Vapaus, March 14, 1927

              1927
että sivi2i-epätoiYoisea
rämän syni.
hän Javaa,
^van kuvao.
^feUa, aika
iä, asui 32,.
hyvinvoipaa
; eikä hei-huomatta,
otusta, vaik-
'äpalkka oa
voi rehen-olisi
ylimys,
leihin viTahta-liikataotantoa.
me sattni-hoihin
hyyijn
on nykyinen
loordi Wil.
aamaan muo-rki
joitä. Ha­nansa,
paljoa
vierashaoneke-suhteessa
Eölk-mentaatamista.
!anadan pitäisi
äessa varuste-kaiken
mab-
Milloin hy-ime
laskeutua
polulle, tu-
— Canadassa
töläisten kera
johdattamaan
istovärit, roa-ja
senaatto-hopeakudoksi-liehet
kauhta-alahuoneen
miehet, upsee- "
ilvelijat, kaik-osallistuivat
ken-vierashuonekekke-kaikki
entiset
kun keinraali-naa
Canadalle
Ita, -on Canadan
sen esimies i.
eräitä mielen-
>ista muutamia
ituksi: "Liitto-ällSiten
ja kun-verot
nielevät
neljäsosan maan
yhden seitee-mosta...
Näb-tahtovat
elää
yhdysvaltalaiset-uhteessa
Canada
joka 5,000 dolla-ttää
elää yhtä
irinsa,-jöUa: 60,-
tulot. Siitä on
ntuihinen. Olem-
Yhdysvalloista
a a n . . . " Ja e-lassa
me olemme
ikatyöläisiä, koska
yksilöitten tai o- •
palveluksessa,
eidän yhtiömme." ,
tehtailijain yhdis-
Meidän tulee
ikka, ettei herra
puhu yhdysvalta-dalaisista
työlaj­inkin
maan her­joihin
kenraaliku-treenauksen
alaisi-
:uuluu. Vielä mei-taistelussa
pääasi-täneuvotteluihin.
iiintyminen, la^J-protestiliikkeet
us. Siitä huon­olla
toisissa ta-ammatti
"gäng-iisessa
lakonrikkn-leksi.
Eivät ie
käyttää kaikenlfli-lan
vasemmistolai­na
vastaan uniois-osxalistiset
uniojoh-a-
ammattien alatt»
"gangsterien,
-nunistolaisia vas-mainsiMt
toi»*»
eturinkuljettajico
ttsioni antaa valai-o-
johteji«n toiBUE-kaolojen
käsittelys-esittänyt
järjestö»
im B. Prenterm
.sta $25,000 vjo-öhdosta
lausui 31-.
iter seuraavaa: |
linneet minut f |
,odelbi. Järjestoi^i
nen KansallispaJ* |
on valinnut inicf i
a-presidentiksi^^^» i
Minun hBä^i
dän finansä-intf^ \
toimialoja. ^ \
^onhoitaja järjf ;
I^reita kontroUj;:
tsionissa. Minä ;
loitaja teidän
josta veljet";
• ohella osa^^:
yleisö. M i n a ^^
Nottinghani
,nka omistaa j a i ^ 4
, yleinen o s a K k ^l
me. Minä olen^^J
ja varapreside-^^
Ne. 30 —1927 Maanantaina, maalisk. 14 p;nä—Mon., March 14 Sivu 3
»WWWWWWWI
Työläisen Taskukalenteri i
Työläisen Taskukalenteria olemme on- i
nistuneet vielä saamaan varastoon, joten |
tilauksia täytetään sitä mukaa kuin niitä !
saapuu. Hinta 30c. Tilatkaa osotteella — ;
YAPADS, Box"69, Sudbury, ODtailo
AHAA
S U O M E E N
Enrssi Sooien Markkaa
Canadan Dollarista
LÄHETYSKULUT»
40c lähetykiBistä alle $20.00, 60c lä­hetyksistä
$20.00—$49.99, 80c lä.
betyksistä $50.00—$79.99 ja $1.00
lähetyksistä $80.00—$100.00 sekä
25c jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
SähkosknomalahetyluutB ovat': lä-faetyskolut
$3.50 lähetyksiltä.
Kaikki sähkdläbettykset ..ehdään
«aoraan Sqdbsrysta Helsinkiin sa-
Quma päivränä kuin saapavat Va-
(paaden konttoriin.
Sadboryssa Ja ympäristöllä asavat
voivat käydä Vapauden Konttorissa
tiedostamassa erikoisknraaia.
LAIVAPILETTEJA MYYOXAN.
TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
Tehkää lähetykset osotteella
VAPAUS,
Box 69. SUDBURY. ONT.
Vapaodeile ottavat rahavälit^EBia
vastaan myöskin:
VAPAUS BRANCH OFFICE
316 Bay Street.
Pott Arthur. Optario.
