1922-09-26-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
I / : J TOstalna, ^skuuii 2i p. — Tuesday, Sep, 26. k' I*' Mi VAPAUS Canadian suomalaisen työväestSn äänenkannattaja, ilmestyy Sudburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja larantai. H. PUEO. Vastaava toimittaja. VAPAUS (Liberty) ^ ^ ^ ^ , Tkt only organ of Finniflh WorkeiB ta Csneda. Pab- Tta S n & , Ont., every Taesday, Thursday and rday. Advertiaing rates 40c per col. inch. Mmimum cnarge • t o S e i Ä o n 75C. biscount on ?ten4«ng advert^* ;SBnt. The Vapaus is the best advertising medmm among äie Finnish People in Canada. Ilmotushinta kerran iulaistuiBto »liotuksista 40c. palstatunmalta. Suurista Ömotnksista seka Jmotakm^, Joiden telkstiä ei joka kerta moutete annetaan tuntuva llennus. KuoloUmotukset $2.00 kerta ja 60c Ima okaiselta mnistovärsyltä; nimenmuiitosilmotnkBOt 50c. TILAUSHINNAT: , Canadaan yksi vk. |4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk. 81.50 ja yksi kk. 75c. , Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk. 98.00 ja kolme kk. $1.75. . ^ , Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lahetlamaan paitsi asiamiesten joill» on takaikset. (S ~" ' Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen Krjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-eoooallisella nimellä. ^ ° ^ > ^ j gj^igjjASTo, mkkenholtaja. Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, Lome k , Puhelin 1038. PostloBdte: ' SndDury, unt. Eegifltered at, the Post Office Department, Ottawa, as gecond dass matter. Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla konttorissa lauantaina, torstain,lehteen tiistaina ja lauantain lehteen torstaina kello 3. Sielläkin maanmiehellä sama kohtalo Olemme jjseissa kirjoituksissa osotlaneet, että huolimatta tavallista runsaammasta sadosta, Canadan maa-laisraatajflt eivät tule, hyötymään maan runsaista antimista, vaan että .päinvastoin pankkiirit, koronkiskurit, konekauppia^l jii muut kiskurit käyvät yhäjulkeammin maamiehen kimppuun, E«ä samoin on laita Yhdysvalloissa, siitä on todistuksena seuraava Superiorissa, Wi8., ilmestyväntovei^llehden «Työmiehen:^ kirjotus: Yhdysvaltain maanviljelyshallituksen taholta iinlo-telaan tämän- maan maanviljelijäin tuottavan tänä vuonna noin 86,000,000,000 viljaa ja muita elintarpeita. Vuodentulo tänä vuonna on rahassa laskettuna noin biljoofian dollaria suurempi kuin vuosi sitten. Ensi katsauksella luulisi että tämä biljoona dollaria menee elintarpeiden tuottajien taskuun, mutta niin ei ole asianlaita. Tosiasia on että maanviljelijät tuotteillaan tiinä vuonna saavat vielä vähemmän kuin vuosi sitten, vaikkapa he ovat enemmän tuottaneetkin. Vehnästä maksetaan tuottojille vähemmän kuin ennen. Samoin maksetaan muista tuotteista vähemmän kuin milloinkaan ennen sitten kuin sola alkoi. Kaikki se hyöty mikä suuremrriasla vuodenlulosla on, menee välikäsien, kaikenlaisten keinottelijain taskun täytteeksi. Tänäkin vuonna, kuten aina ennenkin, alentavat elintarvekeinottelijal elintarpeiden hintoja syksyllä juuri silloin kun ne keinotellaan niiden tuot-fajien käsistä pois. Heti kun elintarpeet ovat joutuneet ellntarvelruslin'käsiin, korotetaan hinnat, jolloin niistä eiv/it tuottajat enjiä mitään hyödy. Vain suurtuottajat voivat pitää puoliaan tässä kei-notleluBsa, Suurtuottaja voi useassa tapauksessa pidättää tuottcenia markkinoilta jyuri silloin kuin niiden hihnat ovat halvimmillaan ja myydä ne vasta sitten kun hinnat kohoavat. Pienviljelijä ei voi tehdä tätä. JUseassa tapauksessa on hän ollut pakoitetlu ' pitkin 'vuolta tekemään veTkafl, toivoen voivansa maksaa sen syksyllä kun hän korjaa sadon. Tämä velka on myös-kin makseltava ja makseltava aJallaQn. Hänen täytyy tuotteensa myydä siitä hinnasta mitä hänelle tarjotaan, huolimatta ollenkaan siitä vastaako se edes osapuil-leenkaan tuotantokustannuksia. Pienviljelijä on ehdottomasti pankkiirien, kauppiaiden, rautatieyhtiöiden, rahanlainajaien ja elevaattori-yhtiöiden armoilla, Elevaaltoriyhtiöt ja muut välittäjät maksavat hänelle tuotteissaan niin paljon kuin haluavat^ Pankkiirit ja lainausyhtiöt-pitävät huolen siitä, että pienviljelijää nyletään korkojen ja muiden hyvityksien muodossa ja kauppiaat pitävät huolen siitä että pienviljelijät saavat niistä tarvikkeista mitä he tarvitsevat, maksaa äärimmäisen korkeat hinnat. Pienviljelijä on aivan samassa asemassa kuin teolli-suuslyöläinenkin. Riistoa ja,riistoa joka puolella. Vain järjestymällä voivat pienviljelijät parantaa asemaansa ja vihdoin järjestymällä yhdessä teollisuustyöläislen kanssa, voivat he lopettaa koko ristoärjeslelmän, jonka seurauksena tällaista riistämistä harj otetaan. Canadan metallikaivostyöläisten järjestyminen Metallikaivajain taloudellinen järjesläytymiskysy. mys on ollut surkuteltavasti rempallaan jo useapjuo-den ajan. Aikaisemmin kuului huomattava määrä me-tallikaivoslyöläisiä Lännen Kaivosmies-Liilloon, nykyiseen Mine, Mill & Smelters Unioon (Kaivos- Myllyjä Suliniotyöläisten unioon), sittemmin, tämän järjestön hävittyä Canadasta, kuului OBU:n nousuaikana muutamia satoja Ontarion kaivostyöläisiä OBU:hun, Viimemainitu kuitenkin havisi sangen pian, saamatta mitään aikaan kaivostyöläisten h>'väksi. Nykyisin eivät kaivostyöläiset kuulu minkäänlaiseen taloudelliseen järjestöön. • Näin kovin kehnolla kannalla on metallikaivajain taloudellisen järjestymisen asia. Ja kuitenkin metalli-kaivosteollisuus on nykyisin sangen vilkkaassa käynnissä, varsinkin kultatuotannon alalla. Ja se mielenkiinto, mitä Canadan kultatuotantoon nähden nykyisin on olemassa, tuotannon laajentamfaiea jsnlisissa kaivoksissa ja uusien kaivosten avaaminen, viittaa siihen seikkaan. että kultatuotanto on nousokaadessaaD. Kuinka kauan tätä nousukautta kestää, on vaikea sanoa. Mutta kaikessa tapauksessa juuri nykyinen aika, jos mikään, on mitä oivallisin järjestymisen aika. Sikäli kuin olemme saaneet tietää, oa Timminsissä ja muualla Pohjois-On-tariossa juuri äskettäin toiskielisten kaivosmiesten taholla herännyt mielrakiintoa taloudelliseen järjestym]- seen nähden ja lienee järjestyminen pantu jo' jossain määrin alullekin. Tälle alolteelle on annettava kaikki avustus ja osanotto mitä voidaan ja on sitä ten'ehdit-tävä mitä suurimmalla ilolla. Ontarion kaivostyöläiset, kaivoskapitalistit niittävät nyt suurempia voittoja kuin milloinkaan ennen. He kahmivat äärettömiä rikkauksia riistämällä teidän'työnne luomaa yliarvoa. Mutta entäs teidän osuutenne? Te raadatte kurjilla nälkäpalkoilla alituisessa hengenvaarassa. Te asutte kehnoissa kopeissa. Te olette vailla kaikkia niitä mukavuuksia ja elämän hyvyyksiä, mitä teille rikkauksien tuottajina ja uusien