannuksel-v
i i n asti. Sitten tämä mahdotto­muuksien
havittelija, kuten edellä
sanottiin, alkoi uuden mahdotto­muuden:
koetaa tulla toimeen syö­mättä.
Tulos siinä o l i mustalaisen
hevosen kohtalo. —- J a m e pistäm­me
tämän asian päätökseksi pisteen,
samalla todeten lopputuloksena, et­tä
k a i tämä paastoojä kuollessaan
tämä toivoton taistelu olemassa­olosta
on kyennyt sen tappamaan
suurimmassa osassä^ raatajia. ' N y t .
k u n kapitalistisen yhteiskunnan ta-h
o l t a on r y h d y t t y elvyttämään jä
harrastamaan urheilua edellä esit­tämistämme
syistä, on työväenliik­keenkin
V e l v o l l i s u u s puuttua asiaan.
Sillä kapitalistinen yhteiskunta el
harrasta urheilua yksinomaan rotu-hygienisistä
syistä, vaan suurelta
osaltaan puhtaasti sen vuoksi, että
työläiset saataisiin vedettyä pois
työväenliikkeen vallankumoukselli­sen
vaikutuksen j a toiminnan pii­ristä
"puolueettoman urheilun" ka­pitalistista
järjestelmää tukevaan
aatemaailmaan j a toimintaan. Työ­väenliikkeenkin
tulee käyttää urhei­lua
kootakseen työläisjoukkoja, va-listaaksen
näitä j o u k k o j a j a antaak-sen
heille toimintaa työväenliik­keen
aatemaailman ilmapiirissä.
Meidän t u l e ^ tässäkin käyttää v i ­hollisemme
taistelukernoja välttä­mättömän
vastavaikutuksen synnyt­tämiseksi
porvarillista urheilutoi­mintaa
vastaan.
Työläisurheilun periaatteellinen
ohjelma
Tulevana maailman valtiaana ja
vallottajana on työväenluokan pi­dettävä
toiminnassaan silmällä
myöskin rotuhyg^eSnisiä seikkoja.
Mitä terveempiä j a voimakkaampia
tulevan yhteiskunnan jäsenet ovat,
sitä onnellisempi j a menestykseili-sempi
uusi yhteiskunta tulee ole­maan.
Mutta ennen kaikkea- on
tärkeätä, että työväenluokan jäse­net
ovat terveitä ja voimakkaita
taistelijoita, miehiä j a naisia, joi­den
jäntereissä on voimaa ja tar­moa,
j o i t a ominaisuuksia on tartut­t
u j a tullaan edelleenkin tamts*-
maan taisteluissa. Täten on työ-läisurheilu
tärkeätä tulevien taiste­l
u j e n k i n kannalta katsoen. Suomen
vuoden 1918 kapinassa sai eräs ur­h
e i l i j o i s t a muodostettu punasen
k a a r t i n komppania osakseen suurta
huomiota j a tunnustusta siitä huoli­matta,
että siihen saakka oli Suo­messa
urheiltu yhdessä porvarien
kanssa, mikä e i ollut omiaan selven­tämään
luokkahenkeä.
Työläisurheilun varsinainen peri­aatteellinen
ohjelma on sama kuin
muunkin vallankumouksellisen työ-väenhikkeen.
Sillä tosiasia on, et­tä
kapitalistisessa järjestelmässä
ovat ne syyt, jotka vaikuttavat i h ­miskunnan
j a ihmisrodun ruumiil­liseen
surkastumiseen j a lakastumi-seen.
Nämä syyt; pitkät työpäivät,
Iriihtyvä työteho, mekaaninen työn
suoritus, epäterveelliset työpaikat,
puutteellinen tai muuten sopimaton
ravinto, j a alhaiset työpalkat, ovat ,
yhdessä yleisen kapitalistisen riis^
t o n j a sorron kanssa ne kienämät-tömät
seikat, mitkä v a l u t t a v a t tur-mioilisesti
ihmiskunnan hyvinvoin­t
i i n muussakin . k u i n ruumiillisessa
suhteessa. Kun me tiedämme, että
nämä epäkohdat eivät ole poistetta-huomasi
kaksi asiaa mahdottomaksi
maailmassa: elää ilman syömättä j a
kukistaa Venäjän Neuvostovalta.
Toinen asia, mistä meillä tämän
päiväisessä tekstissämme on j u t e l ­tava,
on eräs Jnnstoparaoni-jnttu.
Tänne saapui nimittäin joku päivä
, sitten Yhdysvalloista eräs v e l i k u l t a,
l a , mutta kun " m u s i k a t " suuttuivat [ j o k a kutsuu itseään Juustoparoonik-
•lopnksi j a nakkasivat koko n i k u l a i - j s i . Lyhyestä oloajastaan huolimatta
sen j ä r j e ^ e h n ä n pyllylleen, joutui - on hän saanut täällä aivan uskomato -~r"l;j^"Q"I.3T Zti*i siitä mitääa j
paastojatajteii^ammekin valkorys- tornia aikaan. Varsinkin naiset o v a t * ^ ^ T r ~ f . , -ronnas- '1
säpakolaiseksi. Sen jälkeen yritti aivan huUnna hänen peräänsä —
hän toisten mukana toista mahdot- kai luonnollisesti rakkaudesta- M i s -
tomuutta - - s a a d a nurin tsaari-Ve-1 ^ ikinä parikin heistä yhteen tulee.
jopelosti. Polseviikit antoivat heil­l
e senpäiväisen kylvyn, että haavo­j
e n nuolemista on riittänyt tälle
m- aivan samalla t a v a l l a k u i n s i l l e | paastoojan sakille aivan näihin päi-sinä,
L i l l i , mistä sen Jnnstopaxoo-nin
saisi käsiinsä?" t a i "—- E t usko.
K e r t t u , kuinka suloista on oUä J n u s -
toparoonin seurassa!" — J a a t t en
n a i k a a kihautetaan j a aletaan kuis­k
i a salaperäisesti, mitä kaikkea tuo
Juustoparooni, yhdysvaltalainen ve­l
i k u l t a on heille yksinäisinä hetki­nä
kuiskinut.
Mitä — että kukako on tuo sala­peräinen
Juustoparooni?
E l hän oikeastean kukaan ol&
M u t t a voimmehan sen sanoakin. Se
o n Kalle RU*«*en uusi romaam,
t a i jotain sinnepäin, mutta KO}^
jokatapauksessa j a hauska kirja on­k
i n - Sitä lukiessa ei tunne naikaa,
eikä tule ikävä; jos sattuu o l e z n^
sairas, i»arantuu-.. — Mutta ffli^-
pä me sen k a i k i s t a hyvistä paolj»
luettelemme, — huonoja s:ina k ^
e i olekaan — sillä kirjaa kri^^ .
täällä Vapauden kirjakaupassa oic-m
imnvähän, ettei siitä
r e H a a f e tarvitse tehdä, ^f^^^
ton pulleiden mukaan se kuuiua
kisten inyyvän itse itsensä. —
J a ^ . ja siitä tilausten haaste^
pailusta pitää tässä vielä
muistuttaa. Niitä haastei^ ja
l a u k a a s a i ä ^ k a a tännepaJi tcu*
mitä TUtkemmäst?, sitä psreop^
l ^ p p o r a a r aa
' c
40c l i
hetyki
hetyki
lähety
15c j i
udaltj
Sih
hetysk
Kai
laoraa
mana
ptudez
Sodi
toivat
tiedost
LAIVA
TIEDU
Tel
Bo
Vap.
[« ^utaao
VA!
'» I
flrl|»ik
C l
Toronto
t b -957
Room 3
vissa mi
jestelmä
tulee t<
- miillisen
' kannatta
luonteelj
ja toim
_ lankumo
ikerä. P
man" ui
tautuu 1
kunnallis
tien pail
Jiätälistis<
luiseksi,
täisi epä
delliseen
seen. On
ja Thmis
suutta t,
toiRiinnai
tisen j;
merkeissä
pyrkivän
väenl1ikk€
tetaan ja
jotka aih
dun laka
eeen.
Tyc
Kun pc
teenä on
sellaisenaa
määräksi,
yritettävä
väärästäni
urheilu v!
% s i l l i s e ss
Jnisessä ja
misessä In^
^tettavass
taan myös
aiheuttavat
knntoisuud
läisurbeilul
tietenkään
telmän f yj
jääminen,
^Imentami
taistelna vj
*ySläJsarhei
Jdtkemaän
aatemaailmi
työläisurhei
teidän ke^
värilliset vj
monessa er
PaDatoiminj
tehtävänämi
^hvistamin.
slaslyöminei
|il3isiiuksia
joukkueen j
^«tin jaoksi
^ot tulee as
i a py.
lyhyesti sai
^f^eilan tai
^'"^ edistän
^= a^etettav
!^?^ Henge.