DAVID HELIN
eripidldcakttnniUa Pohj.-Ontario8sa.
A. T. HILL.
Toronto. Ont — Tavattavusa ilta­sin
957 Broadview Ave.. ja päivisin
Boom 304. 96 King St-, E .
becin maakunnassa on esim. Price
Brothers & Co. toiminimi, jonka
hallussa 'orT metsäalueita ei vähem­pää
kuin 8,564 "neliömailia, siis e-nemmän
pinta-alaa kuin koko Mas­san
valtiossa Yhdysvalloissa. Ja
nämä metsäalueet sijaitsevat vesi­reittien
varrella, joita myöten ^uut-voidaan
uittaa toiminimien omista­miin
tehfaihin, mitkä sijaitsevat St.
Lawrence- ja- Saguen ay-wrtbj en var­silla.
Näistä metsäalueista laske­taan
saatavan yhteensä noin 45,-
782,055 koordia paperipuita, joista
voidaan valmistaa 31,000,000 tonnia
saomalehtipaperia, minkä valmista­miseen
toiminimen tehtaiden nykyi­sen
tuotantomäärän mukaan kuluu
aikaa yli sadan vuoden. — Onko­han
teollisuustyöläisillä * j a pienillä
nappi^j^isoilla yhtä suuri sananval­ta
Canadan asioihin kuin Price-vel­jeksillä?
Kyllä, vastaavat "kansan­vallan"
lumoissa olevat ihmiset.
dSa tolee. muistaa, että esim. liitto-haOitnksen
tämänvuotisista menoista
nielasee sodan moolokki 45 prosent­tia,
josta suorin osa menee maail­mansodan
. aikuisten velkain korko­jen
ja velkasummain maksuun. Kat­sellessamme
tässä valossa tehtaili­jain
yhdistyJcsen »presidentin puhet­ta,
toteaa se meille minkälaisen pe­rinnön
Canada on yhtenä voittaja-maana
saanut maailmansodasta.
Motta bn täällä Canadassa mui­takin
kum ylimyksen kokelaita ja
verojen suuruutta valittavia tehtai­lijain
renJcejä. TääUä on muutamia
teollisausporhoja, joiden soiton mu­kaan
edellämainitut tanssaavat. Que-veljesliittonne
New Yorkin trusti-yhtiössä.
Minä olen varapresident-tinae
järjestömme Bostonin Kan­sallispankissa.
Minä olen johtokun­nan
j a sen toimeenpanevan järjes­tön
jäsen Empire- Trust yhtiössä.
Minä kuulun- sijoitusyhtiömme ja
osakkeita kontrolleeraavan yhtiöm­me
trustiiseihin, j a minulla on mui­t
a tehtäviä kuletustyöläisten veljes-
- liiton Minneapolisin ja ölrmingha-min
pankeissa. Nyt minä olisin ha­lukas
näkemään, että te päättäisit­te,
mitä te voitte maksaa minulle
veljesliittonne rahastonhoitajan, va­kuutusosaston
ja eläkeosaston hoi­tamisen
toimesta, j a jättäisitte mi­nulle
mahdollisuuden sopia muiden
tehtävien korvauksesta, jotka kos­kevat
teidän intressejänne muilla
aloilla.
"Järjestömme kansallisella pankil­la
on useita vära-prerädenttejä, j o i ­den
palkka nousee 6—10 ^hanteen
vuodessa, j a ette suinkaan te odo­ta;
että minä ottaisin rahastonhoita­jan
yastuunalaisuuden $5,000 vuo­sipalkalla.
Sitä minä en tee. Jos
minä en ole paremman palkan ar­voinen,
silloin minä en myöskään
ole sopiva tähän toimeen ollen­kaan."
:Canadan Suomalaisen:
: Järjestön asioita :
• ' • • •
CANADAN SUOMALAISEN JÄR-JESTÖN
JA TYÖLÄISNAISTEN
LIITON JÄRJESTÄJÄN TOV.
SANNA KANNASTON
MATKAOHJELMA
Matka on järjestetty yhteistoi­minnalla
Canadan Työläisnaisten
liiton- kanssa. Liiton osastoja ja
järjestömme osastoja, sekä yksi­tyisiä
tovereita pyydetään järjestä­mään
tilaisuudet ja avustamaan
järjestäjän työskentelyä paikkakun­nillaan.
Iltaisin voidaan järjestää
yleisiä puhetilaisuuksia j a päivän
ajalla Työläisnaisten liiton osasto­jen,
toimikuntien y.m. kokouksia,
sekä oppi- ja keskustelutilaisuuksia,
joihin tulee innostaa mahdollisim­man
paljon osanottajia.
