Vapaus, June 1, 1926

              sm 2 Tiistaiiia, kesäkuun 1 pina—Tues., Jutie 1, lft26 Na. 63
V A P A U S
tBuadatt Booitaalalsen ty^vSe^n äänenkannattaja, flmes»
tww Sndbnryssa; Ont^ ioka tiistav torstai ja lauantai
T o f m i t t a j a i : :
•8, G. NEIL. AEVO VAABA
VAPAUS (Uberty)
-The ooly orsan of Finnish Workers in Canada. Fnb-
. flihed in Sndbory, Ont, every Tnesday, Thnrsday and
.' ***^^Sered at the Post Offiee Depsortment,, Ottawa,
' jM seeond clas» matter. - ;
> TILAUSHINNAT: , ;
(Umadaan yksi vIc $4.00, paali vk. $2.26, liojme Uc.
JPIJSD ja yksi kk. 76e.
Yhdysvaltoihrn ja Snomeen, yksi -k. $5.50, pooli vk.
98.00 JB kolme kk. $1.76. ^ . .
Tilauksia, joita ei xearui r^ha, ei tuBa lähettämään.
pitsi aBiamiesten jajlla on takaukset
ILHOirnSHINNAT VAPAUDESSA:
Nalmailmotnkset $;.00 kerta, $2.00,kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotukset, 60e pal^tuuma. ^
NimenmDutooamotukset 60e kerta, $.1.0Q 8 kertaa.
Syntymailmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
V A^oeroilmotokset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Kuolemanilmotnkset $2.00 kerta, f50e lisamaksn
^atosEauseelta tai inulstoväresyltä. , y
Halu&antiedot ja osoteilmotukset 5Qe kerta, $1.00
Icolnekeriaa. * •'
mapSlsilmottaJIen ja ilmotusakenttnorien on, vaa»
fllttaessa, lähetettävä iJmotushinta etukäteen.
^ Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont*
torissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina jalauantdb
Jleiiteen. tsprtaln» kello 9. • ^ ' >
' General advertlsine^ rates 76c per eoL Inch. Ifi*
vmpm cbargo for jslngle insertion 76e. The Vapaps
' H .the, hest .adveroBinflr medium amongf the Finnish
f*oi»j!» in'.Canada; - ^
• ' ' Vfipauden konttori ja toimitus: 'Uberty BUg Lonie
tt. Puhtelim 1038, Po8tiosote,:-Box 69, Sudbury, Ont,
' , J[o8 .et^' inil*?in tahansa saa vastausta ensimaiseen
Uijceseenhe,' kirjoittakaa , uudelleen liikkeenhoitajan
;|MrsoooalliselIaivninjeIll. \ >
. ' jr. V. KANi;4STO. Liikkeenhoitala.
Canadan ammattiyhdistysliikkeen
^ , krusi
Xlänadan k;ommunidtipuoIue on antanut lausunnon
' kriisistä Canadan ammattiyhdistysliikkeessä. Tulemme
julkaisemaan tuon lausunnon lehtemme seuraavan, ensi
:^lorstairi^'3npmeron toimitun
lauseesi
-Canadan ammattiyhdistysliikkeessä kehittynyt vasian-
'tilä, mikä tekee välttamätyhnäksi, että kommunistipuo-
. lue uudelleen määrittelee kantansa ja menettelytapa-
:%:ohjeImansa:tämän vniaanammattiyhdistysliildcee^
Puolueemme pää-äänendcantiattaja khrjottaa lausun­non,
johdosta seuraavaa:^
Kommunistipuolueen lausunto ammattiyhdistydliik-
Iceemme. tilanteesta jä .tehtävistä ansaitsee maan jokai­sen
luokkalietoisen työläisen mitä lähimmän syventy­misen.
Me uskomme, ettäirtässä lausunnossa tehdään
todellinen yritys: painiskella' Canadan
liikksen probleemien kanssa, joka on' jotakin sellaista,
johon Tom Moorella ja hänen ystävillään anmialtijär-tjestön
toime^panevassa komiteassa ei ole mitään halua
ryhtyä. Kuten hyvät vaiAoilliset ainakin, Tom Moore
j]^ hänen .^anttsltajansa'sulkevat silmänsä, ja'tukkivat
koniansa'liiUce^sa,tapiahtuvil)e muutoksille ja sitteti'
väittävät ei'näkevänsä'eikä kuulevansa mitään. Kun
he ovat pakotetut myöhtämään, että todella tapahtuu
-,'jtkakin, joka on heille epämieluista, niin he huutavat
^ristiinnaulitkaa kommunistit» ja arvelevat ansain­neensa
palkkansa. ^
; , Mutta Canadan ammattiyhdistysliikkeessä on ky-
.seessä'jotakin paljoa tärkeämpää kuin tnatka C^neveen
• toi kysymys paikasta Tom Moorelle Canadan kansal­listen
rautateiden johtokunnassa. Pannujen tekijäin ja
sa^öttäjäinreroomisliildceet, tyytymättömyys radankor-jaajain
.keskuudessa, kaivostyöläisten uudelleenjä
X tayjtyminen länsi-<]lanadassa eivät ole sattumia eikä
' päähänpistoja. Ne ovat osa yhteiskunnallisesta ja po­liittisesta
kehityksestä. Ne nousivat luokkataistelutpr-peista
jia vaativat varman selityksen. Ammattijärjestön
. 1^ käsittelee kaik-
'•• kia näitä: pahansuopain kommunistien' «taiasinoimisina».
