Vapaus, March 14, 1927

              rw»«-gr 1»»^ •»r;-5 -s- v ^
Sivu 2^ Maanantaina, maalisk. 14 p;nä—^Mon«, March 14 No. 30 — 1S27
VAPAUS
Canadan snömälaiBen työväestön ainoa äänenkannattaja,
Ilmestyy Sodburyssa, Ont., maanantaina, keskiviiJkkona
]a perjantaina.
T o i m i t t a j a t :
S. G. N E I L . ARVO VAARA.
Registered at the Post Office Department, Ottawa,
ta «econd class matter. '
V A P A U S (Liberty)
The only organ of Finnish Worker3 in Canada. Pub-liehed
in Sudbury, Ont., every Mondayr Wednesday
and Friday. • • ' .-
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset 11.00 kerta, J2.00 kaksi kertaa
Avibliittoonmeno ilraotukset 50c palstatuuma.
Nimenmuutosilmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotokset $4.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa,
Kiitosilmotukset $1.00 kerta. „ „
Kuolemanilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
IdJtofilauseelta tai muistovärsyltä. _^
Halat»iantiedot j a osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
kohne kertaa. '
Tilapäisilmottajien ja ilmotusakenttnnnen on, vaa-dittaessa.
lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
General advertisine ratea 75c per col. inch Mi-nimum
charge for single insertion 75c. The Vapaus
la the best advertising medium among the Finnish
People in Canada . ' _ _
T I L A U S H I N N A T :
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk-
•1.50 ja yksi kk. 76c ^ • , ,
Yhdysvaltoihin j a Suomeen, yksi vk. $6.50, puoh vk.
f 3.00 j a kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitäi asiamieaten joJHla on takaukset.
Maanantain lehteen aiottujen ilmotusten pitää olla
konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja
perjjai ntain lehteen torstaina kello 12 päivällä.
Vapauden konttori j a toimitus: Liberty Bldg Lome
S t Puhelin 1038. Postiosote; Box 69. Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tfliansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan perr
•oonallibella nimellä.
J . V. K A N N A S T O . Liikkeenhoitaja.
Baldwin ja kaivostyöläiset
Kuudettal^yimiienta kaivostyolä^tä surmaantui muu­tamia
päiviä sitten Etelä-Walesissa tapahtuneessa kai-vosräjähdyksessä.
Meidän oi;i siis taas lisättävä yksi
luku pitkään ja kaameaan kertomukseen ihmishenkien
hävhj^cseaiälMiyostuötännos lausuu kommunistipuo­lueen
pää*äänenkannattaja ja jatkaa: On ehtinyt ku­lua
vain lyhyt aika siitä, !^un me kerroimme hirvittä­västä
kaivosonnettomuudesta omassa canadalaisessa
Crow'8amme. Cape Bretonissa British Empire teräs-yhtiölle
raatavat kaivostyöläiset tulevat lukemaan ker­tomuksia
viimdcsi Walesissa tapahtuneesta jouldcömur-hasta-
liian hirvittävän tuttuina ja jokapäiväisinä. Kai-vostuotanto
on yksi maailman vaarallisimmista, hei-kentävimmistä
ja uuvuttavimmista ja sen korvaus tyb-lätsiile
mitä riittämättömin. Kaivoskylissä ovat asunto-olot
ja elinsuhteet äärimäisen kehnot. Kuitei^nj viaik-ka
heidän työnsä on vaarallista, elinsuhteensa säälittä­vät
ja ;;/aiBcatiasonsa a varsinkin Walesi8sa,
muodostavat kaivostyöläiset, työväenludcan sen osan,
mitä vastaan kapitalistiluokka ensiksi hyökkää. Vii-
• meinen työnsulku* Suurbritannian kaivostuotannossa
päättyi häviöön kaivostyöläisille, jotka Suurbritannian
animattijärjestön yleisneuvosto jätti oman onnensa no­jaan.
Tämän seurauksena jatkettiin heidän työpäivään*
sä yhdellä tunnilla, joten he joutuvat nyt olemaan .vaa­roille
alttiina tuntia enemmän jokaisena päivänä, ja
palkkojaan laskettiin kymmenellä prosentilla. Se mies,
joka oli suurin syyllinen kaivostyöläisten kärsimään
häviöön, se znies, joka johti hallitusta, mikä marssitti
kaikki voimansa kaivosten omistajien puolelle, oli
Stanley Baldwin, «rauhanmies» ja suurin tekopyhimys
ja vihollinen mitä Suurbritannian' kaivostyöläisillä' oh
vastassaan.