Toverien olisi huomioon otettava
myöskin se tosiasia, ettei Työläis­naisten
liitolla ole varoja, eikä jär­jestömme
rahavarat salli järjestä­jän
liikkeellä pitämistä. Monilla
alueilla ovat naisten osastot erikoi­sesti
luvanneet huolehtia matkan
aineellisesta avustuksesta, joten yh­teistoiminnalla
voidaan saada hyvät
tulokset tässäkin suhteessa.
Riippuu etukäteen valmistelusta
ja yhteistoiminnasta yleensä jär­jestäjän
työskentelyn onnistuminen.
Älkäämme laiminlyökö mitään, mil­lä
voidaan auttaa . tämän matkan
yhteydessä asiamme edistämistä.
Luokkataistelutoveruudella,
Canadan S. J . toimeenpaneva
komitea,
K : t t a A. T. H i l l , siht.
MaalUkuuIla:
Sioux Lookout 25 j a 26 p.
Quibell 27 p.
New Finland 30 p.
HahtikualU:
Nummola j a Frontier . .*1, 2 ja 3 p.
Coleman . >. 5, 6 j a 7 p.
Barons 8 p.
Canmore . . . . . . . . . . . . 9 j a 10 p.
Bowie, B. C . . . . . . . . 11 j a 12 p.
Mara 13 p.
Salmon A rm . . . . 14, 15 j a 16 p.
White Lake . . . . . . . . . — . . 17 p.
Carlin - ^ 18 p.
Chase . . . . . . . . . . . . . . 19 j a 2 0 ' p .
Vancouver . . . . . . . . . . . . . . 21 p.
Ladysmith 22 j a 23 p.
Cob Tree 24 j a 25 p.
Cha^e River 26 j a 27 p.
Vancouver . . . .. • • - 2 8 p.
Webster's Comers . . . . 29 j a 30 p.
Tosltolnmlla:
Vancouver 1 j a 2 p;
Sointula . . 4, 5, 6, 7 j a 8 p;
Vancouver 10 p.
Port Moody 11 p.
Albion 12 p.
Webster's Comers . . . . 13 j a 14 p.
$25,000 ei ole riittävän snnri
voosipalkka
Mr- Wm. Prenter ei suostunut
siihen, että hänelle kaikkien näiden
toimien hoitamisesta suoritettaisiin
$25,000 vuodessa. Hän tahtoi teh­dä
jokaisesta eri toimesta erikoisen
palkkasopimuksen. Jotkut edusta­jat
ihmettelivät miten yhdelle mie­helle
on mahdollista noitaa näin
monia tehtäviä. Vastaukseksi sii­hen
saatiin, että hän tekee työtä
tavallisesti 24 tuntia vuorokaudes­sa".
Presidentti viittasi siihen," että
hänen oma arvontunteensa vaatii
suurempaa palkkaa, kun hän joutuu
istumaan vielä suurempia tuloja
saavien kapitalististen laitoksien
edustajien kanssa samassa pöydässä.
Muuan edustaja heittäytyi humoo-riseksi
ja selitti, että todellakin "ve­l
i " Prenter ansaitsisi saada satakin
tuhatta dollaria vuodessa, mutta,
että hänestä tuntuu, että " v e l i " on
samalla kerralla asetettu mahdotto­mien
velvollisuuksien alaiseksi. Hä­nelle
on annettu enemmän toimia
kuin mitä kukaan inhimillisesti voi
täyttää. Samalla puhuja huomaut­ti
siitä, että nSknä veljesliiton joh­tajat,
jotka nyt saavat $30 päiväs­sä,
ovat sentään joltisestikin pal­katut
kun huomioonottaa mitä ne
miehet saavat, jotka tämän palkan
suorittavat. Kun sitten taasen esiin
vedettiin se, että nämä unio-johta-jat
istuvat neuvottelupöydän ääres­sä
miesten kanssa, jotka saavat sa­ta
ja sata kaksikymmentäviisi tu­hatta
dollaria vuodessa, niin Mr.
Prenter sanoi' merkitsevillä eleillä,
että ei suinkaan . o l e mahdollista
keskinkertaisen työläisen palkalla
esiintyä näiden seurassa." "Et­tehän
toki voi tällaista odottaa­kaan."
Mita aniobyrokraatit saavat?
Suurimpien ammattiunioiden joh­tajille
maksetaan nykyisin uhion
virallisena vuosipalkkana seuraa­vasti:
Rautateiden Veturinkuljettajien
Insinöörien presidentti $25,000, en-simäinen
vara-presidentti $15,000,
järjestön kunnia-presidentti $13,-
000 vuodessa,
Musjikkityöläisten järjestön pre­sidentti
.?12,000, sihteeri $7,500.