A Mutta tämä suhtautuminen on- vanhentunutta ja me­nettämässä
makufisa, Mr. Moore. /
' Tosiasia on, että Canadan ammattiyhdistysliikkees­sä
on vaWä kriiäi. ^ Muutamain viimeisten vuosien
; taistelut ovat jääneet tuloksettomiksi tehoisan keskite­tyn
johdon Ja kansallisen yhtenäisyyden puutteessa.
• Työläisten on täytynyt taistella rohkeasti suurta -yli-
; voimaa vastaan. Mutta he ovat tulleet lyödyiksi, ku­ten-
esim. kaivostyöläiset ja . postityöläisetj: sentähden,
; että ammattijärjestöllä ei ole ollut valtaa toimia, a§et-jtaa
ylimääräisiä veroja a tuen hankkimiseksi
: • taisleleville työläisille ja johtaa heitä. Poliittinen lii--
/ke, Canadan työväenpuolue, on kärsinyt samoista syis-
> 'tä. vJa samat : vastukset ovat Canadassa kohdanneet
ammattiyhdistysliikkeen kansainvälistä eheysliikettä.
: : : Kansallisen itsenäisyyden, riippumattoman toimin­non
puute on syypää Canadan- ammattiyhdistysliikkees-
\".sä; vallitsevaan sekaannukseen, avuttomuuden luntee-
•seen; järjestöjen monilukuisuuteen ja j ohdon epävar-
^r^uuieen.: Tämä' on tämänpäivän keskeisin kysymys ja
lausunto käsittelee sitä rohkeasti
ja rakentavasti. ^
distyksoi vanhoilliset- jäseniä ;mLm. porvarislelidille ker-toniaan,;
kuinkamukavGravesin valinta <;lisl
ollut, vain Jonkinlainen pieni: «erehdys», joka^^j^^
jättiin.
.'Täinän '«erehdyksen»' korjaaminen on nyt kuitenkin
osottautiinut itse «erehdykseksi»/ sillä se oli hyvin ym­märrettävistä'
syistä suoritettu yhdistyksen -sellaisessa
kokouksessa^ missä ei syystä tai toisesta' ollut saapu­villa
muuta kuin j)ieni osa 3 jäsenistä ja niistä pieni
enemmistö vanhoillisia. Seuraavassa;kokoidcsessa, jo­hon
jäsenistö .oli saapunut runsasltduiisena, otettiin
asia uudelleen esille ja toveri Graves valittiin uudelleen
edustajatoimeen, josta «erehdystä» korjaamaan ryhty­nyt
(edellinen kokous oli hänet, erottanut, ja vanhoilli­set
saivat aika löylyytyksen.
' .Tämä on niinkuin sen tuleekin olla, lausuu Worker,
j(^Gravesin erottamisen V tapahduttua, kirjotti, että
hänen erottamisensa 'pelkästään sen- .vuoksi, että hän
oli kommunisti, oli ammattiyhdistysliildkeen hajotta­mista.
Ammattiyhdistys iin joukkojärjestö ja sen täy­tyy
hyväksyä jäsenikseen kaikkia poliittisia mielipitei­tä
omaavia työläisiä. Miksi sitten tulisi rangaista juuri
niitä työläisiä, joiden poliittiset; mielipiteet sattuvat
olemaan kaikkein jofadonmukaisimmat. ja täydellisessä
sopusoinnussa sen filosofian -'kanssa, mille ammattiyh
distysliike perustuu: —v. filosofian / kanssa taistelusta
palkkajärjestelmää vastaan, taistelusta ei vain parem­pien
olosuhteiden puolesta, vaan myös riiston lopulli-seisti
hävittämiseksi. Kommunismi täydennä ammatti-unionismia.
Juuria poliittisten mielipiteittensä takia
kommunisti onkin hyvä: taisteleva ammattiunionisti ja
luoldcataistelija. Erottaa ja asettaa poikkeusasemaan
kommunisteja, Jotka painostavat teollista, Icansallista
j ä kansainvälistä 'yhtenäbyyttä' ja yhä tehoHcaamman
taistelun käymistä parempien olosuhteiden ja luokka­tietoisuuden^
kohottamisen puolesta, on sen. sortamista
jflL lyömistäj mikä on parhainta ammattiunionismissa.