Käsityksen tämän miehen röyhkeydestä ja häikäile-mt^
tömyydestä saatte, kun ajattelette sitä, että hän keh­tasi
ajaa autollaan onnettomuuspaikalle ilmaistakseen
«paholtelunsa», vaikka hän on tullut kaiken sen sym­boliksi,
mitä Walesin kaivostyöläiset vihaavat. Ajatel­kaa
'tämän miehen tunteettomuutta, miehen, jo^a mo­bilisoi
armeian, meriväen ja fascistit hukuttaakseen
kaivostyöläiset vereen, jos olisi ollut tarpeellista, rien-
^täessäan käyttämään kaivostyöläisten vakaata suruhet-kea
konservatisminsa hyväksi ja esittämään . «rauhan­enkelin
» osaa. Mutta kaivostyöläitsen kunniaksi tul­koon
sanottua, että heidän muistinsa on parempi kuin
niitten miesten, jotka ovat brittiläisen työväenliikkeen
^.oikeistolaisia johtajia. Clynes, Henderson, Thomas,
Hodges ja muut samaan sakkiin kuuluvat voivat syödä
ja juoda Churchillien, baldwinien ja joynston-hicksien
kanssa «sovinnon ja teollisuusrauhan» kunniaksi —
mutta ne miehet, jotka taistelivat jo jotka raatavat, ei­vät
voi imohtaa Baldwinin rtkkurimaista käyttäytymis­tä
ja menettelyä. \
Baldwin oli hy\'in ansainnut sen, mitä kaivostyöläiset
hänelle antoivat. Kaivostyöläiset tervehtivät häntä ja
vaimoaan unohtumattomalla Juokkavihanosotuksella.
Ällistynyt porvarislehdistö oli pakotettu julkaisemaan
muutamia kaivostyöläisten huudahduksista, ja he ovat
kertaamisen arvoisia. «Petturi! Mene takaisin siko-jesi
luo!» huusivat tovereittensa menettämistä surevat
kaivoslyöläiset. «Kahdeksan tuntia. Miksi et sinä itse
mene noihin kaivoksiin?» «Lyökää hänet maahan!*^
«Olet onnellinen päästessäsi elävänä menemään!» Por­varislehdistö
sitten kertoo, että Baldwin ja hänen rou­vansa
kiihottuivat syvästi; että misis Baldwin itki- j.n.e.
Säädyllinen brittiläinen lehdistö on kauhistunut tällai­sesta
mielenosptuksesta brittiläistä pääministeriä vasr
taan. Mutta brittiläiset työläiset oppivat ilmaisemaan
luokkatunteensa. He eivät ole unohtaneet sitä, mitä ta­pahtui
kaivostyöläisten lakon aikana. Kun kaivostyö­läisten
ja heille myötätuntoisten lähettämä lähetystö
meni Yhdysvaltoihin kerätäkseen kaivoslakkoläisille
avustusta, kirjotti Baldwin avoimen kirjeen, missä hän
väitti, etteivät kaivostyöläiset kärsi puutetta j a ole avus­tuksen
tarpeessa.
Sosialistisen isänmaan puolustus
«Vuoden 1917 lokakuun 25 päivän*jälkeen me olem­me
maamme puolustajia. Minä olen sen sanonut täy­sin
selvästi jo monta kertaa, eikä siitä saadakaan r i i ­dellä.
Nimenomaan «yhteyden lujittamisen» ^tähden
kansainvälisen sosialismin kanssa on-välttämätöntä puo­lustaa
sosialistista isänmaata. Se, joka suhtautuisi ke­vytmielisesti
sellaisen maan puolustukseen, jossa jo
proletariaatti on voittanut, rikkoisi kansainvälisen so­sialismin
yhteyttä. Kun me olimme riistetyn luokan
edustajia, niin me emme suhtaantuneet kev>'tmielisesti
isänmaan puolustamiseen imperialistisessa sodassa,
vaan me periaatteellisesti kielsimme tuonlaisen puo­lustuksen.
Kun me tulimme vallassaolevah luokan
edustajiksi, luokan, joka alkoi järjestää sosialismia,
niin me vaadimme kaikilta vakavaa suhtautumbta
maan puolustukseen.» — Lenin v. 1918.
Vaalivarojen keräys Suomen sosialistisen va­semmistoliikkeen
käytettäväksi
Huomioita ja huomautuksia
Toronton järjestön toimesta oli - pari viiltoa sitten
järjestetty sikäläiselle Alhambra-haalille juhlatilaisuus,
missä vietettiin Canadan kommunbtipuolueen %'iidettä
vuosipäivää. Juutalainen toveri Shur, ukrainalainen J .
Boychuk ja bulgarialainen Peroff puhuivat tilaisuu­dessa.
Tov. Maurice Spector puhui englanninkielellä,
kuvaten taisteluita niinä päivinä, joina tehtiin vaival­loista
raivaustyötä ja luotiin järjestöllistä pohjaa sille,
mikä nyt on kommunistipuolue, suurin proletaarien
etujen puolesta työskentelevä poliittinen voima. Liity
toimivaksi jäseneksi kommunistipuolueeseen.
Canadan kommunistipuolueen pää-äänenkannattaja,
englanninkielinen Worker-lehti, viettää näinä päivinä
viidettä syntymäpäiväänsä. Merkkipäivän kunniaksi i l ­mestyy
lehden t.k. 26 päiVän numiero erikoisena «syn*
tymäpäivänumerona», jota jokaisen puoluejärj eston
olisi heti tilattava levitettäväksi työläisten ja köyhien
maanviljelijäin, keskuuteen, sillä se tulee sisältämään
erikoisen arvokkaita kirjotuksia. Workerin työtä, sen
taisteluita ja voimakkaan työväenlehdistön tarpeelli­suutta
käsittelevien kirjotusten ohella tullaan tässä eri­koisnumerossa
myös julkaisemaan onnentoivotuksia.