Paperoitsijoiden ja koristetyöläis-ten
järjestön presidentti .SG,000, j
Port Ardmrin uutisia
L> W. L Uaioa konveatsibai on
taasen ollut j a mennyt. Ja sitä r a ­kentavaa
työtä mitä konventsionis-sa
tehtiin, tullaan tulevan vuoden
aikana taasen viemään eteenpäin
— kuinka "paljon, sen tulemme vuo­den
päästä näkemään. Nyt kuiten­kin
jo voimme sanoa, että jos uni-omme
menee samassamitassa eteen­päin
koin viime vuonna,, niin suu­ret
alueet on silloin jo sataprosent­tisesti
järjestyneet, eikä niinkuin
nyt, että vasta voimme sen sanoa
muotamista Icämpistä. Vaikka jä­senmäärämme
. olikin vuoden mital
la monin kerit>in noussut mitä mitä
se vielä oli viime vuoden konvent-sionin
aikana, niin paljon jää meil
le vie!ä työtä. Mutta näistä kaikis­ta
päästään yksimielisen j a hyvän
toiminnan kautta. V
Vaikka edustajia olikin ympär
Ontarion aina Quebecia myöten
oli yhteisymmärrys kokouksessa
erinomaisen yksimielinen. Kaikista
edustajista näki, etta he olivat tul­leet
rakentamaan työläisten omaa
järjestöä, eikä aikaansa tappamaan
tyhjällä kinasteluilla. Kaikista asi-sihteeri
$6,000.
Kirvestyöläisten järjestön presi­dentti
$7,500.
Muurarien järjestön presidentti
$10,000, sihteeri $10,000. Rauta-rakennustyöläisten
järjestön presi­dentti
$7,500, sihteeri $6,000.
Rautateiden konduktöörien jär­jestön
presidentti $12,000, sihteeri
$8,000, 7 varapresidenttiä $6,000.
Näyttämöasettajien , j a työläisien
järjestön presidentti $6,000.
Radankorjaajien järjestön presi­dentti
$11,000, sihteeri $9,00.0.
Rautateiden lämmittäjien järjes­tön
presidentti $12,000, sihteeri
$10,000.
Katuvan numiesten järjestön pre­sidentti
$6,000.
Rautateiden junamiesten järjes­tön
presidentti $14,000.
Rautateiden klerkien järjestön
presidentti $10,000.
Masiinistien järjestön presidentti
$7,500, sihteeri $6,500.
Ajurien ja kuorma-auton kulet-tajien
järjestön presidentti $15,000,
sihteeri $15,000, tilintarkastaja
$15,000, 7 varapresidenttiä $10,-
000, järjestön luottamusmiehet $10,-
000, organiseeraajat $10,000-
Parturien järjestön, presidentti
$7,000.
Hiilenkaivajien järjestön presi­dentti
$8,000, varapresidentti $7,-
000. (Äskeisessä konventsionissa
kohotti hiilenkaivajien järjestö pre­sidentin
palkan $12,000.) — .
Sähkötyöiäisten järjestön presi­dentti
$7,000, sihteeri $6,500.
Tämän ohella on huomioon otet­tavaa,
että useimmat suurta palk­kaa
nauttivat union johtajat saavat
matkoillaan ollessaan erikolskor»-a-usta,
joka nousee $19.00 päivässä.
Joillekin näille makeetaan vakinai­sen
palkan ohella säännöllistä kor­oista
pääs^m_^simi€lisyyteen, tar­kan
harkinnan ja keskustelun tu­loksella.
Yksin sekin todisti sen,
että koko kokouksen aikana ei tar-
^^nnut päätöstä ratkaista ääjiestyk-sellä,
vaan kaikki saatiin keskuste­luilla
yksimieliseen päätökseen.
Kaikki edustajat ymmärsivät mihin
tehtävään joukot olivat heidät U£'
koneet, ja siksi tulos olikin mit?.
parhain.
Objeliaailtamat oli kommunisti­puolueen
suomalainen agitatsioni-komitea
järjestänyt osaston talolle
sunnuntaiksi antaen tilan myöskin
kullekin metsätyöläisten edustajalle
lausua tervehdyksensä. Ensinnä i l ­tamissa
puhui tov. L. Hautamäki.
Hän selvällä tavalla selosti nykyis­tä
tilannetta Suomessa, josta hän
on juuri tullut. Seuraavaksi puhui
Sudburyn piirin edustaja tov. Su­la,
selostaen mistä johtuu erimieli­syyksiä
työläistenkin keskuudessa.
Lyhyellä puheellaan loi hai. täyden
selvyyden siihen, mistä johtuvat
erimielisyydet. Seuraavana Pohjois-
Ontarion edustaja tov. Tuomaala
selosti union edistymistä Pohjois-
Qntariossa, j a vakuutti että uniol-lamme
on varina toiminta siellä.
Hänen jälkeensä esitti tervehdyk­set
quebecilainen edustaja tov. Ru­tanen
j a hänen jälkeen Beaver La­ken
edustaja tov. Jalonen. Lopuksi
lauloi kupletteja Sault Ste. Marien
edustaja tov. Kataja, joka sai ylei­sön
haltioihinsa kupleteillaan. Vie­lä
oli useita muita ohjelmanumeroi­ta.
