Vapaus, February 27, 1929

              No. 49 — 1929
urheilu
Onko liitossamme tOaa kaikiUe työläisurhei-lijoiUe?
tolaiset siälä./haluavat jiitEisrintaniaii
työlajien kesi^. elkfi. kuXen sosle-mit,
johdattaa työläisurheilijat por­varien,
suojeluskuntalaisten syliin, te­kemään
reklaamia ulkomailla Suomeo
laihalle leijöonalle". kuten eräs kir-jottaja
Vapaudessa sattuvasti Suomen
tilannetta käsitellessään sanoL Kun
kirjotta ja tämän spikan pääsee käsit­tämään,
niin — toivoakseni — hän kä- r,7S? J^-^- työväenjärjestöjen kanssa tyydyttävällä ^Lr^J^l^- T"'' t ^ ^ - ^°idaan hänet hyvällä lUt-suna
Ilmene juun koskaan karjotuksia; tomme jässneksL Creightcssa hänet'aittaa silloin myöskin sen seikan, että
tuplajuulaisista, lamata niin vähän | ctettiin seuramme jäseneksi niillä pe- l^ieidän tekee mieH ^ästyä joutumasta • • J <1 • \ I v i I t i • ^If m ' f l' IT7 I f V ^ ^ 1 1 Si - T f I i i i ' IfT 1 •
kum mabdolhsta huomiota mainitulle \ rusteilla lajille kun hänet oli hyväksytty I. samaan tilanteeseen kuin on jouduttu
lestani
^työväenliikettä". Itsepuo-lw. W:hen. mutta'myöhe'mmin'c^t-pidan
Vapauden _ otta-1 tautui, että tuplajuulaiset öUvat hy-man
kannan sangen hyvänä sillä
Suomessa, Saksassa ja vieläpä nuores­sa
Yhdysvaltain TULissakin.
Sanotaan, että "hedelmistään puu
tunnetaan" ja siinä suhteessa olemme
, , ..- ^ ,. väksyneet hänet järjestönsä jäsenek-kajoammen
"mdustrialistilaisten" e- si liian heikoilla trusteilla. Emmp ^ ,
desoltamisun ei ole aina oikeastaan suinkaan tahdo väittää sitä. etteikö e-l*^*«°eet kaikissa työväenliikettä kos-senarvomen.
että kannattaisi haaskata | rehdyksiä sattuisi niin yhdeUe kuin hevissä kysymyksissä, että i.w.w: Iäiset
f f^^^^ Huolimat-I tciselldkin jäseniinsä rähder,. sillä ""^ —
ta Eutakin. etta tuplajuulaisten äänen.! olemme usein sattuneet huomaamaan,
kannattaja'Industrialisti" syyttää jo-, että järjestöihimme on pujahtanut
kaissssa numerossaan palstamäärin lo-! susia lammasten vaatteissa, epärehel-kaa
toisin ajattelevien työläisten sil- lisissä tarkotuksissa. Olemme sellaisia
mille.
Nyt on kuiten'sin eräs "urheilukir-joutuneet
erottelemaan useitakin pois.
• huolimatta kuinka hyviä he urheili.
jailija" kyhännyt eräänlaisen tekeleen joina ovat oUeet. Emme siis sUtä
mamitun lehden helmikuun 21 päivän puolen haluakaan syyttää tuplajuulai-numeroon,
jossa tavallisen tuplajuulai- sia epärehellisestä pelistä, sillä mjn.
sen tavan, mukaan lasketellaan vah-; tässä Järnefeltin jutussa toivomme
vasti "Upokasta". Tälläkertaa on leh-, että voimme hänet rehellisenä työläls-den
hampaissa — kuluneissa ja tyl.' urheilijana lausua tervetulleeksi jouk-sissä
tosin — Canadan suomalaisten koemme, mutta sen me iyrkästi ku-työläisten
urheiluliike. Kirjottajan mcamme. että pelkästään urheUullIs-mielestä
on kai meidän urheiluliittom-. ten etujen vuoksi olisimme ketään
me, joka kuuluu osana vastaperustet* liittoomme haalanneet, huolimatta hä-tuun
ja nousevaan Canadan työväen', nen entisyydestään,
urheiluliittoon, vain mitätön tekijä,} Toiseksi, meidän on katseltava tup.
koskapa hän käyttää sUtä nimitystä j lajuulaisten liittymistä liittoomme
"n.s. C. T. Liitto". Kuitenkin mieles-I myöskin sUtä kannalta, että onko hei-täni
liittoamme voidaan pitää koko- dän ollenkaan tarpeellista seuroina
lailla hyvänä tekijänä suomalaisten' sitä tehdä. Otamme kysymyksen siltä
työläisten voimistelu- ja urheUuhar- \ kannalta, että onko sellaisia paikka-rastusten
kohottamisessa Canadassa, kuntia olemassa, joissa on tarpeellista suomalaisseura, ja jos joku ei tunne
sillä liittoon kuuluu nykyään lähes urheUuvcimia hajottamatta use^pi- itseään mm solidaariseksi toisten työ-tuhannen
melkoisen aktiivista jäsentä; en kuin yhden seuran olemassaolo, laisten kanssa, ettei voisi Uittya lUt-ja
parikymmentä seuraa. Liiton vai-! Jokaisen vastaus on varmaankin sel-eivät
suinkaan kaikke^in ensimmäisinä
ole olleet yhteisrintamaa toisten työ­läisten
kanssa rakentamassa, mutta
päinvastoin ovat aina, missä siihen on
ollut pieninkin tilaisuus', repimässä
rikki niitäkin vähiä solidarisuuden si­teitä,
mitä on saatu toisinajattelevien
työläisten ponnistuksilla tehtyä. Kal­keissa
heidän toiminnassaan on pis­tänyt
esUle häikäilemättömän johto-sakin
pukinsorkka, tunnuslauseena:
Mää olen meiltä, muut ovat meirän
krannista. Ei ole siis lainkaan ihme­teltävää,
jos liittomme jäsenistö, jo-ka
vapaana sisäisistä ristiriitaisuuk­sista
ahertaa rakentavassa työssä luok-kataisteluliikkeeseen
kuuluvalla fyy-sillisen
kulttuurin saralla, katsookin
epäillen hajottajien hommia "yhteis,
rintaman" luomiseksi.
