1929-02-13-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
No. 37—1929 DuetteM i t f a i o a r i n ajatuksia Tallibtevasta y h teiskunta jäfjestelmasti. Näin talvella, kovien pakkasten aikana j a myrskyjen raivotessa, näkee n i i n h y v i n ' jnonnonvoimien erilaisuuden mitä se o n t a l v e l l a j a mitä kesällä. Talviaika on a i n a ko^. - v i n a i k a meiUe työläisille, kun on taisteltava kylmyyttä vastaan, k u n itsensäsäilyttämisvaistp sanoo, että säilytä itsesi talven pakkasilta ja t u i s k u i l t a , että kyllä sitä aina kesällä, tulee toimeen, k u n tuo luontoäiti j a k a a lämpöään meillekin, jotka . olenune muka huonompia ihmisiä n i i d e n mielestä, jotka eivät kos-kaan tee mitään toimeentulonsa hanlddmiseksi. Mutta myöskin näin talveUa, huomaa niin hyvin luokk i e n välisen eroavaisuuden olemassaolon sellaisetkin, j o t ka eivät sitä a i n a näe eivätkä tule ajatelleeksi. K u n vähänkin katselee ympärilleen, n i i n j o k a puolella näkee miten ihmiset ovat erilaisia. Toiset ovat h y v in Eydxieen näköisiä j a vahvoihin turkk e i h i n pukeutuneita,jotavastoin moni työläisistä ei saa edes kunnollista "mäkinootakkia" päälleen, suojatakseen itseään edes sen v e r t a a , että v o i s i kunnolleen liikkua asioillaan. N i i n , tämä j o panee monen ajatte-maan miksi näin pitää olla. J a t u l e e k o . a i n a näin olemaan, että me, j o t k a kaiken maailmaan tuotamme, kaivamma nikkelit maanpimennois-t a päivän valoon, j a k o r p i e n , r ä meiköstä hakkaamme puut maailman m a r k k i n o i l l e vietäviksi, teemme k a i ken hyödyllisen mikä maailmaan ; hjrvinvoinnin tuo — että me kär-sinune aina puutetta? Sillä työ j u u r i on k a i k e n tuottaja, j a me sen tekijät j a tuottajat saamme niin pienen osan työmme tuloksista et. ' tämme voi h a n k k i a edes kunnollista toimeentuloa itsellemme eikä perheellemme. Jotavastom ne, j o t k a eivät joudu koskaan hikihelmiä vuodattamaan minkään hyödyllisen . työn tähden, muuta jos s i l l o in h i koilevat kun samppaniat ja muut [ hyvät aineet päässä höyryää. Ja näillä olioilla on kaikkea kylliksi mitä vaan haluavat järjestää elä- ' ' mänsä hauskaksi tekemiseksi. J a tämä j u u r i tuo ajatuksen työ- ; Iäisten mielifa», millä tämä luokk i e n olemassaolo voidaan poistaa. J a sitä e i mmiilla voida poistaa, kuin vanhan jaijeÄelmän hävittämisellä j a uuden talaille luomisella, sellaisen järjestelmän, jossa me voimme i i se määrätä kohtalomme j a kaikki on yhdenv»taMa. Sillä n i i n kauan t u lee olemnau luokkarajat kuin tornein osa kansatäta sortaa toista. Uutta tässä j u u r i o n kysymys miten se t u lee tapalftumaan. Sillä se e i -vaan n i i n tapalidu, että astUa tästä 'kapi- . talistiseöta maailmasta joamekin ; ihanneyhteiskuntaan. Me k u n e i saads, snäfiään saavutuksia itsellemme jollemme me niitä itsellemme ; vaadi. Sillä kapitalisti on c ö n kiin- ; teästi Jaäestynyt omiin järjestöihinsä, ettei se luovuta mitään ellei sen ole sitä pakko tehdä. J a näin ollen olisi -meidän työläisten myÖE "•järjestyttävä j a koottava voima-rame yhteen sen lipun alle, joka mBillä on tunnzäcBBna j a johtaa maailman telussa, jolca joskus on iiävittävä nykyjHan riisfojärjestelmän ja luova t i l a l l a -sosialistisen yhteisksmtajärjes-teimäa, .'jossa ei tunneta Ityöläisten r i i s t o a ceikä sortoa , , NSoa, tässä olkoon meille tunnuslause, -että kukin pyrimroe kohdaltamme täyttämään luokkataistelu-velvoSlsnirtemme, ettemme ©Tisi vain syrjästS k a t s o j i a ja r a t s a s t aM Tniillä s a a v u t n i s i l l a mitä toiset työläiset ovat saavuttaneet ja vastaistrnäessa saayuttäiraat. .Siis velttous fisis ja k u k i n tositoimintaan, siihem -mitä nykyinen -aika meitä kaikkia -«Taalli j a velvojliiätBl! -— Mainari. Suomalaisen por?aril]is6n tkden LemDgradm sairashoitoH)!^^^^ Keskiviikkona, helinik: 1^ p;nä—WedM Feb, 13 iehen laosonto Helsingissä ilmestyvän porvarillisen sanomalehden "Hufvudstadsbladetin" edustaja oh haastatellut kinorgian dosentti, tohtori a e n n Bardya. joka oli ollut yhdessä yhdeksän muun suomalaisen kirurgin kanssa Pirogov-seuran kutsumana tutustumassa Leningradin sairashoito-ölolhin. Tohtori Bardy kertoi lehden edustajalle m.m. seuraavaa: Oh luonnollisesti mahdotonta niin lyhyen käjmnin aikana päästä j o i h i n k i n puhtaasti objektiivisiin käsityksiin, mutta yleiskäsityksenäni tahdon heti sanoa, että meidän olisi paljon opittavaa lääketieteellisellä j a terveydenhoidollisella alalla itäisiltä naapureiltamme. Etenkin röntgen j a radiumkäsittelyn alalla ollaan Leningradissa kaukana edellä meistä. Professori Petrovin syöpä- instituutti on, sen voin minä varmasti väittää. £hm>pan ensimäinen radiumlaitos. Niin kauan kUin Suomesta puuttuu sellainen laitos olenune todellakin valitettavan suuressa määr i n kehityksestä jälellä. Yleensä kuuluivat lääkärit joita t a pasimme, vanhaan kaartiin j a ovat saaneet koulutuksensa enne-a vallankumousta. He ovat matkustelleita ja lukeneita miehiä ja voivat taitavuudessa kilpailla Hhiropan etevimpien lääkärien kanssa," eritoten kirurgian alalla, kuolimatta niistä vaikeuksista, joita heillä on voitettavina tullessaan kosketuksiin länsimaisen kulttuiuin kanssa j a huolimatta eris-k u i n ennen vallankumoustakin. ELäyn-t i teatterelESa tai oopperassa on todellinen taidenautinto. Mutta kysymyshän oli yleisöstä.. Smokingeja ei tosin näy teattereissa, mutta minusta-timtui, että oltiin kuitenkin