Vapaus, August 2, 1930

              Lauantaina, elok. 2^ p:nä — Sat, Aug. 2
T A P A U S
VAPAUS (Litcrtfl
l%»->*tt «tji» i r f YIuSA. Vodieti ia Gaiud*. PsiiUAed dsSr « fedkciT, Osasto.
JilBiml iU<«9^>ac «MM. ?Se per eol, iiK]i. MMiiBsiiiiBBiiuuaa ddukz«$is»a ifm«ri rriiaaggii* tatmim, tU. Tk
yiilgBt i« koi «d*atjiisc aeiiaa maomg 'tha rSsaXiit paofl* U Casana.
" ""USmUm, l u M t o d . k i q a k s s p p a i a p u a o e: uloaM Ela StrastHU.
Vapaai^ Box «9, Sa<l!>ar,, Out.
>r Konttori 1038. — Totauta* 536W. — SUrfikaoppa 2S8rW.
Qffica Oob wotk. a4>a>tiaescsta, ete.) 1033—Ediu* S36W/-Jo«fafan OtTV.
rs J- W. AhI|Tj«.
IMfk», BcobKora aad Pristäkopt V^aaa BsO^sg. El» Sttaat.
r i . . ^ ; ItMOTUSHPiXAT VAPAUDESSAi
< % :i^V^0itlblmiKMAm «IM ler-^. 4 ^ fcttii k o t M , — AtioliSttoos twaiiffl> •sacatoi<«t(kja>
»*i*(«>v«iii>, *i««ea«>Ci««HlBHHut»«t SOe kerta. fljQO 3 kntaa. — S r a t T B i i l a o t B l i a s t IIXI
-»•a, *riiQ J kt.-uj — AM»OI—: / » . J ; j M . t u k K t iZJQO ktru. $3M kaksi kertu. — Kiitoaaaiolak»*
wr.« t«rU. — t : a . » e m z 2 i l r . . b l a k x : <24I0 kc/U. 50 I X i b A k j i kutoalcaiaalU t a i B S t f l o r ä n r U i . -
^ ^ | « T - > g li^iut^i. <»ui<-il:u»iuk»:| SOc kfit«. tl.00 kolme krrtaa. — TUipSiailaMtUjiaa l» Ua»ta*
««»•nt.«riM> «»a. >>lietri;^>{ i l m o l u i t i o t a c t o k l t M S.
TILAUSHINSATJ
i «M4. s e i.CU. $1S0. t kk. 11.75 j a 1 kk. <I.0O. — TUT«**lt«Ikl> 1* Saaaaa
iMMduiMUIat 1 vk. 16.00. 6 kk. »3.50 j a 1 kk. tlM.
sajUsuhiieet Amerikaan Bri-anniaan.
samoin kuin Canadan tai
\ u 5 l r a l i a n k i n asema, sillä vain
•uunallat kykenevät harjoitta-naan
valtauepolitiikkaa omaan las-
'cuunsa.
, MU maU t* U addrraaaJs VapatM. P.O. Boa 69, Sudhatj. Oat.
- . - M M aun»ia tafcaaaa aaa «aantata •nalmSli»» i;rlM>u'>«sa, Urjattakas
. « M M *acMc«aIIiaaIU »iaalUs J. V . AU«v!ar, Ulkkaealioiuia.
i » ' • ' •• 'n' a sB
KMaläiset työläiset naulaavat sosdemien
valheita seinälle
.. Viime päivien tapahtumat Kii
nassa, jossa 'Kiinan työläisten ja
talonpoikain punainen armeija on
taasen fiaavutlanut uusia, huomat­tavia
voittoja ulkomaalaisten im­perialistien
asioilla liikkuvista ko
limaisista lahtareista, ovat laascr,
iskuina,- jölka naulaavat sosdemi­en
valheita seinälle.
E i . ole kulunut pitkääkään ai­kaa
siitä, kun tämän mantereen
työväenliikkeen iiajoittajien, nos-kelaisten
j(t.Vtqplajuulaisten sano-inalehtipahasi.
ssa irvisteltiin kom­munisteille,
että missä muka vii­pyvät
Kiinan kommunistit, kun ne
^}vät saavuta mituiiti, vaikka koni-
%iuDistisissa' lehdissä mainitaankin
heidän voittoisista taistel uistaan.
I^ämä työväenluokan ji^ihollistcn
rasioilla liikkuvien poliittisten
klovvnien rähäkka johtui siitä, et­tä
kapitalistiset vallat, jotka pitä­vät
vallassaan tietotoimistoja kaik­kialla
maailmassa Neuvostoliittoa
lukuunottamatta, eivät olleet pit­kiin
aikoihin antaneet minkään-
. laisia tietoja.. Kiinan tapahtumista.
Ainoastaan kommunistiset lehdet'
-en puolilla maailmaa Neuvostolii-1
toi^ lehtien tietojen perusteella oli-
,vat tilaisuudessa jptain tapahtu-nustatuollqi
maapallon osalla mai-
.fiit^maan. Kun -näniä edellömoi-nitat,
pellet eivät saaneet porvareil­ta,
joiden uutistoimistoista he ^'tic-
•tonsa" imevät, mitään vihjeitä ta­pahtumien
kulusta Kiinassa, niin
alkoivat he vahingoniloisesli irvis-lefcniään,
että Kiinan vallanku­mous
on mennyt aivan plöröksi,
Ife eivät uskoneet kommuni-ctisiin
lehtiin, että työläiset siellä ovat
laistelc;mas.«a edelleenkin verisiä
£ort"jiaan va.9taan.
Lohdutus työläisten voitokkaan
etenemi.scn pysähtymisestä Kiinas­sa
tuli kuitenkin sangen lyhytai­kaiseksi
näille porvariston nöyril­le
kätyreille. Kapitalistiset tieto­toimistot
olivat pakoitetut muuta­ma
päivä sitten tunnustamaan, et­tä
Kiinan punainen armeija on jäl­leen
saanut suuria voittoja, valloit­tamalla
yhden Kiinan sisämaan
nykyaikaisimman ja rikkaimman
kaupungin, Changshan. Kaupun-pis.
«a on lähes miljoona asukasta
ja on se silkkiteollisuuden keskus.
Kaupungin ympäristössä on myös­kin
runsaasti metallikaivoksia.