• ; •' . • •
Naisten päivän vietossa osaston
talolla t.k. 8 päivän illalla oli haali
ääriään myöten yleisöä täynnä. Oh­jelmaa
oli paljo. Laulukuoro lauloi
j a tov. L . Hautamäki puhui naisten
kysymyksestä. Kaikki ohjelma otet­tiin
vastaan suosionosotuksilla. To­verittaren
naisten päivän numeroa
jaettiin vapaasti tilaisuudessa.
Uskaltaako sanoa! Useammat ovat
kyselleet mitä on kaalilla t.k. 18—•
19 päivä, ^ n olisi millään ottanut
akkojen vihaa päälleni ilmottamalla
mitä silloin on haalilla. Mutta kos­ka
sitä yleisö vaatii, niin sanon
kaikista huolimatta, että silloin on
ne Port Arthurin akkain kevätjuh­lat!
Niin, olkaa nyt sitten vihaisia
jos haluatte, mutta nyt se kuitenkin
on sanottu j a totta se kuitenkin on.
Metsämiesten kokouksessa kyllä yk­si
edustaja sanoi, että voisi sitä
kirjottaa muustakin kuin akka- ja
ukkojuhlista, mutta kun sitä yleisö
vaatii, niin pitäähän sitä sanoa.
Poika- j a tyttöjuhlista kirjottamis-ta
ei tämä edustajakaan pahaa pi­tänyt,
koska ei siitä mitään , mai­ninnut.
Suomeen matkustajille /a piletin
ostajille. .Ruotsin Amerikan linja
on antanut suoranaisen piletinväli-tys,'
siis asiamiestoimen Vapauden
sivuliikkeen hoitajalle Port Arthu­riin,
joten . pilettiaaioissa voitte
paikkakuntalaiset suoranaisesti käy­dä
Vapauden sivuliikkeeBsä kuule­massa
laivojen lähtöjä ynnä mUita;
j a sieltä caatte pilettejä, — J .
kilpailut painissa ja samalla ker­taa
seuran sisämestaruuskilpailut
29 päivä kuluvaa kuuta kello 8 i l ­lalla.
Ensin suoritetaan kilpailut vauh­dittomassa
pituus- ja korkeushypys­sä
ja kolmiloikassa; ja sen jälkeen
or painikilpailut neljässä sarjassa;
Sitten tulee tanssia lopuksi.
BLAIRMORE, ALTA.
Saman kapitalistisen painajaisen
aila eletään täällä kuten muuallakin.
Kaikkialla se riippuu niskassamme
kynsin hampain. J a nyt taakka tun­tuu
vieläkin raskaammalta, kun py-ry
ja pakkanen julmasti ravistelee.
Luulisi tämän panevan ihmiset a-
Näniä ensimäiset painikilpailut jattelemaan, mitenkä sen taakan
pidetään innostuksen saamiseksi alta pois päästä. Mutta niin ei ole
painiin, jota on vasta hiljan alettu j asian laita, ei edes meidän puolue-täällä
harjottaa. * j jäsentenkään kesken, ei ainakaan
Kuukausikokouksessaan seura täällä. Pikku riita ja kincstelu
päätti lähettää edustajan Sudbu- tahtoo olla pääasiana.
ryyn liiton edustajakokoukseen ja Mutta toverit,. asiamme ei sillä
samalla osaaottanyäan painikilpai-luihin.
Asiaa vastaaviin toimenpi­teisiin
ryhdyttiin edustajakokous-asioitten"
ja alustuksien suhteen.
Samoin seuran toimintaa koetetaan
saada entistä virkeämmäksi. Jäsen­määrää
voidaan kohottaa ja jäse­net
saada toimimaan, kun ryhdy­tään
asianmukaisiin toimenpiteisiin.
Tähän asti onkin vallinnut hyvin
veltto toiminta ja alotctta korjauk­seen
ei ole miltään taholta tehty.
Kesäurheilua koskeviin toimenpi­teisiin
myös ryhdyttiin harjotuspai-kan
y. m.- 'Suhteen, eträ keväällä
harjotusajau alkaessa otamme sen
ripeästi vastaan. Suomalainen ja
ukrainalainen osasto, joka omistaa
kentän, jolla harjotellaan, pitää, tai
on näihin asti pitänyt kenttää vain
juhlakenttiinä ja ei ole voitu saa­da
kentältä niitä paikkoja, jotka
olisivat sopivia urheilulle. Sitä mu­kaa
kuin urheilu on täällä saanut
jalansijaa, on myös saatu vaatimuk­sia
lävitse, j a luulemme saavamme
myös tehdä juhlakentän siihen kun­toon,
että siellä voi pitää harjötuk-set
ja kilpailujakin, ettei tarvitse
niitä varten pyytää kenttää kaupun­gin
porvariseuroilta eikä ykaityisil-tä.