vaivauduttu pukeuttunaan paremmin tällaista tilaisuutta varten. Mitä sairashuoneisiin tulee, on luonnollista, että monet niistä samaten kuin koko Leningrad, vaikuttavat jossain määrin rappeutuneilta. Huolimatta siitä, on kaikki kuitenkin o n nistuttu saamaan puhtaaksi j a muhk e a k o Laitoksissa työskennellään vilkkaasti hjrgiehlsten vaatimusten läpiviemiseksi j a järkiperäisen terveydenhoidon juurruttamiseksi yleiseen tietoisuuteen. Tästä, ovat todistuksena sosiaaliset j a hygienisst'museot. Jolta on pantu kuntoon j a joissa yleisöllä o n tilaisuus saada tietoja asiantuntijain Johdolla. On tapana kuljettaa sotilaita sekä slviiliylelsöä pienissä ryhmissä museoihin. Joissa k u n k i n ryhmän ottaa huostaansa ohjaaj a , joka kuvaplirrosten Ja karttojen avulla valistaa yleisöä. Sairashuoneet ovat tfiynnä j a p o liklinikoissa vallitsee suuri ahtaus. Koko lääkärihoidon j a lääkkeet kustantaa valtio. Erittäin suurta mielen'siintoa herätt i käynti eräässä n.s. yösanatorlossa. Se on sanatorio. Jossa keuhkotautl- Joitakln kuukausia sitten farmilta, tcivcssa saada työtä j a nauttia kaupunkielämästä. Hän on vanhin neljästä lapsesta, isäntä etsi työtä Ja hän itse, omaten kokemusta pikakirju-rina, yritti etsiä työtä. "Lopoksi jkertcV ^ t ö saaneensa työn myydä koulukirjoja Illinoisissa j f Indianassa. Ansaitsi siinä jonkun verran j a säästi hieman rahaakin. T u l i kotiin Jouluksi, mutta joulupäivän vieton sijasta löysi perheen nälkään nääntymässä. Alti oli sairaana. Isänsä j a vanhin veljensä eivät saaneet työtä Minneapolisissa. Heidän oli mentävä takasin maalle. Säästetyt penningit menivät ensi hädän lieventämiseen. Hän maksoi velkoja, jolta oli kerääntynyt useamman viikon a - jalta. Lähetti äidin sairaalaan valkeata leikkausta varten. Tarvittiin r a haa lasten elättämiseen. "Kävellessään eräänä päivänä kaui-pungilla pistäjrtyl hän kauppapuotiin j a huomasi rahakukkaron olevan puodin pöydällä. Sieppasi sen Ja pa-keru. Kulutti kaiken. "Yes. minä varastin spn", sanoi tyttö tuomarille. "Tiesin että se oU väärin ^ehty. E n ole sitä koskaan enneh tehnyt, enkä ole milloinkaan ennen ollut rettelöissä. Otin rahan Ja maksoin sillä laskuja fekä ostin lääkkeitä äidille." • Uutisessa mainitaan, että Henne-i pln kauntln plirlolkeuden tuomari va-J pautU tytön Ja lupasi hankkia hänelle avustusta. Sellaista armoa eivät mo- \ netkaan saa osakseen. Lalukoura ei[ tunne säällä muuta kuin verrattain harvoissa poikkeustapauksissa. Tämä tapaus kuului tuolljdslln poikkeustapauksiin. Lukemattcraat ovat ne tapaukset että suoranai-r= ii=ii=ir=ur=Jr=ii=if=iis=rfg set, vielä kuitenkin työkykyiset työläiset, saavat hoitoa kuuden vUkon' rikkaassa Amerikassa, aikana. Lopetettuaan työnsä tulevat sen köyhyyden ja elämäntaistelun tetysta asemastaan — mitään opinto- sairaat sanatorioon. Se sanatoorio synkkyyden takia henkilö Joutuu r i - matkoja ulkomaille ei ole tuUut ky- jossa me kävimme. oU muodostettu kollisuuden tielle Ja päättää clämän-symykseen — ovat he a j a n kehityksen: entisestä yksityisestä huvilasta j a ei sä ammatti^rikoUisena. sitävastoin kuin huipulla. I jättänyt mitään toivomisen varaa m l - jos hänen elämänsä olisi ollut tur- Uuden lääkäripolven kehityksestä on; tä tulee siisteyteen Ja mukavuuteen, vattu, oUsi voinut oUa mitä kunnialU-vaikea sanca mitään. On toivottavaa, i N i i n kun sairas tulee illalla, riisutaan sin ihminen. ^ L a i t , olivatpa ne v a - jl The htera^onal CoHprati^^ osaUeteistajiD^ sekä kannat^^ Yfejsmyynnit vuodelle 1928 olivat ....$286,855.38 Yleisyoitto oli 16,129.86 Osakepääoma tähän mennessä on . . . 4,850.00 Vararahasto ja voitot 23,958.96 Tämä on osuustoiminnan tulos: ja ensi vuonna myöskin toivomme saavamme yhtä hyvän tuloksen. Mutta pitäkää mielessänne, että me tarvitsemme jokaisen kannattajan yhteistoiminnan. Koska tahansa olette ruokatavaran, rehujen tai leipomotuotteiden tai-peessa, kirjoittakaa, soittakaa tai käykää. The Intenalional Co-operalive Tradng Co, i t i n o Q s n ni Port Arthur Fort William Oi i! 1 ai=ii=ii=i 1=11=1 n=i 1=11=11=1=1 i=Jr=i 1=1 i = i i=g että uudet, vanhojen lääkärien apulaisina ollessaan, omaavat näiden tiedot j a kokemukset, mutta vaikeudet ovat tietysti suuret. Yleensä näyttävät ihmiset hyvin r a vituilta Ja siisteiltä, mutta vaatimattomasti puetuilta. Lapset vaikuttavat yleenisä hyvin hoidetuilta. Ainoastaan Joku vanhus näyttää kärsineen näköiseltä. Tässä yhteydessä on syytä mainita yleisöstä teattereissa Ja huvitilaisuuksissa. Näyttämötaide j a musiikki ovat Jatkuvasti samalla korkealla tasolla hänet täydellisesti eräässä huoneessa, rustcttu minkälaisilla "hampailla" t a - jonka jälkeen hän saa kylvyn toisessa hansa eivät voi rikollisuutta hävittää j a päälleen puhtaat vaatteet kiireestä min kauan kuin yhteiskunnan olevat kantapäähän kolmannessa huoneessa, olot sitä lukemattomalla eri tavalla Sen Jälkeen kokoontuvat sairaat y h - synnyttävät. Tarvitaan perussyiden teen Ja saavat nauttia radiomuslikkia poistamista, taikka kuulla esitelmän j a opetusta. - . ^ ' . yhteiskunnallisista (tai hygieenisissä' aineissa. Lyönnilleen klo 9 menevät c j « j . _ ^ - ^ " _ -r. » - « » . « l . . « . , 4 - 4 -« kaikki sänkvvn .etuaan ..itÄ en- öoitseman vuoroKautta ilmassa kaikki sänkyyn saatuaan sitä en nen nmsaan j a ravitsevan aterian. Aamulla ennenkuin sairaat lähtevät työpalkoilleen, saavat hie myöskin ruoka-aterian. Ensimäinen kokeilu Ilmailun alalla tapaJitui 25 vuotta sitten, jouluk. 