Mitähän selityksiä nyt nämä
työväen asialla ilveilevät herral
keksivät? Kapitalistit näkyvät kek­sineen
Kiinan punaisen armeijan
etenemisen estämiseksi sellaisen
keinon, että lahtarikenraalien kes­kinäisen
sodan täytyy loppua, että
voitaisiin yhteisvoimin kukistaa
kommunismin "kummitus". Missö
määrin tämä keino tulee toteute­tuksi,
sen näyttää lähin tulevai­suus.
Varmaa kuitenkin on, että
Kiinaa köyliälistöarmeija tulee kai­kista
kapitalistien "keinoista" huo­limatta
kulkemaan voitosta voit­toon.
Maailman valtauspolitiikka (iÄ*
periali-smi) on finanssipääoman
aikakauden kaikkein luonteenomai­sin
piirre, jonka johdosta koko
aikakautta nimitetään imperialis­min
aikakaudeksi. "Imperialismi
on monopolista kapitalismia, lois-rnaisfta
kapitalismia, mätänevää ka­pitalismia."
(Lenin).
J a imperialismin aikana on ka-pitalii-
min elämisen kysymys maa­ilman
uudelleen ja uudelleen ja­ko,
ko-ska uu.sia alueita ei ole enää
oIema.«äa, Tä.s.-ä tilantee.ssa-jo nyt
näkevät maailman imperialJstiset
vallat Neuvostoliitossa viisivuotis-
.suunniteiman toteutumi.sen kautta
sosialismin ratkaisevan voiton, jo­ta
eivät voi hämätä kapitalismin
vallan alaisuudes-sa olevilta työtä­tekeviltä
kerroksilta. Se johtaa
uuden — kapitalismille vastakkai-
.sen — talousjärjestelmän innoi-tuksen
työtätekeviin. , J | n i p e ^ I i s -
tisten k a p i t a l i s t i e n maiden <J>n
pakosta yhdistatsvä. yc»imiaan
Neuvostoliittoa yä-staan , r i t i r i n n an
keskinäisten ristiriitojen kärjisty-;'
misen kanssa. Canadan pprVäris-;
to osallistuu tässä rintamassa^kan-1
sainliiton kautta.
Nykyisessä ajankohdassa, sodan­j
ä l k e i s e s s ä kolmannessa jaksossa '
ovat k a i k k i nämä kapitalismin ris­t
i r i i d a t moninverroin kärkevöily-1
neet. ; E s i m . Canadan kapitalis-1 Kominternin Toimeenpanevan h^n. Tämä ulkonaisesti bTvin v a -
m i i n suoranaisesti kodcee i n a a i l - N K P ( f a ) :n edustajiston ^semmistölainen katsantokanta ei
C^^u^u^rr,:^ v^::.: ir^u selostuksen teki N K P ( b ) m X V I kuitenkaan e s t ä n y t Tröiskia puhu­man
kaptahsmin krusi. Kapita. p , , ^ , , ^ ^ „ k ^ „ i , , , 3 3 3 tov.. Molotov. masta Amerikan k a p i t a H s m i n - k u -
i i s mm ylemen kuihtuminen , suu-• x V edustajakokouksen jälkeen koistuksesta".
ressa m ä ä r i n vaikuttaa ehkäisevästi kuluneella historiallisella kaudella Maailman kriisi on kärjistänyt
Canadan samoin kuin muidenkin on erikoisen suuri merkitys. K a - erikoisesti ulkonaisia suhteita-. Y h -
maiden kehitykseen. Työläisillf Pitalismin vakiintumisen jatkuva
ku y lIlIä " demagook sest. annetaan pe- h^o.Jrj^u^m in^e.n.^ ..o^n jo^h^ta.^n.u^t ^ta^l^o.u^d^e^l-t
o l l i s i a julistuksia, . kuten j u u n , k ä r j i s t y v ä t kaikki kapitalistiset ris-p
ä ä t l y n e e n vaalitaistelun ojallakin; tiriidat kapitalististen m a i d e n - s ii
tehtiin, mutta n i i l l ä ei o l e ratkai.'-- • .''ällä, eri kapitalististen maiden
tu mitään. Näin ollen näemmt i k a p i t a l i s t i s t e n maiden ja
:.siirtomaiden välillä. Fascistiset a i -
kasvavat. Luokkataistelu
Ml NKP b:n Mttsfajistoti
nus
T O V . MOLOTOVm SELOSllJiSESTA HffimSTÄKUUN 5 PNÄ V. I930
JÄRJESTÖN ASIAT
Cmaian Msema ja kapitalismin mpe"
riäUstinehvmhe
'.YUäolevalla otsikolla joka viik­ko
sitten julkaistussa "Ke9kus"Tni-inlmerkillä
kirjoitetussa toimitus-artikkelissa
ilmeni seuraava koh-ta:
- -
"Alikä osoittaa, että Canada on
imperialistinen maa? ^ V
.,. Ij^Tuotanhon ja pääomien kes­kittymisen
- keiiilys hiin feorkeallc
asteelle, että yhteiskuntataloudes-
-sa näyttelevät monopolit ratkaise­va
osaa; 2) on muodostunut fi­nanssipääoman
herruus pankkipää-
:o^.an 'sulautumiselle teollisuus-
4>ääaman kanssa; 3) pääomain ul-
"koniaiset. sijoitukset, itsenäiset im-
"perialistLset edut taistelussa mark­kinoista;
4) osallistuminen maa-
-ilmaa jakavaan kansainväliseen
'.kapitalismin monopoliseen liiltou-
^ tmniseen; 5) missä sunrimmat
imperialistiset vallat ovat suoritta­neet
loppuun jo alueellisen jaon;
tossä-' tilanteessa ja tällä aikakau-
. della yhdistyy imperialismin yh­tenäinen
valmistautuminen Neu­vostoliittoa
vastaan, siellä lujittu­van
kapitalismille vastakkaisen,
sosialistisen yhteiskuntamuodon ta­kia
ja toiseksi saadakseen mahdol­lisuuden
Neuvostoliiton alaisuuteeq
1/uu'luvan maapallon kuudennen
oäan jakamiseen, sekä Canadan
-i*- aktiivinen osallistuminen tähäii
sotavarusteluun."