Me olemme iloisia Londonin kenkätyöläisten, päätöksen.
Johdosta; he ovat «lyöneet iskun vapauden puolesta»^
lausuu lainaamamme lehti. '
Voitto yhtenäisyydelle
Äskettäin tapahtui Londonissa, Qnt., toimivan <ken-
Icätyöläisten^ ammattiyhdistyksen kokouksessa vallan­kaappauksen
tapainen, jonka kautta eräs vanhoillinen
S. G. ManddI valittiin toveri Gravesin tilalle yhdistyk­sen,
edustajaksi kaupungin-ammattiyhdistysten keskus-iieuvostöbn
siitä syystä, että Graves oli vasemmistolai-ja,
kommunisti. Tämän tapahduttua riensivät yh-
Yhtenäisyyden voitosta Suomen
ammattijärjestössä
kirjottaa Suomen Työväenjärjestön Tiedonantaj a toi-n^
ituspalstallaan seuraavaa :<
Voitto on saavutettu. Suomen ammattijärjestön yh-tenäi8)
ryttä uhkaava vaara on torjuttu. Hajottajain toi­veet
on tehty tyhjiksi. Suomen ammattijärjestö pysyy
edelleenkin yhtenäisenä.
V Kailan oli tilanne edustajakokoukses§akin,ep&el^^^
Hajötusagitatsioni kokouksen edellä oli olluj: tavatto­man
voimakas ja kiihkeän Hajottajalehdistö kirjotti
attunattijärjestön; pirstoutumisesta melkein:kuin jo ta­pahtuneesta'tosiasiasta./
Samaa saarnasivat: heidän~ pal­katut
matkapuhujansa. Ja jhajotustyön takana tiedet­tiin-
olevan miehiä, jotka eivät haikaile vähääkään,
joille työväen: etu on sivuseikka heidän itseldcäiden pyy-teitte^
isä rinnalla. Hajotustyötä vastustavain sosiali­demokraattien
vaikutus tiedettiin hyvin vähäiseksi.
Edustiijakokoidcsessa ei haj otusuhkaa tosin vedetty ko­vin
räikeästi esille. Se katsottiin tietysti taktillisesti
viisaammaksi. Mutta silti tiedettiin, että sos!-dem. ryh­mässä
oli useita' ehdottoman /hajotuksen kannattaj ia.
Tilanne oli siis uhkaava, Vaara ovella.
Mutta nyt on se torjuttu. Yhtenäisyyden kannatta-jäin
esiintyminen, J osta selvästi kävi ilmi rejhellisessä
mielessä harrasttettu yhtenäisyyspyrkimys, löi kiivaim-milt^
n/ hajottajilta aseet käsistä. He näkivät^ että jos
he nyt ryhtyvät hajottamaan, eivät he saa mukaansa
ketään.: .Sosialidemokraattisetkin työläiset • näkisivät
liian' 'Selvästi hajotuspyrkimysten rikollisuuden. Siksi
täytyi hajottajain taipua välttämättömyyteen. .Ottaa
vastaan, se, mitä heille yhtenäisyyden ka'nnattajain ta­holta
tarjottiin Ja luopua hajotudiommastaan. Köko^
uksessa esitetty N-vasemmistoryhmän julkilausuma vei
pohjan hajottajien alta, niin että sopimus toimikunnap
kokoonpanosta saatiin aikaan. Nyt eivät hajottajat pu­huneet
enää mitään enemmistöstä ammattijärjestön Joh­dossa.
He saivat tyytyä siihen kolmannekseen, mikä
heille annettiin.
i Huolimatta niistä myönnytyksistä, joita hajotusuh-
'kan alabina täytyi tehdä, myöntymisestä hajottajain
vääriinkin vaatimuksiin, oli ammattijärjestön 7:s edus­tajakokous
sittenkin voitto Suomen työväelle: Yhte­näisyys
saatiin säilytetyksi, hajotus torjufuksi .— ja
sehän sittenkin tässä tieteessä oli kaikkein tärkein,
kuten yhtenäisyyden kannattajat aina ovat painostaneet.
Yhtenäisyys säilyi — ja kapitalistit saavat niellä ta-kaisih
sen riemunsa, jonka ne hajotustyön alkaessa jo
lask|vat valloilleen. Ruotsikkoporvarien pää-äänen-kannattaja
puhuu .jo johtavassa' kirjotukse^saan «lisä­tystä
ammatillisena taisteluvalmiudesta». Suomen työ­väkeä
ei sittenkään saatu taistelukyvyttömäksi.