Canadan suomalaisen työväestön ainoana äänenkan­nattajana
onnittelee Vapaus Workeria viidentenä vuosi-päivänään
ja toivoo sille menestystä Canadan työväen­luokan
johtavana äänenkannattajana, opettajana ja jär­jestäjänä,
tämän jokapäiväisissä taisteluissa kapitalis­tista
riistoa ja sortoa vastaaji ja voimiensa kokoamises­sa
ja yhtenäistyttämisessä lopullista taistelua varten
vallankumouksellisen työläisten ja maanviljelijäin hal­lituksen
puolesta. Mutta ei riitä, että me vain onnit­telemme
Wprkeria ja toivomme sille menestystä. Leh­temme
jokaiisen lukijan on tehtävä voitavansa sen levit­tämiseni.
Joko olet puhutellut englanninkieltä lukevaa
työtoveriasi Workerin tilaamisesta?
Worker-iehti ilmottaa, .että seuraavat,- lehden joulu­kuisessa
avustus- ja levitysryntäyksessä parhaiten kun­nostautuneet
Canadan konrimunistipuolueen kaupunki-ja
kyläjärjestöt ja yksiköt ovat ansainneet kunnialipun:
Port Arthurin ja Fort Williamin, Ladysmithih ja Na-hairnoh,
Fordin ja Windsorin ja South Porcupinen
kaupunkijärjestöt; Vermilion-joen kyläjärjestö, Leth-bridgen
ukrainalainen osasto ja Winnipegin ukraina­lainen
agitatsioni- ja propagandakomitea. Lehti lau­suu:
«On joukko muitai pupluejärjiestöjä ja -yksiköitä,
jotka ovat tehneet hyvää työtä lehden hyväksi ja pääs­seet
erinomaisiin tuloksiin jä me toivomme, että ne
joskus tulevaisuudessa valtaavat ensimäiset til^t ja
saavat kunnialipun.»
Yhdysvaltalainen veljespuolueemme, Amerikan työ­läisten
(kommunisti-) puolue on jo saanut suunnatto­man
määrän sähkösan9mia ja kirjeitä, joissa valitetaan
tov. C. E. Ruthenbergin kuoleman johdosta ja luva­taan
entistään tarmokkaammin jatkaa häneltä kesken-jiiänyttä
työtä. Niitä on tullut ja yhäfitulee kaikeiilaisilta
työväenjärjestöiltä, kute^ ammattiyhdistyksiltä, puolus­tusliiton
osastoilta, osuustoiminnallisilta järjestöiltä,
an^attiyhdistysten välistusliitolta, työväenopistoilta,
nuorisoliiton, järjestönuorten ja. puolueen eri järjesr
töiltä ja soluilta eri paikoista maassa sekä lukematto­milta
yksilöiltä Amerikan työväenliikkeessä. Punainen
ammattiyhdistyskansainvälinen, Komltnunistinen ;iuoriso-kansäinvälinen
ja Kommunistinen kansainvälinen myös
ovat niitten joukossa. Näitä sähkösanomia ja kirjeitä
on jo sadottain julkaistu Daily Workerissa. '
* • . * • *
Kuvaten «pyrkimyksen natsionalisihia kohden» Kii­nan
nykyisten taistelujen parhaaksi ja pelkän halun
ryöstämiseen niiden pahimmaksi puoleksi, oli toht.
J. C. Stewart, puhuessaan Nuortenmicsten canadalai-selle
seuralle Torontossa, lausunut, että Kiinalla on
edessään bolshevismin ajanjakso, jos kuomiijtani-puo-lueeh
kommunistinen siipi pääsee paremmalle puo­lelle.
«Jos tämä kommunistinen aines saavuttaa .mää­räävän
vallan kuomintang-puolueessa», oli Stewart sa­nonut,
«niin ainoa esimerkki siitä, mitä tulee tapahtu­maan,
on Venäjän.» Taistelut Kiinassa eivät ole vielä
päättj-neet, mutta varmaa on, että näin tulee ennem­min
tai myöhemmin tapahtumaan. ,
Etelä-Walesin kaivostyöläisten järjestön johto on
lausunut mielipiteenään, että ottaen huomioon päämi­nisteri
i Baldwinin käyttäytymisen \-iimevuot5sen hiili-sulun
aikana, oli hänen saapumisensa Cwra-nimiseen
kaivoskylään, missä kaivosräjähdys surmasi viisikym­mentäkaksi
kaivostyöläistä, vähintään «sellainen teko,
mikä oikeutti kaivostvöläiset vihamielisvN-teen».
Kautta Canadan on parhaillaan
käynnissä keräys, josta kertyneet
varat luovutetaan tinkimättömän
luokkataistelun kannalla olevien
Suomen toverien vaaliagitatsionin
rahastamiseksi. Ensi heinäkuun 1-2
päivä toimitettavissa eduskuntavaa­leissa
tahtovat nämä toverimme saa­da
mahdollisemman monta' sellaista
edustajaa Suomen eduskuntaan,- jot­ka
pelkäämättömällä rohkeudella
käyttävät eduskunnan puhujalavaa,
paljastaakseen ne hiivittävät olot,
joiden alaisena Suomen proletari­aatti
on saanut virua. Suomen to-
•verimme tahtovat saada eduskun­taan
miehiä, jotka palavasti näyt­tävät
koko maan työväestölle, mi­ten
turhaa on kuvitella kapitalisti­sen
eduskunnan säätävän lakeja,
joista olisi tuntuvampaa hyötyä
maan työväestölle; miten narri-maista
peliä pelaa sosialidemok­raattinen
johtajisto tietämättömän
työväestön kustannuksella, mennes­sään
Europan yhden pirullisemman
maan hallitukseen, joka mitä kyy-nillisemmin
vihaa kaikkia todellisia
työväestön aseman parannuspyrki-myksiä.