Liittomme on avoin kaikille re-hellisiUe
työlälsurheiUjoiUe. Edellä jo
viittasin siihen, ettei ole kaikilla paik­kakunnilla
tarpeellista olla kuin yksi
Sival
jamme muKana. roMcenem-' <n/ • jy „ - i M l
AaiisainvaBsen savelfejan luona Moskovassa
ret hiihtäjämme mukana, roldcenem.' ^i
Tse ttuyca - - -
mlstoomme.
4. Ehdotamme, että liiton puolesta»/
taas järjestettäisiin murtomaajuoksu-i'
mestaruuskilpailut ja mahdollista
joukkuekilpailua varten hankittaisiin
myöskin kiertopalkinto.
5. Edelleen ehdotamme, että tule­va
liittokokous ottaa käsiteltäväkseen
liittomme jäsenistön agitatsioni- ja
ylel:en henkisen valistustyön tehos­tamisen.
Ehdotamme että liitossam­me
otettaisiin käytäntöön n.s. valistus-viikon
viettäminen, jolloin mahdolli­suuksien
mukaan pyrittäisiin järjestä­mään
jäsenistöä kehittäviä valistus­tilaisuuksia
j Ji.e.
Kaikkialla oltaneen yhtä mieltä siitä, että "Internationale" — Kan.
eainvälinen työväen marssi — on aikakautemme tunnetuin sävel­lys.
Sen raskaat, mutta ylevän juhlalliset säveleet ovat viime ai­koina
yhä useammin kaikuneet kaikissa maissa ja kaikissa maan»
osissa, kertoen työn jättiläisestä, joka hitaasti, mutta varmasti val­veutuu
tuntemaan voimansa; valmistautuu nousemaan orjasta her­raksi.
— Lienee mielenkiintoista nähdä "kirjallinen välähdys" sen
luojasta, säveltäjästä.
Beaver Laken ja iL-senra Jehun
valitsema alostoskomitea
Kominternin kongressilla on par.
haillaan pieni väliaika, jota \ietän
tarjoiluhuoneessa sanomalehden ja
teelasin ääressä. Viereiseen pöjnään
istuutuu kaksi vanhanpuolelsta mies-tuttavallisesti.
Vuosistaan huolimatta
pirteänä ja eloisana rientää hän ter.
vehtimään. toivottaen tervetulleeksi.
Istuutuu, puhelee hetkisen — toveri
Askew saa toimia tulkkina — sitten
NUORISON OSASTO I
hetkiseksi katsastaessani heihin, lue
heistä tomen katseensa minuun:
"Kuulutko englantilaisten edustajistoon,
toveri?" kysyy hän, luoden samalla
silmäyksen sanomalehteen kädessäni.
Seuraa molemminpuolinen esittely.
Mies on englantilaLhen sosialisti John
B. Askew, nyttemmin kommunisti ja
asuva Moskovassa eräässä eläkettä
nauttivien, eri maista olevien vanho­jen
vallankumouksellisten kodlssaT
"Entä toveri tässä? Varmaan joku
Kalkkien muiden tärkeiden asioiden kommunaardl?" Muistelen melkein
joukossa on meidän huomattava se j nähneeni hänet korokkeella vieraiden
tä. He keskustelevat teetä juoden ja s taas iiousee ja toivottaa luomiseen ter-
Nuorison toiminnasta
B. €:ssä
vetulleeksi syötyämme.
T^eemme kierroksen talossa. Se kä­sittää
suuria, valoisia halleja, suuren,
h>'\'in \'arustetun kirjaston. Vilkai­semme
sisään yhden ja toisen kotona
Suomen ^
Pääkonsulivirasto )
• • • " koko Caoadan varten raorfttaa fcafk*
Ina maan viralliselle edastakBeO»
konlovia tehtäviä, antaa pasnja
cnatkustoata varten kotimaahan tsl
oraaalle» vahvistaa asiakvioja, kii»'
oökBil. y.m., aelvittsa peiintS- Ja
muita Saomen kansalaisiin kohd^
tavia asioita.
Osoite:
Coiualata Gaaeral of FIolaMl*
Room 918
1410 Stanley Street, MontreaL
(Comer St Catharina and Stanie/)
AKSELI RAUAhfHEIMO.
päfikonsnii
Lisäksi on Suometla edastaiina
Canadassa: Konsuli Erick J. Korte.
Port Arthur, Ont. — Adiel Saari-seikka,
että suomaMnen nuoriso kes­kuudessamme
on melkein täydellisesti
lalmlnlyönj^ heidän oman etunsa
valvomisen työläisten yhteisellä rin­tamalla,
ollessaan sivussa kommunls.
Usesta nuorisoliitosta.
Ottakaamme tämä asia itsekohtai-sesti
ajateltavaksi, analyseeratkaamme
nykyisen yhteiskunnan huiman kehi-tys';
culun, tuotannon koneellistuttami-joukossa
kongressin avajaisissa.
"Toveri Degeyter, Kansainvälisen
säveltäjä."
