Vapaus, September 26, 1922

              m.
• ole ollut insinöörejä jotka oli-
S -gtaTfin kaivoksista tienneet,
^'len on ottanut kolia sieltä mis-
^ t r s i t ä nähnyt ja jos se on al-
^ crtua, niin puita vaan pys-
^ Monessa paikassa on puita
'•^^nyt laittaa saman verran kuin
:fkolia otettu pois.>
^Lin tämä muutaman vuoden
Jattta on sellainen kylä, että se
ctaa tävdelleen sen mita me olera-lähtiessä
kuvitelleet Ensiksi^
Z- maa lännen puolella on tasaL^-
^%in meren selkää, aivan musta
^ ,io kahdesta jalasta viiteen jal-f
n Mikä sitten kasvaa viljaa jos
T sellainen maa. Enempi vaan
L\i farmityöläisiä, (laiskottelioH-
,%ä)lä tulee nälkä sillä olemme
• katkasseet leivän muutamilta
kauvaksi kuin tarttuvat työ-
' traktoreita ja kaikenlaisia
lanviljelys välineitä niin kyllä
L p u a piisaa. Ennen sotaa k
i i tämän paikan, tai ympäristön
Lnviljelijät uslroivat että heiltä
, i koskaan lopu vilja, niin ^e^lait^
loivat katosta. Vaan Kolshakin
.„.tat täältä veivät niin paljon
J l voivat ja lähtiessään tuliosivat
!Jtä kerkisivät ja ^olisivat tuhon-
-eet kaiken, -vaan punaiset laittoi­vat
baikfeen*» liUtiikei ja saivat
^ämän paikan niin äkkiä 'haltuunsa
että hurtat eivät kerinneet taalla
uhoamaan koneita, tehtaita ;ja mai-
Tämä seutu ehdottomasti u
Siperian tulevaisuuden. On
yleensä ihmeteltävää että täältä
.5' niinkin paljon ^voivat auttaa nälkä-
" alueilla kärsiviä, kuin ne ovat 'aut­taneet,
sillä niin suurta tuhoa on
tehnyt Koshäkit ja Semenoffit tääl-
E
Katsellessaan sivumennen niitä
tuhansia rautatie vaunuja jotka ne
ovat polttaneet ja niitä tuhansia
uusia vetureita ja rautatiesiltoja
jotka ne ovat räjäyttäneet, niin suu­hun
tulee niin katkera kirous että
se takertuu iiarapaisiin.
«Kyllä minusta täällä elämä tun­tuu
paljon kevyemmältä kaikkine
puutteineen, kuin mitä minulla on
ollut Yhdysvalloissa ja Suomessa.
Siellä oli aina pelko siitä — koska
loppuu työ — ja työn loppumisen
jälkimainingeja oli nälkä ja jos' ei
suoranainen nälkä, niin kuitenkin
tuntuva puute. Täällä ei lopu työ!
Eikä «säkätä» työstä sen tähden
että olet jo vanha ja tuo nuorempi
löi niin ja niin monta lautaa enem­män
seinään kuin sinä. Ja jokai­nen
joka tekee työtä saa määrätyn
summan lihaa, jauhoja, tupakkaa,
tulitikkuja, y.m. joten laulain me
menemme työhön ja naurain syö­mään.
En tahdo sillä sanoa etteikö
täällä ole puutetta. On sitä; Vaat­teista,
jalkineista, (etenkin Venä­läisten
kesken) saippuasta, sokeris­ta
ja kaikenlaisista pienistä työka­luista
on kova puute. Niitä ei ole
voinut Hallituskaan hommata, vaan
me elämme toivossa että niitälcin
on vielä joskus kylliksi»
tOlen kirjoittanut tähän yleispiir­tein
oman käsitykseni mukaan . mi-mitä
minä täältä ajattelen. Anna
tämä myös toistenkin tovereitten
lukea,»
«Jos joku teistä tulee tänne, niin'
ostakaa joku 10 sentin Stori tyh­jäksi,
sillä sitä pientä tavaraa täällä
puuttuu kokonaan. Matkalla on
raha vielä hyvää olemassa, vaan
täällä ei enää tarvitse rahaa, siilä
sitä ei täällä käytetä. Täällä on ta­vara
työn ehtona, sit vain vaihde­taan.
»
Parhain tervehdys kaikille tove­reille!
Emil Kaivola.
Ylläolevanlaisia kirjeitä toverit
kirjoittavat Kuzbas'esta. Emme ole
saaneet yhtään kirjettä jossa olisi
ilmaistu se ajatus, että täältä men^
neet työläiset haluaisivat tulla siel­tä
takaisin ja että muutenkin olisi­vat
siellä tyytymättömiä. Päinvas­toin.
Tässä on otteita toveri Num­men
kirjeestä.
....«Saimme täällä vanhoista sa­nomalehdistä
lukea, että me muka
olisimme täällä tyytymättömiä oloi­himme
ja haluaisimme tulla pois
täältä jos vaan pääsisimme. Mutta
se on valhetta, kaikkea perää vailla
Ha.vTvoodin sähkösanoma on tosi.»