^/Virheellisen käsityksen siinä an-
T*l*^^*^);;' osallistuminen maailmaa
Jaavaan kansainväliseen kapita-
Uiinin! monopoliseen liittoutumi­en",
sillä vaikkakin sen edelli­nen
ja sitä seuraava kohta selväs­ti
osoittaa ettei ole tarkoiteltu
puhua vain .yhdestii liittoutumasta,
on kuitenkin syytä selventää asiaa.
Jos otamme tuq;i kohdan sellaise-
. naan erillisenä niin sisältää se op-pörtunistisen
virheen.
-Ensiksikin on selvää, että kapi-
: taflististen monopolien kehitys ta-pabUiu
teollisuuden .kehittymisen
lObuVana >|ia^ kil-
' pai(an:jft vallauspyrkimysten poh­jalla.
Niinpä esim- on mitä sel-
YSpmin nähtävissä Yhdysvaltain
rahapäädman ja Ivrittiläiscn raha-,
pääoman kamppailu sijoitus- ja
markkinapai)<oista. Huolimatta
SOS. dem. Kautsky-Hilferdingin
teorian yli-imperialismista, joka
pohj istui yhden monopolistisen liit­toutuman
raahdoUisuudelle, jossa
selitettiin voitavan vaitauspolitiik^
ka ylittää, ei koko sodanjälkeisel­lä
ajalla, eipä edes kapitalismin
"vakiintumisen" vuosinakaan voitu
pienimmässäkuäii määrässä sa'ada
lukea sille. Eikö Amerikan raha-pääomat
toisien maailman finans­siryhmien
monopolivallasta huoli­matta
tunkeutuneet Europaan ja
erikoisesti juuri tänä aikana Da
\ves suunnitelman, samoin kuin
nyttemmin Yongin suunnitelman
perusteet osoittivat syvälle käyvän
kamiipailun kapitalististen mono
polistien välillä.
'On myönnettävä, että. samalla
kuin toteamme Canadan imperia
listiseksi maaksi, vaikkakin vain
pikkuvallaksi, niin jo ennen maa­ilman
sotaa, taistelun kärjistyessä
markkinoista, Amerikan imperia
listit ja vieläpä Canadan teoUi-suuspääomakin
pyrkivät anasta
maan Britannian monopolioikeuk­sia
valtakunnan alueella. Kumpi
kin maa lähetti tavaroitaan li­sääntyvässä
määrässä ja, vieläpä
jYhdysvaltain imperialistit alkoi­vat
pystyttämään pakkauslaitoksia.
y.m. brittiläisille alueille. Tämän
lilanteipn kehitys edelleen kärjistyi
sodan ajalla suhteellisesti nopean
teollisen laajenemisen seuraukse­na,
tunkeutuen perusteollisuuksiin.
Se on juuri tämä seikka mikä
polijistaa imperialististen suurval­tojen
liittoutumat, kuten ilmeni
maailmansodan ajalla ja jatkuvas­ti
muutluneessa kehitysprosessissa
jälkeenpäin. Pienemmät kapitalis­tiset
vallat, vaikkakin pelaavat it­senäisien
imperialististen pyrki­mysten
pohjalla, joutuvat yleis-maailnian
politiikassa imperialis-ti.
«ten suurvaltojen vasallin ase­maan,
työntyen voimakkaampien
seuraan.
Tästä johtuu esim. Suomen va-
Pöytäkirja
tehty Suomalaisen Järjestön
t.p. komitean kokouksesta
heinäkuun 20 p : n ä . Saapu­v
i l l a oli J . W. Ahlqvist, E .
Pirttinen, J . Latva, K . Sal­minen,
A . K i v i , J . Kahila.
Puhetta johti tov. J . W .
Ahlqvist. \
Nolalun osaston maan rekistee-rauBpaperit
velvoitettiin sihteeri
iakimiehellä vahvistuttamaan. Pa­perit
olivat saapuneet jo joitakin
viikkoja sitten virastoon Niinimäen
toimiston kautta, mutta jääneet
viemättä lakimiehelle.
Vapauden väliaikaiseksi vastaa-vak.
si toimittajaksi v a l i t t i in tov. A r ­vo
Vaara. Työt toimituksessa Vaa­ran
saavuttua j ä r j e s t y v ä t : toy. A .
Päiviö toimitussihteeriksi, tov. M .
Parker etusivulle j a tov. E . Oksa­nen
j a toy Pehkonen toimien leh­den
yleisillä eri aloilla.
Ensi syksynä alettavaa agitat-sionityötä
maanlaajuisessa muodos­sa,
EUunnittelAnaan ja alkuvalmis-tuksia
t e k e m ä ä n valittiin Salminen.
K i v i j a Latva.
Vapauden liikkeen työläisiin
nähden hyväksyttiin Vapauden; joh­tokunnan
tekemä päätös, e t t ä jo­kainen
liikkaien työläinen, toimi­koon
millä alalla tahansa, joka ei
tuota, tai tee vastaavaa alinta
määrää hänelle kuuluvassa tehtä­vässä,
vähennetään häneltä suh­teellisesti
pois palkasta suoritta­matta
j ä ä n e e n t e h t ä v ä n arvo.
Osastoille 'välitettäviä kuittikir-jpja
päätettiin painattaa Vapau­dessa
300 \^it)aa, sanioin j ä r j e s t ön
nimellä varustettua kirjepaperia.
J ä r j e s t ö n n ä y t e l m ä v a r a s t o a kun­nostamaan
j a . j ä r j e s t ä m ä ä n valit­tiin
viisihenkinen toimikunta: K .
Salminen, J . Latva, A . Korhonen,
A. Nurmi, T. Kivu-anta.
Viidenneii, piirin aluekomitealle
p ä ä t e t t i i n kirjoittaa j a p y y t ä ä hei­t
ä antamaan kaiken mahdollisen
avun alueellaan olevalle Vapauden
haavaliikkeelle, e t t ä he yhdessä val-voilSvat
niähdollisimman hyvin jär­j
e s t e t y s t ä Vapauden levitystyöstä
alueellaan.
Vapauden liikkeenhoitaja, tov
J. W. Ahlqvist, antoi raportin V a ­pauden
liikkeen eri Hikepuolista
joista iVskusteltaessa kjhoitettiin
liikkeenhoitajaa kieltämään luotto
sellaisilta, joiden velat kohoavat
huomattavan suuriksi ja eivätkä
s i i tä huolimatta ole koettaneet vel­kaansa
vähept \ä.