Ilmaisen Iloni tapaamisen johdosta
erikoisesti siksi, että juuri vähää en­nen
lähtöäni Moskovaan luin eräistä
sosialidemokraattisista lehdistä että
puhe Kansainvälisen säveltäjän saa.
pumlsesta Kominternin kongressiin
olisi vain bolshevikkien silmäinlumet-kutus
on kasvanut vuosi vuodelta, jos.
ta_^esimerkkinä voimme mainita, että
viime vuoden aikana on liitossamme
otettu käytäntöön myöskin neuvonta­työ,
ollen sen ensimmäisenä, osana
lainen, ettei ole koio Canadassa suo­malaisten
keskuudessa kuin pari kol­me
paikkakuntaa, joissa voi elinvoi-maisesti
toimia useampi kim yksi seu.
ra. Ottakaamme Kaksoiskaupungit yh-volmistelujohtajakursslen
toimeenpane deksi niistä. Siellä tosiaankin on tilaa
vakinaisella ohjaajalla. Liittomme ei j kahdellekin seuralle, mutta ei sillä ta-siis
ole mikään "n.s.". vaan täysin ] valla kuin mitä nykyisin on — olla
toimintakykyinen työläisten järjestö kahden eri suunnan seturoja. Oikeam-tomme
alaiseen seuraan, tai rakentaa
yhdessä toisin ajattelevien työläisten
kanssa uusia seUrbja missä niitä ei
ole, —' niin silloin on heidän turhaa
puhua mistään luokkasolidarisuudesta
URHEILIJA.
jonka työ herättää huomiota laajoissa
piireissä.
Kirjottaja tuntuu harmittelevan sitä
seikkaa, että tuplajuulaisia seuroja ei
ole otettu liiton jäsenyyteen. Kyllä
kai siinä hänen puoleltaan har­mittelemista
lieneekin, mutta mei-
.dän nykyisen jäsenistön mielipi-pi
menetelmä olisi se, että Port Art­hurin
puolella olisi yksi seura ja Fort
Williamissa toinen. Ja kumpainen­kin
saman liiton alaisia. Silloin olisi
hedelmällinen kanssakäyminen taat.
tu. Lisäksi olisivat seurat elinvoimai­sia,
koska urheilullisia voimia ei olisi
hajotettu. Sault Ste. Marie on paik-teen
mukaan on liittomme kan-' ka, jossa ei suomalaisen asutuksen ny-ta
tässä • suhteessa täysin oikeu­denmukainen.
Ensiksikin voimme ot­taa
esimerkiksi Yhdysvaltain toverilii-ton
sisäiset kahnaukset viime vuoden
aikana, jossa juuri tuplajuulaiset ja
ccsialidemokraattiset ainekset näytteli­vät
huomattavaa csäa liiton hajotta­jina.
Tällaiset esimerkit eivät suin­kaan
ole omiaan jäsenistömme mieli­pidettä
muokkaamaan siihen suun­taan,
että liittoon ehdoin tahdoin
otettaisiin seuroina hajottajia — kun
niitä tahtoo yksitjisinäkin jäseninä
seuroihin tunkeutua. Toiseksi, liit-tccrame
pääsee jokainen työläinen
jäseneksi poliittiseen uskontunnustuk­seen
katsomatta, kunhan hyväksyy
liiton toiminta-ohjeet ja omaa "puh­taat
kirjat", ettei ple toiminut työ­väenliikettä
vastaan. Valkoisia em­me
liitossamme tarvitse. lörjottaja
ottaa esimerkin, kuinka muka liittom­me
olisi vain eräistä visseistä syistä
vierovalla kannalla i.w.w:läisiin seuroi­hin
nähden, ottaen m.m. esimerkiksi
creightolaisen Järnefeltin jutim. Sa­noo
J:n kelvanneen sitten liittoomme,
kun hän muutti paikkakunnalle, jossa
ei ollut i.-w.w.läistä seuraa ja kun hä­nen
entinen seuransa kuoli. Sanoo
meikäläisten olleen sitä ennen kovasti
oppositiona hänen työväenjärjestöihin
ottamiseensa nähden. Kirjottaja kui­tenkin
tässä, kuten muissakin kohdis-sa
kirjotustaan, iskee kirveensä kiveen.
Sanottu Järnefelt ei nim. edusta vielä
liittoamme. Vain sUnä tapauksessa,
jos hän selvittää asiansa Suomen
kyisellään ollen tarvita kahta seuraa.
Samein on laita Pohjois-Ontarion a-lueella.
Toronto on sensijaan paikka
jossa voisi olla parikin suomalaisseu­raa,
koska suomalaiset ovat hajallaan
asuvia ympäri kaupungin. Keski-On-tariossa
on sama suhde kuin ensin-malnltulUa
paikkakunnilla. Siellä e!
ole sellaisia paikkakuntia, joissa tar­vitsee
muuta kuin yhden suomalais­seuran.
Kirjottaja väittää, että meillä "Ca­nadan
kommunisteilla" olisi toisen­lainen
kanta tässä asiassa kuin Suo­men
TUL:ssä olevilla vassmmistolai.
silla.- Lainaapa vielä väitteensä tuek­si
"Työväen Urheilulehteäkin". Kir­jottaja
kuitenkin On tässäkin seikassa
lähtenyt väärästä päästä. Hän ei ole
lainkaan ottanut huomioon sitä seik­kaa,
että Suomessa ovat sosdemit —
sikäläiset tuplajuulaisten aseveikot —
ottaneet keinoista välittämättä un*
kakseen saattaa työväen urheiluliitto
Ecsdem johtoherrain täydellisen mää­räysvallan
alaiseksi ja sitä tietä joh­dattaa
lopuksi koko liitto porvarien
sen, tavaran lisääntymisen liiallisesti; *^oska tuon laulun varsinainen sä-maailmanmarkkinoilla,
markkinoiden; veltäjä olisi jo kuollut. Kuollut hän
tarpeellisuuden ja anastamisen sekä'®* siis ole. vaan päinvastoin vielä
siltä johtuneet ristiriidat suurvalto- j varsin virkeä Ikäisekseen — M n täyt-jen
välillä. Analyseeratessamme on i ^i vuotta 8 päivänä lokakuuta.
meidän epäilemättä tunnustettava se
seikka, että työläiset tulevat, nuoret e-tutllassa,
maksamaan kalliisti näiden
suurvaltojen vehkeilyn. Porvaristo tu­lee
anastamaan viimeisen leivänpalan
suustamme, syökslen • meidät verisen Alustuksia tulevalle
TUL:n liitto­kokoukselle
1. Ehdotamme, että viime liitto­kokouksen
tekemä päätös, jolla se
Däättl että hllhtoennätykslä ei enää j lististc sotaa vastaan. kommunLstinen
hväksyttäisl. peruutetaan, ja että j nuorisoliitto tulee urhokkaasti taistele-jo
saavutetut hllhtoennätykset heti j maan paljastaakseen suurvaltojen tu­otettaisiin
huomioon ja hyväksyttäl- levah sodan todelliset syyt. ja ehkäl-
Muutamia päiviä myöhemmin ta­pasin
uudelleen toveri Askewln.