""Ei saatu, eikä saada. Tämä vaara, mikä nyt on
torjuttu, on varmaan ollut hyvänä opetuksena eheyden
Ja lujan yhtenäisyyden välttämättömyydestä työväen
luokkataistelussa. Epäilemättä tuleekin työväestö nyt'
entistä lujemmin liittymään omien, yhtenäisten luokka-järjcstöjensä
ympärille, ja toimimaan niissä siihen
suuntaan, että työväen taistelurintama yhä kasvaisi^ ja
lujittuisi. Ja* ennenkaikkea siten, että kaikki työläiset
Voitettaisiin tinkimättömän luokkataistelun kannalle,
niin että työväen luokkavoiman hajottajilla ei enää
olisi mahdollisuutta jatkaa hajotustyötään, vaan että
tästedes voitaisiin suljetuin rivein käydä hyökkäykseen
työväen luokkavihollista, porvaristoa, j& sen edustamaa
kapitalistista järjestelmää vastaan.
enäisyys on turvattu
Edustajakokouksen vasemmistoryhmän yhtenäisyy^ulistus
.: Toukok. 8 p.TJä esitettiin aiämat-tijärjestön
edustajakokouksen: yhte­näisyyttä
,kannattavan ryhmän ta^
holta seuraava
-selity*
-Pitäen ammattijärjestön yhteyttä
Suomen: tydväenluokalle niin- kallii­na,
että. s i t ä o n suojeltava ' j a , sai-
Isrtettävä; raskaiden uhrauksienkin
hinnallai ellei hajotusta muuten voi­da
estää, ovat allekirjottaneet pe­rusteellisesti
asiaa harkittuaan 'päät\
täneet asianomaisissa valiokunnissa
kannattaa erinäisiä sellaisia päätös­ehdotuksia,,
että .katsomme olevam­me
velvolliset' kantamme selityk­seksi:
ammattijärjestön edustajako^
koukselle' esiintuomaan : seuraavaa:
:. Se 'ennenkuulumaton. .hyökkäys
S.. ammattijärjestön yhteyttä^'- vaa^
taan,'johon- joukko vanhofllisimpia
sos.-dem.; puolueen jäseniä; ryhtjri
viime tammikuulla pitämässään ryh­mäkokouksessa,
V. on kylläkin tuUut;
maamme ammatillisesti.' järjestyneen
työväen valtavan enemmistön puo­lelta
yli:: maan pidetyissä: järjestö-kokouksissa
selvästi ja jjjrrkästir tuo­mituksi.
^ Lukuisat sosialidemokraat­tisetkin
työläiset ovat yhtyneet jul­kisesti
tuomitsemaan noiden porva-rUIistuneiden\
oikeistolais-demokraat­tien
julistamat hajotusuhkaukset
maamme ammatillista työväenliiket­tä:
vastaan. . J a .'viimeksi,^v}cuten tun­nettua,
kärsi:-ammattijärjestön e-dustajavaaleissa
noiden oikeistolais-sosialidemokraattien
ryhmätoiminta,
jota järjestämään oli asetettu mo­ninaisia
johtavia komiteoja, < muser­tavan
tappion. . >
Ammattijärjestöin edustajakokouk­selle
olisi siis nyt täysi mahdolli­suus
suoralta kädeltä — ja aivan
ansion ''mukaan- — lyödä takaisin
noiden puoliporvarillisten;j ammatti'
politikoitsijain; / uhkavaatimukset,
jotka suuntaantautuvat V Suomen
työväen luokkaetuja vastaan. Se
olisi oikein, mutta olisiko se hy­vin
harkittua? - Ei, se olisi jok­seenkin
: harkitsematonta. . Sillä . sil­loin
nuo ammatillisen liikkeen ha­jottajat
voisivat: toteuttaa sen jul-keimman
uhkauksensa;. että perus­tavat
uuden (puoliporvarillisen)
ammattijärjestön^:: Vaikka . onkin
selvää, etteivät he silloin saisi: muu­ta
kuin pienen osan järjestöjä ja
jäseniä eroamaan ; S. ammattijär­jestöstä
ja liittymään heidän hajo-tusjärjestöönsä,
niin «joka tapauk­sessa
sekin: jo merkitseisi; Suomen
yhtenäisen ammattUiikkeen järjes­töllistä
hajotusta. Että silloin olisi
tässä maassa kaksi ^keskenään rii­televää
ammattijärjestöä, ^ se" olisi
työnantajille mieleinen ja edullinen
tila, mutta työväenluokalle^ vahin­gollinen/
jopa vaarallinenkin^ Työ­väen
palkkaliikkeiden' j a : työtaistelu­jen
murtamiseksi saattaisivat työn­antajat
pelata: niin, että he sen
jäikeen useissa tapauksissa ehkä
kieltäytyisivät olemasta tekemisis­sä
S. ammattijärjestön* kanssa sekä
sen sijaan osottaisivat suosiota ja
ehkä . myöntäisivät:, :pikkuetujakin
uudelle : oikeistolais-sosialifdemo-kraalliselle
ammattijärjestölle, huo­limatta
sen. heikkoudesta, 'saadak.
seen sen avukseen rikkomaan , ja
sotkemaan vanhan o ammattijärjes­tömme
luokkataistelurintaman ehey­den.