L u e t t i i n Vapauden liikkeen tili-raportti
kuluneen kuijkauden ajal­ta,
joka sellaisenaan hyväksyttiin.
Maanviljelysalueella oleville
osastoille, j o i l l a on Vapauden asia­miesten
takaus kovin pienii päätet­t
i in huomautta, e t t ä kiinnittäisi­vät
näihin huomiotaan, kohotta­malla
asiamiesten <takausta niin
paljon, että ne saisi luottoa jon­kun
verran enemmän. Siten avau­tuisi
asiamiehille tilaisuus uudis­taa
sellaisienkin Vapauden tilaa­j
i en tilaus, jotka eivät juuri tällä
kertaa ole työssä, j a ovat maksu­kyvyttömiä.
Pienen takauksen
vuoksi ei asiamies voi uudistaa
kuin 3—-4 tilausta, huolimatta
vaikka asiamies t i e t ä ä tilaajien ole­van
tovereita, jotka tilausvelkansa
maksavat, saadessaan mahdollisuu­den
ansioon. Sen vuoksi on kaikki
mahdollinen huomio kiinnitettävä,
ettei lehden entiset tilaajat jou­tuisi
keskeyttämään lehtensä tir
lausta vallitsevan työttömyyden
vuoksi.
^Vapauden johtokunnan esitys
kirjailtamien pitämisestä järjestön
osastoissa marras- eli joulukuull?
hyväksyttiin. Iltamat _Vapai^Jen
puolesta j ä r j e s t e t ä ä n kirjoineen ja
lippuineen. Sopiva näytelmä pää­tettiin
hankkia, sellainen, joka vai"
keuksitta voitaisiin esittää jokai­sessa
osastossa
Jussi Latva, v t . sihteeri.
Edelläolevan pöytäkirjan olem­me
tarkastaneet j a hyväksymme
sen kokouksen päätöksien kanssa
yhtäpitävästi kirjoitettuna.
P ö y t ä k i i j a n tarkastajat:
E. Pirttinen. K. Salminen.
Torontossa, heinäkuun 29 p : n ä
1930.
Canadan ajautuneen imperialisli.s-ten
ryhmittymien väliseen Icamp-; k ä r j i s t y y . " " Kehrttyvär"v^lil^*rm^^^
pailuun j a on s i l l ä edessä kuukau-; uksellisen nousun ainekset. Kaikki
sittain kriitillisemmäksi käyvä tuma asettaa kommunististen puo-yleinen
kriisitilanne. llueiden ja Kominternin työn uu-
Keskus ' olosuhteisiin j a vaatii tämän
' • i t y ön muotojen erikoista, sovellutta­mista
uusiin olosuhteisiin.
Kominternin VI kongressissa teh-jtiin
tarkka analyysi tilanteesta ja
i osoitettiin suuntaviivat lähikaudel-jle.
Nämä ovat osoittautuneet k u -
jluneena aikana aivan oikeiksi. K o -
jminternin päätökset ^ v ä k s y t t i in
taistelussa erilaisia opportunismin
aineksia, • eritoten oikeisto-opportu­nismia
vastaan.
Viime ajan kaikkein räikeimpänä
tosiasiana on kapitalismin kasvava
k r i i s i , joka on saanut Hinauksensa
koko maailman taloudellisessa k r i i ­sissä.
Tästä kriisistä antoi tov.
Stalin selostuksessaan t y h j e n t ä v än
analyysin. Tässä kysymyksessä on
rajoittauduttava vain muutamiin
huomautuksiin ja numerotietoihin.
Maailman kauppavaihto on huo­mattavasti
supistunut. Huolimatta
siitä, e t t ä myyntihinnat ovat useis.»
sa maissa alentuneet, ei elintaso
kohoa. Realipalkka on useissa
maissa alle sen tason, mitä se o l i
ennen sotaa. Työttömyys kasvaa^
voimakkaasti. Vasta hiljakkoin o li
työttömien yhteinen lukuÄiäärä k a ­pitalistisissa
maissa, 17 miljoonaa-
Nyt se on noussut jo 20 miljoo­naan.
Pohjois-Amerikan Yhdysval­loissa
on t y ö t t ö m i ä 6—7 miljoo­naa.
Englannissa — y l i . 2 miljoo­naa.
Kaikesta p ä ä t t ä e n tulee työt­tömyys
edelleenkin l i s ä ä n t y m ä ä n.
Taloudellinen kriisi, joka saa
yhä enemmän ja enemmän kan­s
a i n v ä l i s e n luonteen, tapahtuu k a ­pitalismin
yleisen k r i i s i n ' pohjalla.
imperiaUsmin yhteisrintama nnnijm
j ö sodan aikana. Venäjällä tapah­t
u i Lokakuun vallankumoua. Im­perialististen
maiden rinnalla ra­kennetaan
j a lujitetaan sosialismia.-
Se tosiasia, e t t ä kapitalismin mais­sa
.tuottava t y ö stiplstuu j a tuot­tamaton
kasvaa, on k i e r t ä m ä t tä
yksi kaikkein räikeimmistä merkeis­t
ä imperialistisen j ä r j e s t e l m ä n mä-däht3rmi5estä4
Jo puolueemme X V ~ edustajako­kouksessa
tov. Stalin puhui, että
tuotannon kasvulta j a markkinoi-.
Suomen fascistiterro-
\ ria vastaan
Me Rouyn suomalaiset työläiset,
yhdessä S J . jäsenten kanssa, lau­summe
syvän inhomme Suomen
fascistiterrorln harjoittajille, ihmis­ryöstöjen,
rääkkäyksien, murhien ja
väkivaltateten tekojen johdosta. Me
lausumme syvän paheksiimisernme
'Uapuan-lain" tunnukselle. Jonka
loimesta on tuhottu kaikki alkeel-lisimniatkin
^ihmisoikeudet j a sen
llsäkisi. paino-, puhe. ja kokoontu-misolkeudet,
sekä tuhottu se valhe-demokraatlakin
jota Suomen porya-rlsto
on näytellyt luokkasodasta
l ä h t i e n siihen asti kun fnrscistiter-
Tori alkoi laittoman toinalntansa
Suomen valistunutta työväkeä 'va.";-
taan.
Vaatlmiis Saomen hailitnksen kor­keimmalle
virkailljalie, jpresl.
dentti. L a a r i Kristian
Relanderille
Me vaadimme, e t t ä maan korkein
virkamies . k ä y t t ä ä yaltaans.a lailli­suuden
ydimaan. sattamiseksi.