11 p. V. 1903. j o l l o in Orvllle Brlght ajoi "lentokoneellaan" 120 jalan matkan p ^ y e n Ilmassa 59 sekuntia. Se e l ollut pitkänmatkan eikä pitkänajan lento, mutta se herätti kansainvälistä huo- Taannoin kun kxrtOuisalta amerlka- mutta tulisi n i i h i n "asettaa hampaat", niiota. Se, että koneella voi kulkea Rikollisuus yhteiskuntamme helmasynti] laiselta lakimleheltä, tJlarence Darro-vUta, kysyttiin mitä "hän ajattelee ri-kolllsuusprobleemista. hän selitti että "puolen vuosisadan-aikana kun olen ollut\lakimlesanmratissani, ei ole saavutettu minkään laisia edistysaskeleita rikoksien ja fikoTlisuuden ehkäise-mlseksL" Tuon puolen vuosisadan kuluessa, Josta Darrow ptömu, tuhansia rikoBi-suiitta vastaan tähdättyjä lakeja on laadittu j a Mrjotettu lakikirjoihin, j Sitäkin on yritetty^ mutta tulokset e i - nmassa. oli ihmeiden ihme siihen a i - vät suinkaan näytä kehuttavilta. kaan. Mutta 25 vuoden ajalla on i l mailun alalla kehitytty n i i n pitkälle. Miten rikollisuus kehittyy olevista että seuraava askel on, ei Atlannln oloista i a iffinmuodoin yhteiskunnan tai Tyynenmeren yli lento, vaan lento helmasynti, mikäli kysymyksesi on maapaUon ympäri, vähäväkinen kansanaines, kuvaa sitä: Yhdysvaltain armeijan lentokoncel-osaltaan eräs pieni uutinen, jonka on l a Questlon Mark'illa saavutettiin jo-julaissut "TOinneapolis Journal". SSinä ku viikko sitten maailman lentore-kerrotaan nuoren tytön varkausjutosta kordi j a se osottaa, että maapaUon lyhennettynä kuten seuraa : i ympäri lento ei ole mikään mahdot- "Tyttö (nimeä ei mainita) varasti tomuus Jo nyt käytännössä olevilla ^ , X n k m ' " T i v K r ^ n n 7 " o P ~ H ^ ä ^ ^ ^ käyttäen koko summan konelUa, puhumattakaantulevalsuu-fa ähoSaa^XeiSmärSh «^'^ nuoremmDle den lisäkeksintöjen saavutuksista, koskaan ennen. Jokainen uusi laki, I veljilleen j a sisarilleen sekä läSaacei- Question Mark, '3-mpottorinen um-äcHBna ja joka joniaa -maan- ^""^"""^r^::^"™^ pinalnen lentokone, lähti Los Ange- salaisen lent työtätekeviä luokkia siinä tais-|niiKa _ ' ^ ^ ^ ^ l : ^^^^ ryn 22-vuotia3. Hänet oU a - 'esUsta tammlk. 1 p. aamuna, lentäen siihen asti o li , o -s^eU.ie A T , iiikv-jftävji vam .Iisaa lakien .rikkomuksia. ^„ vhfämif.t3iRP.;:fj 13>.PI; T T i i v n r . PU i«;n • w . A H AA S U O M E E N Kurssi Suomen Markkaa o Canadan Dollarista LÄHETYSKULUTi »Oc lähetyksistä alle $20.00, 60 c Vk-letyksistä $20.00—$49.99, 80e lä-letyksistä $50.00—$79.99 Ja $1.00 ähetyksistä $80.00—$100.00 eekä {5c jokaiselta seuraavalta alkavalta •adalta dollarilta. SähkosanoinalähetyksiiilS ovat 1&- letyskulut $3.60 lähetykseltä. Saomen rabaa ostetaan. Kurssi S2.45 sadasta Smksta. Tehkää lähetykset osotteella: VAPAUS, Box 69, SUDBURY. ONT. LAIVAPILETTEJÄ MYYDÄÄN »•f EDUSTAKAA PILETTI 4SIOIT A lentokoneen saavutus. Joka Turkisnahkoja halutaan träppärit Lähettäkää turkUnahkanne meille A. LAFRANCE 8 Durhatn St. Sudbury, Ont. — Mackey rakennnkacsM Saatte päivän korkeimmat hinnat. Maksu paluupostissa. P i dämme turkiksenne erillään ja kirjoitamme tai Bähkötämmo hinnan halutessa. Puhelin 242 — — — — — —st^AM.m^^^^^^^^^^^^m.^^^»^^mmmmmmmnnmmmm m^^M Suomen Pääkonsulivirasto koko CBoadait varten suorittaa kaik kia maan : viralliselle odnstukse^f kuuluvia tehtäviä, antaa passeja matkustusta varten kotimaahan tai muaalle, vahvistaa asiakirjoja, käännöksiä y.m., selvittää perintö- J* muita Suonien kansalaisiin kohdb tuvia asioita. Osoite: Consalate General of Finland, Room 918 1410 Stanley Street, Montreal. (Ck>mer S t Catbarine and Stanley) AKSELI RAUANHEiMO. pääkonsuli Liaäksl on SuomeHa edustajini Canadassa: Konsuli Brick J Korte Port Arthur, Ont. — Adiel Saarimäki, 319 B a y St., Toronto, Ont,. — H. P. Albert llermanson, 479 Main ft., Winnipefir, Man. — Thomar ranssi, Box L . Copper Cliff, Ont. Charles E . Magnusson 54 Dock St., I. S. SAUO Koit»- j a hopca8epptt.'tekeo ensfloohan työtä halvinunal-la. Sauri varasto timantteja, kelloja y.m. kulta- ja hopcatavaraa. 192 S. Alflp>nn Stecd, Port Arthur - Pak..M..123S paras — mikäli lentoko- | Saint John, N . B. Parturiliikkeeiii 7 Durhon» St. Sodbarr, Oat, Palveicc tcilU. aina auliisU anunat-titaitoisellä työrKi^ (MTr- M A T T l AHO rempaan yhteiskuntaluokkaan kuuluvat henkilöt tjvät niitä voineet rikkoa miltei mieiiTnriäärin joutumatta siitä rangaistavaksi. 'Seuraus on kaikille selvä. Lisää rikollisuutta. Rikollisuuden -silhteeh on tapahtunut aivan päinvastaista kuin mitä lakien laatijat ovat olettaneet, tai a i nakin uskotelleet tapahtuvan. Kuri j a paikkaustöimeiipiteet eivät ole a - setettu syytteeseen varkaudesta. OU yhtäinittaisesti lähes viikon, eli 150 neet ovat kysymytesessä — 85 tunnilla • varastanut rahakukkaron jossa oli tuntia, 40 minuuttia j a 15 sekuntia,: sekä ..ranskalaisen ilmalaivan rckordi $40 j a rautatietiketti Seattleen. Hän »11 viisi ohjaajaa, joten v o i - i 35 tunnilla. otti rahakukkaron departementöpuö- tiin muuttaa miestä " k a m p i i n " j a jo-j Yhtenä probleemina kestävyyslen-din -myymäpöydältä, johon omistaja l a i s e l l a c l i vuoronra levähtää. Tuolla'ncssa on vielä se. että polttoainetta ei cli S5n Tinohtanut. Häntä <ä olisi ajalla kone kulki yli 11,000 mailia.;'voida varata kyllin paljon matkaan. mahdoHisestikaan saatu kiinni ellei J°^a maillmäärä on jokseenkin sama Niinpä Question Markiin lisättiin g a - hän olisi palauttanut rautatietike^tiä ^^^^ Angeleseista Alaskaan j a J a - soliinla 27 eri kertaa. Tuolla y li paikalliEeen rautatlekonttoriin.