Semmoinen voi kyllä tuntua
hyvältä esim. Elannon, johtajasta,
joka on tottunut työtaisteluissa e-dustamaan
työnantajistoa; ja.: joka
so3.dem. puolueen 'viime:' puolueko­kouksen
avajaisissa; voUen silloin
puolueen ' puheenjohtajana, kehotti
puolueen jäseniä "aktii'visesti toimi­maan"
siinä tarkotuksessa, että jo­ko
ottaisivat tämän maan ammatil­liset
järjestöt "käsiinsä" taikka "as­tumaan
niistä ulos ja perustamaan
uutta ammatillista. järjestöä." Hä­nen
puoleltaan ja i hänen lähimpäin
hengenheimolaistensa puolelta tuo
meininki on täysin ymmärrettävää,
mutta työväenluokalle "^siitä koituisi
pelkkää vahinkoa ja turmiota. Si­tä
paitsi voisi virkavaltakin silloin
ruveta kaikin tavoin suosimaan tan.-
nerilaista ammattijärjestöä ja eri­tyisesti
vainoamaan; työväenluokan
pa se sitten kuinka'katkeralta ta- päätöksellään" kielsi, se j>}i pe-yleistä
ammattijärjestöä koettaen
uskotella ja syyttää sitä "kommu­nistiseksi"
ja miksi tahansa.
Meidän mielestämme on ammatti­järjestön
edustajakokouksen koetet­tava
kaikin tavoin 'estää tuollaisen
turmiollisen. hajaannustUan synty­minen
maamme ammatillisessa liik­keessä,
mutta sita taas ei ole mah­dollista
tehokkaasti estää muulla
tavalla kuin että tehdään noiden
oikeisto-sosialidemokraattien, hajot­tajain
uhkavaatimusten,: johdosta
suuria myönnytylöiä — tpntokoon-hansa.
;: Heidän ' hajotnsuhkauksensa.
johdosta on nyt ede^ämme erään­lainen'
pakkotila, jossa, suojellen •; S;
ammattijärjestön eheyttä^ emme voi
määrätä kantaamme, heidän uhka-vaatimuksiinsa
nähden / sen ; 'näkö­kannan
mukaan, ovatko ne oikeita
vai: vääriä, .-vaan on niitä punnitta­va
siltä näkökannalta,: mifS"rSaria
vaatimöksia meidän nyt: täytyy Ihy-vSIesya
välttääksemme heidän : ha-jotusuhkauksensa
«, toteutumisen.,
: : Tätä^ varten: on meidän nähdäk-semiiie
; ammattijärjestön edustaja­kokouksen;
yleisesti sanottuna, teh­tävä
niin suuria myönnytyksiä; että
ylipäänsä ^ sosialidemokraattisetkin
työläiset l, ammattijärjestön . riveissä
myöntävät :edustajakokonksen päär.
tSkset heidänkin: :kannaltaan -oikeu­d
e n ja kohtuuden mukaisiksi^ Kun­nain
tapahtuu, niin : silloin eivät
porvarillistuneet .oikeistojohtajat
saa, vaikkapa yrittäisivätkin^..pe­rustetuksi
mitään : "uuden ; ammat­ti
järjestön? näköistäkään hajotus-järjestöä,
koska sos.-dem. työläiset
eivät .näe olevan mitään .kunnon
syytä eroamiseen Suomen työväen­luokan
yhteisestä: ammattijärjestös­tä,
ja pelkistä tuomari Tannereista,'
Artturi Aalloistk, Salovaaroista :.yi
m. .s. ei: ammattijärjestön näköistä
laitosta S3mny.
. Tältä näkökannalta punniten tam­mikuulla
- pidetsm oikeisto-sosialide­mokraattisen
/ ryhmäkokouksen: uh­kavaatimuksia.
: olemme tulleet seu­raaviin
' tuloksiin:
1) Yksi -noista vaatimuksista, kos-;
keva suhdetta f poliittisiin puoluei­siin;
on^ S; ammattijärjestön sään-^
töjen jä tarkötuksen ^mukainen:: ja
voidaan: sen 'vuoksi ilman muuta
hyväksyä. Kun sanotaan, että "am­matillisten-
järjestöjen, «iin perus-kuin
keskusjärjestöjenkin, on • työs­kenneltävä
ainoastaan ammatillisen
toiminnan 'alalla sekaantumatta po­liittisten
puolueitten tehtäviin" ja
ettei ammatillisen : liikkeen: > varoja
saa : käyttää, poliittisten .puolueitten;
tarkotuksiin; niin on meidänkin
mielestämme tällainen sääntö: maam-pie
• ammattiliikkeessä. paikallaan ja(
välttämätön. : On vain : naurettava'
silmänkääntötemppu, että: nuo hajo-tusmestarit,
v jotka juuri väenvängäl­lä
yrittävät saada TO.^amm€ koko am­matillisen;
liikkeen ' "käytetyksi po­liittisen
• puolueen tarkotuksiin",
o'vat: ottaneet tuon kauniin -sään­nön
''Väärien : uhkavaatimustensa
joukkoon.