1) Saattaa yoimai paino-, puhe. ja
kokoontumisolkeuden.
2) Saattaa rangaistukseen kaikki ne
rikokset Joita on tehty lapu^ala.-
hunnilalsuuden nimessä.
3) Korvata kaikki ne vanhingot
Joita on tehty eri henkilöille henkeä
j a omaisuutta vastaan. ,
4 Palauttaa kaikille, työväenjär­jestöille
Ja lehtipainoille, j a kustan­nusyhtiöille
heidän omaisuutensa ja
korvata, yaliingot.
5) Taata turvallisuus kaikille I h.
misille,, plkoon ; nC;, periaatteiltaan
m i t ä mielipidettä tahansa. ;
6) - Jos Suomen hallitus ei ryhdy
i yllämainittuihin, tpbnenpiteisiin, n i in
me tulemme käyttämään kaikki voir
mamme Suomen ulkomaakaupan ja
t ä s s ä maassa olevan Suomen ta­varan
boikottiin.
Suomen taisteleyalle proletaari-alle
me lähetämme veljellisen ter-vehdyksemme
ja lupaamme kaiken
avun mitä voimme antaa, osanotos­sa
Ja rahallisessa avussa ja tulem-
'me auttamaan teitä siinä taistelus­sa
Jota käytte ihmisyyden, oikeuden
Ja laillisuuden palauttamisessa siinä
maassa, jossa työväestö on katke­rimman
sorron uhrina työskennellyt
vapautensa puolesta.
Heinäkuun 27 p . 1930. Rouyn, Que.
Suom. väestön valitsema
protestikomltea
delta puolen, me olemme havain­neet
tapahtuvan viimeisten vuosien
aikana lukuisia teollisuus- ja
kauppasopimuksia eri kapitalistis-^
ten maiden välillä, erottamatta
edes sopimuksia Ranskan j a Sak­san
välillä. Mutta toiselta puo­lelta,
kasvaa pyrkimys rajoittaa
sisäisiä markkinoita ja suojelus-t
u l l i p o l i t i i k k a voimistuu tavatto­masti.
On kuvaavaa, e t t ä Pohjois-
Amerikan Yhdysvallat ovat ryhty­neet
jatkuvaan t u l l i t a r i f f i e n korot­tamiseen.
Kymnienet maat j a tu­hannet
amerikalaiset talousmiehet
ovat protesteeranneet t ä t ä toimen­p
i d e t t ä vastaan. Mutta siitä huoli­matta
on t u l l i t a r i f f e j a maatalous­tuotteille,
värillisille metalleille
y.m. korotettu 30—35 prosentilla.
Englannissa k ä y d ä ä n kiivasta tais­telua
koko imperiumia k ä s i t t ä v än
tullimuurin luomiseksi, joka supje-.
Iisi sekä Englantia e t t ä . sen siirto­maita.
Europassa on t ä m ä aate
kehittynyt kaikkein laajimmassa
m ä ä r i n Ranskassa. Pan-Europa-aajif
;on ennenkaikkea - k ä y t ä n n ön
ilmaus Eurppan t u l l i l i i t o n luomi­sesta,
jonka johdossa olisi Rans­ka.
Englannin j a Yhdysvaltojen väli- suojelelemisideologian
tlrheilukilpailut
Ladysiiiithissa
Urheilukilpailut toimeenpani L a^
dysmithin suomalaisten työläisten
Sirheiluseura 20 päivänä heinäkuu­ta
entisessä paikassa Brentönin lah­den
kentäUä.
Kilpj^Iut olivat laatuaan ensimäi-set
mitä nuori seuramme on järjes­t
ä n y t Ja onnistuivat ne silti mel­koisen
hyvin, vaikka seuramme kaik.
si aktiivisinta urheilijaa. Halme työr-maalla
kärsimäixsä loukkaantumisen
takia ja Sillanpää kalastuksessa oU
Ien, eivät voineetkaan osallistua k i t
pailuihin.
Kilpailulajeina oli 7-ottclu, kuu­luen
siihen kuula, keihäs, pituiia.
hyppy, korkeushyppy, kolmiloikka,
seiväshyppy ja 100 m:n Juoksu!
Myöskin oli kilpailu yjiden mailin'
matkalla. Kilpailuihin otti osaa'
Webster's Corneristä yksi, Vancou-r
veristä neljä Ja järjestävästä seu4
rasta seitsemän urheilijaa. •
Seitsen-otteluun osallistui kaikki­aan
9, vaikkakaan kalkki eivät k i l ­pailleet
jokaisessa lajissa. Eri l a ­jeissa
saavutettiin seuraavat pax.
haat tulokset:
Kuulassa Y. Siren Vancouverista
10.86. Keihäänheitossa samoin S i ­ren
38,94. Pituushypyssä Mattila
Vancouverista 593. Korkeushypyssä
R Palo Ladysmitliistä 153. Kolmi­loikassa
samoin Palo 11,65. Sei.
väshypyssä saavutti U . A l t o n Lady^-'
smitiiistä. p a r e m n ^ tuloksen kuin
m i t ä on Canadan suomalaisten t y ö -
läisurheilijain liiton ennätys, nim.
set ristiriidat,, j o t k a ovat .tällä het­kellä
kaikkein.' räikeimmät, eivät
ollenkaan heikkene, vaan päinvas­toin
kasvaVat. Amerika on kiin­n
i t t ä n y t keskeisen huomionsa uu­sien
markkinoiden valtaamiseen.
K e h i t t y y ratkaiseva taistelu her­ruudesta.
Valmistellaan ttutta maa­ilmansotaa.
A y o i i i i ^ t Amerikan i m ­perialismin
edustajat v ä i t t ä v ä t , et--
t ä sodan mahdollisuus . kasvaa.
Vuosien 1914—18 sota o l i pää­asiassa
Europaa käsittävä, sota.
Nykyään valmisteilla oleva uusi
sota tulee olemaan huomattavam­massa
m ä ä r i n maailmansota, sillä
Englannin j a Yhdysvaltojen vaiku­tus
ulottuu kaikille mantereille.