yhteiskunnallisten arvojen luojina kuuluu. Te olette täydelleen työn antajain mielivallasta riippuvaisia ja kokonaan turvattomia heidän hyökkäyksiään vastaan. Käyttäkää otollista tilaisuutta hyväksenne ja jär jestäytykää. Puhukaa tybläistovereillenne raatajain ta oudellisen järjestäytymisen suuresta merkityksestä. Tämän yhteydessä on myöskin tärkeää panna mie liin, että millä tavalla hyvänsä kaivostyöläisten jär-jestämistyö aletaan, tulee luokkatieloisten työläisten pitää visusti silmällä ja vaikuttaa siihen suuntaan, että metallikaivostyöläisten unio tulisi rakentumaan teolli suusunionismin perusteelle ja että se tulisi kiinteään yh teyteen maan varsinaisen unionistisen liikkeen kanssa ja vaikuttavaksi tekijäksi siinä. Sillä tämä on vallan kumouksellisesti tietoisen mailman työväen ja tämänkin maan luokkatietoisen työväen kanta ja pyrkimys. Mai-närien, jotka luontaisesti raskaan työnraatajina, omaavat vallankumouksellisen psykologian, tulee järjestönsä kautta vaikuttaa koko maan työväenliikkeen radikaa-lisuttamiseksi. ' Eabsi puliiista varotospykisi Suomen Työväenpuolueen eduskuntaryhmän kokoontuessa Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen kokoontu-mispäiväin/ aattona kirjoittaa «Suomen Työmies» pääkirjoituksessaan, sen tehtävistä ja työväen toiveista ryhmän työhön nähden seuraavaa: Näin päivinä kokoontuu Työväenpuolueen eduskuntaryhmä ensimmäiseen neuvotteluunsa suunnittelemaan niiden tehtävien täyttämistä, jotka Suomen luokkatie-toinen työväki on sen suoritettavaksi asettanut. Ryhmä ei kokoonnu täysilukuisena. Yhden sen jäsenistä, toveri Väisäsen, on porvaristo — osoitukseksi kansanedustajan koskemattomuudesta — sulkenut kalterien taakse. Tämä asiantila on mitä erinomaisempana osoituksena siitä, minkälaisten olosuhteitten vallitessa ryhmä tulee työskentelemään. \' Ryhmämme ei voi, kuten toiset eduskuntaryhriiät kuvitella olevansa osa «hallitsevasta» eduskunnasta. Sen on aina käsitettävä itsensä puolueen taisteluryhmäksi, jota viholliset joka puolelta ympäröivät. Sen taistelu eduskunnassa ei ole mitään itsenäistä kahakoimista, vaan yhtenäistä rynnistystä työväenluokan ulkopuolella parlamentin tapahtuvan taistelun kanssa. Edustajia valitessaan on työväki asettanut heihin suuria toiveita. Ovathan ryhmän jäsenet yksinomaan työläisiä. Heidän joukossaan ei ole yhtään porvaristoon tai edes sivistyneistöön lukeutuvaa. Veren ja hengenheimolaisuuden siteillä ovat he työväen suuriin joukkoihin kytketyt. Ensimäinen, mitä työväki edustajiltaan odottaa, on ryhmän kiinteä yhtenäisyys kaikessa eduskuntatoimjn-nassa. Alusta alkaen on tehtävä mahdottomaksi kaikenlainen hajanaisuus ja oma-kantalaisuus eduskunta-esiintymisissä. « Toiseksi Vaatii työväki eduskuntaryhmältä ehdotonta alistumista puolueen johdonalaisuuteen. Ryhmä ei ole mikään itsenäinen poliittinen tekijä, se on vaiii yksi puolueen työryhmistä, täysin puoluejohdon alai nen. Asemaltaan puolueessa on se rinnastettavissa min kä tahansa muun työkunnan (sanomalehtitoimituksen, vaalikomitean, propagandakom^itean ;y.m.s.) kanssa.' Uhrautuvaista osanottoa työväen järjestötolniiDi. taan, yhtämittaista mukanaoloa eduskunnan seihiert ulkopuolellakin suoritettavissa taisteluissa, sitä ryhmältä myöskin odotetaan. Hyvin järjesteltynä työkuntana saattaa ryhmä muodostua huomattavaksi lisäksi/puolueen järjestäjävoimiin. Tämän kautta jiysyvät sen jäsenet lakkaamattomassa kosketuksessa valitsijainsa ja puolueen järjestöjen kanssa^ Pitemmittä puheitta lausumme kokoontuvat ryhmän jäsenet tervetulleiksi. Vaikkakin tunnemme vaikeudet, 7ölka työskentelyä tulevat haittaamaan, katselemme kuitenkin toivorikkain mielin alkavaa parlamenttitoimintaamme. Eduskuntaryhmä, puoluejohto, puoluelehdistö, järjestöt ja suuret työläisjoukot yli-leistoiminnassa muodostavat meidän todellisen paria- ^enttaarisen voimamme. Tämän kun- muistamme ja kun-tätä Voimaamme suunnitelmallisesti käytämme, emme voi vallan pitkälle parlameriftaarisen rämetty-misen' poluille joutua. — Valkoinen Unkari on hyväksytty jäseneksi Kansain Liittoon, Näin saa Kansain Liitto erikoistuniijata työläisten vallankumouksen kukistamisessa ja työläisten joukkoteurastuksessa. Bolhevikisuuden tiedotetäah kukistaneen Kreikan armeijan. Saman syyn vakuuttaa Ludendorff aiheuttaneen Saksan häviön mailniansodassa. Jos kaikkien maitteti armeijoissa olisi sama henki, kävisivät impe* rialistiset sodat mahdottomiksi. — Ei ajatuksilla eikä ahkeruudella tehdä yhteiskunnallista vallankumousta, vaan tahdolla ja toiminnalla, — Maifx. Näinä aikoina, jolloin ihmiskunta on joutunut suurpiirteisimpään luok kataistelun vaiheeseen kuin missä konsanaan ennen on ollut, saamme nähdä ilmiöitä, joita melkein turhaan saa hakea menneiltä ajoflta, vaikkakin ne tällä hetkellä eivät pistä meidän silmäämme, ehkä niiff suuresta määrin kuin niitten, joista saamme lukea historian lehdfltä. Ja kuitenkin olisi syytä mitä tarkemmin tutustua kaikkiin näihin, sillä ne antavat meille kaikille tär keitä opetuksia. Opetuksia, jotka etenkin näyttävät meille, mitenkä ei pidä menetellä silloin, kun joudutaan ratkaisevaan käännekohtaan jossa luokat tekevät historiaa, vapautuvat tai heitetään vielä kovemmalle koetukselle, jonka seurauksena vain on se, että vapautus kyllä tulee, mutta sen hinta on silloin tullut sadoin kerroin kalliimmaksi kuin mitä se olisi maksanut, jos aikoinaan olisi tartuttu historian hengettären siipiin sen suhahtaessa jopkifbjen ohi. Italian työläisten kohtalo on koko maailman proletariaatille erittäin varottavana esimerkkinä. Samalla näemme siellä myöskin kouluesimerkin siitä, mitenkä voi käydä, kun seurataan vääriä valoja. Aina ei siten tarvitse kuitenkaan käydä, sillä voi tapahtua, että taistelun kulun aikana, jolloin ei vielä ratkaisevaan käännekohtaan ole saavuttu, nuo väärät valot paljastuvat ja putoavat sinne, mihinkä ne kuuluvat— porvaristoon sekä sammuvat. Mutta usein—,, ja viimeisen vallankumouksen '•hyökyaalto näyttää meille ,että liiankin usein nämä valot pysyvät paikoillaan siksi, että proletariaatti on syöksynyt sa-akareja vastaan ja lyönyt päänsä veriin asti. Tällaisina varottavina esimerkkeinä — valtavana yleismaailmallisena mementona — ovat Italiassa Serra-ti ja Mussoliini; kaksi vastakkaista tyyppiä ja samalla toisensa täydennyksiä. Edellinen tyypillinen epä-röitsijä, joka ei lyö eikä anna toisten lyödä ennenkuiff itöe huomaa saaneensa kuolettavan iskun, ja jälkimmäinen taasen )iäikäilemätön ja armokas mies, joka edellisen seisauttaessa luokkataistelun kulun cäyttää tätä tilannetta hyväkseen coko 'saavuttamallaan taidollaan is-jeäkseen alas nousevan työväenluokan, Ensinmainitusta on jo tarpeeksi puhuttu. Hänen