<01ot täällä ovat paljon parem­mat
kuin meistä yksikään osasi tän­ne
lähtiessä kuvitella. Täällä ei
tule nälkä sellaiselle henkilölle jo-ia
vaan haluaa tehdä työtä. Mei­dän
käsityksemme on ,että ne uuti­set,
joita täältä sinne lähetetään
ja joissa kerrotaan että työläiset
ovat tyytymättömiä hallitukseen J-**
yleensä kaikkiin oloihin, ovat kapi­talistien
punomia juonia Neuvosto-
Venäjää vastaan, vaikkapa niifS
siellä työläisten nimessä kulkevat
lurjukset esittävätkin • Ei ole epäi­lemistä,
että eikö meidänkin jouic-ioomme
olisi joku sellainen päässyt.
Eihän niitä voi tällaisesta hommas­ta
niin kovin tarkkaan seuloa. Mut­ta
ei.ime vielä ainakaan ole vaka­vampia
rettelijöitsijöitä joukossam­me
huomanneet»
«Kyllä tämä on tulevaisuuden
Jnaa. Kasvullisuus on niin hyvä,
*ttä minä en ainakaan ole nähnyt
"lissään sen parempaa. Kaikenlai­set
jnnrikasvikset kasvavat täällä
»soiksi ja nopeaan. Tomatit ja
koornit ovat jo syötäviä. Ja yleen­sä
kaikkia lajia mitä sielläkin kas­vatetaan,
voisi täällä kasvattaa.
Kahdesta viiteen jalkaan on mus­taa
multaa ja sen alla savi. Maa
tasaista, ei kantoja eikä kiviä. Il­manala
jokseenkin samanlainen kuin
Suomessa, paitsi vähän lämpimäm­pi.
Sitten tällaisen maanviljelysa­lueen
vierellä sijaitsee kivihiili ja
rauta vieretysten. Eikös olekin
tulevaisuuden maa. Rehellisellä työ­läisellä
täällä on hyvä olla, mutta
lurjukselle ja laiskottelijalle työ­väen
diktatuuri on ankara ja niin
ollakin pitää.»
Ne toverit jotka haluavat saada
yksityiskohtaisempia tietoja Kuz-bas*
esta ja anne siirtymistä koske­vista
asioista voivat kirjoittaa osot-teella.
Kuzhas.
Room 301, 110 AV. 40th St
New York, N. Y.
o._
Amerikasta Euzbaseen
Muistelmia matkanvarrelta Ame­rikasta
Kuzbasseen. Kuten jo edel­lisessä
raportissa kerroimme — pää­simme
Hotterdamin sataman suuhun
elokuun 30 päivä kello 7 illalla. He-ti
ensi silmäyksellä hraomaa että nyt
bllaahkin yhdessä Eufopan suurim-massa
meri-satamassa, jonka ka­naalin
rantoja kaunistaa keskikokoi­set
tiili- ja sementti rakennukset —
joiden lomassa on havaittavissa pien­tä,
mutta hyvin järjestettyä kar­janhoito-
taloutta.
Ensi silmäykseltä näyttää että
Hollannin työläisten palkat ovat
alempana heidän elin. tasoaan kuin
suurteollisuus maiden työläisten.
Laivamme kulkee eteenpäin, —
Jo kello 9 illalla saavuimme Rotter­damin
sataman keskukseen, jonne
saapuessamme oli laivamme kannel­le
kerääntynyt iso toveri joukko,
joiden huulilta kaikuu reippaat Kan­sainvälisen
säveleet ja siihen vastaa
joidenkin laivojen kannella olevat
työläiset, heiluttamalla ilmassa pu­naisia
nenäliinojaan — siten tuo­den
esille kansainvälisen'' solidaari­suutensa.
Joukkomme toimii ahertelevasti
ollakseen valmiina seuraavana päi­vänä
siirtymään toiseen laivaan ni­meltä
Warzowa joka viepi meidät
Punaiseen Pietariin. Jo aamun sa­rastaessa
näemme joitakin toverei-tamme
laivankannella ottamassa
osaa aamu urheiluun jonka jälkeen
soi laivan kello kutsuen meitä tyy­dyttämään
ruoka haluamme joka on
kin kokolailla hyvä näin raittiissa
meri ilmassa. Ruokailu puoli jo­hon
Kuzbas toverit ovat sijoitetut
on eristettynä toisilta matkustajil­ta
jotta he siten voivat parhaiten
järjestää omat asiansa. Aamiaisen
jälkeen aletaan taasen toimintaan.
Eri komiteat alkavat heille kuulu­vat
tehtävänsä. Asiat sujuvat mai­niosti
eteenpäin. aSamme luvan
vapaasti lähteä ulos kaupungille
Holland-American linjan matkusta­ja
kodista. Töverikunta hajaantuu
eri suunnille tehdäkseen jotain li­sä
ostoksia. Kohtaamme joitain Hol­lantilaisia
tovereita. Enin osa heis­tä
puhuu kokolailla selvästi englan-nin
kieltä tai Saksaa ja Ruotsia, jo­ten
keskustelu käy päinsä hyvin.