"Toveri Degeyter pyysi tervehti­mään.
Hänellä ; on erältä papereita,
joita hän halusta näyttäsi sinulle."
Sitten eräänä päivänä olen toveri
A H A A
SUOMEEN
tai Snomen Markkaa
sodan leikkiin, jossa saamme maksaa j seurassa matkalla veteraa-
. ' . MlnM, I m ^ t l H ^..»—iu ^ . . . l A f —— kalliisti heidän vehkeilynsä työläi^iten
Uhalla ja verellä.
Kommunistinen nuorisoliitto pitä­mässään
piirin neuvottelukokouksessa
täällä. totesi ankaran taistelun ole­van
välttämättömän tulevaa Imperla-slln„
Tehjyä päätöstä perusteltiin
sillä, että kun hiihto yleensä pyritään
järjestämään murtoma^alle ei ennätyk-ristäkään
enää kannata pitää lukua,
koska mukamas rata ei kaikille hiih-semään
kaikki hyökkäykset Neuvosto­valtaa
vastaan. Tämän työiv eteei^päin
viemiseksi on välttämätöntäÄ^ett^ifSuo-malalnen
nuoriso myös asettuu, Kom­munistisen
nuorisoliiton kannattajak-nlen
kotiin. Puolen tunnin raltlotle-matka
jättllälskaupungln laidalle, muu­tamien
minuuttien kävelymatka ja
me olemme määrän päässä. Se on
suuri komea rakennus, jonka kerran
on omistanut yksi noista Venäjän
kansan karkoitetulsta sortajista, mut­ta
joka nyt on kotina kuudellekym-1 han tässä." Hän ottaa esille pienen
menelle vanhalle taistelijalle, jolta; ihastuttavan ranskattaren valokuvan.
olevan veteraanin huoneeseen, ter-i mäki, 319 Bay St, Toronto, Ont.
vchdimme ja vaihdamme jonkun sa. H. P. Albert Hermanson, 479 SCaia
nan. Jokaisella on oma. hauskasti ka- St., Winnipoff, Man. — Thomas
lustettu huoneensa. Franssi, Box L.' Coppcr Cliff, Ont,
Toveri Degeyter istuu klrjoltuspöy-1 Charles E. Magnusson 54 Dock St,
tänsu ääressä, meidän astuessamme sl-! Saint John, N. B.
.sään. Saan häneltä muistoksi käyn­nistäni
kopion Kansainvälisen alku­peräisestä
sävellyksestä. Paitsi tätä
laulua, josta on tullut kansainväli­sen
työväenluokan taistelu- ja voiton,
laulu, on hän säveltänyt koko jou­kon
multakin lauluja. Hän on ylpeä
siitä, että saa olla enslmälsen työläls-vallan
vieraana ja näyttää minulle vii­meistä
sävellystään. "Venäjän vallan-kL*
mouksen voittoa".
Sitten poimii hän esille muutamia
asiakitjoja, oikeudenkäyntipöytäkirjoja
ja muita. Joukko henkilöltä sai ni­mittäin
ken-an päähänsä ryöstäti hä­neltä
oikeuden olla Kansainvälisen to.
delllnen säveltäjä, väittäen sen olevan
hänen veljensä Adolphe. Asiasta su-keutuf
lopulta oikeudenVäyntl ja 4
päivänä marraskuuta 1922 julisti oi­keus
PIer,re Dcgeyterin todelliseksi ja
airxjaksi Kansainvälisen säveltäjäksi.
Mutta huolimatta ilosta, jota hän
tuntee saadessaan olla Neuvostoliiton
vieraana, ikävöi Pierre Degeyter ta­kaisin
maahan, jossa hän on .svntynyt
ja elänyt pitkän elärcän.sä. "Minulla
on täällä hyvä olla", sanoo häh
"Mutta olen jo Illaksi vanha kelva-taksenl
uudestaan Istutettavaksi. Syk­syllä
palaan takaisin Pariisiin. Kaikki
sukulaisenlhan ovat siellä, Katsokaa-työläisten
valta tahtoo l:unnioittaa
heidän vallankumouksellisen työnsä
vuoksi.
Ensinnä astumme sisälle suureen
valoisaan ruokailuhuoneeseen Ja is.
"Tyttärentyttäreni".
Toveri Askew saattaa minua pa­luumatkallani.
Hän käsittää toveri
Degcyterlä, selittäen, että. löytyy si­teitä,
joita el ilman muuta voida kat-tuudumme
pöytään. Olemme ainoat j kaista. Itse el hän aio jättää Neuvos­ta
jille voi olla samanlainen. KummaJ-j si, taistelemaan sodan vaaraa vaataan
Unen ajatus. Mielestämme el ole: koko nuoruuden hehkuvalla inaoUa.
liian suuri tunnustus hllhtäjlemmc Juuri nuorien omien etujen vuoksi on
uurastukseUe ja vaivannäölle minkä välttämätöntä sen ryhtyminen vallan-he
saavat tehdä; päästäkseen todella kumoukseUifeen liikkeen tukipylvääk-kuntcon,
että heidän saavuttamansa, si, sillä ainoastaan, tämän menettelyn
tulokset myöskin hyväksyttälsun. Mie.; kautta turvaamme itsellemme joka-lestämmie
hiihtäjä, joka murtomaaUa • j iräivälsen leivän. Kommunistinen .nuo­kin
pystyy saavutukiiin ansaitsee sen risollitto on taisteUut ja tulee aina
vaatimattoman tunnustuksen, että hä-! taLstelemaan työläisnuorison olo;?uh-nen
saavutuksensa otetaan huomioon teiden parantamiseksi kaikkialla..'. SUs
yhtä arvokkaana kun tasamaanhUh- I tutustukaamme sen aatteisiin ja. ryh-täjänkln.