KIRKLAND LAKE, ONT.
TIMMINS, ONT.
Täkäläinen voimistelu- ja uriieilu-seura
Ilo järjestää jäsenten väliset
yausta läpi vuoden, noin $5.00 päi­vää
kohden. Ja monet näiden tulo>
jen ohella saavat paljon rahaa työ­läisten
taistelujen pettämisestä.
Suuria tuloja nauttivat he myöskin
pankkien jä muiden liikelaitosten
voitoista. He ovat myöskin monien
suurien korporatsionien osakkeen
omistajia ja nauttivat tuloja näistä.
Työläiset ja nnlobyrokraatit
Amerikan unioihin järjestyneet
työläiset suorittavat noin sata mil­joonaa
dollaria vuosittain näiden
järjestöjen ylläpitäraiseksi. Suurin
osa tästä menee näiden virkailijoi­den
palkkoihin. Kun katsotaan m i ­tä
työläiset iästä uhrauksestaan vas­tikkeeksi
saavat, niin jää se nyky­aikana
hyvin kyseenalaiseksi. Ame­rikan
imperialismi tosih lahjoo eräl­tä
työväen' ryhmiä pitääkseen val­taansa
niiden keskuudessa, mutta
suurin osa tästä menee näiden mai­nittujen
varsinaisten imperialisUs-ten
luutnanttien palkkaamiseen ja
toimessaan säilyttämiseen.
Juuri tästä seikasta johtuukin se,
että samalla tavalla kun Amerikan
imperialismi erottautuu muiden
maiden imperialisteista, erottautu­vat
Amerikan järjes^neiden tyo-äisten
suuret joukot uniobyrokraa-teista-
Itse unipjohtajien keskuu­dessa
on olemas-sa ristiriitoja. Pää-ristiriita
nousee kuitenkin suurien
työläisjoukkojen vaatimuksien ja
esiintymisien seurauksena, jota
uniobyrokraatit eivät voi hallita.
Amerikan kommunistien on juuri
tätä hyväkseen käytettävä j a työ-väenjoukkoihin
vaikutuksensa laa­jentumisen
kautta kohotettava voi­makas
liike .sekä kapitalismia'että
niiden työviien rivciasä olevia, kapi­talistien
luutnantteja vastaan.
• ^ —T-o. •
John Crooks, joka teki itsemur­han
täällä helmik. 22 päivänä, ei
ollut kansallisuudeltaan suomalai­nen,
vaan Suomen ruotsalainen, ei
osannut puhua suomea. Myöskään
e! tapaus sattunut suomalaisella
poikatalolla, vaan ruotsalaisella. Se
uutinen, joka tästä tapauksesta oli
tässä lehdessä, oli arvatenkin lai­nattu
englanninkielisistä lehdistä.
Niissä oli asia juuri niin kerrottu.
Muuten tuntuu vähän oihituisclta
tässäkin asiassa, miksi tuo henkilö
oh selostettu suomalaiseksi. Polii­sipäällikkökin
haki sinne suomalaia>
ta tulkkia. Hänkin kyllä tuli tie­tämään,
ettei itsemurhan tehnyt o l ­lut
suomalainen,' enempää kuin toi­setkaan
talon asukkaat. Eivät tääl­lä,
enempää kuin muuallakaan ole­vat
ruotsalaiset pyri olemaan suo­malaisia.
Kernaasti selittävät toi­senkielisillekin,
että me olemme vä­hän
parempia kuin "finnit".
Usein kuitenkin tulee havain­neeksi,
että kun nämä Suomen ruot­salaiset
osallistuvat rikoslaatu isiin
tekoihin, niin silloin he "omistavat"
olevansa suomalaisia. Täälläkin on
jo ainakin kerran ennen sattunut
sen laatuinen tapaus, että rikokses­ta
tuomittu henkilö, vaikka on ol­lutkin
ruotsalainen, on oikeudessa
esiintynyt suomalaisena ja sen pe­rusteella
on sanomalehdetkin asian
siten selostaneet.
Tälla,inen menettely haiskahtaa
halulta säilyttää kansallismaineen
osakkeet^orkeassa kurssissa, maan
väestön silmissä. Asiallisinta kai
kuitenkin on esiintyä samana kan­sallisuutena
hyvine ja buonoinen
tekoineen.
Suomen vähäväkisten vaalitaiste­lun
avustamiseksi pidettiin iltamat
t. k. 6 p:nä. Ohjelma oli tilaisuu­dessa
enempi yakavaluontoista ja
päättyi se mahtavaan "työn" ku­vaelmaan.
Yleisöä oli saapuvilla
melko paljon. Samaan tarkotuk-seen
on myös kerätty kahdella lis­talla.