Heidän tummista, säihkyvistä silmis­tään
voi lukea ilmeen joka tulkitsee
sydämen pohjasta nousevaa toveril-lisuutta
ja elämän karkeassa kou
lussa opittua velvollisuutta prole
taariseen kumousliikkeeseen näh'
den. — Ensiksi kohtaan erään to
verin, joka on solakka varreltaan
vikkelä liikkeinen, esiintyen suora
naisesti, kysyen: Oletko Kuzbaslai-sia?
Johon vastasin, olen. Hän
lausui, että rae Hollannin toverit
olemme hyvin pahoillamme siitä
kuin emme saaneet tietoa kyllin
ajoissa teidän tänne tulostanne. Sil­lä
asiat ovat niin, jatkoi hän, että
HoU.andin virkailijat ja heiidän us­kolliset
kätyrinsä nim. Socialidemo-kratit
ja Amsterdamilaiset Syndika-listien
avustamana tekevät kaikken­sa
Venäläisten toverien mustaami-seksi
ja heidän toimintansa tuka-huttamiseksi,
joten he nyt tälläkin
kerralla koittivat estää tietoja tei
dän tänne tulonne suhteen, vaan
kuitenkin onnistuimme saamaan tie­tää
että te jo olette täällä. Ja nyt
jos vain tarvitsette jotakin apua,
niin me olemme valmiina auttamaan
teitä. Keskustelun aikana olikin
jo kerääntynyt iso joukko Hollanti­laisia
tovereita ympärillemme joten
he olivat valmiit auttamaan meitä
liikkuessamme. (Rotterdam (jn pin-taalaltaan
laaja ja sen asukas luku
ollen 600,000.) joten he olivat iso­na
apuna meille. Toiset heistä oli­vat
meidän luonamme aina myöhään
yöhön asti. Kyselimme heiltä yhtä
ja toista Hollannin työväenliikkees­tä
ja saimme m.m. tietää että Rot­terdamissa
yksistään on nykyisin
noin 16,000 työtöntä, enin osa heis­tä
on HoUandin Transport Arbee-tars-
Iiiton jäseniä ja he ovat yh-teydessä
PTK:n kanssa, joten vaino
on juuri keskitettynä heihin. Rot­terdamissa
on Hollandin Kommu­nisti
Puolueella oma sanomalehtL
nta kulun — nousemme laivaan
jonka kannelta näemme veneen kii­tävän
aaltojen harjanteilla. Eteel-tä
katsoittnna näyttää se tavallisel-ta
purje veneeltä. Sen lähestyessä
alamme kuulla marssin tahtia ja
cTyÖn orjat sorron yöstä nouskaa
jne». Veneen lähestyessä alamme
eroittaa että otaksumamme purje
onkin PUNAINEN LIPPU jossa on
kirjaimet: <CPH> kirjainten ala­puolella
on sirpin ja vasaran kuva,
silloin tiedämme keitä he ovat ja
nostamme ilmoille oman punalip­pumme.
Vene pysähtyy laivamme
luokse. Ja me vuorostamme lau­loimme
Kansainvälisen matkassam­me
olevien soittajien säestämänä ja
näin vietämme tunnin ajan, jonka
jälkeen vene palaa takaisin laitu­rille.
Hetken kuluttua taasen il­mestyy
tilalla isompi vene, jossa oli
sama punainen lippu. Veneessä oli­jat
ilmaisevat kansainvälisen luok-kasolidaarisuutensa
laulamalla reip­paasti
vallankumouksellisia lauluja.
Vene lähti jatkamaan matkaansa
illan hämäryyteen, jossa yhtäkkiä
loimusi korkeuteen heidän punainen
penkaali tulensa. Sitä katsellessa
heräsi tunne rinnoissamme saman­lainen
mitä ilotulituskin heijasti il­moille.
Jo vihdoin soi laivan pilli, ilmoit­taen
oltavan valmiit lähtemään mat­kalle.
Kello 10 ja 30 illalla jytisten
alkavat laivan jättiläis koneet työs
kentelynsä ja laivamme ohjaa kul­kunsa
kohti kanaalin suuta, jossa
tapaamme taas tovereita punaisia
ilotulituksia ilmoille heittämässä —
siihen vastaamme raikuvin hurraa
huudoin, jotka kaikuvat yli kanaa­lin
illan pimeyteen, — — Vielä
myöhään kello 12 yöllä saimme
nauttia erään toverimme 45 synty­mäpäivä
juhlaa. Ateria oli mitä
parhain, nimittäin Hollantilaista sil­liä,
jonka jälkeen mentiin levolle,
meri ollen tyyni. Seuraavana aa-muna
olimme siellä kuuluisalla Kie­lin
kanalilla, jossa oli selvästi ha
väittävissä yhteiskunnallinen repe­ämä
Saksalaisessa valtio muodossa.
Edessämme seisoo Noskelaiset tuki­pylväät
pontevana kuin cPietari
Braahen» muistopatsas Aurajoen ran
nalla, kupeellaan höyryävä sapeli
ollen vielä kosteana Suomen työläis­ten
verestä — edessään seisoo pie­nokaisia
rekaleisissa vaatteissa, ol­len
selvä kuvaus demokratiasta.