Suomen hallitus on näet laatinut
mitä pirullisemmat poikkeuslait tin­kimättömän
luokkataistelun kannal­la
olevalle Suomen työväestölle.
Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus
ovat aivan korutavarana. Niitä
luokkatai&telun kannalla oleva työ­väestö
ei saa juuri nimeksikään
käyttää. Lisaksi on viimeisen yh­deksän
vuoden kuluessa muodostet­tu
mitä pirullisemmat vartiostot,
joiden yksinomaisena tehtävänä on
huoltaa, että jokainen puhe-, ko­koontumis-
j a painovapauden käyt­täjä,
joka uskaltaa puhua suoria
sanoja, saatetaan edesvastuuseen ja
maanpetosaikeesta vuosikausiksd
vankilaan. Valppaat ohranat suoje-luskuntineen,
lottayhdistyksineen ja
vapauaotaklubeineen rehottavat täl­lä
kertaa Suomessa. Ja nämä kai*
kennäköisillä eri nimillä varustetut
yhdistykset j a seurat nauttivat mi­kä
^valtio-, mikä kunnallista avus­tusta
pysyäkseen pystyssä. Näitä
kaikkia työväestön toiminnan eh-käisylaitoksi
® on ryhtynyt tuke­maan
myös sosialidemokraattinen
johtajisto, menemällä maansa halli­tukseen,
muodostamalla sosialide­mokraattisen
. hallituksen yhteen
maailman mustimman taantumuk­sen^
maahan, suojellakseen j a edel-'
leen pysty ssäpitäakseen mustaa
barbaarimaisuutta. Tätnän todistaa
sosdemien oma toiminta parisen
kuukautisella hallitusajallaan. Heil­tä
'. työväestölle tipahtaa vein niin
vähän ehdotuksia, että itse porva­risto
sille ilkkuu, sanomalla, "vähäi­setpä
' ovatkin herrain ehdotukset
nyt kun ovat itse satulassa". Am-hestiaesityksessään
sosdemit vain
ehdottavat 1918 luokkasodassa tuo­mituille
ja jo vapaina oleville eh­donalaisille
täysiä kansalaisoikeuk­sia,
tekemättä mitään niiden hy­väksi,
jotka edellä sanottuna v;uon-na
tuomittiin j a teljettiin jonnekin
pakkotyövankilaan ja edelleen siellä
viruvat. Niinikään jätetään sosde­mien
"amhestiaesityksessä" huomi­oonottamatta
ne sadat nuoret ja
vanhat työläiset, jotka 1918 jäl­keen
ovat rehiellisesti koettaneet
ajatuksensa juQulausua osatovereil-leen
keinoista, j o i l l a voisivat pois­taa
maassa vallitsevaa kurjuutta ja
jotka on maanpetosyrityksen val­mistelusta
tuomittu kymmeniksi
Vuosiksi samoin vahkikomeroihin.
Heinäkuun 1—-2 päivä "toimiteta
tavissa vaaleissa aikoo luokkatais­telun
kannalla oleva Suomen työ-'
väestö saada äänensä niin valta­vasti
kuuluville, että tämä työväes­tön
asian pettänyt johtajisto tulee
pyyhkäistyksi pois rehellisten työ­läisten
asiain luottotoimista, j a että
heidän valheellinen toimintansa en­nen
kaikkea saadaan työväestön tie­toon.
Mutta, kuten edellä on sa­nottu,
ovat nämä herrat sosialide­mokraatit,
vuosien vehkeilyllään
saaneet ohranoiden j a suojelijaher-rain
kanssa niin paljon aikaan, et­tä
tinkimätöntä luokkataisteluoppia
ei saa opettaa Suomen työläisille.
Heiltä on riistetty kokoushuoneus-tot
sekä sana- j a yhdistymisvapau­det
varsin tarkkaan. Heidän ^ i m i n -
tansa näin ollen kärsii j a kituu va­rojen
puutteessa. Mutta jos heillä
nyt tulevissa vaaleissa on käytettä­vänään
rahaa, jolla saavat liikkeel­le
voimaa, niin tulokset vaaleissa
tulevat epäilemättä olemaan' myös
hyvät. Siksi Suomen työväestö ve­toaakin
Canadan suomalaisiin ja
vielä eri vetoumuksella niihin to­vereihin,
jotka ovat tähän maahan
Suomesta saapuneet viimeisinä vuo­sina
ja jotka niin ollen ovat omin
silmin nähneet sen ahtaan tilan,
minkä alaisena Suomen työväestö
nykyään huokaa.