- Hänet P^nin kautta T T . T r , H o o « ! < vangittiin. Tytöllä ei ollut lakiniiestä Toisin sanoen, oikeudessa. Äiti oli Ulan sairas seu- kulkenut noi: Cärta^Ca,U Sudbury, Ont Olemme avanneet autokamien korjausliikkeen joten otamme nyt vaataan kaikenlaista autokumleiD i a l i - «fikumien korjausta. Trr<irttKvat«yyt taataan. vustaneet, äim •syyt jotka rikoksia I rataksensa tyttöä oikeussaliin. Hänen Pärimatkasta^ synnyttävät, ovat oUeet syvemmällä, itse yhteiskimta^itjestelmässä. Puhutaan, että lakeja «1 tulisi oUa niin paljo kuin initä aälitä nykyisin on. isänsä oli ulkona kaupungista irtsi- °'^si lähtenyt itää kohden j a lentänyt mässä työtä. NäinoUen hän . saatrai; kyseessä olevan matkan, n im o l i - i se yksinään, atkien murtuneena. "Perhe oTi muuttanut Minneapölis'un päässs^t Hongkongiin, Kiinaan. toisesta lentokoneesta langin avulla, j t a k i a . Hyvä kalusto, talo hyvässä Tämäkin onnistunut lentokokeilu j kunnoKsa. tapahtui sotaharjptitelun merkels.sä, kuten osottaa jo sekin, että kokeilta- Tällä kestävyyslennoUa rikottiin s a k - i v a n a oU armeijan lentokons. MnipaissnomaMsesta niteiMa VanhimmiEta urheilumuodoista»-f j a kenpä tietää, k u i n k a l u j i a kamp-nle johtuu casmnä mieleemme h i i h - pailuja talviset salot ovat nähneet pyssyllä, o31 niinikään esi-isiemmö ^ " v i e t i n tyypillisiä ilmenemismuoto- häntä, niskanuora y.m., j o i s t a j o k i r - urheiluja- {Ja o n työkilpailu. Olen tehnyt j j a l l i s i a k i n tietoja on olemassa aina-tästä tavallaan kummallisesta ilmi- kin 1700-luvulta, mutta vaikeus on to. Vaikka esusie suoranaisesti t i e däkään' muiuflis-jsuomaläisten hiihdosta urheiluna, ei o l e epäilystä-kään, etteiko siiS' myös sellaisena o l i s i v i l j e l t y . - S u k s e t olivat aik»^-| naan miltei^ a i n o i t a välineitä, j o i l la tälvella^yoitiin^^lHMuia, ja^luetaan-han nykyään j o hiihtäminen sinän-e ä , " r e i p p a i l u n ^ " t. u l k o i l u n a urhei-noina muinaisina aikoltaa yksistään nrheilumielessäkin. Hiihtotaito on kanisalJamme i k i vanha; Jo n ^ . uraalilaisena ailta-n a (n, 4,000 v. ennen ajanlaskumme alkua) on suksi ollut tunnettu esi-isillemme. Olisi mieJenkiintofe-ta osoittaa tieteellisten' tntkimuBten valossa, miten varsinainen suksi, n y - Inlen joukkoon. Mutta hiihtotaito [kyaikainen urheflusukscn kanta-isä. 0a^t£$^c»l^ ^Viyo iniehisen kunnon parhaita mittaajia.. Metsän otusten, h i r v e n t a i v a r s i n k i n sndeii j a i l veksen pjrynnistä t u l i monta kertaa sisän j a siÖEeyden anicara näyte; rotta ciatettihL a j a a - t a k a a vuoror ka.usimSäriä, jaamusta. J l t a a n , . yö levättiin nuotion ääressä j a jälleen on saomalaisiäen -löoma>-;ja meiltä muulle maailmalle leviämä, mutta Tuntunee cadolta, jos l u en m j i i - j o s t a matkoillani joukon muistiinpa-naisiin urheJJuihin myös löylykilpai-j noja, j a täytyy ihmetellä sitä into-lun. Mutta sisun näytteenä se-^ui-j himoa kilpailemiseen, j o l l a aikaisem-tenkin on o l l u t saunasankarien i n t o - ; m a t sukupolvet ovat jokapäiväistä himoisimpia otteJumuotoja. AivSan. raadantaansakin "höystäneet", Tä-' varhaisina aikoina, jolloin', a s u t i i s ' m a . ilmenee esim. halkometsässä, oli vielä harvaa- ja kylpeminen sup- ken useamman sylen yhdellä rupea-ritettiin oman perheen 'keskuudessa; se ei vielä liene päässyt " m u o t i i n "; mutta h i i n >pian k u i n syntyi, j o j[o'liä j a alettiin k y l p ^ kyläkunnan y h teisissä saunoissa, se a l k o i ' e h l l o t t o - masti. Kuuman sietäminen, joka maila saa pinoon, niittämisessä, ken nopeammin saa sarkansa valmiiksi, ojankaivussa, pellavanloukutukses. vain siinä, tutkimus kun on vasta alullaan, mitä voi laskea "muinaissuomalaisten" harjoittamiksi, mitä ei. Ettei erilaisista urheilutavoista ole ollut puutetta, saattaa arvata j o siitä, että urheilu- j a l e i k k i t y y p - pejä olen laskenut löytyvän maas- Eamme noin 500. V i e n a n - k a r j a l a i silta, aunukselaisilta, inkeriläisiltä j a vepsäläisiltä tekemieni muistiin- Lähempiä tietoja saa omistajalta. (38 267 Richmond Street We«t, Toronto 2, Ont. Älkää laiminlyöko kurltka torven tulehdusta kohtuuden rajoissa pysyen voi oUa^ nautinto, alkaa pian muodostua kll-1 johtanVt" jopa kuolemaan. Mutta p a i l u k s i . " A l k a a kehittyä loylymie-j yhtä kaikki, luonnollensa ei voi roi-se v ^ i tällä. kerta«.^liian pitkälle- ^^hiä' jä" -mestareita, -jotka nielevät tään, j a kun kilpaileminen sitäpait-m^.-_— -^JU^iu,.^,,,^*.^ /V» -[^i^^i^^K^yri^ .ro;_ <.o^' g j jQuduttaa työtä, O H sitä pidetty ea j.n.e. Työssä ollaan useinkin i panojen nojalla saattaisi ehkä j o - o l l u hiin kiihkeitä, että terveys o n ' - - - iäksi mennyt; olenpa saanut tietoja siitäkin, että l i i a l l i n en ponnistus on' Töinen. ikifänfaäi'..pi^eilumuoto on, kipeimmänlrin tuiskan, k u n v a i n salametsästys. Tosinhan 8 6 varhaisina | vat kilpaveikon alas lavoilta. T i ^ - aikoina o l i myös, j a 'etupäässäkin,' k i a l d n makeampi o n tieto siitä, ettiei elinkeino,' mutta se saa^oi mennä ;kylässä kukaan hänellä' loylynkestk-myös siinä määrin " v e r e e n " , että o n misessä rätä. »-'jTa us^in on oteltu joskus^ taloudellisestikin edullisena. Varsinkin tuntuivat isännät j a rengit tehneen työtä kilpaa, j a viimemainitut sitä pitivät itselleen maineky-symyksenä, lujat työmiehet k un saattoivat olla l a a j a l t i k i n kuuluja Bä e i i l m e i s f ö t M n enää aina o l h i t ! äsken- hiihdon yh , , , - - i , ^- i j a sama, lla , haluttuja. „ Ett-ä työkil-kysymys siitä • i t t ä saatäisiiri yksi i muistett|?va on lisäksi varsinkin, selvittelyn • a l a i s ^ t ^ r n u n , kenties f pa ori kuulunut tavalla tai toisella metsänpeto'vähenimäUe, vaan siitä, karhunkaadot, jotka ennen tuliasei- kuyaavimpia pilrteitö a nähty; esi^vanhempiemme "huvitteluun" jo että'aloitetttt^kämppailu oli voitetr den käytäntöön tuloa g u o r i t e t t i i n - j u u r i stiömaläisessäs^^^ Mitä' muinais-suomalaisena aikana, siitä J a se se pani metsämiehet keihäällä pistäen. 