urotekonsa silloin, kun Italian proletariaatti seisoi voimakkaana ja taisteluval-miina, on tunnettu kautta maailman. Jälkimmäiseen nähden ei ole uhrat-u sanoja ja kuitenkin tulee tätä-cin tyyppiä tutkia, sillä heitä on kaikkialla ja kaikilla heillä on eräs ominaisuus, joka tekee heistä vaarallisia vastustajia. Tarniokkaina, kykenevinä ja usein vallankumouk. selliseen sanahelinääh peitetty esiintymisensä tekee, että heillä ratkaisevissa käänteissä on pikkuporvari-luokan valtava kannatus, jota vielä osa työväestöstäkin kannattaa. He ovat varsinaisia pääoman aseenkantajia, jotka voivat vielä jotain tehdä silloin, kun varsinainen taantumus on joutunut umpikujaan. Meidänkään maamme ei suinkaan ole ilman tällaisia tyyppejä; päinvastoin voisimme sanoa, että juuri tällaiset ovatkin tällä hetkellä meilläkin pikkuporvarillisen luokan var-sinaisessa. johdossa, vetäen perässään vielä osaii työläisistäkin. Kuvaavaa tällä hetkellä 'on että sosialidemokraatit katsellessaan Italian näytelmää ja sen esittäjät eivät näe lahtarikaartin luojassa ja mollaan kiihoittamaan työläisiä sotaan. Se oli luonnollista. Italian 5 taloudellinen kehitys hänen mielestään tarvitsi avartuneita markkinoita ja niitä ei saatu muulla tavoin kuin. tappelemalla kapitalismin puolesta. Maailmansodan jälkeen joutui Italia samoinkuin muutkin riiaat taloudelliseen rappioon. Mus-soliinin mielestä tietenkin kaikki oli ohimenevää laatua ja työläisten teh-tävänä oli kohottaa maan tuotantoa ja «säästää». Eikö ole meilläkin tuttu tuo sävel? Siitä syystä, kun työläiset eivät käsittäneet hänen viisauttaan, vaan uhkasivat ottaa vallan omiin käsiinsä, oli 'hänen pakko perustaa fascistijärjestönsä «vapauttaakseen työn vapauden,» ja sitä lippua seuraa nyt pikkuporvaristo. Ja seuraukset! Entinen sosialidemokraatti on nyt hävittänyt työläisten omaisuutta, polttanut heidän talonsa ja hänen joukkonsa on tappanut lukuisia työläisiä ja tällä hetkellä vallitsee Italiassa valkoinen terrori, Näemme siis, mikä on vaara. Kuljemme uudelleen aikoja kohti, joi loin taasen uudistuu samat näytel mät. Paljon on Mussoliineja jälellä ja myöskin Serrateja. Molemmat täydientävät toisensa ja työväki kär sii tappion toisen tappion jälkeen aina 8iksi,_ kunnes se on oppinut välttämään kaikki mussoliini-serra-tilaiset petturit. Työväenluokan voitto on sen itsensä saavutettava omin voimin ja päättäväisellä taistelulla. LÄHETYSKUSTANNUKSET: 5 view Ave. lähetyksille §3.50 lisämaksu, ' " "^'^'^ösanom, Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A, T Hn Q-7 Broa I Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne s Tiedustelkaa hintoja y. m. E Suurimpien valtamerilinjojen ealtuutettu asiamies. I B O X , 9 VAPAUS, : I Pilettiliike tehtävä J. V. KannMton nhnessä. liiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiimmmiiHiiiiiuiiuMin^^^^ Leipä ja rakkaus • • • Heidän seurustelunsa oli.alkanut omituisella tavalla, melkeimpä luonnottomasti. Tyttö oli tavallisella iltäpäiväkävelyllään Aleksanterilla ja Hannes — niin, hänenkin veren-sä soitteli silloin outoja intohimon Ohi astuessaan pani Hannes merkille, että tyttö pysähteli epämääräisesti näyteakkunain edessä ja hänen vaistonsa pakotti hänet kääntymään ja seuraamaan tjrttöä. Sellainen tuttavuus, joka suurkaupungin kaduilla on niin tavallista, oli piankin tehty. Tyttö suostui lähtemään Hanneksen asuntoon. Siellä loppuselvitystä tehtäessä tuli Hannes pyytäneeksi tytöltä osoitetta.' «Mentäisi joskus vaikka teatteriin », virkahti Hannes, sillä tyttö oli siro ja tuntui miellyttävän häntä. . «Kehiaisitteko te tulla minun kanssani teatteriin?» Siinä kysymyksessä oli jotain naivia ja samalla,värisyttävän draagil-lista, Hanneksen tuli paha olla Hän sääli tyttöä, joka siinä hänen edessään seisoi , lapsellisen viatto mana ja. kuitenkin niin selvästi oman — nykyisen elämänsä arvot tomuuden tuntevana, Hannes katui sitä äskeistä — tämän tutta vuuden alkuperäisen tarkoituksen täyttymistä, — Sehän oli pakottanut tytiJn paljastamaan hänelle n^ kyisen elämänsä häpeän. Jos sitä äskeistä ei olisi tapahtunut, voisi tyttö hänen edessään edes teesken neliä oman itsensä kunnioitusta. Tytöllä, kuten hän sanoi, ei ollut tapana antaa osoitettaan «tällaisissa tapauksissa». Voisi vielä koitua Mitä Hannes sillä hetkellä tunsi on mahdoton kuvitella. Hän aivan tyrmistyi. Kaikki kävi niin äkisti Äsken, alakuloisissa mietteissään kä velien oli toivonut, että portilla pysähdyttäisiin ..„ saataisiin keskuste lu alkuun ja — tehtaisiin tilaus. Tyttö oli viime päivinä yhä useammin ja useammin palannut hänen mieleensä, ties mistä syystä, eikä hän ollenkaan sopeutunut siihen ajatukseen, että kaikki olisi lopussa. johtajassa Mussolinissa muuta kuin luopion, joka miika omin voimin on voinut tehdä tuon rohkean hypyn ikävyyksiä! Hanneksen vakuutukset; että ei hän neidin luottamusta tu Ie koskaan väärinkäyttämään, sai- -— sosialistisesta puolueesta lahta- vat lopulta aikaan sen, että tyttö rien johtajaksi. Ja kuitenkin loppujenlopuksi ei Mussoliini ole tänään muuta kuin se Mussoliini, joka aikaisemmin ennen maailmansotaa oli AvaQti-lehden toimittaja ja puheissaan hyvinkin jyrkkasanai-nen sosialidemokraatti; aivas Sfr. mahlainen kain tämänpäiväiset .jyrk-käsanaiset sosialidemokraatit oiVät kaikkialla. Huomenna, jos tilanne muuttuisi samanlaiseksi kuin se oli Italiassa, ttilisi heistäkin :iTtti^söliine-ja, heidän silti olematta aatteidensa pettureita. Tai samaten kuin sosialidemokraatti -jlöske Saksassa ^lö-rusti lahtarikaärtinsa lyodakseeh maahan vallankUftlöukseiliseh -työväen ja saavutti sillä teiöllaän Saksan luovuttamisen 'uudelfeen ^pääoman käsiin, niutta Samalla Saksan •proletariaatille närkäkuolemah. Kaikki tämä ei lopulta riipu yksilöistä, vaan niistä-ajatuksista,-^oita he omaavat ja joille he hakevat ja löytävät vastakaikua yhteiskunnas jätti hänelle osoitteensa. pari päivää tuojl omituisen tut-tavuudenteon jälkeen oli Kansallisteatterissa kevätkauden viimeinen Tiäytänto. Hannes täytti lupauben-sa. Hän oli lähettänyt kortilla Inekselle — se oli tytön nimi ~ kotsan teattel-iin." Kaikki meni tavallista menoaan paitsi lopussa. .Kun näytelmä päättyi, mairiitsi Hähries toivoftitikse-naah, että Iries lähtisi hänen asuntoonsa. Ei hän tuntenut tliota esitystä tehdessään mitään aistUlista halua, eikä siksi pyyntöänsä esittä-liyt, "vaan Iiies kUn oli iloiheh ja vilkas, olisi Hannes kernaasti viihtynyt hänen seurassaan. Seuran kaipUu, .jollaista yksinäisenä asujat useinkin tuntevat, se oli tänä tunnelmallisena kevätiltana saaViut -Han neksen "valtoihinsa, Iiies ei kuitenkaan lähtenyt, Mali-doliisesti oli hänkin kiivitellut uudesta tuttavastaan jotain parempaa ta, Mussoliini