Canadaan on viimeisinä vuosina
tullut Suomesta satoja ehkä tuhan­sia
työlaismiehiä ja -naisia, joista
ainakin suurin osa on syosioUisia
työväestön toiminnalle. Jos he läh­tevät
nyt kaikin liikkeelle kaikkial­la,
missä osassa maata ovatkin, t u ­levat
saavutukset olemaan häm­mästyttävät,
rahallisesti täällä ja
vaalitoiminnassa Suomessa.
Riittääko 25 sentin henlulökohtai.
nen ulirAus
Tällaisissa keräyksissä ei koskaan
panna eikä voidakaan panna vissiä
määi^ä, summaa mikä vähintäin p i ­täisi
yksilön merkitä, lahjanaan
käynnissäolevaan keräykseen. Mut­ta
on myöskin varmaa se, e t ^ jos
ei innostus ole niin suuri, «ttä dol­lareissa
lasketaan. : useampien mer­kitsemät
lahjat, niin ei myöskään
kokoon saatu sumina tule olemaan
kuin muntama satanen.
Allekirjottanut kuitenkin toivoo
että juuri nämä toverit, jotka ovat
viime aikoina Suomesta saapuneet
j a joihin nämä Suomessa olevat re­helliset
työläistoverit erikoisesti ve».
toavat, ottaisivat j a lähtisivät innos­tavina
liikkeelle jokaisessa osassa
maata. On totta että moni on työt­tömyydessä
ja heillä niin ollen ei
ole uhrata seri^ttiäkään puhumatta­kaan
dollareista. Mutta kun hän
puhuu naapurille asiansa oikealla
tavalla, -niin epäilemättä häneltä lähr
tiee kaksikin dollaria. Mutta jos
työläisrintamalla taistellut ja sen
jälkeen persoonallisesti monta saa­tanallista
sortoa kokea saanut pis­tää
vain 25 senttiä, j a naapuri l i ­säksi
saa tietää hänen ansaitsevan
joka päivä sen verran, että nuo
sentit voisi dollareissakin uhrata,
niin heittää hän täten kylmää, hyytä­vää
jäätä koko keräystouhun päälle.
Sillä tuo naapuri rakastaa vieläkin
synnyinmaansa työväenliikettä, vaik­ka
on vuosikymmenen ja ehkä
enemmän ollut tässä maassa. Mut­ta
kun sieltä tullut, asioista muka
selvillä oleva toveri näinkin tärkeän
keräyksen kantajan lähettää luo­taan
25 sentin merkinnällä, alkaa
tob lämminiin rinta kylmetä. Epä­luulo
alkaa kyteä, että mahdollista
on että minä olen väärässä uskossa
jo ollut pitemmän aikaa Suomen
työväenliikkeestä, ja niin hänkin
kuittaa luokseen saapuneen kerä­yksestä
huoltavan toverin 25 sentin
merkinnällä. Kerääjä on ihmees­sään
kun hän samaiselta toverilta
aikaisemmin sai Suomen työväestön
turvaamiseksi 5 jopa 15 dollariakin.
Tämä on luonnollisesti otaksu­maa,
mutta kokemus tällaisissa teh­tävissä
opettaa tämänsuuntaisen
otaksuman. Jälkeen vuoden 1918,
jolloin Canadan suomalainen työ­väestö
joukkona joutui ojentamaan
synnyinm'aassa kärsiville apuaan,
kokosi se y l i kuusituhatta dollaria
huolimatta, vaikka maassa oli ehkä
puolta vähemmän suomalaisia kuin
on tänään. Samoin 1919, jolloin se
toisen kerran kotimaan luokkaso­dan
seurauksista johtuvia kärsimyk­siä
koetti keräyksen kautta lieven­tää,
oli tulos useampia tuhansia.
Miten suuri tulos nyt saavute­taan?
S© n ä h ^ n joidenkin viikkojen
kuluttua. Mutta ettei tulos mis­sään
tapauksessa jäisi niin mität­tömäksi,
ettei sillä mitään tuntu­vampaa
kotimaassakaan aikaan saa­taisi,
pitääkin meidän jokaisen
luokkatietoisen työläisen ottaa tä­mä
käynnissä oleva keräys omak­semme,
j a yrittää saada siitä j y r i ­sevä
vastalause Suomen kaikennä­köisille
ohranoille, heidän kuristus-lakitekeleilleen,
joilla riistävät pu­he-,
kokoontumis- ja painovapau­den
vallankumoukselliselta työväes­töltä.
Sillä jos keräyksemme kaut­ta
kokoon saatu summa on iso, niin
on varmaa että^ sillä saadaan ym­päri
Suomen käyntiin vaaliyalmisbelu-jen
ajaksi todellinen isosialistiiien
vaaliagitatsioni. Ja sen saamiseksi
kannattaa, olla jalkeilla tämä kulu­va
kuukausi jokaisen luokkatietoi­sen
Canadan suomalaisen j a merki­tä
liikkeellä oleviin listoihia vähin­täin
dollarin. Jokainen saatu dol­lari
epäilemättä lyhentää matkaa
kohti sosialistista Neuvostosuomea.