•' ' 2) Ammattijärjestön -johdon va­lintatapaa
koskevassa :k3^ymyksessä
on mielestämme - syytä myöntyä ,sii-hen
vaatimukseen,! että johto vali­taan
^edustajakokouksessa, kunhan
vain otetaan sääntöihin: samalla: ker­taa
sellainen määräys, että suureen
toimikuntaan .tulee edustajakokouk­sessa
yalita' vähintään yksi: edus­taja
kustakin liitosta ja suurimmis­ta
V liitoista yksi lisäjäsen kultakin
alkavalta 3,000 jäseneltä. Kun tä­ten
ei minkään liiton 'vaikutus a.j:n
johdossa tule : syrjäytetyksi, on täfe
lainen oikeuden ja kohtuuuden mu­kainen
'valintatapa epäilemättä o--
mansa tyydyttämään sosialidemo­kraattisiakin
työläisiä.
Väärin, sitävastoin olisi hyväk­syä
sitä hajottajain :: ilkialastonta
puoIuepyS^teiden .vaatimusta:."että'
ammattijärjestön* toimikunnan jä­seniksi
ja varajäseniksi valitaan
p u o l e t ' sosialidemokraattien: ehdot^
tamista>r henkilöistä. :>^ Niinkauan kup
sos.-dem; puolueen jäsenet ovat kai\
nattajineen : ' v ä h e m n i i s t o n ä "S., am-ihattijärjestössä;
ei. heillä minkään
oikeuden ja kohtuuden mukaan ole
oikeutta vaatia e n e m m i s t ö ä johdos­sa.
Semmoinen (Vaatimus ei :ole
lainkaan , työväen oikeudentunnon
mukainen, vaan pikemmin, se tun­tuu
kapitalistisen vähemmistö-dikta-tuurin
mukaiselta komennolta. Ei
suinkaan kukaan oikeudentuntoinen
sosialidemokraattinenkaan työmies
kannata tuommoista vääryyttä joh-topaikkain
ahnehtimisessa. Ei .siis
sillä tavalla, vaan täysin oikeuden
mukaan on sosialidemokraattisen
puolueen jäseniä valittava a.j :n joh­toon,
. T a h i n t a a n niin paljon kuin
mikä vastaa heidän, suhtee^llista voi­maansa
ei ainoastaan/ edustajako­kouksessa,
vaan ylipäänsä a.j m r i ­veissä.
Pikemmin 'vielä 'vähän: pääl­le
kuin yhtään vaille, niin ettei tule
turhaa riitaa: mahdollisesta - lasku­virheestä.
•
: 3) Hajotuksen' hommaajat vaati­vat
päätettäväksi, _että^ ammattijär­jestön
on t^lähetettävä edustajiaan
ottama^A osaa Kansainliiton työtoi-miston
konferensseihin. Aj m 'vii­des
edustajakokous sen nimenomaan
\ ]
riaatteellisesti aivan oikea päätös,
sillä. Geneven työtoimisto : on, sa­moinkuin
koko" "Kansainliittoldn",
kapitalististen hallitusten, eikä työ-väenIukoan\^
etuja vastaava laitos-
Mutta siitä huolimatta on vielä pal­jon
sosialidemokraattisia : työläisiä,
jotka uskovat ja toivovat, että työ-töimiston
työllä: voidaan työväen-lainsäädäntöä
edistää. Me pahoin
pelkäämme, että' he tulevat tuossa
toivossaan täydellisesti pettymään,
mutta kun he kerran ^vielä nykyään
uskovat'. Kansainliiton" työtoimistoh
apuun,' on ,heidänannettavai kokea,
tuFeeko sieltä apuai Tässä suhtees­sa
on siis tehtävä heille myönnyr
työ, jota a.j m toimikuntakin on
puoltanut pääasiassa sillä: syyllä,-: et­tä
sfen^mielestä on tätä ennen ta­pahtuneesta
a.j m: edusjtajäin osan­otosta
Geneven työtoimiston konfe^
rensseihin" ollut hyötyä siihen: näh­den^
että siten on voitu ulkomai­den
työläisedustajille tehdä selkoa
tilanteesta täällä, • kiinnittäen : kan­sainvälistä
: Auomiota porvaristomme
vainoioimenpiteisiin. Vaikkapa tuos-
Ki huomautuksessa hiukan onkin pe­rää;
niin ei mielestämme a.j:n toir
mikunta olisi saanut rikkoa edus­tajakokouksen
• selvää päätöstä. Njrt
on ' kuitenkin välttämätöntä ammat^
tijärjestön hajotusuhkan takia muut­taa
tuo entinen; päätös oikeuttaen
a.j:n ;;^imikunnan': lähettämään e-dustajiaan
ottamaan oSaa 'sanotun
työtoimiston : konferensseihin, sa­malla
muistuttaen, että tähän:: asti
tapahtunut edustajain lähettäminen
sinne on::ollut a.j:n viidennen kon­gressin
selvän päätöksen rikkomis-t..-
^ • , , .