ei koskaan ole ollut ja nyt — nyt tuossa esityksessä muuta kuin sellainen «hiljaisesti» i kuulisi se jokaiselle miehelle niin sosialisoiva «sosialisti», joka ei uskonut muuta kuin että yhteiskunnan ja tuotantokoneiston ensin «piti olla täysin kehittynyt,» ennenkuin sosialismi voitaisiin toteuttaa. Ja siitä seuraa mekaanisesti se, että tämä kehitys heidän mielestään ei koskaan joudu niin pitkälle, että vielä oltaisiin valmiit. Tämä selittää senkin, että Mussoliini oli valmis maailmansodan alussa kaikella tar-tavallinen pyyde, — olihan hän jo miehet oppinut tuntemaan! Tämä väärinkäsitys pilasi kaikki. Hannes tuli alakuloiseksi ja äänettömäksi ja Ines, —. hänkin sulkeutui itseensä. Ineksen asunnon portille saavut, tua ojensi tyttö kätensä ja virkkoi kylmästi: «Kiitos seurasta ja hyvästi!» Samassa katosi hän hämärään käytävään. Kotia i'nennessään kertaili Hannes ajatuksissaan kaikkia tytön puheita. Silloin ensiraäisellä kerralla omituisesti tuttavuutta tehdessä — muisti hän tytön sanoneen, että hän ei voi luottaa miehiin, kaikki he ovat samanlaisia. Niinkauan ovat hyviä, kun saavat toiveensa täytetyksi, vaan senjälkeen — tus-dn ovat näkevinään! Olihan siinä kyllä paljon totta. Sellaisiahan me mielet olemme, mutta sittenkin! Hannes ei saanut poistumaan vain sie lustansa sinne liipinyttä katkerasävyistä sivutun^ tua. Ei hän kylläkään tahtonut ol-a miehistä mikään poikkeus, vaan nyt tällä hetkellä tuntui tuo tytön ajatus niin merkillisen omituiselta — mutta tarkoituksia varten esitetyltä." Olihan hän nyt ainakin lähestynyt tyttöä ihmisenä, eikä miehefiä. Oli han hän tuntenut enempi henkisen kuin ruumiillisen seuran tarvetta — haaveillutkin ja jotain, joka nyt tuntui niin hassulta. — Helvetti! Minähän olen hullu, kun otan kaikki katutyttöjen jaaritukset todesta. Vetoaminen miehi-en petomaisuuteen, sehän kuuluu heidän ammattisalaisuuksiinsa! ! Puoleksi vihoissaan omasta heikkoudestaan paineli Hannes kotiinsa ja kirjoitti saman tien Inekselle haukkumakirjeen. Seuraavana päivänä iltapäivällä soitti Ines Hannekselle sekä pyysi saada tavata häntä. Illalla, kun Hannes meni kohtauspaikalle, odotteli tyttö jo häntä. He tervehtivät ikäänkuin mitään ei olisi tapahtunut. Tytön punehtuneista silmistä Hannes näki kuitenkin, että tyttö oli itkenyt. Äänettöminä kulkivat he erään hiljaisen puiston penkille, Istuu-duttuaan tyttö ikäänkuin heräsi ja kysyi:,! ~ Köinka te sellaista kirjoititte? — Jää! En voinut muuta! Tunsin siten, ja minun täytyi kirjoittaa! Tyttö tyrskähti itkuun. Painaen päänsä Hanneksen olka. päätä "frasten ftyykahti Mn raj^isti kuin Itkiissa oh jötaiti vapaiattavaa. Se sölattaa sydämien rotidan ja puliäistaa tunteet kisikesta alhaisesta. Hanneksesta töntui niin ka-öittämättömän hyvältä katsellessaan vierellään nyyhkivää Inestä, ^Tyttö ei tuntunut hänestä miltään tavalliselta katutytoltä,' vaan pikem-liilhkin herttaiselta 'pikkulapselta, joka nälkäänsä sammuttaakseen on ottanut ruokaa kielletystä paikasta ja nyt katuU tekoiaäh, Hannes aivän heltyi. Hän ka märtui ja sUuteli tyttöä, kuiskaten? Miriä pidän Siriusta! Tytön kädet kietoutuivat Hanneksen kaulaan ja käsiVarsiea puris-uksesta Hannes tajusi ,että tytto-un "piti hänestä, ikäänkuin Vastaukseksi Hanneksen kuiskaukselle huoahti tyttö kuin itsekseen; Niin, mutta kuinka käuari! Äkkiä—kohotti tyttö katseensa, katsoen Hannesta suoraah silmiin kuiskasi hän: «Olkoonpa kuinka tahansa! 01- coon, että kyllästyt minUUn saat silloin jättää — minä pidän joka apauksessa sinusta!» Uusi suudelma tukahdutti hänen kuiskauksensa. Heidän Sydämensä avautuivat tuntemaan toisensa läheisyyden. Emfl LindaB. Jokainen päivä tulee kyselyi •päri Yhdysvaltoja ja Canadäa Yorkissa ofevaan- Kuzbas kon' siitä ,että mitä sanovat ja vät olostaan täältä Kuzbas'een neet työläiset. Nyt olemme sundessa julkaisemaan pari k jotka ovat tulleet sieltä. Niis' pi selville monta asiaa joista on kyselty jä. jotka ovat miel< toisia sinne aikoville ja y] asioita seuraaville työläisille, veri Emil .Kaivola lähettäm kirjeessä tov. Oscar Leväni Brooklyniin N.Y. puhuu hav; taan sattuvasti. Kirje kuului «Kemerovo, Siperia, heinäk. 2 päivä, 1 Hyvä toveri Oscar Levander :- «Ensiksi lausun terveki täältä niin paljon puhutusta riasta»! «Kirjoitin jo Pietarista 5 ossa kerroin matkan vaiheisi ne asti, vaikkakin kohta vaja i , vaan olette kai nähneet s; ehddstä raportteja, jotka k( matkan vaiheet perusteellisf vaikka se olisikin hyvin miel toista kirjoittaa kaikista n; tään kulkiessaan halki laaja näjän. Kyllä se tekee hulh sen ajatuksen katsellessaan jän köyhyyttä ja rikkautta, jällä on i)iin suunnattomat det kansan käytettävänä, ny sitä ei minun ajatukseni os noilla selittää.» «Jokainen ihminen joka tul tain taloudellisesti korkealle tyneestä maasta, (Saksasta, rikasta y.m.) jossa se koko myllää luonnonrikkauksia listeille, hän ainoastaan tun äärettömät rikkaudet mitä o vosto-Venäjällä, Ekaterinbi Uraleilla olimme muutaman. (Samassa kaupungissa, jossa viimesen talvensa vietti sah; puita ja lapioimalla lunta) meille näytettiin kokoelma laisia metalleja, helmiä ja ja joita oli kerätty aivan viime na. Siinä meille selvisi k a i k k i e n maiden pon kynnet ovat olleet Neuvosti jän kimpussa.» Entä sitten ne laajat 5 tasankot! Minä sanon että sikin «kannon munittaja» Ar sa ja Ganadassa- olisi edes unta niistä maista, niin se I ti seuraavana aamuna ta kasaan ja nostasi akan ja «tulsupoxin» päälle ja tulisi : peaan kuin niillä välineill päästä tänne. Sellainen on käsitykseni Venäjän rikkaul «Nyt alan vähän kertoi meidän hommasta täällä, kohdaltani voin- sanoa, että pettynyt laskelmissani vai mikäli tähän asti olen täi mäillyt. Päinvastoin, tääl enempi valmista kuin mit odotin ja samaa sanovat kai malaiset. Vaan on.täällä to ka ovat lähteneet liian hyn viltä -ja liian hyvillä toiyeil tulleet hakemaan «piäHj' ipaikkaa», vaan ne ovat nyt huomaamaan että «piäll}'- täällä ei tarvita. Minä en tä että eikö' täällä olisi meil teitä, onhan meillä puutteit nehän me tiettiin olevan jo sieltä lähtiessäkin, vaan tulimmekin tänne rakentan olen varma siitä, että kum ( vuotta kulunut, niin meiltä loin myös paljon puutteita i nyt. Nyt me olemme jo työssä kiinni, toiset tehtai= set sahamyllyissä, laskevat^ yötä ja päivää, toiset kai" kennuksien pohjia, toiset taloja pystyyn .toiset niuc maata hienoksi ja tekeyat hevosille ja. lehmille, alkaa nousta, Ainoa tyoal ei ole vielä otettu osaa, on likaivos. Täinä kaivos joka käynnissä ,on runnattu ai loiHe, joten meidän täyty, uudestaan: toisesta paikasta.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 26, 1922 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1922-09-26 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus220926 |