J a kenpä meistä «i sitä haluaisi
nähdä! —^ J . L .
f^ikku juttuja
Kokoillat Filins NuUios
Äskettäin Shangliaista palannut
canadaläineh liikemies on kertonut
sanomalehdistölle, että kaikissa K i i ­nan
ar meloissa lukuunottamatta
niitä, joilla on bolshevistisia taipu­muksia
~ muodostavat valkoryssät
selkärangan. Näitä sanoi hän
Shanghaissa olevan äärimäisessä
köyhyydessä noin 30,000, alei^tu-neena
hiin alas/ että pitävät hen­keään
yllä kuleina. Hän kertoi liik­keen
olevan lamaannuksissa kiina-
— «Täytyy ymmärtää, että ei voi voittaa oppimatta
oikein hyökkäämään, j a perääntymään.» — Lenin.
Tov. Jay Lovestone .on kirjoitta­nut
Kominternin kuukausilehteen
artikkelin yllämainitusta kysymyk­sestä.
Kirjoittaja lähtee siitä tun­netusta
tosiasiasta, että tässä maas­sa
työväen unioiden johtajat voit­tavat
vanhoillisuudessa kaikkien
maiden unio- j a keltaisten työväen­liikkeiden
byrokraattiset johtajat.
Amerikalaiset unio-byrokraatit pitä­vät
Amsterdamin järjestöäkin liian
radikaalisena liittyäkseen siihen.
Täkäläiset unio-johtajat ovat antau­tuneet
alastomiksi imperialistisen
kapitalismin aseenkantajiksi työ­väen
riveissä.
Unio-byrokraattien vaikutus tun­tuu
työväen etujen vastustamisessa
ennenkaikkea sellaisten vaatimuk­sien
yhteydes^, jotka koskevat jär­jestymättömien
järjestämistä ja
työväen yhteisen luokkapuölvieen
rakentamista. -Sellaiset nimet kuin
John L. Lewis, Matthew Woll, Ber­ry,
y.m., ovat tunnetut sen mädän­tyneen
salaliittoisen politiikan joh­tajina,
jotka käyvät sotaa kommu­nisteja
ja työväen etuja rehellisesti
puolustavia jäsen joukko ja vastaan.
"Työväen jöhlajieB" esittelyä
Amerikalaiset uniö-johtajat erot­tautuvat
tavallisista unioiden jäse­nistä
ja työläisistä niin elintapoi­hinsa,
palkkoihirisa, .katsomuksiinsa
kuin erikoisetuihinsakin. Suuri enem­mistö
heistä, pienistä union työpaik-ka-
agrenteista yleviin kansainvälisiin
presidentteihin, asti, tuntevat ole­vansa
yläpuolella työväenjoukkoja.
Mitä suurempi virka heillä on, sitä
kiinteämmäksi muodostuu heidän
suhteensa suuriin työnteettäjiin ja
sitä enemmän he erottautuvat jou­koista.
Niiden kautta sieuraa Wäll-kätu
Amerikan työväenliikettä. He
puolestaan keksivät kaikki kehnoim-matkin
keinot säilyttääkseen ' ase­mansa
j a hallitakseen joukkoja. He
asuvat hyvin, joskus ylellisesti saa­vat
korkeaa palkkaa, joka suuresti
eroaa työläisten paUöoista. Alem­mankin
union-virkailijan sisääntulot
ovat 2—3 sataa prosenttiin korke­ammat
heidän ammattialansa työ­läisten
palkoista.: Voimakkaampien
unioiden paikalliset työpaikka-agen­tit,
jotka kädttelevät työläisten ja
työnteettäjien välisiä jokapäiväisiä
pikku kysymyksiä, saavat keskimää­rin
^60—$70 viikossa. Kysjrmys on
ammattityöläisistä, jotka korkeam­masta
palkkatasostaan huolimatta
eivät vuodessa ansaitse muuta kuin
keskimäärin $35 viikossa. Suuret
kansainväliset presidentit — kuten
heitä Amerikassa kutsutaan — saa­vat
taas kymmeniä tuhansia vuodes­sa
palkkaa i a sen lisäksi tulevat vie­lä
kaikenlavet sivutulot j a lahjat.
KalHsIrastannaksinen johto
Byrokraattiset johtajat antavat
selityksiä perustellakseen korkean
palkan vaatimusta. He selittävät
myyvänsä inyöskin työvoimaa. He
selittävät olevansa hyvin oppineita
ja taitavia tehtäväänsä. Unioiden
täytyy ostaa heidän kallista työvoi­maansa
j a saada johtajikseen ky­keneviä
miehiä. Heidän palveluk­sensa,
vaikka se onkin kallista, tuot­taa
myöskin vastaavaa hyötyä, k u ­ten
he selittävät. Edelleen he se­littävät,
että menestyäkseen toimin­nassaan
työväenjohtajanä, heidän
täytyy laajentaa tulojaan kaikella
mahdollisella tavalla, j a se johtaa
siihen, että kuten Frank Farring-tonin
esimerkki osoittaa, he antau­tuvat
myöskin unioita . vihaavien
körporatsionien palkkalistoille ja
vetävät sieltä tuhansia dollareita
samalla kun he ovat änion palkka:^
listalla. Mutta Amerikan työväen­liikkeen
takapajuisuudesta ja sen
alkeellisesta luokkatietoisuudesta
johtuui ettei tällaisissakaan tapauk­sissa
unio-johtajien omahyväinen
saalistuspolitiikka tule niin tuomi­tuksi,
että ho pysyyäisesti menet­täisivät
asemansa. He inyöntävät
avoimesti, että he toimivat sen mu­kaan
miten heille itselleenkim siitä
koituu hyötyä.