Kerroimme heille Amerikassa juuri
käynnissä olevasta kivihiili- ja rau­tatie
työläisten lakosta ja kysyim­me;
josko Saksasta viedään Ameri-kaan
kivihiiltä. He sanoivat että
ei. Saksasta kyllä viedään kivihiit­tä
Ranskaan johon Saksalla on pak­ko.
Ja he eivät tiedä josko Rans­kasta
sitä viedään sitten Ameri-kaan.
Jatkamme matkaamme ja elok. 4
päivä saavuttiin siihen kuuluisaan
kansainväliseen satamaan nimeltä
Danzing. Satama ollen täynnä puu
tavaraa siellä juuri olleen lakon ta­kia.
Heti aamiaisen jälkeen nousim­me
laivan peräkannelle, jossa nos­timme
punalippumme ilmoille ja lau­loimme
Kansainvälisen, sen aikana
oli keräytynyt iso joukko repaleisia
vaimoja ja lapsia laivalaiturille. Lai­turin
reunaa vastaan nojaa vanhuk­set
kuihtuneiden lastensa kera, jot­ka
yrittävät kerta toisensa jälkeen
lähestyä laivaa, jonka estää aina
poliisit, syöksyen heidän kimp­puunsa
kuin tiikeri Indian erämaas­sa,
raasti riuhtoen kuihtuneet nai­set
ja lapset ulos laiturilta, poliisi­voima
lisäytyy ja heitä kohtaa to-veriemme
halveksivat pilkkahuudot.
Sopivan tilaisuuden sattuessa astuu
esiin Saksalainen työläinen, paljas­tetuin
päin lausuu meidät tervetul­leiksi,
ei ehdi pitkälle puheessaan
kun sosialidemokratinen poliisi riuh­too
hänet matkaansa, jälelle jää hä­nen
itkevät pienokaisensa ja pieno­kaisten
kuihtunut äiti. Jotkut to­vereistamme
olivat panneet toimeen
keräyksen tällä vangitun toverimme
vaimolle ja pyysimme lupaa poliisil­ta
antaa lahjamme, vaan hän röyh­keästi
kielsi sen joten käännyimme
laivan virkailijain puoleen. He sa­noivat
että heidän puolestansa saa
antaa avustusta niin paljon kuin
kukin haluaa. Mutta Saksalaiset
virkailijat eivät suvaitse sitä, sillä
he pelkäävät sen kautta levitettävän
Kommunismia..,. Laivan perä kan­nen
kautta lentää ulos pieni paket-timme,
jossa olikin meidän lahjam­me
ja sen pian löysi vangitun mie­hen
vaimo. Hetken kuluttua tulee
taasen laiturin luokse sama vangit­tu
mies, emme tiedä miten hän pää­si
eroon virkavallasta. Laiturille
tultuansa pyysi hän lupaa polisilta
antaa meille joitakin punaisia kuk­kia,
mutta sen poliisi jyrkästi kiel-
Punalippumme juurelta alkaa
cuulua kumouslaulumme säveleet,
jonka jälkeen astuu esiin nuori
Amerikalainen merimies lausuen:
«Toverit me emme voi puhua teille,
JOS sen teemme, niin silloin meidät
ammutaan tai jos olemme vanhoja
niin silloin meidät teljetään vanki­laan.
Mutta muistakaa että me
emme pelkää- —» Taasen estää hä­net
puhumasta tasavaltalaiset polii­sit.
Joukostamme kuuluu hurraa
huudot Karl Liebhechtin ja Rosa
Luxemburgin muistolle, — — Lai­vamme
lähtee eteenpäin. — Poliisit
eivät voi estää rannalle jääneiden
jäähyväishuutoja, — Laivan kulki­essa
eteenpäin, vene lähestyy meitä
josta saamme periä ne kukat joita
'Matamassa työläistoverimme aikoi­vat
meille tuoda....
Itämeri laajenee edessämme
onkin viimeinen pysäkki ennen Pie-taria.
Seui-aavassa kirjeessä tulem­me
kertomaan Pietarista eteenpäin.
Mitä tulee matkamme yleispiir­teisiin,
niin voimme sanoa että kaik­ki
asiat ainakin tähän asti on ollut
järjestetty hyvin, RuoJ^a puoli on
ollut suhteellisesti samanlainen kuin
Amerikalaisella työläisellä yleensä
on maissa ollessa. Asunto puoli on
ollut siisti. Kohtelu laivan \-irkai-lijain
puolesta on ollut suotuisa
meille.
Samalla pyydämme myöskin huo­mauttaa
toverillemme siellä, että
jos on joskus jotain uutisia siellä
sanomalehdissä, joissa käsitellään
Ku^basin asioita, niin ottakaa ensin
selvä, että jos ne ovat edes lähtöi­sin
Kuzbasin alueelta. Katsokaa
aina että uutiset on allekirjoittanut
joku~virallinen asioista vastuunalai­nen
komitea, sillä sellaisen aina va­litsevat
matkustajat itse ja näin ol­len
niiden selostukset ovat paikkan­sa
pitäviä.
Oscar Wickström, Pred Olson ja
Onni Salo.
Raportti komitea.