Description
Title | 1922-09-26-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | I / : J TOstalna, ^skuuii 2i p. — Tuesday, Sep, 26. k' I*' Mi VAPAUS Canadian suomalaisen työväestSn äänenkannattaja, ilmestyy Sudburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja larantai. H. PUEO. Vastaava toimittaja. VAPAUS (Liberty) ^ ^ ^ ^ , Tkt only organ of Finniflh WorkeiB ta Csneda. Pab- Tta S n & , Ont., every Taesday, Thursday and rday. Advertiaing rates 40c per col. inch. Mmimum cnarge • t o S e i Ä o n 75C. biscount on ?ten4«ng advert^* ;SBnt. The Vapaus is the best advertising medmm among äie Finnish People in Canada. Ilmotushinta kerran iulaistuiBto »liotuksista 40c. palstatunmalta. Suurista Ömotnksista seka Jmotakm^, Joiden telkstiä ei joka kerta moutete annetaan tuntuva llennus. KuoloUmotukset $2.00 kerta ja 60c Ima okaiselta mnistovärsyltä; nimenmuiitosilmotnkBOt 50c. TILAUSHINNAT: , Canadaan yksi vk. |4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk. 81.50 ja yksi kk. 75c. , Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk. 98.00 ja kolme kk. $1.75. . ^ , Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lahetlamaan paitsi asiamiesten joill» on takaikset. (S ~" ' Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen Krjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-eoooallisella nimellä. ^ ° ^ > ^ j gj^igjjASTo, mkkenholtaja. Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, Lome k , Puhelin 1038. PostloBdte: ' SndDury, unt. Eegifltered at, the Post Office Department, Ottawa, as gecond dass matter. Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla konttorissa lauantaina, torstain,lehteen tiistaina ja lauantain lehteen torstaina kello 3. Sielläkin maanmiehellä sama kohtalo Olemme jjseissa kirjoituksissa osotlaneet, että huolimatta tavallista runsaammasta sadosta, Canadan maa-laisraatajflt eivät tule, hyötymään maan runsaista antimista, vaan että .päinvastoin pankkiirit, koronkiskurit, konekauppia^l jii muut kiskurit käyvät yhäjulkeammin maamiehen kimppuun, E«ä samoin on laita Yhdysvalloissa, siitä on todistuksena seuraava Superiorissa, Wi8., ilmestyväntovei^llehden «Työmiehen:^ kirjotus: Yhdysvaltain maanviljelyshallituksen taholta iinlo-telaan tämän- maan maanviljelijäin tuottavan tänä vuonna noin 86,000,000,000 viljaa ja muita elintarpeita. Vuodentulo tänä vuonna on rahassa laskettuna noin biljoofian dollaria suurempi kuin vuosi sitten. Ensi katsauksella luulisi että tämä biljoona dollaria menee elintarpeiden tuottajien taskuun, mutta niin ei ole asianlaita. Tosiasia on että maanviljelijät tuotteillaan tiinä vuonna saavat vielä vähemmän kuin vuosi sitten, vaikkapa he ovat enemmän tuottaneetkin. Vehnästä maksetaan tuottojille vähemmän kuin ennen. Samoin maksetaan muista tuotteista vähemmän kuin milloinkaan ennen sitten kuin sola alkoi. Kaikki se hyöty mikä suuremrriasla vuodenlulosla on, menee välikäsien, kaikenlaisten keinottelijain taskun täytteeksi. Tänäkin vuonna, kuten aina ennenkin, alentavat elintarvekeinottelijal elintarpeiden hintoja syksyllä juuri silloin kun ne keinotellaan niiden tuot-fajien käsistä pois. Heti kun elintarpeet ovat joutuneet ellntarvelruslin'käsiin, korotetaan hinnat, jolloin niistä eiv/it tuottajat enjiä mitään hyödy. Vain suurtuottajat voivat pitää puoliaan tässä kei-notleluBsa, Suurtuottaja voi useassa tapauksessa pidättää tuottcenia markkinoilta jyuri silloin kuin niiden hihnat ovat halvimmillaan ja myydä ne vasta sitten kun hinnat kohoavat. Pienviljelijä ei voi tehdä tätä. JUseassa tapauksessa on hän ollut pakoitetlu ' pitkin 'vuolta tekemään veTkafl, toivoen voivansa maksaa sen syksyllä kun hän korjaa sadon. Tämä velka on myös-kin makseltava ja makseltava aJallaQn. Hänen täytyy tuotteensa myydä siitä hinnasta mitä hänelle tarjotaan, huolimatta ollenkaan siitä vastaako se edes osapuil-leenkaan tuotantokustannuksia. Pienviljelijä on ehdottomasti pankkiirien, kauppiaiden, rautatieyhtiöiden, rahanlainajaien ja elevaattori-yhtiöiden armoilla, Elevaaltoriyhtiöt ja muut välittäjät maksavat hänelle tuotteissaan niin paljon kuin haluavat^ Pankkiirit ja lainausyhtiöt-pitävät huolen siitä, että pienviljelijää nyletään korkojen ja muiden hyvityksien muodossa ja kauppiaat pitävät huolen siitä että pienviljelijät saavat niistä tarvikkeista mitä he tarvitsevat, maksaa äärimmäisen korkeat hinnat. Pienviljelijä on aivan samassa asemassa kuin teolli-suuslyöläinenkin. Riistoa ja,riistoa joka puolella. Vain järjestymällä voivat pienviljelijät parantaa asemaansa ja vihdoin järjestymällä yhdessä teollisuustyöläislen kanssa, voivat he lopettaa koko ristoärjeslelmän, jonka seurauksena tällaista riistämistä harj otetaan. Canadan metallikaivostyöläisten järjestyminen Metallikaivajain taloudellinen järjesläytymiskysy. mys on ollut surkuteltavasti rempallaan jo useapjuo-den ajan. Aikaisemmin kuului huomattava määrä me-tallikaivoslyöläisiä Lännen Kaivosmies-Liilloon, nykyiseen Mine, Mill & Smelters Unioon (Kaivos- Myllyjä Suliniotyöläisten unioon), sittemmin, tämän järjestön hävittyä Canadasta, kuului OBU:n nousuaikana muutamia satoja Ontarion kaivostyöläisiä OBU:hun, Viimemainitu kuitenkin havisi sangen pian, saamatta mitään aikaan kaivostyöläisten h>'väksi. Nykyisin eivät kaivostyöläiset kuulu minkäänlaiseen taloudelliseen järjestöön. • Näin kovin kehnolla kannalla on metallikaivajain taloudellisen järjestymisen asia. Ja kuitenkin metalli-kaivosteollisuus on nykyisin sangen vilkkaassa käynnissä, varsinkin kultatuotannon alalla. Ja se mielenkiinto, mitä Canadan kultatuotantoon nähden nykyisin on olemassa, tuotannon laajentamfaiea jsnlisissa kaivoksissa ja uusien kaivosten avaaminen, viittaa siihen seikkaan. että kultatuotanto on nousokaadessaaD. Kuinka kauan tätä nousukautta kestää, on vaikea sanoa. Mutta kaikessa tapauksessa juuri nykyinen aika, jos mikään, on mitä oivallisin järjestymisen aika. Sikäli kuin olemme saaneet tietää, oa Timminsissä ja muualla Pohjois-On-tariossa juuri äskettäin toiskielisten kaivosmiesten taholla herännyt mielrakiintoa taloudelliseen järjestym]- seen nähden ja lienee järjestyminen pantu jo' jossain määrin alullekin. Tälle alolteelle on annettava kaikki avustus ja osanotto mitä voidaan ja on sitä ten'ehdit-tävä mitä suurimmalla ilolla. Ontarion kaivostyöläiset, kaivoskapitalistit niittävät nyt suurempia voittoja kuin milloinkaan ennen. He kahmivat äärettömiä rikkauksia riistämällä teidän'työnne luomaa yliarvoa. Mutta entäs teidän osuutenne? Te raadatte kurjilla nälkäpalkoilla alituisessa hengenvaarassa. Te asutte kehnoissa kopeissa. Te olette vailla kaikkia niitä