0) Että tällainen "suomalaisen'' ^ u n a n - a ole epäilystä. — N y - maan itsestään vaikkapa vii--ottelu^ v^^ jä~ vahvan-merikäm- tulee, ei _ tiede ole j i i t ä lopullista kyään tämä kilpailutapa kuulunee - " • M. T; «1*» i T T i e T i o n lfnTi<;<;a on elämvs < kunen urheiluleikki palautua n.s, yhteis-suomalaiselle ajalle asti, mutta niistä e n vielä tällä kertaa usk a l l a lausua mitään varmaa. Toivottavasti tuleva tutkimus pyst y y rikkaiden kokoelmiemme pohjalla luomaan vankan j a luotettavan kuvan ^kansamme muinaisista urheiluharrastuksista. Toht L A . Johnson Suomalainen Hammasliiakari tulee olemaan uudessa vastaanottopaikassaan hclmik. 14 p. aikana 16S Spadlna Ave., TORONTO, ONTARIO, N o r t h East Spadina j a Queen katujen kulmassa Suite 6. Sisäänkäytävä 105 Spadina Ave. (43) K<-ii!il ..kuiimi-, f/tl rd'^ muoi raarallisr? jotiluvst livallliilira Yt,V\^i. KsUik. tintie UmSa otiakaa nurkl«7'« Mixiure. i^a |.:kji««.li Icvr-fitnS y.kin »rkS poistu . «»vt .ri(i?n. KriloUta vnnhanarbiaisu aii-ra|. ijil.i;ikk,^jBli, S., nn liiMMlUacn Lokril-lii vslmlttr. M^xl^ivSoa L a i k lM rulidoiku- \>iiU%a laknukurn Lnnna. K. UVCKLHY, LIUITFD, U2 Bluiual St.. ToroniD 2 Toimii kuin ulaan \ Ykil ainoa olio tnie* un, m Dr. S. J. Dr. J. S. Strachan HAMMASLÄÄKÄRI Ross Block FORT WILLIAM, ONTARIO HAMMASLÄÄKÄRI Spesialisti tekohampaiden ja knionnf*^ laitossa sekä ailtatyS alalla. Acme apteekin yläkerraasa Cedar ja Ihirham kat, kalmaa» P. o. Box 636 Pnlbciia 62 SUDBURv, ONT. CK) että se t^too,«niininälKee^ . . „ ..^ milläihyvänkä; o l l a ^ d e ^ Äichcn kunnon maarana j a M u t ta että se menpmaan -urneuuna_MaiaajHHatt.:jjuv- ' v ^ / _ . . • -' - - ' 'C- ^- . M^ Ä i § i i s ^ : n u o f i b t u r « n tai päre- myös "ennatyksiste^ ^ . A m p ^ ^ - - valkeiden alkuaikoina jousella, myofismmm Ihmisluonteessa ; kehittyp,eeraraä£sä heilun yuoksi", ilman jokapäiväisiin kuuluvia kilpailutapoja vielä kosketelleet. V o i - puhua. mitä moninai-bttelulsta, urheilupeleistä j j a kilpaleikeistä, kuten kiekonlyönti. asastevaö k i l p a i - ^ s y l i p a i n i , väkikiven nosto, kissan- Kuten edelläolerasta j a lehtemme toissapäivän numerossa olleesta ensimmäisestä osasta kirjotuksesta " M u i naissuomalainen xu-hellu" ajatteleva l u k i j a huomaa, 'on se kirjötettu erittäin kan.<;alllselta näkökannalta. Em< me kuitenkaan katsoneet töota kani caUijta täyyä niin suurek.5i tekijäksi, että clkimme kirjötuksen jättäneet f ' 1316 St. julkaisematta, koska sUnä esiintyy; M O N T R E A L eräitä 'piirteitä n.s, suomalaisen u r -l heilun kehityksestä. Lukijat ottavat;, Suositellaan huoneita, ruokaa siis mitä siinä oh hjrvää j a jättävät kahvitarjoilua koko päivän. • erikoinen k a n s a l l i s e n l c i n i a n huomioon-i ^ , ' , , . l-:,'; ottamaHa ' Sauna avoinna tiistaina, tors|4iJ ' n a ja lauantaina- M A K S H O T EL Ainoa suomalainen hotelli Boay. nissa. Siistiä huoneita saatavaaa. P . , J . KUPIAINEN Main ja Noranda Sta. knlaiassa R O U Y N , Q U & IK Antoine Street, QUEBEC ,, -UrheiltM>:astc3i. h o i t a j a . - TILATKAA V AI*AUS: J. Koski, omistaja. JOS OLEÄ " • LÄÄ^tiin^A.-TTjfio. o ijilali oo Jrt'-«V-r W nsOrfra t«cUa »eB. ttttyna. "Kuin m.v5--.V.!h'ttydrtDörtj lorttt-to rö-maUilslKta IcoUUUiktu^Ulil, Jiistä:>>)uaani roL U.-« vaUtii KnAvaa lUki^^vn t«»un<«s,Htamatea X!iffW niohli tyinmi-faia TnöÖaT^" * 4 •'T^mUa Urjan raatte rapaiuttl j a fiifiKtF^-wa fiJla Johal»«ji>»..|/ii»rfäiais«ii6r kodbcia. i d l Q rtte tiifm fccmka xifiil'tarrit|iettP,i<T«rtä:sa InzssbiniU. '•läkkclta Ja VHmtmiAUtohlarHvi. i • — U e a e l l M n A r i t w kM on s n a r i n — - —Suom. äptMkMUIke XlHirBTaUtm— V. 1. U O N E L L CO.. Bi^^QSieSi ySSl»,
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 13, 1929 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1929-02-13 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus290213 |
Description
Title | 1929-02-13-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
No. 37—1929
DuetteM
i t f a i o a r i n ajatuksia Tallibtevasta y h teiskunta
jäfjestelmasti.
Näin talvella, kovien pakkasten
aikana j a myrskyjen raivotessa, näkee
n i i n h y v i n ' jnonnonvoimien erilaisuuden
mitä se o n t a l v e l l a j a
mitä kesällä. Talviaika on a i n a ko^.
- v i n a i k a meiUe työläisille, kun on
taisteltava kylmyyttä vastaan, k u n
itsensäsäilyttämisvaistp sanoo, että
säilytä itsesi talven pakkasilta ja
t u i s k u i l t a , että kyllä sitä aina kesällä,
tulee toimeen, k u n tuo luontoäiti
j a k a a lämpöään meillekin, jotka
. olenune muka huonompia ihmisiä
n i i d e n mielestä, jotka eivät kos-kaan
tee mitään toimeentulonsa
hanlddmiseksi. Mutta myöskin näin
talveUa, huomaa niin hyvin luokk
i e n välisen eroavaisuuden olemassaolon
sellaisetkin, j o t ka eivät sitä
a i n a näe eivätkä tule ajatelleeksi.