Tiniiniiisiii uotisia
Workers partyn kaupungin kes­kuskomitean
toimesta pidettiin pik-nekki
syyskuun 3 p. Venäjän kone-rahaston
hyväksi, Piknekis^ esiin­tyi
puhujana tov, McDonald To­rontosta,
Puhdas tulo, joka jäi ti­litettiin
Venäjän ystävien yhdistyk­selle.
Työnpäivänä, syyskuun 4 p. oli
s. s. osaston haalilla piiritoimikun-nan
iltama, Timminsiläiset esittivät
kappaleen <Suurpäiväin aattona» ja
south porcupinelaiset «Halleyn täh­ti
». Puhdas tulo iltamista oli $76,
joka jää piirijärjestön agitatsioni-kassaan.
Osaston työkokouksessa syyskuun
10 p. keskusteltiin ja päätettiin m.
m. että peruutetaan edellisessä ko­kouksessa
hyväksytty $75.00 avus­tus
osaston kassasta 18 piirin hii-lenkaivajien
lakon avustamiseksi.
Keräyslistoilla oli tullut saman la­kon
hyväksi $114.50, joka jo oli
lähetetty Torontoon,
Väinö Toko ilmoitti tehneensä lii
kettä Vapauden kanssa viime kuul­la
$80.95 edestä.
Rosegroven osaston keräyslistoil.
la haalin rakennusrahastoon oli tul­lut
$45.75.
Agitatsionikomitea ilmoitti että
William Tuomela Jacksönborosta on
jättänyt agjtatsionikomitealle todis­tuksensa
ja pyytänyt hankkimaan
hänelle varmuastodistos Suomen so­sialistiselta
puoluehallinnolta. Hä;
neliä oli itse hankkimansa todistus
Jokioisten Latovainion työväen yh­distykseltä.
.Todistus osoittaa, että
hm ei, ole ottanut osaa ollenkaan
valkoisten pi^olelle, päinvastoin on
hän sen mukaan ollut punaisten
puolella ja suorittanut vankeusran­gaistuksensa.
Hänen puolestaan on
kuitenkin kirjoitettu puoluehallin­nolle,
että sieltä saadaan ainakin
aivan varma tieto, koska hänestä -on
joidenkin henkilöiden taholta aijot-tu
lahtaria tehdä.
Vilkas keskustelu kokouksessa
syjityi siitä tarvitaanko näytelmä-seuran
johtajaa tai ei. Asia kui­tenkin
jätettiin seuraavaan kokoUK-seen,
että se sillä välin ennättäisi
kypsyä ja asia toisi enemmän jäse­niä
kokoukseen.
Osaston kymmenvuotisjuhlaa vie­tettiin
syyskuun 16 ja 17 päivinä.
Lauantai-iltana alettiin juhlat kello
pooli 8, Ohjelmaa oli paljon, kes
täeji kello 11 -BBti. Luettiin eri osas­tojen
tervehdykset, joita oli saapu­nut
Toronton, Cobaltin, Kirkland
Laken ja Sudburyn osastoilta.
Yleisö osoitti suurta suosionosoi­tusta
lasten Toimisteluesityksille.
He tekivät liikkeensä oikein hy­vin,
säikähtämättä, vaikka pitikin
esiintyä näyttämöllä ja iso sali oli
yleisöä täynnä. Eivät pienimmät­kään
edessä, jotka eivät voineet
edes «isompien perässä tehdä» ereh­tyneet
liikkeistään. Pyramiidejakin
oli heilä useita, kaikki ollen seviä.
Sillä tavalla lapset, olkaa yhtä in­nostuneita
edelleenkin. Kyllä me
isot ihmiset teitä haluamme aina
katsella, vaikka te kuinka usein
esiintyisitte.
Sunnuntaina jatkettiin juhlia, al­kaen
iltapäivällä kello 2. Ohjelmas­sa
oli useita puheita sekä Boittoa
torvisoittokunnalta.
Illalla sitten esitettiin kappale
«Punainen. Laukku». Kappale on
iso ja paljon lauluja sJeältävä. Lau­lut
menivät hyvin ja muutenkin
koko kappaleen esitya oli kokolailla
hyvä, ilman johtoa esitettynä ja yh-de.
s8ä viikos.sa harjotettuna. Yleisöä
oli sali aivan täynnä ja lähtivät he
tyytyväisinä kotiinsa. — E.
kylvetään uusi tiedonsiemen kom­muunin
hyötjTJeltoon. On jo vähin
oltukin työhommissa. On jo ehdit­ty
pelata pari kappalettakin ja uu­sia
huveja on jo tulossa, T, k, 30
p. on agitatsioonirahaston kartutta­miseksi
iltamat jossa on henkistä
ohjelmaa ni.m. kappale ja sitte tuo­ta,
oikein Ojan harmoonin säestyk­sellä
pääsee eroon nuoresta akas­taan
tai vanhasta hcllustaan ja
saa sitten vaikka ryöstää toiselta
uuden jos sisua on ja kyllä miehil.
lä «titua» on sanoo iltamakomitea.
joka huvit järjestää. Näiden huvien
jälkeen sais tulla vaikka ukko- ja
tyttöjuhlat ja sitte akka- ja poika-kemut
jne.