mukavuuksia ja elämän hyvyyksiä, mitä teille rikkauksien tuottajina ja uusien yhteiskunnallisten arvojen luojina kuuluu. Te olette täydelleen työn antajain mielivallasta riippuvaisia ja kokonaan turvattomia heidän hyökkäyksiään vastaan. Käyttäkää otollista tilaisuutta hyväksenne ja jär jestäytykää. Puhukaa tybläistovereillenne raatajain ta oudellisen järjestäytymisen suuresta merkityksestä. Tämän yhteydessä on myöskin tärkeää panna mie liin, että millä tavalla hyvänsä kaivostyöläisten jär-jestämistyö aletaan, tulee luokkatieloisten työläisten pitää visusti silmällä ja vaikuttaa siihen suuntaan, että metallikaivostyöläisten unio tulisi rakentumaan teolli suusunionismin perusteelle ja että se tulisi kiinteään yh teyteen maan varsinaisen unionistisen liikkeen kanssa ja vaikuttavaksi tekijäksi siinä. Sillä tämä on vallan kumouksellisesti tietoisen mailman työväen ja tämänkin maan luokkatietoisen työväen kanta ja pyrkimys. Mai-närien, jotka luontaisesti raskaan työnraatajina, omaavat vallankumouksellisen psykologian, tulee järjestönsä kautta vaikuttaa koko maan työväenliikkeen radikaa-lisuttamiseksi. ' Eabsi puliiista varotospykisi Suomen Työväenpuolueen eduskuntaryhmän kokoontuessa Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen kokoontu-mispäiväin/ aattona kirjoittaa «Suomen Työmies» pääkirjoituksessaan, sen tehtävistä ja työväen toiveista ryhmän työhön nähden seuraavaa: Näin päivinä kokoontuu Työväenpuolueen eduskuntaryhmä ensimmäiseen neuvotteluunsa suunnittelemaan niiden tehtävien täyttämistä, jotka Suomen luokkatie-toinen työväki on sen suoritettavaksi asettanut. Ryhmä ei kokoonnu täysilukuisena. Yhden sen jäsenistä, toveri Väisäsen, on porvaristo — osoitukseksi kansanedustajan koskemattomuudesta — sulkenut kalterien taakse. Tämä asiantila on mitä erinomaisempana osoituksena siitä, minkälaisten olosuhteitten vallitessa ryhmä tulee työskentelemään. \' Ryhmämme ei voi, kuten toiset eduskuntaryhriiät kuvitella olevansa osa «hallitsevasta» eduskunnasta. Sen on aina käsitettävä itsensä puolueen taisteluryhmäksi, jota viholliset joka puolelta ympäröivät. Sen taistelu eduskunnassa ei ole mitään itsenäistä kahakoimista, vaan yhtenäistä rynnistystä työväenluokan ulkopuolella parlamentin tapahtuvan taistelun kanssa. Edustajia valitessaan on työväki asettanut heihin suuria toiveita. Ovathan ryhmän jäsenet yksinomaan työläisiä. Heidän joukossaan ei ole yhtään porvaristoon tai edes sivistyneistöön lukeutuvaa. Veren ja hengenheimolaisuuden siteillä ovat he työväen suuriin joukkoihin kytketyt. Ensimäinen, mitä työväki edustajiltaan odottaa, on ryhmän kiinteä yhtenäisyys kaikessa eduskuntatoimjn-nassa. Alusta alkaen on tehtävä mahdottomaksi kaikenlainen hajanaisuus ja oma-kantalaisuus eduskunta-esiintymisissä. « Toiseksi Vaatii työväki eduskuntaryhmältä ehdotonta alistumista puolueen johdonalaisuuteen. Ryhmä ei ole mikään itsenäinen poliittinen tekijä, se on vaiii yksi puolueen työryhmistä, täysin puoluejohdon alai nen. Asemaltaan puolueessa on se rinnastettavissa min kä tahansa muun työkunnan (sanomalehtitoimituksen, vaalikomitean, propagandakom^itean ;y.m.s.) kanssa.' Uhrautuvaista osanottoa työväen järjestötolniiDi. taan, yhtämittaista mukanaoloa eduskunnan seihiert ulkopuolellakin suoritettavissa taisteluissa, sitä ryhmältä myöskin odotetaan. Hyvin järjesteltynä työkuntana saattaa ryhmä muodostua huomattavaksi lisäksi/puolueen järjestäjävoimiin. Tämän kautta jiysyvät sen jäsenet lakkaamattomassa kosketuksessa valitsijainsa ja puolueen järjestöjen kanssa^ Pitemmittä puheitta lausumme kokoontuvat ryhmän jäsenet tervetulleiksi. Vaikkakin tunnemme vaikeudet, 7ölka työskentelyä tulevat haittaamaan, katselemme kuitenkin toivorikkain mielin alkavaa parlamenttitoimintaamme. Eduskuntaryhmä, puoluejohto, puoluelehdistö, järjestöt ja suuret työläisjoukot yli-leistoiminnassa muodostavat meidän todellisen paria- ^enttaarisen voimamme. Tämän kun- muistamme ja kun-tätä Voimaamme suunnitelmallisesti käytämme, emme voi vallan pitkälle parlameriftaarisen rämetty-misen' poluille joutua. — Valkoinen Unkari on hyväksytty jäseneksi Kansain Liittoon, Näin saa Kansain Liitto erikoistuniijata työläisten vallankumouksen kukistamisessa ja työläisten joukkoteurastuksessa. Bolhevikisuuden tiedotetäah kukistaneen Kreikan armeijan. Saman syyn vakuuttaa Ludendorff aiheuttaneen Saksan häviön mailniansodassa. Jos kaikkien maitteti armeijoissa olisi sama henki, kävisivät impe* rialistiset sodat mahdottomiksi. — Ei ajatuksilla eikä ahkeruudella tehdä yhteiskunnallista vallankumousta, vaan tahdolla ja toiminnalla, — Maifx. Näinä aikoina, jolloin ihmiskunta on joutunut suurpiirteisimpään luok kataistelun vaiheeseen kuin missä konsanaan ennen on ollut, saamme nähdä ilmiöitä, joita melkein turhaan saa hakea menneiltä ajoflta, vaikkakin ne tällä hetkellä eivät pistä meidän silmäämme, ehkä niiff suuresta määrin kuin niitten, joista saamme lukea historian lehdfltä. Ja kuitenkin olisi syytä mitä tarkemmin tutustua kaikkiin näihin, sillä ne antavat meille kaikille tär keitä opetuksia. Opetuksia, jotka etenkin näyttävät meille, mitenkä ei pidä menetellä silloin, kun joudutaan ratkaisevaan käännekohtaan jossa luokat tekevät historiaa, vapautuvat tai heitetään vielä kovemmalle koetukselle, jonka seurauksena vain on se, että vapautus kyllä tulee, mutta sen hinta on silloin tullut sadoin kerroin kalliimmaksi kuin mitä se olisi maksanut, jos aikoinaan olisi tartuttu historian hengettären siipiin sen suhahtaessa jopkifbjen ohi. Italian työläisten kohtalo on koko maailman proletariaatille erittäin varottavana esimerkkinä. Samalla näemme siellä myöskin kouluesimerkin siitä, mitenkä voi käydä, kun seurataan vääriä valoja. Aina ei siten tarvitse kuitenkaan käydä, sillä voi tapahtua, että taistelun kulun aikana, jolloin ei vielä ratkaisevaan käännekohtaan ole saavuttu, nuo väärät valot paljastuvat ja putoavat sinne, mihinkä ne kuuluvat— porvaristoon sekä sammuvat. Mutta usein—,, ja viimeisen vallankumouksen '•hyökyaalto näyttää meille ,että liiankin usein nämä valot pysyvät paikoillaan siksi, että proletariaatti on syöksynyt sa-akareja vastaan ja lyönyt päänsä veriin asti. Tällaisina varottavina esimerkkeinä — valtavana yleismaailmallisena mementona — ovat Italiassa Serra-ti ja Mussoliini; kaksi vastakkaista tyyppiä ja samalla toisensa täydennyksiä. Edellinen tyypillinen epä-röitsijä, joka ei lyö eikä anna toisten lyödä ennenkuiff itöe huomaa saaneensa kuolettavan iskun, ja jälkimmäinen taasen )iäikäilemätön ja armokas mies, joka edellisen seisauttaessa luokkataistelun kulun cäyttää tätä tilannetta hyväkseen coko 'saavuttamallaan taidollaan is-jeäkseen alas