PoytaneuTottelat
Toisena suuren palkan puolusta-misväitteenä
eiSitetään uniojohtajien
taholta se, että heille on tämä väh-tämätöntä^
oidakseen 'esiintyä kun­nollisesti
saman pöydän ääressä rik­kaiden
työnteettäjien kanssa- Saa­dakseen
työnteettäjiltä edulliset so­pimukset
pitävät he tarpeellisena
asua niiden kanssa samassa hotellis­sa,
pukea kuten nekin pukevat ja
käyttäytyä kuten nekin käyttäyty­vät.
Union johtajat ovat siinä käsi­tyksessä,
että hyvät personalliset
suhteet työnteettäjien kanssa, jol­loin
he voivat nimitellä kapitalistien
edustajia toverillisesti etunimellään,
auttaa heitä saamaan parempia so­pimuksia.
Suuret union johtajat perustau-laisissa
kaupungeissa jä että sivigi."
sekä sotilasväestö elää epätoiroisea*
köyhissä olosuhteissa. Tämän syni.
fcyyden kanssa rinnasti hän Java/
josta hän esitti loistavan kuva^
Hän sanoi että Javan saarella, auVj
on vain 625 mailia pitkä, asai 30 •
000,000 onneUista ja hy^-invoij^
javalaista j a malaijilaista; eikä hei­dän
keskuudessaan ollut huomatta-vissa
minkäänlaista kiihotusta, vaik­ka
sekatyöläisen päiväpalkka oi
vain kahdeksan senttiä.
Canada ei suinkaan voi rehen-neliä
siitä, että täällä olisi ylimys,
töläisistä tai edes heihin vivahta­vista
henkilöistä liikatuotantoa.
Mutta sen varaica jos me sattni-simme
luisumaan vanhoihin hyyiin
feodaalisiin aikoihin, on nykyinen
kenraalikuvemöörimme loordi Wil.
lingdon ryhtynyt treenaamaan mnn.
tamia ylimyksiksi pyrkijöitä. Hä­nen
äskettäin pitämänsä, pajjoj,
kuuluisuutta saanut" vierashaoneke-munsa
on vain tässä suhteessa silk­kaa
harjotusta ja valmentautumista.
Hän arvelee että Canadan pitäia '
tässä, kuten sotilaallisessa varuste-lussakin,
olla valmiina kaiken mah­dollisuuden
varalta. Milloin hy-vään
me vain haluamme laskeutua
feodaalisten esi-isäimme polulle, tu­lee
loordi Willingdon — Canadaasa
treenaamainsa ylimystöläisten kera
— meitä kernaasti johdattamaan
ja opastamaan.... Loistovärit, rou­vat
j a tyttäret, töyhdöt ja senaatto-rit,
piispat kulta- ja hopeakudokai-sine
pukuineen, lakimiehet kauhta-noineen,
parlamentin alahuoaeea
edustajat, äveriäät miehet, upsee­rit,
diplomaatit ja palvelijat, kaik­ki
sydämellisesti osallistui\'at ken­raalikuvernöörin
vierashuonekekke-reihin,
mikä särki kaikki entiset
saavutukset.
, Samoihin aikoihin kun kenraali­kuvemöörimme
treenaa Canadalle
ylimystöä kaiken varalta, on -Canadan
tehtaili jäin yhdistyksen esimies J.
H. Fortier lausunut eräitä mielen­kiintoisia
sanoja, joista muutamia
tulkoon tässä kerratuksi: "Liitto­hallituksen,
maakuhhallSsten ja kun­nallisten
hallintojen verot niele^-ät
vuosittain yhden neljäsosaa maan
nettotuotannosta ja yhden seitse-mäsosan
bruttotuotannosta... Näh­tävästi
canadalaiset tahtovat elää
yhtä leveästi kuin yhdys\'altalaiset-kin
. . . Tässä suhteessa Canada
muistuttaa miestä, joka 5,000 dolla­rin
vuosituloista yrittää elää yhtä
leveästi kuin naapurinsa,-joUa 50,-
000 dolläirin vuositulot. Siitä on
seurauksena velkaantuminen. Olem­me
lainanneet' rahaa Yhdysvalloiata
korkeaa korkoa v a s t a a n . . . " Ja e-delleen:
"Itse asiassa me olemme
miltei kaikki palkkatyöläisiä, koska
me oleinme niiden yksilöitten täi 0-
sakkeiden omista jäin palveluksessa,
jotka ombtavat meidän -yhtiömme." ,
Suoraa puhetta tehtailijain yhdis­tyksen
esimieheltä. Meidän tole*
vain muistaa se seikka, ettei herra
esimies suinkaan puhu yhdysvalta­laisista
eikä canadalaisista työläi­sistä;
vaan kummankin maan her­roista
riistäjistä, joihin kenraaliku-vernöörimmekin
treenauksen alaisi­ne
ylimyksineen kuuluu. Vielä mei-tuvatkin
kaikessa taistelussa pääasi­allisesti
. näihin pöytäneuvotteluihin.