<Martti-setä» kävi täällä puhumas­sa
pariinkin erään, puhuen eri ai­neista
eri iltoina. Nurkka-viisaat
sanovat ettei se puhunut paljo mis
tään. Kuulijat taas saivat hyvänkin
annoksen tietomäärää ja yleinen
mielipide oli, että sitä kuuntelisi
vaikka aina ja siltä se näytti ettei
kuulijoilla ollut mikään kiiRc-kotiij^
noista tilaisuukssta. Tosiasia on et­tei
Martin päässä turhaan ole hiuk­set
vaalenneet Kyllä sieltä monta
tieto- ja kokemusperäistä opinkap­paletta
lähtee kuulijakunnille.
Tov. John Eimeksen tervehdys
sairaalasta. Hän on jo kuukausi
määriä virunut siellä usein toivot­tomassakin
tilassa seurauksena au­to-
onnettomuudesta. Terveenä mie­leltään
hän kuitenkin varttoo jou­lua
jolloin lääkärin lausunnon mu­kaan
pääsee pois sairaalasta.
Osasto viime työkokouksessaan hi.
m. järjesti n.k. Suomesta tulleiden
tutkijnkomitean avustamaan siirto-laistovereita
pois niistä epäluuloista
joiden alaisina kaikki Suomesta tul­leet
ovat, tutkimalla heidän todis­teitaan
tai auttaa heitä hankkimaan
sellaisia, sillä paikkakunnallemme
on tullut ihmisten mukana sitä Suo­men
kansallishirmujen kuonaakin,
joten on välttämätöntä että oikeat
työläi.set pääsevät oikeaan arvoon­sa.
Tutkijakomitea piti ensimäisen
kokouksensa t.k. 19 p:nä ja päätti
suosittaa täyden toveriluoton anta­mista
seuraaville henkilöille siksi
kun heidän todisteensa pätevyys on
tarkistettu, keskusvira.ston välityk­sellä
Suomen puoluehallinnon kaut­ta.
Ne ovat seuraavat toverit. Hee-pe
Wikka, Karungin korpikylän t.y.
antaman todisteen nojalla. Toverit
Olga Peukkari, Helsingin 8.d. nuori-soi.
antaman jäsenkirjan ja muutto-todisteen
nojalla, toverit Martha
Kuusisto, komitean kuulustelun no­jalla
tov. Otto Hyvärinen, Suomen-joen
Kotalahden t.y. todisteen ja
kuulustelun nojalla, tov. Aug. W.
Lunden Waskion ty. todisteen 'no­jalla,
tov. Juho Oskar Tamminen,
Waskion t.y, todisteen nojalla, tov,
O, Arthur Tuominen, Wa8kion ty.
todisteen nojalla,-tov. K, Walfrid
Lahti, S. Metallityöntekijäin osas­tolta
ja S. W. R. Konepajan Tu.
run osaston työntekijäin liitolta
saamien todisteiden nojalla päätet­tiin
suosittaa annettavaksi täysi to-veriluotto
enemmittä kyselyittä.
Seuraava tutkijakomitean kokous
on a päivä ensi kuuta, jolloin ke-hoitetaan
toisia Suomesta tulleita
saapumaan Pirtille kello 9 ill.
Bill.
VOITTEKO TÄYTTÄÄ PAIKALLISEN
OSUUTENNE?
Lehtemme edelliietsä numeroita painostimme siti seikkaa, ettS Va>
paudelle olisi välttämiittä saatava 300 uutta tilaajaa nyt ensikädessä. Sa­moin
juIaisHin tilasto kuinka suuri osuus kullakiir paikkakunnalla lanketeL
hankittavaksi. Mahdollisesti on joitakin paikkoja, joissa ei ole niin paljon
suomalaisia, että uusien tilausten hankinta olisi enään mahdollinen, emmei'
tunne niin tarkoin jokaista pikkuseulua. Mutta kaiken Scaikkiaan lahkee
täsiä uusien tilausten hankinnassa sangen pieni osuus kullekin paikkakao*
nalle, joten sen luulisi olevan sangen helppo täyttäii, jos meidiin joukois­samme
ja asiamiehissiimme on vähäniiiSji tarmoa ja halua viedä lehteän>
me eteenpäin. Ja näin ollen, jos jollakin paikkakunnalla ei olisi aitaan
mahdollisuutta hankkia yhtään uutta tilaajaa, on toisilla paikkakunnilltt
- . mahdollisuudet kuin mitä tilastossa olemme heidän osd-leen
asettaneet.
paljon suuremmat
Toivomme ettii asiamiehemme nyt kaikkialla ottavat näyttaäisecn,
että yhteisillä ponnistuksilla tuo pieni tilaajamäärän korotusvaatimua voi­daan
panna helposti ja äkkiä käytäntöön. Eikä ole pahitteeksi vaikkapa
se voitaisiin ylittääkin.
VAPAUDEN LEVITYSOSASTO.