"Kellojen soidessa" esitetään tois­tamiseen
t. k. 13 p, — Kyösti.
parane. Meidän on otettava toi­minta
siltä kannalta, että siitä on
hyötyä luokallemme ja samalla i t ­sellemme.
Ja kun me jätämme
väärinymmärrykset, kahnaukset ja
turhat hommat pois, niin silloin
meidän toiminnasta on hyötyä it­sellemme
ja puolueelle. Eikä mei­dän
sitten myös tarvitse joka pie­nemmän
tehtävän sattuessa sanoa,
että en minä pysty. Onhan se
meiltä vanhoilta puoluejäseniltä huo­no
sana. Ja niin kauan kun mc
olemme niitä tylsiä tovereita ei
meillä ole mitään merkitystä luok­kataistelussa.
Mutta meidän on va­listettava
ja tehostettava itseämme
niin että me voimme lyödä ja pis­tää
samalla kertaa \ihollistamme,
joka on vankka jä varustettu. Mut­ta
kun me olemme teräviä j a ko-raistuja,
niin silloin me vasta olem­me
varmoja voitostamme.
. Haalitoiminnassa ja iltamain jär-jcsteiyssä
on onnistuttu hyvin olo­suhteisiin
verrattuna ja edelleen on
toiminta menossa eteenpäin.
Naisten päivän iltamat vietettiin
viides päivä tätä kuuta.
Seuraavat iltamat pidetään Suo­men
työväen vaalirahaston hyväksi.
Työllä eivät herrat meitä taalla
rasita eikä myös tarvitse mahapa-koillaan
ähkyä; kun kaksi päivää
viikossa tehdään työtä, niin cl sii­tä
paljon räiskähtele. Suolarahoi­na
ne menevät; muusta ci puhetta­kaan.
Ryhmän velvottama.
Suomen
Pääkonsalivirasto '
koko Canadaa varten suorittaa kalk^
kia maan viralliselle edustuksella
kuuliivia tehtäviä, antaa passeja \:
matkustusta varten kotimaahisn tai '
muualle, vahvistaa asiakirjoja, kään«
nöksiä y.m., selvittää , perintö- ja
muita Suomen kansalaisiin' kohdis­tuvia
asioita.
Osoite: fl .
Consnlate General of FiaUuad.
518 St Catherine St.. W.. Montreal
AKSELI RAUANHEIMO,
pääkonsuli.
Lisäksi on Suomella edustajina
Canadassa: Konsuli Erick J . Korte.
Port Arthur, Ont. — D. J . CaUe«
40 ^Ung St., St John. N. B. —
Adiel Saarimäki. 319 Bay S t . To­ronto,
Ont — G. W. Törnroos 661..
Howe St, Vancouver, B. G. — H.
P. Albert Hermanson, 470 Main St*
Winnipeg, Man. — Thomas Franssi,
Box L, Copper CUff. Ont.
soon väkisinkin käsityä, ettei se tuo
hallitseva luokka aina pahin vihol*
Iin en olekaanT vaah pahimpana vi­hollisenamme
on tuo toiseen lei­riin
kuuluva köyhälisiöläinen ynnä
muut' naapurit "Niinpä niin"^ a-jattelee
ehkä lukija. "Minkäpä tool-le
tosiseikalle mahdat" Ja suoraan
sanottuna täytyisit minun ainakin
rehellisesti vastataS Yksinäni ea
sille mitään mahda, vaan, joukon
mukana koetan tehdä parhaani. Muu­ten
otettakoon tämä «eikka henki­lökohtaisesti
lähemmin keskustelta-vakai.
Illanvieton olivat kommunistipuo­lueen
jäsenet järjestäneet tämän
kuun toisen päivän jÄalksi. Ohöelmas-sa
oli m. m. kuvaelmat: / T o i s ai­jan
vierestä taekka paakahtaa" ja
"Radiorakkautta". Niiden esittämi-nen
sujui tyydyttävästi. Ihmiajlä
oli saapiivilla yli 70 henkeä, hen­kisen
ohjelman loputtua tanssittiin
viulun ja pianon soitolla kolmeen
saakka aamulla.—- RaportterL
ECKVILLE. ALTA.
Tämän ympäristön kermantaöt»
tajain yhteisesti Omistama meijeri
joutui calgarylaisen voikuninkaan
ammottavaan kitaan viime kuun 27
päivänä, kärsittyään neljättä kuu­kautta
salakarien ruhjomista vam­moista
ynnä aineellisten varojen
puutteesta. Että näin tapahtui joh­tuu
ehkä siitä, että osanotto mei­jerin
pystyyn saamiseksi on ollut
laimeaa useamman farmarin taholta.
Jos välinpitämättömyyttä, laimeut-ta
ei olisi ollut, olisi meijeri, asian­tuntijain
lausunnon mukaan', saatu
käyntikuntoon j a maksetuksi myös.