4) Hajottajain viimeinen uhka­vaatimus
tarkottaa S. ammattijär­jestön,
liittämistä Amsterdamin am-matti-
internarionaleen. Meistä se
jos mikään on väär^ vaatimus vetu^
päässä siihen katsoen, että Amster­damin
intenmtionalen johto; kuten
tunnetaan, tosiasiassa edustaa jota­kuinkin
..yhtä :- vanhoillista porvaril­listunutta
I suuntaa -kuin ne oikeis­tolais-
sosialidemokraatit Suomessa,
jotka hommaavat ammattijärjestön
hajotusta. Tietysti Amsterdamin
ammatti-internationalenkin järjes­töjen
riveissä on suuret määrät, *e-päilemättä
suuri enemmistökin, sel­laisia
työläisiä; jotka ennemmin tai
myöhemmin: tulevat astumaan : sel­vemmän
luokkataistelun tielle.: Tä­hän
: katsoen' on täysin : oikein ja
välttämätöntä' mitä vakavimmin ja
tarmokkaimmin pyi^kiä kankainväli-sen
ammatillisen liikkeen kokoami­seen
ja 'täydelliseen yhteenliittämi-seen.
Erittäin tärkeä' alote-^ sillä
tiellä on jo tehtykin Englannin 'ja
Venäjän ammattijärjestöjen * yhteis­toiminnalla;
Meidän varma vakau­muksemme:
on se,; että kansainväli­sen
ammatillisen yhteyden rakenta-nlinen
voi • tarkotuksenmukaisemmin
tapahtua juuri sellaisen' yleisen kan­sainvälisen
: yhteyskongrressin kaut­ta
'kuin englantilais-venäläinen ko-nutea
on ehdottanut, ^ emmekä me
tästä •vakaumuksestamme voi luo­pua.
Mutta -sensijaan katsomme
hajotusuhkan . edessä välttämättö-»
maksi,' että edustajakokous selittää
yleisäänestyksellä' 1922 syntyneen
päätöksen Punaiseen ammatti-inter-nationaleen
liittymisestä kumotuk-sL
Nämä suuret myönnytykset, jot­ka
perusteellisen: harkinnan jälkeen
täten esitämme ia.jm edustajakoko­uksen
päätettäviksi, teemme tietoi­sina
siitä, että tällä tavoin tulee
tehtyä raskainkin mahdollinen yri­tys
Suomen ammattijärjestön yhtey­den
suojelemiseksi, kuitenkaan
päästämättä luisumaan maamme am­matillista
liikettä työväen luokka­taistelun
; kannalta , tuuliajolle tai
porvarillistuneiden työväenjohtajain
eksytettäväksi. Me olemme tietoi­sia
siitä, että monet ammatillisesti
järjestyneet työläiset maassamme,
joiden kanssa tahdomme aina käsi
kädessä toimia, pitävät tässä eh­dottamiamme
myönnytyksiä kerras­saan
liian pitkälle menevinä kat­soen
siihen, että ne merkitsevät
myöntymistä hajottajain aariin
vaatimuksiin. Kerrankos meidän
on ollut pakko työnantajainkin uh­kavaatimusten,
edessä työsöpimus-usein
valtioHisenkm i luoliataisfe.
Innsa vaiheissa.
Enemmistön :täytyy toisinaan 'vai^^
keissa, olosuhteissa peräänpä ' pig.
nenKn vähemmistön :edessäi • • Jog;
se.; välttämättömässä^ ': A t^
harkitus^ suoritetaan, ei se mer­kitse
tappiota;: vaan kunnollista vali
mistumista v o i t t a m a a B : — toisella
kertaa ' Suomen " ammattijärjestöä
uuden johdon ^ tehtävänä on &yt
lähimmässä' tulevaisuudessa . Toitt««
Snomenrsosialidemokraattieet tySlSi.
set vakaumuksessa ja t t e t o i s a n d e t.
sa,-, v a r m a l l e .proletaarisen laokk».:
taUtelun kannalle.
Kun se saavutetaan, niin nusis^
ta ''tannerlaisista , hajotushanikieista
ci ole enää vaaraa.
Edv. Jokela.
^Verner Halen.
A. TVahlroos.-
Aug. Kunnari.
J . Rötkö.
Aleks Valkonen.
Eero; Lundgren.
Hj. Nylund.
L. Saloknaa.
Hj. .Baiitanen.
Ville Suhonen.
' Kalle Sarkkinen.