Miksi nyt on tärkeää jokaisen tilata Vapaus ^
itselleen
•Uusi niailniansota on parhaillaan syttymäisillään, voipa sen sanoa
jo asiallisp.sli syltyneen. Jokaiselle aikaansa seuraavalle ihmiselle on
tärkeää seurata sen viileydessä ilmeneviä mielenkiintoisia tapahtumia.
Vapaus seuraa tarkoin sotatapahtumia. Tilatkaa siis se itsellenne!
Samalla kertaa alkaa Vapaus julaista meikäläisen novelHkirjailijan
Annie Ruissalon uutta miel(?nkiintoista novellia «Jälleen näkeminen».
Kaikki jotka ovat lukeneet mainitun kirjoittajan Vapaudessa ennen ju-laistut
«Kadun kasvatteja» ja «Kainin jälkeläinen», voivat osapuilleen
päättää minkä arvoinen tämä novelli on. Ja on otettava vielä huomioon,
että tämä novelli on kirjoitettu kirjana julkaisemista varten, mutta
nyt kirjoittajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti julaislaan Vapau­dessa
jatkuvana sarjana.
Kehoitamine asianiiehiämme ilmoittamaan näistä seikoista tilauksia
hankkiessaan ja keräämään lehdellemme mahdollisimman paljon uusia
tilauksia.
NUORU BARBAAREJA
Eri paUuniiilta
LONG LAKE,
Hei seisahtakaappas nyt kaikki
Ontarion suomalaiset ja lukekaa oi­kein
tarkoin mitä tässä allaolevassa
sanotaan.
No mitä se nyt sitten oikein mah­tanee
blla, tuumii kai moni. Juu
se on se ennen kuulumaton uutuus,
mikä näytellään Long Lake osaston
talolla t.k. 30 p. nimeltä «Yhteis,
kuntamme lapsia».
SudbUryn osaston näyttelijät tu­levat
sen näyttelemään ja silloin
saa jokainen olla varma, että taas
saa nähdä oikeata taidetta, siksi
hyvät ovat nykyään SudbUryn osar;-
ton näytelmä voimat. Kappale taan
on ihan uutuus näillä ympäristöillä
ja olen kuullut siitä sanottavan, et­tä
se on luettava parhaimpien työ­väen
kappaleiden joukkoon. On
siis itsestään selvää, että kaikki sil­loin
rientävät Long Lake osaston
talolle ja täyttävät sen kattoa myö­den.
Istuimia tullaan nyt varaa­maan
kaikille riittävästi jäätanssia
saa aamuun .<5aakka hyvällä «soitolla.
Lähemmin ilmoituksessa. T. H.
Pankkipdesidentti ase­tettu
vihdoinkin
syytteeseen
Foirt fiaiiii uutisia
Levilysosaslon hoitaja on joskus heittänyt omaan perilliseensä «yn«-
kan, paljonpuhuvan katseen, kysellen itseltään, että mikähän tuostakin
tulee, kunhan aika ehtii kulua. Sillä he ovat mukana kaikessa muussa mut­ta
ei seljaisesaa, jossa järkeilymme mukaan heidän pitäisi ahertaa. Levi--
tysosasto on kerran päässyt jokseenkin läheltä tarkastamaan, mitä tuot-'
lainen polvea korkuinen miehenantu hommailee. Sattui nimittäin käymäänt
niin, että oli tilaisuus tutkia nnoren miehen taskuja, ja siellä oli seu'
raava mäiirä tavaraa: kuollut lintu, rautanauloja, rutiveje, papero8sin«
hoikki, pätlti narua, tulitikkuja, kynttilänkappale, samma<kon jalka, «ota-miesnappeja,
liokjiuveitsi ja joukko muuta tavaraa, jota ^{voinut enää
ulkomuodosta tuntea. Mies oli tehnyt päivän lujaa tyiitä saadakseen nantcl
Arvoesineet taakaiinsa. *
Jb levitysosasto huokasi: saadappa tuo innostus edes tilapäisesti si­dotuksi
hyiidyn valjaisiin, niin jopa lähtisi tuloksia. Mutta millaiseen?
Olemme katselleet poikia ja tyttöjä haaleilla, iltamissa. Levotonta
joukkoa. Heillä on hirvittävä ky^.(y olla aina liikkeellä, kiusata» ilveillä,
juosta ja teuhata. Koko tuo määrätön määrä enersiaa purkautuu ulo»
karjumisessa, teuhaamisessa, pienessä nujakassa, josta ei tiedä onko (O
tappelua Ui leikkiä. Kukaan ei uskalla sekaantua heidän mefcastuksiienee,
sillä jokainen vanhempi ihminen tietää, ettei ole hyvä tehdä itselleen
vihamiehiä pojista ja tytöistä. He ovat nimittäin kammottavia vihollisia.
He eivät jätä uhriaan ennenkuin tämä on täydellisesti muserrettu.
Tällöin välähti levitysosaston päähän kirkas ajatus: mitäpä jos käy­tetään
kaikki tuo energia, tuo leikinsekainen tappeluinnostui ja yleensä
liikkuminen lehden levittämiseen. Mitäpä jos panee heidät kerran Punikin
asiami^hiksi; mikä ihmeellinen tulos siitä saattaisi ollakaan. Ja niinpä tuu­masta
toimeen. Pojat ovat nyt Punikin asiamiehiä ja edessämme on j(»
heidän työskentelynsä tuloksia.
Olemme katselleet tuollaisen nuoren yrittäjän menettelytapoja. Haa
ei lähde pois saatuansa/xäsityksen, ettei joku tilaa lehteä.
— Tilaako setä Punikin?
— Tuota — eipä ole rahaakaan...
(Poika heittää pitkän, pitkän silmäyksen ja vaikenee; sitten suuret
silmät tähdättynä uhriin):
— Tilaako setä Punikin?
Kysymys on selvä. Kyselty ei osaa enää vastata muuta kuin että
— . . . tuota.
Nyt katselee nuori yrittäjä uhriaan järkyttävän totisesti ja hätään-nystilassaan
ei uhri huomaa, että pojassa asuva veitiika ja kiusanhenki
pilkistää esille hetken totisuudesta huolimatta. Nyt seuraa jälleen;
— Miksi setä ei tilaa Punikkia?
— Niin, todellakin, miksi? Tavattoman yksinkertainen kysymys, joka
on tehty hänelle aikaisen asiamiehen toimesta kymmeniä kertoja, mutta
josta hän silloin aina on suoriutunut helposti. Uhri sopertaa:
— Hintakin on niin kallis,
— Eikö s i e l l ä ole taalaa viittäkymmentä aenttiä?
Sedällä tietysti on se summa aina. Nyt ei setä voi katsoa ristikuulu*.
telijaa silmiin. Ja poika iskee:
— Setä valehtelee.
Asia on niin, että tuollainen vesa tietää aina koska vanhempi ihminen
valehtelee. Ja niinpä setä punastuu korviaan myöten. Vaikea on «anoa
kumpi heistä todellakin nyt on poika, kumpi mies. Ja kun setä saa vielä
ikäänkuin selostukseksi, että:
— setä valehtelee, kun setä sanoo, ettei ole rahaa,
niin on selvää, että tilaus on tehtävä. Ja ikäänkuin vetää!ksensä takai­sin
äsiceisen tahdittoniuutensa setä puhkasee;
Minä vain koitin, että saatko minulta tilauksen. /
Johon taas poika vastaa:
~ H ä ?
Setä ei voi eikä uskalla jatkaa keskustelua. Sillä tuo «hä» on lausuttu
sellaisella taisteluhaasteäänellä, etJä setä varhaisemmasta nuoruudestaan
muistaa sitä käyttäneensä sellaisessa tapauksessa, kun asia oli kehittynyt
nyrkkeilyplsteeseen. , , i, . , .
Nuoret barbaarimme ovat nyt jonkun viikon ajan yritelleet. Ja he
ovat jo näyttäneet, että onnistuvat,
Levitysosasto on heidän kanssaan hyvissä väleissä. Me ymmärramma
Kuninkaallisen oi- toisiamme, Levitysosasto tuntee taas kerran olevansa poika, nulikka, miksi
Ke.sän kuhnailut on taas osaston-kin
toimiva jäsenistö päättänyt jät­tää
pois, koska ei sitä kesän iha­nuuttakaan
tullut vaikka kuukau.sia
on kädet ristissä odotettu. Helve-kontri
tosiaankin, mutta ollaan taas
«Saarijärven Paavoja» ja odotetaan
uutta kesää ja tässä odotelles,sa
Montreal,
kernien
nut Sir
kon tehneen Merchants pankin preP|>
sidentin syytteeseen väärennetystä
tiliraportista hallitukselle, jonka hän
antoi lokak. 192L
yhä selvemmin alkaa kuulua- sanat pian ollaan «Pillov» satamassa, joka kynnetään taas sitä järjensarkaa ja ta rikoksesta.
n suurlautakunta on asetta-ivaan .anotaan. Ja ymmärtää, että usein täytyy mennä «nulikan» ajatus.
,ir Mon,t ague AAlilia„n„m,„ , v, ,a. , ,r0a, .r: i-jm^a^aQilmj^aja»n^ /l^öy,t,k^a^k^s en^s^ä^ ^r^e^i lun vastauksen muutamille kysymyksiJJe.
„ , « « i ^ > ^ j^„^ ^^1^^ luoksenne, niin suotta on ruveta hänen kanssaan vaih-tamaan
argumentteja.
Setä on hyvä ja tilaa lehden!
Ja täti myös!
C i . Mnnta,r.u.n inffii fiilf^o käsi Jos täti tai setä sanoo, ettei ole rahaa, niin mc, levitysosasto ja pojat
.Sir Montaguen juttu tulee kasi- ,^„omme, että täti sekä setä valehtcfee.
Hä?
PUNIKIN TILAUSHINNAT:
Punikin tilaushinta Canada.ssa on nyt $1-75 vuosikerfa, ja ?1,05 puoli-vuosikertaa..
Asiamiesten ja tilaajien pyydetään ottamaan tämän huo-teltäväk.
si erikoisoikeudcsga, .sa
moin kuin sanian pankin ylei.sen
liikkeenhoitajan D. C. Macarowin
juttukin, joka on syytteessä samas-mioonsa.