Mutta mikä on tapahtuOut, niin s i ­tä
el voida, toiseksi muuttaa. Ol­koon
kuitenkin tämä epäonnistunut
yhtcisjrritys opiksi tulevaisuuden
varalle. Koktillen näet oppii niin
paikalliseen kuin laajakantoisem­paankin
yhteistoimintaan, vaikka
se oppi usein, kuten tässäkin ta-paulÄjessB,
tulee aineellisesti hyvin
kalliiksi.
Aatteellisessa suhteessa ovat tä­män
seudun suomalaiset, jotka muo­dostavat
enemniän puolen tämän
seudun väestöstä, jakautuneet kah­teen
toisilleen vastakkaiseen ryh­mään,
nimittäin kommunisteihin ja
i. w. villaisiin. Kummankin ryh­män
jäsenistö muodostuu pikku
isännistä, se on puolproletaareiata.
He ovat siis sekä taloudellisen että
yhteiskunnallisen asemansa puoles­ta
yhtäläisiä. Ne muutamat prole­taarit,
mitkä tänne ovat väliaikai­sesti
asettuneet, ovat ottaneet paik­kansa
näissä kahdessa yllämainitus­sa
ryhmässä, joten tähän mennes­sä
ei ole vielä kolmatta eri lahkoa
perustettu.
Tätä kahdessa eri leirissä oles­kelua
ei ole huomattu niin turmiol­liseksi
kuin «e todcllifiuudcssa on
etenkin nuorisoon nähden. Nykyi­sillään
ollen näet imeytyy nuori-
Ylityö aiheuttaa työttö­myyttä
Saksan ammattijärjiistd on koet­tanut
vaikuttaa jäsetiiinsä etteität
nämä tekisi ylityötä, fcoska se on
omiaan lisäämään työttSmyyttä.
Työnantajat ovat vastanneet am-mattijärjestön
kehotukseen^ leima­ten
sen täysin aiheettomaksi, ja et­tä
ylitöitä tehdään muka niin vä­hän,
ettei se vaikuta sanottmm
seikkaan mitään. Tämän vftftdksea
johdosta on Saksan ammattijärjestd
julaiissut tilaston, josta tähän poi­mimme
seuraavat numerot: Met^
liteoUisuudessa on otetta btromioon
60 kaupunkia ja 234 konepajaa,
joissa on 145.122 työntekijää, oi-
Ien näiden yhteinen ylityotuntimäa-jrä/-
viMiossa 1,167^751 tuntia. Yksi-nkah
näissä konepajoissa voisi aaääi
työtä 24,828-työlaista HsaB;^^^^^
ylitöitä tehtäisi lainkaan. 66 par
peritehtaassB, joissa «n tySläisiä
11,154, tehdään viikottain 44,620
tuntia ylityötä, 155 (kenkätehtaassa
teki joka mies 2—T30 tuntiin viikos­sa
ylityötä. Kaikkiaan on kenkä­tehtaita
879, ja jos jokaisessa teh­dään
vaikkapa vähempikin ylityötä,
on selvää, että tuhansia kävelee tä­män
vuoksi työttömänä. Nahka­teollisuudessa
on 'niinikään työttö­myys
ollut huutavan suuri ja pitkät
ajat, mutta tästä huolimatta on täl­tä
alalla tehty ylitöitä miestä koh­den
jokais^ tehtaassa 10:8tä aina
30 tuntiin viikossa.
Myöskin kunnallisissa teollisuus­laitoksissa
(tilasto kerätty 19 teh­taasta),
joissa työskentelee 14,620
työläistä, tehdään viikottain noin
33,517 tuntia ylityötä.
Myöskin monissa muissa maissa
on tilanne melkein aamanlainen.
Suuret joukot kävelevät joutflaina,
toisten -tehdessä ty&tä ylenmäärin,
jopa niinkin surullisilla seurauksil­la,
että terveys menetetään iäksi
päiväksi.
on nyt kolmannessa luokassa eri osasto varattu­na
suomalaisia matkustajia varten. Tämä osas­to
on äskettäin perinpohjaisesti uudelleen jär-
. jestetty ja linja pitää siitä erikojsen huolen.
Linjan kolmas luokka täyttää nyt suurimpiakin vaatimnkslas
Piletti Suomesta Canadaan maksaa ainoastaan
$110.00 I '
KÄYTTÄKÄÄ TÄTÄ HALPAA J A HYVÄÄ L I N J A A OMAISENNE TUOTTAMISEKSI CANADAAN
Baltic America Line Baltic America Line J. V. Kannasto
II •
i l
290 .St. James St-
MO^:TREAL, Q U E .
72 Queen St., West,
TORONTO, ONT.
Box 69
SUDBMRY, ONT.