nousevan työväenluokan, Ensinmainitusta on jo tarpeeksi puhuttu. Hänen urotekonsa silloin, kun Italian proletariaatti seisoi voimakkaana ja taisteluval-miina, on tunnettu kautta maailman. Jälkimmäiseen nähden ei ole uhrat-u sanoja ja kuitenkin tulee tätä-cin tyyppiä tutkia, sillä heitä on kaikkialla ja kaikilla heillä on eräs ominaisuus, joka tekee heistä vaarallisia vastustajia. Tarniokkaina, kykenevinä ja usein vallankumouk. selliseen sanahelinääh peitetty esiintymisensä tekee, että heillä ratkaisevissa käänteissä on pikkuporvari-luokan valtava kannatus, jota vielä osa työväestöstäkin kannattaa. He ovat varsinaisia pääoman aseenkantajia, jotka voivat vielä jotain tehdä silloin, kun varsinainen taantumus on joutunut umpikujaan. Meidänkään maamme ei suinkaan ole ilman tällaisia tyyppejä; päinvastoin voisimme sanoa, että juuri tällaiset ovatkin tällä hetkellä meilläkin pikkuporvarillisen luokan var-sinaisessa. johdossa, vetäen perässään vielä osaii työläisistäkin. Kuvaavaa tällä hetkellä 'on että sosialidemokraatit katsellessaan Italian näytelmää ja sen esittäjät eivät näe lahtarikaartin luojassa ja mollaan kiihoittamaan työläisiä sotaan. Se oli luonnollista. Italian 5 taloudellinen kehitys hänen mielestään tarvitsi avartuneita markkinoita ja niitä ei saatu muulla tavoin kuin. tappelemalla kapitalismin puolesta. Maailmansodan jälkeen joutui Italia samoinkuin muutkin riiaat taloudelliseen rappioon. Mus-soliinin mielestä tietenkin kaikki oli ohimenevää laatua ja työläisten teh-tävänä oli kohottaa maan tuotantoa ja «säästää». Eikö ole meilläkin tuttu tuo sävel? Siitä syystä, kun työläiset eivät käsittäneet hänen viisauttaan, vaan uhkasivat ottaa vallan omiin käsiinsä, oli 'hänen pakko perustaa fascistijärjestönsä «vapauttaakseen työn vapauden,» ja sitä lippua seuraa nyt pikkuporvaristo. Ja seuraukset! Entinen sosialidemokraatti on nyt hävittänyt työläisten omaisuutta, polttanut heidän talonsa ja hänen joukkonsa on tappanut lukuisia työläisiä ja tällä hetkellä vallitsee Italiassa valkoinen terrori, Näemme siis, mikä on vaara. Kuljemme uudelleen aikoja kohti, joi loin taasen uudistuu samat näytel mät. Paljon on Mussoliineja jälellä ja myöskin Serrateja. Molemmat täydientävät toisensa ja työväki kär sii tappion toisen tappion jälkeen aina 8iksi,_ kunnes se on oppinut välttämään kaikki mussoliini-serra-tilaiset petturit. Työväenluokan voitto on sen itsensä saavutettava omin voimin ja päättäväisellä taistelulla. LÄHETYSKUSTANNUKSET: 5 view Ave. lähetyksille §3.50 lisämaksu, ' " "^'^'^ösanom, Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A, T Hn Q-7 Broa I Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne s Tiedustelkaa hintoja y. m. E Suurimpien valtamerilinjojen ealtuutettu asiamies. I B O X , 9 VAPAUS, : I Pilettiliike tehtävä J. V. KannMton nhnessä. liiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiimmmiiHiiiiiuiiuMin^^^^ Leipä ja rakkaus • • • Heidän seurustelunsa oli.alkanut omituisella tavalla, melkeimpä luonnottomasti. Tyttö oli tavallisella iltäpäiväkävelyllään Aleksanterilla ja Hannes — niin, hänenkin veren-sä soitteli silloin outoja intohimon Ohi astuessaan pani Hannes merkille, että tyttö pysähteli epämääräisesti näyteakkunain edessä ja hänen vaistonsa pakotti hänet kääntymään ja seuraamaan tjrttöä. Sellainen tuttavuus, joka suurkaupungin kaduilla on niin tavallista, oli piankin tehty. Tyttö suostui lähtemään Hanneksen asuntoon. Siellä loppuselvitystä tehtäessä tuli Hannes pyytäneeksi tytöltä osoitetta.' «Mentäisi joskus vaikka teatteriin », virkahti Hannes, sillä tyttö oli siro ja tuntui miellyttävän häntä. . «Kehiaisitteko te tulla minun kanssani teatteriin?» Siinä kysymyksessä oli jotain naivia ja samalla,värisyttävän draagil-lista, Hanneksen tuli paha olla Hän sääli tyttöä, joka siinä hänen edessään seisoi , lapsellisen viatto mana ja. kuitenkin niin selvästi oman — nykyisen elämänsä arvot tomuuden tuntevana, Hannes katui sitä äskeistä — tämän tutta vuuden alkuperäisen tarkoituksen täyttymistä, — Sehän oli pakottanut tytiJn paljastamaan hänelle n^ kyisen elämänsä häpeän. Jos sitä äskeistä ei olisi tapahtunut, voisi tyttö hänen edessään edes teesken neliä oman itsensä kunnioitusta. Tytöllä, kuten hän sanoi, ei ollut tapana antaa osoitettaan «tällaisissa tapauksissa». Voisi vielä koitua Mitä Hannes sillä hetkellä tunsi on mahdoton kuvitella. Hän aivan tyrmistyi. Kaikki kävi niin äkisti Äsken, alakuloisissa mietteissään kä velien oli toivonut, että portilla pysähdyttäisiin ..„ saataisiin keskuste lu alkuun ja — tehtaisiin tilaus. Tyttö oli viime päivinä yhä useammin ja useammin palannut hänen mieleensä, ties mistä syystä, eikä hän ollenkaan sopeutunut siihen ajatukseen, että kaikki olisi lopussa. johtajassa Mussolinissa muuta kuin luopion, joka miika omin voimin on voinut tehdä tuon rohkean hypyn ikävyyksiä! Hanneksen vakuutukset; että ei hän neidin luottamusta tu Ie koskaan väärinkäyttämään, sai- -— sosialistisesta puolueesta lahta- vat lopulta aikaan sen, että tyttö rien johtajaksi. Ja kuitenkin loppujenlopuksi ei Mussoliini ole tänään muuta kuin se Mussoliini, joka aikaisemmin ennen maailmansotaa oli AvaQti-lehden toimittaja ja puheissaan hyvinkin jyrkkasanai-nen sosialidemokraatti; aivas Sfr. mahlainen kain tämänpäiväiset .jyrk-käsanaiset sosialidemokraatit oiVät kaikkialla. Huomenna, jos tilanne muuttuisi samanlaiseksi kuin se oli Italiassa, ttilisi heistäkin :iTtti^söliine-ja, heidän silti olematta aatteidensa pettureita. Tai samaten kuin sosialidemokraatti -jlöske Saksassa ^lö-rusti lahtarikaärtinsa lyodakseeh maahan vallankUftlöukseiliseh -työväen ja saavutti sillä teiöllaän Saksan luovuttamisen 'uudelfeen ^pääoman käsiin, niutta Samalla Saksan •proletariaatille närkäkuolemah. Kaikki tämä ei lopulta riipu yksilöistä, vaan niistä-ajatuksista,-^oita he omaavat ja joille he hakevat ja löytävät vastakaikua yhteiskunnas jätti hänelle osoitteensa. pari päivää tuojl omituisen tut-tavuudenteon jälkeen oli Kansallisteatterissa kevätkauden viimeinen Tiäytänto. Hannes täytti lupauben-sa. Hän oli lähettänyt kortilla Inekselle — se oli tytön nimi ~ kotsan teattel-iin." Kaikki meni tavallista menoaan paitsi lopussa. .Kun näytelmä päättyi, mairiitsi Hähries toivoftitikse-naah, että Iries lähtisi hänen asuntoonsa. Ei hän tuntenut tliota esitystä tehdessään mitään aistUlista halua, eikä siksi pyyntöänsä esittä-liyt, "vaan Iiies kUn oli iloiheh ja vilkas, olisi Hannes kernaasti viihtynyt hänen seurassaan. Seuran kaipUu, .jollaista yksinäisenä asujat useinkin tuntevat, se oli tänä tunnelmallisena kevätiltana saaViut -Han neksen "valtoihinsa, Iiies ei kuitenkaan lähtenyt, Mali-doliisesti oli hänkin kiivitellut uudesta tuttavastaan jotain parempaa ta, Mussoliini ei koskaan ole ollut ja nyt — nyt tuossa esityksessä muuta kuin sellainen «hiljaisesti» i kuulisi se jokaiselle miehelle niin sosialisoiva «sosialisti», joka ei uskonut muuta kuin että yhteiskunnan ja tuotantokoneiston ensin «piti olla täysin kehittynyt,» ennenkuin sosialismi voitaisiin toteuttaa. Ja siitä seuraa mekaanisesti se, että tämä kehitys heidän mielestään ei koskaan joudu niin pitkälle, että vielä oltaisiin valmiit. Tämä selittää senkin, että Mussoliini oli valmis maailmansodan alussa kaikella tar-tavallinen pyyde, — olihan hän jo miehet oppinut tuntemaan! Tämä väärinkäsitys pilasi kaikki. Hannes tuli alakuloiseksi ja äänettömäksi ja Ines, —. hänkin sulkeutui itseensä. Ineksen asunnon portille saavut, tua ojensi tyttö kätensä ja virkkoi kylmästi: «Kiitos seurasta ja hyvästi!» Samassa katosi hän hämärään käytävään. Kotia i'nennessään kertaili Hannes ajatuksissaan kaikkia tytön puheita. Silloin ensiraäisellä kerralla omituisesti tuttavuutta tehdessä — muisti hän tytön sanoneen, että hän ei voi luottaa miehiin, kaikki he ovat samanlaisia. Niinkauan ovat hyviä, kun saavat toiveensa täytetyksi, vaan senjälkeen — tus-dn ovat näkevinään! Olihan siinä kyllä paljon totta. Sellaisiahan me mielet olemme, mutta sittenkin! Hannes ei saanut poistumaan vain sie lustansa sinne liipinyttä katkerasävyistä sivutun^ tua. Ei hän kylläkään tahtonut ol-a miehistä mikään poikkeus, vaan nyt tällä hetkellä tuntui tuo tytön ajatus niin merkillisen omituiselta — mutta tarkoituksia varten esitetyltä." Olihan hän nyt ainakin lähestynyt tyttöä ihmisenä, eikä miehefiä. Oli han hän tuntenut enempi henkisen kuin ruumiillisen seuran tarvetta — haaveillutkin ja jotain, joka nyt tuntui niin hassulta. — Helvetti! Minähän olen hullu, kun otan kaikki katutyttöjen jaaritukset todesta. Vetoaminen miehi-en petomaisuuteen, sehän kuuluu heidän ammattisalaisuuksiinsa! ! Puoleksi vihoissaan omasta heikkoudestaan paineli Hannes kotiinsa ja kirjoitti saman tien Inekselle haukkumakirjeen. Seuraavana päivänä iltapäivällä soitti Ines Hannekselle sekä pyysi saada tavata häntä. Illalla, kun Hannes meni kohtauspaikalle, odotteli tyttö jo häntä. He tervehtivät ikäänkuin mitään ei olisi tapahtunut. Tytön punehtuneista silmistä Hannes näki kuitenkin, että tyttö oli itkenyt. Äänettöminä kulkivat he erään hiljaisen puiston penkille, Istuu-duttuaan tyttö ikäänkuin heräsi ja kysyi:,! ~ Köinka te sellaista kirjoititte? — Jää! En voinut muuta! Tunsin siten, ja minun täytyi kirjoittaa! Tyttö tyrskähti itkuun. Painaen päänsä Hanneksen olka. päätä "frasten ftyykahti Mn raj^isti kuin Itkiissa oh jötaiti vapaiattavaa. Se sölattaa sydämien rotidan ja puliäistaa tunteet kisikesta alhaisesta. Hanneksesta töntui niin ka-öittämättömän hyvältä katsellessaan vierellään nyyhkivää Inestä, ^Tyttö ei tuntunut hänestä miltään tavalliselta katutytoltä,' vaan pikem-liilhkin herttaiselta 'pikkulapselta, joka nälkäänsä sammuttaakseen on ottanut ruokaa kielletystä paikasta ja nyt katuU tekoiaäh, Hannes aivän heltyi. Hän ka märtui ja sUuteli tyttöä, kuiskaten? Miriä pidän Siriusta! Tytön kädet kietoutuivat Hanneksen kaulaan ja käsiVarsiea puris-uksesta Hannes tajusi ,että tytto-un "piti hänestä, ikäänkuin Vastaukseksi Hanneksen kuiskaukselle huoahti tyttö kuin itsekseen; Niin, mutta kuinka käuari! Äkkiä—kohotti tyttö katseensa, katsoen Hannesta suoraah silmiin kuiskasi hän: «Olkoonpa kuinka tahansa! 01- coon, että kyllästyt minUUn saat silloin jättää — minä pidän joka apauksessa sinusta!» Uusi suudelma tukahdutti hänen kuiskauksensa. Heidän Sydämensä avautuivat tuntemaan toisensa läheisyyden. Emfl LindaB. Jokainen päivä tulee kyselyi •päri Yhdysvaltoja ja Canadäa Yorkissa ofevaan- Kuzbas kon' siitä ,että mitä sanovat ja vät olostaan täältä Kuzbas'een neet työläiset. Nyt olemme sundessa julkaisemaan pari k jotka ovat tulleet sieltä. Niis' pi selville monta asiaa joista on kyselty jä. jotka ovat miel< toisia sinne aikoville ja y] asioita seuraaville työläisille, veri Emil .Kaivola lähettäm kirjeessä tov. Oscar Leväni Brooklyniin N.Y. puhuu hav; taan sattuvasti. Kirje kuului «Kemerovo, Siperia, heinäk. 2 päivä, 1 Hyvä toveri Oscar Levander :- «Ensiksi lausun terveki täältä niin paljon puhutusta riasta»! «Kirjoitin jo Pietarista 5 ossa kerroin matkan vaiheisi ne asti, vaikkakin kohta vaja i , vaan olette kai nähneet s; ehddstä raportteja, jotka k( matkan vaiheet perusteellisf vaikka se olisikin hyvin miel toista kirjoittaa kaikista n; tään kulkiessaan halki laaja näjän. Kyllä se tekee hulh sen ajatuksen katsellessaan jän köyhyyttä ja rikkautta, jällä on i)iin suunnattomat det kansan käytettävänä, ny sitä ei minun ajatukseni os noilla selittää.» «Jokainen ihminen joka tul tain taloudellisesti korkealle tyneestä maasta, (Saksasta, rikasta y.m.) jossa se koko myllää luonnonrikkauksia listeille, hän ainoastaan tun äärettömät rikkaudet mitä o vosto-Venäjällä, Ekaterinbi Uraleilla olimme muutaman. (Samassa kaupungissa, jossa viimesen talvensa vietti sah; puita ja lapioimalla lunta) meille näytettiin kokoelma laisia metalleja, helmiä ja ja joita oli kerätty aivan viime na. Siinä meille selvisi k a i k k i e n maiden pon kynnet ovat olleet Neuvosti jän kimpussa.» Entä sitten ne laajat 5 tasankot! Minä sanon että sikin «kannon munittaja» Ar sa ja Ganadassa- olisi edes unta niistä maista, niin se I ti seuraavana aamuna ta kasaan ja nostasi akan ja «tulsupoxin» päälle ja tulisi : peaan kuin niillä välineill päästä tänne. Sellainen on käsitykseni Venäjän rikkaul «Nyt alan vähän kertoi meidän hommasta täällä, kohdaltani voin- sanoa, että pettynyt laskelmissani vai mikäli tähän asti olen täi mäillyt. Päinvastoin, tääl enempi valmista kuin mit odotin ja samaa sanovat kai malaiset. Vaan on.täällä to ka ovat lähteneet liian hyn viltä -ja liian hyvillä toiyeil tulleet hakemaan «piäHj' ipaikkaa», vaan ne ovat nyt huomaamaan että «piäll}'- täällä ei tarvita. Minä en tä että eikö' täällä olisi meil teitä, onhan meillä puutteit nehän me tiettiin olevan jo sieltä lähtiessäkin, vaan tulimmekin tänne rakentan olen varma siitä, että kum ( vuotta kulunut, niin meiltä loin myös paljon puutteita i nyt. Nyt me olemme jo työssä kiinni, toiset tehtai= set sahamyllyissä, laskevat^ yötä ja päivää, toiset kai" kennuksien pohjia, toiset taloja pystyyn .toiset niuc maata hienoksi ja tekeyat hevosille ja. lehmille, alkaa nousta, Ainoa tyoal ei ole vielä otettu osaa, on likaivos. Täinä kaivos joka käynnissä ,on runnattu ai loiHe, joten meidän täyty, uudestaan: toisesta paikasta. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1922-09-26-02