Myöskin Neuvostoliiton kan­s
a i n v ä l i n e n asema tuli \ r i i t t ä v än
t ä y d e l l i s e s t i kuvattua tov. Stalinin
selostuksessa. Se p i i r i t y s , j o t a Neu­vostoliiton
ympärille Juodaan fas-cistlsten
vallankaappausten avulla
jnaapurimaissa, kuten esim. Ru-maniassa
j a Suomessa, valmistaa
tilannetta interventsionia varten.
Maailman kriisin pohjalla, kas­vaa
yallankumoukselUneh liike. Se
valtaa vähitellen kaikki maat. Se
l e v i ä ä Indo-Kiinaan, Etelä-Amari-kaan,
Afrikaan, Palestinaan y.m.
Intiassa, kasvaa joukkojen kiihty-niys,
nousee lakkoliike. Siellä on
tehty .ensimäiset ^ i t y k s e t luoda
t y ö l ä i s t e n joukkojärjestöja, luoda
den rajoittuneisuudesta kehittyy vallan,k. um^o uksellisia amm, atillisia
k i e r t ä m ä t t ö c - ^ s t i uusi k r i i s i . Tämä I !Järjestöja. Selläiaet tosiasiat, kp-katsantokanta
kuvastui |ja kehittyi
edelleeii. Kominternin V I kongres­sissa,
joka antoi analjrysin kapi­talismin
kehityksen niinkutSutusta
kolmannesta kaudesta. Oikeistolai­set
osoittivat jo s i l l o in toisen pers­pektiivin
ja pyrkivät peittämään
r i s t i r i i t o j en kärjistymistä. Erikoi­sen
selvästi tämä kuvastui tov. B u -
harlnin teesiluonnoksessa Kom.ipi-ternin
V I kongressille. Nyt, tapah­tuneiden
tapahtumien valossa, on
erikoisen selvää, miten välttämä­t
ö n t ä oli p ä ä t t ä v ä i n e n taistelu B u -
h ä t i n i n opportunistista kantaa vas-
'"iSSeilaiset sosialidemokratian joh-
•tohenkilöt, kuten Hilferding, ovat
niinkutsutun "kapitalismin järjes-t
ä y t y n e i s y y s t e o r i a h " laatijoita. O i -
keistplaisten ideologi, tov. Buha-r
i n , kehitti samaa teoriaa hiukan
muutetussa muodossa.
Vasemmisto-opportunistit tekivät
y h t ä r ä i k e i t ä virheitä, jotka johti­vat
heidät samoihin tuloksiin kuin
oikeistolaisetkin. Kirjassaan, joka
j u l ä s t i i n jo y . 1926, Trotski sanoo,
ettei kapitalismilla ole minkään­l
a i s i a muita perspektiivejä kuin
t ä y d e l l i n e n pysähdys j a luhistnmi-ten
kapina Peshavarissa, talonpoi­kain
vallankumoukselliset esiintymi-^
set useissa piireissä, sotilasjoukko-osastojen
yhtymiset vallankumoukr
sellisen . l i i k k e e n voimistumisesta.
T ä n i ä n liikkeen johtamista varten
tarvitaan v ä l t t ä m ä t t ä johtajia, tar­vitaan
v ä l t t ä m ä t t ä Intian kommu­nistista
puoluetta, j o t a vielä ei ole,
mutta jota muodostetaan. Kiinassa
me näemme uuden vallankumouk­sellisen
nousun. Pessunistit Ja v ä ­häuskoiset,
Ijotka puhuivat Kiinan
yaJ|inkain\ouk^en) 'tappiosta, ovat
tulleet lyötyä tosiksioilla. Kiinah
638 kihlakunnasta pn. vallankumo­uksen
liikkeen vallassa 241. Vuo­den
1928 lopusta lähtien on ole­massa
19 neuvostopiiriä. Kiinassa
lasketaan olevan punaisen armei­j
a n 14 korpusta j a lukuisia sissi­joukkoja.
Taistelu on käynnissä
neuvostojen puolesta.' Jos aikai­sempi
vallankumouksellinen nousu
Kiinassa osoitti, e t t ä silloinen K i i ­nan'
kommunistinen puolue ei ollut
vaadittavalla tasolla, niin nykyi-.
nen vallankumouksellinen nousu to­distaa
sitä, e t t ä K i i n a n kommunis-,
tinen puolue nousee yhä, enem-män
jaloilleen Ja johiaa y h ä epem-mäfia
.ikyyyh: johtaa b.olsheyistisesti
taistelua.. T ä l l ä tosiasialla on t a ­vattoman
suuri merkitys. —
. Muodostuneesta tilanteesta nä­kyy
paremmin kuin koskaan, ennen
porvarillisen vallan luokkaluonne.
Porvarilliset ministerit ja porva­r
i l l i s en politiikan-johtajat ovat sa­manaikaisesti
suurimpien monopo­lististen
laitosien j a yhtyinien joh­tajia.
MacDonaidin "työväenhalli­tus"
'Englannissa Ja sosialidemok­raattien'
johtamat hallitukset useis--
sa maissa eivät ollenkaan ole r i s t i ­riidassa"
t ä i n ä n kanssa, vaan aino­astaan
phvistavat sitä. Porvaris­to
asettaa, silloin k u n sille on tar­peellista,
hallitusten johtoon so­sialidemokraatit
tahi työväenpuo­lueen
johtajat, p i t ä ä k s e e n herruu­tensa..
J o v. 1910 sanoi Lenin, e t tä
porvaristolla on kak^i tapaa tais­t
e l l a herruutensa puolesta — väki­valta-
tapa ja "liberalismi"-tapa.
Molempia näitä keinoja käyttää
porvaristo hyväkseen myöskin ny­k
y ä ä n — fascismin xhuodossa ja
kokoomuksen ihuodossa sosialide­mokraattien
kanssa. Ero on aino­astaan
siinä, e t t ä v ä k i v a l t a - t a p a ' —
fascismi —: kasvaa yhä enemmän
j a enemmän. Ja itse sosialidemo­kratia
muuttuu sen tueksi. Sosia-lidemokrattien,
osuus muodostuu
useissa maissa ideologiseksi val­mennukseksi,
fascistiseen komen­toon
siirtymiselle. Sosialidemokra­t
i a on luonut porvarillisen valtion
j a puhuu
avoimesti proletariaatin etujen alis-
'tamisen v ä l t t ä m ä t t ö m y y d e s t ä kapi­talismin
säilyttämisen etujen alle.
Het i seturaavana päivänä, , k un
Englannissa nousi -MacDonaidin
hallitus valtaan, alennettiin kuto-m
a t y ö l ä i s t e n palkkoja* Ranskassa
Umoitti Paul Boncdur avoimesti,
ettei hän horjuisi hetkeäkään, jos
h ä n joutui valitsemaan jomman
kumman — »joko "oman maan" ta­h
i . " o m a n puolueen" edut, asettaen
kaikkein korkeimmalle kapitalisti­sen
Ranskan tukemisen. Bolshevis­mia
vastaan j a porvariston herruu­den
puolesta, yhtenäisyyden puo­lesta
porvariston kanssa -— siinä
on sosialidemokratian linja, joka
Johtaa fascistisoimisen tielle.
Viimeaikoina on Kominternin r i ­veissä
voimistunut myöskin "va­semmistoa-
pyrkimykset, jotka joh­tavat
vääriin johtopäätöksiin, jot­ka
eivät lyö yksiin Kominternin lin­j
a n kanssa. Vasemmistolaisten pe­rusvirhe
on siinä, e t t ä ne eivät tee
eroa sosialidemokratian Johtajien
j a sosialidemokraattisten työläis­joukkojen
välillä. Mutta Komin­t
e r n ,. on selvästi osoittanut, että
meidän tärkein tehtävämme on
erottaa työläiset, jotka kulkevat
sosialidemokratian mukana, sen
Johtajista.
Vuoden 1928 lopusta l ä h t i e n on
ilmennyt j y r k k ä käänne vallanku-ipoukselliseh
liikkeen kasvussa. Sii­hen
mennessä jäivät^.sellaisetkin ta-suurin
merkit^-^
liikkeelle on ki'ertämäMl3
esimtymisillä kuin yuotja
1930 vappamielenosoitSser
lenosoituk.?et soraa -M^,'
kuun 1 piiiv-änä ja niSS
set työttömyyttä v a Sl
kuun- G päivänä. Vieläjä f>
sessa Italiassakin, JO^TM
liikkeellä on tavattomani
keuksia, oli vappuna lakosjii
osa Milanon työläisL-tä
IimaUa, että vapun aattoatt
gittiin 3,000 työläistä. :?!
Viime aikoina ovat Icöjiji]
poikai.=ainek-=et tulleet yli
män mukaan vaUankuBnL-seen
liikkeeseen. Puola^^
tuivat köyliät talonpojat P
paikoin vappumielenosoiöi
Kreikas.«a on ollut lakuicia'^
osoituksia, joihin on os
talonpoikia.
Jos tähän kaikkeen jMlsM
tapahtumat siirtomaissa, niJBJ
me kuvan, joka todijtaa vai,
moukselli.=en liikkeen lasvy^i
sua. Maailman kriisi tolee i
vaisuudc-ssa voimistuttanau
tistä enemmän vallankumoi
sen nousun aineksia.
Samanaikaisesti tämän
on merkittävä pääomaij nnal.
käj-s työväenluokkaa vastaan.'
palkkojen alentamista ei
ainoastaan Saksassa, sitä
taan monis.-^a maissa. Myös^l
dysvalloi.?sa valmi.standutaan
maperäisesti palkkojen alei_
seen.- Kaiken tämän yhteyd^
kysymyksellä työläisten Uk^
sen taistelun johtamisesta eri
nen merkitys. Tästä johtnB
Iäisten taloudellisen taisteloai
naisen ohjaamisen ja komaä
tisten puolueiden järjestöä
lujittamisen erikoisen snmi
keys.
Perustehtävänä tällä hetfc"'
työväenluokan enemmistön
minen kommunismin puolelle, 1
lueen on taisteltava tyÖTseiy
kojen puolesta kaikkialla, ^
niitä on. Kommunististen
den vaikutuksen kasvu ^ölääli
kojen keskuudessa on
Tästä johtuu tehtävä työn
tuttami.sesta kommunististen;
lueiden lujittamiseksi . jirj^
sesti, i.=;kuryhmien kasv
j.n.e. Pää\ihoIlisena
työväenluokan enemmistön^
miseksi on opportunismi '
min tuhoamisen jälkeen «n i
toharhasuunta ollut ja jäänyt-J
vaaraksi, jota*vastaan on
tava Saksassa, Yhdy
Ruotsiissa, Englannissa,
Slovakiassa ja Puolassa,
sa oikeistoharhasuuntaa vastaili
useilla puolueilla ollut voltrai
naan huomattavia vaikenksit^l
manaikaisesti on ollut
töntä käydä taistelua
to"-mielialoja vastaan,
merkitys vasemmistomielia
ollut Kommunistisessa-pahtumat,
kuin JBnislannin yleis- Internat.^ionalessa. Täällä ftJ
lakko y . 1926, v a in , eristetyiksi i l
miöiksi. -
' . T ä l l ä h e t k e l l ä . tapahtuva laaja
lakkoliike Ranskassa, Englannissa
Yhdysvalloissa, , Australiassa , j a
I d ä n maissa on ' k i e r t ä m ä t t ö m ä nä
m e r k k i n ä käänteestä. Itse lakot
saavat yhä enemmän Ja<^-enemmän
poliittisen, merkityksen. Vieläpä
sielläkin, missä niillä on taloudel­linen
luonne, tapahtuvat ne sään­nöllisesti
kommunistisf;en ptfoluei-den
ja vallankhmouksenisten am­mattiliittojen
johdolla Ja ovat täh­d
ä t y t työnantajien, porvarillisen
valtiovallan Ja sosialidemokratian
-kolmiliittoä vastaan. Viime aikojen
valtavat mielenosoitukset sekä
t y ö t t ö m i e n , esiintymiset omaavat
yhä enemmän vallankumouksellis­ten
esiintymisten luonteen. Usein
ne ovat alkaneet tahi päättyneet
verisiin yhteentörmäyksiin aseis­tettua
poliisia . vastaan. ^Työväen­luokan
uhrit näissä yhteentörmäyk­sissä
ovat suuret. Tämän vuoden
kuluneiden kuukausien aikana on
niiden tuloksena 60 kuollutta, 1 ,-
163 haavoittunutta Ja 2,614 van-vielä
tapahtunut täydellistä |
nettä käytännöllisessä tyossi^
Taistelu kahdella rintanaDlJ
ollut ja jää välttamättön
doksi Kommunistisen
nalen jatkuvalle kasvulle...^
antanut jo tuloksia ja M?»iwf
kin suurempia työlaisjoal
puolelleen voittamisen asiaa^
kommunist!.?en vaikutuksen;
tamisessa. _
Tai.stelu kommunististen
eiden lujittamiseksi on^ yi»'
vä per.spektiiviin • työvä"'
taistelun kehittymisestä
vallasta. Tämä perspektiivi o»<J
tetttr Kommunistisen
nalen ohjel-V^sa.
tiin VI kongressissa.