AUg. Mäenpää.
Juho Jokela;
Nikolai Niemelä.
Otto Vapalahti.
. K. Kiivas.
August Hämäläinen.
Yrjö Lehtinen.
: Väinö: Uurtamb.
Kalle Leivo.
K; V . i Nummelin.
A. ö^erman.
Lauri Myllymäki.
Pekka Katajisto.
Artturi ::Rönnqvist.
:Maurits Rosenberg.
L. Lindqvis^
E. Virtanen.
A. Stahlbefg.,
Aino Kapanen—
Mikko Järvinen. ,
Juho Alanne.
A. Nousiainen.
Yrjö Tuominen.
: J . Lehtonen.
K. Maskula.
Kalle Kyhälä.
Taavi Varjus.
Hannes-Juvonen.
Matti Lammi. :
Adam Malm.
Sandra ' Lehtinen.
Juho Jalo.
Juuso Suominen.
Otto Mikkola.
Hj. Virta.
J . Kauhanen. ; •
V. Laavola.
A. Aaltonen.
T. Visanen.
L Aalto.
. A . : Aaltonen.
Pari lausuntoa
neuvotteluissa tehdä raskaita myön­nytyksiä,
koska olemme nähneeH,
että jos sillä kertaa taisteluun ryh­dyttäisiin
vaikka kuiiika tiukasti,
niin ei siitä olisi apua, vaan ehkä
kävisi vielä huUummm, Samanta­paisiin
tilapäisiin perääntymisiin,
vieläpä vaikeampiinkm, on maam­me
työväenluokan täytynyt alistu^
Eräs amerikalainen . pplitikoitsija
lausui Englannin .i.yleislakon päät­tymisestä
m. -m.:seuraa'vaa:
'"Oli olemassa - mahdollisuuksia
siihen nähden/ että työväenliikkeen
järkevät ainekset,' jotka nyt kont­rolloivat,
pelkäsivät menettävänsä
kontrollin, jos lakko - olisi jatkunut
pitkän ajan. Sellaisena suuren jän­nityksen
aikana ilmenee pyrkimys
antaa intohimoille periksi ja antaa
harkintakykynsä : mennä. Jos yleis­lakko'
olisi jatkunut edelleen pitkän
ajan, olisi, vähemmistö, kansanval­lan
'viholliset työväenliikkeessä, voi­nut
pelata onnistuneesti työläisten
intohimoilla ja johtanut ne väki­vallan
teille yrittämään pystyttää
terrorivaltaa venäläiseen malliin
'vuosilta 1917—1918; Tämä olisi
taannuttanut työväenliikkeen edis­tystä
moniksi vuosiksi.- Me voim­me
huoletta uskoa, että- brittiläiset
työväenjohtajat tiesivät mitä tariot-tivat,
myöntyessään ^ niin ilmeisen
mietoon: ratkaisuun." :
. . Kukako on se politikoitsija, joka
näin kirjotti? Yhdysvaltain sosialis-tipuolueen
johtomies . V. L. Berger.
- Liitämme edellisen: jatkoksi erään
toisen lausunnon .samasta asiasta;
ja lukija huomaa.kuinka se .liikkuu
samalla : pohjalla, siinä määrässä,
että ivoisi hyvällä syyllä luulla sen
olevan osan. edellisestä lausunnosta.
Se kuuluu seuraavalla tavalla:
/^Lakon johtajat pelkäsivät. Vaik­ka
ne jatkuvasti kielsivät lakon
vallankumouksellisuuden, tiesivät he,
että jos lakko olisi; jatkunut, olisi
se : tullut vallankumoukseljiseksi.
Yleislakko ei olisi kauaa jatkunut
vanhoillisen johdon alaisena. Nii­den
oli joko lopetettava lakko, tai
luo'vuttava johtoasemastaan."
Tämän- lausunnon .on antanut
Chicago. Tribune, tunnettu työläis-syöjä,
kapitalistilehti.
Nämä: lausunnot osottavat, kuin­ka
"sosialistijohtajan", ja kapitalisti-lehden
ajatuksenjuoksu menee sa­maa
uraa.
Eikä tämä ole suinkaan mikään
poikkeuksellinen ilmiö, se on sään­tönä
tässä asiassa. < '
Edmonton. — Albertan maakun­tavaalit
ori määrätty tapahtuvaksi
kesäkuun *2& päivänä. Ehdokkaat
ovat nimitettävät kymmentä päivää
ennen 'vaalejai :
Useilla seuduin ovat työläisetkin
ryhtyneet toimenpiteisiin edustaja-ehdokkmdeh
aisettamiseksi ja valit­semiseksi
näissä vaaleissa. Sillä
työläisten keskuudessa on ollut
suurta tyytyniättömyyttä siihen
"farmarien ja työläisten" hallitus-komentoon;
joka on ollut maakun­nan
ohjaksissa noin viisi 'vuotta.