Annettakoon meillä hiih-j tykäämme nuorisona sen rivoihin'.täis­tä
jiemme t.vöUe SS arvo minkä se tp- telemaan. Myös vetoan nuortep van­della
ansaitseekin. hempiin, jotka ymmärrätte rtse'tämän
2. Edelleen ehdotamme, että • liit­tomme
hUhtomestaruusohjelmistoon 11-
Eättäi-Un 30 kilometrin mestaruushiih-to.
Sanottu matka on seUainen kan­sainvälinen
kunnlamatka. joka kai­kella
kunniaUa voisi oUa meidänkin
työn tärkeyden, "että annaJ^ie''läpsii-ruokavieraat,
sillä useimmat talon
asukkaista ovat jo aterioineet. Täällä
tullaan ja mennään kuten mieU te­kee,
selittää toveri Aske\v.. Tulipa
kotiin yöllä tahi päivällä, aina ruoka
odottaa. Tämä koskee tietenkin niitä,
jotka' ovat terveitä Ja reippaita ei­vätkä
siis tarvitse mitään erlkoist;^
hoitoa. Eräs kaupungin etevämpiä
lääkäreitä käy joka päivä talossa, ol­len
aina käytettävissä.
Meidän parhaillaan vielä ' ateriol-dessämme
astuu slsäUe toveri Degeyter.
Hän pysähtyy kynnykselle Ja hymyllea
tolilttoa. Hän on aivan Ulaksi kiin­nostettu
kaikesta sUtä uudesta, jota
hänen ympärillään kasvaa Ja tääUä
hän tuntee omaavansa todellisen Isän­maan.
Mutta samaan aikaan seuraa
hän mlelenklinnoUa tapahtumia muis­sa
maissa. Iloiten- työväenliikkeen voi­toista
kaikissa maissa, ja erotessamme
toivottaa hän menestyksellistä tais­telua
,<a voittoa vallankumouksellisille
työläisUle ulkopuolella Neuvostoliiton.
Canadan Dollarista
LAHETYSKULUTt
10c lähetyksistä alle $20.00, 60 e IS-aetyksista
(20.00—$49.99, 80e UU
ttetyksistä $60.00—$79.99 Ja $1.(10
lähetyksistä $80.00—$100.00 lekä
26c jokaiselta seuraavalta alka\«lta
«adalta dollarilta.
Sähltötanoinalähetyksitti ovat 1&-
letyskulut $3.60 lähetykseltä.
Suomen rahna ottetaan. KatSSi
$2.46 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella: T
VAPAUS,
Box 69, SUDBURY. ONT.
LAIVAPILETTEJÄ MYTDJUUf
TIEDUSTAKAA PILETTIA9IOITA
hätyksensä • työläisten järjestöissä Ja
lennc ne välttämättömät "aliceisvih- fUnä taistelussa mitä kommunistinen
HIRVITTÄVÄ MELU
jaukset ja ohjaatte heidät ymmärtä­mään
ja käsittämään sen seikan, että
niitä helppoja ja tulokselhsia työpaik­koja
ei ole saatavana nyt enemmän
kuin mitä te itsekään olette saaneet,
3. Ehdotamme Usäksi, että alle 21; huolimatta lastenne kouluslvistykses-
V. järjestettäisUn mestaruushllhto, j tä, jonka ovat osakseen saanieet kapi-lastenne
todellisuus e-huhto-
ohjelmistossamme.
nuorlscliitto on osakseen ottanut työ.
Iäisten yhteisellä rintamalla. Ottakaa
tämän asian tärkeys keskustelun a-lalseksl
ja työskennelkää lastenne e-tujen
hyväksi.
Haluan vielä mainita siitä nuoriso­joukosta,
mikä täällä kerääntyi pUä-mään
neuvotelukokousta kuudes- ja
seitsemästoista päivinä, sillä se mer-kit-
i huorisolUton asettamista vaka.
kanssa yhteistoimintaan, ottamaan m.
m. osaa yhdessä porvarien kanssa | matkaksi ehdottaisimme 10 km. Tä-j talistlsessa koulussa; vaan 1
"olympialaisUn", johon sosdemien jul- mä ehdotus vaan .sentähden. että nuo- tuljjpssä suureksi, astuu todelli
kinen toiminta tähtää sen lisäksi, että ret täyttäessään 18 vuotta, pitävät kil- teen, taistelu leivästä alkaa samoin
pidettäisiin yhteiset vuotuiset mesta- pailua yleisessä sarjassa liian ko-, kuin teille sUlöin kuin lapsena kään- ville peru.steiUe kommunistisen työn e-ruuskilpailut
suojelu-skuntalaisten ja vana ja. useimmiten heidän hiihtoln-j sltte selkänne sille pikku mökiUe jota teenpäin viemiseksi tällä alueella sekä
työläisten välillä! Allekirjottanut toi- nostuksema Sammuu. lucnnoUisista ,• kutsuitte kodiksi Ja menitte talosta koko B. C:ssa.
syistä siihen. Meillä ei ole varaa me- • taloon hakien työvoimallenne ostajaa. Siis eläköön kommunistinen Uike ja
nettää yhtään hUhtäjää, nuoria ei | Muistakaa menneisyyttänne ja ohjat- nuorisoliitto! Tunnuslauseemme: kalk.
ensinkään. Joten pitääksemme hUh-j kaa lapsenne- lukeutumaan itsensä ki nuoriso kommunistiseen nuorl.so-toinnostuksen
edelleen vireessä ja nuo- työläisten riveihin ja näkemään vie-1 hittoon!—Poika.
voo veljellisesti, että alussa mainitse­mani
Industrialistun kirjottaja pääsee
käsittämään sen seikan Suomen työ­väen
urheiluUikkeessä nykyisin ole-
KMmousliie siirt®- ja piiolsiirtomaissa
Tov. O. V. Kuusisen loppulausunto Kominternin VI kongressissa
mous välittömästi kasvaa ensi vaihees­sa
ensi etapin loppuun asti (s.o. vallan proletariaatin ja talonpoikaisten dUc-
Kcnkreettista kuvausta sUtä, miltä ! muka tarkoitamme pelkkää porvarUlis-poikaiston
käsiin), dn seuraavilla sei-koiUa:
1) Ulkkeen kumouksellisen pro­letaarisen
johdon, .SO. kunkin maan
kommunistisen puolueen kehitysaste,
sen jäsenmäärä, itsenäisyys, taisteluky-ky,
ja myös sen arvovalta, yhteydet ja
t T„«rf»« inM?va aiatos: proleta-1 suude=ta. vaan sitäpaitsi myöskin näi- vaikutus anunatilUslin järjestöihin ja
1. ciirtomaiden den maiden kehityksestä sösiaUsmUn talonpoikain Uikkeeseen; 2) työväen-n
a a t i n negemoi * - kommunismun, tuo hudriiautus ei luokan ja (vaikkakaan ei samassa
ole oikein. Esitän vastaavan koh-j määrin) talonpoikaiston järjestynei-dan
teeseistä: | sjryden ja kumoukssllisen kokemuk-
"Tämä merkitsee näiden kansojen, sen aste".
valtaamisen proletariaatin ja talon- tatuuri tulee käytännössä näyttämään,
Helsingin t.y:n juhlasaU oli helmlk.
2 pnä vuokrattu porvarlliiton Järjestä­mää
nyrkkeily maaottelua varten
Ruotsi—Suomi. Kun ruots, osostautui-vat
suom. paremmiksi, kohosivat ylei­sön
isänmaalliset intohimot kalkkein
korkelmmlllcen, Salissa vallitsi sem­moinen
melu, että kuuluttajan ääni-varat
eivät riittäneet voittamaan si­tä,
vaan täytyt tämän turvautua me-gafocniln
saadakseen äänensä kuulu­ville.
Palklntotuomarlt antoivat ylei­sön
suggeroida ltsen.sä tekemään tuo.
miovirheitäkin. Eräät alan tuntijat tyl Järjestysmlehlstä välittämättä ee-ovat
sitä mieltä, että tulos C—2 olisi kasorrossa ulos. Onneksi ovat talon
ollut oikeudenmukainen ruotsalaisten ovet ja pihtipielet siksi vahvaa ra-hyväksi.
kennotta, että ne ainakin tämän kcr-
Ulos tullessaan huusi pettymyksen ran kestivät kliholttuneen joukon ryn-kärsinyt
yleisö suoraa huutoa ja työn- nlstykset.
Vapaudelle ottävai rahaväUtylcsli
aBtaan myöskin:
APAUS PORT ARTHUR BRANCU
816 Bay Strqet.
Port Arthur. Ontario
VAPAUS IVfONTREAL BRANCH
1387 St Antoine St,
Montreal, Qae.
CHARLES HAAPANEN.
Osuuskauppa, Tiramins, Ont.
A. T. HILL.
J57 Broadview Ave., Toronto, Out
DAVID HELIN
eri paikkakunnilla Pohj.-Ontariossa
J. OKSANEN
Kirkland Lake, Ont
JOHN VUORI,
Rontb Porcupine. Ont
Inimousliik^ceesEä
Toverit. Apuselostuksissa ja keskus­telussa
önteesUuonnosta. ja puutteel­lista
alustustani monessa suhteessa histcriaUisen kehitystien mahdoUisim- Katson välttämättömäksi huomau'..
ei kukaan vielä kykene antamaan.
tyksestä tämän etapin aikana.
Tov. Fokin väitti että teeseissä el
on olemassa minimimäärä objektiivi­sia
edellytyksiä. Näiden objektiivis­ten
cdellyty.sten puitteissa ratkaisee
tä vallankumousta.
Oikeata tieteeUlstä terminologiaam­me
on hieman vaikeahko ymmärtää, kyllä taistelu. Jokaisen kumouksel-
Mutta me voimme Icirjolttaa yleisistä' Siksi on eräs toveri ymmärtänyt ssh Usen täytyy muistaa Napoleonin sään-tehtävistä,
kommunististen puolueiden I väärin. Voidaan tietysti .sanoa, että tö -r- josta Lenin erlkols2Stl piti —
merkityksestä ja proletariaatin merki- vasta sosialistisen kumouksen ensi että ensin pitää syöksyä taisteluun.
etappi suorittaa loppuun monet por- sitten kyUä näkee miten .siltä suori-vanlUs-
demokraattlsen kumouksen teh- utuu. Mutta Lenin el tällä tahtonut; on teolllstamf.s-- ja dekolonlsoimis-ole
keskeisintä kysymystä, nfai. ky-itävät. Mutta sanoa nyt porvarillis- sanoa sitä, että ylipäänsä el tarvita / onni. ovat tätä lukua arvostellessaan
symystä kumouksen kasvusta toisesta i demokraattista kumoasta .samaksi teoriaa eikä objektiivisten olojen erit-j esittäneet kysymyksen, mistä sitten
etapista toiseen. Mutta vUttaan vaan' kuin tavallinen porvanlUnen kumous, telyä, ko.ska taistelu ratkaiisee kai-j tulee proletariaatti ja mistä porva-sostl
esittää kysytnyfcen kumouksen
perispektUveistä kunkin eri maan koh­dalta
,nUn emme voi tehdä sitä ilman
että konkreettl.sessamuodos.saan ku­vaamme
kunkin maan koko taloudcl-
Usen kehityksen yleisen kulun.
Monet toverit, joiden lähtökohtana
esim. seuraavaan kohtaan teeseissä:
"PorvarlUis-demokraattisen . kumo­uksen
sosialistisen kumouksen ensi
täydennetty. Yleensä voin todeta, i jnan suurta lyhenemistä, nUden ny-1 taa teiUe tästä perusajatuksesta jo
että keskusfielu on ollut hedeUnäUinen., kyiseltä takapajuiselta, eräUlä näistä senkin vuoksi, että t Losovski ai-vos-
MlkäU ennätin panna merkille, ovat j hansoista vielä aivan alkeelUselta as-i televassa' esUnt.vmisessääh pariin ker-
"perustavia" virheitä ja puutteita löy. j Reeltä — välttämättömien väUasteider. taan väitti että proletariaatti — ku-täneet
vain harvat toverit, niiden jou-ijjautta — kehittymisen mahdoUisim- mcuksen hegemoni — on yleensä
kcssa Bennett Rothstein ja HeUer' man suurta joutumista nuden voimien, jäänyt pois teesiluonnoKSKsta ja että
sekä useat englantUaiset toverit, osit-1 uhkuvaan kukoistukseen sosialistisessa cg on hyvin suuri aukko. Jos tosiaan
tain myös tt Lominadse jä Losovski. i ja edeUeen kommunistisessa järjestel- niin olisi, olisi se tietysti hyvin suuri
Keskustelussa tehtiin m.m. arvosteleva! massa..." aukko. TeesUuonnoksessa on sitäpait-huomautus
josta jo alustuksessani j minun täytyy vielä kerran koros- si, «vaikkakin lyhyesti, kuvattu sur-nuhuin
nim sen johdosta että puut- taa sitä, että teesfluonnosta laaditta- tomaaprcletariaatin erikoisuus, sen
tuu teoreettinen perustelu LeninUi e«a oli minulla perustavana, johta- esruiukroi isvenai htsuuvuariis uupsr,o sneanitstitmenä äjraä , lassltiern-tomaaprcletanaatin
järjestämisen vai-teesUtä
takapajuisten siirtomaiden ei-; vana aatoksena proletanaat^n Itse-kanitaUstisen
kehityksen mahdoUisuu- nainen merkitys sUrtomaiden kumous-d
P ^ a Tämä nerusväite itse on kyUä liikkeessä, johtoaseman valtaaminen .keus. ainekset jotka estävät luokka-tPPcUnonncksessa
ios-ain määrin muo-: proletariaatiUe, sisäUyttäen merkityk- tietoisuuden kehittymistä jne. Monis-
Stu^rL^Sses^aonmyösainek-^sen. Tämä on tärkein kriterio esim. sa paikoissa muodostuu proletariaatti
=i tÄiän teesin ' teoreettista pe- tehtäessä eroa eri maaryhmien vä- j sescnkltyöväestä, vieläpä vanhempien-n^
teluTvarten. mutta itse teoreerti- liUä. Kunan kumous työntyy erikol-jkin teoUisuusalojen työväen toinen
^ i r u S v - i e S , puuttuu. Pyydän sesti etualaUe sentähden, etta se oh; jalka on yha viela maa^dulla, mikä
S « S S n S I n e S M a huomiota ensimäinen suuri siirtomaavaUanku- helpottaa liittoa työväenluokan ja ta-
S L ^ t ^ S s S S i ^ t ä yh. mous. jossa proletariaatti näytteU joh-; Icnpoikaistcn väUIlä. mutta valkeut-teä^
te^en^ru^k^otlS^ JOS joku tavaa 'osaa. ^^^K^^ p o ^ a r i l l ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ kiteyty-
^^trl^^r vovTnHoo meitä edeUeen kraattisen vallankumouksen strategi- mista.
tovewsta l^ehottaa^ m e ^ ^ olen S S päämääräksi esitetään teesiluon- Teinen t Losovskin merkittävä huo-muokkaamaan
tata P y J ^ - ^ . noSe^^^^San valtaaminen pro- mautus oU se, että puuttuu proleta-vahnis
sen komiteassa tekemään. \ ^ ^ ^ ^ ^ ^ kompuolueen johtava riaatin ja talonpoikaiston diktatuurin
Tov- Neumannin huomautus, etta, Toisessa kohden sanotaan tee- kuvaus: Bfiitta näjämien luvim koko
tässä ei ole kaikkä.. n tärkeintä,i koska soesias. sä'x «««=>-* läppvk kovaa Jmrtf' tätä - •kysymystä:
lLisatiisihen e i vapiuhheuennu ts ivauinuottaasmtaiasnm ahdonr- «XHVa*tWkMaIiBsCe va . merkit.yr s sille, voiko ku-/jH yvin^^tafhtioiw«i; se <» eri kys^ys
se cn jo tuhmaa. Kysymyksessä por- ken.
varilUs-demokraattisen kumouksen kas­vamisesta
puolusteU tov, Neumann sl.
II. Dekolonj£olmi.s-oppia vastaan
SUrryn nyt yhteen perustavimmista
j risto. Niiden syntv siirtomaissa ei eri-j
koLsemmln eroa. niiden nynnystä muis­sa
maissa. Teeselsj5ä el kielletä koti-mai.
sen kapitalismin kehitystä. Jo en-
Kimälsessä pykälils.sä esitetään kapi­talistisen
Ja erikoi-sesti teollisen kehl-ietapiksl
kasvamisen vaihe onkin oi-j tä kantaa, että taistelu ratkaisee kal-
•iii.-taan toinen etappi. Tämän ka.s-| ken. Nuo ovat Leninin sanat, mutta
vamlsen prosessi voi vississä määrin hänen ajatuksensa on käsittääkseni
alkaa jo ensi etapilla <proletariaatin; virheeUise.sti esitetty. Kun TPK:n kysymyksistämme, nim. ky-symykseeni^-y^f^^" aineksien vahvlistuminen sUr-hegemonlan
alkuaste), mutta se voJ|VII täysistunto sanoi, että Kiinan dekolonlsolmis-oplsta. TceFlemme ai-i ••^maissa, proletariaatin ka,svu, sen jär.
katketa useamman kerran. Vasta toi-; kumous ei voi poistaa. imperiaUsmin heena el ole siirtomaakysymys koko•^'^•'^''^"i^'*^" a'*'" Jn^- yhdeksi tärkeim-sessa.
etapissa voi maan kehitys pro-1 iestä astumatta porvarUlisen kumo- iaajuudeg.saan, vaan vain kumouk-! "'is'-^ ^»i^^lolsta. jotka ovat eslin-letariaatin
johtavan vaikutuksen alai-: uksen puitteiden yh, niin .se on oikein^ EeUinen Uike siirto- ja puolsiirtomaic-^''^""^^t ^"^'^'"»"^^i^torian näyttämölle
seca ottaa uuden ei-kapitalistisen Matti kasvaminen porvarillisen dc- sa. Luonnehtiakseen nämä kumous-'^^ kongressin jälkeen. Erikoise.sti on
suunnan". < mokratian v puitteiden ' yli on toista, liikkeet täytyy tietysti luonnehtia ne ^mä merkitty Intian suhteen. Tee-
Sitten teeseissä yksityiskohtaisesti'toista on kasvaminen porvarillis-demo- voimat joita vastaan tämä Uike on ' ' ' - i ^ - ^ '"^a^otaan: "Jopa näiden 'Bri-kuvciUaan,
kuin'£a tämä käy. Jo aivan \ kraattisen vaUankumouksen puitteiden suunnattii. Ne ovat ensinnäkin im-; tannlan imperialismin) myönnytysten
alussa, porvarillis-demokraattista vai- yli- PcrvarilllMlemokraattinen kumous perialistlnen silrtomaakomento, toisek-1 ^"^o*"*"* ^vat suuresti lujittuneet it-ilankumousta
kuvattaessa, on tämä cn etappi, jossa edellytykset soslalls- sl kotimaan omistavat luokat' Luon-^ •'^^"äisen taloudeULsen kehityksen pyr,
kysymys esitetty, se on tosin kuvattu tiseUe kumoukselle valmistuvat mutta noksemme toinen lukö erittelee Impe- ' ^ ' ' " y ' ^ ' Intlas,sa. jossa kotimainen
histcrialUsena prosessina ja poUitti- tällä el tuo etappi vielä astu omien rfaUsmln ;5llrtomaapolltUkan peru-spyr-1 ensi kerran nopeasti nousi
sena tehtävänä, eikä opilUsena ky-: puitteidensa ulkopuolelle. Oikea on kimystä, jotta imperialistisen slhio.! s*'^" ^Ucana ja heti sen jälkeen",
symyksenä. Vieläpä kysymys kaksin- \ tietysti tov. Neumannin Iausunto,että maakomennon ia siirtomaissa vasta- • "^äällä kysyttita, mista-tuietj kotimai-vallasta,
kysymys neuvostoista jne.: sUrtyminen porvarillls-demokraattlses- vaUcuttavien voimien välisten ristirii- "^"^^ teollisuus siirtomaihin, jos im-on
tässä yhteydessä esitetty. Porva-ita kumouksesta sosialistiseen ei käy tojen erittelystä saataisUn johdetuksi I^^^^^tihe» sUrtomaapolltUkka jar-riUis-
demokraattlnen kumous on tee- automaattisesti, ei käy Ilman työväen- kumouksellisten kriisien yleiset pers- ™t-taa maan teollistumista? Ainakin
silucnnoksessa luonnehdittu neuvos-; luokan myötävaikutusta, mutta se ei pektilvit siirtomaissa. Noita vastaval-• ly**y^ .vastaus on teesUuonnoksessa:
tokumoukseksi. työväen ja talonpol- käy myöskään iUnan että on olemassa kuttavia voimia el luonnoksessa ole''"^o^^^ta imperiaUstien pyrkimys pi-kain
hiokkakumoukseksl- Miksi nämä mhiimlmäärä objektUvisia edellytykfiiä. yksityiskohtaisemmin kuvailtu. S l t ä - ! ^ siirtomaat yksipuolisesti riippu-erilaiset
sanonnat? Kansanomaistut-'joiden «cypsymlseen proletariaatti ja kin vähemmän on luonnoltsessa ku-l^*^^"* imperialistisista maista, koh-tamisen
vuoksi, sen vuoksi että vSl- kompuolue voivat tlÄysti suuressa vattu siirtomaiden taloudellisen ke-1 yhä vahvempaa vastusta heidän
tettälsun virheellinen tulkinta ja että määrin vaikuttaa, varsinkin sen jäL hitykscn yleistä kulkua. Sanotte ken-! 'synnyttämien taloudellisten ia
erikoisesti toverit siirttanaissa eivät keen kun valta on vallattu. Mutta ties että se on puute kun yleistä kul- • yhteislcunnallisten vastavoimien puo-ymmärtäisi
meitä väärin .«Unä mie- väärin on sanoa yleensä, että tässä kua^ ei ölc taxlccmmiii kuvaiHu. Mut ^^^t^"-
lessä. että me porvarillis-demokraat- talstehi ratkaisee kaiken. Pitää lisä- ta tässähän on kysymys vain yleisistä
tisesta kumouksesta puhuessamme tä. että taistelu ratkaisee kaiken. Jos teeseistä. Jos tahdomme konkreetti- (JaÖL)