Työläisten joukkoesiintyminen, lai-kovartioiminen
ja protestiliikkeet
ovat heille kauhistus. Sirtä huoli­matta
he saattavat olla toisissa ta­pauksissa
mukana ammatti "gang­sterien"
palkkaamisessa lakonriklni-reiden
pieksämiseksi. Eivät he
myöskään kammo käyttää kailcenlai-sia
hurttia apunaan -vasemmistolsJ-sia
ja kommunisteja vastaan uniois-sa.
Eräät n.s. sosialistiset uniojoh-tajat
ovat neula-ammattien alalla
tulleet : kuuluisiksi "gangsterien"
palkkaamisesta vasemmistolaisia vas­taan;
UniojohUjien muinaiset toimet
Rautateiden veturinkuljettajica
viimeinen konventsioni antaa valai­sevan
kuvan unio-johtajien toimis­ta
j a niiden palkkaolojen käsittel.vs^
tä. Komitea oli esittänyt järjeatoB
presidentin WiUiam B. Prentefln
•palkan rajottamista $25,000 to­dessa.
Tämän johdosta lausui Mr.
William B. Prenter seuraavaa:
"Te olette valinneet minut vir­kaan
kolmeksi vuodelbi. Järjestöm­me
Osuusld&naUinen Kansallispank­ki,
Clevelandissa, on valinnut nunst J
ensinjäiseksi vära-presidentikä^^^*
l a s t e n h o i t a j a k s i . Minun haäai-sanL
on useita teidän finansä-inJJ
se jänne koskevia toimialoja.
olen sihteeri-rahä^onhoitaja |
tömme osake-papereita kontroU^J
raavassa korporatsionissa. Mina 0. _ I
sihteeri-rahastonhoitaja teidän i
joitusyhtiössänne, josta
tomme jäsenien ohella ^ ^ ^ j ^
omistaa myöski» yleisö. Mma o
presidentti teidän Nottinghani ^ 1
töpankissanne, jonka omistaa ja^ _^ ,
troDeeraa meidän yleinen o-"^f|^?
hallitseva yhtiömme. 3Iinä
Ne. 30 — 191
Työ
Kurssi Snomei
Canadan D(
LÄHETYSKl
40c lähetyksistä alle I
hetyksistä $20.00—
faetyksistä $50.00—?'3
lähetyksistä $80.00—
25c jokaiselta seuraa'
sadalta dollarilta.
Sihkösknomaliihety 1
hetyskulut $3.50 lähc
Kaikki sähkölähett;
eaoraan Sudbarysta
mana päivänä kuin
{lauden konttoriin.
Sadbnryssa j a ympä
Toivat käydä Vapaudi
tiedtistamassa erikoisk
LAIVAPILETTEJA M
TIEDUSTAKAA PILX
Tehkää lähetykset
VAPAt
Box 69. SUDBUR
tokunnan jäsen ja varap
Vapaodeile ottavat
vastaan myöskin:
VAPAUS BRANCH
316 Bay Str
T M ArChar, C
DAVID HEI
eripaiklcakannilla Poh:
A- T. HILI
Toronto, Ont — Tavi
8in 967 BFoadview Avt
Boom 304, 95 King S<
däa tulee muistaa, että
hallitnksea tämänvubtis;
nielasee sodan moolokki
tia, josta suurin osa x
niansodan aikuisten ve
ien j a velkasummais m
sellessamme tässä valo
jäin yhdistyksen »presid
ta, toteaa se meille mii
rimjön Canada on yht<
maana saanut maailman
Mutta bn täällä Can
takin kuin ylimyksen J
verojen suuruutta valitl
lijain renkejä. TääUä o
teonisousporhoja, joiden
kaan edellämainitut tansi
veljesliittonne New Yo
yhtiössä. Minä olen va
tinne järjestömme Bos
, sallispankissa. Minä ole
nan jä sen toimeenpam
tön jäsen Empire- TruJ
Minä kuulun- sijoitusyj
osakkeita kontrolleeraav
me trustiiseihin, j a minu
ta tehtäviä kuletustyöläi
liiton Minneapolisin j»
min pankeissa. Nyt mini
lukas näkemään, että te
te, mitä te voitte maks
veljesliittonne rahastonhc
kutttufiosaston j a eläkeoi
tamisen toimesta, j a jät
nulle mahdollisuuden soj
tehtävien korvauksesta,
kevät teidän intressejär
aloilla.
"Järjestömme kansallis*
la on useita väi-a-preside]
den palkka nousee 6—10
vuodessa, j a ette suinkai
ta; että minä ottaisin r ah
Jan vastuunalaisuuden ${
sipalkalla. Sitä minä en
mmä en ole paremman ]
"voinen, silloin minä en
ole sopiva tähän toime
kaan."
$25,000 ei ole nittavi
voosipalkka
Mr- Wm. Prenter ei
siihen, että hänelle kaikki
toinuen hoitamisesta suo]
$25,000 vuodessa. Hän t
dä jokaisesta eri toimesta
palkkasopimuksen. Jotkul
Jat LhmetteUvät miten yh(
belle on mahdollista ndi
monia tehtäviä. Vastauk
ben saatiin, että hän tel
tavallisesti 24 tuntia vuo
sa". Presidentti viittasi si: