Vapaus, August 9, 1926

              ^ f v i i 2 Maanantaina, elok, 9 p;nä—Moiu, Ang. 9, 1926
VAPAUS
Canadan soomalaisen työväestön ainoa äanenkanxiattaja,
ilmestyy Sud&nryssa, Ont^ maanantaina, keskiviikkona
ia perjantaina.
T o i m i t t a j a t :
S. G. N E I L . AEVO V A A E A.
V A P A U S (Liberty)
The only organ of F i n n i s h Worfcers i n Canada. P a b -
lished in Sudbary, Ont., every Monday, Wedncsday
and Friday.
Bcgistered at the Post Office Department, Ottawa,
es second class matten
T I L A U S H I N N A T :
Canadaan yksi vk. $4.00, pnoli vk. $2.25, kolme k k .
$1.50 j a yksi kk. 75c. , . . . r r « .
Yhdysvaltoihin j a Suomeen, yksi vk. $5.50, puob vk.
$3.00 Ja kolme kk. $1.75, - • „ ^- —
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten j o i l l a on takaukset.
ILMOTUSHINNAT V A P A U D E S S A:
NaimaJlmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
AvJoliittoönmeno ilmotukset 50c palstatnuma.
Nimenmuntosilmotukset 60fr kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3. kertaa.
Aviöeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Kuolemanilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
kiitoslauseelta tai mnistovär^yltä.
Halntaantiedot j a osoteilmotnkset 50e kerta, $1.00
kolme kertaa.
Tilapäisilmottajien Ja ilmotusakenttuurien on, vaa-dittaessa,
lähetettävä ilmotnshinta etukäteen.
General advertisingr rates 76c per col. inch. M i -
nimum ,charge for single insertion 75c. The Vapaus
l8 the best advertisiiig medium among the Finnish
People i n Canada.'
Maanantain lehteen aiottujen ilmotusten pitää olla
konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja
perjantain liehteen torstaina kello 12 päiväHä.
Vapauden konttori Ja toimitus: Liberty B l d g Lome
St. Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa 'saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne; kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-
Boonallisella nimellä.
J . V . K A N N A S T O . Liikkeenhoitaja.
Luovaileva Meighen
Chanak-kriisin aikaita ivaili Meighen, vastustus-puolueen
johtaja^ pääministerr Kingin eristäytymis-tendenssiä^
kun täm^ kieltäytyi sekottamasta Canadaa
sotaan Turkin kanssa sanotun <kriisin tähden. Meighen
sanoi, että hän olisi empimättä vastannut Downing-kadulta
lähetettyyn sähkösanomaan: «Valmiina, valmii-nav^
olennne!» Mutta nuo sanat yhdessä maailman­sodan:
aikuisten edesottamisiensa kera johdattivat kon*
servatiivisen puolueen johtajaa poliittiseen itsemurhaan
•• Quebecissa^ jossa' hän ei tämän takia udkaltanut ryhtyä
didokkaaltti viimeisissä parlamenttivaaleissa ja jossa
kuudestakymmenestä ra^dplUsesta Edustajapaikasta.
konservatiiviivvalt^ivätflAinoastaan kolme sijaa viime
vaaleissa.
Qaebecissa karsimansa tappio pakotti Meighenin
muuttamaan ääntä kellossaan. Poliittisten syitten ja
r yleisen Welipiteen hämmentämisen tähden' piti Meig-hen
kuuluisaksi tullen Hamilton>puheensa, jonka yti^
menä oli: «Minä arvelen,, että ennenkuin sotajoukkoja
ryhdytään kuleltamaanCanadasta vieraille tantereille
on siifä parlamentissa keskusteltava ja että hallituksen
päätös joka luonnollisesti on tehtäyä ilman siiu-rempia
viivyttielyjä - r - on yleisten vaalien muodossa
'alistettava kansan hyväksyttäyäksi^liii hyljättäväksi.»
Lontoossa ei tuota julistusta otettu vakavalta kan­nalta.
Siellä huomattiin lausunnossa piilevät takapor­tit:
«hallituksen päätös, joka luonnollisesti on teh­tävä
ilman suurempia viivyttelyjä» ja «että tämmöisissä
tapauksissa tulisivat yleiset vaalit olemaan samankaltai-
^set kuin nekin vaalit, joissa Meighenin kokeneen kä­den
johdolla riistettiin äänioikeus ulkomaalaissyntyi*
siltä äänestäjiltä tulosten pätevyyden vuoksi.» Mutta
Orange-järjestöihin kuuluvat Meighen kannattajat oli­vat
varsin hämillään, kun työväenedustaja Woodsworth
teki vasta' hajotetulle parlamentille esityksen, että «tä­män
parlamentin käsityksen mukaan tulee Canadan
kieltäytyä kaikista niistä vast^uuvelvollisuuksista, mitkä
aiheutuvat Suurhritannian ulkomaapolitiikasta.» Esi­tyksen
johdosta tekivät vähemmän huomatut konserva­tiiviset
edustajat ankaroita hyökkäyksiä Wood3worthia
vastaan; natsionalisti Bourassa k^natti häntä; progres­siiviset
edustajat olivat myötätuntoisia esitykselle ja
puolueitten 'varsinaiset johtomiehet vaikenivat. Woods-worihin
esitykseen oli perusoituna länteläisten, quebe-ciläisten,
farmityöläisten ja yleensä keskiluokkalaisten
käsitekanta. •
Valtakunnan konferenssi
Valtakunnan 'konferenssi lähenee. Sen pitoaika on
nyttemmin siirrelty lokakuuhun. Konferenssin tär­keimpänä
kysymyksenä Bald\vinin hallituksen puoli­virallisen
äänenkannattajan, «The Morning Post»-
lehden tietämän mukaan tulee olemaan valtakunnan
ulkomaapolitiikka —- läliinnä sitä pllen valtakunnan
puolustaminen ja Locarnosopimus. Näitä seikkoja
mainitessa lienee asianmukaista johdattaa mieliimme
päätöslauselma, minkä King esitti parlamentille viime
kesäkuun 1 prnä. Päätöslauselmassa sanotaan, että
«ennenkuin mikään sotilaallinen tai taloudellinen so­pimus
on pätevä, on sille saatava parlamentin vah­vistus.
»
Päätöslauselmaa perustellessaan huomautti King
parlamentille, että viimeinen valtakunnan konferenssi
oli kannattanut canadalaista tilannetta mikäli halibut-kalastusta
koskevat neuvottelut olivat kyseessä ja että
dominionit voivat neuvotella sopimuksista, jotka eivät
suoranaisesti koske koko valtakuntaa. Pian tämän jäl­keen
saatiin Belgian kanssa aikaan kauppasopimus,
joka lienee cnsimäinen^ jonka tekemisessä canadalaiset
ministerit ovat toimineet täysillä lähettilään valtuuk­silla.
King oli myös vakavasti sitä mieltä, että ennen­kuin
Locarnosopimuksen katsotaan: koskevan Canadaa,
on sopimukselle saatava parlamentin vahvistus. Hänen
esittämänsä päätöslauselma hyväksyttiin yksimielisesti.
Päätöslauselman hy>'äl£symineri ei jäänyt Ranskan
lehdiltä faaomiopnottamatta; Muuan Qaitidien-niminen
Idbti kirjotlaa: «Tähän saakka ovat suuret anglosaksi-
Iäiset maat pitäneet itsensä Britannian ulkqmaaviraston
tekemäin neuvottelujen sitomana^ Nyt kuitenkin Cana­dan
tekemää päätöstä seurattanee kautta Britaimian
Valtakunnan. Austraaliassa näet on myös selvästi huo­mattavissa
eristymistendenssejä kansainväliseen poli­tiikkaan
nähden;: samoin Eteläafrikassa, jossa on olfut
keskustelun alaisena oman lipun hankkiminen. Loka­kuulla
pidettävässä valtakunnan konferenssissa täytyy
dominionien ottaa selvä kanta Locamo- ja muihin ky­symyksiin.
» '
Locarno
Mutta Locarnosopimus ja siihen läheisesti liittyvä
valtakunnan puolustusprobleemi ovatkin juuri niitä
seikkoja, jotka ovat herättäneet niin paljo levotto­muutta
dominioneissa. Reininmaan turvallisuussopi­muksen
9 pykälä näennäisesti vapauttaa dominionit
Suurhritannian tekemistä sitoumuksista, ellei nimittäin
dominionien parlamentit sopimusta vahvista, mutta
Suurhritannian parlamentin ylähuoneessa julisti loordi
Pamioor, etteivät dominionit voi väistää niitä sopi­muksia,
jotka Suurbritannia tekee Reininmaan sopi­muksen
mukaan. Kun Britannia on sodassa, on koko
valtakunta sodassa, ja dominioneja tullaan kohtelemaan
vihollismaina.
Eikä ainoastaan Canada vaan myös toiset dominio­nit
suhtautuvat kylmäkiskoisesti Locamosopimukseen.
Austraaliassa teki vastustuspuolueen johtaja hyökkäyk­sen
Lpcamosopimusta vastaan, eikä pääministeri Bruce
ryhtynyt sitä pätevästi puolustamaan. Irlannin vapaa­valtiossa
sdcä ulkoministeri että vastustuspuolueen joh­taja
julistivat, ettei Irlanti ole sidottu Locamosopi­mukseen;
Eteläafrikassa osottaa Hertsog varsin heikkoa
sympatiaa sille. Intiassa hallitus ehkäisi Locamosopi-musta
vastustavan päätöslauselman esityksen. Englan­nille
tuntunee varsin vastenmieliseltä se seikka, että
sen dominionit parlamenteissaan avoimesti keskustele­vat
Ja mahdolliset epäävät — emämaan tekemistä
sopimuksista.
Mahdollisuuksien maa
Onko Canada lujakouraisten raivaajain luvattu
inaa? Kukapa meistä ei olisi kuullut ylistyspuheita
sen ihmeellisistä luonnonrikkauksista? Mutta siitä
huolimatta ei tässä liudessä maassa ole yhtään kau­punkia.
Joissa ei olisi ryysylistön asuntoja. Vuonna
1923 nousivat elinkustannuksen hallituksen työviraston
hankkimain tilastojen, mukaan 1,612 dollariin per­hettä
kohden. Mutta kaivosmiesten keskimääräiset
palkat ainoastaan 1,425 dollariin. Vuonna 1924 las-
:kettiin perheen elinkustannuksien nousseen 1,572 dol­lariin;
muttk rautatieläisten palkka keskimäärin vain
1,411 dollariin. Ja nämä ovat virallisia, pelkkää toi­meentuloa
edellyttäviä numeroita. Palkkojen ja "toi­meentulojen
eroavaisuus huomattiin paljoa suurem­maksi
vuonna 1925, jolloin Canadan rautatieläisten
veljeskunnan toimesta tounitetussa tutkimuksessa ha­vaittiin;
että «terveyttä ja kunnollista toimeentuloa
edellyttävän vuosipalkan tulee nousta vähintäin 2,202
dollariin.» Minkälaisia mahdollisuuksia canadalaieilla
työläisillä on koota vanhanpäivän varaa?
V aniiuudeneläkkeistä
Canadan yhteiskunnallisen lainsäädännön taantu^
muksellisuudesta on loistavana esimerkkinä se kohtalo,
joka niukkaa vanhuudeneläkelakia kohtasi senaatissa.
Vallan tasapainon vaappuessa sinne ja tänne kahden
porvarispuolueen kesken, olivat näet työläisten edusta­jat
saaneet alahuoneessa ajetuksi läpi'tuon lakipaha-sen.
Mutta senaatin eläkevaarit, jotka itse nauttivat
4,000 dollarin vuotuista eläkettä y.m; etuisuuksia, ei­vät
sietäneet sitä, että työläisillekin ruvettaisiin malcsa-maan
eläkettä, vaikka se olisi ollutkin niin perin niuk­kaa.
Alahuoneen, hyväksymä vanhuudeneläkelaki näet
edellytti korkeintain 20 dollarin kuukausieläkettä, joka
makseltaisiin 70 vuotta vanhoille Britannian alamai­sille,
jotka ovat asuneet Canadassa vähintäin 20 vuotta.
Summiasta olisi liittohallitus joutunut maksamaan puo­let
ja toisen puolen ynnä säädöksen toteuttamiseen tar-vittavain
virkailijain kulut olisivat maakuntahallituk­set
joutuneet maksamaan. Eläkkeitä olisi maksettu
vain niissä maakunnissa, joissa samansuuntaisia sää­döksiä
olisi hyväksytty. Mutta vaatimattomuudestaan
huolimatta kumottiin vanhuudeneläkelaki senaatissa.
TmMNURHElLU
PAINIKULPAILUT BEAVER L A ­KELLA,
ONT., 31. 7. 26
Lauantain v.k. 31 päivän illaksi
oli täkäläinen voimisteluseura .Jehu
järjestänyt painikilpailnt osaston t a ­lolle.
Kilpailut erinäisten syiden
tähden täytyi järjestää melkeimpä
viikon sisällä, j o k a oli omiaan vai­kuttamaan
sen, että"kilpailuihin
osallistui vähän painijoita. Syynä
kai ollen, ettei' painia kesäsydännä
paljon harrasteta, eikä txeenaamat-tomana
monikaan halua kilpailuihin
lähteä.
Sudburyn Kisasta oli kilpailuihin
ilmottantunut 6 miestä, joista a i ­noastaan
1 osallistui kilpailuissa.
Toivomme ettei tällainen menettely
j a t k u i s i . /Se oli pettymys k i l p a i l u ­j
e n järjestäjille, j a mikä pahinta,
pettymys k i l p a i l u j ? seuraavalle ylei­sölle.
Sarjassa alle 140 paunaa o l i mu­kana
ainoastaan toimeenpanevan
seuran miehiä. Ensimäisinä parina
otteli A . Laamanen j a K . Honka.
Riuska ottelu. 2 min. 20 sek. k u ­luttua
päättyi se Laamasen voitolla.
Seuraavana parina astui - -matolle
M. Kyrölä j a A . Laamanen. Kyrölä
vähän harjotelleena teki aidaraa
vastarintaa. Laamanen tottuneem­pana
miehenä voitti. Aikaa kului
3 -min. 15 sek.
Viimeinen ottelu: Honka—Kyrö­lä
päättyi edellisen voittoon ajalla
5 min. 10 sek.
Sarjassa alle 153 paunaa oli a i .
noastaan kaksi osanottajaa: O.
Rautia Creighton Yrityksestä j a S.
Solkela Jehusta. Miehet iskivät y h ­teen
lujasti. Heti saattoi huomata,
että Rautio on edellä painiteknii-kassa.
Solkela onkin vasta, vähän
paininut; edistjmyt sitten viime nä­kemän
aimo askelilla. Rautio voit­t
i ajalla 5 min. 25 sek.
Sarjassa alle 170 paunaa oli n i i n ­ikään
ainoastaan kaksi osanottajaa:
K. Sainio Soon Vesesta j a K . K u l ­mala
Soon Vesesta. Luja ottelu
6 min. 57 sek. kuluttua päättyi Sai­nion
voitolla.
Sarjassa y l i 170 paunaa oli «mu­kana
.kolme lujaa miestä: tämän­vuotinen
liiton -raskaansarjan mes­t
a r i Soon' Vesan U . Kataja, Sud­buryn'
Kisan E. ^.Lagerbom j a O.
L i n d toimeenpanevasta seurasta.
: -Ensimäisenä'.parina astui matolle
E. Lagerbom J a O; Lind. Miehe:.
käyvät päälle arkailematta. Lind
saa pystystä hyvän otteen, • painaa
siitä partteriin j a harteilleen. A i .
kaa kului 2 min. 35 sek.
. Seuraava pari, U . Kataja j a E .
Lagerbom, otteli tuimasti. 9 min.
kuluttua onnistui Katajan toimittaa
vastustajansa harteilleen. Viimei­nen
ottelu, Kataja—Lind, oli illan
jännittävin. Surkeilematta yrittä­vät
pojat parastaan. Vaan heti
saattoi huomata, että parhaista pon­nistuksista
huolimatta tulee pyöreä.
N i i n kävikin. Kun L i n d oli voitta­nut
nopeammin Lagerbomin, oli Jär­jestys
selvä.
Ylituomarin epäkiitollista tehtä­vää
hoiti onnistuneesti >I. Perälam-
Pi. .
Lopullinen-järjestys: • .
Sarjs alle 140 paanaa:
1. A L Laamanen. Jehu. 2 voittoa-
2. K . Honka;.^Jehu; 1 voitto 1
•'•häviö.'-.-.-,--. ...»-••
3. M - Kyrölä, Jehu. 2 häviötä.
- •••.•.•.•.•.•• .••••.••*•-,•.•••....••• .•,-
: Sarja alle ,155 pannaa:
1. O. Rautio, Creighton Yritys.
1 voitto'.'. ,
2. S. Solkelai Jehu. 1 häviö.
Sarja, alle 170 paunaa:
1. K . Sainio, Sanlt Ste. Marien
Vesa. 1 voitto.
2. K . Kulmala, Sault Ste. Marien
Voima. 1 häviö. '
Sarja yliflTO pannaa:
1. O. Lind, Jehu. 1 voitto, 1
ratkaisematon.
2. U . Kataja, Sault Ste .Marien
Vesa. 1 voitto, 1 ratkaisema­ton
(ajassa Jälessä).
3. E . Lagerbom, Sudburyn Kisa.
2 häviötä. '
Teemu.
Puolnetoverien haotnioon toisilla'
paikkaknnnilla
Alempana luodaan silmäys puo­luekoneistoon
j a käytännölliseen toi­mintaan
sellaisenaan kuin se uudel­leen
järjestettynä ilmenee.
Kaupungin . keskuskomiteamme
muodostuu nykyisin 29 asuntoryh­män
J a 8 työmaasolun,. sekä v i i ­den
eri kielisen agit.-prop.-komi-teain
edustajista. Tämä osottaa
keskittäytjrmisen j a kaupunkikomi­teamme
'-'laajuuden, sekä kyvykkäi-syyden'Järjestää
kaikkia eri toimin­nan
muotoja, verrattuna entiseen
komiteaan, jolloin edustus o l i vain
noin kymmenen vaiheilla.
Tämä keskuskomitea on jaettu­na
viiteen johtavaan alakomiteaan:
Poliittinen komitea, yleistä poliittis­ta
toiminnan järjestämistä j a koko­naisuudessaan
puoluetyön ohjausta
varten; Ammattiyhdistyskomitea, y -
leisen puolueen jäsenten fraktioni
j a vasemmistotoiminnan ohjaamista
j a kehittämistä varten unioissa, tuo­tantojen
liittokomiteoihin ja kes-kusneuvostoon
saakka, sekä talou­dellisen
järjestämisen edistämistä
varten; Organisataionikomstea, ryh­mien
toiminnan järjestöllistä lujit­tamista,
uusien ryhmien perustami­sen
ohjeusta y.m. varten; Agit.-
prop.-koinitea, valistustyön, katuko-konksien,
kirjallisuuslevityksen y.m.
suunnittelemista ja valvontaa var­ten;
Hnvi- ja raha-asiain komitea,
huolehtii huvitilaisuuksien, ulkoil­majuhlien,
urheilun, järjestämises­tä.
j a suunnittelusta sekä yleisiin
tarkotuksiin varojen hankinnasta,
y. m. • .• :/,.•:,.;.•
Komiteoi}iin tulee keskimäärin
seitsemän jäsentä kuhunkin. Jokai­sella
komitealla on keskuskomitean
valitsema puheenjohtaja, joka l ^ t -
suu kokoukset j a samalla myöskin
huolehtii raporttien ja; suunnitelr
nuen esittämisestS keskuskomitean
kokouksille, ottaa vastaan mahdolli­set
keskuskomitean harkintaa var­ten
esittämät asiat. - '
Tämän lisäksi johtokunta, johon
kuuluu kuusi keskuskomitean valit-^
semaa jäsentä j a a g i t . - p r o p . - k o m i -
teain edustajat. Edellämainittujen
komiteain puheenjohtajat ovat tar
vallisesti johtokunnan jäseniä.
Myöskin tämä johtokunta, p i i r i n u l ­kopuolisten
edustajain kanssa, muo­dostaa
kolmannen p i i r i n . toimeenpa­nevan
komitean. ;
Keskuskomitea kokoontuu vähin­täin
k a k s i ' kertaa kuukaudessa. E -
deileen on <>määritelty, että ensimäi-nen
kuukausikokous käsittelee vain
tärkeimmät johtokunnan esitykset
j a ottaa vastaan ryhmien edusta­j
a in raportit sekä keskustelee ja
päättää niiden suhteen, t a i siurtää
erf komiteoille harkittavaksi t a i t o i ­meenpanoa
varten. Toinen kuukau­sikokous
ottaa vastaan keskuskomi­tean
alakomiteain raportit ja nii­den
pohjalla asiat käsittelee Ja päät­tää
tai hyväksyy.
Keskuskomitean sihteerin l i s l ^i
on \ Jäsenmaksu^'en kantoa varten
jokaisessa kokouksessa apulaiskir-j
u r i avustamassa.
ViimeuesM, heinSk. 20 päivän,
kokoulueasa käsiteltiin asiat seuraa­vaan
tapaan:
Johtokunta esitti päämajan kir­jeenvaihdon,
sekä keskustp. komi­tean
hyväksymisen pohjalla laati­mansa
lopullisen määritelmän agit.-
prop.-komiteain työn rajoitteluun
nähden, joka kuuluu seuraavasti:
(a) Asioita, Jotka käsitetään puh-
.taasti säännöllisenä puoluetyönä ja
-kuuluen keskuskomitealle, ei saa
käsitellä j a eikä päättää kokouksis­sa,
joita pidetään agit.-prop.-komi-teain
järjestämänä.
(b) Että kaikki asiat, jotka puo­lueen
säännöU^inä asioina kuuluu
ryhmille käsiteltäväksi, tulisi tove­reitten
esittää omille ryhmilleen, e i ­kä
agit..prop.-komiteoille, keskus­teltavaksi'
j a päätettäväksi, sillä se
oikeus kuuluu vain asunto- j a työ-maasoluille.
(c) Tämän . yleisen periaatteen
säilyttäminen ja kehittäminen on
välttämätöintä, siksi että puolueen
sääntöjen mukaisesti on kaupungis­sa
keskuskomitealla säätävä j a oh­jausvalta
Ja asiat tulee esittää sille
ryhmien kautta, täten . lujittaen Ja
lisäten niiden vastuunalaisuuden
tunnetta. .
Tämä päätös johtuu siitä, että on
ilmennyt pyrkimystä asettaa agit.-
pTöp.-komiteain järjestämät koko­ukset
yläpuolelle puolueen perusyk­sikköjen,
solujen. Agit.-prop.-jaos­tojen
tarkoitus on vain edistää ar
gritatsioni-' j a valistustyön tekoa e ri
kieliä puhuvain . työläisten keskuu­dessa,
mutta jos ne astuvat ulkopuo­lelle
näistä rajoista «heikentää ja
sotkee se> perusyksikköjen työsken­telyä.
•
Sen Jälkeen seurasi poliittiten ko­mitean
raportit seuraavasti esityk­sineen:
L E N I N
— «Ylidysvaltain kansalaiset — kuulkaa vanhan
miehen sanoja vanhasta maailmasta —.miehen, joka
ei ole vieras teille, koska hän on maailman kansa­lainen,
kosmopoliitti. Yhdessä teidän valtioistanne on
tuomittu kaksi miestä, Sacco ja Vanzetli, mielipideri-köksesla.
On kauhistuttavaa ajatella, että ihmisten
täytyy hengellään sovittaa pyhän oikeu­den
käyttäminen, oikeuden, mitä meidän kaikkien
olisi puolustettava, lukeudummepa niihin puolueeseen
hyvänsä. Älkää salliko, että tämä kauhistuttavin kai­kista
tuomioista pannaan täytäntöön.
«Saccon ja Vanzettin telotus tekisi näistä kahdosta
miehestä marttyyreja ja verhoisi teidät kaikki häpeällä
ja alennuksella.; Oleile suuri kansa; olkaa myöskin
oikeamielinen kansa. Teidän joukossanne on paljon
sivistyneitä miehiä, jotka kykenevät ajattelemaan ja
arvostelemaan. Heille suuntaan minä vetoomukseni.
Sanon heille: Varokaa luomasta marttyyrejä! Se on
anteeksiantamaton rikos, jota ei voida sovittaa ja jon­ka
vaikutus ulottuu tuleviinkin sukupolviin. Pelastakaa
Sacco ja Vanzetti! " Pelastakaa heidät maineenne täh­den,
lastenne ja tulevain: sukupolvienne tähden!> —
Anatole France vähää ennen kuolemaansa.
VIII .
Helmikuun (maaliakuun) vallan-kumous
Tuli sana Venäjän vallankumouk­sesta.
Hetkeäkään -viivyttelemättä
kävi hän toimeen. Kirjottaa tov.
Kolien täylle, joka qn Norjasta läh­dössä
Venäjälle, kirjeen, jossa pa­nee
asiat ihan paikalleen j a antaa
ensi ohjeet. Kirje on suomeksikin
julaistu. Sitten harkitsemaan, mi­ten
pääsisi Venäjälle. Lenin eh­dottaa,
että hankittaisiin ruotsalai­set
passit (hänelle, Krupskajalle,
Sinovjeville j a L i l i n a l l e ) . — Entä
kieli? sanoa joku. — Matkustetaan
kuuromykkinä, sanoo Lenin. Ym­märrettiin,
ettei se käy. Entente-maiden
läpi ei pääse. Entä Saksan
kautta? Ymmärretään hyvin, että
sitä voidaan väärin ikäyttää. Aina
tarkkana miehenä Lenin ryhtyy va­rokeinoihin.
Hankkii jäävittömilta
henkilöiltä todistukset, millä eh­doilla
matkustavat. -— Ludendorff
on jälestäpäin selittänyt, että he
laskivat nuo vällankumoukseUiset
— ne eivät olleet pelkkiä bolshevfe-keja
— maansa läpi tarkottaen, et.
tä ne tekisivät hajotusta Venäjällä.
Hän sanoo, että sen tekee jokaine>.
sotaakäyvä, mutta, katsoo että -virhe
se oli sittenkin — Juttu paisuisi
heillekin liian kalliiksi. Nyt ei enää
kukaan voi lyödä mynttiä tuolla
jutulla. .- •
Ruotsalaiset kertovat, että kun
matkue saapui Ruotsin rantaan ja
muut nälkäisinä söivät pöydän puh­taaksi,
ei Lenin kajonnutkaan ruo­kaan,
-vaan ryhtjri ' vastaanottavalta
toverilta tiedusteleihaan," mitä V e ­näjältä
kuuluu. Radek kertoi h u ­moristisella
tavallaan, kuinka he
saivat Leninin puolipakolla osta­maan
housut Tukholmasta. Oman­sa
olivÄ jo osansa palvelleet. Sit­ten
Haaparannan kautta vallanku-mousmaahan.
Ensi työkseen ryh­t
y i Lenin haastattamaan sotilaita
— maanpuolustajia kannaltaan.
Huolellisesti kuunteli Lenin niiden
väitteitä. , Rajajoella olivat Sies-tarjoen
työläiset vastassa. Ja Pie­tarissa
: otti Heidät vastaan upseeri
puheella, jossa toivoi Leninin liit­tyvän
väliaikaiseen hallitukseen. —-
Kyllä se näyttää teille väliaikaisen
hallituksen, nauroivat toverit. Ja
Lenin "näytti" enemmän kuin he­kään
olivat odottaneet. Piti ensi-mäisen
puheensa Suomen aseman
edustalla kohottaen tunnussanan
"sosialistinen vallankumous"!
Sitten tanssijatar (keisarin ra-kastelijatar)
Ksesinskajan palatsiin,
jonka bolshe-vikit olivat ottaneet
päämajakseen. Siellä pidetystä ko­kouksesta
kertoo reformisti Suha-nov:
"Koskaan en unohda tätä sa-lamantapaista
puhetta, jonka iskut
. eivät sattuneet vain minuun, sac-
I tumalta paikalla olevaan kerettiläi-j-
seen, vaan kaikkiin oikeauskoisiin-kin.
Vakuutan, ettei kukaan . ollut
odottanut moista. Tuntui kuin oli­sivat
kaikki elementit olleet esille
manatut j a hävityksen henki, joka
ei esteitä tunne, liidellyt salissa
tuon nuorison yllä." ,
Miksi niin? Siksi, että Venäjällä
olevat bolshevikitkin olivat jonkun
verran antaneet perään yleisen
mielipiteen voimsille. Neuvostojen
valtava enemmistö, samoin sotilai.
den, oli vallankumouksen loistavan
voiton -humalassa. Olihan vihdoin­k
i n * tsarismi kukistunut Vallitsi-hari
tosiaankin täysi vapaus. ' T o v .
Kamenev puolusti kannaiiottoaan
sillä, että olisimmehan aina pyrki-
(1) Komitean esityksen pohialU
oU C. L . P . kaupungin kes^S
voston kokouksessa ajettu läpi pss.
tös työväen ehdokkaiden asettui
sesta kahdessa vaalipiirissä; «i
Velvoitettakoon sihteeri ilmoitti
maan kaikille puolueen jäseniDe.
Jotka ovat unioista tai muista jär*
jestoistä edustettuna, saapamaai
s e u r a a n C L P keskusneuvoston
kokoukseen. Jossa lopuUinen nimj.
tys tulee. (3) Samalla nimittäen
ketä* kannatetaan ehdokkaiksi (4v
Että sallitaan toveri Smithin men­nä
Port Arthurin piiriin työväeneli-dokkaafisi.
(5) Sekä maksetaan
hänelle poissaoloajallaan säännöm.
nen $15.00 korvausta viikolta site»
helpottaen Port Arthurin t<iv^ea
kustannuksia- (6) Valittiin neK-henkinen
komitea, joka huolehtii hä.
nen tehtäväinsä suorittamisesta
poissaoloajallaan. (7) SuositteH
ketä ^valittaisiin keskusneuvoston ta-holta
edustajiksi Ontarion jaosten
ylimääräiseen konventsioniin. joka
pidetään Torontossa elok. 7 paä.
(8) Että velvoitetaan eri kieHiffit
agit-prop.-komiteat huolehtimaa- e
L . P . Ont. jaoston ylimääräiseen i m .
ventsioniin edustuksesta kutea J a ­nenkin.
(9) Vaaliohjelmaan ^
den ' evästettiin, että edustajamae
CLP-.ssa täytyy /ottaa selvä C ^ .
dan itsenäisyyden kanta, nykyisen
Canadan perustuslain kumoamisen
j,a kapitalismin kukistamisen kanta.
Samoin esitettiin joukko yhteiskun­nallisia
lainlaadintaa koskevia esi­tyksiä.
(10) Puolustusliiton osas-tojen
ilmotettiin olevan toiminnassa,
englanninkielisen pääosaston lisäksi
ukrainalaisten, puolalaisten, liettua­laisten
j a suomalaisten keskuudessa.
Tiedusteltiin miksi ei juutalainen
agit-prop.-kom. ollut huolehtinut
että puolustusryhmä, mikä heidän
keskuudessaan oli toiminnassa, muo­dostuisi
osastoksi puolustusliitossa?
Velvoitettiin Jäsenet vetämään vaa-litaistelukysymyksien
käsittely esille
puolustusliitossakin. (11) Edelleen
velvotettiin Jäsenet vaalipiirissä
(Ward) 4, 5, 6 j a 8 työväenyhdis­tyksien
toimintaan osaa ottamaan.
Jäsenmaksu ollen ^vain 50 senttiä
vuodessa. Täten ulotetaan yhtei­nen
rintama yhä lähemmin joukko­j
en käytännölliseen elämään, toimin­taan
veronmaksajain järjestöissä y.
neet työväen ja talonpoikain de­mokraattiseen
diktatuuriin.- Eikö
siis sosialistisen vallankumouksen
tunnus ole harhaanjohtava? Lenin
selitti, että marxilaisuuden olemus
on siinä, että aina toimitaan todel-lisuuden,
eikä-^ entisten : arvioiden
mukaan. Tapaukset ovat yleensä
käyneet niinkuin bolshevikit olivat
ennustaneet. Mutta yksityiskohdis­sa
hiukan toisin. Mitä tulee "työ­väen
ja talonpoikain demokraati-seen
diktatuuriin", on se toteutu-
,nut. Tosin odottamattomassa, mer­killisessä
muodossa neuvostoissa.
Ne ovat työväen ja talonpoikain
diktatuuri. Mutta merkillisyys on
siinä, että tämä diktatuuri, suvait­see
rinnallaan porvariston diktatuu­ria.
Väliaikaisen hallituksen muo.
dossa. Tällainen kaksivaltaisuus ei
voi kauan kestää. Eikä, sanoi L e ­nin,
olekaan ehdotuksemme sosia­lismin
toteuttaminen välittömästr,
vaan. on, s© tunnus, jonka puolelle
on saatava neuvostojen enemmistö.
J a seuraavana päivänä, huhtik. 4
p. esitti Lenin teesinsä, joiden si­sältö
on lyhyesti:
Sota on vallankumouksellinen a i ­noastaan
jos valta siirtyy työväelle
ja. talonpojille. Väliaikainen halli­tus
on imperialistinen. Sen sotaa
ei kannateta. Tunnussanamme:
" K a i k k i valta neuvostoille!" Neu­vostotasavalta.
Poliisi, armeija Ja
pyrokratia pois. Maa neuvostojen
haltuun. Teollisuuden j a elintarpei­den
hankinnan kontrolli. Pankit
yhdistettävä valtiopankiksi neuvos­tojen
kontrollin alla. ; ^PuoIueohjeK
ma Ja Internationale uusittava.
Seuraa sitten , tarkkaa toimintaa
vaativa, aika. Kansanliikkeen kuo­hut
käyvät korkeina. Mutta mie­liala
bolshevikkeja vastaan on myös
voimakas. Tov. Sinovjev kertoo,
kuinka he meni-vät Leninin kanssa
Semeno-vin kasarmiin. Jossa upsee.
rit katsein lävistävät heidät, pitäen
Saksan vakoojina. Mutta Jonkun
m.
Uniolcomitea rap orte eräsi: (1)
Ammatfiyhdistysneuvoston johto­kuntaan
valitun suunnittelemansa
vasemmistolaiset j a yksi kommunis­t
i . (2) Ammattikongressin kon­ventsioniin
valittiin edustajiksi Mac-
Donald, McNapp j a L. 0'Connor.
(3) Esittivät että taloudelliseen
Järjestäytymiseen nähden registee-rauksen^
tuloksia o l i saapunut sisäl­le
191, joista 78 ollen unoissa. Re-gisteerausta
jatketaan. (4) Jätet­t
i i n 'komitealle harkittavaksi riita
yhdistyneissä neulomatyöläisten jär­jestöissä,
Agii.-prop.-komiteBn taholta ra-porteerattiint'
(1) Katukokouksien
pitäminen käy säännöllisesti. Yksi
vain on Jouduttu sivuuttamaan pu­hujan
puutteessa. (2) E r i kielillä
on pidetty jäsenistön yhteisiä ko-ajan
puhuttuaan oli Lenin voitta­nut
sotilaiden luottamuksen. Sa­moin
muuallakin. Vain vähitellen
saivat bolshevikit kannatusta. Eteen
astui liusi probleemi: kuinka eh.
käistä ennenaikainen liike? Mieli­ala
kiihtyi Pietarissa, ja varsinkin
Kronstadissa. Joukot lähtivät liik­keelle.
Valtaa ottamaan. Bolshe­vikit
pitivät yritystä ennenaikaise­na.
Armeija ja maaseutu eivät
olleet valmiit. Mutta kun joukot
olivat lähteneet liikkeelle, menivät
bolshevikit mukaan tarkotuksella
antaa liikkeelle rauhallisen mielen-osotuksen
leima j a auttaa joukko­j
en peräytymään, kun ne sen vält­tämättömäksi
huomasivat. Ja h*
onnistuivatkin pelastamaan Pietarin
työväen siltä kohtalolta, j o k a kesäs.
1848 koiJitasi Pariisin proletariaat­tia.
Hallitus siinä kukistui ja sa­maan
aikaan meni m y t t y y n Kerens-k
i n rintamahyökkäys, johon hän pli
ryhtynyt ententen vaatimuksesta.
Porvarit raivosivat Bolshevik­kien
kirjapaino särettiin. TovereiU
surmattiin j a vUliintyneet upseenn-kokelaat
etsivät käsiinsä Lenima..
Hänet leimattiin .Saksan vakoojaksi;
esitettiin väärennettyjä "dokument.
t e j a k i n " . Useat johtavat toven.
olivat vankilassa. Puoluejohdon
keskuudessa keskusteltiin siita, oli­siko
Leninin j a Sinovjevin antau­duttava
vangiksi. Lopuksi tultiin
siihen tulokseen, ettei ole avoimen
.oikeudenkäynnin takeita, vaan_^on
hyvin todfeririäköistä, ettu heida.
surmataan. Lenin piiloutui puolue-.;
Johdon päätöksen perusteella. W-sin
oH hänen ja tov. Sinovjevin
asuntona risumaja lähellä Si2on«n
T$jaa., Sieltä käsin he kirjotteliv^
artikkeleita j a toverit kävivät ae^
lä 1 neuvottelemassa. Sitten rauuva ^
LenSn^ Suomeen, jossa asui " P " ^
mestari", tov. K . Rovion luona ö^' y
sinig^ssäja^ sen Jälkeen "^'^ •
tukan luona\ Viipurissa. Hän t»» |<