K u n vähänkin katselee ympärilleen,
n i i n j o k a puolella näkee miten ihmiset
ovat erilaisia. Toiset ovat h y v in
Eydxieen näköisiä j a vahvoihin turkk
e i h i n pukeutuneita,jotavastoin moni
työläisistä ei saa edes kunnollista
"mäkinootakkia" päälleen, suojatakseen
itseään edes sen v e r t a a , että
v o i s i kunnolleen liikkua asioillaan.
N i i n , tämä j o panee monen ajatte-maan
miksi näin pitää olla. J a t u l
e e k o . a i n a näin olemaan, että me,
j o t k a kaiken maailmaan tuotamme,
kaivamma nikkelit maanpimennois-t
a päivän valoon, j a k o r p i e n , r ä meiköstä
hakkaamme puut maailman
m a r k k i n o i l l e vietäviksi, teemme k a i ken
hyödyllisen mikä maailmaan
; hjrvinvoinnin tuo — että me kär-sinune
aina puutetta? Sillä työ
j u u r i on k a i k e n tuottaja, j a me sen
tekijät j a tuottajat saamme niin
pienen osan työmme tuloksista et.
' tämme voi h a n k k i a edes kunnollista
toimeentuloa itsellemme eikä perheellemme.
Jotavastom ne, j o t k a eivät
joudu koskaan hikihelmiä vuodattamaan
minkään hyödyllisen
. työn tähden, muuta jos s i l l o in h i koilevat
kun samppaniat ja muut
[ hyvät aineet päässä höyryää. Ja
näillä olioilla on kaikkea kylliksi
mitä vaan haluavat järjestää elä-
' ' mänsä hauskaksi tekemiseksi.
J a tämä j u u r i tuo ajatuksen työ-
; Iäisten mielifa», millä tämä luokk
i e n olemassaolo voidaan poistaa.
J a sitä e i mmiilla voida poistaa, kuin
vanhan jaijeÄelmän hävittämisellä
j a uuden talaille luomisella, sellaisen
järjestelmän, jossa me voimme i i se
määrätä kohtalomme j a kaikki on
yhdenv»taMa. Sillä n i i n kauan t u lee
olemnau luokkarajat kuin tornein
osa kansatäta sortaa toista. Uutta
tässä j u u r i o n kysymys miten se t u lee
tapalftumaan. Sillä se e i -vaan
n i i n tapalidu, että astUa tästä 'kapi-
. talistiseöta maailmasta joamekin
; ihanneyhteiskuntaan. Me k u n e i
saads, snäfiään saavutuksia itsellemme
jollemme me niitä itsellemme
; vaadi. Sillä kapitalisti on c ö n kiin-
; teästi Jaäestynyt omiin järjestöihinsä,
ettei se luovuta mitään ellei sen
ole sitä pakko tehdä. J a näin ollen
olisi -meidän työläisten myÖE "•järjestyttävä
j a koottava voima-rame yhteen
sen lipun alle, joka mBillä on
tunnzäcBBna j a johtaa maailman
telussa, jolca joskus on iiävittävä
nykyjHan riisfojärjestelmän ja luova
t i l a l l a -sosialistisen yhteisksmtajärjes-teimäa,
.'jossa ei tunneta Ityöläisten
r i i s t o a ceikä sortoa ,
, NSoa, tässä olkoon meille tunnuslause,
-että kukin pyrimroe kohdaltamme
täyttämään luokkataistelu-velvoSlsnirtemme,
ettemme ©Tisi vain
syrjästS k a t s o j i a ja r a t s a s t aM Tniillä
s a a v u t n i s i l l a mitä toiset työläiset
ovat saavuttaneet ja vastaistrnäessa
saayuttäiraat. .Siis velttous fisis ja
k u k i n tositoimintaan, siihem -mitä
nykyinen -aika meitä kaikkia -«Taalli
j a velvojliiätBl! -— Mainari.
Suomalaisen por?aril]is6n tkden
LemDgradm sairashoitoH)!^^^^
Keskiviikkona, helinik: 1^ p;nä—WedM Feb, 13
iehen laosonto
Helsingissä ilmestyvän porvarillisen
sanomalehden "Hufvudstadsbladetin"
edustaja oh haastatellut kinorgian dosentti,
tohtori a e n n Bardya. joka oli
ollut yhdessä yhdeksän muun suomalaisen
kirurgin kanssa Pirogov-seuran
kutsumana tutustumassa Leningradin
sairashoito-ölolhin. Tohtori Bardy
kertoi lehden edustajalle m.m. seuraavaa:
Oh luonnollisesti mahdotonta niin
lyhyen käjmnin aikana päästä j o i h i n k
i n puhtaasti objektiivisiin käsityksiin,
mutta yleiskäsityksenäni tahdon heti
sanoa, että meidän olisi paljon opittavaa
lääketieteellisellä j a terveydenhoidollisella
alalla itäisiltä naapureiltamme.
Etenkin röntgen j a radiumkäsittelyn
alalla ollaan Leningradissa kaukana
edellä meistä. Professori Petrovin syöpä-
instituutti on, sen voin minä varmasti
väittää. £hm>pan ensimäinen
radiumlaitos. Niin kauan kUin Suomesta
puuttuu sellainen laitos olenune
todellakin valitettavan suuressa määr
i n kehityksestä jälellä.
Yleensä kuuluivat lääkärit joita t a pasimme,
vanhaan kaartiin j a ovat
saaneet koulutuksensa enne-a vallankumousta.
He ovat matkustelleita ja
lukeneita miehiä ja voivat taitavuudessa
kilpailla Hhiropan etevimpien
lääkärien kanssa," eritoten kirurgian
alalla, kuolimatta niistä vaikeuksista,
joita heillä on voitettavina
tullessaan kosketuksiin länsimaisen
kulttuiuin kanssa j a huolimatta eris-k
u i n ennen vallankumoustakin. ELäyn-t
i teatterelESa tai oopperassa on todellinen
taidenautinto. Mutta kysymyshän
oli yleisöstä.. Smokingeja ei tosin
näy teattereissa, mutta minusta-timtui,
että oltiin kuitenkin vaivauduttu
pukeuttunaan paremmin tällaista
tilaisuutta varten.
Mitä sairashuoneisiin tulee, on luonnollista,
että monet niistä samaten
kuin koko Leningrad, vaikuttavat jossain
määrin rappeutuneilta. Huolimatta
siitä, on kaikki kuitenkin o n nistuttu
saamaan puhtaaksi j a muhk
e a k o Laitoksissa työskennellään
vilkkaasti hjrgiehlsten vaatimusten läpiviemiseksi
j a järkiperäisen terveydenhoidon
juurruttamiseksi yleiseen
tietoisuuteen. Tästä, ovat todistuksena
sosiaaliset j a hygienisst'museot. Jolta
on pantu kuntoon j a joissa yleisöllä
o n tilaisuus saada tietoja asiantuntijain
Johdolla. On tapana kuljettaa
sotilaita sekä slviiliylelsöä pienissä
ryhmissä museoihin. Joissa k u n k
i n ryhmän ottaa huostaansa ohjaaj
a , joka kuvaplirrosten Ja karttojen
avulla valistaa yleisöä.
Sairashuoneet ovat tfiynnä j a p o liklinikoissa
vallitsee suuri ahtaus.
Koko lääkärihoidon j a lääkkeet kustantaa
valtio.
Erittäin suurta mielen'siintoa herätt
i käynti eräässä n.s. yösanatorlossa.
Se on sanatorio. Jossa keuhkotautl-
Joitakln kuukausia sitten farmilta,
tcivcssa saada työtä j a nauttia kaupunkielämästä.
Hän on vanhin neljästä
lapsesta, isäntä etsi työtä Ja
hän itse, omaten kokemusta pikakirju-rina,
yritti etsiä työtä.
"Lopoksi jkertcV ^ t ö saaneensa
työn myydä koulukirjoja Illinoisissa j f
Indianassa. Ansaitsi siinä jonkun
verran j a säästi hieman rahaakin. T u l
i kotiin Jouluksi, mutta joulupäivän
vieton sijasta löysi perheen nälkään
nääntymässä. Alti oli sairaana. Isänsä
j a vanhin veljensä eivät saaneet
työtä Minneapolisissa. Heidän oli
mentävä takasin maalle. Säästetyt
penningit menivät ensi hädän lieventämiseen.
Hän maksoi velkoja, jolta
oli kerääntynyt useamman viikon a -
jalta. Lähetti äidin sairaalaan valkeata
leikkausta varten. Tarvittiin r a haa
lasten elättämiseen.
"Kävellessään eräänä päivänä kaui-pungilla
pistäjrtyl hän kauppapuotiin
j a huomasi rahakukkaron olevan puodin
pöydällä. Sieppasi sen Ja pa-keru.
Kulutti kaiken. "Yes. minä
varastin spn", sanoi tyttö tuomarille.
"Tiesin että se oU väärin ^ehty. E n
ole sitä koskaan enneh tehnyt, enkä
ole milloinkaan ennen ollut rettelöissä.
Otin rahan Ja maksoin sillä laskuja
fekä ostin lääkkeitä äidille." •
Uutisessa mainitaan, että Henne-i
pln kauntln plirlolkeuden tuomari va-J
pautU tytön Ja lupasi hankkia hänelle
avustusta. Sellaista armoa eivät mo- \
netkaan saa osakseen. Lalukoura ei[
tunne säällä muuta kuin verrattain
harvoissa poikkeustapauksissa. Tämä
tapaus kuului tuolljdslln poikkeustapauksiin.
Lukemattcraat ovat ne tapaukset
että suoranai-r=
ii=ii=ir=ur=Jr=ii=if=iis=rfg
set, vielä kuitenkin työkykyiset työläiset,
saavat hoitoa kuuden vUkon' rikkaassa Amerikassa,
aikana. Lopetettuaan työnsä tulevat sen köyhyyden ja elämäntaistelun
tetysta asemastaan — mitään opinto- sairaat sanatorioon. Se sanatoorio synkkyyden takia henkilö Joutuu r i -
matkoja ulkomaille ei ole tuUut ky- jossa me kävimme. oU muodostettu kollisuuden tielle Ja päättää clämän-symykseen
— ovat he a j a n kehityksen: entisestä yksityisestä huvilasta j a ei sä ammatti^rikoUisena. sitävastoin kuin
huipulla. I jättänyt mitään toivomisen varaa m l - jos hänen elämänsä olisi ollut tur-
Uuden lääkäripolven kehityksestä on; tä tulee siisteyteen Ja mukavuuteen, vattu, oUsi voinut oUa mitä kunnialU-vaikea
sanca mitään. On toivottavaa, i N i i n kun sairas tulee illalla, riisutaan sin ihminen. ^ L a i t , olivatpa ne v a -
jl The htera^onal CoHprati^^
osaUeteistajiD^ sekä kannat^^
Yfejsmyynnit vuodelle 1928 olivat ....$286,855.38
Yleisyoitto oli 16,129.86
Osakepääoma tähän mennessä on . . . 4,850.00
Vararahasto ja voitot 23,958.96
Tämä on osuustoiminnan tulos: ja ensi vuonna
myöskin toivomme saavamme yhtä hyvän tuloksen.
Mutta pitäkää mielessänne, että me tarvitsemme
jokaisen kannattajan yhteistoiminnan.
Koska tahansa olette ruokatavaran, rehujen
tai leipomotuotteiden tai-peessa, kirjoittakaa,
soittakaa tai käykää.
The Intenalional Co-operalive Tradng Co, i t i
n
o
Q
s
n
ni
Port Arthur Fort William
Oi
i!
1
ai=ii=ii=i 1=11=1 n=i 1=11=11=1=1 i=Jr=i 1=1 i = i i=g
että uudet, vanhojen lääkärien apulaisina
ollessaan, omaavat näiden tiedot
j a kokemukset, mutta vaikeudet
ovat tietysti suuret.
Yleensä näyttävät ihmiset hyvin r a vituilta
Ja siisteiltä, mutta vaatimattomasti
puetuilta. Lapset vaikuttavat
yleenisä hyvin hoidetuilta. Ainoastaan
Joku vanhus näyttää kärsineen
näköiseltä.
Tässä yhteydessä on syytä mainita
yleisöstä teattereissa Ja huvitilaisuuksissa.
Näyttämötaide j a musiikki ovat
Jatkuvasti samalla korkealla tasolla
hänet täydellisesti eräässä huoneessa, rustcttu minkälaisilla "hampailla" t a -
jonka jälkeen hän saa kylvyn toisessa hansa eivät voi rikollisuutta hävittää
j a päälleen puhtaat vaatteet kiireestä min kauan kuin yhteiskunnan olevat
kantapäähän kolmannessa huoneessa, olot sitä lukemattomalla eri tavalla
Sen Jälkeen kokoontuvat sairaat y h - synnyttävät. Tarvitaan perussyiden
teen Ja saavat nauttia radiomuslikkia poistamista,
taikka kuulla esitelmän j a opetusta. - . ^ ' .
yhteiskunnallisista (tai hygieenisissä'
aineissa. Lyönnilleen klo 9 menevät c j « j . _ ^ - ^ " _ -r. » - « » . « l . . « . , 4 - 4 -«
kaikki sänkvvn .etuaan ..itÄ en- öoitseman vuoroKautta
ilmassa
kaikki sänkyyn saatuaan sitä en
nen nmsaan j a ravitsevan aterian.
Aamulla ennenkuin sairaat lähtevät
työpalkoilleen, saavat hie myöskin
ruoka-aterian. Ensimäinen kokeilu Ilmailun alalla
tapaJitui 25 vuotta sitten, jouluk. 11
p. V. 1903. j o l l o in Orvllle Brlght ajoi
"lentokoneellaan" 120 jalan matkan
p ^ y e n Ilmassa 59 sekuntia. Se e l ollut
pitkänmatkan eikä pitkänajan lento,
mutta se herätti kansainvälistä huo-
Taannoin kun kxrtOuisalta amerlka- mutta tulisi n i i h i n "asettaa hampaat", niiota. Se, että koneella voi kulkea
Rikollisuus yhteiskuntamme helmasynti]
laiselta lakimleheltä, tJlarence Darro-vUta,
kysyttiin mitä "hän ajattelee ri-kolllsuusprobleemista.
hän selitti että
"puolen vuosisadan-aikana kun olen
ollut\lakimlesanmratissani, ei ole saavutettu
minkään laisia edistysaskeleita
rikoksien ja fikoTlisuuden ehkäise-mlseksL"
Tuon puolen vuosisadan kuluessa,
Josta Darrow ptömu, tuhansia rikoBi-suiitta
vastaan tähdättyjä lakeja on
laadittu j a Mrjotettu lakikirjoihin, j
Sitäkin on yritetty^ mutta tulokset e i - nmassa. oli ihmeiden ihme siihen a i -
vät suinkaan näytä kehuttavilta. kaan. Mutta 25 vuoden ajalla on i l mailun
alalla kehitytty n i i n pitkälle.
Miten rikollisuus kehittyy olevista että seuraava askel on, ei Atlannln
oloista i a iffinmuodoin yhteiskunnan tai Tyynenmeren yli lento, vaan lento
helmasynti, mikäli kysymyksesi on maapaUon ympäri,
vähäväkinen kansanaines, kuvaa sitä: Yhdysvaltain armeijan lentokoncel-osaltaan
eräs pieni uutinen, jonka on l a Questlon Mark'illa saavutettiin jo-julaissut
"TOinneapolis Journal". SSinä ku viikko sitten maailman lentore-kerrotaan
nuoren tytön varkausjutosta kordi j a se osottaa, että maapaUon
lyhennettynä kuten seuraa : i ympäri lento ei ole mikään mahdot-
"Tyttö (nimeä ei mainita) varasti tomuus Jo nyt käytännössä olevilla
^ , X n k m ' " T i v K r ^ n n 7 " o P ~ H ^ ä ^ ^ ^ käyttäen koko summan konelUa, puhumattakaantulevalsuu-fa
ähoSaa^XeiSmärSh «^'^ nuoremmDle den lisäkeksintöjen saavutuksista,
koskaan ennen. Jokainen uusi laki, I veljilleen j a sisarilleen sekä läSaacei- Question Mark, '3-mpottorinen um-äcHBna
ja joka joniaa -maan- ^""^"""^r^::^"™^ pinalnen lentokone, lähti Los Ange- salaisen lent
työtätekeviä luokkia siinä tais-|niiKa _ ' ^ ^ ^ ^ l : ^^^^ ryn 22-vuotia3. Hänet oU a - 'esUsta tammlk. 1 p. aamuna, lentäen siihen asti o li
, o -s^eU.ie A T , iiikv-jftävji vam .Iisaa lakien .rikkomuksia. ^„ vhfämif.t3iRP.;:fj 13>.PI; T T i i v n r . PU i«;n • w .
A H AA
S U O M E E N
Kurssi Suomen Markkaa
o
Canadan Dollarista
LÄHETYSKULUTi
»Oc lähetyksistä alle $20.00, 60 c Vk-letyksistä
$20.00—$49.99, 80e lä-letyksistä
$50.00—$79.99 Ja $1.00
ähetyksistä $80.00—$100.00 eekä
{5c jokaiselta seuraavalta alkavalta
•adalta dollarilta.
SähkosanoinalähetyksiiilS ovat 1&-
letyskulut $3.60 lähetykseltä.
Saomen rabaa ostetaan. Kurssi
S2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 69, SUDBURY. ONT.
LAIVAPILETTEJÄ MYYDÄÄN
»•f EDUSTAKAA PILETTI 4SIOIT A
lentokoneen saavutus. Joka
Turkisnahkoja halutaan träppärit
Lähettäkää turkUnahkanne meille
A. LAFRANCE
8 Durhatn St. Sudbury, Ont. — Mackey rakennnkacsM
Saatte päivän korkeimmat hinnat. Maksu paluupostissa. P i dämme
turkiksenne erillään ja kirjoitamme tai Bähkötämmo hinnan
halutessa.
Puhelin 242 —
— — — — —st^AM.m^^^^^^^^^^^^m.^^^»^^mmmmmmmnnmmmm m^^M
Suomen
Pääkonsulivirasto
koko CBoadait varten suorittaa kaik
kia maan : viralliselle odnstukse^f
kuuluvia tehtäviä, antaa passeja
matkustusta varten kotimaahan tai
muaalle, vahvistaa asiakirjoja, käännöksiä
y.m., selvittää perintö- J*
muita Suonien kansalaisiin kohdb
tuvia asioita.
Osoite:
Consalate General of Finland,
Room 918
1410 Stanley Street, Montreal.
(Ck>mer S t Catbarine and Stanley)
AKSELI RAUANHEiMO.
pääkonsuli
Liaäksl on SuomeHa edustajini
Canadassa: Konsuli Brick J Korte
Port Arthur, Ont. — Adiel Saarimäki,
319 B a y St., Toronto, Ont,. —
H. P. Albert llermanson, 479 Main ft., Winnipefir, Man. — Thomar
ranssi, Box L . Copper Cliff, Ont.
Charles E . Magnusson 54 Dock St.,
I. S. SAUO
Koit»- j a hopca8epptt.'tekeo
ensfloohan työtä halvinunal-la.
Sauri varasto timantteja,
kelloja y.m. kulta- ja
hopcatavaraa.
192 S. Alflp>nn Stecd,
Port Arthur - Pak..M..123S
paras — mikäli lentoko- | Saint John, N . B.
Parturiliikkeeiii
7 Durhon» St. Sodbarr, Oat,
Palveicc tcilU. aina auliisU anunat-titaitoisellä
työrKi^ (MTr-
M A T T l AHO
rempaan yhteiskuntaluokkaan kuuluvat
henkilöt tjvät niitä voineet rikkoa
miltei mieiiTnriäärin joutumatta siitä
rangaistavaksi. 'Seuraus on kaikille
selvä. Lisää rikollisuutta.
Rikollisuuden -silhteeh on tapahtunut
aivan päinvastaista kuin mitä
lakien laatijat ovat olettaneet, tai a i nakin
uskotelleet tapahtuvan. Kuri
j a paikkaustöimeiipiteet eivät ole a -
setettu syytteeseen varkaudesta. OU yhtäinittaisesti lähes viikon, eli 150 neet ovat kysymytesessä — 85 tunnilla •
varastanut rahakukkaron jossa oli tuntia, 40 minuuttia j a 15 sekuntia,: sekä ..ranskalaisen ilmalaivan rckordi
$40 j a rautatietiketti Seattleen. Hän »11 viisi ohjaajaa, joten v o i - i 35 tunnilla.
otti rahakukkaron departementöpuö- tiin muuttaa miestä " k a m p i i n " j a jo-j Yhtenä probleemina kestävyyslen-din
-myymäpöydältä, johon omistaja l a i s e l l a c l i vuoronra levähtää. Tuolla'ncssa on vielä se. että polttoainetta ei
cli S5n Tinohtanut. Häntä <ä olisi ajalla kone kulki yli 11,000 mailia.;'voida varata kyllin paljon matkaan.
mahdoHisestikaan saatu kiinni ellei J°^a maillmäärä on jokseenkin sama Niinpä Question Markiin lisättiin g a -
hän olisi palauttanut rautatietike^tiä ^^^^ Angeleseista Alaskaan j a J a - soliinla 27 eri kertaa. Tuolla y li
paikalliEeen rautatlekonttoriin.- Hänet P^nin kautta T T . T r , H o o « ! <
vangittiin. Tytöllä ei ollut lakiniiestä Toisin sanoen,
oikeudessa. Äiti oli Ulan sairas seu- kulkenut noi:
Cärta^Ca,U
Sudbury, Ont
Olemme avanneet autokamien korjausliikkeen
joten otamme nyt vaataan
kaikenlaista autokumleiD i a l i -
«fikumien korjausta.
Trr |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-02-13-03