Maailman kriisi avaa ja|g
mahdollisuudet ' työv
Kommunistiset puolueet oT^fl
neena aikana huomattarasö^
tuneet, ja tämä luo cde
voitolle.' .
Nojaten Jaajojen t ^ ^
jen liikkeeseen, on pjnta»|
hen, että uusi vallan
nen nousu muuttuisi proletf^
gittnäi yksistään Saksassa. Mitä si vallankmnoukseksL
305. 100 m : n juoksun voitti E . P a ­lo
liadysmithistä tuloksella 12.3.
M a i l i n Juoksuun osallistui F. K u ­j
a l a Ja Y . A n t t i l a Vancouverista ja
M . Patama j a A. Kinnunen Lady-sinitbistä.
Matkan juoksi loppuun
aiiu)astaan Kujala j a Kinnunen, Joi-
,den välinesn kflpäilu muodostui erit­t
ä i n kireäksi, Kiniftisen ollessa K u ­jalasta
j ä l e s s a korkeintaan 10 j a l ­kaa
koko matkalla. Viimeisen 200
jalan naätkalla työntäytyi Bannunen
"vähitellen Kujalan rinnaUe. ollen j
maaiinauban katketessa abadastaan
jalan Jälessä. Poikien tasaisesta Ja
hs^ätyylisestä juoksusta voi p ä ä t t ä ä ,
etteivät he olleet etisikettaa kilpa,
radalla. Ajoiksi merkittlhi Kujalalle
4.32,3 j a Kuinuselle^ 4.32,4. Matka
p i t i olla nmilin mittainen, .mut­ta
mittaus ei ole ehkä oUut oikein
tarkka.
.Palkinnot 7..ottelussa jakaantuivat
seuraavasti: 1). R Palo Ladysinlth
446,50 p i s t ; 2 Y . S i r e n Vancouver
437,14; 3) A. Mattila . Vohcouver
,436,57, • seuraavina S. Salmi Yiteter
ter's Corneristä 3to Ja Y. .Attila
Vmaoouverista 396 p i s t e t t ä . .
- K i l p a i l u j a suosi katmis s ä ä ja oli
yleisöäkhi saapimut niitä seuraa­maan
kohtalaisen runsaasti. I>ady-smithistä
ja ympäristöin oUyat
melkein kaikki säapuyiUa, mutta
Chase \ R i y e r i l t a saapuneet o l i s i . voi­nut
laskea yhden, käden. sbrmfDa.
Eivät; e : ^ ä katsoneet urheiluhdm-j.
mia kannatuksen arvoisiksi,'^ vaikka
onhain n i i t ä , vobaut olla toisilla , td-dellislakin
esteitä.
Palkinnot jaettiin, köpafluJen j ä -
l e s ^ k e n t ^ ja olivat ne kaildcl
.käjrtannöllisla esineitä,
i Palktnndäjaön Jälestä piti vieras-paikkakiiaitsdaisten
kUrehtiä lähte­mään
laivalle, ehtiäkseen ajoissa
kotiinsa, samoin m^ään paikka-kuntalalsk
dmöle. teiIleeri.N Yleis.^
v^kutos Juhlista bU innostava Jäio-veriOinen.'
Vom yldä tolmeCTpe^e^ seu-raiv
i^dtesta lOasna kiit(dcset. y l c l -
Bölle J a Ä vferas-paikkakuntalaisille
niin ^painuifain
osanotoBtft Jcuin ijnyöskih näille, jot­ka
saavuitte mnkanaolofiiEame aut­tamaan
: hommiemme inenestystä.
Myöskin erikolsea nialniiman an­saitsee
S. V . » u r m l Wetist6r's Cdr-nerista
käytännöllisestä avustaan
kilpailujen aikana ja tulosten las- .gSiskaupunkimme teatte^l^.
kemisessa. ;
.Toivomme, että . yastaismidessa
yhä enemmän . eri päiikoilta voitai­s
i i n t ä m ä n s u m t a i s i ä kflpadluja jär­j
e s t ä ä , joissa useinunat paikkakun­nat
olisivat edustetttma. Se innos­taisi
nuprisoaimne urhellem ja
siUobi k u n he iiaadaab iimpstm^^
hen, voidaan heidät saada mukaan
toimintaaii, jonka • ayuHa'; työläip-teri
n i i n ; henkistä kuin myöskin ta.
icudellista. asemaa voitaisiin korja-
•al — V . N . • •
NäyttSmSlIgmnte oti maanantai­na
t-k. 11 päivä erikoinen tiläi-suns,:
nimittäih eroaivan Jö^htäjäm-me
Wäihö. Kääriäisen j a neitf A i ­no
Turusen jSahyi^iisnäytäntö-
Erojaisttäytähnökseenr^dvat he\, va­linneet
, hauskan buyihäytelmän
"pharleyn täti", 5oka «on näm ke-,
san "aikana taipeeksi kevyttä Ja
nseaminalle ~ tuttu elokuvista näh­tynä.
On - luonnollista, että kak-puu
ja täyttää Fort VfiS^
Iin seiniä myöten,
lähteville siten työstään *2
suutensa. Kai, . ,
(Bobsin) näyttelee WaiBO i
nen ja ko.?ka emme ole n j .
nähneet tällaisessa -.«»MB
kon tehtävä.^5ä. nnft
vallaan lisäämässä
Aino Turunen
rin näyttämöltä 3 V ^ '
Hoffren ja George^.^^
näyttämön henfaji^
Heikki-Anttila, Benff»
Hilja Korhonen, Toivo
Elmi Anttila ja ^
, Lippuja ^aatavaaa^
• saunalta, leipun^te JJJ
'ta, hinta 35 -tenttiä^et--
senttiä oveUa. ADaa
8.30 illalla.
Muistakaa tämä
tää mielessänne! F.
^^^^^^